ESIPUHE... 3 SOSIAALITURVAN SUUNTA ASIANTUNTIJAT... 5 TIIVISTELMÄ SOSIAALIMENOT JA NIIDEN RAHOITUS...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIPUHE... 3 SOSIAALITURVAN SUUNTA 1999-2000 ASIANTUNTIJAT... 5 TIIVISTELMÄ... 7 1. SOSIAALIMENOT JA NIIDEN RAHOITUS..."

Transkriptio

1 1 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SOSIAALITURVAN SUUNTA ASIANTUNTIJAT... 5 TIIVISTELMÄ SOSIAALIMENOT JA NIIDEN RAHOITUS Sosiaalimenojen kehitys Etuuksien saajamäärät laskussa Väestön ikääntyminen muuttaa menojen rakennetta Sosiaalimenojen rahoitus Vuoden 2000 talousarvioesitys ja sosiaalipolitiikka Julkinen talous SOSIAALIMENOT KOHDERYHMITTÄIN Sairaus ja terveys Terveyspalvelujen kustannuksissa ja hoitokäytännöissä suuria eroja Sairaanhoitokorvausten menot kasvavat Lääkekustannuksia onnistuttu hillitsemään Sairauspäivärahamenot kasvussa - tarveharkintaista saavien määrä kääntynyt laskuun Terveyspalvelujen rahoitus edelleen pääosin julkisin varoin Asiakasmaksut korkeat - maksukatto tulossa Väestön terveydentila kehittynyt pääosin myönteisesti Ylipainosta suuria kustannuksia Nuoret entistä myönteisempiä päihteiden käytölle Väestöryhmien välisten terveyserot kasvaneet Terveyttä Kaikille 21 -ohjelma Terveyskysymykset entistä enemmän esillä EU:ssa Toimintarajoitteisuus Toimintarajoitteisuuden aiheuttamissa menoissa ei suuria muutoksia Vajaakuntoisten ja vammaisten työllisyysaste matala Työkyvyttömyyseläke ja työttömyyseläke työelämästä poistumisen reitteinä Työkyvyttömyyseläkkeen syyt Toimenpiteitä työkyvyn parantamiseksi ja eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseksi Uudistuksia vammaisten ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen tukemiseksi Vammaisten palvelut Vammaisten lasten perheiden aseman parantaminen Verotuki suoraksi tueksi ja palveluiksi Vanhuus Väestön ikääntyminen lisää vanhuusmenoja Yli 65-vuotiaiden toimintakyvyn kehitys Esteetön elinympäristö tukee itsenäistä selviytymistä Avopalveluja tarvitaan lisää Laitoshoidon laatu Painopisteiksi ehkäisevä ja kuntouttava toiminta sekä laatu Vanhusten palvelujen rahoitus Leskien ja muiden omaisten sosiaaliturva Perheet ja lapset Lapsilisien ja päivähoidon kautta eniten tukea lapsiperheille Pienten lasten hoitojärjestelyt Päivähoidon tarve vähenee Päivähoidon maksuihin muutoksia Varhaiskasvatustyöryhmä ehdottaa uudistuksia lasten päivähoitoon Lasten kotihoidon tuen käytössä ei suuria muutoksia Yksityisen hoidon tuen käyttö kasvanut vuotiaille subjektiivinen oikeus esiopetukseen vuonna Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä voimaan Isätoimikunta ehdottaa tukea vanhemmuuteen ja aikaa perheelle... 57

2 2 Lapsiperheiden sosiaaliset ongelmat kytkeytyvät työttömyyteen Työttömyys Työttömyydessä rakenteellisia ongelmia Työttömyyseläke varhaisen eläkkeelle siirtymisen reittinä Työmarkkinoiden toimivuutta lisääviä toimenpiteitä tarvitaan Asuminen ja toimeentulotuki Asumisen tukeminen Asumisen kokonaistuki vähentynyt Asumismenot nousseet Toimeentulotuki Toimeentulotuen saajat vähentymässä Toimeentulotukilain uudistuksen seuranta SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon investointijärjestelmä uudistetaan Yksityinen sektori ja järjestöt merkittäviä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ikääntyy TULONJAKO Tuloerojen kasvu jatkuu Riippuvuus tulonsiirroista edelleen suuri Tulokehitys eri ikäryhmissä ja kotitaloustyypeissä Tuloerot kasvussa myös muualla Nuorten köyhyysaste kasvanut LIITTEET... 90

3 3 ESIPUHE Sosiaaliturvan suunta on sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain julkaisema raportti. Raportin tavoitteena on kuvata ja analysoida suomalaista sosiaaliturvaa toteutuneen kehityksen ja tehtyjen päätösten valossa. Suomen talouden lähtökohdat näyttävät hyviltä vuodelle Vaikka kuntien talous on kokonaisuutena tarkastellen vähintään kohtuullinen, ovat kuntakohtaiset kehityserot kuitenkin huomattavia. Tämä tosiasia on otettava huomioon palvelujärjestelmää kehitettäessä. Viime vuosien hyvä taloudellinen kehitys näkyy etuuksien saajamäärissä. Toimeentulotuen ja elatustuen saajien määrät kääntyivät laskuun vuonna Työttömyyden alentuessa nopeasti sen alueelliset ja rakenteelliset piirteet korostuvat. Nuorisotyöttömyys on suhteellisen korkea. Ikääntyvien työntekijöiden on vaikea työllistyä, ja paine työttömyyseläkkeelle siirtymiseen pysyy suurena, ellei ikääntyneiden työssäpysymistä voida lisätä. Rakenteelliset ongelmat työmarkkinoilla ovat ilmeisiä. Koska teknologinen kehitys ja kansainvälinen kilpailu suosivat koulutusta ja ammattitaitoa, joutuvat heikon koulutuksen ja työkokemuksen omaavat muita todennäköisemmin työttömiksi. Taloudellisen laman seurauksena viimesijaisen tuen varaan on jäämässä pysyvästi huomattava määrä eri tavoin syrjäytyneitä ja moniongelmaisia, joiden toimeentulo on tilapäiseksi tarkoitettujen etuuksien varassa. Näiden ryhmien aseman parantaminen edellyttää nykyistä aktiivisempaa työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa. Sosiaalipolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee lähivuosina olla pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen ja ikääntyneitten ja nuorten työllisyysasteen kohottaminen. Valtioneuvosto on määrittänyt sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet ja toimenpidesuositukset seuraavalle nelivuotiskaudelle. Ohjelmassa on painotettu ongelmien varhaista estämistä. Johtavana periaatteena on hallinnonalojen ylittävän yhteistyön vahvistaminen sekä alueellisen yhteistyön lisääminen. Sosiaaliturvan suunta -julkaisusta vastaa pääasiassa sosiaali- terveysministeriön talous- ja suunnitteluosasto. Julkaisun tekemiseen osallistuneet asiantuntijat on lueteltu seuraavalla sivulla. Helsinki, joulukuu 1999 Kari Välimäki Ylijohtaja, osastopäällikkö

4 4

5 SOSIAALITURVAN SUUNTA ASIANTUNTIJAT Finanssisihteeri Tiina Heino Finanssisihteeri Annakaisa Iivari Neuvotteleva virkamies Raimo Jämsén Erikoistutkija Ilari Keso Neuvotteleva virkamies Arto Koho Finanssisihteeri Lars Kolttola Finanssisihteeri Arto Mynttinen Finanssisihteeri Heikki Palm Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Parjanne Ylitarkastaja Anne Raassina Finanssisihteeri Arto Salmela Erikoistutkija Pekka Sirén Erikoistutkija Riitta Säntti Ylitarkastaja Aune Turpeinen Neuvotteleva virkamies Kari Vinni 5 Raportin laatimista johti apulaisosastopäällikkö Rolf Myhrman. Toimitustyöstä vastasi erikoistutkija Ilari Keso. Laskentasihteeri Aila Malenius viimeisteli kuviot. Julkaisun ulkoasun suunnitteli ja toteutti julkaisusihteeri Heli Ulmanen.

6 6

7 7 TIIVISTELMÄ. Helsinki s. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, ISSN , 1999:27) ISBN Vuosina bruttokansatuote kasvoi keskimäärin 5 prosenttia, ja tänä vuonna kasvun arvioidaan olevan vajaat 4 prosenttia. Samalla työllisyys on kohentunut huomattavasti. Työllisyysaste on kuitenkin edelleen lähes kymmenen prosenttiyksikköä alempi kuin vuosikymmenen alussa. Alhainen työllisyysaste heikentää elatussuhdetta. Elatussuhde eli ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin on selvästi korkeampi kuin 1980-luvulla. Elatussuhteen heikkeneminen on kohdistanut suuria paineita toimeentuloturvajärjestelmään. Tästä huolimatta sosiaalimenojen kansantuoteosuuden arvioidaan olevan vuonna 1999 samalla tasolla kuin ennen taloudellista lamaa ja alittavan EU-maiden keskiarvon. Sosiaalimenojen bruttokansantuoteosuuden viime vuosien nopean pienentymisen syinä ovat tuotannon ripeä kasvu, työllisyyden kohentuminen sekä sosiaalimenojen leikkaukset. Ikääntyvä väestö - haaste työllisyystavoitteelle Hallitus on asettanut talouspolitiikan päätavoitteeksi työllisyyden parantamisen. Hallitus tähtää siihen, että työssäolevien osuus työikäisestä väestöstä kohoaisi 70 prosenttiin. Väestön ikääntyminen vaikeuttaa työllisyystavoitteen saavuttamista, mikäli vanhuuseläkeikää lähestyvien ikäluokkien työllisyyttä ei onnistuta kohottamaan. Näiden ikäluokkien työllisyysaste on ollut alhainen ja tulevaisuudessa ikäluokkien koko kasvaa entisestään, kun suuret ikäluokat lähestyvät eläkeikää. Työelämästä poistumisikä pyritään saamaan mahdollisimman lähelle lakisääteistä vanhuuseläkeikää eli 65 vuotta. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja työeläkelaitosten edustajat ovat sopineet yksityisalojen eläkkeitä koskevista järjestelyistä toimitusjohtaja Kari Puron johtamassa työryhmässä. Hallitus antoi työryhmän ehdotuksiin pohjautuvan esityksen eduskunnalle lokakuussa Työttömyyseläkkeen houkuttelevuutta vähentävien muutosten lisäksi hallitus esittää, että yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajaa nostetaan 58 vuodesta 60 vuoteen. Työeläke-laitosten on tehtävä 58- ja 59-vuotiaalle työkyvyttömyyseläkkeen hakijalle kuntoutusselvitys. Osa-aikaeläkkeen alaikäraja esitetään pidettäväksi 56 vuodessa ainakin vuoden 2002 loppuun. Toimella pyritään edistämään ihmisten jaksamista työskennellä aina eläkeikään asti. Aiemmin toteutetut työttömyyseläkkeiden ja yksilöllisten varhaiseläkkeiden ikärajojen korotukset ovat myöhentäneet eläkkeelle siirtymistä. Toisaalta työttömän mahdollisuus siirtyä 60 vuoden iässä työttömyyseläkkeelle muodostaa merkittävän eläkkeelle siirtymisen väylän. Varhaiseläkejärjestelmien kehittämistä on syytä jatkaa edelleen. Kun varhaiseläkkeelle siirtymisen väyliä padotaan, on samanaikaisesti tuettava ikääntyvien työssäpysymistä. Jos näin ei tapahdu, paine purkautuu työttömyytenä tai työkyvyttömyyseläkkeiden kääntymisenä uuteen kasvuun. Vuonna 1997 käynnistetyn Kansallisen ikäohjelman ( ) tavoitteena on virittää työelämä, sosiaalivakuutus ja erilaiset palvelut ikääntyvien työntekijöiden työllisyyttä edistäviksi ja työssä jatkamista tukeviksi. Ikääntyvien työllisyyden, työkyvyn ja työssäjaksamisen edistäminen on tärkeä osa sosiaaliturvan kestävän rahoituksen turvaamista.

8 8 Pitkäaikaistyöttömyys kärjistyvä ongelma Vuodesta 1994 alkaen työttömyysaste on alentunut kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen nopeasti. Vuonna 1999 keskimääräisen työttömyysasteen ennakoidaan laskevan hieman yli 10 prosenttiin, mikä vastaa EU-maiden keskitasoa. Työttömyyden alenemisen arvioidaan jatkuvan nopeana vuonna Työttömyys on viime vuosina polarisoitunut. Työttömiksi äskettäin tulleet työllistyvät yleensä nopeasti, mutta vaikeasti työllistyvien työmarkkina-asema heikkenee samalla entisestään. Työttömyysjaksojen keskimääräinen kestoaika on noin vuosi. Pitkäaikaistyöttömyyden myötä huomattava määrä työikäistä väestöä on vaarassa syrjäytyä tai on jo syrjäytynyt työmarkkinoilta. Pitkään jatkunut työttömyys vahvistaa riippuvaisuutta tukijärjestelmistä ja lisää riskiä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntymiseen ja kasautumiseen. Rakenteellinen työttömyys on tällä hetkellä suurempi kuin 1990-luvun alussa. Rakenteellisen työttömyyden laajuudesta ja syvyydestä saa käsityksen tarkastelemalla, minkälaisista ryhmistä työttömyys koostuu. Vaikeasti työllistyvien joukon muodostavat pääasiassa pitkään työmarkkinatukea saaneet ja niin sanotussa eläkeputkessa olevat työttömät. Vuonna 1999 vaikeasti työllistyviä työttömiä arvioidaan olevan noin , mikä vastaa lähes seitsemää prosenttia työvoimasta. Vajaakuntoisten ja vammaisten työllistymistä edistetään Korkea työttömyys on toistaiseksi rajoittanut vajaakuntoisten ja vammaisten työllistymistä. Vajaakuntoisten työttömien työnhakijoiden määrä on kasvussa väestön ikääntymisen takia. Eläkkeellä olevien vammaisten osuus on suuri. Ansiotyö on pääasiallinen toimeentulonlähde vain pienelle osalle vammaisista henkilöistä. Vammaisten kohonnut koulutustaso parantaa heidän edellytyksiään työelämään, kunhan tarvittavat apuvälineet ja avustajapalvelut turvataan. Vammaisten henkilöiden koulutuksen ja työhön pääsyn edistäminen sisältyy Euroopan unionin työllisyyssuuntaviivoihin. Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelman yhtenä osana vammaisten sosiaaliturvaa kehitetään koulutusta ja työssäkäyntiä kannustavaan suuntaan. Kuntoutusrahalakia ja kansaneläkelakia muutettiin alkaen niin, että kaikille vammaisille 16- ja 17-vuotiaille nuorille turvataan pääsy ammatilliseen kuntoutukseen ja aiempaa suurempi kuntoutusraha. Muutoksella pyritään ensisijaisesti vaikuttamaan sellaisiin vaikeavammaisiin nuoriin, jotka ovat aiemmin siirtyneet 16-vuotiaana suoraan eläkkeelle ilman tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Samanaikaisesti tuli voimaan uudistus, joka antaa pelkkää kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä saaville henkilöille mahdollisuuden jättää eläkkeensä lepäämään. Jotta työssäkäynti olisi vammaiselle henkilölle kannattavampaa kuin eläkkeelläolo, eläkkeen lepäämisajalta maksetaan erityisvammaistuen suuruinen vammaistuki. Hallitusohjelman mukaan vammaispolitiikkaa uudistetaan siten, että verotuksen kautta kanavoitua tukea muutetaan suoraksi tueksi ja palveluiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma Valtioneuvosto vahvisti lokakuussa 1999 uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman vuosille Ohjelma sisältää sekä kunnille annettuja suosituksia että hallituksen toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

9 9 Ohjelmassa on painotettu ongelmien varhaista ehkäisemistä. Johtavana periaatteena on hallinnonalojen ja kuntarajojen ylittävän yhteistyön vahvistaminen. Ohjelmassa korostuvat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys, osaaminen ja jaksaminen. Vanhuspalveluissa uudistamistarpeita Vanhusten kotona asumisen yleistyminen haastaa kuntia kehittämään asuin- ja elinympäristöjä sekä palveluja omatoimisuutta tukeviksi. Tavoitetta tukee ehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen sekä avopalvelujen lisääminen ja monipuolistaminen. Myös palvelujen rahoitusjärjestelmää ja maksupolitiikkaa on kehitettävä avohoitoa tukevaksi. Lisäksi on tärkeää, että yhteistyö sosiaalitoimen, asuntotoimen, korjausrakentamisen, kaavoituksen, yhdyskuntasuunnittelun ja liikennesektorin välillä toimii ja että uutta teknologiaa ja apuvälineitä käytetään hyödyksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman yhtenä suosituksena on, että kunnat tarjoavat yli 80-vuotiaille ehkäiseviä kotikäyntejä, joiden yhteydessä arvioidaan toimintakyky, asunto-olot ja palvelutarpeet. Laitoshoidossa olevien vanhusten määrä on pienentynyt koko 1990-luvun. Vanhukset siirtyvät pitkäaikaisen vanhainkotihoidon ja ympärivuorokautisten asumispalvelujen asiakkaiksi aiempaa huonokuntoisimpina. Tämä lisää henkilöstön tarvetta ja asettaa uudenlaisia vaatimuksia palvelujen laadulle. Vanhusten hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla ei ole tapahtunut yhtä suuria määrällisiä muutoksia kuin vanhainkotihoidossa. Keskeisenä haasteena on turvata vanhusten pitkäaikaisen sairaalahoidon voimavarat ja laatu tilanteessa, jossa osa terveyskeskusten osastoista on muutettu erikoissairaanhoidon potilaiden jatkohoitoa antaviksi osastoiksi, joilla hoidetaan paljon myös muita kuin iäkkäitä pitkäaikaispotilaita. Maksuton esiopetus toteutuu - päivähoitomaksuihin muutoksia Hallituksen ohjelmaan sisältyy maksuttoman esiopetuksen toteuttaminen 6- vuotiaiden ikäluokalle. Vuonna 2000 esiopetuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Kuntien velvollisuus esiopetuksen järjestämiseen tulee voimaan elokuun alusta Esiopetukseen osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Päätöksen tekee huoltaja. Esiopetuksen tavoitteena on parantaa lapsen oppimisedellytyksiä ja edesauttaa lasten joustavaa siirtymistä varhaiskasvatuksesta alkuopetukseen. Sosiaali- terveysministeriön ja opetusministeriön tekemän selvityksen mukaan 78 prosenttia kuusivuotiaista lapsista osallistui esiopetukseen tammikuussa Noin 90 prosenttia kunnista ilmoitti voivansa tarjota esiopetusta lähes kaikille halukkaille. Lasten hoitojärjestelyt vaihtelevat suuresti lasten iän mukaan. Alle kolmevuotiaista lapsista vain 26 prosenttia on hoidossa kodin ulkopuolella. 3-6-vuotiaista lapsista kaksi kolmesta on kunnan järjestämässä päivähoidossa. Yksityisen hoidon tuella hoidettavien lasten määrä on lisääntynyt jatkuvasti. Vuoden 2000 alusta lasten päivähoitomaksuissa tapahtuu muutoksia. Esityksessä enimmäismäärää korotetaan markasta markkaan kuukaudessa ja päivähoitomaksu kerätään 12 kuukaudelta, jos lapsi käyttää päivähoitopalveluita koko vuoden. Lasten ja nuorten ongelmat lisääntymässä Vaikka suomalaisten lasten ja nuorten terveys on suhteellisen hyvä, ovat erilaiset psykosomaattiset oireet kuten jännittyneisyys, väsymys, syömishäiriöt ja ahdistuneisuus lisääntyneet viime vuosina. Lasten ja nuorten alkoholin ja huumeiden käyttö on

10 10 paheneva ongelma. Nuorten tyttöjen tupakointi on yleistynyt. Alle 20-vuotiaille tehtyjen aborttien määrä on kasvussa. Huostassa olevien lasten määrä on pitkällä aikavälillä vähentynyt, mutta erilaisten avohuollon tukimuotojen piirissä on lapsia aiempaa enemmän. Tätä osoittaa muun muassa se, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut koko luvun. Lastensuojelutoimenpiteiden määrä olisi vielä suurempi, elleivät monet kunnat olisi pidättyneet sellaisista lastensuojelutoimenpiteistä, jotka olisivat aiheuttaneet suuria kustannuksia. Uusi lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä astui voimaan Järjestelmän tarkoituksena on tasata lastensuojelun suurten kustannusten yksittäiselle kunnalle aiheuttamaa taloudellista rasitetta. Näin lapselle pyritään takaamaan lastensuojelun tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset palvelut. Terveydenhuollon menot palaamassa ennen lamaa vallinneelle tasolle Terveydenhuollon menot ovat kasvaneet viime vuosina. Erityisesti erikoissairaanhoidon menot ovat lisääntyneet. Terveydenhuollon menot ovat silti pienemmät kuin 1990-luvun alussa. Kuntien väliset erot asukaskohtaisissa terveydenhuoltomenoissa ovat suuria, vaikka erot ovat supistuneet vuoden 1993 jälkeen. Lääkekustannusten kasvu on hidastunut. Vuonna 1998 tuli voimaan useita lainmuutoksia, jotka hidastivat lääkekustannusten ja korvausmenojen kasvua. Vuonna 1998 kasvua oli vain 2,1 prosenttia, kun lisäys oli vuodesta 1994 lähtien ollut vuosittain kymmenen prosentin luokkaa. Asiakkaiden osuus terveydenhuollon rahoituksesta on kasvanut. Erityisesti paljon terveydenhuollon palveluja käyttävien maksurasitus on saattanut nousta kohtuuttoman korkeaksi. Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuille on tulossa maksukatto vuonna Samalla kunnille annetaan mahdollisuus korottaa joitakin sosiaali- ja terveyspalveluista perittäviä maksuja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen etsitään uusia malleja Kunnat ovat etsineet viime vuosina terveydenhuollon järjestämiseen erilaisia ratkaisuja. Eräät kunnat ostavat terveyspalvelunsa naapurikunnilta. Pääkaupunkiseudun terveydenhuollon toimintaa pyritään tehostamaan järjestämällä alueen erikoissairaanhoito uudelleen. Vuoden 2000 alusta uusi sairaanhoitopiiri (HUS) korvaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit. Erilaisten sopimusohjausmallien kehittäminen kiinnostaa kuntia eri puolella Suomea. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja yksityisen sektorin osuus sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta on merkittävä. Viidesosa tuotannosta tapahtuu julkisen sektorin ulkopuolella. Järjestöt ja yritykset tuottavat erityisesti julkisia palveluita täydentäviä palveluita. Voittoa tavoittelemattomat järjestöt tuottavat etenkin sosiaalipalveluita, yritykset ovat lähinnä terveyspalvelujen tuottajia. Osa yksityisen sektorin ja järjestöjen toiminnasta perustuu kuntien kanssa tehtäviin ostopalvelusopimuksiin. Ostopalvelusopimukset ovat sosiaalihuollossa yleisempiä kuin terveydenhuollossa. Yksityisiltä tuottajilta ostetaan suhteellisesti eniten lasten- ja nuorten laitoshuollon palveluita. Terveydenhuollossa ostopalvelusopimukset ovat vähemmän merkittäviä ja koskevat pääasiassa sairaankuljetusta ja erilaisia tutkimusja tukipalveluita. Jotkut kunnat ovat tosin tehneet varsin laajoja terveydenhuollon ostopalvelusopimuksia yksityisten palvelutuottajien kanssa.

11 11 Asuminen kallistunut - toimeentulotukimenot vähentyneet Asumiskustannukset ovat viime vuosina kohonneet nopeasti. Erityisen nopeaa on ollut vuokrien ja asuntojen hintojen nousu pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Asumismenot ovat kasvaneet nopeammin kuin tulot. Kehitys on alkanut haitata työvoiman saantia kasvukeskuksiin. Työllisyyden kohentuminen on kääntänyt toimeentulotukimenot laskuun. Pitkäaikaistyöttömyyden yleisyys pitää kuitenkin toimeentulotukimenot edelleen suurina. Osaltaan toimeentulotukimenojen vähentyminen johtuu vuonna 1998 toimeentulotukeen tehdyistä heikennyksistä. Asumistuen korottaminen on myös vähentänyt toimeentulotuen tarvetta. Tuloerojen kasvu jatkuu Kotitalouksien väliset tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet. Tulo-osuuttaan on laajentanut erityisesti suurituloisin kymmenes. Tuloeroja ovat lisänneet omaisuustulojen ripeä kasvu, vielä noususuhdanteen aikana korkealla pysynyt työttömyys sekä toimeentuloturvaetuuksiin tehdyt leikkaukset. Tulonsiirtojen ja verotuksen tuloeroja tasoittava vaikutus on heikentynyt luvun puolivälistä alkaen. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tuloerot ovat edelleen suhteellisen pienet muihin OECD-maihin verrattuna. Useimmissa OECD-maissa tuloerot olivat 1990-luvun puolivälissä suuremmat kuin 1980-luvun puolivälissä. Tuloerojen kasvu näyttää 1990-luvun puolivälin jälkeen jatkuneen esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Tuloerojen viimeaikainen kasvu Suomessa ei siis ole mitenkään poikkeuksellinen ilmiö. Työllisyyden kohentuminen on hieman vähentänyt tulonsiirtojen merkitystä kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Työikäisten kotitalouksien riippuvuus tulonsiirroista on kuitenkin edelleen selvästi suurempi kuin ennen lamaa. Lähes täysin tulonsiirtojen varassa elävien työikäisten kotitalouksien osuus näyttää jääneen aikaisempaa suuremmaksi. Eri ikäluokkien tulokehitys on luvulla ollut erilainen. Nuorten tulokehitys on ollut muita ikäluokkia heikompi. Aikaisempaa suurempi osa nuorista kotitalouksista alitti suhteellisen köyhyysrajan.

12 12

13 1. SOSIAALIMENOT JA NIIDEN RAHOITUS 1.1. Sosiaalimenojen kehitys 1 13 Vuonna 1999 sosiaalimenojen arvioidaan olevan 190,3 miljardia markkaa eli 26,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Reaalisesti sosiaalimenot supistuvat hieman edellisvuodesta. Samalla sosiaalimenojen kansantuoteosuus alittaa selvästi EU-maiden keskiarvon ja palautuu ennen lamaa vallinneelle tasolle. Sosiaalimenojen kansantuoteosuuden arvioidaan edelleen supistuvan vuonna 2000, jolloin sosiaalimenot kasvaisivat nimellisesti 4,2 miljardia markkaa. Reaalikasvua olisi 1 prosentti. Menojen lisäys johtuu sairauden- ja terveydenhoitomenojen sekä eläkemenojen kasvusta. Valtion talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menot pienenevät nimellisesti sekä vuonna 1999 että Hallinnonalan menot muodostavat vajaan neljänneksen kaikista sosiaalimenoista eli 6 prosenttia bruttokansantuotteesta. (Kuvio 1.) Kuvio 1. Sosiaalimenot Suomessa ja keskimäärin EU-maissa sekä STM:n pääluokan budjettimenot suhteessa BKT:seen ja työttömyysaste Suomessa vuosina , prosenttia 40 % Suomi EU Suomen työttömyysaste STM:n pääluokan menot, % bkt:sta Sosiaalimenojen bruttokansantuoteosuuden viime vuosien nopean pienentymisen syinä ovat tuotannon ripeä kasvu ja työttömyyden jyrkkä lasku sekä sosiaalimenojen leikkaukset. Vuonna 1998 bruttokansantuote kasvoi reaalisesti 5,6 prosenttia, ja valtiovarainministeriö arvioi kasvun jatkuvan tänä ja ensi vuonna lähes 4 prosenttina. 1 Sosiaalimenojen tarkastelussa on siirrytty muiden EU-maiden tapaan nettokäsitteeseen eli käyttäjämaksut eivät enää sisälly sosiaalimenoihin. Tämä on otettava huomioon tehtäessä vertailuja aikaisempien vuosien sosiaalimenotilastoihin

14 14 Työttömyyden alentumisen ja sosiaalimenojen leikkauksien yhteisvaikutuksena asukasta kohden lasketut sosiaalimenot laskivat reaalisesti 1990-luvun jälkipuoliskolla. Myös maltilliset palkankorotukset ovat hidastaneet ansioon suhteutettujen etuuksien kehitystä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantokustannusten kasvua. Sosiaalimenot kääntyvät kasvuun vuonna 2000, kun työttömyysmenot supistuvat hitaammin kuin muiden pääryhmien menot kasvavat. (Kuvio 2.) Kuvio 2. Sosiaalimenojen kehitys vuosina sekä ennuste vuoteen 2005 Kiintein vuoden 1999 hinnoin 45 %, 1000 mk % BKT:sta Asukasta kohti, 1000 mk Etuuksien saajamäärät laskussa Viime vuosien hyvä talouskehitys näkyy etuuksien saajamäärissä. Työttömyysturvan päivärahojen saajien määrä vähenee edelleen, joskin kehitys on alueellisesti epäyhtenäistä. Toimeentulotuen ja elatustuen saajien määrät kääntyivät laskuun vuonna Sen sijaan asumistukimenot lisääntyvät, koska vuonna 1998 toteutetun tulorajojen korottamisen vaikutukset näkyvät täysimääräisesti vasta vuonna Taloudellisen laman seurauksena viimesijaisen sosiaaliturvan varaan on jäämässä pysyvästi huomattava määrä eri tavoin syrjäytyneitä ja moniongelmaisia, joiden toimeentulo on tilapäiseksi tarkoitettujen etuuksien varassa. Pitkään jatkunut työttömyys on monen kohdalla muuttunut pysyväksi, mikä on heijastunut työttömyyseläkkeiden runsaana lisääntymisenä. Työttömyyseläkkeisiin esitetyt muutokset tuskin yksin riittävät kehityksen pysäyttämiseen. Työttömyyseläkkeen merkitys pääasiallisena työstä eläkkeelle siirtymisen reittinä säilyy, mikä pienentää alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden ja yksilöllisten varhaiseläkkeiden määriä. Osa-aikaeläkkeen ikärajan alentaminen lisää osa-aikaeläkkeiden saajien määrää merkittävästi vuosina 1999 ja 2000.

15 15 Väestön ikääntyminen muuttaa menojen rakennetta Sosiaalimenojen suurin pääryhmä on vanhuus, jonka osuus kokonaismenoista on 30 prosenttia vuonna Väestön ikääntyminen kasvattaa edelleen vanhuusmenoja. Vuoteen 2005 mennessä osuuden arvioidaan nousevan jo lähes kolmannekseen kaikista sosiaalimenoista. Toiseksi suurin menokohde on sairaus- ja terveys. Myös tämän pääryhmän meno-osuus on kasvussa. Tämä johtuu väestön ikääntymisen ohella sairauden- ja terveydenhoidon kallistumisesta. Työttömyyden meno-osuus oli suurimmillaan vuonna 1993, jolloin pääryhmän osuus oli lähes 16 prosenttia. Vuonna 1999 työttömyyden osuus sosiaalimenoista supistuu jo vajaaseen 11 prosenttiin. Työttömyyden alentumisen lisäksi tähän on vaikuttanut ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavien osuuden pieneneminen. (Kuvio 3.) Kuvio 3. Sosiaalimenojen jakautuminen vuonna 1999 Vanhuus 30 % Lesket ja muut omaiset 4 % Perhe ja lapset 13 % Toimintarajoitteisuus 13 % Työttömyys 11 % Asuminen 2 % Sairaus ja terveys 23 % Hallinto 3 % Muu sosiaaliturva 2 % Elatussuhde kuvaa sitä, kuinka monen henkilön toimeentulo on riippuvainen yhden työllisen aikaansaamasta tuotoksesta. Suurtyöttömyys heikensi elatussuhdetta merkittävästi 1990-luvun alkupuoliskolla. Toimeentuloturvajärjestelmään kohdistui suuria paineita, sillä lähes jokainen 18 vuotta täyttänyt, joka ei ole ansiotyössä, on oikeutettu johonkin toimeentulon turvaavaan etuuteen luvun jälkipuoliskolla elatussuhde on parantunut työllisyyden kohentumisen myötä. Työllisyyden paraneminen sekä lisää verotuloja että vähentää etuusmenoja vahvistaen näin sosiaaliturvan rahoitusperustaa. Hieman pidemmällä aikavälillä väestön ikääntyminen muodostaa uuden haasteen. Vaikka taloudellinen kasvu säilyisi hyvänä, vanhuuseläkkeen saajien määrän voimakas kasvu kääntää elatussuhteen jälleen nousuun vuoden 2010 jälkeen. (Kuvio 4.) Kuvio 4. Elatussuhteen kehitys vuosina sekä projektio vuoteen 2050

16 % Työikäiset, ei toimeentuloturvaetuutta eikä työtä Työikäiset toimeentuloturvaetuuksien saajat Vanhuuseläkkeen saajat (65+ v.) Lapset (0-14 v.) 1.2. Sosiaalimenojen rahoitus Sosiaalimenojen rahoitus perustuu työnantajien ja vakuutettujen maksuihin sekä valtion ja kuntien rahoitusosuuksiin. Rahoituksen pitkän aikavälin kehityssuuntana on ollut työnantajien ja vakuutettujen rahoitusosuuksien kasvu. Tämä johtuu pitkälti työnantajien ja työntekijöiden maksuilla rahoitettavien työeläkemenojen kasvusta. Laman aikana käyttöön otetut palkansaajien työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut ovat muuttaneet pysyvästi työnantajien ja palkansaajien rahoitussuhteita. Lamavuosina sosiaaliturvajärjestelmän rahoitusvaje katettiin viime kädessä valtion velan lisäyksellä, mikä kasvatti valtion osuutta sosiaalimenojen rahoituksesta. (Taulukko 1 ja Liite 1.)

17 * 2000** Taulukko 1. Sosiaalimenojen rahoitus vuosina , miljardia markkaa 17 Vuosi * 1999** 2000** Valtio 57,4 57,5 57,0 58,0 -valtion budjettimenot 40,1 39,7 39,0 38,6 -valtionosuudet kunnille 13,9 13,2 13,0 14,5 -budjetin ulkopuoliset erät 3,4 4,6 5,0 4,9 Kunnat 36,0 37,6 39,4 39,5 Työnantajat 73,7 78,0 82,5 86,5 -vakuutusmaksut 57,1 60,5 64,2 67,7 -veronluonteiset maksut 8,9 9,1 9,6 9,4 -työhön liittymättömät työnantajamaksut 7,7 8,3 8,7 9,3 Vakuutetut 27,9 27,7 27,8 28,2 -vakuutusmaksut 16,0 17,4 18,1 19,1 -veronluonteiset maksut 11,9 10,3 9,7 9,1 Pääomatulot 13,4 13,8 15,1 16,6 Yhteensä 208,4 214,4 221,8 228,8 Asiakasmaksut 8,7 9,1 9,5 9,8 * ennakkotieto ** ennuste Rahana maksettavien toimeentuloturvaetuuksien ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusrakenteet eroavat toisistaan selvästi. Työnantajat, vakuutetut ja valtio rahoittavat pääosan toimeentuloturvasta. Valtio rahoittaa pääosan tulovähenteisistä toimeentuloturvaetuuksista, kuten asumistuesta ja työmarkkinatuesta. Kuntien merkitys toimeentuloturvan rahoituksessa on vähäinen ja se on supistunut viime vuosina. Kuntien ainoat merkittävät rahoituskohteet ovat toimeentulotuki ja pienten lasten hoidon tuet. (Kuvio 5.) Kuvio 5. Toimeentuloturvan rahoitusosuudet vuosina % Rahastot Vakuutetut Työnantajat Valtio Kunnat

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut 30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 VaV kunta- ja terveysjaosto (KutJ) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee 13,8 mrd.

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista. Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun Lähtökohdat talousarvion valmisteluun Tilaajajohtaja Kari Hakari Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 5.5.2014 Toimintaympäristö 2 Väestö Väestön kasvun osatekijät 3500 3000 2500 2000 1500

Lisätiedot

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

3 (3) Kuntatalouden näkymät

3 (3) Kuntatalouden näkymät 3 (3) Kilpailukykysopimus ei saa asettaa yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, eikä sopimus saa vaarantaa kuntataloudelle asetetun rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä 10.3.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 27.3.2015 USEITA TULOKULMIA AIHEESEEN Valtakunnalliset ja lainsäädäntöön perustuvat

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2018-2021 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 4/2017 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018 2021 8.5.2017 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Kehykset 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Hallintovaliokunta (HaV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

HE 137/2006 vp. 1. Nykytila

HE 137/2006 vp. 1. Nykytila HE 137/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sotilasvammalakia muutettavaksi siten, että sotainvalideille,

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

MITÄ ON SOSIAALIVAKUUTUS?

MITÄ ON SOSIAALIVAKUUTUS? MITÄ ON SOSIAALIVAKUUTUS? Vakuutuslääketieteen perusopetus L-kurssi Helsinki 7.5.2012 Kyösti Haukipuro ylilääkäri Kela/ Etelä-Suomen vakuutusalue Kela ja muu sosiaaliturva 2011 Sosiaalim enot yhteensä

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot