Mikko Luukko. Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista Turussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikko Luukko. Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista Turussa"

Transkriptio

1 Mikko Luukko Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista Turussa Tampereen yliopisto Informaatiotutkimuksen laitos Kandidaatin tutkielma

2 Tiivistelmä Tampereen yliopisto Informaatiotutkimuksen laitos Luukko, Mikko. Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista Turussa. Informaatiotutkimuksen kandidaatin tutkielma, 25 s. Maaliskuu 2005 Tutkielmassa selvitetään populaarimusiikkikonserteissa aktiivisesti käyvien turkulaisten tiedonhankintaa populaarimusiikkikonserteista ja heidän tähän käyttämiään tiedonlähteitä. Tutkimusote on sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimusongelmat ovat: Minkälaista on arkielämän ei-ammatillinen tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista sekä mitä tiedonlähteitä on käytettävänä, kun hankitaan tietoa populaarimusiikkikonserteista, ja mitä näistä tiedonlähteistä käytetään eniten. Tutkimusmetodina käytettiin sähköpostikyselyä. Kyselyyn vastanneita oli 19. Näistä naisia oli 7 ja miehiä 12. Tutkielman teoreettisena taustana on käytetty pääasiassa Reijo Savolaisen ja Tom Wilsonin tutkimuksia. Etsittäessä tietoa populaarimusiikkikonserteista Turussa on käytettävissä seuraavia tiedonlähteitä: kaverit, julisteet kaupungilla tai kaupoissa, lentolehtiset, Mobile, musiikkilehdet, soittopaikkojen websivut, ilmaisjakelulehdet, sanomalehdet, yhtyeiden kotisivut, www-konserttikalenterit, radio sekä kirjastossa käytetyt julisteet, lentolehtiset, Mobile ja Internet. Eniten näistä tiedonlähteistä käytettiin kavereita, Mobilea, julisteita ja lentolehtisiä. Mobile on ainoastaan Turussa jaeltava mainoslehtinen, jossa on tietoja viikon tapahtumista, esimerkiksi konserteista ja elokuvista. Sen ahkera käyttö on tutkitun tiedonhankinnan piirre, joka on ominaista vain tutkittuna olleelle maantieteelliselle alueelle. Tiedonhankinnassa populaarimusiikkikonserteista esiintyi sekä orientoivan että praktisen tiedon hankintaa. Orientoivan tiedon hankinnassa suosituimpia tiedonlähteitä olivat kaverit, Mobile ja julisteet. Praktisen tiedon hankinnassa suosituimpia lähteitä olivat Mobile ja verkkotiedonlähteet. Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista tapahtui sekä systemaattisesti että sattumanvaraisesti. Tutkielman lopussa esitetään jatkotutkimusehdotuksia.

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Teoreettinen tausta ja käsitteet Arkielämän ei-ammatillinen tiedonhankinta Formaalit ja informaalit tiedonlähteet Tiedonhankinnan polut Populaarimusiikki Tutkimusmenetelmä Tulokset Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista Orientoivan vs. praktisen tiedon hankinta Systemaattinen vs. sattumanvarainen tiedonhankinta Tiedonlähteet populaarimusiikkikonserteista Turussa Wilsonin tiedonhankinnan polut Yhteenveto...20 Lähteet

4 1. Johdanto Tutkielmassa tarkastellaan populaarimusiikkikonserteissa aktiivisesti käyvien turkulaisten tiedonhankintaa populaarimusiikkikonserteista ja heidän tähän käyttämiään tiedonlähteitä. Tutkimusote on sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen ja tutkimusmetodina on käytetty sähköpostikyselyä. Aikomukseni on sähköpostikyselyn avulla selvittää, minkälaista on tiedonhankinta koskien musiikkitapahtumia. Kyseistä tiedonhankintaa tutkitaan tässä tutkielmassa osana arkielämää ja ammatin ulkopuolella tapahtuvana tiedonhankintana. Tiedonhankintaa musiikkitapahtumista ei ole juurikaan tutkittu. On mielenkiintoista selvittää, soveltuvatko arkielämän tiedonhankinnan teoriat myös tähän tarkoitukseen vai onko niissä tältä osin puutteita. Musiikkitapahtumat rajaan käsittämään populaarimusiikkitapahtumat ja tarkemmin populaarimusiikkikonsertit. Tutkielman ulkopuolelle jäävät siis taidemusiikin ja etnomusiikin lajityypit. Käytettäessä tätä karkeaa jaottelua kolmeen suureen musiikin luokkaan voidaan sanoa, että populaarimusiikki ilmiönä ja perinteenä poikkeaa oleellisesti näistä kahdesta muusta. Siksi on mielekkäämpää keskittyä vain yhteen näistä alueista. Valitsin populaarimusiikin, koska se kiinnostaa minua muusikkona ja kuuntelijana. Konserttien kokoa ei ole tutkielmassa rajattu, vaan mukaan lasketaan kaikenkokoiset elävän musiikin tapahtumat. Myöskään ympäristöä ei ole määritelty. Kaikenlaiset populaarimusiikkikonsertit on otettu tarkasteluun mukaan, tapahtuivat ne sitten klubeissa, ravintoloissa, halleissa tai festivaaleilla. Alueellisesti rajaan tutkielman käsittämään Turussa asuvat populaarimusiikkikonserteissa kävijät. Minua kiinnostaa selvittää tiedonhankintaa koskien nimenomaan Turussa saatavilla olevia tiedonlähteitä, koska asun itse kyseisessä kaupungissa. Tutkielmassa on kaksi tutkimusongelmaa. Pääongelmana on 1) minkälaista on arkielämän ei-ammatillinen tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista. Alaongelmana on 2) mitä tiedonlähteitä Turussa on käytettävänä, kun hankitaan tietoa populaarimusiikkikonserteista, ja mitä näistä tiedonlähteistä käytetään eniten. Yhdessä näiden kysymysten vastaukset saattavat paremmin selvittää ja rikastuttaa toisiaan. Luvussa 2 esitellään tutkielmassa käytetty tutkimusmenetelmä ja perustellaan sen valintaa. Luku 3 käsittelee tutkielman pohjana käytettyä teoreettista taustaa ja keskeisiä käsitteitä. Luvussa 4 analysoidaan sähköpostikyselyllä kerätty aineisto. Siinä tarkastellaan 4

5 tiedonhankinnassa populaarimusiikkikonserteista ilmenneitä piirteitä ja eritellään kyselyssä esiin tulleita populaarimusiikkikonserttien tiedonlähteitä. Luvussa 5 vastataan esitettyihin tutkimusongelmiin ja ehdotetaan mahdollisia laajennuksia jatkotutkimukseen. 2. Teoreettinen tausta ja käsitteet 2.1. Arkielämän ei-ammatillinen tiedonhankinta Suurin osa tiedonhankinnan tutkimuksesta kohdistuu ammatilliseen tiedonhankintaan. Työelämän ja opiskelun ulkopuolelle jäävää tiedonhankintaa voidaan kutsua arkielämän tiedonhankinnaksi (Savolainen 1993, 16). Voidaan kuitenkin väittää, että myös ammatillinen tieto on ihmisen arkielämässään tarvitsemaa tietoa (Savolainen 1993, 22). Työssä saatuja tietoja voidaan käyttää myös työn ulkopuolella. Siksi käytän tässä tutkielmassa täsmentävää termiä ei-ammatillinen. Arkielämän tiedonhankinnassa yksilö etsii usein tietoa omiin kiinnostuksen kohteisiin liittyen, kun taas työtehtäviin liittyvä tiedonhankinta suoritetaan usein hankintaa vaativista syistä (Tuominen 1992, 7). Arkielämän ei-ammatillisen tiedon hankinnassa on kaksi ulottuvuutta: jokapäiväisten tapahtumien tarkkailu ja jonkun tietyn ongelmatilanteen ratkaisu. Jokapäiväistä tapahtumien seurantaa voidaan kutsua orientoivaksi tiedonhankinnaksi. Praktisessa tiedonhankinnassa etsitään vastauksia yksittäisten ongelmien ratkaisemiseen. (Savolainen 1995, 17.) Käytännössä näitä kahta tiedonhankinnan tyyppiä ei aina voida erottaa toisistaan. Erottelun avulla voidaan kuitenkin paremmin tarkastella elämäntavan ja elämänhallinnan yhteyksiä arkielämän tiedonhankintaan. Elämänhallinta on mm. arkielämän ongelmanratkaisutoimintaa, joka edellyttää tiedonhankintaa. (Savolainen 1993, 124.) Tiedonhankinta voi muuttua orientoivasta praktiseen tai toisin päin. Ongelmanratkaisu voidaan käsittää ihmisen koko elämän kestäväksi toiminnaksi. Tietoa hankitaan jokapäiväisen elämän toimintoihin liittyen. Toimintaympäristön tapahtumia on jatkuvasti tarkkailtava. Seuranta tapahtuu usein rutiininomaisesti. Poikkeuksia voi esiintyä, jos jokin tapahtuma koetaan tavanomaista kiinnostavammaksi. Tällöin tiedonhankinta muuttuu suunnitelmallisemmaksi ja aktiivisemmaksi. Jos toimintaympäristön muutoksilla on käytännön seurauksia, niihin kiinnitetään tavanomaista enemmän huomiota. (Savolainen 1995, ) 5

6 Jos muutoksen vaatimuksia ei voida tyydyttää tavanomaisella, orientoivalla tiedon hankinnalla, on todennäköistä, että ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan praktista tiedonhankintaa. Näin siirrytään yksittäisen ongelman ratkontaan. Tällä prosessilla on yleensä selkeä alku ja loppu. Usein jonkin tehtävän menestyksellinen suorittaminen vaatii praktista tiedonhankintaa. Ongelmalähtöisen tiedonhankinnan ei siis tarvitse jäädä faktojen selvittämiseksi, vaan kyseessä saattaa olla pitkäkin prosessi. Ongelman ratkaiseminen palvelee käytännössä myös elämäntavan jatkuvuuden tai muuttamisen tavoitteita. Vastaavasti monipuolinen orientoivan tiedon hankinta voi helpottaa yksittäisten tilanteiden ratkaisemista. (Savolainen 1995, 19.) Elämäntapa ja elämänhallinta eivät yksinomaan määritä tiedonhankintaa, vaan asiaa voidaan tarkastella myös toisin päin. Tämä tulee esille selkeämmin orientoivan kuin praktisen tiedon hankinnan kohdalla. Esimerkiksi uutisten katselu tiettyyn aikaan joka päivä saattaa vahvistaa tai muuttaa tiettyä elämäntapaa. Orientoivassa tiedonhankinnassa on useimmiten kyse rutinoituneesta tavasta seurata toimintaympäristön tapahtumia. Praktisen tiedon hankinnan yhteys elämäntapaan ei ole näin ilmeinen. Yksittäiset ongelmat tulevat usein yllätyksenä normaalin toimintaympäristön tapahtumiin nähden. Ongelmalähtöisen tiedonhankinnan kohdalla kannattaakin pohtia, vahvistavatko vai heikentävätkö yksilön tiedonhankinnan tavat hänen elämänhallintaansa. (Savolainen 1995, 19.) Orientoiva tiedonhankinta otetaan niin itsestäänselvyytenä, ja on niin totuttua toimintaa, että sitä on hankalaa tarkastella empiirisesti. Omien tapojen rutinoituneesta järjestyksestä tullaan tietoisiksi usein vasta silloin, kun siihen ilmaantuu häiriöitä, esimerkiksi jos aamun lehti ei tulekaan. Tiedotusvälineiden muodot ja tavat esittää asioita ovat moninaistuneet. Tapahtumista on entistä vaikeampaa saada yhtenäistä kuvaa eri medioista. Vain osasta uutisia jaksetaan kiinnostua, ja kiinnostuksen kohteetkin vaihtelevat elämäntilanteen mukaan. Aiheita voidaan lähestyä eri näkökulmista. Voi olla, että kiinnostavana pidetään ainoastaan tiettyä aiheen osaa. (Savolainen 1995, 20.) Reijo Savolainen (1998) teki 1990-luvun lopulla tutkimuksen suomalaisten verkkopalvelujen käytön tavoista. Verkkolähteisiin suuntautuvalla tiedonhankinnalla ei vielä tuolloin ollut suurta osuutta Internetin käyttötarkoituksista. Eniten verkkoa käytettiin 6

7 yhteydenpitoon sähköpostin välityksellä. Vuonna 2001 Savolainen jatkoi tutkimusta yhdessä Jarkko Karin kanssa. Vaikka kvalitatiivisella tutkimusotteella tehdyn tutkimuksen ensisijainen tavoite oli selvittää Internet-tiedonhankinnan strategioita, se sisältää myös tietoa Internetin roolista arkielämän tiedonhankinnassa. Tutkimuksessa haastateltiin 18 ihmistä, jotka olivat eri-ikäisiä, edustivat erilaisia ammattiryhmiä, ja käyttivät Internetiä aktiivisesti. Tulokset sisältävät tietoa Internetin käytöstä sekä orientoivan että praktisen eiammatillisen tiedon hankinnassa. (Savolainen 2003, 2.) Suurin osa orientoivasta tiedonhankinnasta tapahtuu joukkotiedotusvälineiden kautta. Osa tiedoista saadaan sattumanvaraisesti. Ajankohtaisten tapahtumien seurannassa televisio ja sanomalehdet ovat suosituimpia lähteitä. Orientoivan tiedon hankinnassa lähteiden suosimisen muutos perinteisistä kohti Internetiä tapahtuu erittäin hitaasti. Totuttujen tiedonlähteiden käyttöä ei helposti vaihdeta. Internetin käyttö on kuitenkin kasvattanut suosiotaan myös orientoivan tiedon hankinnassa. Muutoksen hitaus johtuu pitkäaikaisten käyttötottumusten lisäksi siitä, että verkkolähteet eivät vielä pysty täysin haastamaan perinteisiä lähteitä. Tietyt rituaalit tulevat esiin orientoivan tiedon hankinnassa. Esimerkiksi televisiouutiset on usein totuttu katsomaan samaan aikaan joka päivä. (Savolainen 2003, 4.) Perinteisten lähteiden ja Internetin yhdistelmää pidetään hyödyllisenä orientoivan tiedon hankinnassa. Sanomalehtien verkkoversiot ovatkin kasvattaneet suosiotaan. (Savolainen 1998, 94-98; Savolainen 2003, 5.) Verkossa uutiset päivittyvät tiheästi, kun taas painettu sanomalehti ilmestyy vain kerran vuorokaudessa. Verkkolehdet ovat luettavissa missä päin maailmaa tahansa. Lähes reaaliaikainen uutisten seurannan tarve näyttäisi olevan lisääntymässä. Kannettavien elektronisten välineiden, kuten matkapuhelimien ja kannettavien tietokoneiden, kehitys saattaa osaltaan nopeuttaa tätä tarvetta. Kun informaatiotulva kasvaa, lähteiden relevanssin arviointiin tarvitaan yhä tehokkaampia menetelmiä, kuten vertaisarviointia. (Savolainen 2003, 5.) Ongelmalähtöisessä tiedonhankinnassa tiedontarve on usein tarkasti rajattu. Tiedon hankkijalla on jokin tietty ongelma tai aihealue, josta hän hakee tietoa. Henkilölähteet ja Internet ovat osoittautuneet tutkimuksissa suosituimmiksi praktisen tiedonhankinnan lähteiksi. Myös kirjastoa pidetään hyvänä kanavana. Televisio ei ymmärrettävästi toimi tässä tapauksessa hyvänä lähteenä. (Tuominen 1992, 103; Savolainen 2003, 6.) 7

8 Henkilölähteet koetaan hyvänä, koska vuorovaikutuksessa on mahdollisuus keskustella asioista, ja etsiä kyselemällä täsmällistä vastausta ongelmaan. Tiedonlähteiden valintaan vaikuttavat mm. aikaisemmat käyttökokemukset, lähteiden ja kanavien tavoitettavuus, ja tiedontarpeen luonne. Yksittäisten ongelmien ratkaisemisessa verkkolähteet ovat suosittuja, koska ne ovat helposti saatavilla, suhteellisen nopeasti, ja usein suoraan kotoa käsin. Aineisto on monipuolista ja monesti lähdevalikoima on runsas. Hakukoneet ovat kehittyneet ja kehittyvät koko ajan. Internet tarjoaa pääsyn lähteisiin, jotka eivät ole saatavissa kirjastojen kokoelmista. Toisaalta kirjastot tarjoavat lähteitä, joita ei ole saatavissa Internetissä. Usein verkosta löydetyt lähteet tarjoavat linkkien kautta pääsyn muihinkin lähteisiin. (Savolainen 1998, ) Praktisen tiedon hankinnassa verkosta voi esiintyä joitakin ongelmia. Tiedonlähteiden laatu ja muoto saattavat vaihdella suuresti. Luotettavien lähteiden erottaminen roskasta on vaikeaa. Varmuudella ei voi tietää onko lähde luotettava, koska lähes kuka tahansa voi julkaista kirjoituksiaan Internetissä. Sen sijaan useimmat painetut kirjat ja artikkelit on arvioitu ennen julkaisua. Myös oikean hakustrategian löytäminen voi olla vaikeaa. Tiedonhakua pitäisi osata täsmentää tehtävän vaatimalla tavalla. Aineiston määrä verkossa on niin valtava, että hakukoneiden kehittymisestä huolimatta relevantin tiedon löytyminen ongelmatilanteessa voi olla hankalaa. Linkkejä seuraamalla voi eksyä verkkotiedon viidakkoon ja turhautua. Toisaalta verkkolähteiden runsaus on yksi syy Internetin suosioon praktisen tiedon hankinnassa. Tiedontarpeen luonteesta riippumatta verkosta voi toivoa löytävänsä ainakin jonkinlaista ongelmaan nähden relevanttia aineistoa. (Savolainen 1998, ) Ongelmalähtöiset tiedontarpeet vaihtelevat suuresti keskenään ja ovat tilannesidonnaisia. Jos tiedontarve on vaativa, joudutaan todennäköisesti turvautumaan eri lähteisiin ja kanaviin, ja yhdistelemään niistä hankittua tietoa. Ongelmalähtöisen tiedon hankinnassa Internet kasvattaa koko ajan suosiotaan, sillä sen käyttö on nopeaa ja suhteellisen vaivatonta. Ajankohtaisten asioiden seuraamisessa perinteiset tiedonlähteet, televisio ja sanomalehdet, tulevat kuitenkin säilyttämään pitkään asemansa. Internet täydentää perinteisiä lähteitä omilla vahvuuksillaan. Tiedonhankinnan ominaisuudet voivat vaihdella suuresti, riippuen siitä, mitä asiakokonaisuutta se palvelee. Se voi olla suurpiirteistä tai todella yksityiskohtaista. 8

9 Yleensä tiedonhankinta ymmärretään suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi toiminnaksi. Tiedonhankinta saattaa olla kuitenkin myös passiivista toimintaa. Esimerkiksi on mahdollista, että tietoa vastaanotetaan radiosta samalla, kun keskitytään tekemään jotakin muuta. Tai kuullaan sattumalta katkelma keskustelusta, joka liittyy itseä kiinnostavaan aiheeseen. Tarvittavaa tietoa saattaa ilmaantua jonkin tiedonlähteen välityksellä silloin, kun sitä ei osata odottaa. Tällöin voidaan puhua sattumanvaraisen tiedonhankinnan käsitteestä. (Haasio & Savolainen 2004, 28.) 2.2. Formaalit ja informaalit tiedonlähteet Tiedonlähteitä voidaan luokitella monin eri perustein. Yksi selkeä jaottelu on erottaa ne formaaleihin ja informaaleihin lähteisiin. Formaalit tiedonlähteet ovat dokumentteja, joihin informaatiosisältö on tallennettu. Dokumentit voivat olla painettuja tai elektronisia. Painettuja dokumentteja ovat esimerkiksi perinteiset kirjat ja aikakauslehdet. Elektronisia dokumentteja ovat esimerkiksi television dokumenttiohjelma, matkapuhelimen tekstiviesti tai WWW-sivut. Informaalit tiedonlähteet ovat dokumentoimattomia eli suullisia lähteitä, esimerkiksi työtovereita. (Tuominen 1992, 4.) 2.3. Tiedonhankinnan polut Wilson (1981) on kehittänyt tiedonhankinnan polut -nimisen mallin. Mallissa tiedonhankinnan mahdollisuudet jaetaan eri polkuihin riippuen siitä, mitä eri kanavia ja lähteitä tiedonhankkija käyttää. Tiedonhankintaan vaikuttaa yksilön elämismaailma. Elämismaailma sisältää ne kokemukset, jotka yksilöllä on tiedonhankinnasta. Se on myös se ympäristö, jossa tietoa hankitaan ja käytetään. Elämismaailmaan kuuluvat myös erilaiset viiteryhmät, kuten ystävät, joita voidaan käyttää myös tiedonhankinnassa. Tietovarantojen kokonaisuutta Wilson kutsuu tiedon universumiksi. Tähän kuuluvat esimerkiksi kirjastot ja dokumentit, käytännössä kaikki lähteet ja kanavat, joita voidaan hyödyntää tietoja hankittaessa. Tiedon hankkijalla on mahdollisuus käyttää eri tietovarantoja tai välittäjiä löytääkseen hankinnan kontekstiin nähden relevanttia tietoa. Käytössä on myös tietoteknisiä välineitä, eri ohjelmia ja tietojärjestelmiä. 9

10 Jäsennys näyttää tiedonhankinnan moninaiset mahdollisuudet. Käyttäjä voi hyödyntää tarpeensa mukaisesti eri tiedonlähteiden ja -kanavien yhdistelmää. Wilsonin malli on julkaistu vuonna 1981, joten lähteiden ja kanavien määrä on kasvanut. Varsinkin Internet ja tietoverkot ovat kasvattaneet tiedonhankkijan mahdollisuuksia toimia itsenäisemmin. Erilaisten yhdistelmien vaihtoehtoja on nykyään runsaammin, mutta Wilsonin malliin pystytään kuitenkin melko hyvin integroimaan uudet lähteet ja kanavat. Kuvio 1. Tiedonhankinnan polut (Wilson 1981, 6) Wilson jakaa mallissaan tiedonhankinnan polut neljään eri ryhmään. Poluilla ei ole arvojärjestystä, koska tiedonhankinnan kontekstit ovat erilaisia. A-luokan polkuja hyödynnettäessä yksilö etsii tietoa omin päin ilman tiedonvälittäjien apua. Esimerkki tällaisesta tiedonhankinnasta on, kun tiedonhankkija soittaa ystävälle kysyäkseen neuvoa ongelmaan. Tiedonlähteinä A-luokan poluissa voi toimia mm. ystävät (polku a), työssä kohdatut ihmiset (polku b), elämismaailman ulkopuoliset ihmiset, esim. myyjät (polku c) tai tietovarannot, esim. kirjakaupat (polku d). Kun käytetään B-luokan polkuja, tiedonhankinta tapahtuu tietojärjestelmien kautta. Vaihtoehtoina ovat, että henkilö hankkii itse tietoa esimerkiksi kirjaston tietokannasta (polku e) tai kysyy neuvoa kirjaston työntekijältä (polku f). C-luokan polkuihin kuuluvat sellaiset tapaukset, joissa tiedonvälittäjä hakee tiedon yksilölle hänen toimeksiannostaan. Tämä voi tapahtua siten, että esim. jonkun organisaation työntekijä etsii tietoa organisaation omasta tietokannasta (polku g), hakee tiedon organisaation kirjastosta (polku h) tai hankkii tiedon jostain organisaation ulkopuolisesta tiedonlähteestä (polku i). Jos tiedonhankkija hakee tietoa D-luokan polkuja 10

11 käyttäen, hän hakee tietoa itsenäisesti hyödyntäen erilaisia tietoteknisiä järjestelmiä. Yksilö voi hankkia tietoa tällöin käyttämällä esim. hänen työpaikkansa sisäistä tietoteknistä järjestelmää (polku j) tai hyödyntämällä tietoverkkoja (polku k) Populaarimusiikki Populaarimusiikin käsite on vakiintunut arkikielessä. Sitä käytettäessä ei juurikaan pohdita tarkemmin sen sisältöä. Termi taipuu usein puhujan näkökulman mukaisesti. Populaaria musiikin lajina on mahdotonta määritellä yksiselitteisesti. Alun perin populaari on ollut poliittinen termi ja lakitermi. Sanan käyttöön liittyi tietynlainen alaspäin katsominen, matalan käsite. Populaarikulttuuria onkin vertailtu eliitti- tai korkeakulttuuriin sen vastakohtana. Toisaalta, riippuu aikakaudesta, mitä pidetään korkeakulttuurina ja mitä populaarikulttuurina. Esimerkiksi oopperaa pidettiin ennen populaarikulttuurina. Kulttuuriteollisuuden merkityksen kasvu voimisti korkeakulttuurin erottautumispyrkimyksiä. Toiset asettivat populaarikulttuurin oman kulttuurin ulkopuolelle esimerkiksi rakentamalla kulttuurisia stereotypioita. Toiset omaksuivat ja muokkasivat sitä. Populaarimusiikin kehitykseen vaikutti myös luokkayhteiskunnan muodostuminen. Populaarit huvit syntyivät aluksi porvariston tarpeisiin. Pian työväenluokka nousi niiden merkittäväksi kuluttajaksi. (Järviluoma & Rautiainen 2003, ) Myös teknologian kehitys on ollut erittäin suuresti vaikuttava tekijä populaarimusiikin kehitykselle. Ääniteollisuus ja mediat muokkasivat populaarimusiikin tuotantoa, jakelua, markkinointia ja kritiikkiä. Ne vaikuttivat myös musiikillisiin tyyleihin ja estetiikkaan. Nämä tekijät muokkasivat osaltaan populaarimusiikin kulutuksen tapoja ja vaikuttivat siihen, että populaarimusiikista tuli osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Sen näkyvyys kasvoi samanaikaisesti kulttuurin yleisen medioitumisen kanssa. Populaarimusiikista alkoi muodostua kaupunkilaisten elämänasenteen kuvaaja. (Järviluoma & Rautiainen 2003, ) Olennaisena osana populaarimusiikkiin kuului nuoruuden ja nuorekkaan elämäntyylin korostaminen. Samalla siitä pyrittiin tekemään demokraattisen yhteiskunnan symboli. Afroamerikkalaisen musiikin estetiikka vaikutti suuresti populaarimusiikin kehitykseen. Myös populaarimusiikin sisällä syntyi jaottelua korkeaan ja matalaan, esimerkiksi 11

12 määritelmiä edistyksellisyys, vallankumouksellisuus ja kaupallisuus käyttäen. Populaarimusiikin kenttä on jakaantunut 1980-luvulta lähtien eri tyyleihin ja alalajeihin kiihtyvällä nopeudella. Perinteinen jako pop- ja rockmusiikkiin kuvaa entistä vähemmän populaarimusiikin aluetta. Myöskään musiikin jaottelu korkeaan ja matalaan kulttuuriin ei ole enää yhtä merkityksellinen kuin ennen. Populaarimusiikki on yhä tiiviimmin sidoksissa ihmisten arkipäivään ja elämäntyyleihin. (Järviluoma & Rautiainen 2003, ) 3. Tutkimusmenetelmä Tutkimusmetodiksi on valittu sähköpostikysely, koska näin pystytään yhtä menetelmää käyttäen yhdistämään sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen tutkimusote. Sähköpostin avulla sain kyselyn tehokkaasti lähetettyä monelle henkilölle yhtä aikaa. Sähköpostikyselyssä on tietenkin myös haittapuolia. Vastaajista ei voi varmuudella tietää ottavatko he kyselyn vakavissaan ja vastaavatko todenperäisesti (Hirsjärvi 2004, 190). Usein ei voi myöskään olla varma siitä, tietävätkö vastaajat aiheesta tarpeeksi. Tämän tutkimuksen kohdalla on todennäköistä, että vastaajat tietävät mistä puhuvat. Heidät oli valittu sen perusteella, että he käyvät aktiivisesti populaarimusiikkikonserteissa. Myös kyselyssä selvitettiin heidän aktiivisuuttaan. Tutkimukseen osallistuneet käyvät konserteissa keskimäärin 1,8 kertaa kuukaudessa. Yksi kyselymenetelmän haittapuolista on ns. kato. Vastausprosentti voi jäädä pieneksi. Tämän tutkielman kyselyn vastausprosentti on 63 %. Haastattelussa tällaiset epävarmuustekijät on helpompi eliminoida ja vastauksista voi muutenkin saada syvällisempää aineistoa. Parasta olisi ollut yhdistää metodit, mutta tällöin työ olisi paisunut kandidaatintutkielmaa laajemmaksi. Käytin kyselyssä strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Näin sain analysoitavaksi sekä tilastollista tietoa, että pohdintaa. Tutkielmassa on kvalitatiivisia piirteitä, koska useat sähköpostikyselyn kysymykset antoivat vastaajalle mahdollisuuden kuvailla ja perustella käyttäytymistään. Selvitettäessä minkälaista on tiedonhankinta musiikkikonserteista, tutkimus on kvalitatiivista. Sen sijaan selvitettäessä mitä tiedonlähteitä tähän tiedonhankintaan käytetään eniten, tutkimus on määrällistä. Kysymykset selvittivät vastaajien aktiivisuutta, tiedonhankinnan mahdollisuuksia, eri tiedonlähteiden käyttömääriä sekä miksi näitä lähteitä ja kanavia käytetään. Vastasin 12

13 kysymyksiin ensin itse ja tein tämän jälkeen kysymyksiin korjauksia, lisäyksiä ja tarkempia määrittelyitä. Lähetin kyselyn 30 turkulaiselle henkilölle. Ajattelin lukumäärän olevan sopiva kandintutkielman laajuuteen nähden. Henkilöt valitsin muutamista populaarimusiikkikonserteista Turussa. Kysyin, haluavatko he osallistua kyselyyn ja pyysin heidän sähköpostiosoitteensa. Kysely lähetettiin ja vastaukset saapuivat Vastauksia tuli takaisin 19. Vastaajien ikähaarukka oli vuotta, joten iästä tuli myös yksi tutkielmaa rajaava tekijä. Halusin nimenomaan keskittyä paljon populaarimusiikkitapahtumissa käyviin ihmisiin, ja ikäjakauma piirtyi tällöin itsestään tällaiseksi. Populaarimusiikkitapahtumat sijoittuvat useimmiten ravintoloihin, joissa on ikärajat, joten alaikäiset jätin tämän vuoksi tarkoituksella tutkielman ulkopuolelle. Kyselyyn vastanneissa oli 12 miestä ja 7 naista, joten molempien sukupuolten näkökulmat tulivat esille. 4. Tulokset 4.1. Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista Orientoivan vs. praktisen tiedon hankinta Kyselyyn osallistuneet hankkivat tietoa populaarimusiikkikonserteista eri tavoin. Nämä tavat voidaan erotella ensinnäkin praktiseen ja orientoivaan tiedonhankintaan. Tiedonhankinnan kohteen luonteen spesifisyydestä johtuen tämän tutkimuksen tulokset eroavat useista aikaisempien tutkimusten tuloksista (esim. Savolainen 2003), joissa on käytetty tätä jaottelua. Yleensä valtaosa orientoivan tiedon hankinnasta tapahtuu joukkotiedotusvälineiden kautta. Jokapäiväisten asioiden seurantaan käytetyistä lähteistä yleisimpiä ovat televisio ja sanomalehdet. Tässä tutkielmassa orientoivan tiedon hankinnan katsotaan käsittävän yleisluontoisen musiikkitiedonlähteiden ja -kanavien seurannan. Yleisimmiksi lähteiksi nousivat tällöin kaverit ja Mobile. Televisiota ei mainittu ollenkaan, ja sanomalehtien käyttö tämän alueen tiedonhankinnassa on verrattain pientä. Mobile on ainoastaan Turussa viikoittain jaeltava mainoslehtinen. Se sisältää tietoja kaupungissa viikon aikana järjestettävistä tapahtumista, esimerkiksi teatteriesityksistä, taidenäyttelyistä, elokuvista ja 13

14 konserteista. Mobilessa on ainoastaan mainoksia ja aikatauluja. Se ei sisällä artikkeleita. Mobilea jaellaan laajasti ympäri kaupunkia ravintoloissa, kahviloissa ja erilaisissa kaupoissa. Sitä ei jaella koteihin. Mobilen käyttöä perusteltiin mm. sillä, että se on helposti saatavilla. Sitä selaillaan usein esim. ravintolassa ruokaa odotellessa tai baareissa keskustelun lomassa. Orientoivan tiedon hankinnassa, kun kyselyyn osallistuneet seuraavat populaarimusiikin aluetta, kaverit olivat Mobilen ohella suosituimpia tiedonlähteitä. Monet mainitsivat, että kavereilta saa usein tietoa konserteista keskusteltaessa yleisesti musiikkista. Kyselyyn osallistuneet henkilöt olivat aktiivisia konserteissa kävijöitä ja myös heidän kaveripiiriinsä kuului luonnollisesti aktiivisesti konsertti-ilmoittelua seuraavia ihmisiä. Kavereiden voidaan tässä yhteydessä sanoa toimineen tiedon välittäjinä. Usein tieto tarkistettiin vielä jostain formaalista lähteestä. Termiä puskaradio käytettiin muutamaan otteeseen, kun kuvailtiin tiedon hankintaa kavereiden välityksellä. Sen sanottiin toimivan parhaiten näinkin pienessä kaupungissa kuin Turku. Kavereiden yleisyyttä orientoivan tiedon hankinnassa selittää myös se, että usein kaverit ehtivät kertoa konserteista ennen kuin tiedonhankinta muuttuu praktisemmaksi. Yksi usein käytetty tiedonlähdetyyppi orientoivan tiedon hankinnassa populaarimusiikkikonserteista oli julisteet kaupungilla sekä kaupoissa. Turussa konserteista usein ilmoitetaan julisteilla, ja yksi syy näiden käyttöön oli tottumus. Kadulla liikkuessa tiedonhankkijat tottumuksesta katselevat ympärilleen seuraten ilmoittelua. Seuraaminen tapahtuu keskittymättä, ilman että etsittäisiin tietoa joistakin tietynlaisista tapahtumista tai konserttipaikoista. Kaksi kyselyyn osallistuneista mainitsi liisteröintikiellon vähentäneen ilmoittelua kaupungilla, mutta sen sijaan eri kauppojen seinille kiinnitetyt konserttimainokset korjaavat tilannetta. Myös konserttipaikkojen seiniltä voi löytää mainoksia tulevista konserteista. Tällä tavoin konserttien järjestäjät voivat tehokkaasti saavuttaa kohdeyleisönsä. Mobilen käyttö oli suosittua myös praktisen tiedon hankinnassa. Sitä pidettiin helppokäyttöisenä haettaessa tarkkoja tietoja konserteista. Koska se on erikoistunut konserttien ja muiden tapahtumien tiedottamiseen, siitä löytyy vaivattomasti tarvittavat tiedot. Mobilessa käytetyn selkeän rakenteen vuoksi tietoa tapahtumasta ei tarvitse kauan etsiä. Konsertit, elokuvat, teatteriesitykset ja näyttelyt on jaoteltu selkeästi omiin ryhmiinsä. 14

15 Ryhmien sisällä on käytetty kronologista järjestystä. Koska siinä ilmoitetut tapahtumat sijoittuvat ainoastaan Turkuun, alueenmukaista rajausta ei tarvitse tiedonhankinnassa tehdä. Mobilesta katsottiin löytyvän tiedot myös pienemmistä konserteista. Haettavana oleva tieto konsertista löytyy siis monesta näkökulmasta kätevästi. Toinen kahdesta eniten käytetystä lähteestä praktisen tiedon hankinnassa oli Internet. Internetlähteistä käytettiin eniten ns. keikkakalentereita, esimerkiksi meteli.net -palvelua. Muita populaarikonserttien etsintään käytettyjä verkkolähteitä olivat konserttipaikkojen kotisivut ja yhtyeiden kotisivut. Internetin käyttö oli selvästi yleisempää, jos henkilöllä oli kotoa mahdollisuus käyttää sitä. Jotkut kertoivat, että verkkoyhteys on miltei koko ajan päällä. Kun syntyy tarve etsiä tietoa konserteista, Internetin välityksellä se tapahtuu nopeasti ja suhteellisen vaivattomasti. Useimmiten tiedonhankkijalla oli valmiiksi tiedossa tiettyjä verkkotiedonlähteitä, joiden käyttö on havaittu sujuvaksi. Tässäkin yhteydessä siis käytetään monesti vähimmän vaivan lakia, eli tieto etsitään vähimmällä mahdollisella vaivalla, käyttämällä totuttuja lähteitä ja kanavia. Internetin käyttöä perusteltiin myös tietojen ajankohtaisuudella. Jos tiedot konserteista muuttuvat, uudet tiedot julkaistaan usein verkossa välittömästi. Konserttitiedot esiintyvät usein myös ensimmäisen kerran Internetissä, ennen kuin lehdet ehtivät julkistaa tiedon. Jotkut populaarimusiikkikonsertit myydään nopeasti loppuun. Lipun saannin pystyy parhaiten varmistamaan etsimällä konserttitietoja verkosta. Yksi perustelu Internetin käyttöön tiedonhankinnassa oli olennainen tietoverkon piirre, eli linkit. Kun yksilö löytää verkon välityksellä itseään kiinnostavan konsertin, esimerkiksi keikkakalenterista, samassa yhteydessä on usein tarjottu linkki yhtyeen tai konserttipaikan kotisivuille. Näin Internetissä navigoimalla voi löytää tarkempia tietoja konserteista. Tällä tavoin praktinen tiedonhankinta voi muuttua myös orientoivaan suuntaan. Esimerkiksi, aluksi henkilöllä on tarkka ongelma löytää tietoa jonkin tietyn yhtyeen konserteista. Löydettyään tiedon hän pääsee linkkiä seuraamalla konserttipaikan kotisivuille, joista löytää linkkejä mielenkiintoisten yhtyeiden kotisivuille. Tiedonhankinta muuttuu yleiseksi populaarimusiikkiin liittyvän ympäristön seuraamiseksi. Muutos voi tapahtua myös orientoivan tiedon hankinnasta praktisen tiedon hankintaan. Populaarimusiikkiin liittyviä tiedonlähteitä tai kanavia yleisesti seuraamalla voidaan löytää jokin itseä kiinnostava yhtye, jonka konserteista aletaan etsiä tietoa. 15

16 Painettujen tiedonlähteiden ja Internetin yhdistelmän havaitsivat hyödylliseksi myös jotkut tähän kyselyyn osallistuneista. Esimerkiksi Savolaisen ja Karin tutkimuksessa huomattiin, että sanomalehtien ja niiden verkkoversioiden käyttö rinnakkain on kasvattamassa suosiotaan (Savolainen 2003, 5). Periaate tällaisessa rinnakkaisessa käytössä oli populaarimusiikkitapahtumiin kohdistuvassa tiedonhankinnassa samanlaista. Tässä ei kuitenkaan käytetty rinnan sanomalehtien eri versioita. Joskus painetussa muodossa saatu tai kavereilta kuultu tieto varmistettiin vielä Internet palveluita käyttämällä. Erilaisia perinteisten ja Internet lähteiden yhdistelmiä esiintyi. Mobilen käytössä ilmeni samanlaisia piirteitä kuin sanomalehtien eri versioiden käytössä orientoivan tiedon hankinnassa. Mobile nimittäin ilmestyy painetun muodon lisäksi myös verkossa. Verkkoversioon päivitetään muuttuneet konserttitiedot, joten sitä käyttämällä saa ajantasaisempaa tietoa konserteista Systemaattinen vs. sattumanvarainen tiedonhankinta Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista Turussa tapahtui sekä systemaattisesti, että sattumanvaraisesti. Enimmäkseen tietoa konserteista hankittiin varta vasten, mutta tietoa saatiin myös sattumalta. Kyselyyn osallistuneiden aktiivisuudesta kertoo se seikka, että kukaan heistä ei saanut tietoja konserteista ainoastaan sattumalta. Taulukko 1. Systemaattinen ja sattumanvarainen tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista. Etsii aina varta vasten tietoa konserteista. 2 Etsii yleensä tietoa konserteista, mutta joskus saa tiedon sattumalta. 8 Yhtä paljon sattumanvaraista ja systemaattista tiedonhankintaa. 5 Saa useimmiten tiedon konserteista sattumalta. 4 Saa aina tiedon konserteista sattumalta 0 Hankittaessa systemaattisesti tietoja populaarimusiikkikonserteista käytetyimmät tiedonlähteet olivat Mobile, Internet ja ilmaisjakelulehdet. Nämä lähteet ovat hyvin saatavilla ja niissä on ajankohtaista tietoa. Meteli.net -portaalin käyttöä systemaattiseen tiedonhankintaan perusteltiin mm. sillä, että siellä tiedot konserteista päivittyvät 16

17 suhteellisen nopeasti. Sieltä saa myös paljon tietoa helposti, kun tiedonhankinta keskittyy ainoastaan konsertteihin. Internetin käyttöön systemaattisessa tiedonhankinnassa vaikutti myös selkeästi se, onko mahdollisuus käyttää verkkoa kotona. Ilmaisjakelulehdistä Turkulainen oli suosituin tiedonlähde. Sattumanvaraisesti tietoa saatiin useimmiten kavereilta. Erilaisissa populaarimusiikkiin liittyvissä keskusteluissa saattoi muiden asioiden yhteydessä saada tietoa konserteista. Sattumanvaraisen tiedon saamisen lisäksi voidaan puhua sattumanvaraisesta tiedonhankinnasta. Tiedonhankintaprosessi oli usein käynnissä, kun sattumalta saatiin tietoa konserteista. Myös Mobilesta luettiin monesti sattumalta konserttitieto. Sitä saatettiin selailla esimerkiksi elokuvien takia ja sattumalta havaittiin mielenkiintoinen konserttitieto. Sen käyttöä kuvailtiin myös siten, että se joskus sattumalta osuu käteen. Koska Mobilessa on kaikenlaisia menovinkkejä samassa, on muiden kuin tiedonhankinnan kohteena olevien tapahtumien sattumanvarainen löytäminen todennäköistä. Myös sanoma- ja musiikkilehtiä luettaessa, tai kaupungilla käveltäessä voi sattumalta osua silmään konserttia koskeva mainos Tiedonlähteet populaarimusiikkikonserteista Turussa Informaalien tiedonlähteiden käyttö hankittaessa tietoa populaarimusiikkikonserteista nousi tutkimuksessa erittäin suosituksi. Tutkimus kohdistui arkielämän ei-ammatilliseen tiedonhankintaan ja tiettyyn harrastukseen tai paremmin sanottuna elämäntapaan. Tämän vuoksi tutkielmassa esiintyneet informaalit tiedonlähteet olivat kyselyyn osallistuneiden kavereita, joilla oli samankaltainen elämäntapa. Heitä yhdisti kiinnostus populaarimusiikkiin. Muut kyselyssä esiin tulleet tiedonlähteet olivat formaaleja. Kyselyssä pyydettiin erittelemään, mitä tiedonlähteitä henkilö käyttää usein, kun hän hankkii tietoja populaarimusiikkikonserteista. Taulukko 2. Usein käytetyt populaarimusiikkikonserttien tiedonlähteet Kaverit 14 mainintaa Mobile 14 Julisteet 11 17

18 Lentolehtiset 6 Ilmaisjakelulehdet 5 Musiikkilehdet 3 WWW-konserttikalenterit 3 Kirjasto 2 Toinen eniten käytetty tiedonlähde kaverien ohella on Mobile. Myös julisteet ovat suosittuja konserteista kertovia tiedonlähteitä. Lentolehtiset ovat ravintoloiden ja erilaisten kauppojen tiskeillä ja pöydillä jaettavia pieniä mainosliuskoja. Ne ovat usein ainoastaan noin 10 sentin levyisiä ja muutaman sentin korkuisia paperinpaloja. Taulukko muotoutuu hieman erilaiseksi laskettaessa mukaan kaikki tiedonlähteet, joita kyselyyn osallistuneet mainitsivat käyttävänsä. Taulukkoon 3 on siis laskettu kaikki mainitut tiedonlähteet riippumatta siitä, kuinka usein niitä käytetään. Taulukko 3. Kaikkien populaarimusiikkikonserttien tiedonlähteiden käyttö Kaverit 19 mainintaa Julisteet 19 Lentolehtiset 19 Mobile 17 Musiikkilehdet 16 Soittopaikkojen kotisivut 16 Ilmaisjakelulehdet 15 Sanomalehdet 13 Kirjasto 12 Yhtyeiden kotisivut 11 WWW-konserttikalenterit 8 Radio 2 Kaikki kyselyyn vastanneista käyttävät populaarimusiikkikonserttitietojen tiedonlähteinä kavereita, julisteita kaupungilla tai kaupoissa, sekä lentolehtisiä. Vertailtaessa taulukkoja 2 ja 3 huomataan, että vaikka vastanneista vain kuusi käyttää lähteenä lentolehtisiä usein, kaikki heistä kuitenkin käyttävät niitä. Tilanne on samankaltainen ilmaisjakelu-, musiikki- ja sanomalehtien osalta. Vastanneista 15 käyttää ilmaisjakelulehtiä tiedonhankinnassa, 18

19 mutta vain kolmasosa heistä käyttää niitä tähän tarkoitukseen usein. Musiikkilehtiä käyttää 16, mutta vain kolme heistä usein. Etsittäessä tietoja konserteista sanomalehtiä käyttää kyselyyn osallistuneista 13, mutta niitä ei käytetä usein. Myöskään yhtyeiden ja konserttipaikkojen kotisivuja ei käytetä usein, mutta myös niitä kuitenkin käytetään. Sen sijaan, jos henkilö käyttää lähteenä Mobilea, hän käyttää sitä usein. Kirjaston rooli tiedonhankinnan kanavana on erilainen tiedonhankinnan kohdistuessa populaarimusiikkikonsertteihin kuin mitä se on yleensä. Kirjastosta ei varta vasten lähdetä etsimään tietoja konserteista. Asioitaessa kirjastossa muissa tarkoituksissa samalla saatetaan havaita kirjaston tiloissa mainoksia ja lentolehtisiä, tai käyttää kirjastossa Internetiä. Konserttitietojen etsimiseen ei kukaan käyttänyt radiota ja vain kaksi edes mainitsivat sen. Televisiota ei mainittu ollenkaan Wilsonin tiedonhankinnan polut Wilsonin (1981) tiedonhankinnan polut jaottelu sopii melko huonosti tässä tutkielmassa esiin tulleisiin tiedonlähteisiin. Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista on niin omalaatuista tiedonhankintaa, että sitä on vaikea asettaa tällaiseen yleiseen tiedonhankinnan erilaisia ulottuvuuksia kuvaavaan malliin. Wilsonin esittämiin A-luokan polkuihin voidaan tässä katsoa kuuluviksi kaverit, Mobile, musiikki-, ilmaisjakelu- ja sanomalehdet. Näitä polkuja hyödyntäessä yksilö hankkii tietoa itsenäisesti. D-luokan polkuja käyttäessä yksilö hyödyntää itsenäisesti eri tietoverkkoja. Näihin kuuluu Internetin kautta tapahtuvan tiedonhankinnan polut, eli konserttitiedonlähteistä WWWkonserttikalenterit sekä yhtyeiden ja konserttipaikkojen kotisivut. Kirjaston käyttö oli etsittäessä tietoa konserteista erilaista kuin perinteinen kirjaston käyttö. Kirjastossa käytettiin tiedonlähteinä julisteita seinillä, lentolehtisiä pöydillä, Mobilea ja Internetiä. Nämä ovat itsenäistä tietovarantojen tai tietoverkkojen käyttöä, eli kuuluvat A- ja D-luokan polkuihin. B-luokan polut jäivät tässä tutkimuksessa esiintyvän tiedonhankinnan ulkopuolelle, koska kirjaston tietokantaa tai kirjastovirkailijoita ei käytetty lainkaan. Myöskään C-luokan polkuja ei käytetty, jos tiedonvälitysprosessiksi ajatellaan yksilön toimeksiannosta tapahtuva informaatikon suorittama tiedonhankinta. Joissakin tapauksissa kaverit sopivat tähän kategoriaan toimiessaan tiedonvälittäjinä. Lentolehtisten, julisteiden ja radion asettaminen 19

20 Wilsonin luokitusjärjestelmään on ongelmallista. Itse laskisin nekin paremman vaihtoehdon puuttuessa tietovarannoiksi, eli asettaisin ne kuuluviksi A-luokan polkuihin. 5. Yhteenveto Tutkimuksen tulokset vastasivat asettamiini tutkimusongelmiin hyvin. Ensimmäinen tutkimusongelmani oli, minkälaista on arkielämän ei-ammatillinen tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista. Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista voidaan erotella praktisen ja orientoivan tiedon hankintaan. Tutkielman tulokset tarjoavat uutta tietoa, kun sitä verrataan aikaisempiin arkielämän tiedonhankintatutkimusten tuloksiin. Tiedonhankinnassa konserteista on erityislaatuisia piirteitä. Suosituimmiksi lähteiksi nousivat eri lähteet kuin useissa arkielämän tiedonhankintaan kohdistuvissa aikaisemmissa tutkimuksissa. Orientoivan tiedon hankinnaksi katsotaan yleisluontoinen musiikkitiedonlähteiden ja -kanavien seuranta. Orientoivan tiedon hankinnassa suosituimpia lähteitä olivat kaverit, Mobile ja julisteet. Praktisen tiedon hankinta on tietyn ongelman virittämää tiedonhankintaa. Tässä tutkielmassa tiedonhankkijan ongelmana oli löytää tietoa populaarimusiikkikonserteista. Praktisen tiedon hankinnassa suosituimpia lähteitä olivat Mobile ja verkkotiedonlähteet. Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista voi tapahtua sekä systemaattisesti että sattumanvaraisesti. Systemaattinen tiedonhankinta oli tutkimuksessa yleisempää. Toinen tutkimusongelmani oli, mitä tiedonlähteitä Turussa käytetään, kun etsitään tietoa populaarimusiikkikonserteista, ja mitä näistä tiedonlähteistä käytetään eniten. Hankittaessa tietoa populaarimusiikkikonserteista Turussa käytetään seuraavia tiedonlähteitä: kaverit, julisteet kaupungilla tai liikkeissä, lentolehtiset, Mobile, musiikkilehdet, soittopaikkojen kotisivut, ilmaisjakelulehdet, sanomalehdet, yhtyeiden kotisivut, www-keikkakalenterit, radio sekä julisteet, lentolehtiset, Mobile ja Internet kirjastossa. Eniten näistä tiedonlähteistä käytettiin kavereita, Mobilea, julisteita ja lentolehtisiä. Tiedonhankinnalle populaarimusiikkikonserteista ominaisia erityispiirteitä ovat Mobilen, lentolehtisten ja julisteiden suosittu käyttö. Mobile ilmestyy ainoastaan Turussa. Sen ahkera käyttö on tutkitun tiedonhankinnan piirre, joka on ominaista vain tutkittavana olleelle maantieteelliselle alueelle. Lentolehtisten käyttö on ominaista ainoastaan tutkittavana olleen kaltaiselle tiedonhankinnalle. Niitä ei juurikaan käytetä muuhun kuin konserteista tai esimerkiksi baarien te loista tiedottamiseen. Myös julisteiden käyttö 20

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Place client logo here in Slide Master

Place client logo here in Slide Master Place client logo here in Slide Master DNA Tutkimus mökkeilijöiden netinkäytöstä Place client logo here in Slide Master Tutkimuksen menetelmä ja toteutus Tiedonkeruu ja näyte: n=1005 online-haastattelua

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

Tervetuloa Iggloilemaan

Tervetuloa Iggloilemaan Tervetuloa Iggloilemaan Tervetuloa Igglon tarina - Mikko Ranin, toimitusjohtaja Kiinteistönvälitysmarkkinat Turussa - Matti Kasso, varatoimitusjohtaja, Igglo Oy Igglo-palvelun esittely - Tuire Iso-Kouvola,

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA Päivi Kuosmanen Proviisori, yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto 20.10.2015 20.10.2015 1 TAUSTAA Nykyinen terveys- ja lääkepolitiikka

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Palvelukonsepti Taustaa Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Venäjänkielinen Internet eli Runet. Kouvola 28.1.2013 Sähköinen kauppa ja sosiaalinen media Venäjällä

Venäjänkielinen Internet eli Runet. Kouvola 28.1.2013 Sähköinen kauppa ja sosiaalinen media Venäjällä Venäjänkielinen Internet eli Runet Kouvola 28.1.2013 Sähköinen kauppa ja sosiaalinen media Venäjällä Runetin määritelmä Venäläisestä Internetistä käytetään Venäjällä tavanomaisesti nimitystä Runet (Рунет)

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Haasteena palautteen tehokas hyödyntäminen

Haasteena palautteen tehokas hyödyntäminen Haasteena palautteen tehokas hyödyntäminen Tekniikan yliopistokoulutusta kehittämässä 9.5.2012 Sakari Heikkilä, Aalto yliopisto Annikka Nurkka, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Taustaa Aallossa Käytänteet

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Kustannusosakeyhtiö Otava 2

Kustannusosakeyhtiö Otava 2 20 Kustannusosakeyhtiö Otava 2 Tilanne maailmalla Päätelaitteet Vuoteen 2009 mennessä on myyty 5 miljonaa lukulaitetta Vuonna 2010 myydään arviolta 5-6 miljoonaa lukulaitetta 7 miljoonaa Ipadia Erilaisia

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

Finna Tunnusluvut 5.3.2015

Finna Tunnusluvut 5.3.2015 Finna Tunnusluvut 1. TUNNUSLUVUT Nykyään Finnasta lasketaan seuraavat tunnusluvut: Osallistuvien organisaatioiden määrä Indeksin viitteiden määrä Verkossa saatavilla olevien viitteiden määrä Eri aineistotyyppien

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön tilastointiohjelma Miksi tilastoida? - Asiakasmäärät, kysytyimmät aihealueet, asiointitapa, ikäryhmät jne. - Apuna nuorten tiedontarpeita

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A

M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A Rotary ja Internet 1 M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A RI:n ryhmät 2 Kuva: http://www.bbrotary.w5h-global.com/ Rotarit sosiaalisessa mediassa 3 Facebook Miksi Facebook?

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Tuotetieto- ja markkinointikanaviin suhtautuminen

Tuotetieto- ja markkinointikanaviin suhtautuminen LIITE () 2..07 Kanavapreferenssien jakaumakuvat ja esimerkkejä kuluttajien omin sanoin esittämistä perusteluista eri kanavien mieluisuudelle ja epämieluisuudelle Liite. Kuvat mainoskanavien mieluisuudesta

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Tuo kulttuuri Wikipediaan

Tuo kulttuuri Wikipediaan Tuo kulttuuri Wikipediaan Tuo kulttuuri Wikipediaan on Wikimedia Suomi ry:n, Helsingin seudun kesäyliopiston ja kuuden eri kulttuurilaitoksen yhteistyössä järjestämä muokkaustapahtuma- eli editathonkurssi

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

VERKOSTOANALYYSI raportti

VERKOSTOANALYYSI raportti Verkostosta Voimaa -projekti VERKOSTOANALYYSI raportti Net Effect Oy 1 Sisällys Yleisiä havaintoja Kysymyksenasettelu Koko verkosto, kaikki yksittäiset toimijat, kaikki suhteet (myös yksisuuntaiset) Aineiston

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

HELSINKI HOOKUP PROFESSIONAL SKATEBOARD CONTEST

HELSINKI HOOKUP PROFESSIONAL SKATEBOARD CONTEST HELSINKI X FINLAND MEDIAKIT 2013 9.8. 11.8.2013 HELSINKI HOOKUP PROFESSIONAL SKATEBOARD CONTEST PROSKATE X SKATE-SM MEDIAKIT 2013 HELSINKI HOOKUP 9. 11. ELOKUUTA 2013 Skeittaus on elämäntyyli joka vaatii

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 2008 MOODLE TUTUKSI Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALOITUSNÄKYMÄ... 4 2. TUTUSTUMINEN... 5 3. KESKUSTELUT... 8 4. VIESTIT... 10 5. CHATIT... 10 6. TIEDOSTOJA OMALTA

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot