Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö Tavastkyro Hämeenlinna Tavastehus Ii Iisalmi Idensalmi Iitti Ikaalinen Ikalis Ilmajoki Ilomantsi Ilomants Imatra Inari Enare Inkoo Ingå Isojoki Storå Isokyrö Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jockis Joroinen Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Träskända Kaarina S:t Karins Kaavi Kajaani Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Bötom Karjalohja Karislojo Karkkila Högfors Karstula Karvia Kaskinen Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen Grankulla Kaustinen Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari Kimitoön Kempele Kerava Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kumo Kokkola Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kristinestad Kruunupyy Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Kjulo Lahti Lahtis Laihia Laihela Laitila Lapinjärvi Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Villmanstrand Lapua Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto Lundo Liminka Limingo Liperi Lohja Lojo Loimaa Loppi Loviisa Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto Larsmo Luumäki Luvia Maalahti Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Sastmola Miehikkälä Mikkeli S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä Mörskom Mäntsälä MänttäVilppula Mäntyharju Naantali Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen Nousis NummiPusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Jakobstad Pihtipudas Pirkkala Birkala Polvijärvi Pomarkku Påmark Pori Björneborg Pornainen Borgnäs Porvoo Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Brahestad Raasepori Raseborg Raisio Reso Rantasalmi Ranua Rauma Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Sagu Savitaipale Savonlinna Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Sibbo Siuntio Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tövsala Tammela Tampere Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Torneå Turku Åbo Tuusniemi Tuusula Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy Nykarleby Uusikaupunki Nystad Vaala Vaasa Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vetil Vieremä Vihanti Vihti Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Virdois Vähäkyrö Lillkyro Vöyri Vörå YliIi Ylitornio Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Virpi Siekkinen Sähköposti Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Virpi Siekkinen Sähköposti Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Tarve kunta ja palvelurakenteen uudistukselle on olemassa. Vahvalla kuntarakenteella vahvistetaan alueen elinvoimaa ja turvataan kuntalaisten palvelut. Uudistuksen tarpeet riippuvat sekä kuntien omista toimenpiteistä, mahdollisuuksista suoriutua kunnille osoitetuista velvoitteista sekä valtion toimenpiteistä kuntia kohtaan. Muutokset kuntarakenteeseen tulee tehdä kuntien ja valtion yhteistyöllä, vapaaehtoisuuteen perustuen. Ristiinan näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistukselle ovat palvelujen turvaamisen varmistaminen: palvelujen turvaaminen tänä päivänä onnistuu, mutta pienehkön kunnan taloudellinen liikkumavara on lähes olematon. Jos kunnille tulee lisää velvoitteita, on näihin saatava täysimääräinen rahoitus vaihtoehtoisesti joitakin velvoitteita on kunnilta otettava pois pienellä kunnalla ei yksin ole mahdollisuutta suoriutua kaikista velvoitteistaan > erityispalvelut on jo nyt tuotettavat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa pienen kunnan mahdollisuus vastata taloudellisiin poikkeamiin on heikko väestön ikääntyminen siirtää palvelutarvetta vanhuspalveluihin kuitenkin samalla palvelut on järjestettävä myös lapsille, nuorille ja työikäisille. Samanaikaisesti rajallisin resurssein kuntien pitäisi pystyä muuttamaan palvelurakennettaan tulevaisuuden tarpeita vastaavalle tasolle ja ennen kaikkea palvelujen uudistamisessa tulisi lisätä myös ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja toimintatapoja. henkilöstön eläköityminen luo haastetta rekrytointiin toisaalta se antaa myös mahdollisuuden uudistaa/nuorentaa henkilöstöä tehokkaasti jos vielä tänä päivänä suoriudutaan palvelujen järjestämisestä, niin esim. Ristiinassa kunnan elinvoimaisuuden turvaaminen ja kehittäminen pystytään resurssoimaan heikosti. Kunnan elinvoiman kasvattaminen ja ylläpitäminen turvaa menestyksekkään tulevaisuuden. julkisen talouden tasapainottamisessa myös kuntataloudella on tehtävänsä tulee se rahoitus sitten kunnan oman verotuksen kautta tai valtionosuuksina, on julkisen talouden tasapainoisella kehityksellä merkityksensä

10 myös yksittäisen kunnan taloudelle ja tulevaisuudelle Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Ristiinassa on otettava huomioon väestön väheneminen (ei kuitenkaan vielä kriittinen tekijä) ja ennen kaikkea väestön vanheneminen. Vanhusväestön osuus kasvaa merkittävästi ja tätä silmällä pitäen tulisi turvata vanhuspalvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Palvelutarve tullee painottumaan entistä enemmän vanhuspalveluihin ja sotepaveluihin. Väestöpohjaisessa tarkastelussa tulisi myös ottaa huomioon kunnan merkittävä vapaaajanasukasmäärä. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Ristiinan kunta on tervehdyttänyt taloutensa ja rukannut toimintansa , nykyinen palvelurakenne ja taso/laatu/määrä on sopeuttamisohjelman tulos. Ohjelman aikana taseen alijäämät saatiin kuitattua ja tp2010 jälkeen kunnan taseessa oli hieman ylijäämää. Tiukasta talouskurista huolimatta tp2011 vei kunnan jälleen alijäämäisten kuntien joukkoon, taseessa on nyt noin alijäämää. Yleisen taloustilanteen heikentyessä puskuria ja/tai sopeuttamisvaraa ei ole. Ristiinalaisella toimintarakenteella verotulot ja valtionosuudet ovat merkittävässä roolissa toimintatuottojen osuus on vain 12 %. Talouden heikentyessä tilanne näkyy pienellä viiveellä verotulokertymässä. Ristiina on maaseutukunnaksi teollistunut ja työpaikkaomavaraisuusaste on noin 100%. Elinkeinorakenne on seuraava (prosenttia työpaikoista, 2009): alkutuotanto 8,7 %, jalostus 48,6 %, kauppa, majoitus, liikenne 14,5 %, rahoitus 4,9 %, yht.kunn./julkinen 22,1 %, tuntematon 1,2 %. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta ahtaus ja/tai tiiviys ei Mikkelin seudulla eikä koko EteläSavon alueella ole ongelma. Mutta laajalla yhteistyöllä ja yhteisillä resursseilla voidaan hyödyntää jokaisen alueen omia jo olemassa olevia vahvuuksia esim. asumiseen ja/tai yritystoimintaan: kaupunkikeskustan erityispiirteet ja maaseutumaisten alueiden vahvuuksien hyödyntäminen. Tiivis yhteistyö ja yhteinen suunnittelu voisi parantaa joukkoliikenteen mahdollisuuksia (koululaiset, opiskelijat, asiointiliikenne, työmatkat). Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Ristiinasta pendelöidään merkittävästi Mikkeliin (1/3 työssäkävijoistä) lukumääräisesti pendelöinti Ristiinan ja Mikkelin välillä on molempiin suuntiin lähes yhtä suuri > ollaan selkeästi yhtä työssäkäyntialuetta. Saavutettavuus keskuskaupunki Mikkeliin on hyvä valtatieyhteys vt13 keskustasta keskustaan tarkoittaa noin 20 minuutin ajallista saavutettavuutta (noin 22 km). Toki Ristiinan alueella on huomioitava saavutettavuus myös hajaasutusalueilta kuntataajamaan: kaukaisimmat kuntalaiset asuvat reilun 30 km etäisyydellä kuntakeskustasta. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Mikkelin seudulla on tehty vahvaa yhteistyötä palvelujen järjestämisessä vuosikausia. Ristiinan kunta on yhteistyöhaluinen ja kykyinen toimija. Ristiinan kunnan talouden sopeuttamisohjelman vuoksi kunnan oma organisaatio on ohut jo tällä hetkellä monia erityispalveluja ostetaan muilta toimijoilta. Kuitenkin, edelleen: tämänhetkinen palvelujen saatavuus ja saavutettavuus on kohtuullisen hyvä, peruspalvelut/lähipalvelut pystytään järjestämään edelleen kuntakeskuksessa. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Ristiina on mukana Mikkelin seudullisessa elinkeinoyhtiössä. Pienen kunnan resurssit riittävät palvelujen järjestämiseen kehittämistehtävät jäävät helposti sivuun. Pienessä kunnassa ei ole henkilöstö eikä oikein edes rahallista resurssia hoitaa/ostaa kehittämistoimia. Tärkeintä kuitenkin olisi elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden lisääminen ja ylläpitäminen: jos on yrityksiä, on työpaikkoja, on työntekijöitä, on veronmaksajia ja kuntalaisia > on resurssia ylläpitää kuntaa ja järjestää kuntalaisten tarvitsemat palvelut ja turvata turvallinen elinympäristö ja houkutteleva toimintaympäristö elinkeinoelämälle > tämä riittää. Elinkeinotoimen osalta vahvaa alueellista ja seudullista yhteistyötä tarvitaan. Kehittämistyössä tärkeää on hyödyntää kunkin alueen erityispiirteitä.

11 Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Kuntarakenneuudistus on paikallaan, yhteistyössä kuntien kanssa. Toimintaympäristöt ja tarpeet muuttuvat, myös hallinnollisten ja toiminnallisten organisaatioiden tulee muuttua. Mutta vähintään yhtä tärkeää on tarkastella kuntien palvelurakennetta sekä myös kuntien velvoitteita palvelujen järjestäjänä kunta/valtiotehtäväjakoa tulee myös arvioida. Tällä hetkellä Ristiinan kunta tekee vahvaa yhteistyötä Mikkelin kaupungin ja seudun muiden kuntien kanssa. Kuntien tulevaisuuden tekeminen, hyvän elämän edellytysten luominen ja ylläpitäminen sekä palvelujen järjestäminen tulee mahdollistaa sekä vahvojen peruskuntien että yhteistoimintaalueiden muodossa Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Ei vastauksia Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Taloustarkastelu, peruspalvelujen järjestämisedellytykset ja elinkeinotoimen kehittäminen lienevät tärkeimmät mahdollisen kuntarakenteen näkökulmat ja kriteerit. Peruspalvelujen järjestämisedellytyksissä tulisi ottaa huomioon kunnan vakiasukkaiden ohella kunnan vapaaajanasukasmäärä. Kuten usea muukin eteläsavolainen ja mikkelinseutulainen kunta on todennut, vapaaajanasukkaiden merkitys on EteläSavossa merkittävä ja tärkeä. Esim. Ristiinassa on 4839 asukasta, noin 2300 taloutta ja noin 3100 vapaaajanasuntoa (joista osa on ristiinalaisten omistuksessa) voidaan todeta, että kesäaikana asukaslukumme lähes kolminkertaistuu.

12 Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Mikkelin seudun kunnat, lähtökohtaisesti tämän tulee perustua kuntien omaan tahtoon ja haluun. Parhaillaan selvitetään kuntaliitoksen mahdollisuutta Suomenniemen, Mikkelin ja Ristiinan kuntien kanssa valtuustot tulevat päättämään asiasta kokouksissaan Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Mikkelin seudun kunnat, lähtökohtaisesti tämän tulee perustua kuntien omaan tahtoon ja haluun Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei

13 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Suomenniemi, Mikkeli ja Ristiina ovat parhaillaan tekemässä päätöstä mahdollisesta kuntajaonmuutoksesta. Yhdistymisesitys liitteineen on ollut nähtävillä saakka, seuraavaksi asiaa Ristiinassa käsitellään kh:ssa ja sieltä kunnanhallitus tekee esityksensä valtuustolle Jos tämä prosessi ei johda kuntajaon muutokseen, jatkotoimenpiteet linjataan uudelleen. Tällöin mahdollista muutosta ohjannee neljän uuden lakipaketin kokonaisuus: rakennelaki, sotejärjestämislaki, uusi valtionosuuslaki ja uusi kuntalaki. Kuntien itse käynnistämä selvitys olisi paras tapa toteuttaa mahdollinen kuntauudistus. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Ristiinan kunnalla on valmius osallistua Mikkelin seudun muiden kuntien niin halutessa ministeriön käynnistämään kuntajakoselvitykseen. Myös ministeriön käynnistämään selvitykseen tulee kuntien lähteä omasta tahdostaan. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Kuntaliitoksia kannustamaan tarvittaneen jatkossakin kannusteita eli yhdistymisavustusjärjestelmää > porkkanarahaa. Mutta myös jo kuntarakenteen muutokseen mahdollistavien edellytysten selvittämiseen tarvitaan taloudellista tukea. Selvityksissä tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaapua, työrukkasta kuntien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden rinnalle esim. selvittämään kuntien nykyisiä palvelurakenteita ja yhteistyökuvioita ennakoimaan tulevaa, analysoimaan ulkopuolisena asiantuntijana kuntien taloustilannetta (mennyttä toteutunutta ja tulevaisuuden arviointia), selvittämään ja kertomaan kuntaliitosten hyvistä käytänteistä ohjaamaan mahdollisten karikkojen välttämistä, prosessoimaan yhdistymisesityksiä liitteineen jne. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Mahdolliset kuntajaon muutokset eivät saa johtaa valtionosuuksien pienenemiseen uuden syntyvän kunnan valtionosuuksien tulee pysyä (vähintään) samansuuruisina kuin yksittäisten kuntien yhteenlaskettujen valtionosuuksien. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Vos ja verotulot yhteensä tulee mahdollistaa kansalaisten hyvän elämän edellytykset > yhtä hyvät taloudelliset mahdollisuudet ylläpitää hyvinvointia ja taata kansalaisille yhdenvertainen asema asuinpaikasta riippumatta. Rahoitusjärjestelmän tulee ottaa huomioon kuntien erityispiirteet. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Tätä työtä on jo tehty Mikkelin seudulla: Mikkelin seudun soteyhteistoimintaalue, ESKO Oy (ammatillinen koulutus). Erityispalveluiden väestöpohjalle voidaan asettaa alarajat. Esim. erikoissairaanhoidon tuottaminen tarpeeksi suurella väestöpohjalla tulee pakottaa vaikka valtion taholta, jos kunnissa ja/tai sairaanhoitopiireissä tätä ei vapaaehtoisesti saada aikaan. Tavoitteena tulee olla ERVAaluiden laajuinen erikoissairaanhoito. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä kautta. Muu, mikä? Mieluummin kannustamalla, kuin lainsäädännöllä erityispalvelussa ohjaus voi tulla myös lainsäädännön

14 Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien Perustelunne aikataululle Vuoden 2013 alusta lukien: jos Suomenniemi+Mikkeli+Ristiina toteutuu, uusi Mikkeli aloittaa jos ei toteudu, on tulevaisuus avoin. Tällöin yhteistä mahdollista seuraavaa ajankohtaa kuntaliitoksille tulee pohtia keskuskaupunki Mikkelin sekä muiden mahdollisten kuntaliitoskumppaneiden kanssa. Ristiinalla on käynnissä oleva kuntaliitosprosessi huomioiden valmius erilaisiin aikatauluihin, tämä arvioidaan valtuuston päätöksen jälkeen uudelleen Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Asiantuntijaapua ICTjärjestelmien yhteensovittamiseen ja/tai uuden luomisessa. Tarvitaan myös benchmarkkausta kuntaliitoksen läpikäynneistä entisistä ja uusista syntyneistä kunnista. Tarvitaan (tutkittua) tietoa jo toteutuneista kuntaliitoksista. Tukea hyvien käytänteiden viemiseen uuteen kuntaan: ei ajauduta olemassa oleviin toimintatapoihin, vaan luodaan uutta, käytetään muutos hyväksi, otetaan opiksi ketteristä pienistä kunnista ja niiden toimintatavoista > ulkopuolista näkemystä tunnistamaan tehokkaat toimintatavat. Tarvitaan myös puhdasta henkilöresurssia selvittämään erilaisia olemassa olevia käytänteitä ja toimintatapoja, jotta päästään rakentamaan yhteistä uutta, esim. uuden kunnan henkilöstön palkkojen ja etuuksien selvittäminen harmonisointia varten. Myös tuleva lakipaketti rakennelaki, sotejärjestämislaki, uusittu valtionosuuslainsäädäntö ja uusi kuntalaki tulevat ohjaamaan kunta ja palvelurakenneuudistusta.

15 Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun tulee olla tarpeeksi vahvalla pohjalla. Sotekokonaisuuden taloudellinenkin haltuunotto on tärkeä. Kunnissa odotetaan mielenkiinnolla sotejärjestämislakia Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalain tulisi mahdollistaa tehtäviltään erilaisten kuntien toimintamahdollisuudet. Esim. seutujen keskuskaupungilla ja sen ympärillä olevilla kehyskunnilla tehtävät ja toimintarakenne myös kuntien väestöpohja voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Tästä huolimatta kuntalaki on kaikille sama. Kuntien talouden vertailumahdollisuuksien parantamiseksi yhdenmukaisuutta kirjanpitomääräyksiin Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Tulee taata, että suurenkin kunnan lautakuntiin, hallitukseen ja valtuustoon tulisi luottamushenkilöitä alueellisesti kattavasti koko kunnan alueelta. Aluetoimikunnille/johtokunnille mahdollisuus antaa lausuntoja ja osallistua esim. neuvottelumenettelyn kautta aluettaan koskevaan päätöksentekoon ja sen valmisteluun. Samoin budjetista on osoitettava kohtuullinen vuosittainen määräraha alueiden asukkaiden aktivoimiseksi ja alueiden kehittämiseksi Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Järjestelmän tulee mahdollistaa kansalaisille samanvertaiset elinmahdollisuudet eri puolilla Suomea tulee turvata tasavertaiset mahdollisuudet hyvään elämään. Valtion antaessa kunnille uusia tehtäviä/velvoitteita tulee antaa myös riittävä rahallinen resurssi velvoitteista suoriutumiseen. Palvelujen järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu tulee suunnata samalle toimijalle, vahvoille peruskunnille tai yhteistoimintaalueille. Järjestelmien tulee ottaa huomioon eri alueiden omat erityispiirteet Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Tehtävien vähentäminen/järjestämisvastuun siirtäminen valtiolle, kuntayhtymille tmv. mitä tapahtuu ohjausvastuulle? Ohjausvastuu tulee arvioida erikseen! Tulee hyväksyä kuntien erilaiset toimintatavat järjestää/tuottaa palveluja. Voiko erikokoisilla kunnilla olla erilaisia tehtäviä ja/tai velvoitteita? Valtion ja kuntien tehtävänjako Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Jos uusia tehtäviä annetaan, tulee myös varmistaa oikean suuruinen rahallinen resurssi.

16 Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Kuntauudistuksessa tarvitaan asiantuntemusta kunnista, kuntalaisilta, viranhaltijoilta, luottamushenkilöiltä, asiantuntijoilta jne. Valmistelu laajalla, parlamentaariselta pohjalta, kaikkien tahojen yhteistyönä.