ESIPUHE... 3 SOSIAALITURVAN SUUNTA ASIANTUNTIJAT... 5 TIIVISTELMÄ SOSIAALIMENOT JA NIIDEN RAHOITUS...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIPUHE... 3 SOSIAALITURVAN SUUNTA 1999-2000 ASIANTUNTIJAT... 5 TIIVISTELMÄ... 7 1. SOSIAALIMENOT JA NIIDEN RAHOITUS..."

Transkriptio

1 1 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SOSIAALITURVAN SUUNTA ASIANTUNTIJAT... 5 TIIVISTELMÄ SOSIAALIMENOT JA NIIDEN RAHOITUS Sosiaalimenojen kehitys Etuuksien saajamäärät laskussa Väestön ikääntyminen muuttaa menojen rakennetta Sosiaalimenojen rahoitus Vuoden 2000 talousarvioesitys ja sosiaalipolitiikka Julkinen talous SOSIAALIMENOT KOHDERYHMITTÄIN Sairaus ja terveys Terveyspalvelujen kustannuksissa ja hoitokäytännöissä suuria eroja Sairaanhoitokorvausten menot kasvavat Lääkekustannuksia onnistuttu hillitsemään Sairauspäivärahamenot kasvussa - tarveharkintaista saavien määrä kääntynyt laskuun Terveyspalvelujen rahoitus edelleen pääosin julkisin varoin Asiakasmaksut korkeat - maksukatto tulossa Väestön terveydentila kehittynyt pääosin myönteisesti Ylipainosta suuria kustannuksia Nuoret entistä myönteisempiä päihteiden käytölle Väestöryhmien välisten terveyserot kasvaneet Terveyttä Kaikille 21 -ohjelma Terveyskysymykset entistä enemmän esillä EU:ssa Toimintarajoitteisuus Toimintarajoitteisuuden aiheuttamissa menoissa ei suuria muutoksia Vajaakuntoisten ja vammaisten työllisyysaste matala Työkyvyttömyyseläke ja työttömyyseläke työelämästä poistumisen reitteinä Työkyvyttömyyseläkkeen syyt Toimenpiteitä työkyvyn parantamiseksi ja eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseksi Uudistuksia vammaisten ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen tukemiseksi Vammaisten palvelut Vammaisten lasten perheiden aseman parantaminen Verotuki suoraksi tueksi ja palveluiksi Vanhuus Väestön ikääntyminen lisää vanhuusmenoja Yli 65-vuotiaiden toimintakyvyn kehitys Esteetön elinympäristö tukee itsenäistä selviytymistä Avopalveluja tarvitaan lisää Laitoshoidon laatu Painopisteiksi ehkäisevä ja kuntouttava toiminta sekä laatu Vanhusten palvelujen rahoitus Leskien ja muiden omaisten sosiaaliturva Perheet ja lapset Lapsilisien ja päivähoidon kautta eniten tukea lapsiperheille Pienten lasten hoitojärjestelyt Päivähoidon tarve vähenee Päivähoidon maksuihin muutoksia Varhaiskasvatustyöryhmä ehdottaa uudistuksia lasten päivähoitoon Lasten kotihoidon tuen käytössä ei suuria muutoksia Yksityisen hoidon tuen käyttö kasvanut vuotiaille subjektiivinen oikeus esiopetukseen vuonna Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä voimaan Isätoimikunta ehdottaa tukea vanhemmuuteen ja aikaa perheelle... 57

2 2 Lapsiperheiden sosiaaliset ongelmat kytkeytyvät työttömyyteen Työttömyys Työttömyydessä rakenteellisia ongelmia Työttömyyseläke varhaisen eläkkeelle siirtymisen reittinä Työmarkkinoiden toimivuutta lisääviä toimenpiteitä tarvitaan Asuminen ja toimeentulotuki Asumisen tukeminen Asumisen kokonaistuki vähentynyt Asumismenot nousseet Toimeentulotuki Toimeentulotuen saajat vähentymässä Toimeentulotukilain uudistuksen seuranta SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon investointijärjestelmä uudistetaan Yksityinen sektori ja järjestöt merkittäviä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ikääntyy TULONJAKO Tuloerojen kasvu jatkuu Riippuvuus tulonsiirroista edelleen suuri Tulokehitys eri ikäryhmissä ja kotitaloustyypeissä Tuloerot kasvussa myös muualla Nuorten köyhyysaste kasvanut LIITTEET... 90

3 3 ESIPUHE Sosiaaliturvan suunta on sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain julkaisema raportti. Raportin tavoitteena on kuvata ja analysoida suomalaista sosiaaliturvaa toteutuneen kehityksen ja tehtyjen päätösten valossa. Suomen talouden lähtökohdat näyttävät hyviltä vuodelle Vaikka kuntien talous on kokonaisuutena tarkastellen vähintään kohtuullinen, ovat kuntakohtaiset kehityserot kuitenkin huomattavia. Tämä tosiasia on otettava huomioon palvelujärjestelmää kehitettäessä. Viime vuosien hyvä taloudellinen kehitys näkyy etuuksien saajamäärissä. Toimeentulotuen ja elatustuen saajien määrät kääntyivät laskuun vuonna Työttömyyden alentuessa nopeasti sen alueelliset ja rakenteelliset piirteet korostuvat. Nuorisotyöttömyys on suhteellisen korkea. Ikääntyvien työntekijöiden on vaikea työllistyä, ja paine työttömyyseläkkeelle siirtymiseen pysyy suurena, ellei ikääntyneiden työssäpysymistä voida lisätä. Rakenteelliset ongelmat työmarkkinoilla ovat ilmeisiä. Koska teknologinen kehitys ja kansainvälinen kilpailu suosivat koulutusta ja ammattitaitoa, joutuvat heikon koulutuksen ja työkokemuksen omaavat muita todennäköisemmin työttömiksi. Taloudellisen laman seurauksena viimesijaisen tuen varaan on jäämässä pysyvästi huomattava määrä eri tavoin syrjäytyneitä ja moniongelmaisia, joiden toimeentulo on tilapäiseksi tarkoitettujen etuuksien varassa. Näiden ryhmien aseman parantaminen edellyttää nykyistä aktiivisempaa työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa. Sosiaalipolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee lähivuosina olla pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen ja ikääntyneitten ja nuorten työllisyysasteen kohottaminen. Valtioneuvosto on määrittänyt sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet ja toimenpidesuositukset seuraavalle nelivuotiskaudelle. Ohjelmassa on painotettu ongelmien varhaista estämistä. Johtavana periaatteena on hallinnonalojen ylittävän yhteistyön vahvistaminen sekä alueellisen yhteistyön lisääminen. Sosiaaliturvan suunta -julkaisusta vastaa pääasiassa sosiaali- terveysministeriön talous- ja suunnitteluosasto. Julkaisun tekemiseen osallistuneet asiantuntijat on lueteltu seuraavalla sivulla. Helsinki, joulukuu 1999 Kari Välimäki Ylijohtaja, osastopäällikkö

4 4

5 SOSIAALITURVAN SUUNTA ASIANTUNTIJAT Finanssisihteeri Tiina Heino Finanssisihteeri Annakaisa Iivari Neuvotteleva virkamies Raimo Jämsén Erikoistutkija Ilari Keso Neuvotteleva virkamies Arto Koho Finanssisihteeri Lars Kolttola Finanssisihteeri Arto Mynttinen Finanssisihteeri Heikki Palm Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Parjanne Ylitarkastaja Anne Raassina Finanssisihteeri Arto Salmela Erikoistutkija Pekka Sirén Erikoistutkija Riitta Säntti Ylitarkastaja Aune Turpeinen Neuvotteleva virkamies Kari Vinni 5 Raportin laatimista johti apulaisosastopäällikkö Rolf Myhrman. Toimitustyöstä vastasi erikoistutkija Ilari Keso. Laskentasihteeri Aila Malenius viimeisteli kuviot. Julkaisun ulkoasun suunnitteli ja toteutti julkaisusihteeri Heli Ulmanen.

6 6

7 7 TIIVISTELMÄ. Helsinki s. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, ISSN , 1999:27) ISBN Vuosina bruttokansatuote kasvoi keskimäärin 5 prosenttia, ja tänä vuonna kasvun arvioidaan olevan vajaat 4 prosenttia. Samalla työllisyys on kohentunut huomattavasti. Työllisyysaste on kuitenkin edelleen lähes kymmenen prosenttiyksikköä alempi kuin vuosikymmenen alussa. Alhainen työllisyysaste heikentää elatussuhdetta. Elatussuhde eli ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin on selvästi korkeampi kuin 1980-luvulla. Elatussuhteen heikkeneminen on kohdistanut suuria paineita toimeentuloturvajärjestelmään. Tästä huolimatta sosiaalimenojen kansantuoteosuuden arvioidaan olevan vuonna 1999 samalla tasolla kuin ennen taloudellista lamaa ja alittavan EU-maiden keskiarvon. Sosiaalimenojen bruttokansantuoteosuuden viime vuosien nopean pienentymisen syinä ovat tuotannon ripeä kasvu, työllisyyden kohentuminen sekä sosiaalimenojen leikkaukset. Ikääntyvä väestö - haaste työllisyystavoitteelle Hallitus on asettanut talouspolitiikan päätavoitteeksi työllisyyden parantamisen. Hallitus tähtää siihen, että työssäolevien osuus työikäisestä väestöstä kohoaisi 70 prosenttiin. Väestön ikääntyminen vaikeuttaa työllisyystavoitteen saavuttamista, mikäli vanhuuseläkeikää lähestyvien ikäluokkien työllisyyttä ei onnistuta kohottamaan. Näiden ikäluokkien työllisyysaste on ollut alhainen ja tulevaisuudessa ikäluokkien koko kasvaa entisestään, kun suuret ikäluokat lähestyvät eläkeikää. Työelämästä poistumisikä pyritään saamaan mahdollisimman lähelle lakisääteistä vanhuuseläkeikää eli 65 vuotta. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja työeläkelaitosten edustajat ovat sopineet yksityisalojen eläkkeitä koskevista järjestelyistä toimitusjohtaja Kari Puron johtamassa työryhmässä. Hallitus antoi työryhmän ehdotuksiin pohjautuvan esityksen eduskunnalle lokakuussa Työttömyyseläkkeen houkuttelevuutta vähentävien muutosten lisäksi hallitus esittää, että yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajaa nostetaan 58 vuodesta 60 vuoteen. Työeläke-laitosten on tehtävä 58- ja 59-vuotiaalle työkyvyttömyyseläkkeen hakijalle kuntoutusselvitys. Osa-aikaeläkkeen alaikäraja esitetään pidettäväksi 56 vuodessa ainakin vuoden 2002 loppuun. Toimella pyritään edistämään ihmisten jaksamista työskennellä aina eläkeikään asti. Aiemmin toteutetut työttömyyseläkkeiden ja yksilöllisten varhaiseläkkeiden ikärajojen korotukset ovat myöhentäneet eläkkeelle siirtymistä. Toisaalta työttömän mahdollisuus siirtyä 60 vuoden iässä työttömyyseläkkeelle muodostaa merkittävän eläkkeelle siirtymisen väylän. Varhaiseläkejärjestelmien kehittämistä on syytä jatkaa edelleen. Kun varhaiseläkkeelle siirtymisen väyliä padotaan, on samanaikaisesti tuettava ikääntyvien työssäpysymistä. Jos näin ei tapahdu, paine purkautuu työttömyytenä tai työkyvyttömyyseläkkeiden kääntymisenä uuteen kasvuun. Vuonna 1997 käynnistetyn Kansallisen ikäohjelman ( ) tavoitteena on virittää työelämä, sosiaalivakuutus ja erilaiset palvelut ikääntyvien työntekijöiden työllisyyttä edistäviksi ja työssä jatkamista tukeviksi. Ikääntyvien työllisyyden, työkyvyn ja työssäjaksamisen edistäminen on tärkeä osa sosiaaliturvan kestävän rahoituksen turvaamista.

8 8 Pitkäaikaistyöttömyys kärjistyvä ongelma Vuodesta 1994 alkaen työttömyysaste on alentunut kansainvälisesti verrattuna poikkeuksellisen nopeasti. Vuonna 1999 keskimääräisen työttömyysasteen ennakoidaan laskevan hieman yli 10 prosenttiin, mikä vastaa EU-maiden keskitasoa. Työttömyyden alenemisen arvioidaan jatkuvan nopeana vuonna Työttömyys on viime vuosina polarisoitunut. Työttömiksi äskettäin tulleet työllistyvät yleensä nopeasti, mutta vaikeasti työllistyvien työmarkkina-asema heikkenee samalla entisestään. Työttömyysjaksojen keskimääräinen kestoaika on noin vuosi. Pitkäaikaistyöttömyyden myötä huomattava määrä työikäistä väestöä on vaarassa syrjäytyä tai on jo syrjäytynyt työmarkkinoilta. Pitkään jatkunut työttömyys vahvistaa riippuvaisuutta tukijärjestelmistä ja lisää riskiä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntymiseen ja kasautumiseen. Rakenteellinen työttömyys on tällä hetkellä suurempi kuin 1990-luvun alussa. Rakenteellisen työttömyyden laajuudesta ja syvyydestä saa käsityksen tarkastelemalla, minkälaisista ryhmistä työttömyys koostuu. Vaikeasti työllistyvien joukon muodostavat pääasiassa pitkään työmarkkinatukea saaneet ja niin sanotussa eläkeputkessa olevat työttömät. Vuonna 1999 vaikeasti työllistyviä työttömiä arvioidaan olevan noin , mikä vastaa lähes seitsemää prosenttia työvoimasta. Vajaakuntoisten ja vammaisten työllistymistä edistetään Korkea työttömyys on toistaiseksi rajoittanut vajaakuntoisten ja vammaisten työllistymistä. Vajaakuntoisten työttömien työnhakijoiden määrä on kasvussa väestön ikääntymisen takia. Eläkkeellä olevien vammaisten osuus on suuri. Ansiotyö on pääasiallinen toimeentulonlähde vain pienelle osalle vammaisista henkilöistä. Vammaisten kohonnut koulutustaso parantaa heidän edellytyksiään työelämään, kunhan tarvittavat apuvälineet ja avustajapalvelut turvataan. Vammaisten henkilöiden koulutuksen ja työhön pääsyn edistäminen sisältyy Euroopan unionin työllisyyssuuntaviivoihin. Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelman yhtenä osana vammaisten sosiaaliturvaa kehitetään koulutusta ja työssäkäyntiä kannustavaan suuntaan. Kuntoutusrahalakia ja kansaneläkelakia muutettiin alkaen niin, että kaikille vammaisille 16- ja 17-vuotiaille nuorille turvataan pääsy ammatilliseen kuntoutukseen ja aiempaa suurempi kuntoutusraha. Muutoksella pyritään ensisijaisesti vaikuttamaan sellaisiin vaikeavammaisiin nuoriin, jotka ovat aiemmin siirtyneet 16-vuotiaana suoraan eläkkeelle ilman tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Samanaikaisesti tuli voimaan uudistus, joka antaa pelkkää kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä saaville henkilöille mahdollisuuden jättää eläkkeensä lepäämään. Jotta työssäkäynti olisi vammaiselle henkilölle kannattavampaa kuin eläkkeelläolo, eläkkeen lepäämisajalta maksetaan erityisvammaistuen suuruinen vammaistuki. Hallitusohjelman mukaan vammaispolitiikkaa uudistetaan siten, että verotuksen kautta kanavoitua tukea muutetaan suoraksi tueksi ja palveluiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma Valtioneuvosto vahvisti lokakuussa 1999 uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman vuosille Ohjelma sisältää sekä kunnille annettuja suosituksia että hallituksen toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

9 9 Ohjelmassa on painotettu ongelmien varhaista ehkäisemistä. Johtavana periaatteena on hallinnonalojen ja kuntarajojen ylittävän yhteistyön vahvistaminen. Ohjelmassa korostuvat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys, osaaminen ja jaksaminen. Vanhuspalveluissa uudistamistarpeita Vanhusten kotona asumisen yleistyminen haastaa kuntia kehittämään asuin- ja elinympäristöjä sekä palveluja omatoimisuutta tukeviksi. Tavoitetta tukee ehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen sekä avopalvelujen lisääminen ja monipuolistaminen. Myös palvelujen rahoitusjärjestelmää ja maksupolitiikkaa on kehitettävä avohoitoa tukevaksi. Lisäksi on tärkeää, että yhteistyö sosiaalitoimen, asuntotoimen, korjausrakentamisen, kaavoituksen, yhdyskuntasuunnittelun ja liikennesektorin välillä toimii ja että uutta teknologiaa ja apuvälineitä käytetään hyödyksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman yhtenä suosituksena on, että kunnat tarjoavat yli 80-vuotiaille ehkäiseviä kotikäyntejä, joiden yhteydessä arvioidaan toimintakyky, asunto-olot ja palvelutarpeet. Laitoshoidossa olevien vanhusten määrä on pienentynyt koko 1990-luvun. Vanhukset siirtyvät pitkäaikaisen vanhainkotihoidon ja ympärivuorokautisten asumispalvelujen asiakkaiksi aiempaa huonokuntoisimpina. Tämä lisää henkilöstön tarvetta ja asettaa uudenlaisia vaatimuksia palvelujen laadulle. Vanhusten hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla ei ole tapahtunut yhtä suuria määrällisiä muutoksia kuin vanhainkotihoidossa. Keskeisenä haasteena on turvata vanhusten pitkäaikaisen sairaalahoidon voimavarat ja laatu tilanteessa, jossa osa terveyskeskusten osastoista on muutettu erikoissairaanhoidon potilaiden jatkohoitoa antaviksi osastoiksi, joilla hoidetaan paljon myös muita kuin iäkkäitä pitkäaikaispotilaita. Maksuton esiopetus toteutuu - päivähoitomaksuihin muutoksia Hallituksen ohjelmaan sisältyy maksuttoman esiopetuksen toteuttaminen 6- vuotiaiden ikäluokalle. Vuonna 2000 esiopetuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista. Kuntien velvollisuus esiopetuksen järjestämiseen tulee voimaan elokuun alusta Esiopetukseen osallistuminen on lapselle vapaaehtoista. Päätöksen tekee huoltaja. Esiopetuksen tavoitteena on parantaa lapsen oppimisedellytyksiä ja edesauttaa lasten joustavaa siirtymistä varhaiskasvatuksesta alkuopetukseen. Sosiaali- terveysministeriön ja opetusministeriön tekemän selvityksen mukaan 78 prosenttia kuusivuotiaista lapsista osallistui esiopetukseen tammikuussa Noin 90 prosenttia kunnista ilmoitti voivansa tarjota esiopetusta lähes kaikille halukkaille. Lasten hoitojärjestelyt vaihtelevat suuresti lasten iän mukaan. Alle kolmevuotiaista lapsista vain 26 prosenttia on hoidossa kodin ulkopuolella. 3-6-vuotiaista lapsista kaksi kolmesta on kunnan järjestämässä päivähoidossa. Yksityisen hoidon tuella hoidettavien lasten määrä on lisääntynyt jatkuvasti. Vuoden 2000 alusta lasten päivähoitomaksuissa tapahtuu muutoksia. Esityksessä enimmäismäärää korotetaan markasta markkaan kuukaudessa ja päivähoitomaksu kerätään 12 kuukaudelta, jos lapsi käyttää päivähoitopalveluita koko vuoden. Lasten ja nuorten ongelmat lisääntymässä Vaikka suomalaisten lasten ja nuorten terveys on suhteellisen hyvä, ovat erilaiset psykosomaattiset oireet kuten jännittyneisyys, väsymys, syömishäiriöt ja ahdistuneisuus lisääntyneet viime vuosina. Lasten ja nuorten alkoholin ja huumeiden käyttö on

10 10 paheneva ongelma. Nuorten tyttöjen tupakointi on yleistynyt. Alle 20-vuotiaille tehtyjen aborttien määrä on kasvussa. Huostassa olevien lasten määrä on pitkällä aikavälillä vähentynyt, mutta erilaisten avohuollon tukimuotojen piirissä on lapsia aiempaa enemmän. Tätä osoittaa muun muassa se, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut koko luvun. Lastensuojelutoimenpiteiden määrä olisi vielä suurempi, elleivät monet kunnat olisi pidättyneet sellaisista lastensuojelutoimenpiteistä, jotka olisivat aiheuttaneet suuria kustannuksia. Uusi lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä astui voimaan Järjestelmän tarkoituksena on tasata lastensuojelun suurten kustannusten yksittäiselle kunnalle aiheuttamaa taloudellista rasitetta. Näin lapselle pyritään takaamaan lastensuojelun tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset palvelut. Terveydenhuollon menot palaamassa ennen lamaa vallinneelle tasolle Terveydenhuollon menot ovat kasvaneet viime vuosina. Erityisesti erikoissairaanhoidon menot ovat lisääntyneet. Terveydenhuollon menot ovat silti pienemmät kuin 1990-luvun alussa. Kuntien väliset erot asukaskohtaisissa terveydenhuoltomenoissa ovat suuria, vaikka erot ovat supistuneet vuoden 1993 jälkeen. Lääkekustannusten kasvu on hidastunut. Vuonna 1998 tuli voimaan useita lainmuutoksia, jotka hidastivat lääkekustannusten ja korvausmenojen kasvua. Vuonna 1998 kasvua oli vain 2,1 prosenttia, kun lisäys oli vuodesta 1994 lähtien ollut vuosittain kymmenen prosentin luokkaa. Asiakkaiden osuus terveydenhuollon rahoituksesta on kasvanut. Erityisesti paljon terveydenhuollon palveluja käyttävien maksurasitus on saattanut nousta kohtuuttoman korkeaksi. Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuille on tulossa maksukatto vuonna Samalla kunnille annetaan mahdollisuus korottaa joitakin sosiaali- ja terveyspalveluista perittäviä maksuja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen etsitään uusia malleja Kunnat ovat etsineet viime vuosina terveydenhuollon järjestämiseen erilaisia ratkaisuja. Eräät kunnat ostavat terveyspalvelunsa naapurikunnilta. Pääkaupunkiseudun terveydenhuollon toimintaa pyritään tehostamaan järjestämällä alueen erikoissairaanhoito uudelleen. Vuoden 2000 alusta uusi sairaanhoitopiiri (HUS) korvaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit. Erilaisten sopimusohjausmallien kehittäminen kiinnostaa kuntia eri puolella Suomea. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja yksityisen sektorin osuus sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta on merkittävä. Viidesosa tuotannosta tapahtuu julkisen sektorin ulkopuolella. Järjestöt ja yritykset tuottavat erityisesti julkisia palveluita täydentäviä palveluita. Voittoa tavoittelemattomat järjestöt tuottavat etenkin sosiaalipalveluita, yritykset ovat lähinnä terveyspalvelujen tuottajia. Osa yksityisen sektorin ja järjestöjen toiminnasta perustuu kuntien kanssa tehtäviin ostopalvelusopimuksiin. Ostopalvelusopimukset ovat sosiaalihuollossa yleisempiä kuin terveydenhuollossa. Yksityisiltä tuottajilta ostetaan suhteellisesti eniten lasten- ja nuorten laitoshuollon palveluita. Terveydenhuollossa ostopalvelusopimukset ovat vähemmän merkittäviä ja koskevat pääasiassa sairaankuljetusta ja erilaisia tutkimusja tukipalveluita. Jotkut kunnat ovat tosin tehneet varsin laajoja terveydenhuollon ostopalvelusopimuksia yksityisten palvelutuottajien kanssa.

11 11 Asuminen kallistunut - toimeentulotukimenot vähentyneet Asumiskustannukset ovat viime vuosina kohonneet nopeasti. Erityisen nopeaa on ollut vuokrien ja asuntojen hintojen nousu pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Asumismenot ovat kasvaneet nopeammin kuin tulot. Kehitys on alkanut haitata työvoiman saantia kasvukeskuksiin. Työllisyyden kohentuminen on kääntänyt toimeentulotukimenot laskuun. Pitkäaikaistyöttömyyden yleisyys pitää kuitenkin toimeentulotukimenot edelleen suurina. Osaltaan toimeentulotukimenojen vähentyminen johtuu vuonna 1998 toimeentulotukeen tehdyistä heikennyksistä. Asumistuen korottaminen on myös vähentänyt toimeentulotuen tarvetta. Tuloerojen kasvu jatkuu Kotitalouksien väliset tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet. Tulo-osuuttaan on laajentanut erityisesti suurituloisin kymmenes. Tuloeroja ovat lisänneet omaisuustulojen ripeä kasvu, vielä noususuhdanteen aikana korkealla pysynyt työttömyys sekä toimeentuloturvaetuuksiin tehdyt leikkaukset. Tulonsiirtojen ja verotuksen tuloeroja tasoittava vaikutus on heikentynyt luvun puolivälistä alkaen. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tuloerot ovat edelleen suhteellisen pienet muihin OECD-maihin verrattuna. Useimmissa OECD-maissa tuloerot olivat 1990-luvun puolivälissä suuremmat kuin 1980-luvun puolivälissä. Tuloerojen kasvu näyttää 1990-luvun puolivälin jälkeen jatkuneen esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Tuloerojen viimeaikainen kasvu Suomessa ei siis ole mitenkään poikkeuksellinen ilmiö. Työllisyyden kohentuminen on hieman vähentänyt tulonsiirtojen merkitystä kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Työikäisten kotitalouksien riippuvuus tulonsiirroista on kuitenkin edelleen selvästi suurempi kuin ennen lamaa. Lähes täysin tulonsiirtojen varassa elävien työikäisten kotitalouksien osuus näyttää jääneen aikaisempaa suuremmaksi. Eri ikäluokkien tulokehitys on luvulla ollut erilainen. Nuorten tulokehitys on ollut muita ikäluokkia heikompi. Aikaisempaa suurempi osa nuorista kotitalouksista alitti suhteellisen köyhyysrajan.

12 12

13 1. SOSIAALIMENOT JA NIIDEN RAHOITUS 1.1. Sosiaalimenojen kehitys 1 13 Vuonna 1999 sosiaalimenojen arvioidaan olevan 190,3 miljardia markkaa eli 26,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Reaalisesti sosiaalimenot supistuvat hieman edellisvuodesta. Samalla sosiaalimenojen kansantuoteosuus alittaa selvästi EU-maiden keskiarvon ja palautuu ennen lamaa vallinneelle tasolle. Sosiaalimenojen kansantuoteosuuden arvioidaan edelleen supistuvan vuonna 2000, jolloin sosiaalimenot kasvaisivat nimellisesti 4,2 miljardia markkaa. Reaalikasvua olisi 1 prosentti. Menojen lisäys johtuu sairauden- ja terveydenhoitomenojen sekä eläkemenojen kasvusta. Valtion talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menot pienenevät nimellisesti sekä vuonna 1999 että Hallinnonalan menot muodostavat vajaan neljänneksen kaikista sosiaalimenoista eli 6 prosenttia bruttokansantuotteesta. (Kuvio 1.) Kuvio 1. Sosiaalimenot Suomessa ja keskimäärin EU-maissa sekä STM:n pääluokan budjettimenot suhteessa BKT:seen ja työttömyysaste Suomessa vuosina , prosenttia 40 % Suomi EU Suomen työttömyysaste STM:n pääluokan menot, % bkt:sta Sosiaalimenojen bruttokansantuoteosuuden viime vuosien nopean pienentymisen syinä ovat tuotannon ripeä kasvu ja työttömyyden jyrkkä lasku sekä sosiaalimenojen leikkaukset. Vuonna 1998 bruttokansantuote kasvoi reaalisesti 5,6 prosenttia, ja valtiovarainministeriö arvioi kasvun jatkuvan tänä ja ensi vuonna lähes 4 prosenttina. 1 Sosiaalimenojen tarkastelussa on siirrytty muiden EU-maiden tapaan nettokäsitteeseen eli käyttäjämaksut eivät enää sisälly sosiaalimenoihin. Tämä on otettava huomioon tehtäessä vertailuja aikaisempien vuosien sosiaalimenotilastoihin

14 14 Työttömyyden alentumisen ja sosiaalimenojen leikkauksien yhteisvaikutuksena asukasta kohden lasketut sosiaalimenot laskivat reaalisesti 1990-luvun jälkipuoliskolla. Myös maltilliset palkankorotukset ovat hidastaneet ansioon suhteutettujen etuuksien kehitystä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantokustannusten kasvua. Sosiaalimenot kääntyvät kasvuun vuonna 2000, kun työttömyysmenot supistuvat hitaammin kuin muiden pääryhmien menot kasvavat. (Kuvio 2.) Kuvio 2. Sosiaalimenojen kehitys vuosina sekä ennuste vuoteen 2005 Kiintein vuoden 1999 hinnoin 45 %, 1000 mk % BKT:sta Asukasta kohti, 1000 mk Etuuksien saajamäärät laskussa Viime vuosien hyvä talouskehitys näkyy etuuksien saajamäärissä. Työttömyysturvan päivärahojen saajien määrä vähenee edelleen, joskin kehitys on alueellisesti epäyhtenäistä. Toimeentulotuen ja elatustuen saajien määrät kääntyivät laskuun vuonna Sen sijaan asumistukimenot lisääntyvät, koska vuonna 1998 toteutetun tulorajojen korottamisen vaikutukset näkyvät täysimääräisesti vasta vuonna Taloudellisen laman seurauksena viimesijaisen sosiaaliturvan varaan on jäämässä pysyvästi huomattava määrä eri tavoin syrjäytyneitä ja moniongelmaisia, joiden toimeentulo on tilapäiseksi tarkoitettujen etuuksien varassa. Pitkään jatkunut työttömyys on monen kohdalla muuttunut pysyväksi, mikä on heijastunut työttömyyseläkkeiden runsaana lisääntymisenä. Työttömyyseläkkeisiin esitetyt muutokset tuskin yksin riittävät kehityksen pysäyttämiseen. Työttömyyseläkkeen merkitys pääasiallisena työstä eläkkeelle siirtymisen reittinä säilyy, mikä pienentää alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden ja yksilöllisten varhaiseläkkeiden määriä. Osa-aikaeläkkeen ikärajan alentaminen lisää osa-aikaeläkkeiden saajien määrää merkittävästi vuosina 1999 ja 2000.

15 15 Väestön ikääntyminen muuttaa menojen rakennetta Sosiaalimenojen suurin pääryhmä on vanhuus, jonka osuus kokonaismenoista on 30 prosenttia vuonna Väestön ikääntyminen kasvattaa edelleen vanhuusmenoja. Vuoteen 2005 mennessä osuuden arvioidaan nousevan jo lähes kolmannekseen kaikista sosiaalimenoista. Toiseksi suurin menokohde on sairaus- ja terveys. Myös tämän pääryhmän meno-osuus on kasvussa. Tämä johtuu väestön ikääntymisen ohella sairauden- ja terveydenhoidon kallistumisesta. Työttömyyden meno-osuus oli suurimmillaan vuonna 1993, jolloin pääryhmän osuus oli lähes 16 prosenttia. Vuonna 1999 työttömyyden osuus sosiaalimenoista supistuu jo vajaaseen 11 prosenttiin. Työttömyyden alentumisen lisäksi tähän on vaikuttanut ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavien osuuden pieneneminen. (Kuvio 3.) Kuvio 3. Sosiaalimenojen jakautuminen vuonna 1999 Vanhuus 30 % Lesket ja muut omaiset 4 % Perhe ja lapset 13 % Toimintarajoitteisuus 13 % Työttömyys 11 % Asuminen 2 % Sairaus ja terveys 23 % Hallinto 3 % Muu sosiaaliturva 2 % Elatussuhde kuvaa sitä, kuinka monen henkilön toimeentulo on riippuvainen yhden työllisen aikaansaamasta tuotoksesta. Suurtyöttömyys heikensi elatussuhdetta merkittävästi 1990-luvun alkupuoliskolla. Toimeentuloturvajärjestelmään kohdistui suuria paineita, sillä lähes jokainen 18 vuotta täyttänyt, joka ei ole ansiotyössä, on oikeutettu johonkin toimeentulon turvaavaan etuuteen luvun jälkipuoliskolla elatussuhde on parantunut työllisyyden kohentumisen myötä. Työllisyyden paraneminen sekä lisää verotuloja että vähentää etuusmenoja vahvistaen näin sosiaaliturvan rahoitusperustaa. Hieman pidemmällä aikavälillä väestön ikääntyminen muodostaa uuden haasteen. Vaikka taloudellinen kasvu säilyisi hyvänä, vanhuuseläkkeen saajien määrän voimakas kasvu kääntää elatussuhteen jälleen nousuun vuoden 2010 jälkeen. (Kuvio 4.) Kuvio 4. Elatussuhteen kehitys vuosina sekä projektio vuoteen 2050

16 % Työikäiset, ei toimeentuloturvaetuutta eikä työtä Työikäiset toimeentuloturvaetuuksien saajat Vanhuuseläkkeen saajat (65+ v.) Lapset (0-14 v.) 1.2. Sosiaalimenojen rahoitus Sosiaalimenojen rahoitus perustuu työnantajien ja vakuutettujen maksuihin sekä valtion ja kuntien rahoitusosuuksiin. Rahoituksen pitkän aikavälin kehityssuuntana on ollut työnantajien ja vakuutettujen rahoitusosuuksien kasvu. Tämä johtuu pitkälti työnantajien ja työntekijöiden maksuilla rahoitettavien työeläkemenojen kasvusta. Laman aikana käyttöön otetut palkansaajien työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut ovat muuttaneet pysyvästi työnantajien ja palkansaajien rahoitussuhteita. Lamavuosina sosiaaliturvajärjestelmän rahoitusvaje katettiin viime kädessä valtion velan lisäyksellä, mikä kasvatti valtion osuutta sosiaalimenojen rahoituksesta. (Taulukko 1 ja Liite 1.)

17 * 2000** Taulukko 1. Sosiaalimenojen rahoitus vuosina , miljardia markkaa 17 Vuosi * 1999** 2000** Valtio 57,4 57,5 57,0 58,0 -valtion budjettimenot 40,1 39,7 39,0 38,6 -valtionosuudet kunnille 13,9 13,2 13,0 14,5 -budjetin ulkopuoliset erät 3,4 4,6 5,0 4,9 Kunnat 36,0 37,6 39,4 39,5 Työnantajat 73,7 78,0 82,5 86,5 -vakuutusmaksut 57,1 60,5 64,2 67,7 -veronluonteiset maksut 8,9 9,1 9,6 9,4 -työhön liittymättömät työnantajamaksut 7,7 8,3 8,7 9,3 Vakuutetut 27,9 27,7 27,8 28,2 -vakuutusmaksut 16,0 17,4 18,1 19,1 -veronluonteiset maksut 11,9 10,3 9,7 9,1 Pääomatulot 13,4 13,8 15,1 16,6 Yhteensä 208,4 214,4 221,8 228,8 Asiakasmaksut 8,7 9,1 9,5 9,8 * ennakkotieto ** ennuste Rahana maksettavien toimeentuloturvaetuuksien ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusrakenteet eroavat toisistaan selvästi. Työnantajat, vakuutetut ja valtio rahoittavat pääosan toimeentuloturvasta. Valtio rahoittaa pääosan tulovähenteisistä toimeentuloturvaetuuksista, kuten asumistuesta ja työmarkkinatuesta. Kuntien merkitys toimeentuloturvan rahoituksessa on vähäinen ja se on supistunut viime vuosina. Kuntien ainoat merkittävät rahoituskohteet ovat toimeentulotuki ja pienten lasten hoidon tuet. (Kuvio 5.) Kuvio 5. Toimeentuloturvan rahoitusosuudet vuosina % Rahastot Vakuutetut Työnantajat Valtio Kunnat

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä Keski-Suomen SOTE2020 - hanke Keski-Suomen lasten ja perheiden palveluiden työryhmä 10.3.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 27.3.2015 USEITA TULOKULMIA AIHEESEEN Valtakunnalliset ja lainsäädäntöön perustuvat

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllämainitussa asiassa.

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllämainitussa asiassa. LAUSUNTO Helsinki 6.11.2015 VALTIONVARAINVALIOKUNNAN KUNTA- JA TERVEYSJAOSTO Eduskunta Viite: Asiantuntijakuuleminen kunta- ja terveysjaostossa 10.11.2015 Asia: Hallituksen esitys (HE 30/2015 vp) eduskunnalle

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Paasitorni 23.11.2009 Erityisasiantuntijat Erja Lindberg ja Antti Kuopila Palvelurakenteiden uudistaminen 25.11.2009

Lisätiedot

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012

Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Elämässä mukana muutoksissa tukena Kuntakokeilun käynnistämisseminaari Kuntatalo 27.8.2012 Kela yhteistyössä kuntakokeilun toteuttamisessa Etuuspäällikkö Jorma Viitala Terveysosasto Kela Elämässä mukana

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot