Innovatiivisen etäopetuksen taustavoimat: katsaus HELIOS-projektin 2006/07 vuosiraporttiin Claudio Dondi
|
|
- Minna Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nro 4 Toukokuu 2007 elearning Papers Pääkirjoitus Havaintoja e-learning-ilmiöstä Roberto Carneiro ja Fabio Nascimbeni Artikkelit Innovatiivisen etäopetuksen taustavoimat: katsaus HELIOS-projektin 2006/07 vuosiraporttiin Claudio Dondi HELIOS: e-learning-alueen uudelleen määritys Claudio Delrio ja Thomas Fischer Havaintoja e-learning-ilmiöstä: Kouluopetuksen näkökulma. Etäopetuksen muutoksiin vaikuttavan innovaation analyysiä Nikitas Kastis Etäopetuksen tila Bulgariassa Daniela Tuparova ja Georgi Tuparov Verkkoresurssien käyttöönotto yliopiston luokkaopetuksessa. Opiskelijoiden näkökulma Linda J. Castañeda Quintero elearning Papers elearning Papers on Euroopan komission elearningeuropa.info-portaalin julkaisu. Portaali edistää tietotekniikkojen käyttöä elinikäisessä oppimisessa. Toimitus: P.A.U. Education, S.L. editorial@elearningeuropa.info ISSN: Ellei toisin ilmoiteta, julkaisun tekstit ovat Creative Commons 2.5 "lähde mainittava - ei kaupallinen - ei toisen osana" lisenssin alaisia. Niitä voidaan kopioida, levittää ja esittää ehdolla, että kirjoittaja ja julkaisija (elearning Papers) ilmoitetaan. Kaupallinen käyttö tai teoksen käyttäminen toisen teoksen pohjana tai muunneltuna ei ole sallittua. Voit lukea tarkat lisenssin antamat oikeudet osoitteesta
2 Pääkirjoitus: Havaintoja e-learning-ilmiöstä Muiden uusien monitahoisten ilmiöiden lailla myös e-learning on herättänyt viime vuosikymmeninä paljon kiinnostusta opetus- ja täydennyskoulutusalan puitteissa. Tietotekniikan käyttöä opetukseen kutsutaan monin tavoin, e-learningistä tekniikkapainotteiseen oppimiseen ja joka paikan digitaalioppimiseen; e-learning järjestelmistä on jo julkistettu monta eri sukupolvea; ja sen tulevaisuudesta on ennustuksia toiveikkaista pessimistisiin. Samalla tieto- ja viestintätekniikan käytön kasvava merkitys lähes kaikessa koulutuksessa ja uusien tekniikkojen väistämättömien vaikutusten yleisempi hyväksyminen oppimisjärjestelmissä ovat tuoneet esiin, että e-learning ilmiöstä ei ole tarpeeksi luotettavaa tietoa ja että nykyinen tieto on laadullisesti puutteellista. Tämä ei ole mitenkään yllättävää ottaen huomioon e-learning cocktailin kahden ainesosan luonteen: tieto- ja viestintätekniikka, joka on yksi yhteiskuntamme nopeimmin muuttuvista aloista, sekä tunnetun hitaasti muutoksiin sopeutuva koulutusjärjestelmä. Vaikka useat järjestöt työnsä puitteissa kokoavat, analysoivat ja tuottavat etäopetuksen tietokantoja (Eurostat, Eurydice, IEA, OECD, EUN, Eurobarometri, monet EU-hankkeet), ne käyttävät yleensä eri metodeja ja tarjoavat erityyppisiä tuloksia niiden tarkasteluajanjaksojen, maantieteellisten alueiden ja kohdekäyttäjien kannalta katsoen. Tämän elearning Papers-numeron yhteistoimittaja MENON-verkosto ja sen jäsenet ovat tarkastelleet viimeisten15 vuoden ajan tietotekniikan käytön opetukseen tuomaa muutosta joko kokonaisvaltaisesta näkökulmasta, tai eri tekijöihin keskittyen, mutta pyrkien aina täydentämään jo olemassa olevia katsomuksia ja kehittämään Euroopan e-learning alaa entisestään eteenpäin. Lukuisat havainnointihankkeet (ewatch, L-change, DELOS, HELIOS, POLE ja LEONIE projektit) ovat johtaneet paradoksaaliseen päätelmään, että e-learning alan tarkasteleminen yhtenäisenä ilmiönä saattaa olla täysin harhaanjohtavaa: kokemuksen perusteella voidaan todeta, että nykyään on olemassa vähintään yhtä paljon e-learning-alan tarkastelumahdollisuuksia kuin opetuksen eri osaalueita (koulu, korkeamman asteen koulutus, ammatillinen koulutus, yritysmaailman täydennyskoulutus, aikuisopetus, arkioppiminen) tai e-learning järjestelmiä suunniteltaessa ja kehitettäessä käytettyjä visioita tulevasta maailmasta. Tämän elearning Papers-numeron artikkeleissa paneudutaan näihin eri e-learning näkökantoihin aloittamalla Claudio Dondin artikkelissa opetusjärjestelmissä meneillään olevan muutoksen kriittisellä analyysilla ja tietotekniikan opetusalalle tarjoamien innovaatiomahdollisuuksien tarkastelemisella. Sen jälkeen jatkamme Claudio Delrion artikkelilla jossa pyritään määrittelemään eri e-learning-alueita, joilla muutokset tapahtuvat eri tahtiin. Sen jälkeen Nikitas Kastisin artikkelissa tehdään yhteenvetoa etäopetuksen käytöstä kouluissa. Roberto Carneiro ja Fabio Nascimbeni elearning Papers ISSN
3 Claudio Dondi SCIENTER, Italia Kun vielä vuonna 2000 etäopetusta pidettiin opetuksen ja yritysmaailman koulutusjärjestelmien yhtenä ja jakamattomana voimavirtana, se ei nykyisen käytännön kokemuksen perusteella pidäkään paikkaansa. Opetusmenetelmien muutokset, innovaatiopolitiikka, suuntaviivat nfo/files/media/media Innovatiivisen etäopetuksen taustavoimat:: katsaus HELIOS-projektin 2006/07 vuosiraporttiin Artikkeli on katsaus HELIOS-projektin lopulliseen julkaisuun, vuoden 2007 vuosiraporttiin, jossa esitellään viimeisten kahden vuoden kehitystä Euroopan e-learning alalla ja tarkastellaan keskustelua tietotekniikkainnovaation käytöstä opetusjärjestelmissä. Artikkeli tarkastelee erityisesti nykyistä eurooppalaista keskustelua e- oppimisesta, elinikäisestä oppimisesta ja tietotekniikkapohjaisesta innovaatiosta EU:n opetus- ja koulutusjärjestelmissä. Kun ensin on selvitelty terminologista ja käsitteellistä kriisiä, josta e-learning ala näyttää tällä hetkellä kärsivän, artikkelissa todetaan, että paradoksaalisesti tietotekniikan käyttö opetuksen tukena näyttää olevan laajemmalle levinnyttä ja järjestelmällisempää kuin koskaan aikaisemmin. Lisäksi kun vielä vuonna 2000 etäopetusta pidettiin opetuksen ja yritysmaailman koulutusjärjestelmien yhtenä ja jakamattomana voimavirtana, se ei nykyisen käytännön kokemuksen perusteella pidäkään paikkaansa. Itse asiassa etäopetuksen opetusmallit tai ehkä olisi parempi puhua oppimispääomasta organisointi ja taloudelliset vaateet ovat täysin erillään toisistaan. Ne eivät eroa ainoastaan opetuksen osa-alueen mukaan (koulu, korkeamman asteen koulutus, ammatillinen koulutus, jne...) vaan myös sen perusteella, mitä visioita tulevasta maailmasta on käytetty e-learning järjestelmiä suunniteltaessa ja kehitettäessä. Jotta nämä eri e-learning visiot voitaisiin hahmottaa selvemmin kuin perinteisen sektoriajattelun perusteella HELIOS ehdottaa käytettäväksi "e-learning-alueiden" käsitettä. Ne ovat tietotekniikkapohjaisen oppimisen alueiksi jakavia kerroksia, joiden avulla pystytään paremmin ymmärtämään etäopetuksessa nykyisin ja tulevaisuudessa vaikuttavia tekijöitä. Sen jälkeen tutkitaan e-learningin ja oppimiseen liittyvän innovaation välistä suhdetta; HELIOKSEN tulokset osoittavat, että terminologiset trendit ja yksittäiset menestystarinat pois lukien ihannepaikka uudelle e-learningille ei ole siinä, missä levitetään valmista asiantuntemusta, vaan siinä, missä kehitetään uutta tietoa, eli missä osallistutaan yhteisten innovaatiotavoitteiden saavuttamiseen. Tämän jälkeen artikkelissa hahmotellaan, miltä e-learning-sektori HELIOS-projektin mukaan näyttää vuonna 2010, sekä erityisesti alan muutoksen erilaisia nopeuksia eri e-learning-alueilla. Muutostahti on nopeampi arkioppimisympäristöissä, vielä suhteellisen nopea yritysmaailmassa ja melkoisen hidas julkisen opetuksen ja täydennyskoulutuksen piirissä. HELIOS-tähystämön yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että etäopetuksen uusi asema innovaatiolähteenä ja arkiopetuksen menetelmien tehostajana edellyttää aivan uusia politiikan suunnittelun menetelmiä, jossa koulutuspolitiikan nykyiset päättäjät eivät ole ainoita eivätkä välttämättä edes tärkeimpiä vaikuttajia. Oppimista on tuettava siellä missä se tapahtuu ja silloin kun se tapahtuu: paikalliset ja alueelliset kehitysviranomaiset ovat hyvässä asemassa toteuttamaan mielekkäitä politiikkoja tämän suhteen. elearning Papers ISSN
4 Claudio Delrio SCIENTER, Italia Thomas Fischer FIM- NewLearning, Saksa Suoraviivaisten kehitysmallien soveltamisen ja e-learning maailman yhtenäisten kohtien kuvailevasti ja induktiivisesti eristämisen ja paikantamisen sijasta saattaa olla asianmukaisempaa määritellä e-learning monimuotoisen ilmiön näkökulmasta käsin. e-learning-alueet, kehitys, kartoittaminen, havaintojen teko nfo/files/media/media HELIOS: e-learning-alueen uudelleen määritys Teollisyhteiskunnan kehitystä on pitkään kuvattu yhteiskunnan eri sektorien lisääntyvillä toiminnallisilla eroilla. Mitä enemmän yhteiskunnallinen ilmiö tämän ajatusmallin mukaan kehittyy, sitä enemmän se muuttuu epämääräisestä määritellyksi ilmiöksi, joka alkaa erikoistua toimimaan eri alueilla tai eri järjestelmissä eri tavoin. Saattaa hyvinkin olla, että etäopetuksen viime vuosien kehitys on verrattavissa tällaiseen toiminnalliseen erikoistumiseen. Ei pidä kuitenkaan olettaa, että e-learning-alan kehityksen jakautuminen eri alueisiin johtuu ainoastaan erikoistumisesta toimimaan yhteiskunnan eri alueilla. Muitakin mahdollisia jakoja syntyy koko ajan (esim. sektorin, tarkoituksen ja kohderyhmän mukaan) ja ne vaikuttavat e-learning alueen kasvavaan erikoistumiseen. Lisäksi tekniikan kehitys luo jatkuvasti uusia käyttöympäristöjä; e-learning yhdistetään usein sulautettuun luokkaopetukseen ja siinä on havaittavissa erityisiä maakohtaisia kehityseroja. Suoraviivaisten kehitysmallien soveltamisen ja e-learning maailman yhtenäisten kohtien kuvailevasti ja induktiivisesti eristämisen ja paikantamisen sijasta saattaa olla asianmukaisempaa määritellä e-learning monimuotoisen ilmiön näkökulmasta käsin. Artikkelissa esitelläänkin HELIOS-ryhmän luomat niin sanotut e- Learning-alueet. E-Learning-alueiden käsitettä pidetään käyttökelpoisena monesta eri syystä: - Niiden avulla päästään eroon e-learning alan ja sen kehityksen pelkkiin toiminnallisiin tekijöihin perustuvista jaotteluista; - Niiden avulla päästään eroon keskustelusta e-learning alan katoamisesta/käyttömahdollisuuksien rajan saavuttamisesta, sillä teorian mukaan etäopetus on eri kehitysvaiheessa eri alueilla; - Alan ammattilaiset ja päätöksentekijät saavat niistä perustan vuoropuhelulle ja niistä odotetaan hedelmällistä tutkimuskenttää; - Ne tukevat eri yhteiskuntasektorien, erikoisalojen ja kansallisten tähystämöjen välistä verkostoitumista, koordinaatiota ja integraatiota; - Ne kannustavat "vertailuoppimista" esittäessään siirtymistä tulosvertailusta harkinta- ja soveltuvuusanalyysiin; - Ne helpottavat siten etäopetuksen kehityksen ja vaikutuksen tärkeiden indikaattoreiden tunnistamista ja keräämistä jokaisella eri alueella; - Lopuksi niitä voidaan myös käyttää tiekarttana etäopetuksen kehittämiselle alueellisesta näkökulmasta kokonaisnäkökulman sijasta. elearning Papers ISSN
5 Nikitas Kastis MENON Network Nykyisin otetaan jo huomioon tarve tehdä muutoksia opetusalan päätöksentekosuhteisiin ja koulujen yhteyksiin ulkomaailmaan. Koululaitos, innovaatio nfo/files/media/media Havaintoja e-learning-ilmiöstä: Kouluopetuksen näkökulma. Etäopetuksen muutoksiin vaikuttavan innovaation analyysiä Viimeisten 25 vuoden aikana koulut ovat olleet julkishallinnon toimenpiteille ja rahoitussektorille, sekä myös taloudellista hyötyä tavoitteleville tahoille otollista maaperää, jossa lisätä tietotekniikan käyttöä opetuksessa. Alkuvuosina kysymys oli lähinnä innovatiivisten hankkeiden soveltamisesta opetusprosessiin. Kansainvälinen keskustelu tietotekniikan vaikutuksista koulujen oppimistuloksiin on kuitenkin vähitellen kypsynyt ja muuttunut tarkoitushakuisemmaksi. Nykyisin otetaan jo huomioon tarve tehdä muutoksia opetusalan päätöksentekosuhteisiin ja koulujen yhteyksiin ulkomaailmaan. Tähän vuorovaikutukseen vaikuttaa vahvasti tietotekniikan leviäminen koko yhteiskuntaan. Se vaatii holistista lähestymistapaa kouluopetuksessakin, jonka on huomioitava tulokset ja pitkän aikavälin vaikutus yksilön kasvuun ja kykyyn toimia yhteiskunnassa. Loppukäyttäjille tarkoitettujen ja edelläkävijätuotteiden (lähinnä offline tuotteiden) kehittämisen rahoitukseen käytettiin paljon julkisia varoja sekä kansallisella, että eurooppalaisella tasolla. Siitä huolimatta, vaikka ei olekaan käytettävissä perusteellisia tutkimuksia niiden vaikutuksesta opetuksen laatuun, näyttää siltä, että näitä yksilöllistettyjä sisällönhallintaohjelmia on käytetty ainoastaan rajoitetusti koulujen oppisuunnitelmissa. Samalla sisällöntuotantomarkkinoita mullistavan verkkopalvelujen jatkuvan kehityksen tuomat muutokset digitaalisen sisällön (kaupallisissa) malleissa kaivertavat entisestään koulujen perinteistä tiedonkäsittelyn ajatusmallia (suoralinjaisesta "syöttämisestä" yhdistettyyn "syöttö-pyyntö-syöttö" malliin). Tämä tarkoittaa sitä, että laitteiston saatavuus (infrastruktuuri) ja (joissakin tapauksissa) oppikirjojen muotoa seuraava digitaalinen sisältö (harha digitaaliajan "uusista" oppikirjoista) eivät näytä riittävän ajanmukaisen, rikkaan ja innovatiivisen oppimistapahtuman luomiseen vaarantaen sijoituksista saatavan katteen. Olemmekin sen suhteen hahmotelleet kolme strategista kehityksen ulottuvuutta: päätöksentekoprosessiin liittyvä (koulujen hallinto), laatustandardien saavutettavuustasoon liittyvä ja lopuksi orastavat opettajien jatkokoulutusalat ja sisältöketju (tieto) niiden hämärtäessä perinteisiä rajoja "tiedon tuottajan" ja "kuluttajan" välillä. elearning Papers ISSN
6 Daniela Tuparova South Westyliopisto, Bulgaria Georgi Tuparov South Westyliopisto, Bulgaria Bulgarian EUehdokkuuden viimeisinä vuosina parannettiin huomattavasti olosuhteita e- learning menetelmien tehokkaaksi hyödyntämiseksi eri oppilaitoksissa. Koulu, yliopisto, toteutus, opettajat, asenteet nfo/files/media/media Etäopetuksen tila Bulgariassa Tutkimus tarkastelee e-learning menetelmien viime vuosien kehitystä ja tilaa Bulgariassa. Siihen sisältyy myös tilastotietoa maan opetusjärjestelmästä. Samalla hahmotellaan ja analysoidaan tämän opetusalan kehityksen päätekijöitä Bulgariassa. Niitä ovat osallistuminen lukuisiin opetus- ja tutkimuslaitosten kansainvälisiin hankkeisiin; valtion toimenpiteet etäopetustekniikoiden käytön lisäämiseksi kaikilla opetuksen tasoilla; sekä toisen- ja korkea-asteen opettajakunnan valmiudet, asenteet ja ongelmat. Bulgarian EU-ehdokkuuden viimeisinä vuosina parannettiin huomattavasti olosuhteita e-learning menetelmien tehokkaaksi hyödyntämiseksi eri oppilaitoksissa. Bulgarian e-opetuskertoimen kohentumisen perustekijät voidaan tiivistää seuraavasti: osallistuminen lukuisiin opetus- ja tutkimuslaitosten kansainvälisiin hankkeisiin; valtionhallinnon alaa koskevat politiikat; yliopistojen, sekä opetus- ja tutkimuslaitosten aloitteet; tieto- ja viestintätekniikan, didaktiikan, psykologian ja muiden aihealojen pätevät asiantuntijat, joiden innokkuus antoi lisäarvoa e-learning alan sisällön kehittämiseen ja jakeluun. Valitettavasti myös ongelmia on yhä jäljellä, kuten e-learning sisällön puute etenkin humanistisilla aloilla; yliopiston luennoitsijoiden ja koulunopettajien puutteellinen koulutus ja riittämättömät valmiudet e-learning tekniikoiden käyttöön; opettajien riittämätön didaktinen valmius e-learning tekniikoiden käyttöön; sääntelyjärjestelmän puute kouluissa ja joissakin yliopistoissa opettajien innostamiseksi e-learning sisällön luomiseen ja käyttämiseen. Mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi olisi mielestämme hyväksyttävä sääntelyjärjestelmä, joka kannustaisi luomaan ja kehittämään, sekä innostaisi käyttämään e-learning sisältöä kaikilla opetuksen tasoilla; tietoa hyvistä käytännöistä olisi levitettävä eteenpäin; avoimen lähdekoodin ohjelmistoista ja etäoppimisympäristöistä bulgariankielisillä käyttöliittymillä olisi tehtävä paljon yleisempiä; olisi tuettava laajamittaista yhteistutkimusta etäopetuksen teknisistä ja didaktisista kysymyksistä; ja useamman yliopiston olisi tarjottava masterskursseja e-learning opettajille. elearning Papers ISSN
7 Linda J. Castañeda Quintero Educational Technology Research Group (GITE). Murcian yliopisto, Espanja Verkkoyhteydenpito opiskelijoiden ja opettajien välillä on yleisempää sähköpostitse kuin muilla välineillä (foorumit, ilmoitustaulut, jne...), eikä kumpikaan osapuoli arvosta riittävästi verkko-opetusta. Yliopisto, joustava oppiminen, verkkoresurssit, opettaja, strategiat luettavissa espanjaksi info/files/media/media Verkkoresurssien käyttöönotto yliopiston luokkaopetuksessa. Opiskelijoiden näkökulma Tässä raportissa arvioidaan Murcian yliopistossa (Espanja) kehitetyn virtuaalikampusohjelman tuloksia. Ohjelmaan kuuluu yliopiston verkko-opetuksen resurssien suunnittelu, tuotanto ja käyttö kolmessa eri tiedekunnassa (kemia, lääketiede ja kasvatustiede). Ne kehitettiin yliopiston omalla LMS:llä (learning management system) nimeltään SUMA. Tulosten arviointi pyrkii hyödyntämään kokemukset korkeamman asteen koulutuksen tietotekniikkapohjaisten opetusvälineiden käytössä yleensä ja yliopisto-opettajien motivaatio- ja täydennyskoulutusstrategioiden hahmottamisessa. Raportissa kokeilussa mukana olleet opiskelijat esittävät siitä mielipiteensä. Otoksena oli 243 opiskelijaa seitsemältä eri kurssilta. Heiltä opimme, että: a) Opiskelijat eivät ole valmiita käyttämään uusia tekniikoita opiskeluun, vaan käyttävät siihen mieluummin painettua tekstiä; opiskelijoiden digitaalinen lukutaito ei riitä tiedon hakuun digitaalisin välinein; b) Verkkoyhteydenpito opiskelijoiden ja opettajien välillä on yleisempää sähköpostitse kuin muilla välineillä (foorumit, ilmoitustaulut, jne...), eikä kumpikaan osapuoli arvosta riittävästi verkko-opetusta; c) Opiskelijoilla on myönteinen mielipide tietotekniikasta, mutta he eivät ole siitä erityisen kiinnostuneita; d) He eivät käytä kokeilun jälkeen enemmän tietokoneita, mutta heidän kykynsä käyttää tietotekniikkavälineitä on parantunut; e) Korkeamman asteen koulutusta saavat ymmärtävät, että tietotekniikkaan kuuluu useita oppimisresursseja ja he pitävät erittäin tärkeänä pystyä työskentelemään näillä tekniikoilla koulutusohjelmissaan; f) Tärkeimmät ongelmat syntyvät käytetyn LMS-järjestelmän luonteesta ja toiminnoista. Raporttia työstettäessä tuli esiin, että tärkein tekijä tietotekniikan käytön lisäämiseksi korkeamman asteen koulutuksessa ovat kursseilla käytetyt opetusmenetelmät. Niistä on syntynyt uusi kynnys, jota on perusteellisesti tutkittava. elearning Papers ISSN
Pääkirjoitus: Innovaatio elinikäisessä oppimisessa Seija Kulkki, Tapio Koskinen, Lluis Tarin
Nro. 21 Syyskuu 2010 elearning Papers Pääkirjoitus: Innovaatio elinikäisessä oppimisessa Seija Kulkki, Tapio Koskinen, Lluis Tarin Innovaatio, tiedonlukutaito ja elinikäinen oppiminen: uuden kulttuurin
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotKansanvaellukset verkossa: uudet virtuaalitilat, joihin rakentaa kulttuuriidentiteettiään
Nro. 7 Helmikuu 2008 elearning Papers Pääkirjoitus Oppiminen ja kulttuurivaikutteet Roberto Carneiro, Lluís Tarín & Elina Jokisalo Artikkelit Kansanvaellukset verkossa: uudet virtuaalitilat, joihin rakentaa
LisätiedotKouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotKasvan Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 19.12.2018 Kasvan Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kasvan osallistui nopean kokeilun
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotYleistä kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti
LisätiedotVerkkokurssin suunnitteluprosessi
Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotElinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP
Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta
LisätiedotMatematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla Petri Salmela & Petri Sallasmaa
Matematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla 21.04.2010 Petri Salmela & Petri Sallasmaa Tutkimusorganisaatio Åbo Akademin ja Turun yliopiston tutkimusryhmät Pitkä yhteistyötausta
LisätiedotUuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen
Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina
LisätiedotAVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto
AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen
LisätiedotErityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa
PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotTieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi
Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa
LisätiedotKOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1
Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotVerkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen
Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. helmikuuta 2008 (15.02) (OR. en) 6299/08 DEVGEN 19 FIN 51 RELEX 89 ACP 20
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. helmikuuta 2008 (15.02) (OR. en) 6299/08 DEVGEN 19 FIN 51 RELEX 89 ACP 20 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Kehitysyhteistyöryhmä Päivämäärä: 7.2.2008 Vastaanottaja:
LisätiedotVuoroverkko. Vuorovaikutuslaboratorion kehittäminen ja yritysyhteistyöverkosto
Vuoroverkko Vuorovaikutuslaboratorion kehittäminen ja yritysyhteistyöverkosto Päivi Tikkala, Project manager LET - Learning & Educational Technology Research Unit paivi.tikkala@oulu.fi Tavoite Vuoroverkko-projekti
LisätiedotTiedon hallinta käytäntöyhteisöissä: Tarveanalysointi ja palvelujen kehittäminen Amaury Daele, Nathalie Deschryver, Dorel Gorga & Manfred Künzel
Nro. 5 Syyskuu 2007 elearning Papers Pääkirjoitus Käytäntöyhteisöt Michelle Selinger & Roberto Carneiro Artikkelit etwinning Euroopan koulujen uusi suunta Anne Gilleran Käytäntöyhteisöt ja verkko-oppimisyhteisöt:
LisätiedotOpettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotTietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009
Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan
LisätiedotErasmus+ -ohjelman linjaukset
Erasmus+ -ohjelman linjaukset CIMO, ammatillinen koulutus 2013 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle Liikkuvuus (KA1) Opiskelijoiden liikkuvuus Vastavalmistuneiden liikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön
LisätiedotTAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotKansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas
Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotCIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT
Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci
LisätiedotMITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014
MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS
LisätiedotUraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi
Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma
LisätiedotAmmatillisen opettajan OSAAMISMERKIT
Ammatillisen opettajan OSAAMISMERKIT OSAAMISMERKIT Digitaalinen osaamismerkki (open badge) on saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen väline. Digitaalinen merkki ei itsessään luo lisäarvoa,
LisätiedotAPULAISOPETTAJAHARJOITTELU
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotKun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille
VOPLA-pilotti Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille Kerstin Salminen Kaie Veiler Laatuaskeleita - kokemuksia verkko-opetuksen laatutyöstä Seminaari 15.2.2007 Swedish
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 16. kesäkuuta 2003 (26.06) (OR. en) 8642/1/03 REV 1 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2002/0303 (COD)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 16. kesäkuuta 2003 (26.06) (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2002/0303 (COD) 8642/1/03 REV 1 ADD 1 EDUC 79 CODEC 518 OC 348 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: Neuvoston 16.
LisätiedotDigitalisaatio oppimisen maailmassa. Tommi Lehmusto Digital Advisor Microsoft Services
Digitalisaatio oppimisen maailmassa Tommi Lehmusto Digital Advisor Microsoft Services Oppimisen trendit ja ajurit Teknologia on muuttamassa oppimista 50Mrd Arvioitu lukumäärä verkkoon yhdistetyistä laitteista
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotMIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2182(INI) uusista teknologioista ja avoimista oppimateriaaleista (2013/2182(INI))
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 11.12.2013 2013/2182(INI) MIETINTÖLUONNOS uusista teknologioista ja avoimista oppimateriaaleista (2013/2182(INI)) Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
LisätiedotSuunnitelmallisuus ja organisoituminen 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
Itsearviointi -9, toukokuu Suunnitelmallisuus ja organisoituminen % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % Projektille on selkeästi osoitettavissa oleva tarve Projekti reagoi riittävän nopeasti toimintaympäristössä
LisätiedotPoluttamo oma digipolku oppimiseen
Poluttamo oma digipolku oppimiseen Omnian AMK-polkukokeilu Jarmo Aho 9.11.2018 Ammatillisista opinnoista korkeakouluun teknisillä aloilla Ammatilliset opiskelijat eivät ole tasasuhtaisessa asemassa kaksoistutkinnon
LisätiedotMaahanmuuttajien saaminen työhön
Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien
LisätiedotValtionhallinnon näkökulmia talouteen ja hallinnon tuleviin palveluratkaisuihin Helena Tarkka Kieku-foorumi
Valtionhallinnon näkökulmia talouteen ja hallinnon tuleviin palveluratkaisuihin. 21.09.2017 Helena Tarkka Kieku-foorumi Valtionhallinnon näkökulmia talouteen ja hallinnon tuleviin palveluratkaisuihin Julkinen
LisätiedotE-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat
Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia
LisätiedotKA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017
KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation
LisätiedotPirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013
Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.
LisätiedotTietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?
Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien
LisätiedotITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO
ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet
LisätiedotKohti seuraavaa sataa
Kohti seuraavaa sataa Suomen keskeiset kysymykset 2020-luvulla 8.12.2017 POSTERINÄYTTELYN TULOKSIA Keskeiset kysymykset TOP 10 Miten irtikytketään hyvinvointi luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä ja
LisätiedotTurengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.
Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotTietojärjestelmätieteen ohjelmat
Tietojärjestelmätieteen ohjelmat PÄÄAINEENVALINTAINFO KEVÄT 2018 LAURA LAPPALAINEN KO-VASTAAVA TEKNINEN VIESTINTÄ Tietojärjestelmiä on kaikkialla, ja yhteiskunnan digitalisoituminen vain kiihtyy Technology
LisätiedotTutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa
Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista
LisätiedotNuorten osallisuuden edistäminen -Mitä voimme oppia kansainvälisistä kokemuksista? 12 oppia. Robert Arnkil Arnkil Dialogues
Kuntoutusta arjen tukiverkoissa 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10. 11.3.2014 Nuorten osallisuuden edistäminen -Mitä voimme oppia kansainvälisistä kokemuksista? 12 oppia Robert Arnkil Arnkil Dialogues
LisätiedotEU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien
EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi 15.11.2012 Mikko Nupponen CIMO 2/2009 EU-ohjelmat ja Suomi 3/2010 Tilastoja 2011 Elinikäisen oppimisen ohjelma: 14 000 liikkuvuusjaksoa rahoitettiin Nuorisotoimintaohjelma
Lisätiedot- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..
1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;
LisätiedotDream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja
Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,
LisätiedotTuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto
Miten sovellan paikkatietoa kouluopetuksessa? Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto "Kartta on maantieteen tärkein aineisto ja metodi. Ellei ole karttaa, ei ole maantiedettäkään.
LisätiedotKOULUTUSJÄRJESTELMÄN TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISTARPEET
KOULUTUSJÄRJESTELMÄN TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISTARPEET HAVAINTOJA RAPORTISTA PITKÄN AIKAVÄLIN POLITIIKALLA LÄPI MURROKSEN TAHTOTILOJA TYÖN TULEVAISUUDESTA Johannes Koponen / Demos Helsinki / +358 41 540
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotYleistä OPE-linjan kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle
LisätiedotEDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO
EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio
LisätiedotLappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus
LisätiedotZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland
ZA4540 Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer / Flash Eurobarometer Flash on Higher Education Reform (DG EAC/A2) Final Questionnaire
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotDigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.
DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LisätiedotLukion tuntijakokokeilu. Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lukion tuntijakokokeilu Heikki Blom Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö 3.11.2016 Uskalla kokeilla lukion uusi kehittämisohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt yhteistyössä Opetushallituksen
LisätiedotAvointen oppimateriaalien käytön edistäminen
Avointen oppimateriaalien käytön edistäminen 8.11.2018 CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus Avointen oppimateriaalien edistäminen - hanke Opetus- ja
Lisätiedot1. Miten seuraavat väittämät kuvaavat omaa suhtautumistasi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan? Osin. Täysin. Osin eri. eri. samaa. mieltä.
KUNTAKYSELY 2017 1. Miten seuraavat väittämät kuvaavat omaa suhtautumistasi digitaaliseen mediaan ja teknologiaan? (Tähdellä merkityt kysymykset ovat pakollisia) Vastaajien määrä: 66 Täysin samaa mieltä
LisätiedotHankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)
Hankkeistaminen Webinaari 24.11.2015 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,
LisätiedotHankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen
Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.
LisätiedotKA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016
KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation
LisätiedotOrganisatorinen muutos
Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen
LisätiedotABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013
ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotDIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus
DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa
LisätiedotTervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi
Tervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi Osaamisen kehittäminen muutoksen mahdollistajana 18.5.2017 Elisa Helin Opetushallitus
LisätiedotMistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.
Mistä on kyse? Opetuksen järjestämistä ohjataan erilaisilla normeilla ja asiakirjoilla, kuten lainsäädännöllä, opetussuunnitelmien perusteilla, suosituksilla, strategioilla ja suunnitelmilla. Jotta valtakunnalliset
LisätiedotTVT- OPETUSHARJOITTELUSSA Markku Lang
Organisation for Economic Cooperation and Development TVT- OPETUSHARJOITTELUSSA MUTTA? Joka kolmas suomalainen oppilas ilmoitti, ettei ollut käyttänyt tietokonetta koulussa koko lukuvuoden aikana! TVT-
LisätiedotTampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola
1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään
LisätiedotDigitaalisen infrastruktuurin strategia. Seutuverkkojen kevätseminaari Katariina
Digitaalisen infrastruktuurin strategia Seutuverkkojen kevätseminaari 24.4. Katariina Vuorela @vuorelakata Digitalisaatio on hallituksen ohjelman läpileikkaava teema Suomesta hyvä toimintaympäristö digitaalisille
LisätiedotSEFE koulutuspoliittisena toimijana ja vaikuttajana Kokemuksia ja havaintoja koulutusyksikön näkökulmasta
SEFE koulutuspoliittisena toimijana ja vaikuttajana Kokemuksia ja havaintoja koulutusyksikön näkökulmasta Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto, kaupallis-tekninen tiedekunta SEFEn Liittokokous ja
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotYLIOPISTOLLINEN METSÄKOULUTUS SUOMI 100. metsä biosfäärissä ihminen metsässä. Paavo Pelkonen Selvitysmies Metsänhoitajaliitto ry
YLIOPISTOLLINEN METSÄKOULUTUS SUOMI 100 metsä biosfäärissä ihminen metsässä Paavo Pelkonen Selvitysmies Metsänhoitajaliitto ry TARKASTELUSSA: 1. HAKIJA/OPISKELIJA 2. OPETTAJA 3. OPETUS 4. KOULUTUSJÄRJESTELMÄN
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi
HELSINGIN YLIOPISTO Opetustaidon arviointi 22.5.2017/ONE Opetustaito arvioidaan Helsingin yliopistossa opetus- ja tutkimustehtäviä täytettäessä ja dosentuuria haettaessa. Opetustaidon arvioinnissa kiinnitetään
LisätiedotOpiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla
Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki
LisätiedotAlueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa
Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004
LisätiedotKA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals
KA1 Liikkuvuus Learning Mobility of Individuals Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation for innovation and the
LisätiedotTietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa
Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa (Alueellinen) yhteentoimivuus Länsi- ja pohj. alueen sote johtajat Pohtimolampi 13.11.2014 FM, HTT, Harri Ihalainen tietohallintojohtaja CV:stä - Sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotSuomalaisen koulun kehittäminen
Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia
LisätiedotYrittäjyydestä virtaa maaseudulle
Yrittäjyydestä virtaa maaseudulle voiko sitä opiskella verkossa? Yrittäjyyskasvatuksen 2011 konferenssi e-ruralnet hankeen workshop 27.1.2011 Seinäjoki Pia Kattelus www.helsinki.fi/ruralia 7.2.2011 1 e-ruralnet
LisätiedotHankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)
Hankkeistaminen Webinaari 1.11.2016 Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT,
Lisätiedot