Saarioinen Vuosikertomus

Transkriptio

1 Saarioinen 2007

2

3 Saarioinen Vuosikertomus

4 Sisältö Toiminta-ajatus... 3 Toimitusjohtajan katsaus... 4 Konsernin avainluvut graafisesti... 6 Vuosi 2007 lyhyesti Saarioinen-konserni... 8 Liiketoiminta Markkinakatsaus Henkilöstö Ympäristö Hallituksen toimintakertomus Konsernituloslaskelma Konsernitase Konsernirahoituslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tase Emoyhtiön rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tuloslaskelmien liitetiedot Taseiden liitetiedot Muut liitetiedot Voitonjakoehdotus Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastajan tilinpäätösmerkintä Tilintarkastuskertomus Yhteystiedot... 44

5 3 Toiminta-ajatus Puhtaasta luonnosta Varmistamme raaka-aineiden alkuperän Huolehdimme tuotantohygieniasta Minimoimme toiminnan ympäristöpäästöt Kehitämme pakkauksia Teemme yhteistyötä kuljetuksissa Hyvää valmista ruokaa Hyvänmakuista Turvallista Helppokäyttöistä Ravitsemuksellisesti monipuolista Erilaisiin tarpeisiin

6 4 Toimitusjohtajan katsaus Koko elintarvikeketjua ajatellen vuosi 2007 oli poikkeuksellinen. Raaka-aineiden tasainen ja osin laskeva hintakehitys pysähtyi, ja monen raaka-aineen ylituotantotilanteesta käännyttiin osittain jopa lievään niukkuuteen. Suurin syy raakaaineiden voimakkaaseen hinnannousuun olivat poikkeukselliset sääolot lähes kaikkialla maapallolla. Toinen tekijä on Kiinan ja Intian elintason voimakas kasvu. Näiden maiden kulutustottumukset muuttuvat pidemmälle jalostettujen elintarvikkeiden suuntaan, ja samalla jalostavan teollisuuden raaka-ainetarve kasvaa. Vaikka Suomen kesä ja satokausi olivat kohtalaisen hyvät, rajut maailmanmarkkinahintojen muutokset heijastuivat ensimmäisen kerran voimakkaasti myös kotimaan hintoihin. Keskustelu ruuan hinnan nousupaineista olikin vilkasta koko loppuvuoden. Laajaa keskustelua käytiin myös geenimuuntelusta ja uusista pakkausten ravintosisältömerkinnöistä. erityisesti puurot, salaattiateriat ja mikroruuat menestyivät hyvin. Oman lisänsä valmisruokamarkkinoille toi uusi innovaatiomme: kypsistä lihoista, valmiista kastikkeista ja lisukkeista koostuva Arjen ruuanlaitto -tuotesarja. Vähittäiskauppamyyntimme kehitys oli hyvä, ja markkinaosuutemme valmisruuissa nousi edelleen 45,5 prosenttiin. Myös Saarioisten brändi kesti erinomaisesti kovassa kilpailussa, ja olimme kuluttajien mieluisin merkki TNS Gallupin vuotuisen mittauksen mukaan. Vaikka raaka-ainekustannusten lisäksi monet muutkin kustannukset nousivat, saavutimme edellisvuotta ja budjettitavoitteita paremman tuloksen. Lähes 25 miljoonan euron liikevoittoa voi pitää erinomaisena. Hyvää kehitystä tukivat mainiosti sujunut myynti, kustannustehokas toiminta ja toimintojen tehostuminen monilla osa-alueilla. Myynnin kehitys Virossa jatkui vakaana, ja Ruotsissa panostimme voimakkaasti valmisruokien myyntiin ja markkinointiin. Hyvä tuloskehitys Vaikka paineet kuluttajahintojen nousuun olivat kovat, ne eivät vielä vuoden 2007 aikana toteutuneet pitkien sopimusaikojen vuoksi. Elintarvikkeiden kuluttajahinnat nousivat viime vuonna 2,1 prosenttia. Päivittäistavarakaupan kasvu oli runsaat viisi prosenttia. Saarioinen menestyi kilpailutilanteessa erittäin hyvin. Liikevaihtomme vuonna 2007 oli noin 327 miljoonaa euroa, ja kasvua edelliseen vuoteen nähden kertyi 6,3 prosenttia. Tämä oli selkeästi yli markkinakasvun. Loppuvuotta kohden liikevaihdon kasvu hidastui, sillä luovuimme vihannessäilykkeiden myynnistä, markkinoinnista ja tuotannosta, joiden osuus vuositasolla oli noin kolme prosenttia myynnistä. Kaupan kasvua avitti Suomen hyvä taloudellinen tilanne ja kulutustottumusten siirtyminen pidemmälle jalostettuihin ja kalliimpiin tuotteisiin. Saarioisten osalta myynnin kehitystä tukivat hyvin onnistuneet uutuustuotelanseeraukset; Investoinneilla lisää kapasiteettia Päättyneen vuoden investoinnit olivat yli 18 miljoonaa euroa. Suurin osa niistä kohdistui valmisruokatuotannon kehittämiseen ja kapasiteetin lisäämiseen. Ruoka-Saarioisten pitkäaikainen tuotantotilojen laajennus saatiin valmiiksi. Tulevina vuosina jatkamme investoimista tuotannon kehittämiseen, seuraavien vuosien investoinnit ylittävät vuosittain 20 miljoonaa euroa. Liharaaka-aineen saamisen turvaamiseksi teimme päätöksen laajentaa ja saneerata Jyväskylän teurastamoa 12 miljoonalla eurolla. Valmisruokien menekin kasvu Baltiassa on voimakasta, ja Saarioinen haluaa olla vahvasti mukana tässä kehityksessä. Rakennamme Viroon uuden valmisruokatehtaan, joka varmistaa voimakkaan panostuksen valmisruokatuotteisiin koko pohjoisen Itämeren alueella. Jyväskylän laajennus ja Viron uusi valmisruokatehdas valmistuvat vuoden 2009 loppuun mennessä.

7 Ilkka Mäkelä, Saarioinen Oy Toimintojen kehittämiseksi aloitimme vuoden 2006 lopussa prosessijohtamishankkeen. Tavoitteena on käydä kolmen vuoden aikana kaikki ydinprosessimme läpi ja kehittää toimintoja entistä asiakaslähtöisemmiksi, tehokkaammiksi ja joustavammiksi. Tämä hanke koskettaa jokaista saarioislaista tulevien vuosien aikana. Tulevaisuuden haasteita Raaka-aineiden hinnannousu, hintavaihtelut ja mahdolliset saatavuusongelmat jatkuvat kuluvana vuonna. Nouseva kustannuskehitys asettaa paineita myyntihinnoille, sillä myyntihintojen on seurattava kohoavia kustannuksia. Pitkällä tähtäimellä tämä on suurin haaste sekä meille että koko kotimaiselle elintarviketeollisuudelle. Toinen suuri haaste tulee olemaan hyvän ja ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen. Avainasemassa ovat myös 141-tuen kompensointi ja sellaiset maatalouden investointitukipäätökset, joilla turvataan alkutuotannon kannattavuus tasapuolisesti koko maassa. Tilanne ei saa muuttua niin, että alueelliset tuet tai niiden eriarvoisuus ohjaisivat alkutuotannon tai jatkojalostuksen sijoittamispäätöksiä. Saarioisten markkina-asema, taloudellinen tilanne ja tuloksentekokyky ovat hyvät. Meillä on hyvät ja luottamukselliset suhteet asiakkaisiimme ja sidosryhmiimme. Henkilöstömme on ammattitaitoista ja vahvasti yritykseen sitoutunutta, ja panostamme jatkossakin henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin. Jatkamme pitkäjänteistä työtä sekä brändimme että suomalaisen valmisruokakulttuurin kehittämiseksi. Kiitän asiakkaitamme, sidosryhmiämme ja yhteistyökumppaneitamme erittäin hyvästä ja luottamuksellisesta yhteistyöstä. Haluan myös erityisesti kiittää henkilöstöä tuloksellisesta ja hyvin tehdystä työstä. Ilkka Mäkelä

8 6 Konsernin avainluvut graafisesti Liikevaihdon kehitys (meur) Tulos ennen satunnaisia eriä (meur) Investoinnit (meur) % Sijoitetun pääoman tuotto (%) % % % % % % % % % % Omavaraisuusaste (%) Korolliset nettovelat (meur) % Tunnuslukujen laskentakaava Sijoitetun pääoman tuotto Maksuvalmiussuhde Omavaraisuusaste Korolliset nettovelat Tulos ennen satunnaisia eriä + Korkokulut ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma Korottomat velat Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Lyhytaikainen vieras pääoma Oma pääoma + Vähemmistöosuus Taseen loppusumma Saadut ennakot Korollinen vieras pääoma Korolliset saamiset

9 7 Vuosi 2007 lyhyesti Saarioisten liikevaihto oli 326,9 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 6,3 prosenttia. Tulos ennen satunnaisia eriä oli 24,1 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä aloitti Saarioinen-konsernin toimitusjohtajana. Saarioisten Säilyke Oy myi keväällä 2007 vihannessäilykkeiden reseptit, valmistusoikeudet sekä koneet ja kaluston Felix Abba Oy Ab:lle. Kaupan myötä 54 henkilöä jouduttiin irtisanomaan ja yhtiö organisoitiin uudelleen helmikuun alussa säilyketehtaan toimitusjohtajaksi siirtyneen Matti Tähtisen johdolla. Saarioisten Lihanjalostus Oy aloitti Jyväskylässä vuoden 2010 loppuun asti kestävän, noin 12 miljoonan euron suuruisen investointiohjelman. Suurin osa tästä Jyväskylän yksikön kautta aikojen merkittävimmästä investoinnista kohdistuu teurastukseen liittyviin toimintoihin. Saarioinen ilmoittautui ensimmäisenä elintarvikealan yrityksenä mukaan Elinkeinoelämän keskusliiton energiatehokkuussopimukseen. Suomalaisten kestosuosikki, maksalaatikko, täytti huhtikuussa 50 vuotta ja oli vuonna 2007 toiseksi myydyin valmisruoka Suomessa arvossa mitattuna. Vuonna 1957 markkinoille tuli myös muita edelleen valikoimassa olevia valmisruokia kuten lihaperunasoselaatikko ja kaalikääryleet. Saarioisten Äitien tekemää ruokaa -kampanjaan kuuluva mainos voitti MTV3:n Kaikkien aikojen parhaat sekunnit -kilpailun. Tilinpäätöksen avainluvut Liikevaihto (meur) 326,9 307,5 292,3 277,2 272,8 Liikevaihdon muutos 6,3 % 5,2 % 5,4 % 1,6 % 1,9 % Liikevoitto (meur) 24,8 14,1 15,7 17,7 14,5 % liikevaihdosta 7,6 % 4,6 % 5,4 % 6,4 % 5,3 % Tulos ennen satunnaisia eriä (meur) 24,1 13,9 15,0 16,9 13,8 % liikevaihdosta 7,4 % 4,5 % 5,1 % 6,1 % 5,1 % Nettoinvestoinnit (meur) 18,3 16,6 18,7 10,7 10,3 Sijoitetun pääoman tuotto 16,4 % 10,2 % 11,5 % 12,8 % 10,5 % Maksuvalmiussuhde * 1,3 1,0 1,1 1,1 1,1 Omavaraisuusaste * 58,3 % 53,4 % 53,8 % 54,9 % 54,5 % Korolliset nettovelat (meur) * -0,3 22,2 19,0 22,1 27,5 % liikevaihdosta -0,1 % 7,2 % 6,5 % 8,0 % 10,1 % Henkilöstö keskimäärin *) kauden lopussa

10 H Sa 8 Saarioinen-konserni Saarioinen on yksityisessä omistuksessa oleva perheyhtiö, joka on alusta asti ollut saman suvun hallussa. Saarioinen-konsernin hallituksen puheenjohtaja on toimitusjohtaja Juhani Avotie Artekno Oy:stä. Hallituksen muut jäsenet vuonna 2007 olivat toimitusjohtaja Ilkka Mäkelä ja talousjohtaja Heikki Hytönen Saarioinen Oy:stä, toimitusjohtaja Kari Tupeli Ruoka-Saarioinen Oy:stä ja Saarioisten Taimistot Oy:n toimitusjohtaja Kaisu Avotie. Saarioinen-konserni on jakautunut viiteen kotimaiseen ja kolmeen ulkomaiseen tytäryhtiöön. Konsernin liikevaihdosta yli 60 prosenttia muodostuu vähittäiskaupan myynnistä, noin 30 prosenttia HoReCa-sektorin myynnistä ja loput teollisuusmyynnistä ja viennistä. Konsernin myynnistä, markkinoinnista ja hallinnosta vastaa keskitetysti emoyhtiö Saarioinen Oy. Saarioinen tunnetaan erityisesti valmisruuastaan, jota valmistetaan eri muodoissaan kaikilla tuotantolaitoksilla, mutta myös lihatuotteet, lihajalosteet sekä hillot ja mehut ovat Saarioisten tunnetun ja luotetun tuotemerkin alla olevia tuotteita. Saarioinen työllisti vuonna 2007 keskimäärin henkilöä, muutaman henkilön vähemmän kuin edellisenä vuonna. TUKHOLMA Finnsaar AB

11 Saarioinen Oy Ruoka- Saarioinen Oy Liha-Saarioinen Oy Saarioisten Lihanjalostus Oy Saarioisten Säilyke Oy Saarioisten Keskuslähettämö Oy Finnsaar AB, Tukholma Saarioinen Eesti OÜ ja As Meleco, Tallinna Laatikkoruuat, broilertuotteet, broilerinliha, kalaruuat, pastaruuat, pakastepuolivalmisteet, liha- ja kastikeruuat, annosateriat, kiusaukset, kasvisruuat, keitot Pizzat, lihapiirakat, karjalanpiirakat, lihavalmisteet, kypsät jauhelihatuotteet, kypsät lihat Lihalajitelmat, palaliha, kuluttajapakattu liha, lihapuolivalmisteet, pihvit, leikkeet Majoneesi- ja tuoresalaatit, jälkiruuat, puurot, salaatti-, mauste- ja grillauskastikkeet, liemijauheet ja fondit, hillot, marmeladit, soseet, mehut Käsittelee kaikki Saarioisten tuoretuotteet Finnsaar AB myy tuoretta valmisruokaa Ruotsissa Annikkis-merkillä AS Meleco valmistaa salaatteja ja valmisruokia Viron ja Baltian markkinoille Äitien tekemää ruokaa Saarioinen on brändi, joka tunnetaan kaikkialla Suomessa. Saarioisten vahvuutena ovat perinteet ruuanvalmistuksessa, hyvän maun vaatimus sekä luja usko osaamiseen ja laatuun. Saarioinen on toteuttanut toiminta-ajatustaan "Puhtaasta luonnosta hyvää valmista ruokaa" jo yli viidenkymmenen vuoden ajan. Suomalaisten monet kestosuosikit ovat syntyneet Saarioisten keittiössä. Niistä ehkä tunnetuin on maksalaatikko, joka lähti valloittamaan ruokapöytiä keväällä 1957 ja täytti siis vuonna 2007 pyöreät viisikymmentä vuotta. Maksalaatikon suosio on pysynyt vuodesta toiseen suurena päivässä valmistuu noin laatikkoa, jos määrä muutetaan 400 gramman pakkauksiksi. Perinteisellä reseptillä valmistettu maksalaatikko on edelleen suosituin, mutta rinnalleen se on saanut myös laktoosittoman ja rusinattoman version, jolla on omat vankkumattomat ystävänsä. TAMPERE Saarioinen Oy JYVÄSKYLÄ Saarioisten Lihanjalostus Oy KANGASALA Ruoka-Saarioinen Oy UITTINEN arioisten Säilyke Oy VALKEAKOSKI Liha-Saarioinen Oy Saarioisten Keskuslähettämö Oy VANTAA Saarioinen Oy Tallinna Saarioinen Eesti OÜ AS Meleco

12 10 Lisbeth Isomäki, Saarioisten Säilyke Oy Liiketoiminta Vuonna 2007 Saarioinen-konsernin liikevaihto oli 326,9 euroa. Konserni teki liikevoittoa 24,8 miljoonaa euroa. Suuria muutoksia toiminnassa ei ollut lukuun ottamatta Saarioisten Säilyke Oy:n vihannessäilykkeiden valmistuksen lopettamista. Kauppa päätti yhden ajanjakson Saarioisten historiassa Saarioisten teollisen toiminnan voidaan katsoa alkaneen punajuuren purkituksesta 1950-luvun alussa. Kapasiteetti kasvoi Kangasalla Suuria hankkeita saatiin päätökseen vuonna Kangasalan Sahalahdella toimivan Ruoka-Saarioinen Oy:n uudisrakennus- ja saneeraustyöt valmistuivat, ja valmisruokatuotantoon keskittynyt yhtiö pääsi käyttämään kasvanutta kapasiteettiaan hyväkseen. Tuotannon tehokkuuteen ja tuotannon prosesseihin panostettiin erityisesti, mutta raakaainetehokkuutta on edelleen kehitettävä. Yhtiön liikevaihto kehittyi kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla myönteisesti, ja koko liikevaihdon kehitys lähenteli kymmentä prosenttia. Yhtiön tuotteiden markkinaosuus pysyi hyvin hallinnassa ja osin myös kasvoi. Merkittävimpiä uutuuksia olivat Arjen ruuanlaitto -konseptin tuotteet sekä jo tuttujen tuotteiden valikoimien laajennukset, kuten menestyksekkäästi keittosarjaa täydentämään tullut lihakeitto. Ruoka-Saarioinen odottaa jatkossa niin valmisruokakuin broilertuotannon edelleen kasvavan. Kaikkien aikojen suurin investointi Jyväskylässä Jyväskylässä toimivassa Saarioisten Lihanjalostus Oy:ssä keskityttiin vuonna 2007 tekemään teurastamon laajennusja saneeraustöitä koskevaa investointisuunnitelmaa. Noin 12 miljoonan euron hanke konkretisoituu vuonna 2008, kun rakennustyöt alkavat; ne valmistuvat vuonna Tuottavuutta ja toiminnan laatua lisätään muun muassa navettatilojen ja teurastuslinjojen uudistuksella sekä menetelmämuutoksilla. Investointi kohdistuu myös jäähdytykseen ja jätteenkäsittelyyn. Erittäin kova hintakilpailu toi markkinoille osin poikkeuksellisiakin piirteitä. Markkina-asemat pystyttiin kuitenkin säilyttämään tuotevalikoimaa kehittämällä ja hallitusti karsimalla sekä keskittymällä entistä jalostetumpiin tuotteisiin. Yhtiö pystyi kasvattamaan liikevaihtoaan yli seitsemän prosenttia vaikeissa kilpailuasetelmissa. Saarioisten Lihanjalostuksen tulevaisuudennäkymät ovat suotuisia suuren investoinnin tuomien hyötyjen myötä. Valkeakoskella merkittäviä lanseerauksia Valkeakoskella sijaitsevalle Liha-Saarioinen Oy:lle vuosi 2007 oli myönteisen kehityksen aikaa, sillä yhtiö ylitti niin myynti- kuin tulosbudjettinsa. Liha-Saarioinen lanseerasi merkittäviä välipala-, kokolihatuote- ja kestomakkarauutuuksia, mikä osaltaan vauhditti myynnin kasvua. Vuoden jälkipuoliskolla alkanut voimakas raaka-aineiden hinnannousu aiheutti korotuspaineita myyntihintoihin, mutta toimintavuoden aikana hintoja ei korotettu. Liha-Saarioisten liikevaihto kasvoi yli kahdeksan prosenttia, mikä viestii erittäin myönteistä suuntaa. Investointeihin käytettiin lähes kolme prosenttia liikevaihdosta. Vuoden 2008 haaste on voimakkaasti nousseiden raakaaine-, työ- ja energiakustannusten vieminen myyntihintoihin. Yksinomaan uusien tuotteiden tuomalla myynnin lisäyksellä ja tuottavuuskehityksellä kustannustason nousua ei voida kompensoida. Lähtökohdat vuoteen 2008 ovat kuitenkin hyvät, sillä Liha-Saarioinen on saavuttanut vahvan aseman päätuoteryhmissään ja tuottavuus on kehittynyt hyvin. Myynnin kasvua tullaan kuluvan vuoden aikana vauhdittamaan mittavilla uutuustuotelanseerauksilla.

13

14 12 Ruoka-Saarioinen Oy liikevaihdon kehitys (meur) Liha-Saarioinen Oy liikevaihdon kehitys (meur) Saarioisten Lihanjalostus Oy liikevaihdon kehitys (meur) Liha-Saarioisten naapurina Valkeakoskella toimiva Saarioisten Keskuslähettämö Oy jatkoi edelleen lähettämön läpimenon kehittämistä. Lähettämön toiminnan tehostamiseksi tehty päätös ohjelmistovaihdoksesta aiheutti kuitenkin muutoksia toiminnassa ja lisäsi muun muassa henkilöstökustannuksia loppuvuonna huomattavasti Saarioisten Lihanjalostus Oy investoinnit (meur) Vihannessäilyketuotanto päättyi Huittisissa Satakunnassa Huittisissa toimiva Saarioisten Säilyke Oy koki suuria muutoksia vuonna Vihannessäilykkeiden reseptit, laitteet ja valmistusoikeudet myytiin alkuvuodesta Felix Abba Oy Ab:lle, mikä merkitsi kymmenille henkilöille irtisanomisen uhkaa. Yt-neuvottelut johtivatkin 54 henkilön vähennykseen. Organisaatio muuttui samassa yhteydessä melkoisesti. Merkittävä muutos oli myös toimitusjohtajan vaihtuminen. Uudeksi toimitusjohtajaksi konsernin johtoon siirtyneen Ilkka Mäkelän tilalle tuli Matti Tähtinen pitkäaikainen saarioislainen, joka työskenteli aiemmin tuotantopäällikkönä Ruoka-Saarioisilla. Vihannessäilykkeiden poistuminen vaikutti odotettua vähemmän Saarioisten Säilykkeen liikevaihdon kehitykseen, sillä vähittäiskaupan tuotteiden menekki oli hyvä. Erityisesti salaattiateriat ja toukokuussa markkinoille tuodut puurot menestyivät erinomaisesti. Hilloissa Saarioinen nousi markkinajohtajan asemaan. Investointeja Huittisissa tehtiin noin kahden miljoonan euron verran. Näkyvin uudistus oli puurolinja uuden tuoteryhmän valmistukseen. Yhtiö säilytti tiukkojen auditointien jälkeen luomuhillotuotannon kansainvälisten BRC- ja IFS-sertifikaattien korkeimman tason Saarioisten Säilyke Oy investoinnit (meur) Ulkomailla ei suuria muutoksia Viron toiminnot jatkoivat menestystään vuonna Vuoden aikana käynnistyi uuden tehtaan suunnittelu tulevaisuuden tuotantokapasiteetin varmistamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Ruotsissa tehtiin huomattavia valmisruokatuotteiden markkinointi- ja myyntiponnisteluja, mutta toimenpiteet eivät vielä näkyneet vuoden 2007 tuloksessa.

15 13 Saarioisten Säilyke Oy liikevaihdon kehitys (meur) Ruoka-Saarioinen Oy investoinnit (meur) Liha-Saarioinen Oy investoinnit (meur)

16 14 Markkinakatsaus Tuore valmisruoka on edelleen Saarioisten menestyvin tuoteryhmä ja Saarioinen vahvisti asemaansa tuoreen valmisruuan markkinajohtajana 45,5 prosentin osuudellaan. Vuonna 2007 päivittäistavarakauppa kasvoi Suomessa 5,1 prosenttia, kasvu oli voimakkainta sitten vuoden Saarioisten vähittäiskauppasektorin myynti kasvoi kokonaismarkkinoita voimakkaammin kaikissa tuoteryhmissä kuluttajapakattua broileria lukuun ottamatta. Merkittävimmin vahvistui hillojen markkinaosuus, ja voimakas kasvu nosti Saarioisen hillojen markkinajohtajaksi. Saarioinen on edelleen tuoreen valmisruuan ehdoton markkinajohtaja 45,5 prosentin osuudellaan. Valmisruuan myynti kasvoi edelleen Tuore valmisruoka vahvisti edelleen asemiaan päivittäistavaramarkkinoilla kokonaismarkkinoiden kasvua enemmän. Tuoteryhmän kehitys oli lähes kuusi prosenttia. Saarioinen vahvisti markkinajohtajan asemaansa puolella prosenttiyksiköllä, ja sen markkinaosuus on nyt 45,5 prosenttia. Saarioisten tuotteiden myynti kasvoi yli seitsemän prosenttia, ja sen myynti oli suurempi kuin kuuden seuraavaksi suurimman valmistajan myynti yhteensä. Saarioisten tuotteiden hyvä myynnin kehitys toi yli puolet tuoteryhmän kasvusta, sillä tuoteryhmän viisi myydyintä tuotetta olivat Saarioisten pizzoja ja laatikkoruokia. Myös valmiiden aterioiden alatuoteryhmä kasvoi koko tuoteryhmän kasvua voimakkaammin, yli kymmenen prosenttia. Valmiit ateriat ovat valmisruuan suurin alatuoteryhmä. Saarioisten markkinaosuus valmiista aterioista oli yli 60 prosenttia, ja se vahvistui edelleen. Etenkin yhden hengen aterioiden, salaattiaterioiden ja premium-mikroruokien myynti kehittyi hyvin. Tätä selittää osaltaan uusien tuotteiden lanseeraaminen juuri näihin segmentteihin. Saarioinen lanseerasi tammikuussa Kinkku- ja Katkarapusalaattiateriat, jotka yhdessä olemassa olevien tuotteiden kanssa valtasivat segmentin neljä ensimmäistä sijaa. Joulu on tuoteryhmän merkittävin sesonki, ja Saarioisten myynti onkin jouluviikolla lähes kolminkertainen normaaliin verrattuna. Joululaatikoissa ja -salaateissa Saarioisten markkinaosuus säilyi erinomaisella tasolla ollen 82,3 prosenttia. Välipalat ja jälkiruuat -alatuoteryhmän myynti kasvoi 5,6 prosenttia. Saarioisten markkinaosuus siitä oli yli 41 prosenttia, osuus on yli 2,5 kertaa suurempi kuin seuraavan kilpailijan osuus. Alatuoteryhmän suurin segmentti on pizzat, joiden myynti laski kolme prosenttia. Saarioinen onnistui kuitenkin kasvattamaan pizzamyyntiään yli neljä prosenttia ja samalla vahvistamaan markkinaosuuttaan, joka oli lähes 62 prosenttia. Lisäksi Saarioinen lanseerasi toukokuussa Riisi- ja Mannapuuron, jotka toivat alatuoteryhmän myyntiin lisäystä reilun viidenneksen. Uutuuksien merkitys valmisruokatuoteryhmän kehitykselle on erittäin suuri. Vuonna 2007 uutuudet kasvattivat tuoteryhmää juuri sen kehityksen verran eli lähes kuusi prosenttia. Saarioinen menestyi erinomaisesti uutuuksien lanseeraajana, sillä sen osuus uutuuksien myynnistä joulukuussa mitattuna oli lähes 53 prosenttia. Saarioisten Lihakeitto oli vuoden 2007 suurin valmisruokauutuus lähes kymmenen prosentin osuudella uutuuksien myynnistä, seuraavina olivat Saarioisten Riisipuuro ja Tomaatti-mozzarellapizza.

17 Myynnin jakautuminen yhtiöittäin ,1 % 4,1 % Vk-myynnin jakautuminen 2007 % % % HoReCa-myynnin jakautuminen 2007 % % % % 15,2 % 43,0 % % % % 27,6 % Ruoka-Saarioinen Oy Liha-Saarioinen Oy Saarioisten Säilyke Oy Saarioisten Lihanjalostus Oy Muu myynti Myynnin jakautuminen sektoreittain 2007, %, % Valmisruoka Lihavalmisteet Punainen liha Siipikarja Säilykkeet % % % Valmisruoka Lihavalmisteet Pakastetuotteet Säilykkeet Palaliha, kypsä Palaliha, tuore Siipikarja, kypsä Siipikarja, tuore, %, % Vk-myynti HoReCa-myynti Muu myynti Vienti ja ulkomaat

18 16 Lihavalmisteissa ja kuluttajapakatussa lihassa hyvää kehitystä Lihavalmisteissa Saarioinen toimii pääasiassa leivän päällisten alatuoteryhmässä ja siellä vain tietyissä segmenteissä. Tuoteryhmän myynnin kahden prosentin kehitys oli kaksijakoinen, sillä leivän päällisten alatuoteryhmä kasvoi yli neljä prosenttia, kun taas Ruuanlaitto-alatuoteryhmän myynti laski lähes prosentin. Saarioisten myynnin kehitys Leivän päälle -alatuoteryhmässä oli hieman markkinaa parempi, noin 4,5 prosenttia. Kehitys tuli pääosin Kinkut- ja Kalkkuna ja broiler -segmenteistä. Kinkut-segmentin kehitys oli lähes viisi prosenttia ja Kalkkuna ja broiler -segmentin lähes 15. Saarioisten tuotteiden kehitys oli 33 prosenttia koko segmentin kehityksestä. Meetvurstien myynti kehittyi 2,7 prosenttia, Saarioisten tuotteiden reilut viisi. Saarioisten Kotimainen meetvursti 250 g ja Kevyt meetvursti 250 g ovat segmentin suurimmat tuotteet. Kuluttajapakatun lihan myynti kasvoi edelleen. Punaisen lihan myynnin kasvu tasoittui viiteen prosenttiin, kun taas broilerin myynti kiihtyi yli 17 prosentin kasvuun. Saarioisten asema vahvistui punaisessa lihassa noin 20 prosenttia myynnin kasvun ansioista. Vahvimpia kasvajia olivat Saarioisten kahden kappaleen pihvipakkaukset, joiden osuus pihvit ja leikkeet -segmentistä oli lähes puolet. Saarioisille markkinajohtajuus hilloissa Salaattikastikkeiden kehitys oli päivittäistavarakaupan kehityksen tasoa. Saarioinen onnistui kuitenkin vahvistamaan markkinajohtajuuttaan noin seitsemän prosentin myynnin kasvunsa ansiosta. Hilloissa Saarioinen nousi markkinajohtajaksi 40 prosentin myynnin kehityksellä. väestöstä. Syötyjen annosten määrä nousi erityisesti huoltoasemakahviloissa ja -ravintoloissa, joissa kasvua oli yli 11 prosenttia. Kuluttajien tarpeet muuttuvat nopeasti. Muutokseen reagoiminen oikea-aikaisesti on yritysmaailmalle suuri haaste. Erilaisten tutkimusten avulla on mahdollista ennakoida näitä muutoksia ja löytää niistä ne asiat, joihin tulee reagoida. Haastetta lisää kuluttajien käyttäytymisen ennustamisen vaikeus. Heitä ei voi luokitella yhteen tiettyyn luokkaan, vaan kuluttajan käyttäytyminen voi vaihdella tilannekohtaisesti. Vuonna 2007 Saarioinen kehitti toimintaansa asiakaslähtöisemmäksi. Eräs merkittävimmistä hankkeista oli prosessimaisen toimintatavan kehittäminen koko konsernissa. Sillä varmistetaan se, että asiakkaiden näkemykset ja tarpeet saatetaan nykyistä tehokkaammin koko organisaation tietoisuuteen. Näin tuotteet ja palvelut tarjoavat asiakkaille aina todellisia ratkaisuja. HoReCa-myynnin osuus Saarioisten liikevaihdosta on 30 prosenttia. Myynnin jakautuminen vuonna 2007 valmisruuan, pakastetuotteiden, säilykkeiden, lihavalmisteiden ja lihan kesken oli hyvin tasaista. Viennissä kampanjoitiin Vientiponnistuksia tehtiin vuoden aikana erityisesti Ruotsiin, jossa lanseerattiin Saarioisten ensimmäinen Suomen ulkopuolinen tv-kampanja, Istiden är över. Kampanjalla tavoiteltiin tuoreen valmisruuan tunnettuuden lisäämistä vastaiskuna pakasteruuille, jotka Suomen ulkopuolella ovat kuluttajille tuoreita valmisruokia tutumpia. Viennin kokonaisvolyymit pysyivät kuitenkin vuoden aikana aiempien vuosien tasolla. Saarioisten liikevaihdosta kolmannes tulee HoReCasektorilta HoReCa-alan vuonna 2006 voimistunut myyntikehitys jatkui suotuisana myös vuoden Alan myönteisen kehityksen jatkuminen nykyisessä taloustilanteessa on edelleen mahdollista, vaikka poikkeuksellisen voimakkaat kustannusten nousut kaikkien alan toimijoiden osalta alkoivat syksyllä Näihin suurelta osin globaaleihin kustannusten muutoksiin on alan sopeuduttava sekä oman toiminnan tehokkuutta kehittämällä että panostamalla voimakkaammin kuluttajien tarpeiden ja käyttäytymisen ymmärtämiseen. Kodin ulkopuolella syötävien annosten määrä kasvoi. Yhteensä kahviloiden, ravintoloiden, henkilöstöravintoloiden ja julkishallinnon suurkeittiöiden valmistamien aterioiden määrä oli 797 miljoonaa ACNielsenin HoReCa-rekisterin tietojen mukaan. Keskimäärin Suomessa syötiin 151 HoReCasektorin valmistamaa ateriaa henkilöä kohti vuonna Kasvua edelliseen vuoteen oli annosmäärällä mitattuna 1,9 prosenttia. Päivittäin ateriapalveluita käyttää 34 prosenttia Asiakas on meille tärkein Asiakkaiden mielipiteiden kuuleminen toimintaa kehitettäessä on Saarioisille keskeistä ja tärkeää. Asiakkaat ja asiakkuudet pidettiin mielessä myös vuonna 2007, kun Saarioisten toimintaa lähdettiin tehostamaan määrittämällä uudestaan konsernin ydinprosessit ja niiden ympärillä olevat toiminnot. Prosessien aktiivinen ja yksityiskohtainen kehittäminen on jo tuonut tullessaan monia uudistuksia ja parannuksia toimintatapoihin. Työ jatkuu vuoteen 2010 saakka. Imagotutkimukset ovat Saarioisilla mieluista luettavaa, sillä keväällä 2007 valmistuneen tutkimuksen mukaan Saarioinen oli kaikilla mitatuilla alueilla kuluttajien mieluisin merkki pääkilpailijoihin verrattuna (TNS Gallup Oy, helmimaaliskuu 2007, n=1 019). Tämän aseman pitäminen vaatii jatkuvaa työtä ja asiakkaiden arvostuksen ja luottamuksen hankkimista yhä uudelleen.

19 Tuotekehitys takaa laadukkaat tuotteet Saarioisten tuotteiden menestys perustuu laadukkaaseen tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Asiakkaiden mieltymykset ja tarpeet tutkitaan tarkkaan, ja tulokset viedään koekeittiöön, jossa paneudutaan paitsi ravitsemuksellisesti oikein kootun ja turvallisesti tuotetun ruuan valmistamiseen, myös siihen, että ruoka todella maistuu hyvältä. Uutuuksiin panostetaan, ja niitä testataan huolella ennen kuin ne pääsevät markkinoille. Saarioinen julkaisi vuonna 2007 elintarviketieteiden tohtori Terhi Outilan johdolla kehitetyn valmisruokamittarin, jonka avulla voidaan kehittää ravitsemussuositusten mukaisia valmisruokia. Uudessa menetelmässä valmisruokien ravintoainesisältöjä verrataan viitearvoihin, jotka lasketaan viiden vuoden välein julkaistavan Kansanterveyslaitoksen Finravinto-ravitsemustutkimuksen kulutustietoja ja ravitsemussuosituksia hyödyntäen. Menetelmä on edullinen ja helppo apu tuotekehitykselle terveellisten tuotteiden kehittämisessä. Se mahdollistaa monipuolisen tuoteryhmän kehittämisen ja valmisruokien ravitsemuksellisen laadun seuraamisen. Saarioisten tuotteista on menetelmän avulla tutkittu rasva-, suola- ja kuitupitoisuuksia. Tuote Rasva Suola Kuitu (g) (%) (g) Kaikkien aikojen parhaat sekunnit Pizzat Saarioisten tuotteet Viitearvo 9,9 9,2 1,1 1,3 1,2 1,6 Saarioisten Meidän äitipä -mainos voitti ylivoimaisesti MTV3:n yleisöäänestyksen kaikkien aikojen parhaasta televisiomainoksesta keväällä Pastaruuat, laatikot, kiusaukset Saarioisten tuotteet 5,6 0,8 0,8 Kaikkien aikojen parhaaksi televisiomainokseksi äänestetty mainos muistetaan pienestä tytöstä, jonka lausahdus Viitearvo 4,9 0,8 1,1 "Meiän äiti tekee teiän äitien ruuat" on jäänyt suuren yleisön Välipalat mieleen lentävänä lauseena. Mainos toimi myös arvostuk- Saarioisten tuotteet 8,8 1,0 1,8 senosoituksena Saarioisten työntekijöille, nosti valmisruo- Viitearvo 9,4 0,9 2,3 kien arvostusta entisestään ja erityisesti vahvisti Saarioisten asemaa mieluisimpana ruokabrändinä.

20 18 Irma Haverinen, Saarioisten Säilyke Oy Henkilöstö Turvallisuus, työsuojelu ja työhyvinvointi olivat keskeisiä henkilöstöasioita Saarioisilla vuonna Myös osaaminen on kunniassa edelleen, keväällä tehty työhyvinvointitutkimus todisti henkilöstön olevan tietoinen omasta osaamisestaan ja sen merkityksestä. Saarioisten henkilöstömäärä pieneni hiukan vuoden 2007 aikana. Vuoden lopussa henkilöitä oli keskimäärin 2 229, kun vuotta aikaisemmin keskimääräinen luku oli yksitoista henkeä suurempi. Henkilömäärän pieneneminen johtui Saarioisten Säilyke Oy:n vihannessäilykkeiden valmistuksen ja reseptien myynnistä, jonka yhteydessä 54 henkilöä jouduttiin irtisanomaan. Saarioisten henkilöstö on naisvaltaista, yli 60 prosenttia kaikista saarioislaisista on naisia. Tasa-arvo on kuitenkin asia, joka on konsernissa tasapainossa siitä todistavat myös konsernissa tehdyt tasa-arvoselvitykset. Kehityskeskusteluista hyvää palautetta Vuonna 2007 panostettiin edelleen esimiesten valmentamiseen ja tukemiseen sekä esimiestyökalujen kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Muita osaamisen kehittämisen painopistealueita olivat prosessien kehittäminen, projektien hallinta ja työntekijöiden koulutus. Vuosittain pidettävien kehityskeskustelujen, tuotannon ryhmäkeskustelujen ja osaamiskartoitusten avulla selvitetään osaamistarpeita ja tuetaan henkilökohtaista kehittymistä. Työntekijöiden kehityskeskustelut toteutuvat jo lähes koko konsernissa. Niitä kehitetään saatujen palautteiden perusteella, mutta jo nyt on voitu todeta kattavan kehityskeskustelukäytännön merkitys toiminnalle. Työhyvinvointi pinnalla kaikissa konserniyhtiössä Saarioisilla toteutettiin jälleen vuonna 2007 koko konsernia koskeva työhyvinvointitutkimus. Kahden vuoden välein tehtävässä tutkimuksessa kartoitettiin työpaikan ilmapiiriä ja esimiestyötä sekä työtä ja työympäristöä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kunkin yhtiön keskeisiä kehittämistarpeita ja vahvuuksia. Vastausprosentti oli 80, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Jokainen yhtiö määritteli omat tärkeimmät kehityskohteensa, joille sovittiin yhteisesti tavoitteet ja aikataulut. Eri yksiköissä päädyttiin toteuttamaan eri asioita, esimerkkinä mainittakoon Saarioisten Lihanjalostuksessa käynnistetty elintarvikealan TuTa-projekti, johon paneudutaan syvällisesti yhdessä henkilöstön kanssa. Tällä Helsingin yliopiston vetämällä Elintarvikealan tuottavuustalkoot -projektilla pyritään parantamaan muun muassa tuottavuutta, tiedonkulkua ja työhyvinvointia sekä vähentämään sairauspoissaoloja. Valkeakoskella taas niin Liha-Saarioisten kuin Saarioisten Keskuslähettämönkin luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut kouluttautuivat pirkanmaalaisen yhteishankkeen avulla työhyvinvointivalmentajiksi. Ruoka- Saarioisilla henkilöstön hyvinvointia pyrittiin edelleen parantamaan sekä johtamista kehittämällä että TUTTAVAn (Turvallisesti tuottavat työtavat -mittari) määrätietoisella hyödyntämisellä. Saarioisten Lihanjalostus Oy puolestaan palkittiin työympäristön kehittämisestä Työturvallisuuskeskuksen järjestämässä elintarvikealan työturvallisuuskilpailussa.

21 Henkilöstömäärä keskimäärin yhtiöittäin 2007 Ruoka-Saarioinen Oy, Kangasala Liha-Saarioinen Oy, Valkeakoski Saarioisten Lihanjalostus Oy, Jyväskylä Saarioisten Säilyke Oy, Huittinen Saarioinen Oy (Tampere, Vantaa ja aluemyynti) Saarioisten Keskuslähettämö Oy, Valkeakoski Ulkomaat (Viro ja Ruotsi)

22 20 Henkilöstömäärä keskimäärin Työntekijät Toimihenkilöt Työnopastajille lisää koulutusta Muutamat konsernissa sattuneet tapaturmat ovat puhuttaneet paljon ja herättäneet erityisesti esimiehet ajattelemaan työsuojelua ja työturvallisuutta entistä enemmän. Konsernissa tehdyt riskikartoitukset ja vaaran arvioinnit ovat antaneet lisäarvoa asialle. Konserniyhtiöt ovatkin panostaneet koulutuksessa erityisesti työturvallisuuskoulutukseen. Työhyvinvointitutkimuksen tulosten perusteella on esimerkiksi lisätty työnopastajien koulutusta ja muokattu sitä käytännönläheisemmäksi. Lisäksi uusien työntekijöiden perehdyttäminen on entistä kattavampaa. Nämä toimet näkyvät tulevaisuudessa toivottavasti entistä vähäisempinä tapaturmina ja poissaoloina. Näkymät vuodelle 2008 Henkilöstön kehittämisen painopistealueita tulevat kuluvana vuonna olemaan osaamisen hallinta, arkipäivän esimiestaidot sekä kehityskeskustelutoimintojen ja työturvallisuuden kehittäminen. Savuton Saarioinen toteutui vuoden 2008 alussa. Savuttomuuteen valmistauduttiin jo pitkään, ja työnantaja järjesti tupakasta vieroituskursseja ja kustansi osan vieroitusvälineistä. Saarioinen ei ole ensimmäinen savuton yhtiö elintarvikealalla, mutta ensimmäisten joukossa kuitenkin. Savuttomuuden vaikutukset ovat arvioitavissa vasta tulevaisuudessa, mutta toimintaperiaatteesta Puhtaasta luonnosta hyvää valmista ruokaa tulee jo nyt yhä todempi, kun työpaikalla ei tupakoida. Matti Pällijeff, Saarioisten Säilyke Oy

23 Konserni sai työhyvinvointivalmentajia Virve Ruuskanen, Kari Koskinen ja Tuija Toivonen-Perttunen Suomen ensimmäiset työhyvinvointivalmentajat valmistuivat syksyllä Liha-Saarioisilta koulutukseen osallistuivat luottamusmiehet Tuija Toivonen-Perttunen ja Kari Koskinen sekä työsuojeluvaltuutettu Virve Ruuskanen ja Saarioisten Keskuslähettämöstä työsuojeluvaltuutettu Katja Huhtala ja luottamusmies Jani Kivinen. Noin vuoden mittaiseen koulutusohjelmaan osallistui kaikkiaan 23 henkilöä 14 eri työyhteisöstä, ja sen järjesti Tampereen yliopiston yhteydessä toimiva tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Koulutuksen tarkoituksena oli antaa yrityksille itselleen työhyvinvointiin liittyvää osaamista ja kytkeä työhyvinvointi muuhun yrityksen kehittämistoimintaan ja strategioihin. Saarioisten uudet työhyvinvointivalmentajat lähtivät innolla koulutukseen mukaan, kuuluuhan myös työhyvinvoinnista huolehtiminen luonnostaan luottamus- ja työsuojeluhenkilöille. Uusi titteli velvoittaa entistä enemmän puuttumaan asioihin. Samalla se viestii sitä, että asia otetaan yrityksessä vakavasti. Sekä Liha-Saarioisilla että Keskuslähettämössä aiotaankin jatkossa pitää kiinni siitä, että työhyvinvointiasiat nostetaan säännöllisesti esille esimerkiksi osasto- tai tykypalavereissa. Parasta antia uusien työhyvinvointivalmentajien mielestä oli yhteistyön lisääntyminen esimiesten kanssa, kun asioita puitiin matkan varrella yhdessä. Kuvateksteiksi: Virve Ruuskanen (vas.), Kari Koskinen ja Tuija Toivonen-Perttunen, toiseen Jani Kivinen ja Katja Huhtala

24 22 Energiankulutus MWh kwh/tuotekg,,,, , Ympäristö Kokonaiskulutus MWh Suhteellinen kulutus kwh/tuotekilo Saarioisten ympäristöpäämäärät ovat energia- ja materiaalitehokkuus, joihin sisältyvät energian kulutuksen lisäksi vedenkulutus ja jäteveden laatu, jätehuolto sekä raaka-aineet ja pakkausmateriaalit. Ympäristötavoitteet oli poikkeuksellisesti asetettu vain vuodeksi, jatkossa tarkastelujakso tullee olemaan kolme vuotta. Vuoden tavoiteasetantaan päädyttiin konsernissa suunnitteilla tai tapahtumassa olleiden suurehkojen muutosten ja investointien vuoksi. Vuonna 2007 luovuttiin vihannessäilyketuotannosta, ja sen ympäristövaikutukset näkyvät jo tilastoissa. Lisäksi päätettiin Jyväskylän suuresta investoinnista, jonka kokonaisvaikutukset tulevat näkymään vasta vuonna 2008 alkavan tarkastelujakson loppupuolella. Energiatehokkuus Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala ja energiankäyttäjänä melko pieni koko teollisuuden mittakaavassa. Energiatehokkuus on kuitenkin elintarviketeollisuudelle tärkeää, sillä energiankulutuksen vähentäminen ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hillitseminen ja energiakustannusten alentaminen ovat panostamisen arvoisia asioita. Saarioinen Oy liittyi vuonna 2007 elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusjärjestelmään, joka kattaa vuodet Järjestelmään liittymisen myötä Saarioinen sitoutui tehostamaan energiankäyttöään yhdeksän prosenttia sopimusaikana. Energiatehokkuus tullaan jatkossa ottamaan huomioon kaikilla toiminnan alueilla suunnittelusta toimintatapoihin. Energian kokonaiskulutus kääntyi vuonna 2007 laskuun kolmen vuoden nousun jälkeen, mutta suhteellinen kulutus kasvoi yhden prosentin. Asetettua suhteellisen energiankulutuksen tavoitetta eli edellisen vuoden tasoa ei saavutettu. Materiaalitehokkuus Vesi ja jätevesi Vaikka elintarviketeollisuus tarvitsee paljon hyvälaatuista puhdasta vettä, ei sen osuus teollisuuden kokonaisvedenkäytöstä ole kuin noin puoli prosenttia. Saarioisten tuotantolaitokset käyttivät vettä vuonna 2007 noin m 3, ja veden ominaiskulutus oli 8,1 l/kg. Kokonaisvedenkulutus laski edellisestä vuodesta noin m 3, ja veden ominaiskulutuksen osalta asetettu tavoite saavutettiin. Laitosten jätevettä tutkitaan ympäristöviranomaisten kanssa sovituilla tavoilla säännöllisesti. Jätevedestä tutkitaan muun muassa kiintoaineen määrää, biologista hapenkulutusta sekä typen ja fosforin määriä. Jäteveden BHK7- kuormitus laski vuonna 2007 edellisen vuoden tasosta noin 390 tonnia, eli jäteveden laatua pystyttiin parantamaan ja asetettu tavoite saavutettiin. Pakkausmateriaalit ja jätteet Tuotantotoiminnasta syntyvä hävikki ja jäte hyödynnetään tehokkaasti. Jätteiden kierrätysaste Saarioisilla on jo korkea, yli 95 prosenttia. Korkeasta kierrätysasteesta huolimatta kaatopaikkajätteen kokonaismäärää onnistuttiin vuonna 2007 alentamaan vielä noin 90 tonnia edellisen vuoden määrästä eli asetettu tavoite saavutettiin. Kaikki Saarioisten käyttämät muoviset pakkausmateriaalit voidaan hyödyntää energiana. Monet kunnat kieltävät nykyään jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissään muovijätteen polton kotien tulipesissä. Myös Saarioinen on ohjeistanut www-sivuillaan pakkausmuovien energiahyöty-

25 tn Kaatopaikkajäte g/tuotekg m 3 Vedenkulutus l/tuotekg, tn Jätevesikuormitus (BHK7) g/tuotekg,,,,, Kokonaismäärä tn Kokonaiskulutus m Kokonaiskuormitus tn Suhteellinen määrä g/tuotekilo Suhteellinen kulutus l/tuotekilo Suhteellinen kuormitus g/tuotekilo käytön tällä periaatteella. Mikäli pakkausmuovit hyödynnetään energiana, sen tulee tapahtua polttolaitosolosuhteissa, ei kotona. Uudella ohjeistuksella halutaan osaltaan vaikuttaa ympäristölle ja terveydelle vaarallisten savukaasupäästöjen vähentämiseen. Energiahyötykäytön lisäksi pakkausmuovijätettä voi hyödyntää myös materiaalina. Tuotantolaitoksistamme muovijäte toimitetaan energiajätteeksi tai materiaalihyötykäyttöön, vain pieni osa päätyy hyödyntämiskelvottomana kaatopaikalle. Pakkausmateriaalien kulutuksen seurantaan kehitettiin vuonna 2007 järjestelmä, josta tullaan jatkossa saamaan entistä tarkempaa tietoa materiaalien kulutuksesta. Kaikilla Saarioisten tuotantolaitoksilla on voimassa olevat ympäristöluvat. Saarioisten Lihanjalostus Oy, joka sai ympäristöluvan jo vuonna 2001, teki vuonna 2007 Keski- Suomen ympäristökeskukselle ympäristöluvassa vaaditun hakemuksen nykyisten lupamääräysten päivittämiseksi.

26 24 Hallituksen toimintakertomus Olennaiset tapahtumat tilikaudella Konsernin liikevaihto oli 326,9 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 6,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevaihdosta 97,2 prosenttia kertyi kotimaasta. Merkittävin asiakasryhmä oli edelleen kotimaan vähittäiskauppa, jossa tuore valmisruoka oli menestyvin tuoteryhmä. Saarioisten markkinaosuus valmisruuassa kasvoi edelleen ja oli 45,5 prosenttia. Tilikauden aikana Saarioisten Säilyke luopui vihannessäilykkeiden valmistuksesta ja myynnistä myymällä valmistuksessa käytetyt koneet ja laitteet sekä reseptit Felix Abba Oy Ab:lle. Tilikauden päätyttyä Ruoka-Saarioinen Oy jakautui kahdeksi uudeksi yhtiöksi alkaen. Jakautumisella ei ole vaikutusta yhtiön operatiiviseen liiketoimintaan. Konsernin tulos rahoituserien jälkeen oli 24,1 miljoonaa euroa, mikä oli selkeä parannus edellisvuoteen verrattuna. Osa parannuksesta kertyi kertaluonteisten erien nettovaikutuksesta. Loppuvuoden aikana raaka-aineiden hinnat nousivat merkittävästi ja lisänousua on odotettavissa myös vuodelle Tämä luo paineita myyntihintojen korotuksille. Konsernin omavaraisuusaste parani tilikauden aikana ja oli tilikauden lopussa 58,3 prosenttia. Maksuvalmius säilyi hyvänä koko tilikauden ajan. Konsernin taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut on esitetty sivulla seitsemän olevassa taulukossa. Investoinnit Konsernin nettoinvestoinnit olivat 18,3 miljoonaa euroa, josta merkittävä osa kohdistui Sahalahden valmisruokatuotantoon. Muut investoinnit olivat pääosin tuottavuus- ja korvausinvestointeja. Konsernin investointien määrä tulee olemaan suuri myös lähivuosina. Merkittävänä hankkeena päätettiin Jyväskylän teurastamon saneerauksen ja laajentamisen aloittamisesta vuoden 2008 alussa. Tutkimus- ja kehitystoiminta Konserni panosti edelleen tuotantoprosessin ja uusien tuotteiden kehittämiseen tuotantoyhtiöissä. Oman kehittämisen ohella osallistuttiin alan kehityshankkeisiin, kuten elintarvikealan valtakunnalliseen Tuottavuustalkoot-projektiin, jolla pyritään vähentämään henkilöstön sairauspoissaoloja. Toiminnan tehokkuuden parantamiseksi käynnistettiin prosessimaisen toimintamallin kehityshanke. Henkilöstö Yhtiön palveluksessa työskenteli vuonna 2007 keskimäärin henkilöä. Määrä oli vain 11 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2006, vaikka Saarioisten Säilykkeeltä jouduttiin irtisanomaan 54 henkilöä vihannessäilykkeiden valmistuksesta luopumisen vuoksi. Henkilöstön kehittämisessä ammatillinen kouluttaminen ja osaamisen hallinta olivat edelleen keskeisiä asioita vuonna Työn tuottavuutta pyrittiin parantamaan muun muassa yksitoikkoisten työvaiheiden automatisoinnilla ja toisaalta ennaltaehkäisevillä työkykyä ja -motivaatiota ylläpitävillä ohjelmilla. Ympäristö Saarioisten toimintajärjestelmällä on sekä laatu- että ympäristösertifikaatit, ja kaikille tuotantolaitoksille on myönnetty uusien säädösten mukaiset ympäristöluvat. Riskit ja riskienhallinta Saarioinen-konsernin riskienhallinnassa riskit luokitellaan neljään tasoon: strategisiin, operatiivisiin, rahoituksellisiin ja vahinkoperusteisiin. Riskien merkittävyyden arvioinnissa on kiinnitetty huomiota riskin toteutumisen todennäköisyyteen ja vaikutuksen suuruuteen. Strategiset riskit ovat konsernin päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseen liittyvää epävarmuutta. Näiden riskien hallinnasta vastaavat emoyhtiön hallitus ja toimitusjohtaja. Operatiiviset riskit ovat liiketoimintaan ja vuosisuunnitelmien toteuttamiseen liittyviä liikeriskejä. Vastuu niiden hallinnasta on tytäryhtiöiden ja markkinoinnin johdolla. Tytäryhtiöiden johtoryhmät ovat arvioineet liikeriskejä ja niiden vaikutuksia. Merkittävimpiä operatiivisia riskejä ovat eläintauteihin liittyvät uhat, merkin imagoon negatiivisesti vaikuttavat tuoteriskit, kilpailutilanteen ja asiakaskunnan voimakkaan muuttumisen mahdolliset vaikutukset sekä keskeisten tietojärjestelmien käytön estävät virheet. Saarioinen-merkin imagoa ja asemaa on vahvistettu mainoskampanjoilla ja asiakkuuksien hallinnan kehittämisellä sekä muilla markkinointitoimenpiteillä. Tietohallinnon riskejä on pienennetty tietoriskikartoituksien perusteella tehdyillä parannuksilla ja tietojärjestelmähankkeisiin sisältyvillä riskianalyyseilla.

27 25 Rahoitukselliset riskit liittyvät saataviin, korkoihin, valuuttoihin, hyödykehintoihin ja kassavirtaan. Sähkön hintariskiä vastaan on suojauduttu sähköjohdannaissopimuksilla, joiden toteutuksesta vastaa konsernin ostojohtaja. Muiden riskien hallinnasta vastaa rahoitusperiaatteiden mukaisesti konsernin talousjohtaja. Vahinkoperusteiset riskit sisältävät omaisuus- ja henkilövahingot, joiden suojaksi on olemassa konsernin vakuutuskäytännön mukaiset vakuutukset. Esine- ja keskeytysriskien sekä työturvallisuusriskien kartoitusta ja hallintaa on jatkettu yhteistyössä vakuutusmeklarin ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Hallitus Kuluneella tilikaudella yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimi Juhani Avotie ja jäseninä Kaisu Avotie, Heikki Hytönen, Ilkka Mäkelä ja Kari Tupeli. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Ilkka Mäkelä. Tulevaisuuden näkymät Konserniin kuuluva Ruoka-Saarioinen Oy solmi tilikauden päättymisen jälkeen esisopimuksen HK Ruokatalo Oy:n kanssa broilerraaka-aineen ostamisesta. Mikäli järjestely toteutuu, oletetaan ostosopimuksen parantavan Ruoka-Saarioisten broilerteurastamon käyttöastetta ja varmistavan konsernin yhtiöille kotimaisen broilerraaka-aineen saatavuuden lähitulevaisuudessa. Jyväskylässä toimivan Saarioisten Lihanjalostus Oy:n noin 12 miljoonan euron suuruinen teurastamon saneerausja laajennusinvestointi aloitetaan vuonna Investoinnin on tarkoitus valmistua vuoden 2009 aikana. Investoinnin avulla yhtiön toiminnan laatu ja tuottavuus paranevat. Valkeakoskella toimivan Saarioisten Keskuslähettämö Oy:n ohjelmistovaihdos on viivästynyt. Viivästyksestä aiheutuu konsernin yhtiöille lisäkustannuksia. Ohjelmistovaihdos pyritään saattamaan loppuun mahdollisimman pikaisella aikataululla. Konsernin liikevaihdon odotetaan kasvavan vuonna 2008 noin seitsemän prosenttia ja kertaeristä puhdistetun tuloksen pysyvän hyvällä tasolla. Erityisen haasteen kustannusten hallitsemiseen ja tulostavoitteiden saavuttamiseen tuo kuitenkin vuonna 2007 alkanut raaka-aineiden hintojen voimakas nousu, jonka ennakoidaan jatkuvan myös vuonna 2008.

28 26 Konsernituloslaskelma (Luvut 1000 euroa) Liite LIIKEVAIHTO Valmisvarastojen muutos (lisäys +/vähennys -) Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot Vähemmistön osuus TILIKAUDEN VOITTO

29 27 Konsernitase (Luvut 1000 euroa) VASTAAVAA Liite PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Konserniliikearvo Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset 3.3 Osuudet osakkuusyrityksissä Muut sijoitukset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 3.6 Osakepääoma Käyttörahasto Tilikauden voitto Oma pääoma yhteensä Vähemmistöosuus VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ

30 28 Konsernirahoituslaskelma (Luvut 1000 euroa) LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Oikaisut Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaiset korottomat liikesaamiset (lisäys-/vähennys+) Vaihto-omaisuus (lisäys-/vähennys+) Lyhytaikaiset korottomat velat (lisäys+/vähennys-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Myönnetyt lainat Investoinnit muihin sijoituksiin Lainasaamisten takaisinmaksut Luovutustulot muista sijoituksista Saadut korot investoinneista 15 7 Saadut osingot investoinneista 8 8 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Konsernirahoitus (lisäys+/vähennys-) Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot ja muu voitonjako RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Muuntoerot 0 40 Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA

31 29 Emoyhtiön tuloslaskelma (Luvut 1000 euroa) Liite LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO