PÖYTÄKIRJA. Maanantai klo

Transkriptio

1 Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 17/2014 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET Maanantai klo Kunnanviraston valtuustosali Jäsen Paikalla Varajäsen Paikalla Erkki Pääkkönen, pj. Taisto Jäntti Pekka Ruotsalainen, vpj. Matti Liimatainen Maarit Tarvainen Seija Korhonen Katja Suhonen Anne Jaakkola Pentti Mali Sami Lempinen Marika Pitkänen Jarmo Tarkkonen Jarmo Mäki-Penttilä Maire Nissinen Matti Tarvainen, kv. pj. Jouko Paretskoi, kv. 1 vpj. Hannu Ylönen, kv. 2. vpj. Petteri Ristikangas, kunnanj. esittelijä Kaija Tarvainen, hallintojoht. pöytäkirjanpitäjä Pekka Laukkarinen *) toimitusjohtaja Savon Kuituverkko Oy LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI- SUUS ASIAT PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUSTAPA PÖYTÄKIRJAN AL- LEKIRJOITUS JA VARMENNUS Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjät PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS Erkki Pääkkönen Tarkastusaika Allekirjoitukset Marika Pitkänen Tiistai Kaija Tarvainen Erkki Pääkkönen 261 Jarmo Mäki-Penttilä PÖYTÄKIRJA ON PI- DETTY YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Paikka ja pvm Virka-asema Kunnanvirastossa keskiviikkona klo Allekirjoitus toimistosihteeri Saini Malinen *) paikalla :t klo

2 Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Khall. 255 Tervon kunnan hallintosäännön (Kvalt ) III luvun 7 :n mukaan: Kunnanhallitus päättää puolivuosittain varsinaisten kokoustensa ajan ja paikan, joista ilmoitetaan siten kuin kunnallisten ilmoitusten julkaisemisessa Tervon kunnassa on päätetty. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai, kun enemmistö jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 8 ja 9 mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kunnanhallituksen päätöksen (Khall ) kunnanhallituksen kokouskutsun antaa neljä päivää ennen kokousta sähköpostilla puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouksen laillisuuteen vaikuttamatta voidaan kokous kutsua koolle myös lyhyemmällä kutsumisajalla ja tarvittaessa puhelimitse ja/tai sähköpostilla. Kokouskutsu lähetetään jäsenille, valtuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille sekä paikallislehti Sisä-Savolle, Savon Sanomille, Oy Yleisradio Oy:lle ja Iskelmä Oikea Asemalle. Kuntalain ( /365) 58 :n mukaan kunnanhallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kokouksen puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

3 Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Khall. 256 Tervon kunnan hallintosäännön (Kvalt ) 19.n mukaan pöytäkirja tarkistetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Marika Pitkänen ja Jarmo Mäki- Penttilä. Kunnanhallitus valitsee kaksi jäsentä kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Marika Pitkänen ja Jarmo Mäki-Penttilä.

4 Kunnanhallitus TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Khall. 257 Tervon kunnan hallintosäännön (Kvalt ) 11 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Kunnanhallitus päättää asialistan hyväksymisestä. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. Lisäksi päätettiin käsitellä 267 Maakunnallinen ely-rahoitteinen nuorten työllisyyshanke v

5 Kunnanhallitus SAVON VERKKOHOLDING OY:N PERUSTAMINEN Khall. 258 Kansallisen laajakaista hankkeen Tervo kunnan hankealueiden Tervo ja Tervo - Käpysalo toteuttajaksi on valittu vuonna 2011 Pohjois- Savon kuntien omistama tietoverkkoyhtiö, Savon Kuituverkko Oy. Savon Kuituverkko Oy on tähän mennessä rakentanut valokuituverkkoa Tervoon noin 30 km ja yhtiön tarkoituksena on jatkaa rakentamista vuoden 2015 aikana liittymäkysynnän mukaisesti. Tervon kunta on myöntänyt (Kvalt ) yhtiölle takauksen em. hankealueiden rakentamista koskevalle lainalle. Takausta koskevan lainan pääoma on euroa. Tervon kunnan omavelkainen takaus on tästä määrästä 40 % ( euroa). Savon Kuituverkko Oy on esitellyt omistajakunnilleen yhtiön pitkän aikavälin rahoitusratkaisua, jossa edellä kuvattu rahoitusmalli uudistettaisiin. Tämä järjestely koskee sekä jo nostetun lainakannan uudelleenrahoitusta sekä mahdollisten uusien hankkeiden rahoitusta. Tämän tilaisuuden pohjalta Savon Kuituverkko Oy on jatkanut rahoitusratkaisun valmistelua ja ratkaisua on esitelty tarkemmin niille kahdeksalle kunnalle, joita tämä ratkaisu tässä vaiheessa koskee eli ne kunnat, joissa verkkoa on rakennettu ja takauksia on tätä valokuiturakentamista koskien myönnetty. Savon Kuituverkko Oy:n osakassopimuksen mukaisesti kukin kunta vastaa vain omiin hankealueisiinsa kohdistuvista investoinneista ja niiden rahoituksesta. Savon Kuituverkko Oy on valmistellut tätä uutta rahoitusratkaisua yhteistyössä Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspira Oy:n sekä valtiontukiviranomaisen, Viestintäviraston kanssa. Savon Kuituverkko Oy esittää, että seuraavat kunnat perustavat erillisen yhtiön (Savon Verkkoholding Oy), jonka tehtävänä on rahoituksen järjestäminen laajakaistahankkeiden osalta: Keiteleen kunta Kiuruveden kaupunki Maaningan kunta Pielaveden kunta Siilinjärven kunta Tervon kunta Tuusniemen kunta Vesannon kunta Yhtiön perustaminen on tarpeen, koska markkinaehtoinen laajakaistapalvelutarjonta riittävällä peitolla ei toteudu investointien kohteena olevilla alueella, eikä Savon Kuituverkko Oy:n jatkoinvestoinnille (2015 ->)

6 Kunnanhallitus ole tarjolla yksityistä rahoitusta tukilain määrittelemillä ehdoilla. Nykyisen rahoitusratkaisun kustannukset ovat lisäksi yhtiön omistajatausta sekä vallitseva yleinen korkotaso huomioiden liian korkeat. Savon Kuituverkko Oy on valittu verkon toteuttajaksi käyttäen julkista avointa hankintamenettelyä siten kuin laissa laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla (1186/2009) on säädetty. Näin ollen valituksi on tullut se toteuttaja, joka kykenee tuottamaan kyseiset palvelut vähäisimmin kustannuksin. Savon Verkkoholding Oy:n perustaminen mahdollistaa markkinaehtoisen pääomasijoituksen tekemisen Savon Kuituverkko Oy:n verkkohankkeisiin ja tätä kautta verkon rakentumisen suunnitellusti. Järjestely ei vaikuta Savon Kuituverkko Oy:n omistussuhteisiin. Savon Verkkoholding Oy:n tehtävä Savon Verkkoholding Oy perustetaan tekemään markkinaehtoisen (kattaa omat varainhankintakulunsa ja tuottaa välillisiä hyötyjä) sijoituksen Savon Kuituverkko Oy:öön. Tämä mahdollistaa laajakaista-hankkeen toteutumisen omistajakuntien hankealueille sekä turvaa palvelutarjonnan jo rakennetuille alueille. Savon Verkkoholding Oy kilpailuttaa kokonaistaloudellisesti edullisimman rahoituksen osana järjestelyn valmistelevia toimenpiteitä. Savon Verkkoholding Oy tekee sijoituksen P-S Seutuverkko Oy:öön joko pääomalainan tai heikompi etuoikeuksisen lainan ehtoisena rahoituksena/sijoituksena. Savon Kuituverkkoholding Oy:n omistusosuudet jakautuvat seuraavasti: Keiteleen kunta, 12,5 %, 2000 osaketta Kiuruveden kaupunki, 12,5 %, 2000 osaketta Maaningan kunta, 12,5 %, 2000 osaketta Pielaveden kunta, 12,5 %, 2000 osaketta Siilinjärven kunta, 12,5 %, 2000 osaketta Tervon kunta, 12,5 %, 2000 osaketta Tuusniemen kunta, 12,5 %, 2000 osaketta Vesannon kunta, 12,5 %, 2000 osaketta Yhtiön osakepääoma on euroa. Yhtiön osakekanta muodostuu osakkeesta. Yhtiöön voidaan ottaa uusia kuntia osakkaiksi yhdenvertaisin ehdoin ja tällöin Savon Verkkoholding Oy järjestää kyseiselle kunnalle suunnatun osakeannin, jolla uusi osakas saa uusia Savon Verkkoholding Oy osakkeita vastaavaan määrän kuin perustamisvaiheen osakkaat. Savon Verkkoholding Oy:n tulevat osakaskunnat takaavat Savon Verkkoholding Oy:n pankkilainoja (100 %:in takaus). Takausvastuu kohdis-

7 Kunnanhallitus tuu kunkin osakaskunnan osalta ainoastaan kunnan omien hankealueiden laajakaistarakentamista koskevaan lainaosuuteen. Savon Verkkoholding Oy saa yrityskiinnityksen Savon Kuituverkko Oy:n valokuituverkkoon. Kunnat laativat Savon Verkkoholding Oy:n osakassopimuksen yhteydessä erillisen sopimuksen, jolla sovitaan yrityskiinnityksen edelleen kohdistamisesta kullekin osakaskunnalle takausten suhteessa. Savon Verkkoholding Oy:n tehtävän toteutuksessa noudatetaan seuraavia periaatteita: Savon Verkkoholding Oy:n tehtävänä on mahdollistaa julkiseen palveluun rinnastettavissa olevan laajakaistahankkeen toteutuminen omistajakuntiensa alueella. Savon Kuituverkko Oy tarjoaa yhteyksiä kaikille käyttäjille rakennetun tai suunnitellun runkoverkkoreitin varrella ja verkko on avoin kaikille kiinnostuneille palveluoperaattoreille tasapuolisin, syrjimättömin ehdoin. Savon Verkkoholding Oy raportoi omistajakunnilleen yllä kuvattujen parametrien toteutumisesta ja liiketoimintansa tilasta vuosittain. Savon Kuituverkko Oy on selvittänyt hankkeen valtiontukilainsäädäntöön ja kilpailuoikeudellisiin tekijöihin liittyviä riskejä ja toimintamallilla on pyritty minimoimaan em. riskit hankkeen toteutuksessa. Liitteenä 1 yhtiöjärjestys ja osakassopimus. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle seuraavaa: 1. Tervon kunta yhdessä Keiteleen kunnan, Kiuruveden kaupungin, Maaningan kunnan, Pielaveden kunnan, Siilinjärven kunnan, Tuusniemen kunnan ja Vesannon kunnan kanssa perustaa Savon Verkkoholding Oy:n. 2. Tervon kunta hyväksyy liitteen 1 mukaisen yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen. 3. Tervon kunta merkitsee yhtiön omistusosuuden mukaan määräytyvän osakepääoman mennessä. Tämä päätös on ehdollinen siten, että kaikkien päätösesityksen kohdassa 1 lueteltujen osakaskuntien tulee tehdä saman sisältöinen myönteinen päätös Savon Verkkoholding Oy:n perustamisesta. Esityksen mukainen.

8 Kunnanhallitus Pekka Laukkarinen paikalla asian käsittelyn ajan.

9 Kunnanhallitus KUNNANJOHTAJAN AJANKOHTAISKATSAUS Khall. 259 Kunnanjohtaja esittelee ajankohtaisia asioita. Merkitään tiedoksi. Esityksen mukainen.

10 Kunnanhallitus AJANKOHTAISET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT Khall Valtion viranomaiset Valtiovarainministeriö 1) Vuosia 2016 ja 2017 koskevien kuntien yhdistymisesitysten toimittaminen; Päätös VM/2212/ /2014, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA 1) Asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoimintaan myönnettävien avustusten kuntakohtaiset määrärahat; 20639/711/14, Itä-Suomen aluehallintovirasto 1) Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset vuodelle 2015; ISAVI/3955/ /2014, Kuntien yhteiset viranomaiset Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1) Kuntayhtymän valtuuston esityslista 4/2014, Savon koulutuskuntayhtymä 1) Yhtymävaltuuston pöytäkirja 3/2014; Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä 1) Savonia-ammattikorkeakoulu muuttuu osakeyhtiöksi lukien; Tiedote Vaalijalan kuntayhtymä 1) Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma ) Vaalijalan tavoitteena on vammaisalan erityisosaamisen turvaaminen; Tiedote ) Yhtymäkokouksen pöytäkirja 2/2014, Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä 1) Yhtymävaltuuston kokouskutsu Savo-Pielisen jätelautakunta 1) Pöytäkirja 3/2014, Varakauden kaupunki 1) Soisalon Työterveysliikelaitoksen johtokunnan pöytäkirja 6/2014, ) Soisalon Työterveyden hinnasto 2015

11 Kunnanhallitus Muut Suonenjoen kaupunki 1) Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote ; Kehittämisyhtiön perustaminen Keiteleen kunta 1) Kunnanvaltuuston pöytäkirjanote 5/ ; Kehitysyhtiön perustaminen Vesannon kunta 1) Kunnanvaltuuston pöytäkirjanote ; Seudullisen kehitysyhtiön perustaminen Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry 1) Teoston musiikinkäyttölupien hinnat vuonna 2015, Itella Posti Oy 1) Hintamuutoksia Posti Oy:n sopimuspalveluihin ; Tiedote marraskuu 2014 Kunnanhallitus merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi. Esityksen mukainen.

12 Kunnanhallitus VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANOKELPOISUUS Khall. 261 Kuntalain ( /365) 51.1 :n mukaan hallitus voi ottaa käsiteltäväkseen asian, joka on tämän lain nojalla tai hallintosäännössä siirretty hallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Tervon kunnan hallintosäännön (Kvalt ) IV luvun 23 :n mukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja ratkaisee kunnanjohtajan osalta asiat, jotka koskevat vuosiloman myöntämistä, virkavapauden ja työvapaan myöntämistä silloin, kun siihen on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus. Kunnanhallitus on päättänyt, että kunnanhallitus ei käytä otto-oikeuttaan seuraavien asioiden ja asiaryhmien osalta: - sellaiset virkavapaudet ja työvapaat, jonka saamiseen viranhaltijalla tai työntekijällä on lainsäädännön, virka- tai työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus - harkinnanvaraiset palkattomat virkavapaudet tai työvapaat, joiden kesto on enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan - vuosilomaa ja lomarahavapaata koskevat päätökset - henkilöstön koulutus- ja kehittämistoiminta - henkilöstölle myönnettäviä henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisia osia ja määrävuotiskorotuksia koskevat asiat - eron myöntäminen virka- tai työsuhteesta - sijaisen ottaminen enintään 1 vuoden määräajaksi ja valitun palkkaus - työ- ja yms. harjoittelua koskevat sopimukset - sivutoimi-ilmoitukset - henkilöstön työtehtäviin ja työaikoihin liittyvät päätökset - henkilökohtaisen lisän maksaminen ja määräaikainen peruspalkan tarkistaminen tehtävien olennaisesti muuttuessa. Hallituksen kokouksessa ovat nähtävillä kunnanhallituksen puheenjohtajan, kunnanjohtajan ja hallintojohtajan viranhaltijapäätökset. Päätösluettelot luettavissa kunnanvirastolla ja kokouksessa. Tervon kunnan hallintosääntö (Kvalt ). Kunnanhallituksen puheenjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää käyttääkö se otto-oikeuttaan em. viranhaltijapäätösten kohdalla.

13 Kunnanhallitus Kunnanjohtaja ja hallintojohtaja eivät osallistu asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Pöytäkirjanpitäjänä toimii kunnanhallituksen puheenjohtaja. Kunnanhallitus päätti, ettei se käytä otto-oikeutta ko. viranhaltijapäätösten kohdalla. Kunnanjohtaja ja hallintojohtaja eivät osallistuneet asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Pöytäkirjanpitäjänä toimi kunnanhallituksen puheenjohtaja.

14 Kunnanhallitus VUODEN 2015 TALOUSARVIO JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMA Khall. 262 Khall. 253 ( ) Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioasetelma sisältää rakenteen sillä tarkkuudella kuin valtuusto talousarviosta päättää. Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma on laadittu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman suosituksen mukaisesti. Kuntalain 65 :n 2 momentin säännöksessä korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Säännös edellyttää valtuuston sitoutumista asettamiinsa tavoitteisiin. Valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat koko suunnittelukaudelle. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvio koostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Rahoitusosa esitetään rahoituslaskelman muodossa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen liitteet. Valtionosuudet on laskettu voimassa olevien perusteiden mukaisesti. Hallintosäännön 41 :n mukaan talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää kunnanhallitus. Ehdotus talousarviovuodelle 2015 perustuu vahvistettuun 19,75 %:n veroprosenttiin. Toimintakulut Vuoden 2015 talousarvioesityksessä toimintakulut ovat milj. euroa. Toimintakulut vähenevät vuoden 2014 talousarvioon verrattuna on 2,3% (0,325 milj. euroa). Toimintakulujen vähentymisestä merkittävä osa selittyy biovoiman yhtiöittämisellä, mikä vähentää kunnan ostoja.

15 Kunnanhallitus Kunnan toimintakate pysyy talousarvio vuoden 2014 tasolla. Vuoden 2014 talousarviossa toimintakateeksi on arvioitu milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvioesityksessä toimintakatteeksi on arvioitu milj. euroa, eli nettomenojen ennakoidaan pysyvän ennallaan (- 0,1%) vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Talousarvion laadintaohjeessa käyttötalouden toimintakulujen muutoksen tuli olla negatiivinen 0,9 prosenttia toimintakuluissa, joihin kunnan omin toimin voidaan vaikuttaa. Voimassa olevien sopimusten myötä palkkauskustannukset kasvavat keskimäärin 0,4 % vuonna Perusterveydenhuollossa sovelletaan liikelaitos Kysterin asettamaa talousarviota ja erikoissairaanhoidossa sairaanhoitopiirin talousarviota. Toimintamenot menolajeittain Vuoden 2105 talousarviossa kunnan toimintamenoista 51,1 % (7,012 milj. euroa) koostuu palvelujen ostoista. Henkilöstökulut ovat 5,286 milj. euroa ollen toimintamenoista 38,5 %. Aine-, tarvike- ja tavaraostoihin on talousarviossa varattu 0,695 milj. euroa. Avustukset muodostavat toimintamenoista n. 0,494 milj. euroa eli 3,6 % toimintamenoista. Toimintamenoissa verrattuna vuoden 2014 talousarvioon on vähennystä henkilöstökuluissa ja palveluiden ostoissa. Suurin vähennys on aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoissa, mikä selittyy biovoiman yhtiöittämisellä. Toimintatulot Toimintatuloja vuonna 2015 on arvioitu kertyvän yhteensä 3,403 milj. euroa, mikä 0,320 milj. euroa (-8,6%) vähemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Toimintatuotoista 2,848 milj. euroa on ulkoisia tuloeriä ja 0,555 milj. euroa sisäisiä tuloeriä. Ulkoisista myyntituotoista merkittävimpiä ovat ympäristöterveydenhuollon noin 1,238 milj. euron, vesi- ja jätemaksut 0,179 milj. euron ja ruokapalveluiden 0,084 milj. euron myyntituotot. Sosiaalitoimen maksutuotot ovat yhteissummaltaan 0,561 milj. euroa, jossa vähennystä vuoden 2014 talousarvioon on 7,7 %. Vuokratuotoiksi ennakoidaan 0,426 milj. euroa. Vuokratuotot pysyvät ennallaan verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Toimintakate Vuodelle 2015 laaditussa talousarviossa toimintakulut vähenevät vuoden 2014 talousarvioon nähden on 2,3 %. Toimintatuotot ovat laaditussa talousarviossa -8,6 % edellisvuotta pienemmät. Toimintakate eli nettomenojen erotus on 10,319 milj. euroa. Verotulot Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kunnan tuloveroa kertyi 3,595 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarviossa tuloverokertymäksi on arvioitu 3,501

16 Kunnanhallitus milj. euroa, mikä on 3,9 % enemmän kuin kuluvan vuoden ennuste. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä yhteisöverojen tuotto oli yhteensä 0,297 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarviossa yhteisöveroja on arvioitu kertyvän yhteensä 0,355 milj. euroa, mikä on 11,3 % enemmän kuin kuluvana vuonna. Talousarviossa vuoden 2015 kiinteistöverokertymäksi arvioidaan 0,400 milj. euroa, mikä on 6,7 % enemmän kuin kuluvana vuonna. Verotuloja vuonna 2015 on arvioitu kokonaisuudessaan kertyvän 4,256 milj. euroa, mikä on 4,7 % (0,192 milj. euroa) enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Kunnan tuloveroprosentiksi vahvistettiin ,75 %. Vuoden 2015 kiinteistöveroprosenteiksi määrättiin seuraavasti * yleinen kiinteistöveroprosentti 0,85 * vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,48 * muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,00 * yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00 * rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 1,50. Valtionosuudet Vuonna 2015 valtionosuuksia arvioidaan kertyvän yhteensä 6,159 milj. euroa, mikä on 4,5 % vähemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Valtionosuuksien lasku on seurausta hallituksen hallitusohjelman ja kehysriihen päätöksistä ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta alkaen. Tuloslaskelman arviointi Vuosikate vuoden 2015 talousarviossa on 0,328 milj. euroa, mikä on 0,126 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Vuosikate riittää kattamaan 80,5 prosenttisesti suunnitelman mukaiset poistot, jotka vuoden 2015 talousarviossa ovat 0,406 milj. euroa. Tilikauden tulos on negatiivinen 0,044 milj. euroa. Poistoeron ja rahastojen muutosten jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostuu noin 0,253 milj. euroa. Rahoituslaskelman arviointi Vuonna 2015 uutta lainaa on varauduttu nostamaan 0,700 milj. euroa 1,253 milj. euron investointien rahoittamiseen. Samanaikaisesti pitkäaikaisia lainoja maksetaan pois 0,241 milj. euroa. Biovoiman yhtiöittämisen seurauksena peruskunnan lainakanta vähenee 1,541 milj. euroa. Tase-erien kehitys Rahoitusvarallisuus/kassavarat Kassavarat vuoden 2013 lopussa olivat 3,503 milj. euroa. Vuonna 2015 kassavarojen arvioidaan vähentyvän.

17 Kunnanhallitus Omavaraisuus ja suhteellinen velkaantuneisuus Kunnan omavaraisuusaste vuoden 2013 tilinpäätöksessä oli 58,2 %. Omavaraisuus- % kertoo oman pääoman ja koko kunnan pääoman suhteen eli mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. Taloussuunnitelmakaudella omavaraisuusaste ei merkittävästi laske ja säilyy edelleen hyvällä tasolla. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä 49,3 %. Suhteellinen velkaantuneisuus-% kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisin maksuun (luku kuntasektorilla n. 30 %). Vuoden 2015 talousarvio pienentää suhteellista velkaantuneisuutta merkittävästi 27,7 %. Taloussuunnitelmakauden investointiohjelma Suunnitelmakauden investointihankkeet ovat yhteensä 2,253 milj. euroa. Investoinneista vuodelle 2014 kohdistuu 1,253 milj. euroa, vuodelle ,750 milj. euroa ja vuodelle ,250 milj. euroa. Investoinneista merkittävin vuonna 2015 on vanhainkoti-palvelukeskuksen perusparantaminen, jonka investointi on 0,500 milj. euroa. Kertynyt ylijäämä / alijäämä Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan Tervon kunnalla on kertynyttä ylijäämää 0,674 milj. euroa eli 403 euroa/asukas. Lainat Vuoden 2013 lopussa Tervon kunnalla on lainaa yhteensä 4,759 milj. euroa eli 2851 euroa/asukas. Arvion mukaan vuoden 2015 lopussa lainaa on arviolta noin 3,678 milj. euroa eli 2203 euroa/asukas. Suunnitelmakaudella lainan määrän ei odotetta kasvan. Hallintokuntien vuoden 2015 ja suunnitelmavuosien talousarvioesitykset on käsitelty kunnanhallituksessa ja Oheismateriaali 1. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy oheismateriaalina 1 olevan vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman sekä siinä esitetyt tavoitteet sekä meno- ja tuloarviot ja investoinnit. Esityksen mukainen.

18 Kunnanhallitus Khall. 262 Kunnan investointiohjelman euron rahoittamiseen on rahoituslaskelmassa varattu euroa pitkäaikaisten talousarviolainojen lisäykseen. Mahdollisiin maa-alueiden hankintoihin ja perustettavan Tervon Kehitys Oy:n peruspääoman rahoittamiseen puretaan elinkeinojen kehittämisrahastoa yhteensä euroa, josta maa-alueiden hankintaan varausta puretaan euroa ja Tervon Kehitys Oy:n peruspääomaan euroa. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle kunnanhallituksen esityksen lisäksi, että valtuusto 1. valtuuttaa kunnanjohtajan nostamaan euroa talousarviolainaa. 2. hyväksyy elinkeinojen kehittämisrahaston purkamisen eurolla, josta maa-alueiden hankintaan varausta puretaan euroa ja Tervon Kehitys Oy:n peruspääomaan euroa. Kunnanjohtajan kokouksessa antama muutettu päätösesitys: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle kunnanhallituksen esityksen lisäksi, että valtuusto 1. valtuuttaa kunnanjohtajan nostamaan euroa talousarviolainaa. 2. hyväksyy elinkeinojen kehittämisrahaston purkamisen eurolla, josta maa-alueiden hankintaan varausta puretaan euroa ja Tervon Kehitys Oy:n peruspääomaan euroa. 3. hyväksyy yhteistyötoimikunnan ( ) tekemän esityksen, että Tervon kunnan henkilöstön määräaikaisten palvelusuhteiden perusteita tarkastellaan säännöllisesti. Tarkastelu tehdään työnhakijoiden osalta henkilöstön rekrytointien yhteydessä sekä koko henkilöstön osalta henkilöstötilinpäätöksen valmistelun ja hyväksymisen yhteydessä. Kunnanjohtajan kokouksessa antaman muutetun päätösesityksen mukainen.

19 Kunnanhallitus NILAKAN KUNTIEN ICT-YMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- JA MUUTOSTYÖ / Khall. 263 Istekki Oy on selvittänyt sopimuksen mukaisesti Nilakan kuntien ICTympäristön nykytilaa touko-marraskuussa 2014 meneillään olevaan kuntarakenneselvitykseen liittyen. Kunnat ovat alkuvuodesta 2014 alkaen olleet Istekki Oy:n osakkaita, joten ns. in-house -hankinnat yhtiöstä ovat mahdollisia. Vuonna 2015 on tarkoitus toteuttaa seuraavat ICT-ympäristön muutokset: 1. Perus-ICT:n muutostyöt 2. Talous- ja henkilöstöhallinnon yhtenäistämisprojekti 3. Uusien sähköisten palveluiden suunnittelu. 1. Perus-ICT:n muutostyöt ICT-ympäristön selvityksessä on käynyt ilmi, että isossa osassa kuntien nykyisiä ICT-ympäristöjä on eroavaisuuksia ja useita eri toimittajia. Tällainen tilanne hankaloittaa kuntien yhteistyön rakentamista. Muutostarpeita on mm. tietoliikenne-, tuki- ja tietojärjestelmäpalveluissa sekä niiden taustalla olevissa konesali- ja tukipalveluissa sekä laitekannoissa. Kuntien ICT-palveluita tuotetaan tällä hetkellä useilla eri paikkakunnilla, mm. Iisalmessa, Suonenjoella, Kuopiossa ja Mikkelissä. Jotta kuntien välinen yhteistyö oli se sitten uuden kunnan tai nykyistä tiiviimmän yhteistyön merkeissä olisi mahdollista, tulee ICT-ympäristössä tehdä minimissään seuraavat muutokset vuosien aikana: 1. Loppukäyttäjäpalvelut a. Palvelupistepalvelu b. Lähitukipalvelu 2. Toimialuepalvelut a. Peruspalvelut, kuten tulostusratkaisut, käyttäjähakemistot, sovellusten jakelu- ja paketointipalvelut jne. 3. Viestintäpalvelut a. Lync b. Sähköposti ja -kalenteri 4. Päätelaitepalvelut a. Työasemien etähallinta b. Mobiililaitteiden hallinta c. Tietoturvapalvelut jne. 5. Turvallisuuspalvelut a. Etätyöratkaisut b. Virustorjuntaratkaisut

20 Kunnanhallitus Tietoliikennepalvelut a. Verkon valvonta b. Langallinen lähiverkko c. Langaton lähiverkko d. Palomuuripalvelut e. Roskapostinsuodatus f. Reitityspalvelut 7. Lisenssipalvelut a. Microsoft vakiointisopimus Istekki Oy on arvioinut em. perus-ict:n kehittämis- ja muutostöiden / yhtenäistämiseen liittyvien töiden työmääräksi noin 380 henkilötyöpäivää ja kustannuksiksi noin vuoden 2015 aikana. 2. Talous- ja henkilöstöhallinnon yhtenäistämisprojekti Keskeisenä yhteisen palvelutuotannon mahdollistajana selvityksissä on noussut esiin tarve yhtenäistää talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät sekä niiden tietotekninen palvelutuotanto. Nykyisin Nilakan kuntien talous- ja henkilöstöasioita hoidetaan useilla eri tietojärjestelmillä, joten yhtenäistämistarve on ilmeinen. Tähän liittyvä yhtenäistämisprojekti on syytä aloittaa ajoissa jo vuoden 2015 aikana. Yhteisen järjestelmän tuotanto edellyttää ICT-ympäristön yhtenäistämistä ennen tämän tuotantoon vientiä. Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien yhtenäistäminen on tarkoitus aloittaa elo-syyskuussa 2015 ja jatkaa vuoden 2016 puolella. Kustannusarvio muutostyöstä vuoden 2015 osalta on noin Nämä kustannukset kohdistuvat nykyisten palvelinympäristöjen siirtoon Istekin konesaliin ja uuden käyttöympäristön luomiseen yhdessä CGI:n kanssa. Uusitun ICT-ympäristön myötä kunnille syntyy mahdollisuuksia tarjota kuntalaisille nykyaikaisia sähköisiä asiointipalveluja. Näitä ovat mm. 1.Etäpalvelut Uusien palvelumallien avulla asiakas voi saada palvelua etänä esimerkiksi kotonaan. Erilaisia asiantuntijapalveluita voidaan tarjota paikasta riippumattomasti verkon kautta. Näitä palveluita ovat mm. etäasiointi asiantuntijan kanssa, etäopetus, kotihoidon etäpalvelut ja etäkokoukset. 2. Verkkoasiointi Palveluiden saatavuutta voidaan lisätä täydentämällä palveluverkostoa paikasta riippumattomilla verkkoasioinnin palveluilla. Palveluaikoja voidaan laajentaa ajasta riippumattomilla itsepalveluasioinnin keinoilla.

21 Kunnanhallitus Verkko osallistuminen Osallisuus ja kuntalaisen aktiivinen vuorovaikutus voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti sen jälkeen, kun asiakaspalvelumallia on yhtenäistetty läpi toimialojen. Opetustoimessa digitaalisilla sisällöillä, oppimisympäristöillä ja sähköisillä vuorovaikutuksen ratkaisuilla voidaan tukea monipuolisesti oppimista. 4. Verkkoneuvonta Verkkoneuvonnalla voidaan välttää turhia asiointikäyntejä. Asiakasportaali auttaa ja ohjaa kuntalaisia tiedon ja palveluiden hakemisessa ja asioiden vireillepanossa. Välineinä voivat olla palvelusivuston lisäksi mm. videoneuvottelu ja chat-palvelut. 5. Automatisoidut prosessit Palveluiden sähköistäminen mahdollistaa palveluiden ja palveluihin liittyvien prosessin osien automatisoinnin. Tästä esimerkkejä ovat automaattiset hälytykset, ilmoitukset ja tietojen automaattinen välittyminen asiakkaiden ja eri viranomaisten välillä. Sähköisten uusien kuntalaispalveluiden suunnittelu ja toteutus liittyy oleellisesti kunta- ja palvelurakenteen muutokseen ja on tehtävä yhdessä näiden kanssa. Toimivan uuden palvelun tulee sisältää uusia virtaviivaisia prosesseja ja oikeanlaista uutta teknologiaa kuhunkin palveluun sopivasti yhdistettynä. Lähtökohtana uusien palveluiden toteutuksessa tulee olla se, että kansalaiselle luodaan mahdollisuudet osallistua palvelun tuottamiseen omalta osaltaan ajasta ja paikasta riippumattomasti. Istekin kanssa yhteistyössä uusittavan ICT-ympäristön myötä kuntien käyttöön tulevat mm. valokuituverkko ja uusia yhteydenpitovälineitä, jotka mahdollistavat sähköisten palveluiden toteuttamisen. Nykyisellä neljän kunnan toisistaan merkittävästi poikkeavalla ICT-kokonaisuudella näitä ei ole mahdollista toteuttaa. Vuonna 2015 luodaan kestävää pohjaa yhteisen sähköisen palvelutuotannon toteutuksille. Jo olemassa olevia ja helposti käyttöön otettavia nykyaikaisia palveluita voidaan myös ottaa käyttöön viimeistään heti kun perus-ict -ratkaisuja on saatu riittävästi yhtenäistettyä. Uusien sähköisten asiointipalveluiden suunnitteluun on varattu Istekki Oy:n resursseja 30 henkilötyöpäivää noin :n arvosta. Varsinaiset toteutukset arvioidaan ja sovitaan erikseen kuntien kanssa vuoden 2015 aikana. Yhteenveto arvioiduista ICT-ympäristön muutoskustannuksista vuonna Perus-ICT:n muutostyö Talous- ja henkilöstöhallinnon yhtenäistämisprojekti Uusien sähköisten palveluiden suunnittelu