ESIPUHE... 3 SOSIAALITURVAN SUUNTA ASIANTUNTIJAT... 5 TIIVISTELMÄ SOSIAALIMENOT JA NIIDEN RAHOITUS...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIPUHE... 3 SOSIAALITURVAN SUUNTA 1999-2000 ASIANTUNTIJAT... 5 TIIVISTELMÄ... 7 1. SOSIAALIMENOT JA NIIDEN RAHOITUS..."

Transkriptio

1 1 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SOSIAALITURVAN SUUNTA ASIANTUNTIJAT... 5 TIIVISTELMÄ SOSIAALIMENOT JA NIIDEN RAHOITUS Sosiaalimenojen kehitys Etuuksien saajamäärät laskussa Väestön ikääntyminen muuttaa menojen rakennetta Sosiaalimenojen rahoitus Vuoden 2000 talousarvioesitys ja sosiaalipolitiikka Julkinen talous SOSIAALIMENOT KOHDERYHMITTÄIN Sairaus ja terveys Terveyspalvelujen kustannuksissa ja hoitokäytännöissä suuria eroja Sairaanhoitokorvausten menot kasvavat Lääkekustannuksia onnistuttu hillitsemään Sairauspäivärahamenot kasvussa - tarveharkintaista saavien määrä kääntynyt laskuun Terveyspalvelujen rahoitus edelleen pääosin julkisin varoin Asiakasmaksut korkeat - maksukatto tulossa Väestön terveydentila kehittynyt pääosin myönteisesti Ylipainosta suuria kustannuksia Nuoret entistä myönteisempiä päihteiden käytölle Väestöryhmien välisten terveyserot kasvaneet Terveyttä Kaikille 21 -ohjelma Terveyskysymykset entistä enemmän esillä EU:ssa Toimintarajoitteisuus Toimintarajoitteisuuden aiheuttamissa menoissa ei suuria muutoksia Vajaakuntoisten ja vammaisten työllisyysaste matala Työkyvyttömyyseläke ja työttömyyseläke työelämästä poistumisen reitteinä Työkyvyttömyyseläkkeen syyt Toimenpiteitä työkyvyn parantamiseksi ja eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseksi Uudistuksia vammaisten ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen tukemiseksi Vammaisten palvelut Vammaisten lasten perheiden aseman parantaminen Verotuki suoraksi tueksi ja palveluiksi Vanhuus Väestön ikääntyminen lisää vanhuusmenoja Yli 65-vuotiaiden toimintakyvyn kehitys Esteetön elinympäristö tukee itsenäistä selviytymistä Avopalveluja tarvitaan lisää Laitoshoidon laatu Painopisteiksi ehkäisevä ja kuntouttava toiminta sekä laatu Vanhusten palvelujen rahoitus Leskien ja muiden omaisten sosiaaliturva Perheet ja lapset Lapsilisien ja päivähoidon kautta eniten tukea lapsiperheille Pienten lasten hoitojärjestelyt Päivähoidon tarve vähenee Päivähoidon maksuihin muutoksia Varhaiskasvatustyöryhmä ehdottaa uudistuksia lasten päivähoitoon Lasten kotihoidon tuen käytössä ei suuria muutoksia Yksityisen hoidon tuen käyttö kasvanut vuotiaille subjektiivinen oikeus esiopetukseen vuonna Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä voimaan Isätoimikunta ehdottaa tukea vanhemmuuteen ja aikaa perheelle... 57

2 2 Lapsiperheiden sosiaaliset ongelmat kytkeytyvät työttömyyteen Työttömyys Työttömyydessä rakenteellisia ongelmia Työttömyyseläke varhaisen eläkkeelle siirtymisen reittinä Työmarkkinoiden toimivuutta lisääviä toimenpiteitä tarvitaan Asuminen ja toimeentulotuki Asumisen tukeminen Asumisen kokonaistuki vähentynyt Asumismenot nousseet Toimeentulotuki Toimeentulotuen saajat vähentymässä Toimeentulotukilain uudistuksen seuranta SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon investointijärjestelmä uudistetaan Yksityinen sektori ja järjestöt merkittäviä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ikääntyy TULONJAKO Tuloerojen kasvu jatkuu Riippuvuus tulonsiirroista edelleen suuri Tulokehitys eri ikäryhmissä ja kotitaloustyypeissä Tuloerot kasvussa myös muualla Nuorten köyhyysaste kasvanut LIITTEET... 90

3 3 ESIPUHE Sosiaaliturvan suunta on sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain julkaisema raportti. Raportin tavoitteena on kuvata ja analysoida suomalaista sosiaaliturvaa toteutuneen kehityksen ja tehtyjen päätösten valossa. Suomen talouden lähtökohdat näyttävät hyviltä vuodelle Vaikka kuntien talous on kokonaisuutena tarkastellen vähintään kohtuullinen, ovat kuntakohtaiset kehityserot kuitenkin huomattavia. Tämä tosiasia on otettava huomioon palvelujärjestelmää kehitettäessä. Viime vuosien hyvä taloudellinen kehitys näkyy etuuksien saajamäärissä. Toimeentulotuen ja elatustuen saajien määrät kääntyivät laskuun vuonna Työttömyyden alentuessa nopeasti sen alueelliset ja rakenteelliset piirteet korostuvat. Nuorisotyöttömyys on suhteellisen korkea. Ikääntyvien työntekijöiden on vaikea työllistyä, ja paine työttömyyseläkkeelle siirtymiseen pysyy suurena, ellei ikääntyneiden työssäpysymistä voida lisätä. Rakenteelliset ongelmat työmarkkinoilla ovat ilmeisiä. Koska teknologinen kehitys ja kansainvälinen kilpailu suosivat koulutusta ja ammattitaitoa, joutuvat heikon koulutuksen ja työkokemuksen omaavat muita todennäköisemmin työttömiksi. Taloudellisen laman seurauksena viimesijaisen tuen varaan on jäämässä pysyvästi huomattava määrä eri tavoin syrjäytyneitä ja moniongelmaisia, joiden toimeentulo on tilapäiseksi tarkoitettujen etuuksien varassa. Näiden ryhmien aseman parantaminen edellyttää nykyistä aktiivisempaa työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa. Sosiaalipolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee lähivuosina olla pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen ja ikääntyneitten ja nuorten työllisyysasteen kohottaminen. Valtioneuvosto on määrittänyt sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet ja toimenpidesuositukset seuraavalle nelivuotiskaudelle. Ohjelmassa on painotettu ongelmien varhaista estämistä. Johtavana periaatteena on hallinnonalojen ylittävän yhteistyön vahvistaminen sekä alueellisen yhteistyön lisääminen. Sosiaaliturvan suunta -julkaisusta vastaa pääasiassa sosiaali- terveysministeriön talous- ja suunnitteluosasto. Julkaisun tekemiseen osallistuneet asiantuntijat on lueteltu seuraavalla sivulla. Helsinki, joulukuu 1999 Kari Välimäki Ylijohtaja, osastopäällikkö

4 4

5 SOSIAALITURVAN SUUNTA ASIANTUNTIJAT Finanssisihteeri Tiina Heino Finanssisihteeri Annakaisa Iivari Neuvotteleva virkamies Raimo Jämsén Erikoistutkija Ilari Keso Neuvotteleva virkamies Arto Koho Finanssisihteeri Lars Kolttola Finanssisihteeri Arto Mynttinen Finanssisihteeri Heikki Palm Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Parjanne Ylitarkastaja Anne Raassina Finanssisihteeri Arto Salmela Erikoistutkija Pekka Sirén Erikoistutkija Riitta Säntti Ylitarkastaja Aune Turpeinen Neuvotteleva virkamies Kari Vinni 5 Raportin laatimista johti apulaisosastopäällikkö Rolf Myhrman. Toimitustyöstä vastasi erikoistutkija Ilari Keso. Laskentasihteeri Aila Malenius viimeisteli kuviot. Julkaisun ulkoasun suunnitteli ja toteutti julkaisusihteeri Heli Ulmanen.

6 6

7 7 TIIVISTELMÄ. Helsinki s. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, ISSN , 1999:27) ISBN Vuosina bruttokansatuote kasvoi keskimäärin 5 prosenttia, ja tänä vuonna kasvun arvioidaan olevan vajaat 4 prosenttia. Samalla työllisyys on kohentunut huomattavasti. Työllisyysaste on kuitenkin edelleen lähes kymmenen prosenttiyksikköä alempi kuin vuosikymmenen alussa. Alhainen työllisyysaste heikentää elatussuhdetta. Elatussuhde eli ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin on selvästi korkeampi kuin 1980-luvulla. Elatussuhteen heikkeneminen on kohdistanut suuria paineita toimeentuloturvajärjestelmään. Tästä huolimatta sosiaalimenojen kansantuoteosuuden arvioidaan olevan vuonna 1999 samalla tasolla kuin ennen taloudellista lamaa ja alittavan EU-maiden keskiarvon. Sosiaalimenojen bruttokansantuoteosuuden viime vuosien nopean pienentymisen syinä ovat tuotannon ripeä kasvu, työllisyyden kohentuminen sekä sosiaalimenojen leikkaukset. Ikääntyvä väestö - haaste työllisyystavoitteelle Hallitus on asettanut talouspolitiikan päätavoitteeksi työllisyyden parantamisen. Hallitus tähtää siihen, että työssäolevien osuus työikäisestä väestöstä kohoaisi 70 prosenttiin. Väestön ikääntyminen vaikeuttaa työllisyystavoitteen saavuttamista, mikäli vanhuuseläkeikää lähestyvien ikäluokkien työllisyyttä ei onnistuta kohottamaan. Näiden ikäluokkien työllisyysaste on ollut alhainen ja tulevaisuudessa ikäluokkien koko kasvaa entisestään, kun suuret ikäluokat lähestyvät eläkeikää. Työelämästä poistumisikä pyritään saamaan mahdollisimman lähelle lakisääteistä vanhuuseläkeikää eli 65 vuotta. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja työeläkelaitosten edustajat ovat sopineet yksityisalojen eläkkeitä koskevista järjestelyistä toimitusjohtaja Kari Puron johtamassa työryhmässä. Hallitus antoi työryhmän ehdotuksiin pohjautuvan esityksen eduskunnalle lokakuussa Työttömyyseläkkeen houkuttelevuutta vähentävien muutosten lisäksi hallitus esittää, että yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajaa nostetaan 58 vuodesta 60 vuoteen. Työeläke-laitosten on tehtävä 58- ja 59-vuotiaalle työkyvyttömyyseläkkeen hakijalle kuntoutusselvitys. Osa-aikaeläkkeen alaikäraja esitetään pidettäväksi 56 vuodessa ainakin vuoden 2002 loppuun. Toimella pyritään edistämään ihmisten jaksamista työskennellä aina eläkeikään asti. Aiemmin toteutetut työttömyyseläkkeiden ja yksilöllisten varhaiseläkkeiden ikärajojen korotukset ovat myöhentäneet eläkkeelle siirtymistä. Toisaalta työttömän mahdollisuus siirtyä 60 vuoden iässä työttömyyseläkkeelle muodostaa merkittävän eläkkeelle siirtymisen väylän. Varhaiseläkejärjestelmien kehittämistä on syytä jatkaa edelleen. Kun varhaiseläkkeelle siirtymisen väyliä padotaan, on samanaikaisesti tuettava ikääntyvien työssäpysymistä. Jos näin ei tapahdu, paine purkautuu työttömyytenä tai työkyvyttömyyseläkkeiden kääntymisenä uuteen kasvuun. Vuonna 1997 käynnistetyn Kansallisen ikäohjelman ( ) tavoitteena on virittää työelämä, sosiaalivakuutus ja erilaiset palvelut ikääntyvien työntekijöiden työllisyyttä edistäviksi ja työssä jatkamista tukeviksi. Ikääntyvien työllisyyden, työkyvyn ja työssäjaksamisen edistäminen on tärkeä osa sosiaaliturvan kestävän rahoituksen turvaamista.

8 8 Pitkäaikaistyöttömyys kärjistyvä ongelma Vuodesta 1994 alkaen työttömyysaste on alentunut kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen nopeasti. Vuonna 1999 keskimääräisen työttömyysasteen ennakoidaan laskevan hieman yli 10 prosenttiin, mikä vastaa EU-maiden keskitasoa. Työttömyyden alenemisen arvioidaan jatkuvan nopeana vuonna Työttömyys on viime vuosina polarisoitunut. Työttömiksi äskettäin tulleet työllistyvät yleensä nopeasti, mutta vaikeasti työllistyvien työmarkkina-asema heikkenee samalla entisestään. Työttömyysjaksojen keskimääräinen kestoaika on noin vuosi. Pitkäaikaistyöttömyyden myötä huomattava määrä työikäistä väestöä on vaarassa syrjäytyä tai on jo syrjäytynyt työmarkkinoilta. Pitkään jatkunut työttömyys vahvistaa riippuvaisuutta tukijärjestelmistä ja lisää riskiä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntymiseen ja kasautumiseen. Rakenteellinen työttömyys on tällä hetkellä suurempi kuin 1990-luvun alussa. Rakenteellisen työttömyyden laajuudesta ja syvyydestä saa käsityksen tarkastelemalla, minkälaisista ryhmistä työttömyys koostuu. Vaikeasti työllistyvien joukon muodostavat pääasiassa pitkään työmarkkinatukea saaneet ja niin sanotussa eläkeputkessa olevat työttömät. Vuonna 1999 vaikeasti työllistyviä työttömiä arvioidaan olevan noin , mikä vastaa lähes seitsemää prosenttia työvoimasta. Vajaakuntoisten ja vammaisten työllistymistä edistetään Korkea työttömyys on toistaiseksi rajoittanut vajaakuntoisten ja vammaisten työllistymistä. Vajaakuntoisten työttömien työnhakijoiden määrä on kasvussa väestön ikääntymisen takia. Eläkkeellä olevien vammaisten osuus on suuri. Ansiotyö on pääasiallinen toimeentulonlähde vain pienelle osalle vammaisista henkilöistä. Vammaisten kohonnut koulutustaso parantaa heidän edellytyksiään työelämään, kunhan tarvittavat apuvälineet ja avustajapalvelut turvataan. Vammaisten henkilöiden koulutuksen ja työhön pääsyn edistäminen sisältyy Euroopan unionin työllisyyssuuntaviivoihin. Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelman yhtenä osana vammaisten sosiaaliturvaa kehitetään koulutusta ja työssäkäyntiä kannustavaan suuntaan. Kuntoutusrahalakia ja kansaneläkelakia muutettiin alkaen niin, että kaikille vammaisille 16- ja 17-vuotiaille nuorille turvataan pääsy ammatilliseen kuntoutukseen ja aiempaa suurempi kuntoutusraha. Muutoksella pyritään ensisijaisesti vaikuttamaan sellaisiin vaikeavammaisiin nuoriin, jotka ovat aiemmin siirtyneet 16-vuotiaana suoraan eläkkeelle ilman tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Samanaikaisesti tuli voimaan uudistus, joka antaa pelkkää kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä saaville henkilöille mahdollisuuden jättää eläkkeensä lepäämään. Jotta työssäkäynti olisi vammaiselle henkilölle kannattavampaa kuin eläkkeelläolo, eläkkeen lepäämisajalta maksetaan erityisvammaistuen suuruinen vammaistuki. Hallitusohjelman mukaan vammaispolitiikkaa uudistetaan siten, että verotuksen kautta kanavoitua tukea muutetaan suoraksi tueksi ja palveluiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma Valtioneuvosto vahvisti lokakuussa 1999 uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman vuosille Ohjelma sisältää sekä kunnille annettuja suosituksia että hallituksen toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

9 9 Ohjelmassa on painotettu ongelmien varhaista ehkäisemistä. Johtavana periaatteena on hallinnonalojen ja kuntarajojen ylittävän yhteistyön vahvistaminen. Ohjelmassa korostuvat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys, osaaminen ja jaksaminen. Vanhuspalveluissa uudistamistarpeita Vanhusten kotona asumisen yleistyminen haastaa kuntia kehittämään asuin- ja elinympäristöjä sekä palveluja omatoimisuutta tukeviksi. Tavoitetta tukee ehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen sekä avopalvelujen lisääminen ja monipuolistaminen. Myös palvelujen rahoitusjärjestelmää ja maksupolitiikkaa on kehitettävä avohoitoa tukevaksi. Lisäksi on tärkeää, että yhteistyö sosiaalitoimen, asuntotoimen, korjausrakentamisen, kaavoituksen, yhdyskuntasuunnittelun ja liikennesektorin välillä toimii ja että uutta teknologiaa ja apuvälineitä käytetään hyödyksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman yhtenä suosituksena on, että kunnat tarjoavat yli 80-vuotiaille ehkäiseviä kotikäyntejä, joiden yhteydessä arvioidaan toimintakyky, asunto-olot ja palvelutarpeet. Laitoshoidossa olevien vanhusten määrä on pienentynyt koko 1990-luvun. Vanhukset siirtyvät pitkäaikaisen vanhainkotihoidon ja ympärivuorokautisten asumispalvelujen asiakkaiksi aiempaa huonokuntoisimpina. Tämä lisää henkilöstön tarvetta ja asettaa uudenlaisia vaatimuksia palvelujen laadulle. Vanhusten hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla ei ole tapahtunut yhtä suuria määrällisiä muutoksia kuin vanhainkotihoidossa. Keskeisenä haasteena on turvata vanhusten pitkäaikaisen sairaalahoidon voimavarat ja laatu tilanteessa, jossa osa terveyskeskusten osastoista on muutettu erikoissairaanhoidon potilaiden jatkohoitoa antaviksi osastoiksi, joilla hoidetaan paljon myös muita kuin iäkkäitä pitkäaikaispotilaita. Maksuton esiopetus toteutuu - päivähoitomaksuihin muutoksia Hallituksen ohjelmaan sisältyy maksuttoman esiopetuksen toteuttaminen 6- vuotiaiden ikäluokalle. Vuonna 2000 esiopetuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Kuntien velvollisuus esiopetuksen järjestämiseen tulee voimaan elokuun alusta Esiopetukseen osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Päätöksen tekee huoltaja. Esiopetuksen tavoitteena on parantaa lapsen oppimisedellytyksiä ja edesauttaa lasten joustavaa siirtymistä varhaiskasvatuksesta alkuopetukseen. Sosiaali- terveysministeriön ja opetusministeriön tekemän selvityksen mukaan 78 prosenttia kuusivuotiaista lapsista osallistui esiopetukseen tammikuussa Noin 90 prosenttia kunnista ilmoitti voivansa tarjota esiopetusta lähes kaikille halukkaille. Lasten hoitojärjestelyt vaihtelevat suuresti lasten iän mukaan. Alle kolmevuotiaista lapsista vain 26 prosenttia on hoidossa kodin ulkopuolella. 3-6-vuotiaista lapsista kaksi kolmesta on kunnan järjestämässä päivähoidossa. Yksityisen hoidon tuella hoidettavien lasten määrä on lisääntynyt jatkuvasti. Vuoden 2000 alusta lasten päivähoitomaksuissa tapahtuu muutoksia. Esityksessä enimmäismäärää korotetaan markasta markkaan kuukaudessa ja päivähoitomaksu kerätään 12 kuukaudelta, jos lapsi käyttää päivähoitopalveluita koko vuoden. Lasten ja nuorten ongelmat lisääntymässä Vaikka suomalaisten lasten ja nuorten terveys on suhteellisen hyvä, ovat erilaiset psykosomaattiset oireet kuten jännittyneisyys, väsymys, syömishäiriöt ja ahdistuneisuus lisääntyneet viime vuosina. Lasten ja nuorten alkoholin ja huumeiden käyttö on

10 10 paheneva ongelma. Nuorten tyttöjen tupakointi on yleistynyt. Alle 20-vuotiaille tehtyjen aborttien määrä on kasvussa. Huostassa olevien lasten määrä on pitkällä aikavälillä vähentynyt, mutta erilaisten avohuollon tukimuotojen piirissä on lapsia aiempaa enemmän. Tätä osoittaa muun muassa se, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut koko luvun. Lastensuojelutoimenpiteiden määrä olisi vielä suurempi, elleivät monet kunnat olisi pidättyneet sellaisista lastensuojelutoimenpiteistä, jotka olisivat aiheuttaneet suuria kustannuksia. Uusi lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä astui voimaan Järjestelmän tarkoituksena on tasata lastensuojelun suurten kustannusten yksittäiselle kunnalle aiheuttamaa taloudellista rasitetta. Näin lapselle pyritään takaamaan lastensuojelun tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset palvelut. Terveydenhuollon menot palaamassa ennen lamaa vallinneelle tasolle Terveydenhuollon menot ovat kasvaneet viime vuosina. Erityisesti erikoissairaanhoidon menot ovat lisääntyneet. Terveydenhuollon menot ovat silti pienemmät kuin 1990-luvun alussa. Kuntien väliset erot asukaskohtaisissa terveydenhuoltomenoissa ovat suuria, vaikka erot ovat supistuneet vuoden 1993 jälkeen. Lääkekustannusten kasvu on hidastunut. Vuonna 1998 tuli voimaan useita lainmuutoksia, jotka hidastivat lääkekustannusten ja korvausmenojen kasvua. Vuonna 1998 kasvua oli vain 2,1 prosenttia, kun lisäys oli vuodesta 1994 lähtien ollut vuosittain kymmenen prosentin luokkaa. Asiakkaiden osuus terveydenhuollon rahoituksesta on kasvanut. Erityisesti paljon terveydenhuollon palveluja käyttävien maksurasitus on saattanut nousta kohtuuttoman korkeaksi. Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuille on tulossa maksukatto vuonna Samalla kunnille annetaan mahdollisuus korottaa joitakin sosiaali- ja terveyspalveluista perittäviä maksuja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen etsitään uusia malleja Kunnat ovat etsineet viime vuosina terveydenhuollon järjestämiseen erilaisia ratkaisuja. Eräät kunnat ostavat terveyspalvelunsa naapurikunnilta. Pääkaupunkiseudun terveydenhuollon toimintaa pyritään tehostamaan järjestämällä alueen erikoissairaanhoito uudelleen. Vuoden 2000 alusta uusi sairaanhoitopiiri (HUS) korvaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit. Erilaisten sopimusohjausmallien kehittäminen kiinnostaa kuntia eri puolella Suomea. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja yksityisen sektorin osuus sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta on merkittävä. Viidesosa tuotannosta tapahtuu julkisen sektorin ulkopuolella. Järjestöt ja yritykset tuottavat erityisesti julkisia palveluita täydentäviä palveluita. Voittoa tavoittelemattomat järjestöt tuottavat etenkin sosiaalipalveluita, yritykset ovat lähinnä terveyspalvelujen tuottajia. Osa yksityisen sektorin ja järjestöjen toiminnasta perustuu kuntien kanssa tehtäviin ostopalvelusopimuksiin. Ostopalvelusopimukset ovat sosiaalihuollossa yleisempiä kuin terveydenhuollossa. Yksityisiltä tuottajilta ostetaan suhteellisesti eniten lasten- ja nuorten laitoshuollon palveluita. Terveydenhuollossa ostopalvelusopimukset ovat vähemmän merkittäviä ja koskevat pääasiassa sairaankuljetusta ja erilaisia tutkimusja tukipalveluita. Jotkut kunnat ovat tosin tehneet varsin laajoja terveydenhuollon ostopalvelusopimuksia yksityisten palvelutuottajien kanssa.

11 11 Asuminen kallistunut - toimeentulotukimenot vähentyneet Asumiskustannukset ovat viime vuosina kohonneet nopeasti. Erityisen nopeaa on ollut vuokrien ja asuntojen hintojen nousu pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Asumismenot ovat kasvaneet nopeammin kuin tulot. Kehitys on alkanut haitata työvoiman saantia kasvukeskuksiin. Työllisyyden kohentuminen on kääntänyt toimeentulotukimenot laskuun. Pitkäaikaistyöttömyyden yleisyys pitää kuitenkin toimeentulotukimenot edelleen suurina. Osaltaan toimeentulotukimenojen vähentyminen johtuu vuonna 1998 toimeentulotukeen tehdyistä heikennyksistä. Asumistuen korottaminen on myös vähentänyt toimeentulotuen tarvetta. Tuloerojen kasvu jatkuu Kotitalouksien väliset tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet. Tulo-osuuttaan on laajentanut erityisesti suurituloisin kymmenes. Tuloeroja ovat lisänneet omaisuustulojen ripeä kasvu, vielä noususuhdanteen aikana korkealla pysynyt työttömyys sekä toimeentuloturvaetuuksiin tehdyt leikkaukset. Tulonsiirtojen ja verotuksen tuloeroja tasoittava vaikutus on heikentynyt luvun puolivälistä alkaen. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tuloerot ovat edelleen suhteellisen pienet muihin OECD-maihin verrattuna. Useimmissa OECD-maissa tuloerot olivat 1990-luvun puolivälissä suuremmat kuin 1980-luvun puolivälissä. Tuloerojen kasvu näyttää 1990-luvun puolivälin jälkeen jatkuneen esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Tuloerojen viimeaikainen kasvu Suomessa ei siis ole mitenkään poikkeuksellinen ilmiö. Työllisyyden kohentuminen on hieman vähentänyt tulonsiirtojen merkitystä kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Työikäisten kotitalouksien riippuvuus tulonsiirroista on kuitenkin edelleen selvästi suurempi kuin ennen lamaa. Lähes täysin tulonsiirtojen varassa elävien työikäisten kotitalouksien osuus näyttää jääneen aikaisempaa suuremmaksi. Eri ikäluokkien tulokehitys on luvulla ollut erilainen. Nuorten tulokehitys on ollut muita ikäluokkia heikompi. Aikaisempaa suurempi osa nuorista kotitalouksista alitti suhteellisen köyhyysrajan.

12 12

13 1. SOSIAALIMENOT JA NIIDEN RAHOITUS 1.1. Sosiaalimenojen kehitys 1 13 Vuonna 1999 sosiaalimenojen arvioidaan olevan 190,3 miljardia markkaa eli 26,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Reaalisesti sosiaalimenot supistuvat hieman edellisvuodesta. Samalla sosiaalimenojen kansantuoteosuus alittaa selvästi EU-maiden keskiarvon ja palautuu ennen lamaa vallinneelle tasolle. Sosiaalimenojen kansantuoteosuuden arvioidaan edelleen supistuvan vuonna 2000, jolloin sosiaalimenot kasvaisivat nimellisesti 4,2 miljardia markkaa. Reaalikasvua olisi 1 prosentti. Menojen lisäys johtuu sairauden- ja terveydenhoitomenojen sekä eläkemenojen kasvusta. Valtion talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menot pienenevät nimellisesti sekä vuonna 1999 että Hallinnonalan menot muodostavat vajaan neljänneksen kaikista sosiaalimenoista eli 6 prosenttia bruttokansantuotteesta. (Kuvio 1.) Kuvio 1. Sosiaalimenot Suomessa ja keskimäärin EU-maissa sekä STM:n pääluokan budjettimenot suhteessa BKT:seen ja työttömyysaste Suomessa vuosina , prosenttia 40 % Suomi EU Suomen työttömyysaste STM:n pääluokan menot, % bkt:sta Sosiaalimenojen bruttokansantuoteosuuden viime vuosien nopean pienentymisen syinä ovat tuotannon ripeä kasvu ja työttömyyden jyrkkä lasku sekä sosiaalimenojen leikkaukset. Vuonna 1998 bruttokansantuote kasvoi reaalisesti 5,6 prosenttia, ja valtiovarainministeriö arvioi kasvun jatkuvan tänä ja ensi vuonna lähes 4 prosenttina. 1 Sosiaalimenojen tarkastelussa on siirrytty muiden EU-maiden tapaan nettokäsitteeseen eli käyttäjämaksut eivät enää sisälly sosiaalimenoihin. Tämä on otettava huomioon tehtäessä vertailuja aikaisempien vuosien sosiaalimenotilastoihin

14 14 Työttömyyden alentumisen ja sosiaalimenojen leikkauksien yhteisvaikutuksena asukasta kohden lasketut sosiaalimenot laskivat reaalisesti 1990-luvun jälkipuoliskolla. Myös maltilliset palkankorotukset ovat hidastaneet ansioon suhteutettujen etuuksien kehitystä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantokustannusten kasvua. Sosiaalimenot kääntyvät kasvuun vuonna 2000, kun työttömyysmenot supistuvat hitaammin kuin muiden pääryhmien menot kasvavat. (Kuvio 2.) Kuvio 2. Sosiaalimenojen kehitys vuosina sekä ennuste vuoteen 2005 Kiintein vuoden 1999 hinnoin 45 %, 1000 mk % BKT:sta Asukasta kohti, 1000 mk Etuuksien saajamäärät laskussa Viime vuosien hyvä talouskehitys näkyy etuuksien saajamäärissä. Työttömyysturvan päivärahojen saajien määrä vähenee edelleen, joskin kehitys on alueellisesti epäyhtenäistä. Toimeentulotuen ja elatustuen saajien määrät kääntyivät laskuun vuonna Sen sijaan asumistukimenot lisääntyvät, koska vuonna 1998 toteutetun tulorajojen korottamisen vaikutukset näkyvät täysimääräisesti vasta vuonna Taloudellisen laman seurauksena viimesijaisen sosiaaliturvan varaan on jäämässä pysyvästi huomattava määrä eri tavoin syrjäytyneitä ja moniongelmaisia, joiden toimeentulo on tilapäiseksi tarkoitettujen etuuksien varassa. Pitkään jatkunut työttömyys on monen kohdalla muuttunut pysyväksi, mikä on heijastunut työttömyyseläkkeiden runsaana lisääntymisenä. Työttömyyseläkkeisiin esitetyt muutokset tuskin yksin riittävät kehityksen pysäyttämiseen. Työttömyyseläkkeen merkitys pääasiallisena työstä eläkkeelle siirtymisen reittinä säilyy, mikä pienentää alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden ja yksilöllisten varhaiseläkkeiden määriä. Osa-aikaeläkkeen ikärajan alentaminen lisää osa-aikaeläkkeiden saajien määrää merkittävästi vuosina 1999 ja 2000.

15 15 Väestön ikääntyminen muuttaa menojen rakennetta Sosiaalimenojen suurin pääryhmä on vanhuus, jonka osuus kokonaismenoista on 30 prosenttia vuonna Väestön ikääntyminen kasvattaa edelleen vanhuusmenoja. Vuoteen 2005 mennessä osuuden arvioidaan nousevan jo lähes kolmannekseen kaikista sosiaalimenoista. Toiseksi suurin menokohde on sairaus- ja terveys. Myös tämän pääryhmän meno-osuus on kasvussa. Tämä johtuu väestön ikääntymisen ohella sairauden- ja terveydenhoidon kallistumisesta. Työttömyyden meno-osuus oli suurimmillaan vuonna 1993, jolloin pääryhmän osuus oli lähes 16 prosenttia. Vuonna 1999 työttömyyden osuus sosiaalimenoista supistuu jo vajaaseen 11 prosenttiin. Työttömyyden alentumisen lisäksi tähän on vaikuttanut ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavien osuuden pieneneminen. (Kuvio 3.) Kuvio 3. Sosiaalimenojen jakautuminen vuonna 1999 Vanhuus 30 % Lesket ja muut omaiset 4 % Perhe ja lapset 13 % Toimintarajoitteisuus 13 % Työttömyys 11 % Asuminen 2 % Sairaus ja terveys 23 % Hallinto 3 % Muu sosiaaliturva 2 % Elatussuhde kuvaa sitä, kuinka monen henkilön toimeentulo on riippuvainen yhden työllisen aikaansaamasta tuotoksesta. Suurtyöttömyys heikensi elatussuhdetta merkittävästi 1990-luvun alkupuoliskolla. Toimeentuloturvajärjestelmään kohdistui suuria paineita, sillä lähes jokainen 18 vuotta täyttänyt, joka ei ole ansiotyössä, on oikeutettu johonkin toimeentulon turvaavaan etuuteen luvun jälkipuoliskolla elatussuhde on parantunut työllisyyden kohentumisen myötä. Työllisyyden paraneminen sekä lisää verotuloja että vähentää etuusmenoja vahvistaen näin sosiaaliturvan rahoitusperustaa. Hieman pidemmällä aikavälillä väestön ikääntyminen muodostaa uuden haasteen. Vaikka taloudellinen kasvu säilyisi hyvänä, vanhuuseläkkeen saajien määrän voimakas kasvu kääntää elatussuhteen jälleen nousuun vuoden 2010 jälkeen. (Kuvio 4.) Kuvio 4. Elatussuhteen kehitys vuosina sekä projektio vuoteen 2050

16 % Työikäiset, ei toimeentuloturvaetuutta eikä työtä Työikäiset toimeentuloturvaetuuksien saajat Vanhuuseläkkeen saajat (65+ v.) Lapset (0-14 v.) 1.2. Sosiaalimenojen rahoitus Sosiaalimenojen rahoitus perustuu työnantajien ja vakuutettujen maksuihin sekä valtion ja kuntien rahoitusosuuksiin. Rahoituksen pitkän aikavälin kehityssuuntana on ollut työnantajien ja vakuutettujen rahoitusosuuksien kasvu. Tämä johtuu pitkälti työnantajien ja työntekijöiden maksuilla rahoitettavien työeläkemenojen kasvusta. Laman aikana käyttöön otetut palkansaajien työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut ovat muuttaneet pysyvästi työnantajien ja palkansaajien rahoitussuhteita. Lamavuosina sosiaaliturvajärjestelmän rahoitusvaje katettiin viime kädessä valtion velan lisäyksellä, mikä kasvatti valtion osuutta sosiaalimenojen rahoituksesta. (Taulukko 1 ja Liite 1.)

17 * 2000** Taulukko 1. Sosiaalimenojen rahoitus vuosina , miljardia markkaa 17 Vuosi * 1999** 2000** Valtio 57,4 57,5 57,0 58,0 -valtion budjettimenot 40,1 39,7 39,0 38,6 -valtionosuudet kunnille 13,9 13,2 13,0 14,5 -budjetin ulkopuoliset erät 3,4 4,6 5,0 4,9 Kunnat 36,0 37,6 39,4 39,5 Työnantajat 73,7 78,0 82,5 86,5 -vakuutusmaksut 57,1 60,5 64,2 67,7 -veronluonteiset maksut 8,9 9,1 9,6 9,4 -työhön liittymättömät työnantajamaksut 7,7 8,3 8,7 9,3 Vakuutetut 27,9 27,7 27,8 28,2 -vakuutusmaksut 16,0 17,4 18,1 19,1 -veronluonteiset maksut 11,9 10,3 9,7 9,1 Pääomatulot 13,4 13,8 15,1 16,6 Yhteensä 208,4 214,4 221,8 228,8 Asiakasmaksut 8,7 9,1 9,5 9,8 * ennakkotieto ** ennuste Rahana maksettavien toimeentuloturvaetuuksien ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusrakenteet eroavat toisistaan selvästi. Työnantajat, vakuutetut ja valtio rahoittavat pääosan toimeentuloturvasta. Valtio rahoittaa pääosan tulovähenteisistä toimeentuloturvaetuuksista, kuten asumistuesta ja työmarkkinatuesta. Kuntien merkitys toimeentuloturvan rahoituksessa on vähäinen ja se on supistunut viime vuosina. Kuntien ainoat merkittävät rahoituskohteet ovat toimeentulotuki ja pienten lasten hoidon tuet. (Kuvio 5.) Kuvio 5. Toimeentuloturvan rahoitusosuudet vuosina % Rahastot Vakuutetut Työnantajat Valtio Kunnat

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut

Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut 30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi toimeentulotuesta annettua lakia korottamalla

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Kehykset 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Hallintovaliokunta (HaV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista. Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja

Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja Tutkimusprofessori, Aki Kangasharju VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) SUOMEN TALOUDEN TILA JA TULEVAISUUS 17.9.2009 Wolff-auditorio, Vaasan yliopisto Mitä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllämainitussa asiassa.

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllämainitussa asiassa. LAUSUNTO Helsinki 6.11.2015 VALTIONVARAINVALIOKUNNAN KUNTA- JA TERVEYSJAOSTO Eduskunta Viite: Asiantuntijakuuleminen kunta- ja terveysjaostossa 10.11.2015 Asia: Hallituksen esitys (HE 30/2015 vp) eduskunnalle

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016

RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategia 2020 ja talousarvioperusteet 2016 Visio Toimintakykyisenä kotona Perustehtävämme Järjestää alueen väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Tampereen yliopisto 26.4.2016 VTT Jaakko Kiander Ilmarinen 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Muuttuva ikärakenne ja

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas

Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas Suunto - projetin päätösseminaari Levillä 20-21.11.2014. Haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua - miten? Mirja Kangas TYÖLLISYYDEN HOIDON UUDISTUS; haasteita on paljon ja niihin on pakko tarttua.

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Uusi sairaala -hanke ; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Uusi sairaala -hanke 1.4.2011; Helsinki, Kuntatalo Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen haasteet ja keskeiset lähivuosien

Lisätiedot

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista 9.1.2017 Martti Hetemäki Uudistus 1: Työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nosto 2005- (koskee 55-59-v.) Uudistus 2: Työttömyyseläkejärjestelmän

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

1992 vp - HE 155. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 155. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 155 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi siten, että lapsilisä maksettaisiin

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot