TOTEUTUS JA TYÖTAVAT MITÄ KASVATUSTIEDE ON?
|
|
- Emilia Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Dosentti, FT Riitta sl 2012 Avoin yliopisto TAVOITTEET Opiskelija ymmärtää kasvatustieteen historiallisen rakentumisen, moniuloitteisuuden ja yhteiskunnallisen merkityksen. Opiskelija ymmärtää itsenäisen opiskelun ja laajojen opintokokonaisuuksien merkityksen oman pedagogisen ajattelunsa rakennusaineksina. Opiskelijalla on valmiuksia tunnistaa erilaisia kasvatuspäämääriä ja niiden taustalla vaikuttavia kasvatustieteellisiä painotuksia. Opiskelija kykenee tarkastelemaan kasvatustieteen yhteiskuntasuhdetta ja koulun kasvatustodellisuutta kriittisesti. Opiskelijalla on valmiuksia akateemiseen opiskeluun ja oman käyttöteorian alustavaan tiedostamiseen. 2 SISÄLTÖ KIRJALLISUUS Opintojaksossa tarkastellaan kasvatustiedettä monitieteisenä järjestelmänä. Husu, J., &, R. (Toim.) (2006). Suoraa puhetta. Kollegiaalisesti opetuksesta ja kasvatuksesta. Juva: PS-kustannus Siljander, P. (2002). Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki: Otava. (Huom! Yksi opiskelija oli saanut Siljanderin kirjan Jamera.net-verkkokirjakaupan kautta!) ARVIOINTI Opintojakso arvioidaan asteikolla TOTEUTUS JA TYÖTAVAT MITÄ KASVATUSTIEDE ON? Luennot: 6 tuntia Itsenäinen työskentely: 72 tuntia Tentti: 2 tuntia Keskustelkaa hetki keskenänne (n. 5 min) omista käsityksistänne kasvatustieteestä! millainen tieteenala? millaisia sisältöjä? millaisia menetelmiä? mitä tutkitaan? millainen arvostus? 5 6
2 KASVATUSTIETEET JA NIIDEN OSA-ALUEET Yleinen Aikuis- Erityiskasvatustiede kasvatustiede pedagogiikka Kasvatuspsykologia Kasvatussosiologia Didaktiikka Kasvatusfilosofia Kasvatuksen historia Vertaileva kasvatustiede MODERNIN KASVATUSTIETEEN SYNTY Historiallinen konteksti Peruskäsitteitä varhaiskasvatus musiikkikasvatus liikuntakasvatus taidekasvatus käsityökasvatus eri oppiaineiden didaktiikat 7 KASVATUSTIEDE TIETEENALANA KASVATUSTIETEEN OSA-ALUEITA tutkii ihmisen kasvua, kehitystä ja oppimista tarkastelee erilaisia koulutusinstituutioita ja järjestelmiä KASVATUSTIETEITÄ varhaiskasvatustiede aikuiskasvatustiede erityispedagogiikka didaktiikka kasvatusantropologia kasvatusfilosofia kasvatushistoria kasvatuspsykologia kasvatussosiologia kasvatusteoriat vertaileva kasvatustiede 9 10 KASVATUSTIETEEN TEHTÄVÄ KASVATUSTIETEEN TEHTÄVÄN KAKSI ORIENTAATIOTA Luoda tai tuottaa perusteltua tietoa tutkimuskohteestaan eli kasvatustodellisuudesta Tieteenalan systemaattinen tiedonmuodostus ja teorian kehittely Teoreettinen rekonstruktio Empiirinen rekonstruktio 11 12
3 KASVATUSTIETEEN TARKASTELUTASOT PEDAGOGISEN AJATTELUN TASOMALLI Metateoria Kasvatustieteen teoria Objektiteoria Kasvatustiede Kohde Kasvatuskäytäntö, kasvatustodellisuus (König, 1975) 13 (Kansanen, 1993) KASVATUSTIETEEN ERI SUUNTAUKSET KASVATUS JA OPETUS TOIMINTANA Henkitieteellinen t. hermeneuttinen pedagogiikka lukujen vaihteesta alkaen Empiirinen kasvatustiede 1800-luvun lopulta alkaen Mitä ainevalintoja oppilaan olisi tehtävä peruskoulun yläasteella? Onko ruumiillinen kuritus sallittua? Minkälaiset tavoitteet asetan opetusjaksolle? Mitkä sisällöt valitsen? Millaisia menetelmiä käyttäisin? Miten ja mitä arvioisin? KOHDETEORIA KASVATUSTIEDE METATEORIA KASVATUSTIETEEN TEORIA Miten oppilaan ainevalinnat vaikuttavat tulevan koulutusuran muotoutumiseen? Mikä on kasvatustieteelle tieteenä tunnusomaista? Aiheuttaako ruumiillinen kuritus tunne-elämän häiriöitä? Miten kasvatustutkimusta tehdään? Miten tavoitteiden sisältöjen ja menetelmien valinta ovat suhteessa toisiinsa? Miten arvioinnin kohteet muodostuvat? 17 18
4 KASVATUSTIETEEN SYNTY Kasvatusta on aina ollut! Akateemisen oppiaineena 1770-luvun lopulla, jolloin Hallen yliopistoon perustettiin ensimmäinen pedagogiikan oppituoli eli professuuri saksalaisella kielialueella Pädagogik suomalaisessa perinteessä kasvatus- ja opetusoppi Kasvatus ja koulutus yhteiskunnallisen edistyksen ehto, valistuneen ihmisen perushyve. Tarve kehitellä pedagogiikkaa kasvatusta tutkivana tieteenä. 19 PEDAGOGIIKAN TOIMINTA- JA PROSESSIKÄSITTEET TOIMINTAKÄSITTEET - kasvatus - opetus - koulutus PROSESSIKÄSITTEET - sivistys - sosialisaatio - oppiminen (Oelkers, 1985) 20 KASVATUKSEN KÄSITTEEN MUODOLLISET PIIRTEET KASVATUKSEN JA SIVISTYKSEN SUHDE intentionaalisuus interaktiivisuus interaktion epäsymmetrisyys pakon ja vapauden ristiriita > vaatimus itsenäiseen toimintaan Vierasmääräytyminen KASVATUSTOIMINTA Täysi-ikäisyys Itsemääräytyminen SIVISTYSPROSESSI 21 (Siljander, 2002) 22 HERMENEUTTINEN PEDAGOGIIKKA KASVATUSTIEDE KULTTUURITIETEENÄ 23 Herbart, Schleiermacher, Hegel kulttuuritiede, henkitiede, hermeneutiikka saksalaisella kielialueella kutsutaan henkitieteelliseksi pedagogiikaksi (geisteswissenschaftliche Pädagogik), Wilhelm Diltheyn ( ) käyttöön ottama terminologia tarkoitetaan tieteitä, joiden tutkimuskohteena ovat ihminen itse ja ihmisen omalla toiminnallaan luoma kulttuuri hermeneuttinen-käsite tuli kielenkäyttöön luvulla, jolloin haluttiin korostaa pedagogiikan tulkitsevaa ja ymmärtävää luonnetta sekä historiallishermeneuttisia tutkimusmenetelmiä kovien empiiristen menetelmien vaihtoehtoina 24
5 HERMENEUTIIKAN LAJEJA HERMENEUTIIKALLE OMINAISTA tekstihermeneutiikka kirjallisten tekstien tulkinta filosofinen hermeneutiikka ihmisen olemassaolon tapaan, kieleen, kommunikaatioon ja ymmärtämisen ehtoihin liittyvät kysymykset pedagoginen hermeneutiikka kasvatustodellisuuden tulkinta ja ymmärtäminen 25 Ihmisten toiminta on intentionaalista. Toiminta ja sen tulokset sisältävät erilaisia merkityksiä. Tietoa tuotetaan hahmottamalla asioiden ja niiden kontekstien välisiä yhteyksiä ja tarkastelemalla ilmiöitä suhteessa sekä toisiin samanaikaisiin ilmiöihin että ilmiöiden kehitykseen. Tieto ymmärretään jatkuvana tulkintojen prosessina, jossa tulkinnat ja tieto uusiutuvat. Tiedon muodostumisen prosessia kuvataan hermeneuttiseksi kehäksi: yksityiskohtien tulkinta vaikuttaa kokonaisuuden tulkintaan ja tutkimuskohteesta tehtyjen tulkintojen uudelleentulkitseminen tuottaa yhä laajenevaa ymmärrystä kohteesta. 26 HERMENEUTTISEN PEDAGOGIIKAN RAJAT KASVATTAJAN TOIMINNAN OSALTA DILTHEYN PERILLISET 1. Kasvatusta on tutkittava historiallisessa kontekstissaan eli kehittyvänä ilmiönä. 2. Kasvattajaa on tarkasteltava kokonaisvaltaisena yksilönä. 3. Kasvattajaa on tutkittava osana kulttuuria ja yhteiskuntaa. 4. Tutkija ei voi tarkastella kasvatusta ulkopuolisena. 5. Tutkijan tulee käyttää tutkimuskohteestaan peräisin olevia käsitteitä. 6. Tutkimuksen tehtävänä on syventää kasvattajan kasvatustietoisuutta. 7. Tutkijan on otettava kantaa päämäärä- ja arvokysymyksiin. 8. Tutkijan on tuotava esiin kasvattajien tietoisuuden yhteiskunnalliset ehdot. 9. Tutkijan on harjoitettava ideologiakritiikkiä Dilthey 1888: Über die Möglichkeit einer allgemeingültigen pädagogischen Wissenschaft kasvatustiedettä koskeva kehittely jäi oppilaiden tehtäväksi (Dilthey-koulukunta) Herman Nohl ( ) Theodor Litt ( ) Eduard Spranger ( ) Max Frischeisen Köhler ( ) Erich Weniger ( ) Wilhelm Flitner ( ) Otto F. Bollnow ( ) saksalaisella kielialueella valta-asema luvuilla Moilanen (1990, 4) LUONNONTIETEIDEN JA IHMISTIETEIDEN PERUSAJATTELUTAPOIHIN LIITTYVÄT OLETUKSET JA SITOUMUKSET LUONNONTIETEET luonnonobjektit historiattomuus kausaalisuhteet selittäminen yleisyys IHMISTIETEET kulttuuriobjektit historiallisuus merkityssuhteet ymmärtäminen ainutkertaisuus KASVATUSTIEDE KOKEMUSPERÄISENÄ TIETEENÄ 29 30
6 EMPIIRINEN KASVATUSTIEDE EMPIRISTEJÄ empiirinen = kokemusperäinen tieto perustuu kokemukseen, tiedon lähteenä on havainto tausta modernin luonnontieteen kehityksessä: luonnontiede on empiiristä luonnon tutkimusta John Locke G. Berkeley David Hume EMPIIRINEN KASVATUSTIEDE EMPIIRISEN KASVATUSTIETEEN VARHAISVAIHEET ymmärretään tiedon alkuperää koskevana periaatteena, kasvatustieteen tutkimuskohteen määrittelyyn liittyvänä periaatteena ja tiedonhankinnan menetelmiin liittyvänä vaatimuksena luvun lopun empiirinen murros psykologialla suuri merkitys kasvatustieteen empiiriselle käänteelle Wilhelm Wundtin perustama kokeellisen psykologian laboratorio 1879 Leipzigiin 1895 The National Society for the Scientific Study of Education E. L. Thorndike (amer.) Alfred Binet (ransk.) KOKEELLINEN ELI EKSPERIMENTAALINEN KASVATUSTIEDE 1900-luvun alussa Ernst Meumann ja August Lay (saks.) > systemaattinen kasvatustieteen kehittely tieteenä kokemusperäinen reaalitiede, tutkimuskohteena kasvatus yhteiskunnallisen todellisuuden ilmiönä kasvatustieteen itsenäisen aseman perustelu, kasvatustieteen tutkimuskohteen, kysymyksenasettelun ja tarkoituksen erityisluonne pedagoginen eksperimentti, testit, kyselyt, havainnointimenetelmät kasvatustieteen rakenne ja osa-aluejako (kasvatusfilosofia, -psykologia, -sosiologia, didaktiikka) kokeellisen pedagogiikan periaatteita kokeiltiin opetustyössä 35 EMPIIRIS-ANALYYTTINEN KASVATUSTIEDE voidaan tarkoittaa laajasti empiiristä kasvatustieteen traditiota, yleisempi merkitys 1960-lähtien voimistunut suuntaus empiirinen = kasvatustieteellisen tiedon tulee olla kontrolloitujen havaintojen avulla perusteltua analyyttinen = filosofisten ongelmien käsittely kieleen ja kielenkäyttöön liittyvinä ongelmina, kielen looginen analyysi merkitysanalyysi keskeinen, analyysin vaatimus edellyttää käytettyjen käsitteiden täsmällistä määrittelyä ja loogisten suhteiden osoittamista 36
7 REALISTINEN KÄÄNNE ONTOLOGINEN REALISMI 1960-luvulla kasvatustieteen tiedeperustaa arvioitiin ja rakennettiin uudelleen useista eri lähtökohdista saksalaisella kielialueella realistinen käänne, pyrkimys irrottautua varhaisemmista kasvatustutkimuksen lähtökohdista ja määritellä kasvatustieteen asema suhteessa muihin tieteisiin ja kasvatus- ja koulukäytäntöihin Roth: henkitieteellisen ja empiristisen pedagogiikan yhteen saattaminen todellisuuskäsitys: ihmisen mielipiteistä ja uskomuksista riippumaton ns. objektiivinen todellisuus, josta voidaan saada tietoa ontologinen realismi: ilmiöiden olemassaolo ei ole välittömästi riippuvainen omista uskomuksistani tai käsityksistäni totuuden korrespondenssiteoria PEDAGOGIIKAN YLEISET TEHTÄVÄT KASVATUSTIEDE vs. KASVATUSOPPI kasvatustodellisuutta koskevan kuvailevan tiedon tuottaminen kasvatustodellisuutta koskevien suositusten ja toimintaohjeiden kehitteleminen kasvatustodellisuuden ilmiöiden ymmärtäminen kasvatusta koskevien poliittisten yhteiskunnallisten ja taloudellisten ehtojen muuttaminen > empiiris-analyyttisen tiedekäsityksen mukaan tehtävistä on hyväksyttävissä vain ensimmäinen kasvatusoppi luonteeltaan ei-tieteellistä ja käytännöllistä, normatiivista kasvatustiede luonteeltaan deskriptiivistä, ei voi asettaa mitään yleisesti noudatettavia ohjeita kasvatustieteen tulee olla arvovapaata ja einormatiivista, kasvatusoppi on luonteeltaan arvosidonnaista teorioiden tehtävänä on kuvata selittää ennustaa toimia teknologisten ongelmien ratkaisuvälineenä KRIITTINEN KASVATUSTIEDE KASVATUSTIEDE YHTEISKUNTATIETEENÄ kaksi kriittisen pedagogiikan päätraditiota: mannereurooppalainen ja amerikkalainen Frankfurtin koulukunta luvuilla (Horkheimer & Adorno) > tieteen sidonnaisuus poliittisen ja taloudellisen vallan yhteiskunnallisiin mekanismeihin Jürgen Habermas luvuilla Klaus Mollenhauer, Hervig Blankertz, Wolfgang Klafki ( luvuilla) Pierre Bourdie & Michel Foucault feministinen yhteiskunta- ja koulutuspolitiikan kritiikki 41 42
8 KRIITTINEN KASVATUSTIEDE amerikkalaisessa perinteessä Henry Giroux & Peter McLaren Wildfred Carr & Stephen Kemmis (austr.) kiinnitetään huomio mm. etnisten vähemmistöjen asemaan, rotu- ja sukupuolistereotypioihin, rahan valtaan, taloudellisen ja kulttuurisen pääoman säätelymekanismeihin ja yleisesti valtakulttuurin ja alakulttuurien kamppailuasetelmiin Paolo Freire (brasil.) perinnettä yhdistää samantyyppiset kritiikin kohteet ja marxilainen filosofinen tausta, korostus tieteen yhteiskuntakritiikissä ja politiikassa KRIITTINEN KASVATUSTIEDE syntykonteksti 1960-luvun poliittisessa liikehdinnässä yliopistoissa vasemmisto-opiskelijoiden kulttuurivallankumous mies ja ääni periaate uusmarxilaisuus, vasemmistointellektuellit demonstraatiot, joukkomielenosoitukset, valtaukset (Vanha ylioppilastalo 1968) kriittinen kasvatustiede eräänlaista henkitieteellisen pedagogiikan itsekritiikkiä, poliittinen tausta toisen maailmansodan jälkeinen oikeudenkäynti ja välienselvittely fasismin kanssa KRIITTINEN KASVATUSTIEDE KRIITTINEN KASVATUSTIEDE keskeisimmät syytökset: hermeneutikkojen poliittisen tiedostuksen puute ja yhteiskuntakritiikin voimattomuus hermeneutikkojen tapa määritellä ja käsitteellistää tutkimuskohde, kasvatustodellisuus, rajaa tutkimuksen kohteesta pois olennaisimman, nimittäin poliittisen ulottuvuuden valta, manipulaatio ja luokkaintressit aina kasvatustapahtumassa, hermeneutikoilla yksilöidealismia hermeneuttisen pedagogiikan tiedonintressi on väärä tai voimaton, status quo, ei edistystä vastaava kritiikki empiiris-analyyttistä kasvatustiedettä vastaan 45 kasvatusta tarkastellaan konkreettisesta historiallisesta kontekstista käsin (fasismin ja pedagogiikan suhde) jatkaa valistuksen pedagogiikasta tuttuja demokratian, yhteiskunnallisen tasa-arvon, itsemääräytyvyyden ja vapauden ihanteita emansipaatio ymmärretään perusnormiksi, joka koskee niin kasvatuskäytäntöä kuin kasvatustiedettäkin täysi-ikäisyys (Mündigkeit) itsemääräytyminen (Selbstbestimmung) vapaus (Freiheit) demokratia (Demokratisierung) 46 EMANSIPAATIO KASVATUS ITSEREFLEKTIONA JA KRITIIKKINÄ ihmisen itsemääräytyvyyden ja vapauden idean toteutuminen pyrkimys siihen, että kasvatettavasta tulisi autonominen subjekti, vapautuminen vierasmääräytyneisyydestä vapautuminen ideologioista ja väärästä tietoisuudesta ennakkoluulot, voimattomuus vapautuminen yhteiskunnallisten instituutioiden sisältämistä vallan ja herruuden rakenteista sosiaalisen ja materiaalisen hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen itsereflektio edellyttää kritiikkiä (ei pelkästään toteavaa, vaan myös muuttavaa) instituutio- ja yhteiskuntakritiikissä arvioidaan todellisia yhteiskunnallisia ja koulutusta koskevia instituutioita ja toimintatapoja kriittisesti 47 48
9 KRIITTINEN PEDAGOGIIKKA KULTTUURIPOLITIIKKANA Opetus tuottaa poliittisia subjekteja. Etiikka on kriittisen pedagogiikan keskeinen kysymys. Opetussuunnitelmaa voidaan tulkita ja muotoilla poliittisesti eri tavoin. Uusien tiedonlajien kehittely rikkomalla oppisuuntien välisiä rajoja. Tieto on historiallisesti ja sosiaalisesti rakentunutta, eikä perimmältään voi olla objektiivista. Kritiikin ohella tulee luoda mahdollisuuden ja toivon kieltä. Opettajat muutokseen tähtääviä intellektuelleja. INTERAKTIONISTINEN PEDAGOGIIKKA 49 (Giroux, 2001) 50 KASVATUSTIEDE KOMMUNIKATIIVISENA TIETEENÄ SYMBOLINEN INTERAKTIONISMI Kommunikaatio kieli muodostaa ihmisten välisen toiminnan ja sen tutkimisen perustan Interaktionistinen käänne: sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteistoiminta tärkeitä käsitteitä inhimillisen toimintan jäsentämisessä käänne yksilöpainotteisuudesta intersubjektiivisuuteen pedagogisen toiminnan perustana on kielellinen kommunikaatio ja pyrkimys yhteisymmärrykseen Jürgen Habermas (saks.) > kommunikatiivisen toiminnan teoria Georg Herbert Mead (amer.) > ihmisen sosiaalinen minä syntyy kielellisessä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa (sosiaalibehaviorismi) kuvaa yksilön persoonallisen identiteetin rakentumista (persoonallisuusteoria t. identiteettiteoria) kuvaa, miten yksilö omaksuu sosiaalisen yhteisön vuorovaikutussäännöt ja toimintatavat (sosialisaatioteoria) pedagoginen interaktio edellyttää, että on olemassa vähintäänkin kaksi subjektia, jotka voivat muodostaa pedagogisen vuorovaikutussuhteen (subjektifilosofinen t. tietoisuusfilosofinen lähtökohta) moderni ihminen KASVATUS KOMMUNIKATIIVISENA TOIMINTANA Inhimillisen toiminnan jaottelu istrumentaalinen toiminta ihmisen sopeutuminen luontoon ja luonnon hyväksikäyttö, ulkoisen luonnon muokkaaminen ja hallinta strateginen toiminta instrumentaalisen toiminnan malli ohjaa myös ihmisten välisen sosiaalisen toiminnan aluetta: tiettyjen päämäärien tavoittelemiseksi etsitään tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia keinoja (tavoiterationaalisuus) kommunikatiivinen toiminta pyritään yhteisymmärrykseen ilman välineellisiä pyrkimyksiä, hyötylaskelmointia, hyväksikäytön ajatusta tai oman voiton pyyteitä 53 KASVATUSTIEDE JA KONSTRUKTIVISMI (Habermas) 54
10 MITÄ KONSTRUKTIVISMI ON? KONSTRUKTIVISTINEN ONTOLOGIA konstruoida = rakentaa sosiaalinen todellisuus on ihmisen toiminnan ja ihmismielen tuotetta neurobiologinen, oppimisteoreettinen, systeemiteoreettinen, sosiaalinen konstruktionismi tietoteoreettinen konstruktionismi konstruktivismi on ensi sijassa tietoteoria oppimisteoreettinen konstruktivismi = oppija aktiivisen tietoa luovana ja muokkaavana subjektina konstruktivistisen suuntausten keskeiset ideat esiintyvät useissa pedagogisissa teorioissa ja ajattelutavoissa 1700-luvun lopulta lähtien 55 realistinen kanta puhuu kielen ja todellisuuden vastaavuussuhteesta, korrespondenssista kontruktivistinen kanta sanoo, että kielen ja todellisuuden välillä ei ole mitään vastaavuussuhdetta, koska koko sosiaalinen maailma on kielellisesti rakentunut ja tulkinnoista riippuvainen, on vain erilaisia sosiaalisia konstruktioita ja tulkintoja lähestyy pragmatistista tiedonkäsitystä, jonka mukaan tieto palvelee käytännöllistä toimintaa 56 KONSTRUKTIVISTINEN PEDAGOGIIKKA tarkoitetaan sovelluksia ja kehittelyjä, joita on tehty konstruktivistisen ontologian ja tiedonkäsityksen pohjalta kasvatuksen, opetuksen ja oppimisen alueella kirjo erilaisia käsityksiä oppimiskäsitys: oppija on aktiivinen oppiainesta valikoiva, muokkaava ja sisäisten skeemojensa avulla tulkitseva subjekti oppiminen on mielen aktiivista toimintaa eli tiedon konstruoimista ja luomista assimilaatio = uusi informaatio liitetään aikaisempiin tietorakenteisiin akkomodaatio = olemassa olevan tietorakenteen ja skeeman muuntumista, uudelleen organisoitumista 57 KONSTRUKTIVISTISTEN TEORIOIDEN KOROSTUKSET subjektin autonomia ja itsesäätely oppimisprosessin adaptiivisuus (sopeutuvuus) siirtometaforasta konstruktiometaforaan konstruktion perusmuodot (konstruktio rekonstruktio dekonstruktio) 58 OPETUS JA OPPIMAAN OHJAAMINEN konstruktivistinen oppimisen teoria ei ole opetuksen teoria oppimiskäsityksestä voidaan johtaa pedagogisia periaatteita: opettaminen ei ole tiedon jakamista, vaan konstruointiprosessin ohjaamista lähtökohtana oppilaan aikaisemmat tiedot, käsitykset, kokemukset ja asenteet metakognitiivisten taitojen kehittäminen ymmärtäminen on tärkeämpää kuin ulkoa osaaminen oppilaan erilaisuuden huomioon ottaminen tärkeää faktatiedosta ongelmakeskeisyyteen tilannesidonnaisuus opiskeltavaa tietoa kytketään monenlaisiin yhteyksiin ja käyttötilanteisiin sosiaalinen vuorovaikutus tärkeää tieto on suhteellista, näkökulmasidonnaista ja muuntuvaa 59 YHTEENVETO 60 yhtenäistä käsitystä siitä, mitä kasvatus tai kasvatustiede on, ei ole olemassa erilaisia traditioita postmoderni kulttuuri ja tiedemaailma diskurssit moniäänisyys
11 LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN TEOREETTISET JÄSENTÄJÄT KOULUTUSTA ORGANISOIVAT TEEMAT Opettajan pedagoginen ajattelu Tutkimuspainotteinen opettajankoulutus Teoria käytäntö -yhteys LO KOULUTUS Praktikumiopinnot 20 op TUTKINTOVAATIMUKSET VIESTINTÄOPINNOT JA OPISKELUUN ORIENTOIVAT OPINNOT 25 op KASVATUSTIEDE pääaine 140 op KULTTUURISET PERUSTEET 15 op PSYKOLOGISET PERUSTEET 15 op PEDAGOGISET PERUSTEET 20 op Metodiopinnot 70 op KASVATUSTIEDE sivuaine 60 op Peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekok. MONIALAISET OPINNOT VALINNAISET SIVUAINEOPINNOT VALINNAISET OPINNOT 75 op 65 (Krokfors, 2005) 66
Toteutus ja työtavat Mitä kasvatustiede on?
Tavoitteet! Opiskelija ymmärtää kasvatustieteen historiallisen rakentumisen, Dosentti, FT Riitta sl 2015 moniuloitteisuuden ja yhteiskunnallisen merkityksen.! Opiskelija ymmärtää itsenäisen opiskelun ja
LisätiedotKASVATUSTIETEEN (KT) Luonne Tehtävät Tutkimuskohde
1 Suuntaukset KASVATUSTIETEEN (KT) Ongelmina Hermeneuttinen pedagogiikka 1800- luvun lopulta Kulttuuritiedettä, henkitiedettä Ihmistä koskeva tieto on aina historiallista Kysyy: Miten kasvatustieteen tutkimuskohde,
LisätiedotKasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016
Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus -Taidekoulu 2015-2016 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Opintotyyppi Perusopintoja Koulutusala Kasvatustieteellinen Oppiaine Kasvatustiede Vastaava yliopisto Oulun yliopisto
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotTieteellinen opiskelu. Kasvatustieteen peruskurssi. Kasvatustiede 2. Kasvatustiede
Kasvatustieteen peruskurssi Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Tieteellinen opiskelu Opetuksen ja tutkimuksen - ja opiskelun - ykseys = sivistysyliopiston idea Tieteellinen keskustelu KYSYMINEN!
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
LisätiedotYLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE
YLIOPISTOKURSSIT TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE Psykologia Kasvatustiede Oikeustiede Lääketiede/farmasia/biologia Lukuvuonna 2018 2019 (Ennakkotieto, muutokset mahdollisia) Psykologiasta Kehityspsykologian
LisätiedotKohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen
Kasvatustieteen peruskurssi B/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen (ei
LisätiedotKurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Sisältö. Opiskelutehtäviä
Kasvatustieteen peruskurssi A/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kurssi (4op) koostuu Luento (+ sähköistä materiaalia: https://wiki.oulu.fi/display/kajo/ UUTTA: Videomateriaali) Kaksi kurssikirjaa
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotKohti inhimillistä vallankumousta
Kohti inhimillistä vallankumousta Ville Särkelä KRIGO ry Valtakunnalliset etsivän nuorisotyön päivät 2019 Tampere 6.2.2019 Banksy The Banality of the Banality of Evil Pahan arkipäiväisyyden arkipäiväisyys
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotVokke päätösseminaari
Vokke päätösseminaari Kasvatustieteen asiantuntijuus Ritva Jakku Sihvonen 7.11.2006 Ritva Jakku Sihvonen 7.11. 2006 1 Maisterin tutkinto 2005 alkaen uuden asetuksen mukaan 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan
LisätiedotKasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria. Eetu Pikkarainen Kohdeteoria 1
Kasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotOPINTOPOLKU lukuvuosi
OPINTOPOLKU lukuvuosi 2019 2020 Opintojen jakautuminen periodeihin Luokanopettajan opintosuunta, kasvatustiede, Vanhoilla tutkintovaatimuksilla opintoja jatkavat Opetusperiodit Syyslukukausi 2019 Intensiivijakso
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotKASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP)
KASVATUSTIETEEEN PERUSOPINNOT (25 OP) Opintojen rakenne, opintojaksot ja vaihtoehtoiset suoritustavat 2014-2015 KTKP010 Oppiminen ja ohjaus (5 op) Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa - tarkastella
LisätiedotLuokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
LisätiedotOPINTOPOLKU lukuvuosi
OPINTOPOLKU lukuvuosi 2019 2020 Opintojen jakautuminen periodeihin Luokanopettajan opintosuunta, kasvatuspsykologia, vanhoilla tutkintovaatimuksilla jatkavat Opetusperiodit Syyslukukausi 2019 Intensiivijakso
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotOPStuki TYÖPAJA Rauma
OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot
Opettajan pedagogiset opinnot Ainedidaktisten opintojen vertailu Opintojen rakenne (60 op) Yliopisto Kasvatustiede Ainedidaktiikka Harjoittelu 27 13 12 28 25 15 12 (+3?) 26 19 21 19 1 Ainedidaktiset kurssit
LisätiedotOPINTOPOLKU lukuvuosi
OPINTOPOLKU lukuvuosi 2017 2018 Opintojen jakautuminen periodeihin Luokanopettajan koulutus, pääaineena kasvatustiede Opetusperiodit Syyslukukausi 2017 Intensiivijakso 28.8. 3.9. I opetusperiodi 4.9. 22.10.
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotOletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?
Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.
LisätiedotIhmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin
Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma
ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun
LisätiedotHermeneuttinen kasvatustiede 2. Hermeneuttinen kasvatustiede. Hermeneutiikka taustaa 1. Schleiermacher
Hermeneuttinen kasvatustiede Ei mittaamista, vaan ymmärtäminen (vrt. ilmauksen ymmärtäminen), tulkinta Hermeneuttinen kehä: ymmärrys perustuu ymmärrettyyn Tavoitteena parempi, sivistyneempi ymmärrys, ei
LisätiedotLIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE
LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
Lisätiedot2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15
Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...
LisätiedotPro gradu seminaarien toteuttaminen lukuvuonna GRADUINFO
TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Pro gradu seminaarien toteuttaminen lukuvuonna 2013-2014 GRADUINFO 23.4.2013 SEMINAARIEN AIKATAULU seminaarit (36 h) alkavat aikaisintaan viikolla 38 (16.9.
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotMaisteri-info. kevät
Maisteri-info kevät 2018 1.3.2018 Kevät 2018 Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa Maisterivaiheen hopsin tekeminen oodihops-työkalulla Huolehdi keskeneräiset opinnot valmiiksi -kandintyö, harjoittelu,
LisätiedotElisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ
1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI
LisätiedotKari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto
Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä
LisätiedotKASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP
VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opintonsa 2009-2010 aloittaneet opiskelijat, opetussuunnitelma 2009-2010) 1 KASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP I KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT SEKÄ ORIENTOIVAT
LisätiedotTulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella
Lisätiedot- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..
1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotValmistuminen ja. maisteriopintoihin siirtyminen
Valmistuminen ja maisteriopintoihin siirtyminen 3. vuosikurssi kevät 2019 Kevät 2019 Tarkista opinnot omasta opintorekisteristä! Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa https://www.oulu.fi/sites/default/files/ects-
LisätiedotTekijä Harmaala Anssi
Kasvatustieteiden tiedekunta Tiivistelmä opinnäytetyöstä Kasvatustieteen koulutus Tekijä Harmaala Anssi Työn nimi Sosiaalinen konstruktionismi - Todellisuuden sosiaalisen rakentumisen teorian kasvatus-
LisätiedotIrmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät
Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29
LisätiedotKansallinen seminaari
Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa
LisätiedotTAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö. Pro gradu seminaareihin ilmoittautuminen lukuvuonna
TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Pro gradu seminaareihin ilmoittautuminen lukuvuonna 2013-2014 SEMINAARIEN AIKATAULU syksyllä käynnistyvät seminaarit (36 h) alkavat aikaisintaan viikolla 38
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotUskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi
Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen
LisätiedotKurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Tieteellinen / Yliopistollinen opiskelu. Sisältö. Opintokokonaisuuden rakenne
Kurssi (4op) koostuu Kasvatustieteen peruskurssi Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Luento (+ sähköistä materiaalia: https://wiki.oulu.fi/display/kajo/) Kaksi kurssikirjaa (Siljander; Rinne ym.)
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen Olli Vesterinen Mediakasvatuskeskus HY/Sokla 2006 Media käsite kattaa laajasti ajateltuna
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto (Lastentarhanopettajan opintosuunta) Opetussuunnitelma OPETUSPERIODIT, lukuvuosi
OPINTOPOLKU Tutkintovaatimusten 2017-2020 (1.8.2017 aloittaneet) mukaan meneville (3.vsk viimeinen sivu ennen 1.8.2015 aloittaneille eli tutkintovaatimusten 2012-2016 mukaan eteneville) Opintojen jakautuminen
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotAineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään 60 p/vokke/suositus. yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot. Kandidaatin tutkinto
Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään p/vokke/suositus Kandidaatin tutkinto Maisterin tutkinto yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot Voivat jakaantua kandidaattitutkintoon (-30
LisätiedotBIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet
BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana
LisätiedotMetsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta
Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:
LisätiedotOPINTOPOLKU lukuvuosi
OPINTOPOLKU lukuvuosi 2017 2018 Opintojen jakautuminen periodeihin Luokanopettajan koulutus, pääaineena kasvatuspsykologia Opetusperiodit Syyslukukausi 2017 Intensiivijakso 28.8. 3.9. I opetusperiodi 4.9.
LisätiedotKasvatusalan tutkintorakennesuositukset
Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Hyväksytty Vokke-projektin neuvottelukunnassa vuonna 04 (Viimeistelty Vokke-konttorissa 1.3.0) Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään op/vokke-suositus Kandidaatin
LisätiedotKASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP
1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelma 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi
VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko
LisätiedotKieli- ja viestintäopinnot 8 ov
Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Y 1 Äidinkieli 4 OV Y 1.1 63054 63055 Äidinkielen puhe- ja ilmaisutaito osa 1 (63054) osa 2 (63055) Y 1.2 63056 Tieteellinen kirj. ja harjoitusaine Luennot 1 ov (63057)
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotOPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.
1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO
ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotSOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN
SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotVISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.
LisätiedotVAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki
VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
Lisätiedot"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi
"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotSukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus
Kasvatustieteiden päivät 19.-21.11.2014 Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus sosiologi/vtt, yliopistonlehtori Hanna Vilkka Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden yksikkö sukupuoli- ja tasa-arvotietoisuus
LisätiedotKasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana. Pedagoginen ajattelu: Kysyminen. Osaamistavoitteet. Kurssikirjat
Kasvatusfilosofia: kasvatus filosofisena ja eettisenä ongelmana Eetu Pikkarainen, (eetu.pikkarainen@oulu.fi) Osaamistavoitteet Kurssin suoritettuaan opiskelija: tuntee kasvatusfilosofisen tutkimuksen pääsuuntauksia
LisätiedotTyökirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi
Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotLeikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa
Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotMunkkiniemen ala-aste
Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotOPPIMISKÄSITYKSET. Alku ja loppu? Behavioristinen oppimiskäsitys - viisaista päistä tyhmiin päihin
OPPIMISKÄSITYKSET Ateenalaiset syksy 2006 oppimiskäsityksellä tarkoitetaan oppimisprosessin luonteesta tehtyjä perusolettamuksia, jotka säätelevät tutkijan tai kasvattajan toimintaa oppimiskäsitykset luokitellaan
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
Lisätiedot