YL RAU/573/ /2015

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta OTE PÖYTÄKIRJASTA Nro 6/ RAUMAN KAUPUNGIN KALASTUSMÄÄRÄYKSET YL RAU/573/ /2015 Esityslistan liitteet: 1. Rauman kaupungin kalastusmääräykset 2. ehdotus kalastusmääräyksiksi alkaen 3. kalastuslupa-alueen kartta Ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen : Rauman kaupungin kalastusmääräykset ovat vuodelta 1998, mutta monesta kohdin sittemmin muutetut. Määräyksien tarkistamiseksi kolmisen vuotta sitten tehty ehdotus torjuttiin (YL ) ympäristölautakunnan päättäessä jäädä odottamaan valmisteilla olleen uuden kalastuslain vaikutuksia. Jo tuolloin kalastuslainsäädännön kehitys oli joiltain osin ajanut ohi määräyksistä. Nyt puolestaan osa tuolloin ennakoidusta on käynyt tarpeettomaksi, koska mm. vapaa-ajan kalastajien enimmäisverkkomäärästä säädetään voimaan tulevassa uudessa kalastuslaissa. Uudistuksella voidaan kuitenkin taas tavoitella ajanmukaistamista suhteessa kalastuksessa ja kalakannoissa tapahtuneeseen. Kalastus kaupungin edustalla on vuosien kuluessa jonkin verran muuttunut. Ansiotarkoituksessa on verkkokalastuksesta siirrytty osin pyyntiin hylkeen kestävillä rysillä. Siika on edelleen tärkeä, mutta varsinkin ammattikalastuksessa myös ahvenesta on tullut entistä merkittävämpi saalislaji. Yleisenä trendinä on vapaa-ajan kalastajien määrän väheneminen ja suuntaus verkkokalastuksesta vapakalastukseen. Tämä ei ehkä ole Raumalla yhtä selvää kuin valtakunnallisesti, mutta nyt vapakalastukseen tarkoitetun yleiskalastusluvan poisjääminen pudottaa kalastuslupa-asiakkaiden määrän noin kahteen ja puoleen sataan. Kalastusmääräykset ovat kuitenkin merkittävät pelisäännöt niidenkin kannalta, joilta lupaa ei edellytetä. Vapaa-ajankalastusta pidetään suomalaisten tärkeimpänä toiminnallisena luontoharrastuksena ja meistä enemmän kuin joka kolmannen arvioidaan itse kalastavan tai ainakin osallistuvan jonkinlaiseen kalastustapahtumaan vähintään kerran vuodessa. Näin arvioiden kaupungin tarjoamilla kalastusmahdollisuuksilla on merkitystä suurelle joukolle raumalaisia. Kalastusmääräysten tavoitteet Tavoitteet on johdettavissa kalastuslaista: tarkoituksena on parhaaseen käytettävään tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu. Määräysten on tarkoitus tarkentaa paikallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla laissa ja kalastusasetuksessa säädettyä. Kaupungin kalastusmääräysten raamina toimii Raumanmeren kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma, jonka mukaisesti kalastus on järjestettävä. Kalastusmääräykset ovat kalastusmahdollisuuksien ja saalisvarojen jakamista. Kaupungin omistamat kalavedet on nähty ensisijaisesti Rauman Otteen oikeaksi todistaa:

2 2 viihtyvyys- ja vetovoimatekijänä. Tilaa on nyttemmin nähty olevan myös ammattikalastukselle, kaupalliselle kalastukselle, kuten sitä uudessa kalastuslaissa nimitetään. Kalakannoissa on vuosikymmenten kuluessa tapahtunut suuria muutoksia, joiden on syytä olettaa jatkuvan. Saalisvarat koetaan heikoiksi, ei vain määrällisesti, vaan myös laadullisesti esim. vapakalastajaa harmittaa vähäinen mahdollisuus suuren kalan saamisen. Kalastajien mielipiteitä kysytään muutaman vuoden välein osana Rauman edustan kalataloudellista velvoitetarkkailua. Viimeisintä kyselyä laajennettiin juuri kaupungin merialueen kehittämistarpeiden selvittämiseksi (Sinervo 2012). Kyselyjä on tehty myös suoraan lupien lunastajille (Tarkia 2003). Luvan saannin sujuvuus on keskeinen tavoite. Viehekalastuksen kytkeminen kalastuksenhoitomaksuun on tässä oleellinen parannus, mutta kaupungin lupamuotoja on mahdollisuus karsia tästä edelleen. Samalla on mahdollisuus tutkia valmiuksia lupa- ja valvontajärjestelmän muuttamiseen sähköiseksi. Ehdotuksessa on lahotettavan yleiskalastuslupaan kuuluneet pyydykset on siirretty pyydysmerkkisysteemiin ja ns. aktiivikalastusmuotoja vapautettu maksusta. Kalavedet Kalastusmääräykset on aiemmin kirjoitettu tarkoittamaan kaupungin omistamia vesialueita. Sittemmin lupa-alueeseen on sopimuksin liitetty merkittävästi muitakin vesialueita. Kalastusmääräyksillä tulee järjestää koko tämän kalastuslupa-alueen kalastus. Onginta ja viehekalastus Aktiivista vapakalastusta on pidetty kalastusmahdollisuuksien tarjonnan jonkinlaisen maksimoinnin kannalta suosittavana. Viehekalastukseen yhdellä vavalla ei uuden kalastuslain myötä alkaen tarvita enää vesialueen omistajan lupaa, mutta lupa tarvitaan edelleen siikojen ongintaan sekä vetouisteluun usealla vavalla. Kaupunki voi olla lupaa edellyttämättä. Tosin parhailla siikaonkipaikoilla on koettu tilanpuutetta. Lisäksi saaliskalat ovat kalavarojen tuoton järkevän hyödyntämisen, jopa suojelun kannalta usein surkean pieniä. Vetouistelu suuntautuu paljolti avomerelle, kaupungin omistaman vesialueen ulkopuolelle. Matkailukalastuksen viehekalastusluvat eivät ole enää tarpeen, koska viehekalastukseen ei muutenkaan edellytetä kaupungin lupaa. Vapaa-ajan verkkokalastus Vapaa-ajan kalastajalle sallittu verkkomäärä on kirjattu kalastuslakiin, enintään 240 metriä venekuntaa kohti, joten kaupungin kalastuslupia myydään enintään kahdeksaan 30-metriseksi laskettuun pohjaverkkoon. Pintaverkkojen määrän rajoittaminen johtuu lähinnä vesiliikenteen tarpeista. Lupamyyntiteknisesti sopii enimmäismääräksi 120 metriä, eli neljä 30- metrisieksi laskettua pintaverkkoa. Pintaverkolla tarkoitetaan kalastusmää-

3 3 räyksissä yläpaulastaan pinnassa kelluvaa verkkoa. Kalastusasetukseen luultavasti tulee erilainen määritelmä. Pienin sallittu solmuväli pohjaverkoissa olisi sekakalakalastuksen kompromissina edelleen 45 mm; pintaverkossa pienin solmuväli nousisi ehdotuksen mukaan kolmen vuoden siirtymäajalla vaellussiian kalastuksessa optimaaliseen 55 millimetriin. Kalastusasetus tulee ilmeisesti edellyttämään siiankalastukselta 43 millimetrin solmuväliä. Maa- ja metsätalousministeriön taannoinen siikatyöryhmä puolestaan suositti merialueella käytettäväksi vähintään 45 mm solmuvälistä verkkoa. Tämä on myös kalastusalueen suositus pohjaverkkojen osalta. Pintaverkossa tulisi käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan puolestaan olla vähintään 50 mm solmuväli. Ahvenenkalastus voidaan edelleen sallia kesä-elokuussa vähintään 40 millimetrin solmuvälisillä verkoilla. Silakanpyyntiä ei nykyisellään ole syytä rajoittaa, eikä verkosta tai sen havaksesta määrätä tarkemmin, ei myöskään peetiverkosta eli syöttikalaverkosta. Verkkojen korkeutta ei rajoitettaisi. Katiska-, pikkurysä- ja pitkäsiimakalastus Näillä pyydyksillä kalastamiseen on edellytetty nyt poistuva yleiskalastuslupa. Jatkossa nykyinen pohjaverkkomerkki olisi pyydysmerkki, joka oikeuttaa pitämään katiskaa, pikkurysää (korkeus alle 1,5 m) tai pitkäsiimaa. Pitkänsiiman koukkumäärälle ei olisi rajoitusta. Kalastuslaki rajoittaa määrän yleisvesialueella ja sen myötä nykyisessä Selkämeren kansallispuistossa 100 koukkuun. Muu kalastus Kun lupajärjestelmään jää vain yhdenlainen pyydysmerkki, koukkukalastus, tuulastus, harppuunakalastus ja sukelluskalastus jätettäisiin maksuttomiksi. Niitä saisi harjoittaa ilman lupaa. Lajit ovat kalastuksen järjestämistä ja lupatuloa ajatelleen melko marginaalisia. Kaupallinen kalastus Ympäristölautakunta myöntää vapaamuotoisesta hakemuksesta luvan pitää isorysää (rysä, paunetti tai samantapainen pohjalla varustettu sulkupyydys, joka johtolaitteineen on joltain osaltaan puoltatoista metriä korkeampi) ja jatkossa myös luvan käyttää 240 metriä pidempää verkkomäärää. Tähän menettelyyn liittyisi lupamaksun määräämisen ajatuksella, että kaupallisen kalastajan verkkokohtainen maksu voisi olla pienempi kuin se on vapaa-ajankalastajalle. Kevyempi menettelyvaihtoehto on, että lupamyyjä kontrolloisi kalastajan statuksen, kuulumisen kaupallisten kalastajien rekisteriin ja näiden vaihtoehtojen väliltä ratkaisuna voisi olla delegointi tarkastusmestarille. Isorysän osalta sovelletaan kaupungin lupa-alueella kalastuslain 49 siten kuin sitä sovelletaan yleiseen merialueeseen meressä (Selkämeren kan-

4 4 sallispuisto) eli isorysän pitämiseen tarvitaan lupa ympäristölautakunnalta. Luvan hinnoittelussa on seurattu Metsähallituksen kalastuslupahinnoittelua, joka tarjoaa mallin myös verkkolupien hinnoitteluun. Nykyisissä määräyksissä on pyydyspaikan vuokraaminen reliktinä ympäristöviraston alkuajoilta. Vesialueen vuokraaminen kuuluu teknisen lautakunnan alaan kaupungin vesialueomaisuuden hallintana. Lupa kalastusasetuksen tarkoittamien ansiokalastukseen käytettävien pyydysten käyttämiseen haetaan edelleen ympäristölautakunnalta, mutta rysälupa sidotaan paikkaan. Lupa on voitu myöntää enintään viideksi vuodeksi. Rysänpidon oikeutuksen muotoa oleellisempi on lupakauden pituus. Vähäarvoisen kalan pyynti Vähäarvoisen kalan pyynti jäisi tarvittaessa tarkastusmestarin poikkeamisluvalla räätälöitäväksi. Ainakin toistaiseksi kyse on ollut yksittäistapauksista. Ravustus Kaupungin omistamilla sisävesillä on täplärapuja. Lisääntyminen ei ehkä onnistu vuosittain ja kannat luultavasti pysyvät heikkoina, vaikka ravustettavaa joskus onkin. Rapumertojen siirtäminen yleiskalastusluvasta verkkomerkkisysteemiin tuo luontevasti kahdeksan merran enimmäismäärän Alueelliset rajoitukset Kylmä-Santakarin vedet, Lintikkarinperä ja Takalahti on vanhastaan mielletty kutupaikoiksi, joissa kalastusta on syytä rajoittaa. Tutkimustiedon tapaistakaan ei alueiden nykymerkityksestä kylläkään ole. Kylmäpihlajan ympäristössä on kielletty kalastus pintaan tai pinnan läheisyyteen ulottuvilla verkoilla tai muilla seisovilla tai kiinteillä pyydyksillä aikoinaan silloisen Merenkulkupiirin aloitteesta. Kalastusta ei saa muutoinkaan harjoittaa siten, että siitä aiheutuu vesiliikenteelle häiriötä tai vaaraa. Nyttemmin tässä ovat korostuneet saaristomatkailun tarpeet. Aiemmin kalastusmääräyksiin on ehdotettu jakoa erilaisiin alueisiin ja palaamista käytäntöön, jossa merialueen sisäosissa oli laajalti keväällä kutuaikainen kalastuskielto. Tällaista ei kuitenkaan esitetä. Satama-alueella kalastus on kielletty siten kuin satamajärjestyksessä määrätään. Verkkokalastus on vanhastaan järvillä kielletty johtuen alkujaan moottoriajoneuvojen torjumisesta Äyhönjärveen varastoidun raakaveden suojelemiseksi. Järvikalastus on käytännössä pelkästään vapakalastusta ja sopii niin olemaan jatkossakin. Äyhönjärven ohella jonkinlaista merkitystä kaupungin omistamien alueiden kalastuksen järjestämisessä on Pitkäjärvellä, joka on osin kaupungin omistama. Raumanjokeen ja muihin puroihin kudulle nousevien taimenten suoja on jonkinmoinen jo kalastuslain nojalla. Ojaan nouseva vaellussiika on hei-

5 5 kommassa asemassa. Pitäisikö kuturauhan takaamiseksi jotain vielä kieltää? Kansallispuistoon liitettävä alue ja kansallispuistoon liittyvä luonto ja retkeilyalue Merkittävä osa kaupungin omistamasta vesialueesta on tarkoitus liittää Selkämeren kansallispuistoon, joten tiettyä yhtenevyyttä sopisi olla myös siihen suuntaan. Kansallispuistossa kalastusoikeus valtion vesialueilla vastaa kalastusoikeutta yleisvesialueilla. Kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmasta antamassaan lausunnossa Selkämeren ammattikalastajat ry, vedoten yhteen kansallispuiston perustamisen tavoitteista - turvata ammattikalastuksen säilyminen elinvoimaisena - peräsi Rauman kaupungilta ammattikalastusmyönteisyyttä. Monnanlampi Nykyiset Monnanlampea koskevat määräykset on annettu ely-keskuksen päätöksen nojalla, päätöksen, jolla rajoitettiin jokamiehenoikeuksia siten, että kaupunki vesialueen omistajana on voinut päättää myös onkimisesta, pilkkimisestä sekä viehekalastuksesta lammella. Kielto on rauennut , eikä sille ole haettu jatkoa. Neuvottelut lammen siirtämisestä perhokalastusseuran hoitoon eivät johtaneet sopimukseen. Istuta ja ongi toimintaa voidaan jatkaa Äyhönjärvellä, mutta ilman yleiskalastusoikeuksien rajoituksia. Pyydysten merkintä Pyydysten merkinnästä ei ole tarpeen antaa kaupungin omia määräyksiä kalastuslaissa jo määrätyn ja kalastusasetukseen tulevan lisäksi. Lähinnä tulisi kyseeseen aiempaan tapaan määräys minimietäisyydestä pitkän verkkojadan lipuille, jotta jata olisi muiden havaittavissa ja varottavissa. Alamitat ja ylämitat Kalojen alamitoista määrätään kalastusasetuksessa. Viime vuosina on korostunut näkemys suurista kaloista arvokkaimpina kalojen lisääntymisen kannalta. Ylämittasäädöksiksi asti käyty keskustelu asetusluonnoksesta ei kuitenkaan yltänyt. Kilpailu-, koe- ja tutkimusluvat ja poikkeaminen kalastusmääräyksistä Kilpailu-, koe- ja tutkimusluvat ja luvan kalastusmääräyksistä poikkeamiseen myöntää tarkastusmestari. Kalastusasetus Kalastusasetuksesta on tiedossa lausunnoilla oleva luonnos. Kalastusmääräyksistä pystyttäneen tarvittaessa päättämään ennen asetuksen antamista. Ristiriitaa tuskin syntyy.

6 6 Ehdotus: Ympäristölautakunta asettaa ehdotuksen nähtäville ja varaa asianosaisille ja asiasta kiinnostuneille tilaisuuden esittää muistutuksensa tai mielipiteensä ehdotuksesta. Asian vireilläolosta annetaan erikseen tieto kaupungin kalastuslupaalueen muille vesienomistajille Rauman Satamalle, Liikennevirastolle sekä ammattikalastusluvan haltijoille. Ympäristölautakunta varaa lisäksi Metsähallitukselle, Varsinais-Suomen ely-keskuksen kalatalouspalveluille ja Raumanmeren kalastusalueelle, Lounais-Suomen vapaaajankalastajapiirille, Selkämeren ammattikalastajat ry:lle ja Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmälle tilaisuuden mahdollisen lausuntonsa antamiseen mennessä. Päätös: Hyväksyttiin Lisätietojen antaja: Ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen puh ,