Vanhuus ei tule yksin - sairaudet ja haasteet arjessa. Kolmas tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Transkriptio

1 Vanhuus ei tule yksin - sairaudet ja haasteet arjessa Kolmas tapaaminen Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus

2 Copyright Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A Jyväskylä p toimisto@perhehoitoliitto.fi Taitto Brand United Oy & Raija Leinonen Kuva Perhehoitoliitto ry Jyväskylä 2018

3 Tapaamisen sisältö KOULUTTAJIEN VALMISTAUTUMINEN ALOITUS...1 SAMAT TARPEET LÄPI ELÄMÄN... 2 MUISTISAIRAUDET JA MUISTISAIRAUTTA SAIRASTAVAN IHMISEN KOHTAAMINEN... 2 IKÄIHMISTEN SAIRAUKSIA JA TERVEYTEEN JA HYVINVOINTIIN LIITTYVIÄ UHKIA... 4 IKÄIHMINEN JA LÄÄKKEET... 4 TAPAAMISEN PÄÄTTÄMINEN... 4 LIITE 1. Harjoitukset...6 LIITE 2. PowerPoint diat...11

4 Kouluttajien valmistautuminen Jokaisessa tapaamisessa tarvitset: y fläppitaulu, tusseja, maalarinteippiä, tarralappuja y yhteinen arviointi -fläppi y valmiudet -fläppi y kyniä y yhteiset sopimukset - fläppi y tykki ja valkokangas y kysymyksiä -fläppi y kouluttajien ja osallistujien nimikyltit y valmennukseen osallistuvan valmennuskansio y tapaamisen ohjelma- fläppi y teetä, kahvia ja/tai muita virvokkeita Harjoitukset ja PowerPoint diat, joihin tekstissä viitataan, löytyvät tapaamisen lopusta numeroituina liitteistä 1 ja 2. Lähteet ja kirjallisuutta Aro E, Huhtanen J, Ilanne-Parikka P, Kokkonen L Ikäihmisen diabetes. Hyvän hoidon opas. 3. painos. Suomen Diabetesliitto ry. Atula S. Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto). Luettavissa: Atula S. Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA). Luettavissa: Eloniemi-Sulkava U Muistisairaan ihmisen tarvelähtöinen hoidon kokonaisuus. Kuinka vastaan muistisairaan ihmisen tarpeisiin hoidossa? Memo 2011; 4: Hartikainen S, Lönnroos E. (toim.) Geriatria arvioinnista kuntoutukseen. Edita. Heikkinen E, Rantanen T. (toim.) Gerontologia, 3. uudistettu painos, Duodecim. Huttunen M. Sekavuustila (delirium). Luettavissa: Kivelä S-L Vanhusten lääkehoito. Hygienia. Kämäräinen L TunteVa-omaistenopas. Miten ymmärtää muistisairasta ihmistä? Tampereen kaupunkilähetys ry. Laaksonen R, Rantala L, Eloniemi-Sulkava U Ymmärrä tule ymmärretyksi. Vuorovaikutus muistisairaan ihmisen kanssa. Suomen muistiasiantuntijat ry. Päivitetty teos. Lyyra T-M, Pikkarainen T, Tiikkainen P Vanheneminen ja terveys. Edita. Muistaakseni laulan Luettavissa: Muistisairaan ihmisen messu Virikkeitä jumalanpalveluselämään muistisairaiden ihmisten kanssa Kirkkohallitus. Luettavissa: 43B82A/$FILE/Muistisairaan_messu_netti.pdf Pyykkö I, Jäntti P. Ikähuimaus ja kaatumisen ehkäisy. Potilaan lääkärilehti. Luettavissa: Raitanen T, Hänninen T, Pajunen H, Suutama T. (toim.) Geropsykologia, WSOY. Sarvimäki A, Heimonen S, Mäki-Petäjä-Leinonen A. (toim.) Vanhuus ja haavoittuvuus. Edita. Semi T Muistisairaan inkontinenssi. Opas omaishoitajille. GeroArtist. Sievänen L, Sievänen M, Välikangas K, Eloniemi-Sulkava U Opas ikääntyneen muistioireiden kodin muutostöihin. Helsinki, Ympäristöministeriö (löytyy nimellä Googlen kautta) Sulkava R, Eloniemi-Sulkava U. Miten tulen toimeen vaikka minulla on Alzheimerin tauti. Käytännön opas potilaalle ja omaisille. (löytyy nettijulkaisuna nimellä) Tilvis R, Pitkälä K, Strandberg T, Sulkava R, Viitanne M. (toim.) Geriatria. Duodecim. Vuori U, Heimonen S. (toim.) Tue muistisairaan ihmisen kotona asumista Opas ammattihenkilöstölle Tietoa aivoverenkiertohäiriöistä: Tietoa diabeteksesta: Tietoa muistisairauksista: Tietoa Parkinsonin taudista: Tietoa kaatumisista: ja terveyden edistämisen johtaminen/turvallisuuden edistäminen/tapaturmien ehkäisy/ikääntyneiden tapaturmat Tietoa ikähuonokuuloisuudesta ja apuvälineistä: Tietoa kuinka keskustella henkilön kanssa, jolla on afasia: henkilön kanssa, jolla on afasia Tietoa ikäihmisten masennuksesta: häiriöt/masennus/ikääntyneiden masennus

5 Aloitus Tapaamisen sisältö ja tavoitteet ¾Toivota osallistujat tervetulleiksi tapaamiseen ja esittele tapaamisen teema. Tapaamisen teemana on käsitellä ikäihmisten tarpeiden yksilöllisyyttä ja moninaisuutta, muistisairauksia ja muistisairaan ihmisen kohtaamista sekä tavallisimpia ikääntymiseen liittyviä sairauksia ja haasteita. ¾Käy läpi tapaamisen ohjelma (fläppi). Tapaamisen tavoitteena on saada tietoa ja oppia ymmärtämään: Millaisia sairauksia tai terveyteen liittyviä ongelmia perhekotiin muuttavalla ikäihmisellä saattaa olla? Mitä ovat yleisimmät muistisairaudet? Miten muistisairauteen sairastuminen vaikuttaa ikäihmiseen, millaista on arki muistisairautta sairastavan ikäihmisen kanssa? Mitä on hyvä huomioida arjessa muistisairautta sairastavan ihmisen kanssa? Teemaan liittyvät valmiudet ja yhteinen arviointi ¾Kertaa kolmanteen tapaamiseen liittyvät valmiudet (fläppi) ja niiden sisällöt. y Pitää huolta ikäihmisen hyvinvoinnista (hoivata). y Auttaa ja tukea ikäihmistä hänen omien voimavarojensa hyödyntämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Yhteys edelliseen tapaamiseen TEHTÄVÄ ¾Jaa osallistujat pienryhmiin. ¾Pyydä ryhmäläisiä keskustelemaan seuraavista kysymyksistä: y Mitä muistat parhaiten toisesta tapaamisesta? y Mitä uutta tuli esiin ikääntymiseen liittyvistä asioista? ¾Pura tehtävä ryhmän kanssa keskustellen. y Anna jokaiselle pienryhmälle mahdollisuus kertoa lyhyesti, mitä asioita tuli esiin. y Anna tilaa osallistujien kysymyksille koskien toista tapaamista. y Käytä tarvittaessa Kysymyksiä-fläppiä. Kouluttajakansio 1

6 Samat tarpeet läpi elämän ¾Aloita kertomalla, että ikäihmiset ovat, kuten muunkin ikäiset ihmiset, ainutlaatuisia yksilöitä. On mahdotonta kuvata, millaisia ovat 30-vuotiaat tai 50-vuotiaat ihmiset. Yhtä mahdoton ajatus on, että ihmiset muuttuisivat ikääntyessään yhtenäiseksi ikäihmisten joukoksi. Edelleenkin jokaisella ihmisellä on omat tarpeensa, toiveensa ja kokemuksensa. Yksilöllisten tarpeiden ja hyvinvoinnin lähteiden tunnistaminen on ikäihmisen elämänlaadun perusta. TEHTÄVÄ: ¾Jaa osallistujat pienryhmiin ja pyydä heitä pohtimaan millaisia tarpeita ihmisellä on? ¾Käy yhdessä ryhmän kanssa läpi vastaukset. ¾Esittele osallistujille Maslowin tarvehierarkia (Dia 1 / Liite 2) ja tarkastelkaa tulivatko tarpeiden eri tasot ryhmätehtävissä esiin sekä kuinka perhehoito pystyy vastaamaan eri tarpeisiin. ¾Kerro, että Maslowin tarvehierarkia on yksi tapa hahmottaa ihmisen tarpeita. Sen mukaan ihmisellä on viidenlaisia tarpeita, jotka muodostavat hierarkkisen tason. Alemman tason tarve täytyy olla täytetty ennen kuin voidaan siirtyä seuraavalle tasolle. Hierarkia on kuitenkin joustava ja ihminen voi motivoitua yhtä aikaa monesta tarpeesta käsin. Ihmisen perustarpeisin kuuluvat esimerkiksi ruoka, juoma ja uni. Turvallisuuden tarve ilmenee toiveena ylläpitää tuttua arkea ja ihmissuhteita. Yhteenkuulumisen tarve ilmenee haluna olla osa yhteisöä ja itsensä hyväksytyksi tuntemisen kautta. Arvostuksen tarpeeseen sisältyy tekijöitä, joissa ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihinsa sekä tuntea itsensä arvokkaaksi ja tarpeelliseksi. Itsensä toteuttamisen tarpeen täyttymisen kannalta unelmien ja toiveiden huomioon ottaminen sekä toteuttaminen mahdollisuuksien mukaan on tärkeää. ¾Keskustelkaa edellä tehdyn ryhmäpohdinnan pohjalta: y Miten tarpeet ilmenevät ikäihmisillä, onko niissä jotain eroa verrattuna nuorempien tarpeisiin? y Kuinka perhehoitaja voi vastata erilaisiin tarpeisiin? y Ketkä muut perhehoitajan lisäksi voivat edistää tarpeiden täyttymistä? y Mitä pelkoja eri tarvetasoihin voi liittyä? Muistisairaudet ja muistisairautta sairastavan ihmisen kohtaaminen ¾Käsittele, miksi muistisairautta sairastavat ikäihmiset tarvitsevat erityistä tukea ja huolenpitoa (Diat 2 3 / Liite 2). y Painota sitä, että ihminen kokee sairauden tuomat muutokset, vaikkei hän osaisi ilmaista sitä tai hänellä ei olisi sairaudentuntoa. Kouluttajakansio 2

7 ¾Muistuta, että nykyisin arkikielessä puhutaan muistisairaudesta ei dementiasta (Dia 4 / Liite 2). y Kehoita perhehoitajia välttämään dementiasta / dementoitumisesta tai dementikoista puhumista ¾Kerro, miksi muistisairauden syyn selvittäminen on tärkeää (Dia 5 / Liite 2). y Tärkein viesti on muistuttaa, että perhekodissa asuva ikäihminenkin voi sairastua muistisairauteen. ¾Käy läpi muistisairauden tyypillinen eteneminen (Diat 6-7 / Liite 2). y Kun muistisairauden aiheuttajia on monia, niiden kulkukin on aina hyvin yksilöllinen. Se on tärkeä muistaa arjessa. ¾Käy läpi yleisimmät muistisairaudet, niiden oireet ja kulku (Diat 8-12 / Liite 2). y Näiden diojen tarkoituksena on herättää ajatuksia siitä, miten erilaisia muistisairaudet ovat niiden aiheuttajasta riippuen. Välttämättä muistin heikkeneminen ei ole sairauden hallitsevimpia oireita. ¾Käsitelkää muistisairautta sairastavan ihmisen käyttäytymisen ymmärtäminen (Diat / Liite 2). y Rohkaise osallistujia siihen, että he voivat oppia kohtaamisissa muistisairautta sairastavan ihmisen kanssa. y Kerro myös, että on saatavilla paljon ajanmukaista tietoa, joka auttaa muistisairautta sairastavan ihmisen ymmärtämisessä ja kohtaamisessa, vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja perhehoitajan voimavaroja. ¾Keskustelkaa keinoista, joita voi kokeilla hankalaksi kokemasi käyttäytymisen ilmetessä (Diat / Liite 2) y Tässä kohdin kannattaa painottaa rohkeaa kokeilua ja uusien toiminta- ja vuorovaikutusmallien etsimistä arjessa. y Arki muistisairautta sairastavan ikäihmisen kanssa on mielenkiintoista ja opettavaista. ¾Esittele osallistujille Ikäihmisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun osatekijät (Dia 17 / Liite 2) ja tarkastelkaa niitä ensin pienryhmissä: y Miltä erilaiset asiat näyttävät? y Oliko jotakin, jota et ole aiemmin tullut ajatelleeksi? Minkä tärkeys ehkä jäisi helposti huomaamatta arjessa? y Mitkä asioista ovat sellaisia, joihin perhehoitajana pystyt vastaamaan? y Missä asioissa tarvitset ammattilaisten apua? y Ketkä muut perhehoitajan lisäksi voivat edistää ikäihmisen hyvinvointia ja elämänlaatua? Käykää lopuksi yhteinen keskustelu, jossa jaatte pienryhmissä esiin nousseita asioita. HARJOITUS ¾Tee Vuorovaikutusharjoitus - muistisairautta sairastavan ikäihmisen kohtaaminen (Harjoitus 1 / Liite 1). Kouluttajakansio 3

8 Ikäihmisten sairauksia ja terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä uhkia ¾Käsittele muut vanhuusikään yleisesti liittyvät sairaudet (Diat / Liite 2). HARJOITUS ¾Tee Ikäihminen, jonka perhehoitajaksi haluaisin / en haluaisi ryhtyä (Harjoitus 2 / Liite 1). Ikäihminen ja lääkkeet ¾Kerro, että tämän tapaamisen valmennuskansiossa on lyhyesti siitä, miten vanhenemismuutokset vaikuttavat lääkeaineiden vaikutuksiin elimistössä ja lääkkeiden haittavaikutuksiin. Muilta osin lääkehoito käsitellään tapaamisessa 4. ¾Kerro, että y vanhenemismuutokset voivat muuttaa lääkeaineiden vaikutuksia elimistössä ja edistää haittavaikutusten kehittymistä y ikääntyessä lääkkeiden imeytyminen voi muuttua ja lääkkeiden sietokyky alentua. y ikäihminen on entistä herkempi samanaikaisesti käytössä olevien lääkkeiden yhteisvaikutuksille. y perhehoitajalla on keskeinen tehtävä lääkityksen vaikutuksen seurannassa ammattilaisilta saamiensa ohjeiden mukaisesti. y kotihoito on tärkeä yhteistyökumppani lääkehoidon toteuttamisessa. Tapaamisen päättäminen Tapaamisen keskeiset asiat ¾Viittaa tapaamisen teemaan ja tavoitteisiin ja ilmaise ryhmälle, että toivot tapaamisen olleen hyödyllinen. ¾Pyydä osallistujia: y Palauttamaan edellisen kerran kotitehtävät ja kiitä niiden tekemisestä. y Tutustumaan valmennus kansion kolmannen tapaamisen materiaaliin, jonka jaat heille. y Tekemään kolmannen tapaamisen kotitehtävät ja palauttamaan ne seuraavan tapaamisen aikana kouluttajille. Kolmannen valmennustapaamiseen liittyvien kotitehtävien tavoitteina on: y Kertoa omia kokemuksia muistihäiriötä sairastavan henkilön kohtaamisesta. y Auttaa pohtimaan omia vahvuuksia muistisairaiden henkilöiden perhehoitajana. Kouluttajakansio 4

9 y Auttaa pohtimaan keinoja tukea ikäihmistä, jolla on muistisairaus. y Auttaa pohtimaan, mistä asioista perhehoitaja saa voimaa hoitaa sairaita ja ehkä masentuneitakin ikäihmisiä. Katsaus seuraavaan tapaamiseen ¾Kerro neljännen tapaamisen teema, joka on ikäihmisen hyvä arki. ¾ Kiitä ryhmäläisiä osallistumisesta tapaamiseen ja kerro arvostavasi heidän sitoutumistaan valmennukseen. Kouluttajakansio 5

10 Liite 1 Harjoitukset HARJOITUS 1 Vuorovaikutusharjoitus - muistisairautta sairastavan ikäihmisen kohtaaminen Kopioi harjoituksen esimerkkitarinat osallistujille (sivut 7-8). Käytettävissä olevan ajan puitteissa voitte käsitellä joko molemmat tarinat Missä isäni on? ja Varas vei punaiset housuni tai valita toisen niistä. Harjoituksen voi toteuttaa seuraavilla vaihtoehtoisilla tavoilla (1-3) ryhmän koko ja käytössä oleva aika huomioiden: 1. Jaa osallistujat pienryhmiin. Osallistujat lukevat itsekseen tapausesimerkit ja sen jälkeen keskustelevat pienryhmässä. 2. Jaa osallistujat pienryhmiin (3 4 henk.). Anna osallistujille roolit: muistisairautta sairastava ikäihminen, hänet kohtaava perhehoitaja ja havainnoija(t). y Anna kullekin ryhmälle tapausesimerkki 1 ja/tai 2. y Ikäihmisen ja perhehoitajan roolieissa olevat osallistujat lukevat ensin vuoropuhelut itsekseen läpi, jonka jälkeen he esittävät esimerkkitilanteet (molemmat vaihtoehtoiset kohtaamistavat) draaman keinoin ja muut havainnoivat. Jokainen pienryhmä keskustee keskenään. Lisäksi joitakin asioita voidaan nostaa yhteiseen keskusteluun. 3. Valitkaa valmennusryhmästä henkilöt muistisairautta sairastava ikäihmisen ja hänet kohtaavan perhehoitajan rooleihin. Roolihenkilöt saavat lukea itsekseen vuoropuhelut läpi ja sen jälkeen he esittävät tapausesimerkit draaman keinoin ja muut havainnoivat. Keskustellaan yhteisesti valmennusryhmässä. Keskustelu: y Mitä havainnoijat tilanteessa näkivät? y Miten perhehoitajan ja ikäihmisen rooleissa olleet osallistujat kokivat tilanteen? y Pohditaan, mitä tunnetta ikäihminen ehkä sanoitti puhumalla isästä tai siitä, että häneltä on varastettu jotakin? Miten hän odottaa perhehoitajan vastaavan tunteeseensa? Kokoa fläpille, mikä harjoituksen sanoma / oppi oli valmennusryhmään osallistujille. Huomioi, että ainakin seuraavat asiat tulevat käsiteltyä: y Muistisairautta sairastavan ihmisen kokemus on totta ja sitä pitää arvostaa. y Todistelu ja väittely ei auta. y Sanoilla ei ole niinkään merkitystä, vaan sillä mitä tunnetta tai tarvetta ikäihminen niillä ilmaisee. y On tärkeää vastata ikäihmisen nykyhetken tunteisiin ja tarpeisiin, vaikka hän sanoittaisi niitä menneisyydestä tutuilla sanoilla. Kouluttajakansio 6

11 Esimerkkitilanne 1: Missä isäni on? 1. vaihtoehtoinen kohtaamisen tapa: (Huolestuneena) Oletko nähnyt isääni? Ai isääsi vai? (Vielä huolestuneempana) Olen odottanut isää jo kauan, mutta ei ole näkynyt. Onko ovi lukossa? Pääseehän isä sisälle? (Kuin lapselle selittäen) Matti / Mirja rakas, ei isäsi tule. Isä on kuollut jo ajat sitten. Muistatko, minkä ikäinen olet? (Itkuisena) Kamalaa. Onko isä kuollut? (Kuin lapselle selittäen) Muistako minkä ikäinen olet? Olet jo 85-vuotias. Eihän isäsi voi enää elää. (Ahdistuneena) Miksei kukaan ole kertonut minulle, että isä on kuollut? Sinä et nyt vaan muista, kun sinulla on se muistisairaus. Katsotaan kuvia isäsi hautajaisista, jos sitten muistaisit, että olit hautajaisissakin. (Jää itkemään) 2. vaihtoehtoinen kohtaamisen tapa: (Huolestuneena) Oletko nähnyt isääni? Sinä ikävöit isääsi. Olenkin kuullut, että olet taisit olla isän tyttö. (Huolestuneena) Olen odottanut isää, mutta häntä ei ole näkynyt. Onko ovi lukossa? Pääseehän isä sisälle? Mitä teitte yhdessä, kun isäsi tuli töistä? Isällä oli tapana ensin pestä kädet ja sitten hän istui juttelemaan kanssani. Usein hän otti minut syliini ja silitti hiuksiani. (Istuu ikäihmisen lähelle / ehkä koskettaa.) Ne olivat varmasti tärkeitä hetkiä. Yhdessä juttelu ja isän turva. Olen nähnyt valokuvasta, että isäsi oli pitkä ja harteikas mies. Sellainen turvallinen syli. Minä niin ikävöin sitä, kun isä tuli kotiin. Istutaan me nyt tässä. Kouluttajakansio 7

12 2. Esimerkkitilanne: Varas vei punaiset housuni 1. vaihtoehtoinen kohtaamisen tapa (Ärtyneenä) Kyllä tämä on sitten kummallinen talo. Kaikki varastetaan. Mitä sinulta on kadonnut? Punaiset housuni. Eilen ne vielä olivat tuossa, mutta nyt ei missään. Että kehtaatte varastaa vanhan ihmisen housut. Kyllä minä lainaisin, jos pyytäisitte. Tällainen varkaiden pesä. Sinun punaiset housusi? Kuka nyt sinun vanhat housusi varastaisi? En ole koskaan edes nähnyt sinulla punaisia housuja. (Uhkaavasti) Et sinä kai tunnustaisi. Soitan pian poliisit. Ne sanovat, mitä tuollaiselle varkaalle tehdään. Usko nyt minua. En koskaan veisi sinun vaatteitasi. Ne ovat väärän kokoisiakin. Mitä minä niillä tekisin? Sinä olet tainnut itse hukata tai unohtaa ne? (Vihaisesti) Älä selittele. Kyllä minä tiedän. Sinä et usko, mutta kyllä totuus paljastuu vielä. 2. vaihtoehtoinen kohtaamisen tapa (Ärtyneenä) Kyllä tämä on sitten kummallinen talo. Kaikki varastetaan. (Vastaa tunteeseen) Hyvänen aika. Mitä sinulta on kadonnut? Punaiset housuni on varastettu! Punaiset housusi. Oletko etsinyt niitä joka paikasta? Olen etsinyt. Kyllä ne on varastettu. (Epäluuloisesti) Sinä näyttelet viatonta, mutta olet tainnut varastaa ne. Tuo ne tänne vaan! Onko täällä käynyt ketään muita? Sinähän aina minun kaappejani pengot! Ymmärrän hyvin, että luulet minun ottaneen housusi. Vienhän usein pyykkejä kaappiisi. Tiedän, että olet tarkka ja olet varmasti hakenut joka paikasta. (Miettien) Kyllä olen tarkka. Minä huomaan heti, jos jotakin katoaa. Tiedän sen. Olen kuullut, miten tarkka olit aina työssäsikin kaupan kassalla. Niistä housuista minäkin olen aivan ihmeissäni. Niitä ei ole pyykissäkään. (Rauhallisesti) Ne on nyt kuitenkin poissa. Mitäs nyt tehdään? Ei kai tässä oikein voi muuta tehdä kuin odottaa ja toivoa, että joku tuo ne takaisin. On tämä elämä mennyt sekaiseksi. Esimerkkitarinat on muokattu lähteestä: Kämäräinen TunteVa -omaistenopas. Tampereen kaupunkilähetys ry. Kouluttajakansio 8

13 HARJOITUS 2 Ikäihminen, jonka perhehoitajaksi haluaisin / en haluaisi ryhtyä Harjoituksen tarkoitus (kerro tarkoitus osallistujille harjoituksen päätyttyä): Ikäihminen, jonka perhehoitajaksi haluaisin / en haluaisi ryhtyä harjoituksen avulla osallistujat saavat tietoa siitä, kuinka erilaisia perhehoitoa tarvitsevat ikäihmiset ovat. Harjoitus kuvaa myös sitä, että ikäihmisillä on elämänhistoriansa sekä omia tapoja ja tottumuksia, jotka ikäihminen tuo perhehoitoperheeseen. Ohjeet harjoituksen toteuttamiseksi Harjoituksen ensimmäinen vaihe: ¾Lue kunkin ikäihmisen kuvaus yksi kerrallaan. Pyydä heitä, jotka voisivat ja haluaisivat ryhtyä tämän ikäihmisen perhehoitajaksi, nostamaan kätensä vuotias muistisairas nainen, jolla on hyvin aktiivinen ja vaativa tytär. Kuka haluaisi ja voisi ryhtyä tämän ikäihmisen perhehoitajaksi? vuotias mies, jolla on kävelyteline, tarvitsee paljon tukea liikkumisessa. Mies tapaa nipistellä ohimeneviä naisia takapuolesta. Kuka haluaisi ja voisi ryhtyä tämän ikäihmisen perhehoitajaksi? vuotias muistisairas nainen, joka on entinen Osulan tarjoilija ja joka puhuu roiseja juttuja. Hän ei halua pitää inkontinenssisuojia, vaikka pidätyskyky on heikko. Kuka haluaisi ja voisi ryhtyä tämän ikäihmisen perhehoitajaksi? vuotias muistisairas nainen, jonka poika on maailmanmestarihiihtäjä. Hän on hyvin uskonnollinen, hän kuuntelee huoneessaan hengellisiä kasetteja. Kuka haluaisi ja voisi ryhtyä tämän ikäihmisen perhehoitajaksi? vuotias nainen, jolla on alakuloa ja hän käyttäytyy ajoittain aggressiivisesti. Häneen on vaikea saada kontaktia masennuksen mutta myös huonon kuulon vuoksi. Omaiset eivät pidä yhteyttä. Kuka haluaisi ja voisi ryhtyä tämän ikäihmisen perhehoitajaksi? vuotias muistisairas nainen, joka on entinen maanviljelijä ja 10 lapsen äiti. Hän kysyy aina vähän ajan päästä, onko eläimillä vettä ja onko perheelle ruokaa tulolla. Kuka haluaisi ja voisi ryhtyä tämän ikäihmisen perhehoitajaksi? 7. Omaishoidossa oleva mies, jolla on Parkinsonin tauti. Hän tarvitsee perhehoitoa kolme vuorokautta kuukaudessa. Kuka haluaisi ja voisi ryhtyä tämän ikäihmisen perhehoitajaksi? vuotias muistisairas nainen, jolla on diabetes. Hän tarvitsee perhehoitoa viikon kuukaudessa. Kuka haluaisi ja voisi ryhtyä tämän ikäihmisen perhehoitajaksi? vuotias mies, joka näkee pahoja painajaisia. Hänellä on myös ajoittain harhoja ja levottomuutta. Kuka haluaisi ja voisi ryhtyä tämän ikäihmisen perhehoitajaksi? Kouluttajakansio 9

14 Harjoituksen toinen vaihe: ¾Ota esiin valmiiksi tekemäsi fläppi / dia, jossa on kirjattu edellä olevat ikäihmisten kuvaukset lyhyesti. ¾Pyydä jokaista osallistujaa valitsemaan yksi ikäihminen, jonka perhehoitajaksi hän mieluiten ryhtyisi. Pyydä jokaista kertomaan valintansa ja perustelut valinnalle. ¾ Sen jälkeen pyydä valitsemaan yksi ikäihminen, jonka perhehoitajaksi hän voisi tai haluaisi vähiten ryhtyä. Pyydä jokaista kertomaan valintansa ja perustelut valinnalle. Kouluttajakansio 10

15 Liite 2 PowerPoint diat Kouluttajakansio 11

16 Kouluttajakansio 12

17 Kouluttajakansio 13

18 Kouluttajakansio 14

19 Kouluttajakansio 15

20 Kouluttajakansio 16

21 Kouluttajakansio 17

22 Kouluttajakansio 18

23 Kouluttajakansio 19

24 Kouluttajakansio 20

25 Kouluttajakansio 21

26 Kouluttajakansio 22

27 Kouluttajakansio 23

28 Kouluttajakansio 24

29 Kouluttajakansio 25

30