Paikallinen maaseudun kehittämisstrategia vuosille Jokivarsien moderni maaseutuyhdistys JoMMa ry

Transkriptio

1 Paikallinen maaseudun kehittämisstrategia vuosille Jokivarsien moderni maaseutuyhdistys JoMMa ry Oulussa

2 Tiivistelmä JoMMa ry on kuuden kunnan alueella toimiva kehittämisyhdistys, joka on toteuttanut ohjelmakaudella vuosina Leader-rahoitteisesti maaseudun kehittämistä. Toiminta-alue on kuntaliitosten kautta muovautunut kuluneiden ohjelmavuosien aikana ja alueeseen kuuluvat kunnat ovat Oulu, Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Muhos ja Kempele. Yhdistyksellä on yhdeksän henkilön muodostama kolmikantaan perustuva hallitus. Alueen toimijat laittoivat vireille yli 400 hankehakemusta kuluneella ohjelmakaudella. Hankkeita rahoitettiin ohjelman puitteissa yhteensä 223, joista yrityshankkeita 152 ja yleishyödyllisiä hankkeita 71 (tiedot saakka). Ohjelman tavoitteet ovat toteutuneet ja uusia haasteita on kartoitettu kevään 2013 aikana laaditun kehittämisstrategian perustaksi vuosille JoMMa ry:n uusi paikallinen kehittämisstrategia suuntaa tulevaa maaseudun kehittämistoimintaa laaditun swot-analyysin perusteella yritystoiminnan monipuolistamiseen, asumisviihtyvyyden parantamiseen ja olemassa olevien luonnonvarojen ja muiden resurssien kestävään ja innovatiiviseen ja parempaan hyödyntämiseen. Tärkeinä strategian läpileikkaavina teemoina ovat nuorten toiminnan aktivointi ja tukeminen, tasa-arvoisuus ja innovatiivisuus. Kaikessa toiminnassa edistetään myös vähähiilisyyttä ja ympäristön- ja ilmastonmuutoksen vähentämistä. Kansainvälisyyttä kehitetään yhteistyössä sidoskumppaneiden ja toimintaryhmien kanssa. Tärkeimpinä kehittämistavoitteiden saavuttamisen keinoina nähdään saumaton yhteistyö alueen muiden kehittäjien kanssa sekä alhaalta ylöspäin nousevat kehittämishankkeet paikallisten toimijoiden kautta. Erittäin tärkeää on aloittavien yrittäjien, yritysten kehittämisen ja investointien rahoittaminen, jotta alueelle syntyy uusia työmahdollisuuksia. Erityisesti panostetaan nuorten omista tarpeista lähtevien elinkeinollisten kehittämishankkeiden toteutumiseen ja sitä kautta positiivisten mielikuvien luomiseen alueesta ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Manner-Suomen maaseutuohjelman prioriteeteista kehittämisohjelmassa toteutetaan prioriteetteja 1, 4, 5 ja 6. Painotus toiminnassa on prioriteetissa kuusi eli sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla, jonka osuus kaikesta kehittämistoiminnasta on 62 %. Kehittämiseen tarvittava kokonaisrahoitus on 15,5 miljoonaa euroa, josta julkisen rahoituksen osuus on noin 10 miljoonaa euroa. Toimintaryhmä seuraa ohjelman toteutumista arvioimalla saatuja tuloksia ja mittaamalla syntyneitä tuotoksia eli uusien yritysten, uusien ja säilyneiden työpaikkojen ja uusien palveluiden määriä sekä rakennuskohteiden määrää. Laadullisten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan erilaisilla selvityksillä kauden aikana. Kehittämisstrategia vuosille on laadittu makrotason näkökulmasta ja suuntaviivat on pidetty strategian osalta yleisellä tasolla. Liitteissä puolestaan on tarkennettu kehittämistoiminnan itsearvioinnissa saavutettuja mikrotason hankekohtaisia tuloksia ja hyviä käytäntöjä sekä ohjelman hallinnossa onnistumista sekä tarkempaa aluekuvausta. Liitteissä esitellään myös alueelta koottujen kehittämisteemojen kautta yksityiskohtaisempia ruohonjuuritasolta nousevia alueellisia hankealoitteita, joiden avulla strategisia kehittämistavoitteita on asetettu. 2

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1. Johdanto 2. Oulun läheinen maaseutu ja Oulunkaaren alueet paikallisen kehittämisen toiminta-alueena 2.1. Oulu ja kaupungin läheinen maaseutu 2.2. Harvaan asuttu maaseutu 3. Analyysi alueen kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista 3.1. Tulokset ja toiminta ohjelmakaudella Analyysiä alueen asukkaiden kehittämistarpeiden kartoituksesta 3.3. Toiminta-alueen vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien analyysi 4. Strateginen kuvaus ja tavoitteet 4.1. Visio 4.2. Strategiset painopisteet 4.3. Tavoitteet ja mittarit 4.4. Paikallisen kehittämisen muihin kehittämisohjelmiin yhteen sovitetut tavoitteet ja yhteistyö muiden aluekehittäjien kanssa 5. Paikallisen kehittämisstrategian valmisteluprosessi sekä uudet toimintatavat 5.1. Valmisteluprosessi ja ohjelman laatimiseen osallistuneet tahot 5.2. Uudet toimintatavat prosessissa 6. Toimintasuunnitelma tavoitteiden saavuttamiselle ja verkostoituminen paikallisten toimijoiden kanssa 6.1. Suunnitelma aktivoinnista ja osallisuuden lisääminen 6.2. Tiedottaminen ja tiedotussuunnitelma 6.3. Toimenpide-esimerkit 6.4. Verkostot ja yhteistyökumppanit toiminta-alueella 6.5. Muista rahastoista haettavatuki kehittämistoimintaan ja kehittämisohjelman toteuttamiseen 7. Paikallisen kehittämisstrategian hallinnointi ja seurannan järjestäminen 7.1. Paikallinen kehittämisyhdistys: jäsenet, hallitus ja toimihenkilöt 7.2. Yhdistyksen toimintakäsikirja 7.3. Strategian toteutumisen seuranta 7.4. Osaaminen ja osaamisen ylläpito sekä oppimissuunnitelma 8. Paikallisen kehittämisstrategian rahoitussuunnitelma 8.1. Rahoitussuunnitelma 8.2. Hankkeiden valintakriteerit 8.3. Kuntarahoitus 8.4. Yksityinen rahoitus Lähdeluettelo LIITTEET 3

4 1. Johdanto Jokivarsien moderni maaseutuyhdistys JoMMa ry on perustettu vuonna Se on toiminut Maaja metsätalousministeriön sekä kuntien rahoittamana Leader-toimintaryhmänä ohjelmakaudella Toiminta-alue on laajentunut ohjelmakausien vaihtuessa. Leader toimintaryhmänä yhdistys kehittää maaseutualueita rahoittamalla yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä myöntämällä yritystukia. Toimintaryhmän roolina on ollut toimia myös innostajana, neuvojana, verkostoijana sekä apuna kaikessa hanketoiminnassa. Paikallinen maaseudun kehittämisstrategia vuosille on suunniteltu toteutettavaksi JoMMa ry:n (jatkossa kirjoitusasu strategiassa on Jomma) toiminta-alueella. Strategian suunnitteluun tarvittu aineisto on koottu vuoden 2012 pidettyjen työpajojen yhteydessä ja syksyllä 2012 laaditun itsearvioinnin sekä keväällä 2013 aluetilaisuuksissa kootun tulevaisuuden kehittämiskohteita ja toimenpiteitä kartoittavaan kyselyyn perustuvista aineistoista. Kehittämisstrategian laatimisessa on huomioitu muita toiminta-alueella laadittuja kehittämissuunnitelmia tavoitteiden ja työnjaon yhteensovittamiseksi. Strategiaa on yhteensovitettu Pohjois-Pohjanmaan alueellisen kehittämisstrategian kanssa myös rahoituksen suuntaamisen osalta. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevat viisi toimintaryhmää ovat yhdessä laatineet myös paikallisen kehittämisen strategisia suuntaviivoja ja yhteistyösuunnitelman tulevalle ohjelmakaudelle. Yhteisellä strategialla on kehitetty yhteistyön mahdollistavaa lähestymistapaa paikalliseen kehittämiseen laajemmalla alueella. Erityisesti Jomman toiminta-alueella yhteistoimintaa tavoitellaan kansainvälisten ja alueiden välisten toimintojen kautta sekä nuoriin kohdistuviin kehittämistoimiin liittyen sekä viestinnän kehittämisessä. Yhdistyksen vuosikokouksessa päätettiin muuttaa yhdistyksen nimeksi Oulun Seudun Leader. Yhdistysrekisteriin on lähetetty nimenmuutoksesta ilmoitus. Virallista hyväksyntää ei ole vielä nimenmuutokselle saatu, minkä vuoksi yhdistys hakee paikalliseksi toimintaryhmäksi tässä vaiheessa JoMMa ry:n nimellä. Kehittämisstrategiaan on sisällytetty hakukirjeessä pyydetyt selvitykset toimintaryhmien kriteereistä. 4

5 2. Oulun läheinen maaseutu ja Oulunkaaren alueet paikallisen kehittämisen toiminta-alueena Jomman toiminta-alueeseen kuuluvat Oulu, Muhos, Kempele ja Oulunkaaren kuntayhtymän kunnista Ii, Pudasjärvi ja Utajärvi. Vuoden 2013 alusta Oulun ovat muodostaneet yhteenliittyneet Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii. Ylikiimingin ja Yli-Iin alueet ovat Oulussa luokiteltu harvan asutuksen alueeksi. Oulunkaaren alueella sijaitsevat toiminta-alueeseen kuuluvat kunnat ovat myös harvan asutuksen aluetta (Kuva 1). Kaikkiaan Oulun läheisellä maaseudulla on asukkaita henkilöä ja harvaan asutulla alueelle henkilöä (Taulukko 1). Yhteensä maaseutuväestöä alueella on henkilöä, mikä on reilu 40 % kaikista toiminta-alueen kuntien asukkaista. Oulua ympäröivät laajat maaseutualueet muodostavat luontaisen toiminta-alueen. Toimintaalueella sijaitsevien kuntien yhteinen asiointisuunta on Oulu. Oulun seudun kaikki toimijat tekevät yhteistyötä ja muodostavat olemassa olevan hyvin toimivan verkoston. Tarkempaa aluetta kuvaavaa tietoa liitteessä 1. Kuva 1. Jomman toiminta-alue. 5

6 Taulukko 1. Väestömäärä vuonna 2012 toiminta-alueella. Kunta Kaupungin läheinen maaseutu Harvaan asuttu alue Väestömäärä Oulu Kempele Muhos 8936 Ii 9512 Pudasjärvi 8695 Utajärvi 2957 Yhteensä Oulu ja kaupungin läheinen maaseutu Kaupungin läheiseen maaseutuun kuuluvat Oulu (poislukien kaupungin keskustan alueet), Kempele ja Muhos. Alueella sijaitsee noin 50 kyläyhteisöä. Oulu Vuoden 2013 alussa kuntaliitosten jälkeen Oulun kaupungin muodostivat: Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii. Entisen Oulun kaupungin alueelta maaseutuun mukaan luetaan Ylikiiminki, Madekoski, Juurusoja, Pikkarala, Hangaskangas, Heikinharju, Korvenkylä, Saviharju, Niiles, Sanginsuu, Ulkosanki, Sanginjoki ja Lapinkangas sekä lisäksi Oulunjoen rantaan rajoittuvat osat Maikkulasta, Heikkilänkankaasta ja Saarelasta. Oulun strategisten elinvoimaisuuden tavoitteista uusien työpaikkojen ja yrittäjien määrän kasvu ja nuorisotyöttömyyden aleneminen sekä kulttuuritapahtumien määrän kasvu ovat yhteneviä maaseudun paikallisen kehittämisen tavoitteiden kanssa. Kehittämistavoitteet kohtaavat myös asukkaiden hyvinvoinnin ja vaikuttamisen edistämisen osalta (Uuden Oulun siirtymävaiheen strategiset tavoitteet ja mittarit). Uusi kaupunginstrategia valmistuu vuoden 2013 aikana. Oulunsalon alueella ei ole aiemmin ollut toimintaryhmää, joten alue pääsee maaseudun paikallisen kehittämistoiminnan piiriin uutena alueena. Kempele Kempele on vetovoimainen kunta Oulun eteläpuolella. Kunnan ennustettu väestön kasvu on vuosittain noin 2 %. Kunta vetää puoleensa nuoria lapsiperheitä ja yhtenä heikkoutena on koettu yhteisöllisyyden puute. Uusina mahdollisuuksina nähdään mm. yritystoiminnan, palvelujen ja matkailun kehittäminen. Kunnan visio on Yhteisöllinen Kempele elinvoimainen kasvukunta (Kempele 2017 strategia, 2009:4-5). Muhos Muhoksen kunnan arvoihin kuuluvat asiakas- ja asukaskeskeisyys, yhteisöllisyys, yrittäjyys ja vastuu tulevaisuudesta. Visiossa on huomioitu kunnan perustehtävien ohella Muhoksen merkittävyys kulttuuri- ja matkailukohteena Oulun seudulla (Mimmin kunta Muhos strategia, 6

7 2009:5-6). Kunnan väestön kasvu on noin 1 %/v. Elinkeinostrategiassa matkailu ja kulttuuri ovat elinkeinojen kehittämisen painopiste ja toiminnan päämääriä ovat mm. yhteistyö ja verkottuminen, elinkeinoelämän kehittäminen (Mimmin kunta Muhos - elinkeinostrategia, 2011: 5-6) Harvaan asuttu maaseutu Harvaan asuttuun maaseutuun kuuluu Jomman alueesta väestöllisesti noin 28 %. Kunnat ovat Ii, Pudasjärvi ja Utajärvi sekä Oulusta Yli-Iin ja Ylikiimingin alueet. Alueella sijaitsee noin 70 kyläyhteisöä. Ii Iin kunta sijaitsee kahden keskuksen ja maakunnan välimaastossa. Kunta tavoittelee strategiassaan vetovoimaisuutta ja asumisviihtyisyyttä, palvelujen kehittämistä ja elinkeinopohjan monipuolistamista. Kehittämisessä nähdään tärkeinä arvoina mm. yrittäjyyden edistäminen, kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen ja yhteistyömyönteisyys. Haasteeksi tulevaisuudessa on kehittymässä erityisesti vanhusväestön lisääntyminen (Iin kuntastrategia 2013, 2007:4-7). Pudasjärvi Pudasjärven tavoite on parantaa kaupungin elinvoimaisuutta ja yritystoiminnan edellytyksiä läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa. Päämääränä toimilla on hidastaa muuttoliikettä ja vauhdittaa työikäisten paluumuuttoa. Mahdollisuuksia nähdään elinkeinojen kehittämisessä nousussa olevien alojen osalta, joita ovat mm. uusiutuva energia, elintarvikejalostus ja matkailu. (Kuntasuunnitelma , 2012:4-6). Utajärvi Utajärvellä on haasteena kääntää nousuun ennusteiden mukaan laskeva väestömäärä ja tavoitteeksi on asetettu asukasluvun muuttaminen maltilliseen kasvun suuntaan. Vuosille asetettiin kehittämisen painopisteiksi viihtyisä ja turvallinen asuminen, vahva kuntatalous, laadukkaat kuntapalvelut, yhteisöllisyyden rakentaminen ja yrittämisen toimintaympäristön jatkuva parantaminen (Utajärven kunnan strategia 2011:6,13). 3. Analyysi alueen kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista 3.1. Tulokset ja toiminta ohjelmakaudella Edellisellä ohjelmakaudella strategisena tavoitteena oli rahoituksen avulla saada maaseudun ihmisten eläminen, yrittäminen ja yhteisöllisyys voimistumaan toimien kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Toimintaryhmä on rahoittanut tavoitteensa mukaisesti maaseutuyritysten ja -yhteisöjen kehittämistoimintaa sekä investointeja. Toteutettavilta hankkeilta on vaadittu pysyväisluonteisia vaikutuksia. Näillä tavoitteilla on saatu erinomaisia tuloksia ohjelmakaudella

8 Kaupunki-maaseutu vuorovaikutus tiedostettiin ohjelman toteutuksessa aiempaa syvemmin. Maaseutu voi tuottaa sekä tuotteita ja tavaroita että virkistys- ja matkailupalveluita, joita keskuksissa asuvat tarvitsevat. Maaseutu mahdollistaa monia toimia, joita kasvukeskus ei voi itselleen tuottaa. Tämän näkökulman merkitys korostuu edelleen voimakkaana alueella ja tulevassa kehittämisstrategiassa. Kansainvälisiä aloitteita alueelta toivotaan nousevan lisää ja jatkossa tullaan kansainväliset toimenpiteet toteuttamaan yhteistyössä muiden toimintaryhmien kanssa, jolloin on mahdollista löytää riittävää kysyntäpohjaa eri teemoihin liittyviin aloitteisiin. Ympäristöhankkeiden määrä on jäänyt odotettua pienemmäksi. Tulevalla ohjelmakaudella halutaan edistää edelleen yhteisöllisiä ympäristöhankkeita ja olla mukana yhteistyökumppaneiden kanssa tiedottamassa mahdollisuuksista elinympäristöjen parantamiseksi. Tavoitteena on ollut myös nuorten omaehtoisen toiminnan tukeminen. Tavoitteen toteuttamisessa ei ole päästy halutulle tasolle, vaan nuorten toiminnan edistämiseen keskitytään jatkossa vahvemmin. Tavoite pysyy merkittävänä kehittämisen läpileikkaavana teemana jatkossakin, koska nuorten viihtyminen alueella on alueen tulevaisuuden kannalta tärkeää. Itsearviointia onnistumisista edellisellä ohjelmakaudella Syksyllä 2012 Jomma toteutti itsearvioinnin kartoittaen ohjelmakaudella saatuja tuloksia, onnistumisia ja epäonnistumisia (liite2). Kyselyitä asian selvittämiseksi tehtiin yhdistyksen hallitukselle, sidosryhmille ja hankerahoitusta saaneille asiakkaille. Toimintaryhmän asiakkaat ovat kokeneet saadun neuvontapalvelun selkeänä ja tarpeellisena. Asiakkaiden mielestä rahoitus on kohdentunut oikeansuuntaisesti. Erityisesti yrityshankkeiden osuus on ollut suuri ja se on koettu erittäin vaikuttavaksi toimenpiteeksi alueella. Toimintaryhmällä on selvitysten perusteella todettu olevan hyvä maine sekä paljon hankkeita ja toimivat prosessit. Tiedottamista ja näkyvyyttä tulisi kuitenkin kyselyihin vastanneiden mielestä lisätä ja kehittää. Myös sähköisten palvelujen kehittämistä pidettäisiin hyvänä asiana. Saadun palautteen perusteella toimintaryhmä on ottanut käyttöön sosiaalisen median välineitä, kuten facebook sekä sähköisesti toteutetut ilmoittautumis-, palaute- ja kyselylomakkeet. Myös yhdistyksen nettisivut on uudistettu syksyllä 2012 ja yhdenmukaistettu kaikkien pohjoispohjalaisten toimintaryhmien kanssa ( ja Tehdyistä kyselyistä selvisi myös, että sidosryhmäsuhteet ovat pääosin toimivia. Sidosryhmät ovat kokeneet toiminnan tasapuolisena, laadukkaana ja vaikuttavana. Hallitustyöskentely on koettu tehokkaaksi ja keskustelevaksi. Kehittämissuunnitelma on alueen tarpeisiin hyvin kohdennettu. Ainoastaan rahoituskehys on tuntunut liian pieneltä hankehakemusten määrään suhteutettuna. Määrällisten tavoitteiden toteutuminen Kehittämisohjelman päätavoitteet on saavutettu. Alkuperäisesti määrälliset tavoitteet oli asetettu huomattavasti saatua rahoituskehystä isomman kehyksen tavoitteiksi. Kaikkiaan hankehakemuksia toukokuuhun 2013 mennessä on vastaanotettu 435 kpl, joista yrityshankkeita oli 312 kpl ja 8

9 yleishyödyllisiä 123 kpl. Myönteisiä päätöksiä toukokuuhun 2013 mennessä on tehty 223 kpl (tavoite 240) ja kielteisiä päätöksiä 119 kpl. Hankehakemuksia on siirretty ELY-keskukseen 15 kpl. Myönteisiä yritystukia tehtyjen päätösten osalta on 152 kpl ja yleishyödyllisiä hankepäätöksiä 71 kpl. Tavoitteiden toteumatietoja on tilastoitu Maaseutuvirastossa (MAVI) saakka (taulukko 2). Raportointiin liittyen ongelmana on, että hankkeet toimittavat toteumatiedot vasta hankkeen päätyttyä. Hankkeita on edelleen runsaasti käynnissä, joten taulukoiden tiedot ovat suuntaaantavia. Koulutustyöpäivien määrässä jäädään selvästi asetetuista tavoitteista, mikä johtunee koulutushankkeiden vaikeasta toteutettavuudesta kuluneella ohjelmakaudella. Taulukko 2. Jomman rahoittamien hankkeiden seurantatietoja ajalta Mittari Tavoite (kpl) Toteuma (kpl) Rahoitetut hankkeet Uudet yritykset Uudet työpaikat 60 72,5 Uudistetut työpaikat ,25 Koulutukseen osallistuneet / oppilastyöpäivät Rakennuskohteet Hyvä tavoitteiden toteuma on seurausta aktiivisen, suuren väestöpohjan toiminta-alueen tuottamasta runsaasta hankekertymästä. Vireille tuoduista hankkeista on valittu rahoitettavaksi parhaiten ohjelmaa toteuttavat hankkeet. Hankemassan käsittely ei olisi ollut mahdollista ilman erittäin hyvin toiminutta yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, toiminta-alueen kuntien, seudullisten yritysneuvojien, yhdistyksen toimihenkilöiden ja hallituksen välillä Analyysia alueen asukkaiden kehittämistarpeiden kartoituksesta Alueen asukkaille on tärkeää, että perustarpeet tulevat kohtuullisella tasolla toteutetuksi. Asuminen, työ, peruspalvelut ja ravinto tulisivat olla turvattuja, minkä jälkeen voidaan alkaa pohtia viihtyvyyteen ja alueen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Palveluista tärkeinä pidetään kauppaa ja mahdollisia monipalvelupisteitä, jotka voivat tarjota erilaisia palveluita alueilla esim. kuntien ja muiden viranomaisten palvelut, hyvinvointi- ja harrastuspalveluita sekä terveyspalveluja. Infrastruktuuri halutaan ylläpitää ja erityisesti tietoliikenneinfrastruktuuri tulisi saada ajanmukaiselle tasolle. Vapaa-ajan ja liikuntapaikkojen osalta maaseudulla halutaan mahdollistaa harrastaminen lähialueella, joten paikallisten harrastuspaikkojen ja yhteisten toimintatilojen ylläpito- ja olemassaolo ovat keskeisiä yhteisöllisyyden edellytyksiä. 9

10 Infrastruktuuriin liittyen asukkaat pitävät tärkeinä teiden kunnossapitoa, kevyen liikenteen väylien kehittämistä turvallisuuden näkökulmasta sekä laajakaistan kehittämistä maaseutualueilla. Tärkeää on sähköisten palvelujen kehittyessä myös mahdollisuus saada opastusta, neuvontaa ja koulutusta sähköisten palvelujen tehokkaaksi hyödyntämiseksi. Syrjäisimmillä alueilla voidaan yritystoiminnan mahdollistamiseksi toteuttaa myös kokeiluja keskitetyistä palvelupisteistä ja yrityshotelleista. Maaseudun kehittämisen keskeinen edellytys on työn ja yrittäjyyden edistäminen. Kaikki yritystoiminta luo elinvoimaa ja uusia työmahdollisuuksia. Erityisesti kehitetään paikallisiin resursseihin perustuvaa jalostustoimintaa ja uusia innovaatioita sekä uusia palveluita ja palvelumalleja luovia ja kokeilevia yrityksiä. Uudet mahdollisuudet voivat nousta esimerkiksi lähiruoasta ja verkostojen kehittämisestä sen ympärillä, uusiutuvasta energiasta tai lähialueen matkailupotentiaalista. Nuorten yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä ollaan aktiivisesti mukana. Myös yrittäjien liiketoimintaosaaminen ja markkinointi, myynti sekä tuotteistaminen ovat tärkeitä innovaatiota mahdollistavia kehittämistoimenpiteitä. Yhteisöllisyys ja sen edistäminen sekä ihmisten osallistuminen oman elinympäristönsä kehittämiseen koetaan tärkeiksi. Harrastustoiminta, yhteisölliset tapahtumat, kulttuurin tuominen lähelle ihmisiä, lähiliikuntapaikat, yhteistoiminta ja talkoot ovat yhteisöllisen toiminnan muotoja, joissa halutaan olla mukana. Naapuriavun muodossa ollaan valmiita toimimaan lähialueen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi. Toimintaa järjestetään kaikenikäisille miehille, naisille ja lapsille. Energiaomavaraiset kylät ja puhdas ja turvallinen vesi ovat myös maaseutualueilla tulevaisuuden haasteita sekä mahdollisuuksia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja uusien palvelumallien pohtiminen yhteisöissä ovat myös haasteita ja paikalliseen kehittämiseen voimakkaasti nousevia uusia mahdollisuuksia. Ympäristön ja maiseman suunnitelmallinen kehittäminen ja paikallisen kehittämisen kautta yhteisöjen mahdollinen osallistuminen ja suunnitelmien toteuttaminen on tärkeää. Erityisesti vesistöt ovat tärkeitä virkistyskäytön näkökulmasta ja mahdollistavat monenlaisia luontoon liittyviä aktiviteetteja: kalastus, melonta, veneily jne. Reitistöt ja taukopaikat ovat vapaa-ajan viettoon läheisesti liittyviä elementtejä ja niiden kunnossapito ja kehittäminen ja niistä tuotettavan tiedon lisääminen sekä erilaiset kartoitukset käyttöön liittyen nähdään tarpeellisina. Nuoret ovat kaikissa kehittämistoimissa keskiössä. Nuorten aktivointiin tulee panostaa, niin että heidät saadaan osallistumaan paikalliseen kehittämiseen ja oman tulevaisuuden luomiseen maaseudulla. Uusia menetelmiä ja avauksia tavoitteen saavuttamiseksi on hankittu keväällä 2013 haastattelemalla paikallisia nuoria. Nuorille on tärkeää luoda mahdollisuuksia yhdessäoloon ja keskinäiseen kanssakäymiseen. Tiedon lisääminen vaikutusmahdollisuuksista omaan ympäristöön esimerkiksi hankkeiden avulla on ensimmäinen toteutettava toimenpide. Tieto tulee viedä suoraa nuorille esimerkiksi koulujen ja nuorisoneuvostojen kautta ja osallisuutta lisätään työpajatyyppisillä tilaisuuksilla. Nuoret osoittivat haastatteluissa halukkuutta omaehtoiseen kehittämiseen. 10

11 Megatrendejä, jotka tulevat vaikuttamaan vahvasti tulevaisuuteen toiminta-alueella ovat yhteisöllisyyden, osallisuuden ja lähidemokratian edistäminen sekä vihreän talouden mukaan tuominen ajatteluun ja toimintaan kaikilla tasoilla. Yhteisöllisyyden lisääminen ja lähidemokratian kehittäminen ovat alueella kuntatasolla eteneviä prosesseja, joiden edistämisessä ollaan mukana vahvistaen tiedon leviämistä ja mahdollisuuksien hyödyntämistä. Vihreän talouden teemaa on pohdittu mahdollisuutena laajemmin Pohjois-Pohjanmaan maakunnan paikallisen maaseudun kehittämisen strategiapaperissa (liite 3) Toiminta-alueen vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien analyysi Swot-analyysissä esitetyistä asioista tärkeimpänä alueen kehittämiseen vaikuttavana vahvuutena koetaan alueen monimuotoisuus eli elinkeinojen laaja kirjo, erilaisia maisema-alueet (meri, joet, metsät kulttuuriympäristö) sekä maaseututyypit (ydinmaaseutu, harvaan asuttu maaseutu). Samalla vahvuutena koetaan myös alueen tarjoamat luonnonvarat, joiden hyödyntäminen kestävällä tavalla on alueella maaseudun tarjoama perusta elinkeinolliseen toimintaan. Asukkaiden yhteisöllisyys ja yrittäjähenkisyys edistävät uusien innovaatioiden ja luovuuden käyttöä alueen kehittämisessä. Maaseudun ja kaupungin välinen vuorovaikutus ja alueen keskeinen sijainti tuovat puitteet ja kysyntää myös maaseudulle. Erityispiirteenä toiminta-alueella on huomioitava nuorten suuri osuus väestöstä. Nuoret ovat keskiössä tehtävissä kehittämistoimissa. Nämä vahvuudet antavat laajasti mahdollisuuksia alueen kehittämiseen ja kehittymiseen. Heikkoutena alueen kehittämiselle nähdään erityisesti palvelurakenteiden heikentyminen sekä monet muut yleisesti maaseudulla ongelmiksi nähdyt asiat, kuten pitkät etäisyydet, maankäytön suunnittelun puutteet ja vääristynyt ikärakenne. Heikkouksien korjaamiseen suunnataan aktiivista toimintaa edistäen yrittäjyyden ja työpaikkojen syntymistä, uusien yrittäjyyden mallien ja sopimuksellisuuden käyttöönottoa, kyläverkkojen rakentamista, tieisännöintiä, verkostojen laajenemista uusilla kehittyvillä toimialoilla, joita ovat mm. lähiruoka, uusiutuva energia. Heikkouksina pidetyt asiat halutaan myös nähdä mahdollisuuksina, joita paikallisessa kehittämisessä tullaan huomioimaan ja kehittämään kysyntälähtöisestä näkökulmasta. Esimerkiksi julkisten palveluiden heikentyessä mahdollisuudeksi muodostuvat uudenlaiset tarpeet paikallisille pienyrityksille ja palveluille sekä etätyölle. Mahdollisuuksista vahvimmin halutaan edistää innovaatioiden taloudellista hyödyntämistä ja uusia tapoja tuottaa palveluja. Yritystoiminnan lisääntyminen, uudistuminen ja monimuotoisuuden lisääntyminen nähdään mahdollisuutena. Paikallisessa kehittämisessä panostetaan yritysten verkostoitumiseen ja esimerkiksi paikallisten jalostusketjujen syntymiseen sekä tuoteryhmien kehittämiseen. Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yrittäjyys tuodaan aktiivisesti esille mahdollisuutena paikallisen toiminnan kehittämisessä. Sopimuksellisuus on yksi varteenotettava mahdollisuus kuntaliitosten laajentaessa kuntien alueita ja siihen liittyen kehitetään asukkaiden osaamista, verkostoja ja toimintaympäristöjä maaseudulla. 11

12 Vahvuudet (joiden varaan voidaan välittömästi alkaa rakentaa) Keskeinen sijainti Suomessa ja Oulun keskustan läheisyys Maaseutu-kaupunki vuorovaikutus Monipuoliset luonnonvarat Alueen monimuotoisuus Yhteisöllisyys ja yrittäjyyshenkisyys, runsas yritystoiminta Paljon nuoria ja nuoria yrittäjiä Ammattitaito, kokemus ja valmiit organisaatiot ja yhteistyökumppanuudet kehittämistyössä Tilaa rakentaa Hyvä aktiivisuus ja hankeosaaminen kylissä Alueen toimintaryhmien keskinäinen yhteistyö Mahdollisuudet (jotka voidaan tulevaisuudessa hyödyntää) Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttöönotto Innovaatioiden taloudellinen hyödyntäminen ja uudet tavat tuottaa palveluja Etätyön mahdollistava tekniikka ja työn paikkasidonnaisuuden väheneminen Kuntien palvelurakenneuudistus Pienyritysten ja palveluiden tarve Yritystoiminta lisääntyy, uudistuu ja monimuotoistuu ja verkostoituu Yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys ja sopimuksellisuus Alueelta lähteneiden osaajien paluumuutto sekä heidän kontaktiensa ja aktiivisuutensa hyödyntäminen alueen kehittämistyössä Uusien ja nykyisten asukkaiden yhteistoiminta sekä maaseutu-kaupunki vuorovaikutus Luonnon- ja kulttuuriympäristön kehittäminen Lähidemokratian ja yhteisöllisyyden merkityksen korostuminen Alueellinen yhteistyö ja alueiden välinen yhteistyö Kysyntälähtöinen kehittäminen Heikkoudet (jotka täytyy korjata tai niiden vaikutusta tulee vähentää tai pyrkiä parantamaan) Väestörakenteen ja muuttoliikkeen epäedulliset muutokset ja vaikutukset erityisesti harvaan asutulla alueella Pitkät etäisyydet ja harva asutus Puutteellinen maankäytön suunnittelu Ikärakenteen voimakas alueellinen vaihtelu ja alueiden erilaiset tarpeet Infra- ja palvelutarjonnan heikkeneminen erityisesti taajamien ulkopuolella Huono tieto- ja liikenneverkosto, tiestön huono kunto ja turvallisuus Nuorten heikko työllistyminen Nuorten maaltapako harvaanasutulta alueelta ja koulutustason alhaisuus Kulttuuriympäristön rappeutuminen Kyläsuunnitelmat irrallaan kuntasuunnitelmista Alueen sisäinen viestintä ja vuorovaikutus Oman pääoman ja yksityisen rahoituksen puute Jalostuksen häviäminen Uhat (jotka täytyy tulevaisuutta suunniteltaessa huomioida) Keskittämistä suosiva aluepolitiikka Pääomien puute Muutostilanteessa kehittämistoiminta hidastuu Palvelurakenteen heikkeneminen ja joukkoliikenteen väheneminen Maaseudulla asumisen hinnan nousu (jätevesi, sähkö, öljy) Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus Koulutuspaikkojen vähentäminen ja oppisopimusjärjestelmän supistaminen Yrittäjien ikääntyminen, yrittäjyysosaamista tai työvoimaa ei löydy Yhteiskunnan jakautuminen erilaisiin ryhmiin, eriarvoisuuden lisääntyminen Asumisen turvattomuus vanhusväestön osalta Sosiaaliset ongelmat 12

13 Ulkopuolelta tulevana uhkana alueella koetaan olevan keskittämistä suosiva aluepolitiikka. Uhkakuvat tullaan huomioimaan paikallista kehittämistä toteuttaessa, koska asenneilmapiiri vaikuttaa asukkaiden mielikuvaan tulevaisuudesta. Paikallisella kehittämisellä ylläpidetään maaseudun elinvoimaisuutta ja annetaan mahdollisuuksia uudenlaisiin kokeiluihin. Yritystuet ja kehittämistuet antavat tällaisen positiivisen mielikuvan maaseudun asukkaille. 4. Strateginen kuvaus ja tavoitteet Strategiset painopisteet kehittämistoiminnassa sisältävät nykytilan analyysin vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä heikkouksien parantamiseen tähtäävät tavoitteet. Tärkeimmät tavoitteet kehittämistoiminnassa ovat yrittäjyyden edistäminen ja maaseudun asumisviihtyvyyden parantaminen olemassa olevien resurssien paremmalla käyttöönotolla ja kehittämisellä sekä yhteistyöllä. Yrittäjyyttä edistetään yritystoiminnan edellytysten parantamisella ja yritystoiminnan tukemisella tavoitteena monipuolinen yrityskenttä ja palvelujen kehittyminen. Maaseudun asumisviihtyvyyttä parannetaan kylien esittämien tarpeiden mukaisesti ja kylien suunnitelmallista kehittämistä tukien. Nuorille kohdennetaan omia kehittämismahdollisuuksia, joihin heitä aktiivisesti kannustetaan Visio Yrittäjyydellä ja yhteisöllisellä toiminnalla kohti tulevaisuuden viihtyisiä, elinvoimaisia ja palvelevia kyliä Strategiset painopisteet Strateginen painopiste 1: Yrittäjyyden tukeminen, yritysten kehittäminen ja yritysverkostot Yrittäjyyden edellytysten parantaminen synnyttää uusia työ- ja ansaintamahdollisuuksia. Tukea suunnataan yrityksille, jotka synnyttävät uusia työpaikkoja, kehittävät toimintaansa ja erityisesti uusille aloittaville yrityksillä toiminnan tehokkaaseen liikkeellelähtöön ja osaamisen kehittämiseen. Myös osuuskunnat, yhteisöllinen yrittäjyys, yhteiskunnalliset yritykset ja sosiaalinen yrittäjyys sekä kaikenlainen uusien tulonhankkimisen muotojen ja osaamisen lisääminen edistävät alueen kehittymistä ja ovat näin välineitä tavoitteiden saavuttamiselle. Toimintaryhmä rahoittaa mikroyrityksiä eikä rahoituksellaan vääristä alueellista kilpailutilannetta. Tukea myönnetään innovatiivisiin ja toiminta-alueellaan uudenlaisiin yritys- ja palveluratkaisuihin. 13

14 Strateginen painopiste 2: Maaseudun raaka-aineiden, rakennusten ja muiden resurssien aineellinen ja aineeton hyödyntäminen ja kehittäminen Luonnonvarojen paremmalla talteenotolla, maaseudun raaka-aineiden jalostusketjuilla ja aineettomien resurssien käytön laajentumisella kehitetään aluetaloutta omia olemassa olevia voimavaroja hyödyntäen. Teemoina kehittämisessä ovat erityisesti lähiruoka, uusiutuva energia ja biotalous sekä kulttuuriympäristön ja maiseman tuotteistaminen sekä harrastus-, palvelu- ja muuta toimintaympäristöä parantavat hankkeet. Luonnonympäristöjen, vesistöalueiden ja maiseman parantamiseksi on mahdollisuus toteuttaa yhteisöllisesti pienimuotoisia suurempaan kokonaisuuteen liittyviä hankkeita. Strateginen painopiste 3: Sosiaalisen ympäristön ja elämän laadun kehittäminen sekä elinolojen parantaminen ja yhteisöllisyyden tukeminen Maaseutuyhteisöjen toimintaa edistetään ja suunnataan suunnitelmallisen kehittämisen aikaansaamiseksi ja asumisviihtyvyyttä ja palveluja synnyttäviin toimiin. Hyvinvointia edistävät ja syrjäytymistä ehkäisevät tavoitteet ja toimenpiteet luovat viihtyvyyttä ja puitteita monipuoliseen tilojen käyttöön. Toimintaryhmän aktivointityöllä edistetään yhteisöllisyyden toteutumista ja mahdollisuuksia edistää yhteisöllisiä aloitteita. Yhteisöjen verkostoitumista tuetaan yhdessä toteutettavien toimien kautta. Strategian toteuttamisen läpileikkaavat teemat Kaikissa kehittämisteemoissa ovat läpileikkaavina näkökulmina nuorten huomioiminen, innovaatioita hyödyntävä toiminta sekä tasa-arvoisuus alueellisesti ja eri väestöryhmien välillä sekä kestävä kehitys ja kansainvälisyys. Nuoret Tehtävässä kehittämistoiminnassa halutaan ottaa huomioon erityisesti maaseudun nuoret ja heidän mahdollisuutensa osallistua. Nuoria kannustetaan aktiivisesti hanketoiminnan toteuttajiksi. Toteutettavissa toimissa huomioidaan eri nuorten ikäryhmät. Nuorten hankkeisiin etsitään mahdollisimman helppoja nopeita toteutusmalleja esimerkiksi koordinoimalla toimintaa. Innovatiivisuus Paikallisista olosuhteista, tarpeista ja mahdollisuuksista lähtevää innovaatiotoimintaa edistetään kaikissa hankkeissa. Resursseja ohjataan innovaatioiden kehittämiseen ja kokeilevaan kehittämistoimintaan. Kansainvälisyys Kaikissa toimenpiteissä suositaan kansainvälisyyden vahvistamista. Kansainvälisyyttä edistetään aktiivisesti ja kumppanuuksia etsien. Kansainvälisyyteen kannustetaan ja kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksia tuodaan esiin aktiivisesti eri toimijoille. 14

15 Tasa-arvoisuus Alueellisesti ja eri väestöryhmien välillä toteutuu tasa-arvon vaatimus. Samoin huomioidaan naisten ja miesten tasa-arvoisuus hanketoiminnassa tasa-arvolain määräämällä tavalla. Ekologisesti kestävä kehitys, vihreä talous ja ilmastovastuullisuus Huomiota kiinnitetään positiivisesti ekologisuuteen, ympäristöön ja ilmastonmuutokseen. Vähähiilisyyttä huomioidaan ja sitä edistetään hanketoiminnassa mahdollisuuksien mukaan. Kannatetaan uusiutuvan energian hyödyntämistä ja käyttöönottoa. Hanketoiminnalta vaaditaan myönteisiä ympäristövaikutuksia ja ekologisesti kestävän kehityksen kriteerit täyttävää toimintaa. Yhteiset strategiset linjaukset muiden paikallisten toimintaryhmien kanssa Pohjois- Pohjanmaalla Yhteistoimintaa pohjoispohjalaisten toimintaryhmien välillä ohjaavat linjaukset, jotka on esitetty Suomen Aluetutkimus FARin kanssa tehdyssä asiakirjassa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan maaseudun paikallinen kehittäminen (liite 3). Jomman strategiassa ja yhteisessä kehittämistoiminnassa panostetaan erityisesti yritysten väliseen yhteistyöhön, kansainvälisen toiminnan ja alueiden välisten hankkeiden edistämiseen ja yhteistyötä tehdään mm. nuorten hankkeisiin liittyvissä toimissa. Toimintaryhmät keskenään kehittävät yhteistä linjaa tiedottamiseen ja viestintään sekä hankkeiden maksatukseen liittyvissä asioissa. Keskeisiä linjauksia, joita kehittämistyössä tullaan tulevalla ohjelmakaudella huomioimaan ja kehittämään maakunnallisesti ovat innovaationäkemykset ja innovaatioiden edistäminen sekä kokeilevaan toimintaan suuntautuminen Tavoitteet ja mittarit Kehittämisstrategian tavoitteet on asetettu huomioiden aiemmat kehittämistyössä saavutetut tulokset sekä panokset. Määrälliset tavoitteet ovat uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen lisääminen, olemassa olevien resurssien parempi hyödyntäminen ja yleishyödyllisten kehittämishankkeiden aktiivinen toteuttaminen ja uusien toimijoiden mukaan tuleminen maaseudun kehittämistoimintaan. Tavoitteiden saavuttamista mitataan asetettujen mittareiden avulla (taulukko 3). Painopisteiden osalta on arvioitu alustavasti niiden osuudet kehittämisen panoksista (%). Laadulliset tavoitteet ovat maaseudun toimintamahdollisuuksien monipuolistuminen, tulevaisuuden mielikuvan muuttaminen myönteisempään suuntaan, hyvinvoinnin ja viihtyvyyden parantuminen maaseudulla ja osallistumisen lisääntyminen yhteisöllisessä toiminnassa. Laadullisia tavoitteita arvioidaan tekemällä tarvittavia selvityksiä ja arvioita ohjelmakauden aikana. Asetetuilla tavoitteilla halutaan hyödyntää olemassa olevaa osaamista ja resursseja, joita on luotu aiemmilla kehittämistoimenpiteillä. Alueella on paljon hankeosaajia ja yhteistyöverkostot toimivat erittäin hyvin, joten dynaaminen kehittämistyö jatkuu välittömästi ohjelmakauden alkaessa. 15

16 Taulukko 3. Painopisteiden mukainen arvio hankkeiden osuuksista, strategian tavoitteet ja mittarit strategian toteutuksen tuloksien arvioimiseen. Painopiste (%) Tavoitteet Mittarit/tuotokset 1. Yrittäjyyden tukeminen, yritysten kehittäminen ja yritysverkostot 50 Maaseudulle syntyy uutta yritystoimintaa ja työmahdollisuuksia. Palvelut uudistuvat ja lisääntyvät. Yrityshankkeet, 160 kpl Yleishyödylliset hankkeet, 80 kpl Ympäristöä parantavat hankkeet, 20 kpl 2. Maaseudun raakaaineiden, rakennusten ja muiden resurssien aineellinen ja aineeton hyödyntäminen ja kehittäminen 30 Maaseudun toimintaympäristö monipuolistuu ja paranee. Olemassa olevia resursseja hyödynnetään paremmin. Ympäristön tila paranee. Uudet yritykset, 90 kpl Uudet työpaikat, 80 kpl Säilytetyt työpaikat, 120 kpl Uudet palvelut, 30 kpl 3. Sosiaalisen ympäristön ja elämän laadun kehittäminen sekä elinolojen parantaminen ja yhteisöllisyyden tukeminen 20 Mielikuvat maaseudun tulevaisuudesta muuttuvat positiivisemmiksi. Maaseutua kehitetään aktiivisesti. Rakentamiskohteiden lukumäärä, 50 kpl Koulutukseen osallistuneet, 500 hlöä Uudet toimijat kehittäjinä, 40 kpl 4.4. Paikallisen kehittämisen muihin kehittämisohjelmiin yhteensovitetut tavoitteet ja yhteistyö muiden aluekehittäjien kanssa Manner-Suomen ohjelman prioriteetteihin sisältyvän toiminnan kuvaus Toimintaryhmät toteuttavat Manner-Suomen maaseutuohjelman paikallisen kehittämisen Leaderosiota. Toimintaryhmien rahoittamien hankkeiden tulee toteuttaa ohjelmassa asetettuja prioriteetteja, jotka horisontaalisesti tukevat asetettuja tavoitteita. Jomman alueella toteutetaan alla esitettyjä neljää prioriteettia. 16

17 1. Tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maaseudulla Toimenpiteinä tiedonvälitys, koulutus ja viestintä, yhteistyö ja innovaatiot. Toiminta tukee ja täydentää muita prioriteetteja. 4. Maa- ja metsätalouteen liittyvien ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen Tavoitteena on maisemien tilan ja luonnon monimuotoisuuden ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen. Toimenpiteitä voivat ympäristöinvestoinnit. 5. Voimavarojen tehokkaan käytön sekä vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen maatalous-, elintarvike- ja metsäsektoreilla Tavoitteena on mm. uusiutuvien energialähteiden sekä biotalouteen tarkoitettujen sivutuotteiden, jätteiden, jäännösten ja muiden kuin elintarvikkeiksi tarkoitettujen raaka-aineiden hankinnan ja käytön helpottaminen. Toimenpiteinä voivat olla esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoon liittyvät investoinnit ja kehittämishankkeet, yleishyödylliset investoinnit, yhteistyöhankkeet. 6. Sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla Tavoitteena on maaseudun yritysrakenteen monipuolistaminen, paikallisen kehittämisen edistäminen ja tieto- ja viestintäteknologian saavutettavuuden, käytön ja laadun parantaminen. Tavoitteisiin tähtääviä toimenpiteitä voivat olla investoinnit ja kehittämistoimet, maaseudun palveluiden ja kylien kehittäminen sekä innovaatioihin tähtäävät yhteistyöhankkeet. Pohjois-Pohjanmaa Nuorten maakunta, maakuntasuunnitelma 2030 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa visioidaan maakuntaohjelmassa. Maakunnan menestystekijöiden joukossa ovat luonnonvarat ja monipuolinen luonto, vahva osaaminen ja korkeasti koulutetut nuoret. Kehittämisen painopisteissä ovat yrittäjyys, osaaminen, hyvinvointi ja kulttuuri sekä hyvä ympäristö, joita yhteenliittää johtava asema aluekehittäjänä, yhteistyön edistäjänä ja nuorten maakuntana. Yhtenevinä tavoitteina paikallisen kehittämisen osalta ovat mm. nuorten syrjäytymisen ehkäisy, tasa-arvoisuuteen pyrkiminen kehittämisessä, yrittäjyyden edellytysten parantaminen, palvelujen kehittäminen muuttuvassa tilanteessa, kansainvälistyminen ja myönteisen imagon luominen alueesta. Maaseutu nähdään monimuotoisena toimintaympäristönä tulevaisuudessa, jonka kehittämisessä asukkaiden oma luovuus on keskeistä (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2010). Paikallinen kehittämisstrategia tukee maakunnan tavoitteita. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus alueellisen maaseutustrategian toteuttajana Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja toimintaryhmät ovat valmistelleet maaseutustrategioita yhteistyössä. ELY-keskus on vastannut alueellisen maaseutustrategian ja toimintaryhmät paikallisen maaseutustrategian valmistelusta. Paikallinen kehittämisstrategia täydentää alueellista kehittämisstrategiaa omalla erikseen sovitulla toimialueella yhteistyökumppanina. ELY-keskuksen rahoittamat maaseutuhankkeet ovat pääosin maakunnallisia tai seutukuntien välisiä tai 17

18 kustannusarviolta suuria paikallisia hankkeita. Toimintaryhmien hankkeet ovat puolestaan pienempiä ja paikallisia sekä toteuttavat paikallista kehittämisstrategiaa (Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus 2013). Tarkemmasta työnjaosta ja yhteistyöstä tullaan laatimaan vuoden 2013 aikana erillinen sopimus (liite 4). Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ja ohjelmayhteistyö Perämeren rannikon kalatalousryhmän kanssa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston avulla tuetaan kalatalousalan yrittäjiä ja kehitetään toimijoiden yhteistyötä ja toimialaa. Jomma tekee yhteistyötä Perämeren rannikolla toimivan kalatalousryhmän kanssa ja on mukana laatimassa kehittämisstrategiaa kalatalousryhmän toiminta-alueelle ohjelmakaudelle Jomman toiminta-alue on kalatalouden toimijoiden osalta koko Perämeren kalatalousohjelma-alueen keskuspaikka. Tulevalla ohjelmakaudelle Perämeren kalatalousohjelman hallinnointi hoidetaan Jomman kautta. Muut paikallisessa kehittämisstrategiassa huomioidut kehittämisohjelmat toiminta-alueella Elävä kaupunkimaaseutu. Oulussa on valmistumassa päivitysversio vuonna 2008 laadittuun Elävä kaupunkimaaseutu -ohjelmaan, jonka valmistelussa Jomma on ollut myös osallisena. Oulun maaseutualueiden ohjelman tavoitteista yhteneviä paikallisen maaseudun kehittämisstrategian kanssa ovat maaseudun mikroyritysten rahoitus ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseudulla, kylien kehittäminen ja asumisviihtyvyyden edistäminen ja maaseudun ympäristön sekä maiseman ylläpidon edistäminen (Elävä kaupunkimaaseutu, 2008). Kyläohjelma. Pohjois-Pohjanmaan kylät ry on laatinut kyläohjelman vuosiksi Ohjelman toimenpide-ehdotukset on linjattu valtakunnallisen kyläohjelman kanssa. Suuntana tulevaisuuteen nähdään mm. kylien monipuoliset toimintakeskukset, sopimuksellisuus, hyvät liikenneyhteydet, nuorien toimintamahdollisuudet ja kuntien ja kylien kanssa tehtävä yhteistyö. Jomman paikallisen kehittämisstrategian kanssa suunta on sama, joten yhteistyömahdollisuudet ovat monipuoliset. Metsäohjelma. Pohjois-Pohjanmaan alueen ohjelma on rakennettu huomioiden koko metsäala sekä yhteiskunnalliset vaikutukset. Ohjelman toiminta-ajatus pohjautuu metsien tuotteiden ja aineettomien hyötyjen kokonaisuuteen, joita hyödynnetään tavoitteellisesti. Päämääriä ovat mm. monipuolinen biotalous ja luonnon tuottamien mahdollisuuksien parempi hyödyntäminen. Nämä päämäärät ovat yhteneviä myös Jomman paikallisen kehittämisstrategian kanssa. Matkailustrategia nostaa esiin Oulun seudun merkittävänä matkailualueena erityisesti hyvien lentoyhteyksien vuoksi. Seutuun luetaan myös kuuluviksi Syöte sekä Rokua Geopark, jotka Oulun lisäksi nähdään vahvuuksina alueella. Maakunnallisessa strategiassa painotutaan vahvasti kansainvälistymiseen (Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia 2015). Vahvat matkailukeskukset tuovat mahdollisuuksia elinkeinon kehittämiseen myös muilla maaseutualueilla. Jomman alueella muita kehitettäviä kohteita ja paremmin hyödynnettäviä mahdollisuuksia ovat mm. Varjakka, Virpiniemi, Koiteli, Kierikki, Turkansaari, jokivarret, reitistöt ja paikalliset tapahtumat. Lisäksi yrittäjien osaamisen kehittäminen on yhteinen intressi toimi-alalla. Myös lähimatkailu on teemana noussut esiin Jomman alueen sisällä. 18

19 Saaristopoliittinen ohjelma edistää saaristojen, merellisyyden ja vesistöisyyden hyödyntämistä. Jomman toiminta-alueella saaristoa on yli 3000 ha ja alue kasvaa maankohoamisen myötä jatkuvasti. Perämeren rantaa on Iin ja Oulun alueilla sekä alueella on useita merkittäviä jokia Oulunjoki, Kiiminkijoki, Iijoki ja Kuivajoki. Ohjelma pyrkii kiinnittämään huomioita mm. elinkeinoihin ja työllisyyteen, virkistykseen, luontoon ja kulttuuriin. Ohjelmaa toteutetaan kansallisten ja EU:n kehittämisohjelmien varoilla (Valtakunnallinen saaristopoliittinen ohjelma ). 5. Paikallisen kehittämisstrategian valmisteluprosessi sekä uudet toimintatavat Valmistautuminen tulevaan kehittämisohjelmakauteen on aloitettu keväällä 2012 pohtimalla maakunnan muiden toimintaryhmien kanssa yhteistyömahdollisuuksia sekä syksyllä 2012 tehdyn itsearvioinnin myötä sidosryhmille tehtyjen kyselyiden tulosten kautta. Itsearvioinnissa koottiin informaatiota kyselyillä yhdistyksen hallitukselle, muille sidosryhmille ja tuenhakijoille. Kyselyjen tuloksia on käytetty myös strategian laadun ja sisällön parantamiseen. Jomman henkilöstö on osallistunut aktiivisesti valtakunnallisiin tilaisuuksiin ja alueella mm. Pohjois-Pohjanmaan Liiton ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja maaseutuverkoston järjestämiin arviointitilaisuuksiin ja tulevaisuuteen suuntaavan toiminnan keskustelutilaisuuksiin. Toimintaryhmän toiminnasta on tiedotettu aktiivisesti eri tilaisuuksissa mm. Oulun kaupungin luottamus- ja virkahenkilöstölle, MYRin maaseutujaostolle ja järjestämällä alueella valtakunnallinen Voimistuvat Kylät koulutustilaisuus. Syksyllä 2012 alueen kuntien luottamushenkilöitä käytiin informoimassa tulevaisuudesta. Strategialuonnos on ollut nettisivustolla kommentoitavana lokakuusta 2012 lähtien, missä sitä on päivitetty aika-ajoin strategiaprosessin edetessä. Strategia lähetettiin kuntakierrokselle kommentoitavaksi toukokuussa Swot-analyysiin koottuja asioita on työstetty yhdistyksen hallituksen ja sidosryhmien kanssa työpajoissa. Swot-analyysin aineistoa on edelleen analysoitu a wot-menetelmän avulla yhdistyksen hallituksen toimesta Menetelmän avulla saatiin määrällisesti vertailtua nelikentän eri osia ja painotuksia toiminnalle, mikä vahvisti asetettujen kehittämisen painopisteiden valintaa Valmisteluprosessi ja ohjelman laatimiseen osallistuneet tahot Jomma käynnisti yhteistyössä Aluekehityssäätiö FAR:in kanssa kehittämisstrategian suunnittelun työpajan avulla Oulussa. Tilaisuuteen osallistui Jomman hallitus ja yhteistyötahojen edustajia. Tilaisuudessa pohdittiin menneen ohjelmakauden onnistumisia ja haasteita vuosina kehittämisohjelman pohjalta. Tulosten perusteella työstettiin alustavaa strategialuonnosta, joka käsiteltiin hallituksen kokouksessa Ensimmäinen luonnosversio strategiasta lähetettiin Maa- ja Metsätalousministeriöön Jomma järjesti myös yhteistyössä Aluekehityssäätiö FAR:in kanssa toisen alueellisen työpajan Oulussa. Tilaisuuteen osallistui kutsuttuna Jomman hallitus ja yhteistyötahojen 19

20 edustajia. Työpajassa keskityttiin pohtimaan tulevaisuuden kehittämisen painopisteitä ja muutosta ohjaavia megatrendejä. Vuoden 2013 alkupuolella järjestettiin alueen asukkaille avoimia Uusien mahdollisuuksien maaseutu-tilaisuuksia, joihin kutsuttiin osallistujia lehti-ilmoituksin ja sähköpostitse. Tilaisuudet pidettiin Pudasjärvellä, Utajärvellä, Muhoksella, Kempeleessä, Kiimingissä ja Iissä. Tilaisuuksissa annettiin informaatiota alueen ajankohtaisista kehittämisasioista sekä kysyttiin tulevaisuuden kehittämistarpeita ja suunnitelmia. Tilaisuuksissa koottu informaatio tulevaisuuden kehittämistarpeiden osalta on liitteessä 5. Aluetilaisuuksiin osallistui yli 100 henkilöä. Pohjois-Pohjanmaan toimintaryhmät järjestivät yhteisen työpajan Limingassa Tilaisuus järjestettiin yhdessä Aluekehityssäätiö FAR:in kanssa. Tilaisuuteen osallistuvat toimintaryhmien henkilöstö ja hallituksien jäseniä. Tilaisuudessa pohditaan Pohjois-Pohjanmaan toimintaryhmien yhteistyön kehittämistä tulevalla ohjelmakaudella Uudet toimintatavat prosessissa Innovatiivisuus ja verkoston rakentaminen ovat toteutuneet kehittämisstrategian laadinnassa. Paikallista kehittämistä ja verkoston rakentamista on tehty laatimalla yhteinen Pohjois- Pohjanmaan paikallinen kehittämisstrategia, jota on ollut yhteistyössä rakentamassa Aluekehityssäätiö FAR yhdessä viiden toimintaryhmän kanssa. Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivat toimintaryhmät ovat linjanneet myös yhteistä näkyvyyttä uuden www-sivustonsa avulla ( missä on nähtävillä mm. yhteinen hankerekisteri. Maalis-huhtikuun vaihteessa 2013 haastateltiin lyhyesti kahden kunnan nuorisovaltuustoja. Haastatteluilla haluttiin tuoda kehittämisstrategiaan mukaan nuorten näkökulmaa. Tätä työtä tullaan jatkamaan strategian valmisteluprosessin jatkuessa. Nuorten toivotaan aktivoituvan paikalliseen kehittämiseen jo nyt valmisteluvaiheessa. Sosiaalinen media on myös otettu käyttöön tiedottamisen välineenä liittyen valmisteluprosessiin ja aluetilaisuuksien järjestämiseen. Nettisivujen kautta on ollut mahdollisuus kehittämisstrategian kommentointiin koko prosessin ajan sähköisen palautelomakkeen avulla. Liitteeseen 6 on koottu strategian valmisteluun liittyvät tilaisuudet. 6. Toimintasuunnitelma tavoitteiden saavuttamiselle ja verkostoituminen paikallisten toimijoiden kanssa 6.1. Suunnitelma aktivoinnista ja osallisuuden lisääminen Toimintaryhmän henkilöstö aktivoi monipuolisesti alueen asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä ja kannustaa niitä hankemuotoiseen kehittämiseen. Osallisuutta lisätään kehittämällä sosiaalisen median käyttöä sekä uudistamalla informaatiokanavia mm. nettisivut, kuntatiedotteet. 20

21 Aktivointia tehdään alueella, kylävierailuilla, yhdistyksille ja yrittäjille yritysneuvontaverkoston kautta. Ohjelmakauden alussa toteutetaan hanketyyppien ja rahoitusmahdollisuuksien tiedotuskampanja aluetilaisuuksina. Erityisesti Oulunsalon alueen toimijoita aktivoidaan ohjelmakauden alussa, koska heille toimintaryhmä ja Leader-toimintatapa ovat uusia. Uusista mahdollisuuksista on alueella jo informoitu Yhteisöhautomo-hankkeen toimesta vuosina Hanketoteuttajille tarjotaan neuvontaa ja koulutusta hankehallinnointiin ja toteutuksen eri hankevaiheiden osalta. Hankkeiden taloushallintoon liittyvä koulutus toteutetaan yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa Tiedottaminen ja tiedotussuunnitelma Toimintaryhmä kertoo avoimesti ja aktiivisesti työn tuloksista ja saavutetuista tavoitteista sekä hyvistä käytännöistä, joita on luotu hankkeissa. Leader-toimintatapa tuodaan positiivisesti esille mahdollisuutena paikalliseen vaikuttamiseen ja kehittämiseen. Viestintään ja tiedottamiseen liittyen tehdään yhteistyötä maakunnan toimintaryhmien välillä. Tarkempi tiedotussuunnitelma laaditaan ohjelmakauden alussa, kun toimintapuitteet ovat varmistuneet. Sisäinen viestintä Toimihenkilöt tekevät työnsä samassa keskeisessä toimipisteessä. Näin viestintä tapahtuu työpäivien aikana toimihenkilöiden välillä sujuvasti ja kaikki ajankohtainen tieto välittyy nopeasti. Sähköisiä kokouskäytäntöjä kehitetään jatkossa tietoturvan parantamiseksi sekä ekologisuus huomioiden. Käyttöön otetaan intranet, joka vähentää papereiden kopiointi- ja postitustarvetta. Jäsenistölle tiedotetaan jäsentiedotteilla ja vuosiraporttien kautta toteutetusta toiminnasta. Ulkoinen viestintä Aktiivinen ja ajankohtainen viestintä toteutetaan paikallisen median ja omien nettisivujen avulla. Ajankohtaistiedotteet medialle ja sidosryhmätiedotus tehdään säännöllisesti ja tarpeiden mukaan. Hankerekisterit pidetään ajan tasalla, jotta toimijoilla on mahdollisuus tutustua rahoitettuihin hankkeisiin. Hankeneuvonta on keskeisin asiakaspalvelumuoto ja sen saatavuus taataan koko toimintaalueella. Toimintaryhmän palvelut on keskitetty helposti saavutettavaan toimipisteeseen. Hanketoimijoita neuvotaan koko hankeprosessin kulun aikana: valmistelu, toteutus, maksatus. Henkilöstö osallistuu paikallisiin tapahtumiin ja tiedottaa niissä Leader-kehittämistoiminnasta. Kuntien viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä informoidaan vuosittain toiminnan edistymisestä ja tuloksista tiedottein. Sosiaalinen media Sosiaalisen median osalta laaditaan erillinen viestintäsuunnitelma uuden ohjelmakauden alussa. Tavoitteena on toteuttaa aktiivinen sosiaalisen median haltuunotto ja markkinointikampanja. 21