Mikko Luukko. Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista Turussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikko Luukko. Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista Turussa"

Transkriptio

1 Mikko Luukko Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista Turussa Tampereen yliopisto Informaatiotutkimuksen laitos Kandidaatin tutkielma

2 Tiivistelmä Tampereen yliopisto Informaatiotutkimuksen laitos Luukko, Mikko. Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista Turussa. Informaatiotutkimuksen kandidaatin tutkielma, 25 s. Maaliskuu 2005 Tutkielmassa selvitetään populaarimusiikkikonserteissa aktiivisesti käyvien turkulaisten tiedonhankintaa populaarimusiikkikonserteista ja heidän tähän käyttämiään tiedonlähteitä. Tutkimusote on sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimusongelmat ovat: Minkälaista on arkielämän ei-ammatillinen tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista sekä mitä tiedonlähteitä on käytettävänä, kun hankitaan tietoa populaarimusiikkikonserteista, ja mitä näistä tiedonlähteistä käytetään eniten. Tutkimusmetodina käytettiin sähköpostikyselyä. Kyselyyn vastanneita oli 19. Näistä naisia oli 7 ja miehiä 12. Tutkielman teoreettisena taustana on käytetty pääasiassa Reijo Savolaisen ja Tom Wilsonin tutkimuksia. Etsittäessä tietoa populaarimusiikkikonserteista Turussa on käytettävissä seuraavia tiedonlähteitä: kaverit, julisteet kaupungilla tai kaupoissa, lentolehtiset, Mobile, musiikkilehdet, soittopaikkojen websivut, ilmaisjakelulehdet, sanomalehdet, yhtyeiden kotisivut, www-konserttikalenterit, radio sekä kirjastossa käytetyt julisteet, lentolehtiset, Mobile ja Internet. Eniten näistä tiedonlähteistä käytettiin kavereita, Mobilea, julisteita ja lentolehtisiä. Mobile on ainoastaan Turussa jaeltava mainoslehtinen, jossa on tietoja viikon tapahtumista, esimerkiksi konserteista ja elokuvista. Sen ahkera käyttö on tutkitun tiedonhankinnan piirre, joka on ominaista vain tutkittuna olleelle maantieteelliselle alueelle. Tiedonhankinnassa populaarimusiikkikonserteista esiintyi sekä orientoivan että praktisen tiedon hankintaa. Orientoivan tiedon hankinnassa suosituimpia tiedonlähteitä olivat kaverit, Mobile ja julisteet. Praktisen tiedon hankinnassa suosituimpia lähteitä olivat Mobile ja verkkotiedonlähteet. Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista tapahtui sekä systemaattisesti että sattumanvaraisesti. Tutkielman lopussa esitetään jatkotutkimusehdotuksia.

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Teoreettinen tausta ja käsitteet Arkielämän ei-ammatillinen tiedonhankinta Formaalit ja informaalit tiedonlähteet Tiedonhankinnan polut Populaarimusiikki Tutkimusmenetelmä Tulokset Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista Orientoivan vs. praktisen tiedon hankinta Systemaattinen vs. sattumanvarainen tiedonhankinta Tiedonlähteet populaarimusiikkikonserteista Turussa Wilsonin tiedonhankinnan polut Yhteenveto...20 Lähteet

4 1. Johdanto Tutkielmassa tarkastellaan populaarimusiikkikonserteissa aktiivisesti käyvien turkulaisten tiedonhankintaa populaarimusiikkikonserteista ja heidän tähän käyttämiään tiedonlähteitä. Tutkimusote on sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen ja tutkimusmetodina on käytetty sähköpostikyselyä. Aikomukseni on sähköpostikyselyn avulla selvittää, minkälaista on tiedonhankinta koskien musiikkitapahtumia. Kyseistä tiedonhankintaa tutkitaan tässä tutkielmassa osana arkielämää ja ammatin ulkopuolella tapahtuvana tiedonhankintana. Tiedonhankintaa musiikkitapahtumista ei ole juurikaan tutkittu. On mielenkiintoista selvittää, soveltuvatko arkielämän tiedonhankinnan teoriat myös tähän tarkoitukseen vai onko niissä tältä osin puutteita. Musiikkitapahtumat rajaan käsittämään populaarimusiikkitapahtumat ja tarkemmin populaarimusiikkikonsertit. Tutkielman ulkopuolelle jäävät siis taidemusiikin ja etnomusiikin lajityypit. Käytettäessä tätä karkeaa jaottelua kolmeen suureen musiikin luokkaan voidaan sanoa, että populaarimusiikki ilmiönä ja perinteenä poikkeaa oleellisesti näistä kahdesta muusta. Siksi on mielekkäämpää keskittyä vain yhteen näistä alueista. Valitsin populaarimusiikin, koska se kiinnostaa minua muusikkona ja kuuntelijana. Konserttien kokoa ei ole tutkielmassa rajattu, vaan mukaan lasketaan kaikenkokoiset elävän musiikin tapahtumat. Myöskään ympäristöä ei ole määritelty. Kaikenlaiset populaarimusiikkikonsertit on otettu tarkasteluun mukaan, tapahtuivat ne sitten klubeissa, ravintoloissa, halleissa tai festivaaleilla. Alueellisesti rajaan tutkielman käsittämään Turussa asuvat populaarimusiikkikonserteissa kävijät. Minua kiinnostaa selvittää tiedonhankintaa koskien nimenomaan Turussa saatavilla olevia tiedonlähteitä, koska asun itse kyseisessä kaupungissa. Tutkielmassa on kaksi tutkimusongelmaa. Pääongelmana on 1) minkälaista on arkielämän ei-ammatillinen tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista. Alaongelmana on 2) mitä tiedonlähteitä Turussa on käytettävänä, kun hankitaan tietoa populaarimusiikkikonserteista, ja mitä näistä tiedonlähteistä käytetään eniten. Yhdessä näiden kysymysten vastaukset saattavat paremmin selvittää ja rikastuttaa toisiaan. Luvussa 2 esitellään tutkielmassa käytetty tutkimusmenetelmä ja perustellaan sen valintaa. Luku 3 käsittelee tutkielman pohjana käytettyä teoreettista taustaa ja keskeisiä käsitteitä. Luvussa 4 analysoidaan sähköpostikyselyllä kerätty aineisto. Siinä tarkastellaan 4

5 tiedonhankinnassa populaarimusiikkikonserteista ilmenneitä piirteitä ja eritellään kyselyssä esiin tulleita populaarimusiikkikonserttien tiedonlähteitä. Luvussa 5 vastataan esitettyihin tutkimusongelmiin ja ehdotetaan mahdollisia laajennuksia jatkotutkimukseen. 2. Teoreettinen tausta ja käsitteet 2.1. Arkielämän ei-ammatillinen tiedonhankinta Suurin osa tiedonhankinnan tutkimuksesta kohdistuu ammatilliseen tiedonhankintaan. Työelämän ja opiskelun ulkopuolelle jäävää tiedonhankintaa voidaan kutsua arkielämän tiedonhankinnaksi (Savolainen 1993, 16). Voidaan kuitenkin väittää, että myös ammatillinen tieto on ihmisen arkielämässään tarvitsemaa tietoa (Savolainen 1993, 22). Työssä saatuja tietoja voidaan käyttää myös työn ulkopuolella. Siksi käytän tässä tutkielmassa täsmentävää termiä ei-ammatillinen. Arkielämän tiedonhankinnassa yksilö etsii usein tietoa omiin kiinnostuksen kohteisiin liittyen, kun taas työtehtäviin liittyvä tiedonhankinta suoritetaan usein hankintaa vaativista syistä (Tuominen 1992, 7). Arkielämän ei-ammatillisen tiedon hankinnassa on kaksi ulottuvuutta: jokapäiväisten tapahtumien tarkkailu ja jonkun tietyn ongelmatilanteen ratkaisu. Jokapäiväistä tapahtumien seurantaa voidaan kutsua orientoivaksi tiedonhankinnaksi. Praktisessa tiedonhankinnassa etsitään vastauksia yksittäisten ongelmien ratkaisemiseen. (Savolainen 1995, 17.) Käytännössä näitä kahta tiedonhankinnan tyyppiä ei aina voida erottaa toisistaan. Erottelun avulla voidaan kuitenkin paremmin tarkastella elämäntavan ja elämänhallinnan yhteyksiä arkielämän tiedonhankintaan. Elämänhallinta on mm. arkielämän ongelmanratkaisutoimintaa, joka edellyttää tiedonhankintaa. (Savolainen 1993, 124.) Tiedonhankinta voi muuttua orientoivasta praktiseen tai toisin päin. Ongelmanratkaisu voidaan käsittää ihmisen koko elämän kestäväksi toiminnaksi. Tietoa hankitaan jokapäiväisen elämän toimintoihin liittyen. Toimintaympäristön tapahtumia on jatkuvasti tarkkailtava. Seuranta tapahtuu usein rutiininomaisesti. Poikkeuksia voi esiintyä, jos jokin tapahtuma koetaan tavanomaista kiinnostavammaksi. Tällöin tiedonhankinta muuttuu suunnitelmallisemmaksi ja aktiivisemmaksi. Jos toimintaympäristön muutoksilla on käytännön seurauksia, niihin kiinnitetään tavanomaista enemmän huomiota. (Savolainen 1995, ) 5

6 Jos muutoksen vaatimuksia ei voida tyydyttää tavanomaisella, orientoivalla tiedon hankinnalla, on todennäköistä, että ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan praktista tiedonhankintaa. Näin siirrytään yksittäisen ongelman ratkontaan. Tällä prosessilla on yleensä selkeä alku ja loppu. Usein jonkin tehtävän menestyksellinen suorittaminen vaatii praktista tiedonhankintaa. Ongelmalähtöisen tiedonhankinnan ei siis tarvitse jäädä faktojen selvittämiseksi, vaan kyseessä saattaa olla pitkäkin prosessi. Ongelman ratkaiseminen palvelee käytännössä myös elämäntavan jatkuvuuden tai muuttamisen tavoitteita. Vastaavasti monipuolinen orientoivan tiedon hankinta voi helpottaa yksittäisten tilanteiden ratkaisemista. (Savolainen 1995, 19.) Elämäntapa ja elämänhallinta eivät yksinomaan määritä tiedonhankintaa, vaan asiaa voidaan tarkastella myös toisin päin. Tämä tulee esille selkeämmin orientoivan kuin praktisen tiedon hankinnan kohdalla. Esimerkiksi uutisten katselu tiettyyn aikaan joka päivä saattaa vahvistaa tai muuttaa tiettyä elämäntapaa. Orientoivassa tiedonhankinnassa on useimmiten kyse rutinoituneesta tavasta seurata toimintaympäristön tapahtumia. Praktisen tiedon hankinnan yhteys elämäntapaan ei ole näin ilmeinen. Yksittäiset ongelmat tulevat usein yllätyksenä normaalin toimintaympäristön tapahtumiin nähden. Ongelmalähtöisen tiedonhankinnan kohdalla kannattaakin pohtia, vahvistavatko vai heikentävätkö yksilön tiedonhankinnan tavat hänen elämänhallintaansa. (Savolainen 1995, 19.) Orientoiva tiedonhankinta otetaan niin itsestäänselvyytenä, ja on niin totuttua toimintaa, että sitä on hankalaa tarkastella empiirisesti. Omien tapojen rutinoituneesta järjestyksestä tullaan tietoisiksi usein vasta silloin, kun siihen ilmaantuu häiriöitä, esimerkiksi jos aamun lehti ei tulekaan. Tiedotusvälineiden muodot ja tavat esittää asioita ovat moninaistuneet. Tapahtumista on entistä vaikeampaa saada yhtenäistä kuvaa eri medioista. Vain osasta uutisia jaksetaan kiinnostua, ja kiinnostuksen kohteetkin vaihtelevat elämäntilanteen mukaan. Aiheita voidaan lähestyä eri näkökulmista. Voi olla, että kiinnostavana pidetään ainoastaan tiettyä aiheen osaa. (Savolainen 1995, 20.) Reijo Savolainen (1998) teki 1990-luvun lopulla tutkimuksen suomalaisten verkkopalvelujen käytön tavoista. Verkkolähteisiin suuntautuvalla tiedonhankinnalla ei vielä tuolloin ollut suurta osuutta Internetin käyttötarkoituksista. Eniten verkkoa käytettiin 6

7 yhteydenpitoon sähköpostin välityksellä. Vuonna 2001 Savolainen jatkoi tutkimusta yhdessä Jarkko Karin kanssa. Vaikka kvalitatiivisella tutkimusotteella tehdyn tutkimuksen ensisijainen tavoite oli selvittää Internet-tiedonhankinnan strategioita, se sisältää myös tietoa Internetin roolista arkielämän tiedonhankinnassa. Tutkimuksessa haastateltiin 18 ihmistä, jotka olivat eri-ikäisiä, edustivat erilaisia ammattiryhmiä, ja käyttivät Internetiä aktiivisesti. Tulokset sisältävät tietoa Internetin käytöstä sekä orientoivan että praktisen eiammatillisen tiedon hankinnassa. (Savolainen 2003, 2.) Suurin osa orientoivasta tiedonhankinnasta tapahtuu joukkotiedotusvälineiden kautta. Osa tiedoista saadaan sattumanvaraisesti. Ajankohtaisten tapahtumien seurannassa televisio ja sanomalehdet ovat suosituimpia lähteitä. Orientoivan tiedon hankinnassa lähteiden suosimisen muutos perinteisistä kohti Internetiä tapahtuu erittäin hitaasti. Totuttujen tiedonlähteiden käyttöä ei helposti vaihdeta. Internetin käyttö on kuitenkin kasvattanut suosiotaan myös orientoivan tiedon hankinnassa. Muutoksen hitaus johtuu pitkäaikaisten käyttötottumusten lisäksi siitä, että verkkolähteet eivät vielä pysty täysin haastamaan perinteisiä lähteitä. Tietyt rituaalit tulevat esiin orientoivan tiedon hankinnassa. Esimerkiksi televisiouutiset on usein totuttu katsomaan samaan aikaan joka päivä. (Savolainen 2003, 4.) Perinteisten lähteiden ja Internetin yhdistelmää pidetään hyödyllisenä orientoivan tiedon hankinnassa. Sanomalehtien verkkoversiot ovatkin kasvattaneet suosiotaan. (Savolainen 1998, 94-98; Savolainen 2003, 5.) Verkossa uutiset päivittyvät tiheästi, kun taas painettu sanomalehti ilmestyy vain kerran vuorokaudessa. Verkkolehdet ovat luettavissa missä päin maailmaa tahansa. Lähes reaaliaikainen uutisten seurannan tarve näyttäisi olevan lisääntymässä. Kannettavien elektronisten välineiden, kuten matkapuhelimien ja kannettavien tietokoneiden, kehitys saattaa osaltaan nopeuttaa tätä tarvetta. Kun informaatiotulva kasvaa, lähteiden relevanssin arviointiin tarvitaan yhä tehokkaampia menetelmiä, kuten vertaisarviointia. (Savolainen 2003, 5.) Ongelmalähtöisessä tiedonhankinnassa tiedontarve on usein tarkasti rajattu. Tiedon hankkijalla on jokin tietty ongelma tai aihealue, josta hän hakee tietoa. Henkilölähteet ja Internet ovat osoittautuneet tutkimuksissa suosituimmiksi praktisen tiedonhankinnan lähteiksi. Myös kirjastoa pidetään hyvänä kanavana. Televisio ei ymmärrettävästi toimi tässä tapauksessa hyvänä lähteenä. (Tuominen 1992, 103; Savolainen 2003, 6.) 7

8 Henkilölähteet koetaan hyvänä, koska vuorovaikutuksessa on mahdollisuus keskustella asioista, ja etsiä kyselemällä täsmällistä vastausta ongelmaan. Tiedonlähteiden valintaan vaikuttavat mm. aikaisemmat käyttökokemukset, lähteiden ja kanavien tavoitettavuus, ja tiedontarpeen luonne. Yksittäisten ongelmien ratkaisemisessa verkkolähteet ovat suosittuja, koska ne ovat helposti saatavilla, suhteellisen nopeasti, ja usein suoraan kotoa käsin. Aineisto on monipuolista ja monesti lähdevalikoima on runsas. Hakukoneet ovat kehittyneet ja kehittyvät koko ajan. Internet tarjoaa pääsyn lähteisiin, jotka eivät ole saatavissa kirjastojen kokoelmista. Toisaalta kirjastot tarjoavat lähteitä, joita ei ole saatavissa Internetissä. Usein verkosta löydetyt lähteet tarjoavat linkkien kautta pääsyn muihinkin lähteisiin. (Savolainen 1998, ) Praktisen tiedon hankinnassa verkosta voi esiintyä joitakin ongelmia. Tiedonlähteiden laatu ja muoto saattavat vaihdella suuresti. Luotettavien lähteiden erottaminen roskasta on vaikeaa. Varmuudella ei voi tietää onko lähde luotettava, koska lähes kuka tahansa voi julkaista kirjoituksiaan Internetissä. Sen sijaan useimmat painetut kirjat ja artikkelit on arvioitu ennen julkaisua. Myös oikean hakustrategian löytäminen voi olla vaikeaa. Tiedonhakua pitäisi osata täsmentää tehtävän vaatimalla tavalla. Aineiston määrä verkossa on niin valtava, että hakukoneiden kehittymisestä huolimatta relevantin tiedon löytyminen ongelmatilanteessa voi olla hankalaa. Linkkejä seuraamalla voi eksyä verkkotiedon viidakkoon ja turhautua. Toisaalta verkkolähteiden runsaus on yksi syy Internetin suosioon praktisen tiedon hankinnassa. Tiedontarpeen luonteesta riippumatta verkosta voi toivoa löytävänsä ainakin jonkinlaista ongelmaan nähden relevanttia aineistoa. (Savolainen 1998, ) Ongelmalähtöiset tiedontarpeet vaihtelevat suuresti keskenään ja ovat tilannesidonnaisia. Jos tiedontarve on vaativa, joudutaan todennäköisesti turvautumaan eri lähteisiin ja kanaviin, ja yhdistelemään niistä hankittua tietoa. Ongelmalähtöisen tiedon hankinnassa Internet kasvattaa koko ajan suosiotaan, sillä sen käyttö on nopeaa ja suhteellisen vaivatonta. Ajankohtaisten asioiden seuraamisessa perinteiset tiedonlähteet, televisio ja sanomalehdet, tulevat kuitenkin säilyttämään pitkään asemansa. Internet täydentää perinteisiä lähteitä omilla vahvuuksillaan. Tiedonhankinnan ominaisuudet voivat vaihdella suuresti, riippuen siitä, mitä asiakokonaisuutta se palvelee. Se voi olla suurpiirteistä tai todella yksityiskohtaista. 8

9 Yleensä tiedonhankinta ymmärretään suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi toiminnaksi. Tiedonhankinta saattaa olla kuitenkin myös passiivista toimintaa. Esimerkiksi on mahdollista, että tietoa vastaanotetaan radiosta samalla, kun keskitytään tekemään jotakin muuta. Tai kuullaan sattumalta katkelma keskustelusta, joka liittyy itseä kiinnostavaan aiheeseen. Tarvittavaa tietoa saattaa ilmaantua jonkin tiedonlähteen välityksellä silloin, kun sitä ei osata odottaa. Tällöin voidaan puhua sattumanvaraisen tiedonhankinnan käsitteestä. (Haasio & Savolainen 2004, 28.) 2.2. Formaalit ja informaalit tiedonlähteet Tiedonlähteitä voidaan luokitella monin eri perustein. Yksi selkeä jaottelu on erottaa ne formaaleihin ja informaaleihin lähteisiin. Formaalit tiedonlähteet ovat dokumentteja, joihin informaatiosisältö on tallennettu. Dokumentit voivat olla painettuja tai elektronisia. Painettuja dokumentteja ovat esimerkiksi perinteiset kirjat ja aikakauslehdet. Elektronisia dokumentteja ovat esimerkiksi television dokumenttiohjelma, matkapuhelimen tekstiviesti tai WWW-sivut. Informaalit tiedonlähteet ovat dokumentoimattomia eli suullisia lähteitä, esimerkiksi työtovereita. (Tuominen 1992, 4.) 2.3. Tiedonhankinnan polut Wilson (1981) on kehittänyt tiedonhankinnan polut -nimisen mallin. Mallissa tiedonhankinnan mahdollisuudet jaetaan eri polkuihin riippuen siitä, mitä eri kanavia ja lähteitä tiedonhankkija käyttää. Tiedonhankintaan vaikuttaa yksilön elämismaailma. Elämismaailma sisältää ne kokemukset, jotka yksilöllä on tiedonhankinnasta. Se on myös se ympäristö, jossa tietoa hankitaan ja käytetään. Elämismaailmaan kuuluvat myös erilaiset viiteryhmät, kuten ystävät, joita voidaan käyttää myös tiedonhankinnassa. Tietovarantojen kokonaisuutta Wilson kutsuu tiedon universumiksi. Tähän kuuluvat esimerkiksi kirjastot ja dokumentit, käytännössä kaikki lähteet ja kanavat, joita voidaan hyödyntää tietoja hankittaessa. Tiedon hankkijalla on mahdollisuus käyttää eri tietovarantoja tai välittäjiä löytääkseen hankinnan kontekstiin nähden relevanttia tietoa. Käytössä on myös tietoteknisiä välineitä, eri ohjelmia ja tietojärjestelmiä. 9

10 Jäsennys näyttää tiedonhankinnan moninaiset mahdollisuudet. Käyttäjä voi hyödyntää tarpeensa mukaisesti eri tiedonlähteiden ja -kanavien yhdistelmää. Wilsonin malli on julkaistu vuonna 1981, joten lähteiden ja kanavien määrä on kasvanut. Varsinkin Internet ja tietoverkot ovat kasvattaneet tiedonhankkijan mahdollisuuksia toimia itsenäisemmin. Erilaisten yhdistelmien vaihtoehtoja on nykyään runsaammin, mutta Wilsonin malliin pystytään kuitenkin melko hyvin integroimaan uudet lähteet ja kanavat. Kuvio 1. Tiedonhankinnan polut (Wilson 1981, 6) Wilson jakaa mallissaan tiedonhankinnan polut neljään eri ryhmään. Poluilla ei ole arvojärjestystä, koska tiedonhankinnan kontekstit ovat erilaisia. A-luokan polkuja hyödynnettäessä yksilö etsii tietoa omin päin ilman tiedonvälittäjien apua. Esimerkki tällaisesta tiedonhankinnasta on, kun tiedonhankkija soittaa ystävälle kysyäkseen neuvoa ongelmaan. Tiedonlähteinä A-luokan poluissa voi toimia mm. ystävät (polku a), työssä kohdatut ihmiset (polku b), elämismaailman ulkopuoliset ihmiset, esim. myyjät (polku c) tai tietovarannot, esim. kirjakaupat (polku d). Kun käytetään B-luokan polkuja, tiedonhankinta tapahtuu tietojärjestelmien kautta. Vaihtoehtoina ovat, että henkilö hankkii itse tietoa esimerkiksi kirjaston tietokannasta (polku e) tai kysyy neuvoa kirjaston työntekijältä (polku f). C-luokan polkuihin kuuluvat sellaiset tapaukset, joissa tiedonvälittäjä hakee tiedon yksilölle hänen toimeksiannostaan. Tämä voi tapahtua siten, että esim. jonkun organisaation työntekijä etsii tietoa organisaation omasta tietokannasta (polku g), hakee tiedon organisaation kirjastosta (polku h) tai hankkii tiedon jostain organisaation ulkopuolisesta tiedonlähteestä (polku i). Jos tiedonhankkija hakee tietoa D-luokan polkuja 10

11 käyttäen, hän hakee tietoa itsenäisesti hyödyntäen erilaisia tietoteknisiä järjestelmiä. Yksilö voi hankkia tietoa tällöin käyttämällä esim. hänen työpaikkansa sisäistä tietoteknistä järjestelmää (polku j) tai hyödyntämällä tietoverkkoja (polku k) Populaarimusiikki Populaarimusiikin käsite on vakiintunut arkikielessä. Sitä käytettäessä ei juurikaan pohdita tarkemmin sen sisältöä. Termi taipuu usein puhujan näkökulman mukaisesti. Populaaria musiikin lajina on mahdotonta määritellä yksiselitteisesti. Alun perin populaari on ollut poliittinen termi ja lakitermi. Sanan käyttöön liittyi tietynlainen alaspäin katsominen, matalan käsite. Populaarikulttuuria onkin vertailtu eliitti- tai korkeakulttuuriin sen vastakohtana. Toisaalta, riippuu aikakaudesta, mitä pidetään korkeakulttuurina ja mitä populaarikulttuurina. Esimerkiksi oopperaa pidettiin ennen populaarikulttuurina. Kulttuuriteollisuuden merkityksen kasvu voimisti korkeakulttuurin erottautumispyrkimyksiä. Toiset asettivat populaarikulttuurin oman kulttuurin ulkopuolelle esimerkiksi rakentamalla kulttuurisia stereotypioita. Toiset omaksuivat ja muokkasivat sitä. Populaarimusiikin kehitykseen vaikutti myös luokkayhteiskunnan muodostuminen. Populaarit huvit syntyivät aluksi porvariston tarpeisiin. Pian työväenluokka nousi niiden merkittäväksi kuluttajaksi. (Järviluoma & Rautiainen 2003, ) Myös teknologian kehitys on ollut erittäin suuresti vaikuttava tekijä populaarimusiikin kehitykselle. Ääniteollisuus ja mediat muokkasivat populaarimusiikin tuotantoa, jakelua, markkinointia ja kritiikkiä. Ne vaikuttivat myös musiikillisiin tyyleihin ja estetiikkaan. Nämä tekijät muokkasivat osaltaan populaarimusiikin kulutuksen tapoja ja vaikuttivat siihen, että populaarimusiikista tuli osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Sen näkyvyys kasvoi samanaikaisesti kulttuurin yleisen medioitumisen kanssa. Populaarimusiikista alkoi muodostua kaupunkilaisten elämänasenteen kuvaaja. (Järviluoma & Rautiainen 2003, ) Olennaisena osana populaarimusiikkiin kuului nuoruuden ja nuorekkaan elämäntyylin korostaminen. Samalla siitä pyrittiin tekemään demokraattisen yhteiskunnan symboli. Afroamerikkalaisen musiikin estetiikka vaikutti suuresti populaarimusiikin kehitykseen. Myös populaarimusiikin sisällä syntyi jaottelua korkeaan ja matalaan, esimerkiksi 11

12 määritelmiä edistyksellisyys, vallankumouksellisuus ja kaupallisuus käyttäen. Populaarimusiikin kenttä on jakaantunut 1980-luvulta lähtien eri tyyleihin ja alalajeihin kiihtyvällä nopeudella. Perinteinen jako pop- ja rockmusiikkiin kuvaa entistä vähemmän populaarimusiikin aluetta. Myöskään musiikin jaottelu korkeaan ja matalaan kulttuuriin ei ole enää yhtä merkityksellinen kuin ennen. Populaarimusiikki on yhä tiiviimmin sidoksissa ihmisten arkipäivään ja elämäntyyleihin. (Järviluoma & Rautiainen 2003, ) 3. Tutkimusmenetelmä Tutkimusmetodiksi on valittu sähköpostikysely, koska näin pystytään yhtä menetelmää käyttäen yhdistämään sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen tutkimusote. Sähköpostin avulla sain kyselyn tehokkaasti lähetettyä monelle henkilölle yhtä aikaa. Sähköpostikyselyssä on tietenkin myös haittapuolia. Vastaajista ei voi varmuudella tietää ottavatko he kyselyn vakavissaan ja vastaavatko todenperäisesti (Hirsjärvi 2004, 190). Usein ei voi myöskään olla varma siitä, tietävätkö vastaajat aiheesta tarpeeksi. Tämän tutkimuksen kohdalla on todennäköistä, että vastaajat tietävät mistä puhuvat. Heidät oli valittu sen perusteella, että he käyvät aktiivisesti populaarimusiikkikonserteissa. Myös kyselyssä selvitettiin heidän aktiivisuuttaan. Tutkimukseen osallistuneet käyvät konserteissa keskimäärin 1,8 kertaa kuukaudessa. Yksi kyselymenetelmän haittapuolista on ns. kato. Vastausprosentti voi jäädä pieneksi. Tämän tutkielman kyselyn vastausprosentti on 63 %. Haastattelussa tällaiset epävarmuustekijät on helpompi eliminoida ja vastauksista voi muutenkin saada syvällisempää aineistoa. Parasta olisi ollut yhdistää metodit, mutta tällöin työ olisi paisunut kandidaatintutkielmaa laajemmaksi. Käytin kyselyssä strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Näin sain analysoitavaksi sekä tilastollista tietoa, että pohdintaa. Tutkielmassa on kvalitatiivisia piirteitä, koska useat sähköpostikyselyn kysymykset antoivat vastaajalle mahdollisuuden kuvailla ja perustella käyttäytymistään. Selvitettäessä minkälaista on tiedonhankinta musiikkikonserteista, tutkimus on kvalitatiivista. Sen sijaan selvitettäessä mitä tiedonlähteitä tähän tiedonhankintaan käytetään eniten, tutkimus on määrällistä. Kysymykset selvittivät vastaajien aktiivisuutta, tiedonhankinnan mahdollisuuksia, eri tiedonlähteiden käyttömääriä sekä miksi näitä lähteitä ja kanavia käytetään. Vastasin 12

13 kysymyksiin ensin itse ja tein tämän jälkeen kysymyksiin korjauksia, lisäyksiä ja tarkempia määrittelyitä. Lähetin kyselyn 30 turkulaiselle henkilölle. Ajattelin lukumäärän olevan sopiva kandintutkielman laajuuteen nähden. Henkilöt valitsin muutamista populaarimusiikkikonserteista Turussa. Kysyin, haluavatko he osallistua kyselyyn ja pyysin heidän sähköpostiosoitteensa. Kysely lähetettiin ja vastaukset saapuivat Vastauksia tuli takaisin 19. Vastaajien ikähaarukka oli vuotta, joten iästä tuli myös yksi tutkielmaa rajaava tekijä. Halusin nimenomaan keskittyä paljon populaarimusiikkitapahtumissa käyviin ihmisiin, ja ikäjakauma piirtyi tällöin itsestään tällaiseksi. Populaarimusiikkitapahtumat sijoittuvat useimmiten ravintoloihin, joissa on ikärajat, joten alaikäiset jätin tämän vuoksi tarkoituksella tutkielman ulkopuolelle. Kyselyyn vastanneissa oli 12 miestä ja 7 naista, joten molempien sukupuolten näkökulmat tulivat esille. 4. Tulokset 4.1. Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista Orientoivan vs. praktisen tiedon hankinta Kyselyyn osallistuneet hankkivat tietoa populaarimusiikkikonserteista eri tavoin. Nämä tavat voidaan erotella ensinnäkin praktiseen ja orientoivaan tiedonhankintaan. Tiedonhankinnan kohteen luonteen spesifisyydestä johtuen tämän tutkimuksen tulokset eroavat useista aikaisempien tutkimusten tuloksista (esim. Savolainen 2003), joissa on käytetty tätä jaottelua. Yleensä valtaosa orientoivan tiedon hankinnasta tapahtuu joukkotiedotusvälineiden kautta. Jokapäiväisten asioiden seurantaan käytetyistä lähteistä yleisimpiä ovat televisio ja sanomalehdet. Tässä tutkielmassa orientoivan tiedon hankinnan katsotaan käsittävän yleisluontoisen musiikkitiedonlähteiden ja -kanavien seurannan. Yleisimmiksi lähteiksi nousivat tällöin kaverit ja Mobile. Televisiota ei mainittu ollenkaan, ja sanomalehtien käyttö tämän alueen tiedonhankinnassa on verrattain pientä. Mobile on ainoastaan Turussa viikoittain jaeltava mainoslehtinen. Se sisältää tietoja kaupungissa viikon aikana järjestettävistä tapahtumista, esimerkiksi teatteriesityksistä, taidenäyttelyistä, elokuvista ja 13

14 konserteista. Mobilessa on ainoastaan mainoksia ja aikatauluja. Se ei sisällä artikkeleita. Mobilea jaellaan laajasti ympäri kaupunkia ravintoloissa, kahviloissa ja erilaisissa kaupoissa. Sitä ei jaella koteihin. Mobilen käyttöä perusteltiin mm. sillä, että se on helposti saatavilla. Sitä selaillaan usein esim. ravintolassa ruokaa odotellessa tai baareissa keskustelun lomassa. Orientoivan tiedon hankinnassa, kun kyselyyn osallistuneet seuraavat populaarimusiikin aluetta, kaverit olivat Mobilen ohella suosituimpia tiedonlähteitä. Monet mainitsivat, että kavereilta saa usein tietoa konserteista keskusteltaessa yleisesti musiikkista. Kyselyyn osallistuneet henkilöt olivat aktiivisia konserteissa kävijöitä ja myös heidän kaveripiiriinsä kuului luonnollisesti aktiivisesti konsertti-ilmoittelua seuraavia ihmisiä. Kavereiden voidaan tässä yhteydessä sanoa toimineen tiedon välittäjinä. Usein tieto tarkistettiin vielä jostain formaalista lähteestä. Termiä puskaradio käytettiin muutamaan otteeseen, kun kuvailtiin tiedon hankintaa kavereiden välityksellä. Sen sanottiin toimivan parhaiten näinkin pienessä kaupungissa kuin Turku. Kavereiden yleisyyttä orientoivan tiedon hankinnassa selittää myös se, että usein kaverit ehtivät kertoa konserteista ennen kuin tiedonhankinta muuttuu praktisemmaksi. Yksi usein käytetty tiedonlähdetyyppi orientoivan tiedon hankinnassa populaarimusiikkikonserteista oli julisteet kaupungilla sekä kaupoissa. Turussa konserteista usein ilmoitetaan julisteilla, ja yksi syy näiden käyttöön oli tottumus. Kadulla liikkuessa tiedonhankkijat tottumuksesta katselevat ympärilleen seuraten ilmoittelua. Seuraaminen tapahtuu keskittymättä, ilman että etsittäisiin tietoa joistakin tietynlaisista tapahtumista tai konserttipaikoista. Kaksi kyselyyn osallistuneista mainitsi liisteröintikiellon vähentäneen ilmoittelua kaupungilla, mutta sen sijaan eri kauppojen seinille kiinnitetyt konserttimainokset korjaavat tilannetta. Myös konserttipaikkojen seiniltä voi löytää mainoksia tulevista konserteista. Tällä tavoin konserttien järjestäjät voivat tehokkaasti saavuttaa kohdeyleisönsä. Mobilen käyttö oli suosittua myös praktisen tiedon hankinnassa. Sitä pidettiin helppokäyttöisenä haettaessa tarkkoja tietoja konserteista. Koska se on erikoistunut konserttien ja muiden tapahtumien tiedottamiseen, siitä löytyy vaivattomasti tarvittavat tiedot. Mobilessa käytetyn selkeän rakenteen vuoksi tietoa tapahtumasta ei tarvitse kauan etsiä. Konsertit, elokuvat, teatteriesitykset ja näyttelyt on jaoteltu selkeästi omiin ryhmiinsä. 14

15 Ryhmien sisällä on käytetty kronologista järjestystä. Koska siinä ilmoitetut tapahtumat sijoittuvat ainoastaan Turkuun, alueenmukaista rajausta ei tarvitse tiedonhankinnassa tehdä. Mobilesta katsottiin löytyvän tiedot myös pienemmistä konserteista. Haettavana oleva tieto konsertista löytyy siis monesta näkökulmasta kätevästi. Toinen kahdesta eniten käytetystä lähteestä praktisen tiedon hankinnassa oli Internet. Internetlähteistä käytettiin eniten ns. keikkakalentereita, esimerkiksi meteli.net -palvelua. Muita populaarikonserttien etsintään käytettyjä verkkolähteitä olivat konserttipaikkojen kotisivut ja yhtyeiden kotisivut. Internetin käyttö oli selvästi yleisempää, jos henkilöllä oli kotoa mahdollisuus käyttää sitä. Jotkut kertoivat, että verkkoyhteys on miltei koko ajan päällä. Kun syntyy tarve etsiä tietoa konserteista, Internetin välityksellä se tapahtuu nopeasti ja suhteellisen vaivattomasti. Useimmiten tiedonhankkijalla oli valmiiksi tiedossa tiettyjä verkkotiedonlähteitä, joiden käyttö on havaittu sujuvaksi. Tässäkin yhteydessä siis käytetään monesti vähimmän vaivan lakia, eli tieto etsitään vähimmällä mahdollisella vaivalla, käyttämällä totuttuja lähteitä ja kanavia. Internetin käyttöä perusteltiin myös tietojen ajankohtaisuudella. Jos tiedot konserteista muuttuvat, uudet tiedot julkaistaan usein verkossa välittömästi. Konserttitiedot esiintyvät usein myös ensimmäisen kerran Internetissä, ennen kuin lehdet ehtivät julkistaa tiedon. Jotkut populaarimusiikkikonsertit myydään nopeasti loppuun. Lipun saannin pystyy parhaiten varmistamaan etsimällä konserttitietoja verkosta. Yksi perustelu Internetin käyttöön tiedonhankinnassa oli olennainen tietoverkon piirre, eli linkit. Kun yksilö löytää verkon välityksellä itseään kiinnostavan konsertin, esimerkiksi keikkakalenterista, samassa yhteydessä on usein tarjottu linkki yhtyeen tai konserttipaikan kotisivuille. Näin Internetissä navigoimalla voi löytää tarkempia tietoja konserteista. Tällä tavoin praktinen tiedonhankinta voi muuttua myös orientoivaan suuntaan. Esimerkiksi, aluksi henkilöllä on tarkka ongelma löytää tietoa jonkin tietyn yhtyeen konserteista. Löydettyään tiedon hän pääsee linkkiä seuraamalla konserttipaikan kotisivuille, joista löytää linkkejä mielenkiintoisten yhtyeiden kotisivuille. Tiedonhankinta muuttuu yleiseksi populaarimusiikkiin liittyvän ympäristön seuraamiseksi. Muutos voi tapahtua myös orientoivan tiedon hankinnasta praktisen tiedon hankintaan. Populaarimusiikkiin liittyviä tiedonlähteitä tai kanavia yleisesti seuraamalla voidaan löytää jokin itseä kiinnostava yhtye, jonka konserteista aletaan etsiä tietoa. 15

16 Painettujen tiedonlähteiden ja Internetin yhdistelmän havaitsivat hyödylliseksi myös jotkut tähän kyselyyn osallistuneista. Esimerkiksi Savolaisen ja Karin tutkimuksessa huomattiin, että sanomalehtien ja niiden verkkoversioiden käyttö rinnakkain on kasvattamassa suosiotaan (Savolainen 2003, 5). Periaate tällaisessa rinnakkaisessa käytössä oli populaarimusiikkitapahtumiin kohdistuvassa tiedonhankinnassa samanlaista. Tässä ei kuitenkaan käytetty rinnan sanomalehtien eri versioita. Joskus painetussa muodossa saatu tai kavereilta kuultu tieto varmistettiin vielä Internet palveluita käyttämällä. Erilaisia perinteisten ja Internet lähteiden yhdistelmiä esiintyi. Mobilen käytössä ilmeni samanlaisia piirteitä kuin sanomalehtien eri versioiden käytössä orientoivan tiedon hankinnassa. Mobile nimittäin ilmestyy painetun muodon lisäksi myös verkossa. Verkkoversioon päivitetään muuttuneet konserttitiedot, joten sitä käyttämällä saa ajantasaisempaa tietoa konserteista Systemaattinen vs. sattumanvarainen tiedonhankinta Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista Turussa tapahtui sekä systemaattisesti, että sattumanvaraisesti. Enimmäkseen tietoa konserteista hankittiin varta vasten, mutta tietoa saatiin myös sattumalta. Kyselyyn osallistuneiden aktiivisuudesta kertoo se seikka, että kukaan heistä ei saanut tietoja konserteista ainoastaan sattumalta. Taulukko 1. Systemaattinen ja sattumanvarainen tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista. Etsii aina varta vasten tietoa konserteista. 2 Etsii yleensä tietoa konserteista, mutta joskus saa tiedon sattumalta. 8 Yhtä paljon sattumanvaraista ja systemaattista tiedonhankintaa. 5 Saa useimmiten tiedon konserteista sattumalta. 4 Saa aina tiedon konserteista sattumalta 0 Hankittaessa systemaattisesti tietoja populaarimusiikkikonserteista käytetyimmät tiedonlähteet olivat Mobile, Internet ja ilmaisjakelulehdet. Nämä lähteet ovat hyvin saatavilla ja niissä on ajankohtaista tietoa. Meteli.net -portaalin käyttöä systemaattiseen tiedonhankintaan perusteltiin mm. sillä, että siellä tiedot konserteista päivittyvät 16

17 suhteellisen nopeasti. Sieltä saa myös paljon tietoa helposti, kun tiedonhankinta keskittyy ainoastaan konsertteihin. Internetin käyttöön systemaattisessa tiedonhankinnassa vaikutti myös selkeästi se, onko mahdollisuus käyttää verkkoa kotona. Ilmaisjakelulehdistä Turkulainen oli suosituin tiedonlähde. Sattumanvaraisesti tietoa saatiin useimmiten kavereilta. Erilaisissa populaarimusiikkiin liittyvissä keskusteluissa saattoi muiden asioiden yhteydessä saada tietoa konserteista. Sattumanvaraisen tiedon saamisen lisäksi voidaan puhua sattumanvaraisesta tiedonhankinnasta. Tiedonhankintaprosessi oli usein käynnissä, kun sattumalta saatiin tietoa konserteista. Myös Mobilesta luettiin monesti sattumalta konserttitieto. Sitä saatettiin selailla esimerkiksi elokuvien takia ja sattumalta havaittiin mielenkiintoinen konserttitieto. Sen käyttöä kuvailtiin myös siten, että se joskus sattumalta osuu käteen. Koska Mobilessa on kaikenlaisia menovinkkejä samassa, on muiden kuin tiedonhankinnan kohteena olevien tapahtumien sattumanvarainen löytäminen todennäköistä. Myös sanoma- ja musiikkilehtiä luettaessa, tai kaupungilla käveltäessä voi sattumalta osua silmään konserttia koskeva mainos Tiedonlähteet populaarimusiikkikonserteista Turussa Informaalien tiedonlähteiden käyttö hankittaessa tietoa populaarimusiikkikonserteista nousi tutkimuksessa erittäin suosituksi. Tutkimus kohdistui arkielämän ei-ammatilliseen tiedonhankintaan ja tiettyyn harrastukseen tai paremmin sanottuna elämäntapaan. Tämän vuoksi tutkielmassa esiintyneet informaalit tiedonlähteet olivat kyselyyn osallistuneiden kavereita, joilla oli samankaltainen elämäntapa. Heitä yhdisti kiinnostus populaarimusiikkiin. Muut kyselyssä esiin tulleet tiedonlähteet olivat formaaleja. Kyselyssä pyydettiin erittelemään, mitä tiedonlähteitä henkilö käyttää usein, kun hän hankkii tietoja populaarimusiikkikonserteista. Taulukko 2. Usein käytetyt populaarimusiikkikonserttien tiedonlähteet Kaverit 14 mainintaa Mobile 14 Julisteet 11 17

18 Lentolehtiset 6 Ilmaisjakelulehdet 5 Musiikkilehdet 3 WWW-konserttikalenterit 3 Kirjasto 2 Toinen eniten käytetty tiedonlähde kaverien ohella on Mobile. Myös julisteet ovat suosittuja konserteista kertovia tiedonlähteitä. Lentolehtiset ovat ravintoloiden ja erilaisten kauppojen tiskeillä ja pöydillä jaettavia pieniä mainosliuskoja. Ne ovat usein ainoastaan noin 10 sentin levyisiä ja muutaman sentin korkuisia paperinpaloja. Taulukko muotoutuu hieman erilaiseksi laskettaessa mukaan kaikki tiedonlähteet, joita kyselyyn osallistuneet mainitsivat käyttävänsä. Taulukkoon 3 on siis laskettu kaikki mainitut tiedonlähteet riippumatta siitä, kuinka usein niitä käytetään. Taulukko 3. Kaikkien populaarimusiikkikonserttien tiedonlähteiden käyttö Kaverit 19 mainintaa Julisteet 19 Lentolehtiset 19 Mobile 17 Musiikkilehdet 16 Soittopaikkojen kotisivut 16 Ilmaisjakelulehdet 15 Sanomalehdet 13 Kirjasto 12 Yhtyeiden kotisivut 11 WWW-konserttikalenterit 8 Radio 2 Kaikki kyselyyn vastanneista käyttävät populaarimusiikkikonserttitietojen tiedonlähteinä kavereita, julisteita kaupungilla tai kaupoissa, sekä lentolehtisiä. Vertailtaessa taulukkoja 2 ja 3 huomataan, että vaikka vastanneista vain kuusi käyttää lähteenä lentolehtisiä usein, kaikki heistä kuitenkin käyttävät niitä. Tilanne on samankaltainen ilmaisjakelu-, musiikki- ja sanomalehtien osalta. Vastanneista 15 käyttää ilmaisjakelulehtiä tiedonhankinnassa, 18

19 mutta vain kolmasosa heistä käyttää niitä tähän tarkoitukseen usein. Musiikkilehtiä käyttää 16, mutta vain kolme heistä usein. Etsittäessä tietoja konserteista sanomalehtiä käyttää kyselyyn osallistuneista 13, mutta niitä ei käytetä usein. Myöskään yhtyeiden ja konserttipaikkojen kotisivuja ei käytetä usein, mutta myös niitä kuitenkin käytetään. Sen sijaan, jos henkilö käyttää lähteenä Mobilea, hän käyttää sitä usein. Kirjaston rooli tiedonhankinnan kanavana on erilainen tiedonhankinnan kohdistuessa populaarimusiikkikonsertteihin kuin mitä se on yleensä. Kirjastosta ei varta vasten lähdetä etsimään tietoja konserteista. Asioitaessa kirjastossa muissa tarkoituksissa samalla saatetaan havaita kirjaston tiloissa mainoksia ja lentolehtisiä, tai käyttää kirjastossa Internetiä. Konserttitietojen etsimiseen ei kukaan käyttänyt radiota ja vain kaksi edes mainitsivat sen. Televisiota ei mainittu ollenkaan Wilsonin tiedonhankinnan polut Wilsonin (1981) tiedonhankinnan polut jaottelu sopii melko huonosti tässä tutkielmassa esiin tulleisiin tiedonlähteisiin. Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista on niin omalaatuista tiedonhankintaa, että sitä on vaikea asettaa tällaiseen yleiseen tiedonhankinnan erilaisia ulottuvuuksia kuvaavaan malliin. Wilsonin esittämiin A-luokan polkuihin voidaan tässä katsoa kuuluviksi kaverit, Mobile, musiikki-, ilmaisjakelu- ja sanomalehdet. Näitä polkuja hyödyntäessä yksilö hankkii tietoa itsenäisesti. D-luokan polkuja käyttäessä yksilö hyödyntää itsenäisesti eri tietoverkkoja. Näihin kuuluu Internetin kautta tapahtuvan tiedonhankinnan polut, eli konserttitiedonlähteistä WWWkonserttikalenterit sekä yhtyeiden ja konserttipaikkojen kotisivut. Kirjaston käyttö oli etsittäessä tietoa konserteista erilaista kuin perinteinen kirjaston käyttö. Kirjastossa käytettiin tiedonlähteinä julisteita seinillä, lentolehtisiä pöydillä, Mobilea ja Internetiä. Nämä ovat itsenäistä tietovarantojen tai tietoverkkojen käyttöä, eli kuuluvat A- ja D-luokan polkuihin. B-luokan polut jäivät tässä tutkimuksessa esiintyvän tiedonhankinnan ulkopuolelle, koska kirjaston tietokantaa tai kirjastovirkailijoita ei käytetty lainkaan. Myöskään C-luokan polkuja ei käytetty, jos tiedonvälitysprosessiksi ajatellaan yksilön toimeksiannosta tapahtuva informaatikon suorittama tiedonhankinta. Joissakin tapauksissa kaverit sopivat tähän kategoriaan toimiessaan tiedonvälittäjinä. Lentolehtisten, julisteiden ja radion asettaminen 19

20 Wilsonin luokitusjärjestelmään on ongelmallista. Itse laskisin nekin paremman vaihtoehdon puuttuessa tietovarannoiksi, eli asettaisin ne kuuluviksi A-luokan polkuihin. 5. Yhteenveto Tutkimuksen tulokset vastasivat asettamiini tutkimusongelmiin hyvin. Ensimmäinen tutkimusongelmani oli, minkälaista on arkielämän ei-ammatillinen tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista. Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista voidaan erotella praktisen ja orientoivan tiedon hankintaan. Tutkielman tulokset tarjoavat uutta tietoa, kun sitä verrataan aikaisempiin arkielämän tiedonhankintatutkimusten tuloksiin. Tiedonhankinnassa konserteista on erityislaatuisia piirteitä. Suosituimmiksi lähteiksi nousivat eri lähteet kuin useissa arkielämän tiedonhankintaan kohdistuvissa aikaisemmissa tutkimuksissa. Orientoivan tiedon hankinnaksi katsotaan yleisluontoinen musiikkitiedonlähteiden ja -kanavien seuranta. Orientoivan tiedon hankinnassa suosituimpia lähteitä olivat kaverit, Mobile ja julisteet. Praktisen tiedon hankinta on tietyn ongelman virittämää tiedonhankintaa. Tässä tutkielmassa tiedonhankkijan ongelmana oli löytää tietoa populaarimusiikkikonserteista. Praktisen tiedon hankinnassa suosituimpia lähteitä olivat Mobile ja verkkotiedonlähteet. Tiedonhankinta populaarimusiikkikonserteista voi tapahtua sekä systemaattisesti että sattumanvaraisesti. Systemaattinen tiedonhankinta oli tutkimuksessa yleisempää. Toinen tutkimusongelmani oli, mitä tiedonlähteitä Turussa käytetään, kun etsitään tietoa populaarimusiikkikonserteista, ja mitä näistä tiedonlähteistä käytetään eniten. Hankittaessa tietoa populaarimusiikkikonserteista Turussa käytetään seuraavia tiedonlähteitä: kaverit, julisteet kaupungilla tai liikkeissä, lentolehtiset, Mobile, musiikkilehdet, soittopaikkojen kotisivut, ilmaisjakelulehdet, sanomalehdet, yhtyeiden kotisivut, www-keikkakalenterit, radio sekä julisteet, lentolehtiset, Mobile ja Internet kirjastossa. Eniten näistä tiedonlähteistä käytettiin kavereita, Mobilea, julisteita ja lentolehtisiä. Tiedonhankinnalle populaarimusiikkikonserteista ominaisia erityispiirteitä ovat Mobilen, lentolehtisten ja julisteiden suosittu käyttö. Mobile ilmestyy ainoastaan Turussa. Sen ahkera käyttö on tutkitun tiedonhankinnan piirre, joka on ominaista vain tutkittavana olleelle maantieteelliselle alueelle. Lentolehtisten käyttö on ominaista ainoastaan tutkittavana olleen kaltaiselle tiedonhankinnalle. Niitä ei juurikaan käytetä muuhun kuin konserteista tai esimerkiksi baarien te loista tiedottamiseen. Myös julisteiden käyttö 20

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN Amkit-konsortion pedagoginen työryhmä selvitti keväällä 2008 IL-ydinainesanalyysin käyttöä. Selvityksestä kävi ilmi, että ydinainesanalyysin

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Mediakysely melulaisille

Mediakysely melulaisille Mediakysely melulaisille Millaisia mediankäyttäjiä ja miten mediakriittisiä lukiolaiset ovat? 18.5.2009 Marianne Vuorela ja Milla Ylärakkola Kyselyn tavoitteet ja sisällöt Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa!

Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa! Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa! Nelli elektroniset aineistot yhdessä paikassa Nellissä voit silmäillä mitä elektronisia

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

AAPELISSA KATTAVA PAINETTU KOKOELMA - LISENSOIDUN E- AINEISTON KÄYTTÖ VÄHÄISTÄ!

AAPELISSA KATTAVA PAINETTU KOKOELMA - LISENSOIDUN E- AINEISTON KÄYTTÖ VÄHÄISTÄ! KIRJASTO- JA TIETOPALVELUT Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetöiden lähdeanalyysi AAPELISSA KATTAVA PAINETTU KOKOELMA - LISENSOIDUN E- AINEISTON KÄYTTÖ VÄHÄISTÄ! 29.4.2016 TEKIJÄT : Miia Mähönen, opiskelija,

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Windows 8:lla abeista digiabeja hankkeen aluksi syksyllä 2013 ja lopuksi joulukuussa 2014 teimme opiskelijoille kyselyn heidän

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Kysymykset tarjouspyynnöstä ja tilaajan tarkennukset tarjouspyyntöön 27.3.2014

Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Kysymykset tarjouspyynnöstä ja tilaajan tarkennukset tarjouspyyntöön 27.3.2014 Dnro 92/07/70/702/2014 1 (5) Hankinta: LIIKKUMISTUTKIMUS 2014, Dnro 92/07/70/702/2014 Tässä Liikkumistutkimus 2014:n tekoa koskevaan tarjouspyyntöömme Dnro 92/07/70/702/2014 esitetyt kysymykset ja niihin

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos. Somus työpaja Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto

Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos. Somus työpaja Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto Informaatiovirtojen rakenteellinen muutos Somus työpaja 9.2.2009 Kari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto Organisaation vakiintunut toimintamalli: hierarkinen projekti QuickTime ja pakkauksen purkuohjelma

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista Neljäs valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2010. KTAMKn vastauksia kertyi 330 kappaletta.

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Uudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto

Uudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto Uudet lukemisen tavat Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki 23.1.2013 Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto eliisa.vainikka@uta.fi PISA-tulosten kehitys 2000-2012 Erinomaisten lukijoiden osuus

Lisätiedot

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely

Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely 1. Yleistä Tampereen kaupungin www-palvelun käyttäjäkysely tehtiin 18.3. - 18.6.1997 välisenä aikana. Kysely tehtiin www-sivujen etusivulle sijoitetulla

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016

Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016 Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016 1. Vastaajan sukupuoli: Vastaajien määrä: 1237 mies 19% 22% 16% 22% 24% nainen 81% 78% 84% 78% 76% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Hausjärvi

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

OPISKELIJAN AJANKÄYTÖN HALLINTA?

OPISKELIJAN AJANKÄYTÖN HALLINTA? OPISKELIJAN AJANKÄYTÖN HALLINTA? Suvi Jutila ja Miia Wennström W5W 2 -projekti Kuva Jukka Savilampi OPINTOJEN ETENEMINEN KATSOTAAN PALJONKO AIKAA OPISKELUUN MENEE Ajankäytön seuranta Olli opiskelija AJANKÄYTÖN

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista Viides valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2013. KTAMKn vastauksia kertyi 282 kappaletta.

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Finnan käyttäjäkysely 2014

Finnan käyttäjäkysely 2014 Finnan käyttäjäkysely 2014 Kooste tuloksista Kyselyn toteuttaminen ja vastaajat Toteutettiin Surveypal-sovelluksella 27.10.-17.11.2014 Kyselyyn vastasi 3239 käyttäjää Vetonaulana tabletin arvonta Eniten

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Porvoon kaupunginkirjasto: vastukset 2013

Porvoon kaupunginkirjasto: vastukset 2013 Porvoon kaupunginkirjasto: vastukset 2013 Vastauksia kielen mukaan Svar enligt språk Kieli - Språk swe fin 0 50 100 150 Vastaustapa - Svarsmetod Paperivastaus - papperssvar Sähköinen vastaus - elektroniskt

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle

DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen. Yhteenveto medialle DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2015: TV tuli puhelimeen Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus, helmikuu 2015 2 Yhteenveto Tabletit, tietokoneet ja älypuhelimet

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Tämän kyselyn tarkoituksena on pyrkiä selvittämään miten paljon seinäjoen alueen opiskelijat käyttävät yhteisöpalveluita ja mihin tarkoitukseen.

Tämän kyselyn tarkoituksena on pyrkiä selvittämään miten paljon seinäjoen alueen opiskelijat käyttävät yhteisöpalveluita ja mihin tarkoitukseen. Kysely Internetin yhteisöpalveluiden käytöstä Olen Seinäjoen ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn opiskelija. Teen opiskeluuni osana kuuluvan opinnäytetyön yhteisöpalveluista opiskelijoiden keskuudessa.

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa?

Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Terveyspalveluiden tarve sosiaalisessa mediassa tulevaisuudessa? Nuorten näkemyksiä Emilia Martimo & Minna Tolonen Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa juhlakonferenssi 22.9.2016 NUORTEN NÄKEMYKSIÄ

Lisätiedot

Euroopan komission Suomen-edustusto Etelä-Pohjanmaan maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen

Euroopan komission Suomen-edustusto Etelä-Pohjanmaan maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen Euroopan komission Suomen-edustusto Etelä-Pohjanmaan maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen 17..2012 1 17..2012 1005/ PPa, JPa 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty Euroopan komission Suomen-edustuston

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video.

muusikoiden kaltaista marginaaliryhmittymää, vaan kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi artistin kuin artistin on tehtävä video. 1 1. JOHDANTO Tämä tutkimus käsittelee suomalaisia musiikkivideoita. Musiikkivideolla tarkoitan kaupalliseen (televisio)levitykseen tarkoitettua lyhyttä, yleensä 3-5 minuuttia kestävää audiovisuaalista

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 7 1 Useamman muuttujan funktion raja-arvo Palautetaan aluksi mieliin yhden muuttujan funktion g(x) raja-arvo g(x). x a Tämä raja-arvo kertoo, mitä arvoa funktio g(x)

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot