Katsaus pohjoismaisista kulttuuritilastoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus pohjoismaisista kulttuuritilastoista"

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3 21:3 Katsaus pohjoismaisista kulttuuritilastoista Vuonna 211 toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana. Suomen puheenjohtajuusohjelmassa tunnistetaan yhteispohjoismaisen tietopohjan merkitys kulttuurisektorilla. Kulttuurisektorin tilastojen laajentaminen yhteispohjoismaisessa tilastoraportissa voisi toimia yhtenä keinona tietopohjan parantamiseksi ja samalla edistää tilastojen käyttöä pohjoismaisessa päätöksenteossa. 1 Tämän yhteenvedon tarkoituksena on muun muassa vastata tähän tarpeeseen. Politiikka-analyysissa tuodaan esiin pohjoismaiden välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja kulttuuripolitiikan alalta. Tavoitteena on nostaa esiin kansallisia painotuksia ja eroavaisuuksia, mm. kulttuuripalveluissa, kulttuurin kulutuksessa, kulttuurialan koulutuksessa ja työllisyydessä. Lisäksi yhteenvedossa on muutamia keskeisen virallisen pohjoismaisen yhteistyön toimijan kulttuurihankkeille myönnetyistä yhteispohjoismaisista varoista. Aineistona politiikka-analyysissä on käytetty olemassa olevia kulttuuritilastoja Suomesta, sta, sta, sta sekä Islannista. Ahvenanmaata, Färsaaria tai Grönlantia ei mainita erikseen taulukoissa. Ahvenanamaa on sisällytetty Suomen tilastoihin ja Färsaaret ja Grönlanti n tilastoihin niiltä osin kuin aineistoa on ollut saatavilla. Päälähteinä on käytetty Suomen Tilastokeskuksen kulttuuritilastojen kansainvälistä katsausta, 2 Euroopan komission tilastoviraston Eurostatin tilastoja, 3 YKn kansainvälisiä tilastoja, 4 OECD:n tilastoja, 5 Euroopan neuvoston tilastoja, 6 Pohjoismaiden ministerineuvoston tilastoja 7 sekä Pohjoismaisen kulttuuripisteen ja Pohjoismaiden kulttuurirahaston tilastoja. 1 Pohjoismaiseen yhteistyöhön on kuulunut monien vuosikymmenien ajan myös tilastojen keruuta. Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö ja sitä ennen Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö on kerännyt vuosittain tilastoja vuosikirjaan Nordisk statistisk årsbok jo 196-luvulta alkaen. Tilastot ovat pitkään olleet vuosikertomuksessa kulttuurin osalta suhteellisen suppeat. 2 Kulttuuritilasto 27, Kulttuuri ja viestintä 29, Tilastokeskus. Joukkoviestimet 26, Kulttuuri ja viestintä 26, Tilastokeskus. 3 Cultural statistic, 211 edition, Eurostat, Pocketbooks. 4 Creative economy, report 21, Creative Economy: A feasible Development Option, United Nation. 5 OECD Factbook 29: Economic, Environmental and Social Statistics. Quality of Life, Leisure, Recreation and culture, sourceoecd.org/vl= /cl=16/nw=1/rpsv/factbook29/11/3/2/index.htm. 6 Compendium, Cultural policies and trends in Europe, Council of Europa, 7 Nordisk statistisk årsbok, 21, Nordic Databank, Culture, Culture/Culture.asp

2 Taulukko 1.1 Kulttuurin infrastuktuuri Sinfoniaorkesterit Elokuvasalit 25-29*** Teatterit 25-29** Museot 26-21* Museot 26-21* Teatterit 25 29** Elokuvasalit 25-29*** Sinfoniorkesterit * Museoiden määrittelyn ja luokittelun maakohtaisista eroista johtuen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia (, 29., 29., 28., 29,, 26). * * Ainoastaan ammattiteatterit ja/tai valtionapua saavat teatterit (, 29., 25., /29. 28/29). *** Elokuvasalit. Huomattava, että elokuvasalien määrä ei ole sama kuin elokuvateattereiden määrä. Yksittäisessä elokuvateatterissa voi olla useita elokuvasaleja. (, 29., 29., 29., 29., 25). ****Ammattilaissinfoniaorkesterit. Lähde: Culture Statistics 28. NOS D 444. Statistics Norway. Landshagir 21. Reykjavik: Hagstofa Íslands. Museer 29. Kulturen i siffror 21/6. Stockholm: Statens kulturråd. Museotilasto 29. Helsinki: Museovirasto. Landshagi.Reykjavik: Hagstofa Íslands. Statistisk årbog 21. Copenhagen: Danmarks statistik. Statistisk årbok 21. Oslo: Statistisk sentralbyrå. Statistisk årsbok för Sverige. Stockholm: Statistiska centralbyrån. Teatteritilastot 9. Helsinki: Teatterin tiedotuskeskus. Statens Kulturråd, Sverige ( ). Norsk teater- og orkesterforening. Suomen sinfoniaorkesterit ry. Svensk Scenkonst. Yhteenvedossa on pyritty käyttämään maiden viimeisimpiä tilastoja. Taulukoissa käytetyissä tilastoissa vuodet vaihtelevat kuitenkin jossain määrin, johtuen maiden vaihtelevista käytännöistä kerätä ja päivittää kansallisia tilastojaan. Lähtökohtana vertailussa on, että taulukoissa esitetyt tilastot ovat keskenään vertailukelpoisia. Muutamien taulukoiden tietoja ei ollut saatavilla kaikkista Pohjoismaista. Tästä huolimatta taulukot on kuitenkin otettu mukaan niiden keskeisen sisällön vuoksi. Analyysissä käsitellään seuraavia osa-alueita: kulttuurin infrastuktuuri, taiteilijat ja luovan työn tekijät, kulttuurin käyttö ja kulutus, kulttuurin talous ja Pohjoismainen yhteistyö. Tilastoja koottaessa eri lähteistä on noussut esiin muutamia ongelmakohtia ja puutteita, joita käsitellään tarkemmin johtopäätöksissä. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota käsitteiden määrittelyyn ja rajaamiseen sekä pyrkiä mahdollisuuksien mukaan pohjoismaisella tasolla edistämään yhtenäisten tilastokäytäntöjen soveltamista ja käyttöön ottoa. Kulttuurin infrastruktuuri Ensimmäisessä osiossa tarkastellaan lähemmin Pohjoismaiden välisiä eroja kulttuurin infrastruktuurin näkökulmasta. Tähän on kerätty tilastoja museoiden, teattereiden, elokuvasalien ja sinfoniaorkestereiden määristä sekä yleisten kirjastojen ja julkaistujen kirjojen määristä. Erityisesti museoiden kohdalla on museokäsitteen määritelmässä maakohtaisia eroja, mikä vaikuttaa tulosten vertailukelpoisuuteen. 8 Esimerkiksi Suomen museoiden osalta pohjoismaisissa ja muissa kansainvälisissä tilastovertailuissa käytetään museotilastoissa hallintoyksikkö- määritelmää, johon useasti kuuluu useita yksittäisiä museoita. Myös yleisten kirjastojen osalta aineiston vertailukelpoisuus on haastavaa. Jotta niiden tilastot olisivat täysin vertailukelpoisia, tulisi määritelmiä ja rajauksia tarkentaa. Mailla on erilainen organisatorinen rakenne, joka vuorostaan vaikuttaa kirjastojen laskentatapaan ja kirjastojen toimipisteiden lukumäärään. Museoiden, teattereiden, elokuvasalien ja sinfoniaorkestereiden määrissä maiden väliset erot ovat pienimpiä museoiden määrissä (Taulukko 1.1). ssa on usean vuoden ajan ollut määrällisesti eniten museoita suhteessa väkilukuun. Suomessa on eniten teattereita suhteessa väkilukuun, vaikkakin määrällisesti niitä on ssa eniten. ssa on huomattavasti muita Pohjoismaita enemmän elokuvasaleja. 8 Lisätietoja museoiden määritteistä ja käsitteistä, EGMUS (European Group on Museum Statistics), OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3

3 Taulukko 1.2 Kirjastojen määrät Taulukko 1.3 Julkaistut kirjat (29) (28) (28) Maa Yleiset kirjastot (28) Yleiset kirjastot Lähde: Landshagir Statistical Yearbook of Iceland 21. Reykjavik: Hagstofa Íslands Statistics Iceland. Statistisk årbog 21. Copenhagen: Danmarks statistik. Statistisk årbok 21. Oslo: Statistisk sentralbyrå. Statistisk årsbok för Sverige 21. Stockholm: Statistiska centralbyrån. Opetusja kulttuuriministeriö: kirjastot. Kirjastot, Helsinki, kirjastot.fi Kauno Tieto Kauno Tieto Kauno Tieto Kauno Lähde: Nordic databank; Culture17, Books published by reporting country, genre and time. Notice; Iceland: Figures include number of titles, as registered the 16 April 29 in the Icelandic National Bibliography, new version, whereas figures from previous years are counting of number of volumes. Norway: The most recent figure is low as not all data have been registered. Tieto Kauno Tieto Kauno Tieto Kauno Tieto Kauno Tieto Kauno Tieto Kauno Tieto Taulukko 1.4 Julkaistut kirjat/1 asukasta ,5 2,7 2,4 1,8 4,9 28 2,2 2,5 2,8 1,8 29 2,5 2,4 2,1 1,6 Määritelmä: Kirjat ja kirjaset (vähemmän kuin 49 sivua). Sisältää tekstikirjat (ei sta) ja lastenkirjat. Lähde: Sources: Danish Bibliographic Centre, Helsinki University Library, National and University Library of Iceland/Statistics Iceland, National Library of Norway/medianorway, Royal Library- National Library of Sweden. Lastdate: 18/1/21] Nordicom, Books published: Number of titles per thousand inhabitants n=showstattranslate.php&me=1&media=b ooks&type=media&translation=böcker Myöhemmin kulttuurin kulutusta kuvaavassa osiossa käy ilmi, että salien määrä ei kuitenkaan korreloi elokuvakäyntien kanssa. sijoittuu kolmanneksi elokuvien käyntimäärien osalta asukasta kohden. Sinfoniaorkestereita on määrällisesti eniten Suomessa. Suhteutettuna väkilukuun on sinfoniaorkestereiden määrä Islannissa ja Suomessa miltei kaksinkertainen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suomessa on eniten yleisiä kirjastoja ja sama koskee lainojen määriä (Taulukko 1.2). Suomen osalta on havaittavissa yhteys kirjastojen määrän ja lainakertojen välillä. Sen sijaan ssa, jossa on määrällisesti toiseksi eniten kirjastoja, on lainakertojen määrä Pohjoismaiden alhaisinta tasoa. Julkaistuista kirjoista on ssa ja Suomessa suurempi osa tietokirjoja kuin kaunokirjoja. ssa ja Islannissa on noin puolet julkaistuista kirjoista kaunokirjallisuutta, kun taas ssa ja Suomessa on alle kolmannes kaunokirjallisuutta (Taulukko 1.3, 1.4). ssa, Suomessa ja ssa julkaistaan lähes sama määrä kirjoja 1 asukasta kohden. Islannissa vastaava luku on suurin, miltei kaksinkertainen verrattuna muihin Pohjoismaihin. ssa on julkaistujen kirjojen määrä ylipäätään vähäisempää kuin muissa maissa. Tilastoista on nähtävissä, että ssa kirjojen julkaisu on ollut viime vuosina huomattavassa laskussa.

4 Taulukko 2.1 Taide- ja kulttuurialan korkeakouluopiskelijoiden määrät 27/ Humanistiset alat* Taidealat** Tiedotusoppi ja viestintä*** Arkkitehtuuri ja rakentaminen**** Arkkitehtuuri ja rakentaminen**** Tiedotusoppi ja viestintä*** Taidealat** Humanistiset alat* *Humanistiset alat: uskontotieteet, kielet, äidinkieli, historia, arkeologia, filosofia ja etiikka **Taidealat: visuaalinen taide, musiikki ja esittävä taide, audiovisuaalinen ala, mediatuotanto, muotoilu sekä käsi- ja taideteollisuus ***Tiedotusoppi ja viestinä: tiedotusoppi ja viestintä, kirjastotiede ja informatiikka, tiedonkäsittely ja arkistointi ****Arkkitehtuuri ja rakentaminen; arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu, rakentaminen ja rakennustekniikka Lähde: Cultural Statistics, 211 edition (211). Luxembourg: Eurostat; Table 3.6 tertiary students in the field of education related to culture, total and as a % of all tertiary students, 27/8. Taiteilijat ja luovan työn tekijät Toisessa osiossa tarkastellaan taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden työllisyyttä ja koulutusmääriä korkeakouluissa 9. Taulukoista ei kuitenkaan voida tehdä suoria johtopäätöksiä koulutuksen ja työllisyyden suhteesta, sillä taulukot osoittavat kulttuuri- ja taidealan korkeakouluopiskelijoiden, ei tutkinnon suorittaneiden määriä. Työllisyystaulukoissa ei ole eroteltuna, koostuuko taide- tai kulttuurialan työvoima ainoastaan alan koulutuksen saaneista vai myös muun alan koulutuksen saaneista henkilöistä. Taulukot antavat kuitenkin hyvän yleiskatsauksen maiden tilanteista. Maiden välillä saattaa olla myös eroja opiskelualojen määrittelyissä, mikä osaltaan vaikuttaa maiden lukuihin. Käytetyissä tilastoissa on kulttuuri- ja taidealan opiskelijoihin sisällytetty seuraavien alojen opiskelijat: arkkitehtuuri ja rakentaminen, tiedotusoppi ja viestintä, taidealat sekä humanistiset alat. Kulttuurija taidealan opiskelijoita on määrällisesti ssa ja Suomessa eniten (Taulukko 2.1). Pohjoismaiden välillä ei ole suurempia eroavaisuuksia taide- ja kulttuurialojen jakauman välillä (Taulukko 2.2). Yhteistä kaikille Pohjoismaille on, että humanistisen alan opiskelijoita on eniten ja toiseksi eniten on taidealan opiskelijoita. Arkkitehtuurin ja rakentamisen opiskelijamäärissä on maiden välillä joitakin eroja. Suomessa on eniten arkkitehtuurin ja rakentamisalan sekä taidealojen opiskelijoita verrattaessa kaikkiin korkeakouluopiskelijoihin. Kaiken kaikkiaan eniten taide-ja kulttuurialan opiskelijoita on ssa ja vähiten ssa. Määrällisesti ssa on huomattavasti muita Pohjoismaita enemmän henkilöitä, jotka työllistyvät kulttuurin eri sektoreilla (Taulukko 2.3). Tämä selittynee osin n muita suuremmalla asukasluvulla. Verrattaessa kulttuurisektorin työllisyyden prosentuaalista osuutta koko työllisyyteen on kulttuuri alan työllisyys suurinta Islannissa ja toiseksi suurinta ssa (Taulukko 2.4). ssa, ssa ja Suomessa on taide- ja kulttuurialan työllisyyden prosentuaalinen osuus koko työvoimasta samalla tasolla. Taulukoiden perusteella näyttää siltä, että ssa kulttuurialan opiskelijoiden osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista on alhaisinta, kun taas kulttuurityövoiman osuus koko työllisyydestä on toiseksi suurinta. Kuten osion alussa on todettu, ei kyseisten taulukoiden perusteella kuitenkaan voi tehdä yksityiskohtaisia johtopäätöksiä koulutuksen ja työllisyyden suhteesta. 9 Lisätietoja museoiden määritteistä ja käsitteistä, EGMUS (European Group on Museum Statistics), OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3

5 Taulukko 2.2 Taide- ja kulttuurialan opiskelijoiden %-osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista 27/8 (%) 2 Arkkitehtuuri ja rakentaminen**** 16 Tiedotusoppi ja viestintä*** 12 Taidealat** Humanistiset alat* Taidealat** Tiedotusoppi ja viestintä*** Arkkitehtuuri ja rakentaminen**** Humanistiset alat* 11,7 3,6 1,2 3,5 8 9,1 5,6 1 3,7 4 8,7 4,4 1,8 3,1 7, ,2 11,4 2,9 1 2,7 *Humanistiset alat: uskontotieteet, kielet, äidinkieli, historia, arkeologia, filosofia ja etiikka **Taidealat: visuaalinen taide, musiikki ja esittävä taide, audio-visuaalinen ala, mediatuotanto, muotoilu sekä käsi- ja taideteollisuus ***Tiedotusoppi ja viestinä: tiedotusoppi ja viestintä, kirjastotiede ja informatiikka, tiedonkäsittely ja arkistointi ****Arkkitehtuuri ja rakentaminen; arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu, rakentaminen ja rakennustekniikka Lähde: Cultural Statistics, 211 edition (211). Luxembourg: Eurostat; Table 3.6 tertiary students in the field of education related to culture, total and as a % of all tertiary students, 27/8. Taulukko 2.3 Kulttuurityövoima 29 (1) 1 Kulttuurityövoima (1) 8 Maa Kulttuurityövoima (1) 6 63,2 55,6 15,3 4 65,9 5,2 2 Lähde: Cultural Statistics, 211 edition (211). Luxembourg: Eurostat; Table 4.2 (Part I) Number of persons employd in selected cultural sectors, 29 (1 s). Taulukko 2.4 Kulttuurityövoiman %-osuus koko työvoimasta 29 (%) 4 Kulttuurityövoim Maa Kulttuurityövoiman osuus koko työvoimasta (%) 2,3 2,3 2 2,3 2,6 3,2 Lähde: Cultural Statistics, 211 edition (211). Luxembourg: Eurostat; Table 4.2 (Part I) Number of persons employd in selected cultural sectors, 29 (1 s).

6 Taulukko 2.5 Kulttuurisektorin työllisyys aloittain 29 (1) Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, äänitys- ja musiikkijulkaisutoiminta Lähde: Cultural Statistics, 211 edition (211). Luxembourg: Eurostat; Table 4.2 (Part II) Number of persons employd in selected cultural sectors, 29 (1 s). Radio- ja televisio-ohjelmatuotanto ja lähetystoiminta Taide ja viihde Kirjasto-, arkisto-, museo- ja muu kulttuuritoiminta Elokuva-, video- ja televisioohjelmatuotanto, äänitys- ja musiikkijulkaisutoiminta Radio- ja televisioohjelmatuotanto ja lähetystoiminta Taide ja viihde Kirjasto-, arkisto-, museo- ja muu kulttuuritoiminta 6,2 5,5 14, 19,5 5,9 5,7 15,5 1,9 14,1 8,3 26,9 2,2 7,2 16,1 9,9 1,4 Tarkasteltaessa kulttuurisektorin työllisyyttä aloittain näyttää se jakautuvan jokseenkin samalla tavalla kaikissa Pohjoismaissa (Taulukko 2.5). n ja n kohdalla kiinnittyy huomio suhteelliseen suureen työllistämiseen kirjasto- arkisto, museo- ja muun kulttuuritoiminnan alalla. n osalta voi yhtenä selittävänä tekijänä olla museoiden suuri määrä. Vastaavasti tulisi kirjastojen suuren määrän vaikuttaa Suomen kulttuurisektorin työllisyyteen samaisella sektorilla. Suomessa suurimmat työllistävät kulttuurisektorit ovat taide ja viihde. ssa taide ja viihde työllistävät muita pohjoismaita enemmän. Samoin elokuva- video- ja televisio- ohjelmatuotanto sekä äänitys- ja musiikkijulkaisutoiminta työllistävät yli kaksinkertaisen määrän suhteessa muihin maihin. Kulttuurin käyttö ja kulutus Kolmannessa osiossa tarkastellaan lähemmin kulttuurin käyttöä ja kulutusta. Mukana ovat mm. museo-, teatteri- ja elokuvakäynnit sekä kirjastolainat. Internetin ja sosiaalisen median käyttöä on tarkasteltu käytön yleistymisen näkökulmasta. Kulttuurin käyttöä kuvaavissa tilastoissa on huomioitava, että kulttuurin käytön ja kulutuksen tilastoissa ei ole eriteltynä kulttuurin käyttäjiä eri ryhmiin. Esimerkiksi turistien osuutta käyttäjistä ei ole otettu erikseen huomioon, vaan kaikki käyttäjät ovat yhtenä ryhmänä. Erityisesti museoiden kannalta saattaisi olla mielenkiintoista tarkastella lähemmin mistä erilaisista ryhmistä kävijäkuntaa koostuu. Turistin näkökulmasta voisi olettaa, että museot ovat helpommin vierailtava kulttuurikohde kuin esimerkiksi teatteri. ssa ja ssa elokuvaensi-iltojen määrä on ollut usean vuoden ajan suurinta. ssa, Suomessa ja Islannissa ovat erityisesti kotimaisten ensiiltojen määrät kasvaneet viime vuosien aikana, kun taas ssa ja ssa ensi-iltojen määrä on joko pysynyt samana tai vähentynyt (Taulukko 3.1). Islannissa on elokuvissa käynti huomattavasti muita pohjoismaita suositumpi kulttuuriharrastus (Taulukko 3.2). Esimerkiksi Suomeen verrattaessa islantilaiset käyvät yli neljä kertaa useammin elokuvissa kuin suomalaiset. laiset käyvät myös usein elokuvissa. Muissa Pohjoismaissa elokuvien käyntimäärät ovat olleet lievässä kasvussa, kun taas Suomessa käyntimäärät ovat pysyneet samoina. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3

7 Taulukko 3.1 Elokuvaensi-iltojen määrät Ulkomaiset Kotimaiset Kotimaiset Ulkomaiset Lähde: Norden; Nordic databank; culture; CULT5: Cinema film premiers by reporting country, type of film and time Film premieres: Film at least 6 minutes long. Denmark. National: The principal production company is Danish and the film has cinema distribution in Denmark. Taulukko 3.2 Elokuvien käyntimäärät käynti/asukas 26 käynti/asukas Lähde: European Cinema Yearbook Milano: Media Salles. Yearbook 23 & 21: Film and Home Video. Strasbourg: European Audiovisual Observatory 3 26 käynti/asukas 29 käynti/ asukas 2 1 2,3 2,4 1,3 1,3 1,7 1,9 2,6 2,7 2) 4,9 5,3

8 Taulukko 3.3 Teatteri- ja museokäyntejä/ 1 asukasta Museokäyntejä 1 as. kohden Teatterikäyntejä 1 as. kohden Teatterikäyntejä 1 as. kohden Museokäyntejä 1 as. kohden * Museoiden vertailuvuodet, 29., 29., 28., 29,, 26. * * Teatterdein vertailuvuodet, 29., 25., /29. 28/29. Lähde: Culture Statistics 28. NOS D 444. Statistics Norway. Landshagir Statistical Yearbook of Iceland 21. Reykjavik: Hagstofa Íslands Statistics Iceland. Museer 29. Kulturen i siffror 21/6. Stockholm: Statens kulturråd. Museotilasto 29. Helsinki, Museovirasto. Landshagir. Reykjavik: Hagstofa Íslands Statistics Iceland.Statistisk årbog 21. Copenhagen: Danmarks statistik. Statistisk årbok 21. Oslo: Statistisk sentralbyrå. Statistisk årsbok för Sverige 21. Stockholm: Statistiska centralbyrån. Teatteritilastot. Helsinki: Teatterin tiedotuskeskus. laiset ovat muita ahkerampia museoissa kävijöitä (Taulukko 3.3). Esimerkiksi Suomeen verrattaessa on museokäyntien määrä Islannissa 1 asukasta kohden yli kolminkertainen. Taulukoiden perusteella ei voida todeta, että museoiden suuri määrä vaikuttaisi positiivisesti kävijämääriin. Aikaisemmin on todettu, että ssa on määrällisesti eniten museoita, mutta kävijämäärältään sijoittuu vertailussa kolmanneksi. Suomessa museoiden kävijämäärät ovat merkittävästi muita alhaisempia. laiset ovat myös teatterikäyntien osalta suurkuluttajia. Huomioitavaa on, että Suomessa käydään merkittävästi muita pohjoimaista enemmän teatterissa lukuunottamata a. Teatteri-, konsertti-, ooppera-, baletti- ja tanssiesitysten käyntikertojen vertailussa vuotiaiden ikäryhmässä käyvät pohjoismaalaiset muita eurooppalaisia usemmin katsomassa esityksiä. Keskimääräisesti 44% eurooppalaisista on käynyt katsomassa ainakin kerran viimeisen vuoden aikana jotakin esitystä. Vastaava luku on kaikissa pohjoismaissa yli 6%. Jälleen kerran islantilaiset ovat tilastojen kärjessä (Taulukko 3.4). laiset käyvät katsomassa esityksiä eniten, kun verrataan 7-12 kertaa vuodessa tapahtuvia käyntejä. Tilastojen valossa näyttää siltä, että Islannissa on ylipäätään kulttuurin käyttö ja kulutus muita pohjoismaita suurempaa. Tässä tulee kuitenkin huomoida Islannin pieni asukasluku, joka saattaa vaikuttaa tilastojen vetailukelpoisuuteen. Kirjastolainausten, kuten myös kirjastojen määrien osalta, luvut poikkeavat Suomen osalta huomattavasti muista pohjoismaista (Taulukko 3.5, 1.2). Suomessa lainataan eniten kirjoja niin määrällisesti kuin suhteutettuna asukaslukuun. Esimerkiksi an ja in verrattaessa ovat kirjojen lainausmäärät Suomessa lähes kolminkertaiset. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3

9 Taulukko 3.4 Käyntikerrat esityksissä* 26 (%) 75% 6% 45% 3% * Esityksillä tarkoitetaan tässä yhteydessä teatteri-, konsertti-, ooppera-, baletti- ja tanssiesitysten käyntikertoja. Lähde: Cultural Statistics, 211 edition (211). Luxembourg: Eurostat; Figure 8.7: Frequency of going to live performances in the last 12 months, 26 (%). 15% % Ei koskaan 1-6 krt krt. Enemmän kuin 12 krt. Vähintään kerran Ei koskaan 1-6 krt krt. Enemmän kuin 12 krt. Vähintään kerran 39,28 % 54, % 4,83 % 1,89 % 6,72 % 35,69 % 51,75 % 7,43 % 5,13 % 64,31 % 38,42 % 54,55 % 4,56 % 2,48 % 61,58 % 32,24 % 5,77 % 1,62 % 6,37 % 67,76 % 24,36 % 6,81 % 7,67 % 7,16 % 75,64 % Taulukko 3.5 Kuinka paljon kirjoja lainataan Lainoja (1) Lainoja / asukas (28) Yleiset kirjastot ,6 (29) Yleiset kirjastot ,5 (28) Lähde: Landshagir Statistical Yearbook of Iceland 21. Reykjavik: Hagstofa Íslands Statistics Iceland. Statistisk årbog 21. Copenhagen. Statistisk årbok 21. Oslo: Statistisk sentralbyrå. Statistisk årsbok för Sverige 21. Stockholm: Statistiska centralbyrån. Opetus-ja kulttuuriministeriö:kirjastot. Kirjastot, Helsinki, Yleiset kirjastot ,6 (28) Yleiset kirjastot ,1

10 Taulukko 3.6 Internetin säännöllinen käyttö viikottain vuotiaiden ikäryhmässä (%) Lähde: neral Disclaimer of the EC:http://europa.eu/geninfo/legal_notices_en.htm Short Description:Last Internet use: within last 3 months, 12 months before the survey, ever used, never used - whether at home, at work or from anywhere else and whether for private or work/business related purposes. Eurostat (Last update: ) Taulukko 3.7 Internetin ja Facebookin käyttö 21 Maa Internetin käyttäjät (kesäkuu 21) Internetiä käyttävän väestönosuu(%) Facebook käyttäjät (syyskuu 21) Facebookia käyttävä väestönosuus (%) Internetin käyttäjien osuus, jotka käyttävät myös Facebookia (%) Lähde Council of Europe, Compendium of Cultural Policies and Trends in Europe, Facebook in Europe (21), ( ) Kulttuurin talous Internetin käyttö sekä aktiivisuus sosiaalisessa mediassa ovat yksi nopeiten muuttuvista ja kasvavista alueista. Tämä on nähtävissä sekä Internetin että sosiaalisen median käyttöasteen muutoksissa viimeisten vuosien aikana. Internetin viikoittainen käyttö vuotiaiden ikäryhmässä on kaikissa pohjoismaissa vuonna 21 jo yli 8% (taulukko 3.6). Islannissa Internetin säännöllinen viikoittainen käyttö on suurinta. Suomessa muutos Internetin säännöllisessä käytössä on ollut suurinta verrattuna muihin maihin. Islannissa on Internetiä käyttävän väestönosuus suurin, samoin Facebookia käyttävä väestönosuus (Taulukko 3.7). sijoittuu vertailussa viimeiseksi niin Internetin kuin Facebookin käytössä. Kulttuurin taloudessa kuvataan kotitalouksien kulutusta kulttuurimenoihin, julkisyhteisöjen kulttuurimenoja 1 ja luovan talouden tavaranvientiä- ja tuontia. Julkisyhteisön käsitteen erilainen määrittely eri maissa vaikuttaa tilastoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen. Kaikkiin kulttuurin taloutta kuvaaviin taulukoihin ei ollut saatavilla tietoja jokaisesta Pohjoismaasta. Tästä huolimatta kyseiset taulukot on otettu mukaan, sillä ne kuvaavat kulttuuriin suunnattujen varojen jakautumista ja antavat tietoa kulttuurin kulutukseen käytetyistä varoista. Olisi toivottavaa, että kulttuurin talouden osalta olisi saatavilla vertailukelpoisia tilastoja kaikista Pohjoismaista. Taulukoissa on osittain käytetty BKT:ta mittarina vertailuissa. 1 Käytetyissä tilastoissa julkisyhteisön kulttuurimenoihin sisältyvät virkistys-, kulttuuri- ja uskonnolliset palvelut. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3

11 Taulukko 4.1 Kotitalouksien kulttuurin kulutuksen %-osuus BKT:sta (1997/26) 8% 26 6% % 2% ,3 5,6 5,4 5,8 5,4 5,1 6,6 6,1 % Lähde: OECD Factbook 29: Economic, Environmental and Social Statistics - ISBN OECD 29. Quality of life - Leisure - Recreation and culture. vl= /cl=13/nw=1/rpsv/factbook29/11/3/2/index.htm ( ) Kulttuurin kulutusta BKT:sta on arvioitava suhteessa maan kulttuurin kulutuskysynnän osuuteen BKT:sta. Voimakkaasti kulutusvetoisen buumin aikana nousee myös kulttuurin kulutuksen osuus helposti. Samoin kansantalouden säästämisaste ja toisaalta investointiaste olisi tässä yhteydessä tärkeä tietää. Käytetyissä taulukoissa ei kuitenkaan ole näitä aspekteja huomoitu ja siksi tilastot toimivat lähinnä suuntaa-antavina. Pohjoismaiset kotitaloudet kuluttavat keskimäärin muita Euroopan maita enemmän kulttuuriin (Taulukko ). Muissa Euroopan maissa on kulttuurin osuus vuosikulutuksesta keskimäärin noin 3,9 %. Tämä ylittyy kaikissa Pohjoismaissa. Kotitalouksien kulttuuriin ja virkistykseen käyttämä kulutuksen prosentuaalinen osuus BKT:stä on korkeinta Islannissa ja seuraavaksi korkeinta Suomessa. n ja Suomen kohdalla kotitalouksien kulutuksen osuus BKT:stä on ollut lievässä kasvussa kun taas ssa ja Islannissa on tapahtunut laskua. Rahamäärällisesti ssa kulutetaan kulttuuriin ja virkistykseen eniten. (Taulukko 4.2) Prosentuaalisesti kulttuurin osuus vuosikulutuksesta on suurinta ssa ja ssa. Tarkasteltaessa lähemmin kotitalouksien kulutustottumuksia havaitaan pohjoismaiden välillä muutamia mielenkiintoisia eroja. Suomessa menee kotitalouksien kulutuksesta huomattava osa sanomalehtiin. Tämä poikkeaa erityisesti tanskalaisista ja ruotsalaisista kotitalouksista. Suomalaiset kotitaloudet kuluttavat toiseksi eniten heti ruotsalaisten jälkeen televisiovastaanottimiin sekä videokasettien toisto- ja nauhoituslaitteisiin. ssa kulutetaan Suomeen verrattuna kaksinkertainen määrä kirjoihin, mikä on mielenkiintoista, sillä ssa julkaistaan vähiten kirjoja (kts. taulukko 1.4). ssa kulutetaan myös huomattavasti muita enemmän äänen vastaanotto-, tallennus-ja toistolaitteisiin. Verrattaessa Suomeen kuluu muissa kotitalouksissa enemmän rahaa televisio-ja radioveroihin sekä laitteiden vuokrauksiin. ssa kotitaloudet kuluttavat näihin miltei kaksinkertaisen määrän verrattuna Suomeen. Ruotsalaiset kotitaloudet kuluttavat vuorostaan selvästi muita pohjoismaita vähemmän musiikki-instrumentteihin. Samoin museoihin, eläintarhoihin ja muihin vastaaviin kulutetaan ssa muita vähemmän, erityisesti an verrattaessa on ero moninkertainen.

12 Taulukko 4.2 Kotitalouksien keskimääräinen vuosikulutus kulttuurituotteisiin ja palveluihin 25 (PPS) Televisio- ja radioverot ja laitteiden vuokraus Sanomalehdet Tiedonkäsittelyvälineet Kirjat Televisiovastaanottimet, videokasettien toisto- ja nauhoituslaitteet Elokuvat, teatterit, konsertit Kuvan ja äänen tallennusmuodot Kirjoitus- ja piirustustarvikkeet Valokuvaus- ja filmauslaitteet Muut palvelut Äänen vastaanotto-, tallenus- ja toistolaitteet Museot, eläintarhat ja vastaavat Musiikki-instrumentit Audiovisuaali-, valokuvaja tiedonkäsittelylaitteiden korjaus Vuosikulutus kulttuuriin (PPS)* Kulttuurin % osuus koko vuosikulutuksesta , , , ,6 * PPS Purchasing power standards 11 Lähde: Cultural Statistics, 211 edition (211). Luxembourg: Eurostat;Table 9.3 (PartI-III): Average annual expenditure on cultural goods and services per household, 25 (PPS). 11 PPS ( Purchasing Power Standards) Eurostatin käyttämä termi keinotekoisesta valuutasta, jonka avulla pyritään tasoittamaan maiden hintatasojen eroja. PPS avulla hintatasoltaan erilaisten maiden eurot muunnetaan vertailukelpoisiksi kuvaamaan todellista ostovoimaa. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3

13 Taulukko Julkisyhteisöjen kulttuurimenot (virkistys, kulttuuri- ja uskonnolliset palvelut*) (milj. ) , , ,2 3425,9 397,3 327, , * virkistys- ja urheilupalvelut, kulttuuripalvelut, radio ja televisiolähetys- ja julkaisupalvelut, uskonnolliset ja muut yhteiskunnalliset palvelut, virkistys-, kulttuuri- ja uskonnollisten palvelujen T&K,virkistys-, kulttuuri- ja uskonnolliset palvelut, ei muualla luokiteltu. Lähde: Nordic databank. CULT2: Generel government cultural expenditure by reporting country, pxwebnordic/database/4.%2quality%2of%2life/culture/culture.asp. Taulukko Julkisyhteisöjen kulttuurimenot (virkistys, kulttuuri- ja uskonnolliset palvelut*) osuus BKT:sta (%) 4 % BKT:sta ,56 1,58 3 1,2 1, ,1 1,1 2 3,78 3, * virkistys- ja urheilupalvelut, kulttuuripalvelut, radio ja televisiolähetys- ja julkaisupalvelut, uskonnolliset ja muut yhteiskunnalliset palvelut, virkistys-, kulttuuri- ja uskonnollisten palvelujen T&K,virkistys-, kulttuuri- ja uskonnolliset palvelut, ei muualla luokiteltu. Lähde: Nordic databank. CULT2: Generel government cultural expenditure by reporting country, Quality%2of%2life/Culture/Culture.asp. Käytetyissä tilastoissa sisältyy Pohjoismaiden julkisyhteisöjen kulttuurimenoihin virkistys-, kulttuuri- ja uskonnolliset palvelut. 12 Julkisyhteisöjen kulttuurimenoja verrattaessa ovat n, n ja n luvut noin kolmanneksen Suomen lukuja suurempia (Taulukko 4.3.1). Erityisesti n osalta poikkeavat luvut muista. Suhteutettuna BKT:hen on kulttuuriin käytettyjen menojen prosentuaalinen osuus Suomessa korkeampi kuin ssa ja ssa.(taulukko 4.3.2). 12 Julkisyhteisöjen kulttuurimenoja kuvaavissa tilastoissa on käytetty COFOG-luokitusta (Classification of the Functions of Goverment),

14 Taulukko Luovan talouden tavaroiden vienti ($) Lähde: Creative economy report 21, United Nation, UNCTAD. Table 1.1 Creative goods; world exports and imports, by economic group and country/ territory, Taulukko Luovan talouden tavaroiden tuonti ($) Taulukko Luovan talouden tavaroiden tuonti ($) Lähde: Creative economy report 21, United Nation, UNCTAD. Table 1.1 Creative goods; world exports and imports, by economic group and country/ territory, Taulukko Luovan talouden tavaroiden kauppatase ($) Lähde: Creative economy report 21, United Nation, UNCTAD. Table 1.1 Creative goods; world exports and imports, by economic group and country/ territory, Luovan talouden tavaraviennin osalta ovat ja muita Pohjoismaita edellä (Taulukko ). ssa on kasvu ollut suurinta niin viennissä kuin tuonnissa, kun taas Islannissa on molemmissa tapahtunut laskua., ja ovat huomattavasti a ja a jäljessä niin viennissä kuin tuonissa. Verrattaessa luovan talouden tavaravientiä ja tavaratuontia ns. kauppataseen kautta on n kauppatase korkein, ja n kauppatase heikoin. Suomessa on tapahtunut pientä kasvua erityisesti luovan talouden tavaran tuonnissa. Myös Suomen kauppatase luovan talouden tavaroiden osalta jää n ja Islannin tavoin heikoksi. Kulttuurin talouden näkökulmasta näyttäisi siltä, että ssa erityisesti julkisyhteisö panostaa muita Pohjoismaita enemmän luovaan talouteen ja kulttuuriin. ja ovat ainoat Pohjoismaat, joiden luovan talouden tavaraviennin ja tuonnin kauppatase on positiivinen. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3

15 Taulukko Myönnetyt pohjoismaiset avustukset kulttuurihankkeille ( ) Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuriohjelmat/ Pohjoismainen kulttuuripiste Pohjoismainen kulttuurirahasto Lähde: Kulturkontakt Nord årsrapport 28, Kulturkontakt Nord årsrapport 29, Kulturkontakt Nord årsrapport 21. Nordisk kulturfond årsrapport 28, Nordisk kulturfond årsrapport 29, Nordisk kulturfond årsrapport Pohjoismainen kulttuurirahasto Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuriohjelmat/ Pohjoismainen kulttuuripiste Taulukko Myönnetyt summat maittain ( ) Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuriohjelmat/ Pohjoismainen kulttuuripiste 1 9 Pohjoismainen kulttuurirahasto Lähde: Kulturkontakt Nord årsrapport 28, Kulturkontakt Nord årsrapport 29, Kulturkontakt Nord årsrapport 21. Nordisk kulturfond årsrapport 28, Nordisk kulturfond årsrapport 29, Nordisk kulturfond årsrapport Pohjoismainen yhteistyö Viimeisessä osiossa käsitellään virallista pohjoismaista yhteistyötä kulttuurisektorilla ja erityisesti taide-ja kulttuuritoimijoille jaettuja yhteispohjoismaisia varoja. Kulttuuriyhteistyön keskeinen edistäjä ja rahoittaja on Pohjoimaiden ministerineuvosto. Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa Pohjoismaista kulttuurirahastoa ja kolmea kulttuurisektorin ohjelmaa: Kulttuuri-ja taideohjelma, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurin liikkuvuusohjelma sekä tietokonepeliohjelma. Lisäksi on olemassa myös muita kanavia, joiden kautta myönnetään varoja pohjoismaisille kulttuurikentän toimijoille. Tilastoissa tarkastellaan miten kulttuurisektorille suunnatut varat ovat jakautuneet Pohjoismaiden välillä sekä kuinka aktiivisia eri toimijat Pohjoismaissa ovat hakemaan avustuksia. Kulttuuri-ja taideohjelmaa sekä Liikkuvuusohjelmaa hallinnoi Pohjoismainen kulttuuripiste, jonka tilastoja on käytetty tässä katsauksessa. Vertailuun on valittu Pohjoismaisen kulttuuripisteen ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston tilastoja johtuen tietojen vertailukelpoisuudesta ja saatavuudesta. Tilastoissa tarkastellaan ainoastaan taide- ja kulttuurikentän toimijoille jaettuja varoja, instituutioiden hallintokuluja ei ole tässä huomioitu. Kulttuurirahaston jakamat varat ovat myös osa Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuribudjettia. Käytetyt tilastot kuvaavat Pohjoismaisen kulttuurirahaston ja pohjoismaisista kulttuuriohjelmista (Kulttuuri-ja taideohjelma sekä Liikkuvuusohjelma) myönnettyjä varoja kulttuurihankkeille. Pohjoismainen kulttuuripiste ja Pohjoismainen kulttuurirahasto ovat toisistaan riippumattomia. Ministerineuvoston ohjelmien ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston päätöksentekoprosessit poikkeavat jonkin verran toisistaan. Molempien päätöksentekoprosessissa ovat kaikki Pohjoismaat edustettuina. Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmista ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston myöntämät varat ovat olleet lievässä laskussa, poikkeuksena vuosi 29 Pohjoismaisen kulttuuripisteen osalta (Taulukko ). Pohjoismaisen kulttuurirahaston päätöksissä on lle myönnetty rahamäärällisesti

16 Taulukko Pohjoismainen kulttuurirahasto: haetut ja myönnetyt summat ( ) 5 Haettu Myönnetty Lähde: Nordisk kulturfond årsrapport 28, Nordisk kulturfond årsrapport 29, Nordisk kulturfond årsrapport mil Taulukko Pohjoismainen kulttuuripiste: haetut ja myönnetyt summat ( ) 5mil. Haettu Myönnetty 4mil. 3mil. Lähde: Kulturkontakt Nord årsrapport 28, Kulturkontakt Nord årsrapport 29, Kulturkontakt Nord årsrapport 21. 2mil. 1mil. mil eniten ja toiseksi eniten lle (Taulukko 5.2.1). Pohjoismaisen kulttuuripisteen osalta on lle ja lle myönnetty eniten rahamäärällisesti (Taulukko 5.2.2). Haettujen summien määrät vaikuttavat luonnollisesti myönnettyihin summiin. Esimerkiksi Suomesta on haettu rahamäärällisesti vähemmän kuin sta, sta ja sta. Pohjoismaiseen kulttuuripisteeseen tulee eniten hakemuksia sta ja Suomesta. sta ja Suomesta tulleille hakemuksille myös myönnetään muita useammin avustuksia (Taulukko ). Kaikkien maiden osalta voidaan todeta, että noin kolmasosalle hakemuksista myönnetään avustusta. On huomioitava, että hankkeissa on mukana hakijamaan lisäksi myös muita Pohjoismaita. Myönnetyt avustukset vaikuttavat useampaan pohjoismaahan kuin ainoastaan hakijamaahan. Pohjoismaiseen kulttuurirahastoon tulee eniten hakemuksia sta (Taulukko 5.4). Myös sta tulee hyvin paljon hakemuksia, lähes yhtä paljon kuin sta. Suomesta tulee toiseksi vähiten hakemuksia, kun taas Pohjoismaiseen kulttuuripisteeseen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3

17 5.3 Pohjoismainen kulttuuripiste: hakemusten määrä ja myönnöt Hakemusten määrä Myönnetty 3 25 Lähde: Kulturkontakt Nord årsrapport 28, Kulturkontakt Nord årsrapport 29, Kulturkontakt Nord årsrapport Taulukko 5.4 Pohjoismainen kulttuurirahasto: hakemusten määrät ja myönnöt Hakemusten määrä Myönnettyjen määrä 2 15 Lähde: Kulturkontakt Nord årsrapport 28, Kulturkontakt Nord årsrapport 29, Kulturkontakt Nord årsrapport tuli Suomesta toiseksi eniten hakemuksia. sta tulleille hakemuksille myönnetään eniten avustuksia. tulee heti perässä muutaman hakemuksen erolla. On hyvä huomata, että myös Pohjoismaisen kulttuurirahaston myöntämissä hankkeissa on mukana hakijamaan lisäksi myös muita pohjoismaita.

18 Johtopäätöksiä Katsaukseen on koottu ja analysoitu lyhyesti Pohjoismaiden keskeisiä kulttuuritilastoja. Tavoitteena on ollut muodostaa kuva kulttuurin tämän hetkisestä asemasta ja merkityksestä eri Pohjoismaissa. Jatkossa vastaavia katsauksia pohjoismaisista kulttuuritilastoista voitaisiin käyttää esimerkiksi yhteispohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tukena suunnittelussa ja päätöksenteossa. Haasteena tiedonkeruussa on ollut tilastojen rajallinen saatavuus ja aineistojen puutteellinen vertailukelpoisuus. Kaikkia tilastoja ei ole ollut saatavilla kaikista maista, ja osa maiden tiedoista on ollut muita vanhempia. Yhteisten käsitteiden määrittely ja tilastokäytäntöjen soveltaminen pohjoismaisella tasolla edistäisi vastaavien katsauksien koontia, niiden käyttösoveltuvuutta sekä parantaisi tilastojen vertailukelpoisuutta ja luotettavuutta. Esitettyjen tilastojen nojalla voidaan todeta miten kulttuurin asema ja käyttö jakaantuu ja vaihtelee eri Pohjoismaissa. Kulttuurin infrastruktuuri -osiossa on nähtävissä miten eri Pohjoismaissa painotetaan eri kulttuurisektoreita. Esimerkiksi ssa on eniten museoita. ssa on taas elokuvasaleja merkittävästi muita maita enemmän. Suomessa sinfoniaorkestereiden sekä teattereiden suuri määrä poikkeaa muista Pohjoismaista. Kulttuurin infrastruktuuri ei kuitenkaan indikoi kulttuurin käytön astetta eikä tästä voida tehdä suoria johtopäätöksiä määrän ja käytön välillä. Kuitenkin Suomessa kirjastojen määrän ja käytön välillä on nähtävissä suora yhteys. Infrastuktuurin tarkempi analyysi vaatisi tilastojen jatkotarkastelua ja taustojen selvitystä. Monissa taulukoissa n luvut ovat muita Pohjoismaita korkeampia. Tämä käy ilmi erityisesti tarkasteltaessa taide- ja kulttuurialan korkeakouluopiskelijoiden määriä. Tämä selittyy osittain n muita Pohjoismaita suuremmalla asukasluvulla, sillä suhteutettuna asukaslukuun eivät n luvut poikkea muista. ssa ja Suomessa on eniten taide- ja kulttuurialan opiskelijoita suhteessa kaikkiin opiskelijaryhmiin. ssa ja Suomessa on kulttuurialan työllisyys samalla tasolla kuin ssa, kun taas ssa on suurin kulttuurialan työllisyys ja opiskelijoiden määrät ovat muita Pohjoismaita pienemmät. Näyttäisi siltä, että opiskelijoiden määrät ja työllisyys kohtaisivat paremmin ssa kuin muissa Pohjoismaissa. Tästä ei voida tehdä kuitenkaan sen tarkempia päätelmiä, sillä yhteenvedossa esitetyt tilastot ovat sisällöltään ja määritelmiltään rajalliset, esim. tilastoissa ei ole huomioitu valmistuneiden määriä eikä määritelty tarkemmin, onko kaikilla kulttuurityövoimaan lukeutuvilla henkilöillä alan koulutus vai ei. Yksityiskohtaisempi analyysi vaatisi asian tarkempaa selvitystä ja vertailua. Työllisyyteen ja työvoimaan liittyvässä tilastonkeruussa näyttäisi olevan kehittämistarpeita. Kulttuurin käyttö sen eri osa-alueilla on Islannissa (elokuva, teatteri, museot ja muiden esitysten osalta) muita Pohjoismaita suurempaa. laisten kulttuurinkäyttö on moninkertainen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Sama ilmiö on koskee myös Internetin ja facebookin käyttöä. Kulttuurin taloutta on lähestytty julkisyhteisön ja kotitalouksien kulutuksen näkökulmasta. Kotitalouksien kulutuksen suhteellinen osuus BKT:ssa on Islanissa korkein. laiset käyttävät paljon kulttuuria, mikä osaltaan selittää miksi iso osa kotitalouksien kulutuksesta menee kulttuuriin. Suomessa kotitalouksien kulttuurin kulutuksen prosentuaalinen osuus BKT:sta on toiseksi suurinta. Kulttuurin kotitalouksien kulutuksen vertailussa ei ollut mahdollisuutta vertailla kaikkia Pohjoismaita samanaikaisesti samojen tilastojen kautta. Tilastoista on kuitenkin nähtävissä, että pohjoismaisissa kotitalouksissa kulutetaan suhteellisen paljon kulttuuriin, keskimääräisesti muuta Eurooppaa enemmän. Kotitalouksien kulutustottumuksissa ei ole nähtävissä kovinkaan suuria eroja. Muutamia kulutuspiikkejä on kuitenkin nähtävissä. Esimerkiksi Suomessa suuri osa kotitalouksien kulutuksesta menee sanomalehtiin, ja ssa vastaava kulutuspiikki on nähtävissä televisio- ja radioveroissa ja laitteiden vuokrauskuluissa. Julkisyhteisön kuluista menee Islannissa suurin prosentuaalinen BKT-osuus kulttuurimenoihin, ssa toiseksi eniten ja Suomssa kolmanneksi eniten. Rahamäärällisesti lla, lla ja lla on huomattavasti suuremmat julkisyhteisöjen kulttuurimenot kuin Suomella ja Islannilla. Pohjoismaiden väliset erot kulttuurituotteiden viennissä ja tuonnissa näyttäisivät olevan tilastojen mukaan merkittävät. Erityisesti viennin osalta n ja n vientiluvut on moninkertaiset muihin Pohjoismaihin verrattuna. Samoin ja ovat ainoat, joiden luovan talouden hyödykkeiden kauppatase on positiivinen. Kulttuuritalouteen liittyvä analyysi vaatisi lähempää tarkastelua maiden välillä, ja myös tällä saralla olisi toivottavaa luoda yhtenäiset tilastokäytännöt, jotka edistäisivät tilastojen saatavuutta ja vertailua. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3

19 Pohjoismaisen yhteistyön osalta Pohjoismaisen kulttuuripisteen ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston tilastot ovat kattavia ja helposti saatavilla. Tilastoista on nähtävissä, että kaikissa pohjoismaiset kulttuurikentän toimijat ovat aktiivisia avustusten hakijoita. Myös myöntöjen määrät jakaantuvat suhteellisen tasaisesti pohjoismaiden välillä. laiset toimijat näyttävän olevan erityisen aktiivisia hakijoita Pohjoismaisessa kulttuurirahastossa. Kulttuuritilastoista on nähtävissä maiden omia painotuksia ja suuntaviivoja. Tilastojen keruuta ja tulkintaa tulisi kuitenkin kehittää ja harmonisoida Pohjoismaissa, jotta kulttuuritilastoja voitaisiin vielä entistä paremmin käyttää apuvälineenä päätösten ja linjausten teossa niin kansallisesti kuin pohjoismaisessa yhteistyössä. Tulisi tarkasti harkita mistä kaikesta olisi tarpeen jatkossa kerätä kattavasti kaikista Pohjoismaista vertailukelpoisia ja luotettavia tilastoja, esimerkiksi käännetystä ja luetusta pohjoismaisesta kirjallisuudesta, pohjoismaisen kulttuurin kulutuksesta, kulttuurialan työllisyydestä, taloudesta ja luovan työn tekijöiden määristä. Kulttuurisektorin tietopohjan vahvistaminen ja kasvattaminen on joka tapauksessa entistä tärkeämpää, jotta voidaan osoittaa kulttuurin laaja-alaiset vaikutukset niin yksilön kuin yhteiskunnan eri osa-alueilla.

20 Aiemmin opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä sarjassa ilmestyneet: 211:2 Politiikka-analyysejä 2/21 Suomalaiset korkeakouluopiskelijat kansainvälisessä vertailussa EUROSTUDENT IV:n tuloksia. 211:1 Kulttuuritoimijoiden, luovan talouden ja palvelutuotannon toimintaedellytykset Suomessa alueittain 21:3 Suomen väestön koulutustason vahvuudet ja heikkoudet 21:2 Arts Education And Cultural Education In Finland 21:1 Taidekasvatuksen ja kulttuurialan koulutuksen tila Suomessa Aiemmin opetusministeriön politiikka-analyysejä -sarjassa ilmestyneet: 21:2 Väestökehityksen haasteet opetusministeriön tehtäväalueilla 21:1 Finnish Culture in European Comparison 29:6 Sukupuolten tasa-arvo opetusministeriön tehtäväalueilla 29:5 Suomen kulttuuri eurooppalaisessa vertailussa 29:4 Kulttuurimatkailun kohdemaana 29:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla 29:2 Finnish Education System in an International Comparison 29:1 Euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot 28:5 Peruskoulun opetusryhmät 28 28:4 Suomen koulutusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa 28:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain 28:2 Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain 28:1 Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa 27:2 Ungdomsåldersklassens studier i yrkeshögskolor och universitet 27:1 Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopistoopintoihin Opetus- ja kulttuuriministeriössä vahvistetaan tietoon perustuvaa johtamista. Ministeriön analyysiryhmä laatii muun muassa politiikka-analyysejä yhteiskunnallisesti merkittävistä koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kysymyksistä. LISÄTIETOJA: Katsaus on koottu Suomen toimiessa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana 211. kulttuuriasiainneuvos Anna-Maija Marttinen, opetus-ja kultttuuriministeriö minedu.fi Selvityksentekijä: projektisuunnittelija Vava Lunabba, Cupore ISSN-L ISSN (PDF)

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n

Lisätiedot

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden toiminta 2013 Joensuun kaupungin strategiaa Rajaton tulevaisuus toteutetaan elämänkaaren mukaisilla palveluohjelmilla. Työikäisten palveluohjelmassa on yhtenä

Lisätiedot

Pohjoismainen kulttuuripiste

Pohjoismainen kulttuuripiste Pohjoismainen kulttuuripiste Luomme tilaa pohjoismaiselle kulttuurille Webinaari 16.6.2016 Erityisasiantuntija Laura Norppa, Pohjoismainen kulttuuripiste POHJOISMAINEN KULTTUURIPISTE Virallinen pohjoismainen

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

Pohjola numeroina 2004

Pohjola numeroina 2004 Pohjola numeroina 2004 Pohjola numeroina 2004 Pohjoismaiden ministerineuvosto Kansi: Kjeld Brandt Grafisk Tegnestue ApS, Kööpenhamina Paino: Scanprint, Århus Painos: 4 000 Pääasialliset tietolähteet: Kansalliset

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8 2004 Statistics Uusimaa Helsinki Region Area and population 3 Demographic changes 4 Housing 5 Municipal economy 6 Sectoral employment 7 Labour and work self-sufficiency 8 Unemployment 9 Transport 10 Age

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.)

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.) Tehhään yhessä hanke / Kuntien kulttuurin talous Hankkeen tavoite Selvitetään kuntien kulttuuritoiminnan ja talouden nykytilanne vertailukelpoisella tavalla, otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan yhteinen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama

Global value chains - hankkeita. Samuli Rikama Global value chains - hankkeita Samuli Rikama Global value chains taustaa Miten yritykset organisoineet toimintansa globaalisti? Talouden rakennemuutos uudet nopeasti kehittyvät markkinat ja teknologia

Lisätiedot

Vertailuun sisältyvät maat

Vertailuun sisältyvät maat Suomen materiaalitehokkuus - Suomen Teollisen ekologian forum Oulu Miksi Suomen materiaalitehokkuus on kansainvälisissä vertailuissa niin heikko? Ilmo Mäenpää & Petri Kyröläinen Thule-instituutti, Oulun

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain

Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain Opetusministeriö Undervisningsministeriet Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain Tässä katsauksessa tarkastellaan ennen muuta kulttuuripalvelujen ja kulttuuritarjonnan alueellista saatavuutta

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot 2010

Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2012 Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot 2010 Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenoissa hienoista kasvua Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot kasvoivat 2007 2009 keskimäärin

Lisätiedot

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 1(1 Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 Tässä esityksessä tuodaan lyhyesti esille joitakin keskeisiä piirteitä kunkin maakunnan kulttuurin talouden rakenteesta maakunta kerrallaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2010

Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Luonnonvarojen käyttö kasvuun lamavuoden jälkeen Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Suomen kansantaloudessa oli 537 miljoonaa tonnia vuonna

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Kulttuurin taloudelliset vaikutukset Keskuskirjastokokous 30.1.2014 Kirjastojen taloudellinen vaikuttavuus: Puhutaan rahasta

Kulttuurin taloudelliset vaikutukset Keskuskirjastokokous 30.1.2014 Kirjastojen taloudellinen vaikuttavuus: Puhutaan rahasta Kulttuurin taloudelliset vaikutukset Keskuskirjastokokous 30.1.2014 Kirjastojen taloudellinen vaikuttavuus: Puhutaan rahasta Timo Cantell Helsingin kaupungin tietokeskus timo.cantell@hel.fi Kulttuuripolitiikan

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, 19.3.2010 Linda Hart, MA, E.MA Projektitutkija/Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa Tutkija, Sosiaalitieteiden laitos,

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella

Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Verkkokauppa Pohjoismaissa Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaiset kuluttajat aikovat tehdä joululahjaostoksia verkosta 2,0 miljardilla eurolla tänä vuonna

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2010 Neljännesvuositilinpito 2010, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä. Tarvitaan kulttuurin rakennemuutos: nykyinen rakenne tukee koulunpenkiltä tehtaaseen ajattelua. Tilanne on nyt ihan toinen ja tämä pitää saada näkymään myös Kotkan kulttuurissa. Jari Järvelä Yleisö Kaupunkilainen,

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012

Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012 Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012 2 3 Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012 Pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tavoitteet ja visio 2010 2012 ANP 2010:750

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Koulutus 2016 Lukiokoulutus 2015 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2015 104 100 opiskelijaa.

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2008

Koulutuksen talous 2008 Koulutus 2010 Koulutuksen talous Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat vuonna Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna edelliseen vuoteen verrattuna 6,7 prosenttia. Koululaitoksen

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2014 Neljännesvuositilinpito 2014, 1. vuosineljännes Neljännesvuositilinpidon EKT2010:n mukaiset aikasarjat julkistettu, bruttokansantuote väheni 0,4 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Joukkoviestintämarkkinat supistuivat elokuvateattereilla takanaan hyvä vuosi

Joukkoviestintämarkkinat supistuivat elokuvateattereilla takanaan hyvä vuosi Kulttuuri ja viestintä 2016 Joukkoviestintä Joukkoviestintämarkkinat Joukkoviestintämarkkinat supistuivat elokuvateattereilla takanaan hyvä vuosi Joukkoviestintämarkkinoiden arvo laski jälleen edelliseen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Pietarin väestö ja tulokatsaus 2009

Pietarin väestö ja tulokatsaus 2009 Rusgaten julkaisuja 1 Heinäkuu 2009 Pietarin väestö ja tulokatsaus Tässä katsauksessa tarkastellaan eri lähteistä koottuja tietoja Pietarin kaupungin väestöstä sekä väestön tulotasosta. Väestö Pietarissa

Lisätiedot

Mediamainonnan muutosmittari Joulukuu 2012

Mediamainonnan muutosmittari Joulukuu 2012 Mediamainonnan muutosmittari Joulukuu 2012 Ajankohtaista Joulukuussa 2012 mainostettiin 8,1 % vähemmän vuoden 2011 joulukuuhun verrattuna ja kumulatiivinen muutos oli 4,1 %. Ilman vuoden 2012 mediaseurannan

Lisätiedot

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Arkaluonteisen aineiston elämä EUhankkeessa

Arkaluonteisen aineiston elämä EUhankkeessa Arkaluonteisen aineiston elämä EUhankkeessa Kesytä aineistokaaos - seminaari tutkimusaineistojen hallinnasta 9.11.2016 Paula Kuusipalo 9.11.2016 EduMAP hanke pähkinänkuoressa Rahoittaja: EU Horizon 2020

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS Mainosvuosi 2015 Ad spend trends Kantar Media #Mainosvuosi Kantar Media international ad spend trends Mediamainonnan kehitys on ollut vaatimatonta myös kansainvälisesti viime vuonna. Etelä- ja Itä Euroopassa

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Esi- ja peruskouluopetus 2016 Koulutus 06 Esi- ja peruskouluopetus 06 Peruskouluissa 550 00 oppilasta vuonna 06 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 550 00 oppilasta vuonna 06. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

TILASTOJA KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009. Vuosien 2007 2009 kehitys. Kulttuurialan yritystoiminta vuonna 2009

TILASTOJA KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009. Vuosien 2007 2009 kehitys. Kulttuurialan yritystoiminta vuonna 2009 TILASTOJA 42 2011 KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009 Kulttuurialan kokonaisuus muodostuu julkisen sektorin toiminnoista ja yksityisten yritysten toiminnasta. Joskus, ja

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot