Katsaus pohjoismaisista kulttuuritilastoista

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3 21:3 Katsaus pohjoismaisista kulttuuritilastoista Vuonna 211 toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana. Suomen puheenjohtajuusohjelmassa tunnistetaan yhteispohjoismaisen tietopohjan merkitys kulttuurisektorilla. Kulttuurisektorin tilastojen laajentaminen yhteispohjoismaisessa tilastoraportissa voisi toimia yhtenä keinona tietopohjan parantamiseksi ja samalla edistää tilastojen käyttöä pohjoismaisessa päätöksenteossa. 1 Tämän yhteenvedon tarkoituksena on muun muassa vastata tähän tarpeeseen. Politiikka-analyysissa tuodaan esiin pohjoismaiden välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja kulttuuripolitiikan alalta. Tavoitteena on nostaa esiin kansallisia painotuksia ja eroavaisuuksia, mm. kulttuuripalveluissa, kulttuurin kulutuksessa, kulttuurialan koulutuksessa ja työllisyydessä. Lisäksi yhteenvedossa on muutamia keskeisen virallisen pohjoismaisen yhteistyön toimijan kulttuurihankkeille myönnetyistä yhteispohjoismaisista varoista. Aineistona politiikka-analyysissä on käytetty olemassa olevia kulttuuritilastoja Suomesta, sta, sta, sta sekä Islannista. Ahvenanmaata, Färsaaria tai Grönlantia ei mainita erikseen taulukoissa. Ahvenanamaa on sisällytetty Suomen tilastoihin ja Färsaaret ja Grönlanti n tilastoihin niiltä osin kuin aineistoa on ollut saatavilla. Päälähteinä on käytetty Suomen Tilastokeskuksen kulttuuritilastojen kansainvälistä katsausta, 2 Euroopan komission tilastoviraston Eurostatin tilastoja, 3 YKn kansainvälisiä tilastoja, 4 OECD:n tilastoja, 5 Euroopan neuvoston tilastoja, 6 Pohjoismaiden ministerineuvoston tilastoja 7 sekä Pohjoismaisen kulttuuripisteen ja Pohjoismaiden kulttuurirahaston tilastoja. 1 Pohjoismaiseen yhteistyöhön on kuulunut monien vuosikymmenien ajan myös tilastojen keruuta. Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö ja sitä ennen Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö on kerännyt vuosittain tilastoja vuosikirjaan Nordisk statistisk årsbok jo 196-luvulta alkaen. Tilastot ovat pitkään olleet vuosikertomuksessa kulttuurin osalta suhteellisen suppeat. 2 Kulttuuritilasto 27, Kulttuuri ja viestintä 29, Tilastokeskus. Joukkoviestimet 26, Kulttuuri ja viestintä 26, Tilastokeskus. 3 Cultural statistic, 211 edition, Eurostat, Pocketbooks. 4 Creative economy, report 21, Creative Economy: A feasible Development Option, United Nation. 5 OECD Factbook 29: Economic, Environmental and Social Statistics. Quality of Life, Leisure, Recreation and culture, sourceoecd.org/vl= /cl=16/nw=1/rpsv/factbook29/11/3/2/index.htm. 6 Compendium, Cultural policies and trends in Europe, Council of Europa, 7 Nordisk statistisk årsbok, 21, Nordic Databank, Culture, Culture/Culture.asp

2 Taulukko 1.1 Kulttuurin infrastuktuuri Sinfoniaorkesterit Elokuvasalit 25-29*** Teatterit 25-29** Museot 26-21* Museot 26-21* Teatterit 25 29** Elokuvasalit 25-29*** Sinfoniorkesterit * Museoiden määrittelyn ja luokittelun maakohtaisista eroista johtuen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia (, 29., 29., 28., 29,, 26). * * Ainoastaan ammattiteatterit ja/tai valtionapua saavat teatterit (, 29., 25., /29. 28/29). *** Elokuvasalit. Huomattava, että elokuvasalien määrä ei ole sama kuin elokuvateattereiden määrä. Yksittäisessä elokuvateatterissa voi olla useita elokuvasaleja. (, 29., 29., 29., 29., 25). ****Ammattilaissinfoniaorkesterit. Lähde: Culture Statistics 28. NOS D 444. Statistics Norway. Landshagir 21. Reykjavik: Hagstofa Íslands. Museer 29. Kulturen i siffror 21/6. Stockholm: Statens kulturråd. Museotilasto 29. Helsinki: Museovirasto. Landshagi.Reykjavik: Hagstofa Íslands. Statistisk årbog 21. Copenhagen: Danmarks statistik. Statistisk årbok 21. Oslo: Statistisk sentralbyrå. Statistisk årsbok för Sverige. Stockholm: Statistiska centralbyrån. Teatteritilastot 9. Helsinki: Teatterin tiedotuskeskus. Statens Kulturråd, Sverige ( ). Norsk teater- og orkesterforening. Suomen sinfoniaorkesterit ry. Svensk Scenkonst. Yhteenvedossa on pyritty käyttämään maiden viimeisimpiä tilastoja. Taulukoissa käytetyissä tilastoissa vuodet vaihtelevat kuitenkin jossain määrin, johtuen maiden vaihtelevista käytännöistä kerätä ja päivittää kansallisia tilastojaan. Lähtökohtana vertailussa on, että taulukoissa esitetyt tilastot ovat keskenään vertailukelpoisia. Muutamien taulukoiden tietoja ei ollut saatavilla kaikkista Pohjoismaista. Tästä huolimatta taulukot on kuitenkin otettu mukaan niiden keskeisen sisällön vuoksi. Analyysissä käsitellään seuraavia osa-alueita: kulttuurin infrastuktuuri, taiteilijat ja luovan työn tekijät, kulttuurin käyttö ja kulutus, kulttuurin talous ja Pohjoismainen yhteistyö. Tilastoja koottaessa eri lähteistä on noussut esiin muutamia ongelmakohtia ja puutteita, joita käsitellään tarkemmin johtopäätöksissä. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota käsitteiden määrittelyyn ja rajaamiseen sekä pyrkiä mahdollisuuksien mukaan pohjoismaisella tasolla edistämään yhtenäisten tilastokäytäntöjen soveltamista ja käyttöön ottoa. Kulttuurin infrastruktuuri Ensimmäisessä osiossa tarkastellaan lähemmin Pohjoismaiden välisiä eroja kulttuurin infrastruktuurin näkökulmasta. Tähän on kerätty tilastoja museoiden, teattereiden, elokuvasalien ja sinfoniaorkestereiden määristä sekä yleisten kirjastojen ja julkaistujen kirjojen määristä. Erityisesti museoiden kohdalla on museokäsitteen määritelmässä maakohtaisia eroja, mikä vaikuttaa tulosten vertailukelpoisuuteen. 8 Esimerkiksi Suomen museoiden osalta pohjoismaisissa ja muissa kansainvälisissä tilastovertailuissa käytetään museotilastoissa hallintoyksikkö- määritelmää, johon useasti kuuluu useita yksittäisiä museoita. Myös yleisten kirjastojen osalta aineiston vertailukelpoisuus on haastavaa. Jotta niiden tilastot olisivat täysin vertailukelpoisia, tulisi määritelmiä ja rajauksia tarkentaa. Mailla on erilainen organisatorinen rakenne, joka vuorostaan vaikuttaa kirjastojen laskentatapaan ja kirjastojen toimipisteiden lukumäärään. Museoiden, teattereiden, elokuvasalien ja sinfoniaorkestereiden määrissä maiden väliset erot ovat pienimpiä museoiden määrissä (Taulukko 1.1). ssa on usean vuoden ajan ollut määrällisesti eniten museoita suhteessa väkilukuun. Suomessa on eniten teattereita suhteessa väkilukuun, vaikkakin määrällisesti niitä on ssa eniten. ssa on huomattavasti muita Pohjoismaita enemmän elokuvasaleja. 8 Lisätietoja museoiden määritteistä ja käsitteistä, EGMUS (European Group on Museum Statistics), OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3

3 Taulukko 1.2 Kirjastojen määrät Taulukko 1.3 Julkaistut kirjat (29) (28) (28) Maa Yleiset kirjastot (28) Yleiset kirjastot Lähde: Landshagir Statistical Yearbook of Iceland 21. Reykjavik: Hagstofa Íslands Statistics Iceland. Statistisk årbog 21. Copenhagen: Danmarks statistik. Statistisk årbok 21. Oslo: Statistisk sentralbyrå. Statistisk årsbok för Sverige 21. Stockholm: Statistiska centralbyrån. Opetusja kulttuuriministeriö: kirjastot. Kirjastot, Helsinki, kirjastot.fi Kauno Tieto Kauno Tieto Kauno Tieto Kauno Lähde: Nordic databank; Culture17, Books published by reporting country, genre and time. Notice; Iceland: Figures include number of titles, as registered the 16 April 29 in the Icelandic National Bibliography, new version, whereas figures from previous years are counting of number of volumes. Norway: The most recent figure is low as not all data have been registered. Tieto Kauno Tieto Kauno Tieto Kauno Tieto Kauno Tieto Kauno Tieto Kauno Tieto Taulukko 1.4 Julkaistut kirjat/1 asukasta ,5 2,7 2,4 1,8 4,9 28 2,2 2,5 2,8 1,8 29 2,5 2,4 2,1 1,6 Määritelmä: Kirjat ja kirjaset (vähemmän kuin 49 sivua). Sisältää tekstikirjat (ei sta) ja lastenkirjat. Lähde: Sources: Danish Bibliographic Centre, Helsinki University Library, National and University Library of Iceland/Statistics Iceland, National Library of Norway/medianorway, Royal Library- National Library of Sweden. Lastdate: 18/1/21] Nordicom, Books published: Number of titles per thousand inhabitants n=showstattranslate.php&me=1&media=b ooks&type=media&translation=böcker Myöhemmin kulttuurin kulutusta kuvaavassa osiossa käy ilmi, että salien määrä ei kuitenkaan korreloi elokuvakäyntien kanssa. sijoittuu kolmanneksi elokuvien käyntimäärien osalta asukasta kohden. Sinfoniaorkestereita on määrällisesti eniten Suomessa. Suhteutettuna väkilukuun on sinfoniaorkestereiden määrä Islannissa ja Suomessa miltei kaksinkertainen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Suomessa on eniten yleisiä kirjastoja ja sama koskee lainojen määriä (Taulukko 1.2). Suomen osalta on havaittavissa yhteys kirjastojen määrän ja lainakertojen välillä. Sen sijaan ssa, jossa on määrällisesti toiseksi eniten kirjastoja, on lainakertojen määrä Pohjoismaiden alhaisinta tasoa. Julkaistuista kirjoista on ssa ja Suomessa suurempi osa tietokirjoja kuin kaunokirjoja. ssa ja Islannissa on noin puolet julkaistuista kirjoista kaunokirjallisuutta, kun taas ssa ja Suomessa on alle kolmannes kaunokirjallisuutta (Taulukko 1.3, 1.4). ssa, Suomessa ja ssa julkaistaan lähes sama määrä kirjoja 1 asukasta kohden. Islannissa vastaava luku on suurin, miltei kaksinkertainen verrattuna muihin Pohjoismaihin. ssa on julkaistujen kirjojen määrä ylipäätään vähäisempää kuin muissa maissa. Tilastoista on nähtävissä, että ssa kirjojen julkaisu on ollut viime vuosina huomattavassa laskussa.

4 Taulukko 2.1 Taide- ja kulttuurialan korkeakouluopiskelijoiden määrät 27/ Humanistiset alat* Taidealat** Tiedotusoppi ja viestintä*** Arkkitehtuuri ja rakentaminen**** Arkkitehtuuri ja rakentaminen**** Tiedotusoppi ja viestintä*** Taidealat** Humanistiset alat* *Humanistiset alat: uskontotieteet, kielet, äidinkieli, historia, arkeologia, filosofia ja etiikka **Taidealat: visuaalinen taide, musiikki ja esittävä taide, audiovisuaalinen ala, mediatuotanto, muotoilu sekä käsi- ja taideteollisuus ***Tiedotusoppi ja viestinä: tiedotusoppi ja viestintä, kirjastotiede ja informatiikka, tiedonkäsittely ja arkistointi ****Arkkitehtuuri ja rakentaminen; arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu, rakentaminen ja rakennustekniikka Lähde: Cultural Statistics, 211 edition (211). Luxembourg: Eurostat; Table 3.6 tertiary students in the field of education related to culture, total and as a % of all tertiary students, 27/8. Taiteilijat ja luovan työn tekijät Toisessa osiossa tarkastellaan taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden työllisyyttä ja koulutusmääriä korkeakouluissa 9. Taulukoista ei kuitenkaan voida tehdä suoria johtopäätöksiä koulutuksen ja työllisyyden suhteesta, sillä taulukot osoittavat kulttuuri- ja taidealan korkeakouluopiskelijoiden, ei tutkinnon suorittaneiden määriä. Työllisyystaulukoissa ei ole eroteltuna, koostuuko taide- tai kulttuurialan työvoima ainoastaan alan koulutuksen saaneista vai myös muun alan koulutuksen saaneista henkilöistä. Taulukot antavat kuitenkin hyvän yleiskatsauksen maiden tilanteista. Maiden välillä saattaa olla myös eroja opiskelualojen määrittelyissä, mikä osaltaan vaikuttaa maiden lukuihin. Käytetyissä tilastoissa on kulttuuri- ja taidealan opiskelijoihin sisällytetty seuraavien alojen opiskelijat: arkkitehtuuri ja rakentaminen, tiedotusoppi ja viestintä, taidealat sekä humanistiset alat. Kulttuurija taidealan opiskelijoita on määrällisesti ssa ja Suomessa eniten (Taulukko 2.1). Pohjoismaiden välillä ei ole suurempia eroavaisuuksia taide- ja kulttuurialojen jakauman välillä (Taulukko 2.2). Yhteistä kaikille Pohjoismaille on, että humanistisen alan opiskelijoita on eniten ja toiseksi eniten on taidealan opiskelijoita. Arkkitehtuurin ja rakentamisen opiskelijamäärissä on maiden välillä joitakin eroja. Suomessa on eniten arkkitehtuurin ja rakentamisalan sekä taidealojen opiskelijoita verrattaessa kaikkiin korkeakouluopiskelijoihin. Kaiken kaikkiaan eniten taide-ja kulttuurialan opiskelijoita on ssa ja vähiten ssa. Määrällisesti ssa on huomattavasti muita Pohjoismaita enemmän henkilöitä, jotka työllistyvät kulttuurin eri sektoreilla (Taulukko 2.3). Tämä selittynee osin n muita suuremmalla asukasluvulla. Verrattaessa kulttuurisektorin työllisyyden prosentuaalista osuutta koko työllisyyteen on kulttuuri alan työllisyys suurinta Islannissa ja toiseksi suurinta ssa (Taulukko 2.4). ssa, ssa ja Suomessa on taide- ja kulttuurialan työllisyyden prosentuaalinen osuus koko työvoimasta samalla tasolla. Taulukoiden perusteella näyttää siltä, että ssa kulttuurialan opiskelijoiden osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista on alhaisinta, kun taas kulttuurityövoiman osuus koko työllisyydestä on toiseksi suurinta. Kuten osion alussa on todettu, ei kyseisten taulukoiden perusteella kuitenkaan voi tehdä yksityiskohtaisia johtopäätöksiä koulutuksen ja työllisyyden suhteesta. 9 Lisätietoja museoiden määritteistä ja käsitteistä, EGMUS (European Group on Museum Statistics), OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3

5 Taulukko 2.2 Taide- ja kulttuurialan opiskelijoiden %-osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista 27/8 (%) 2 Arkkitehtuuri ja rakentaminen**** 16 Tiedotusoppi ja viestintä*** 12 Taidealat** Humanistiset alat* Taidealat** Tiedotusoppi ja viestintä*** Arkkitehtuuri ja rakentaminen**** Humanistiset alat* 11,7 3,6 1,2 3,5 8 9,1 5,6 1 3,7 4 8,7 4,4 1,8 3,1 7, ,2 11,4 2,9 1 2,7 *Humanistiset alat: uskontotieteet, kielet, äidinkieli, historia, arkeologia, filosofia ja etiikka **Taidealat: visuaalinen taide, musiikki ja esittävä taide, audio-visuaalinen ala, mediatuotanto, muotoilu sekä käsi- ja taideteollisuus ***Tiedotusoppi ja viestinä: tiedotusoppi ja viestintä, kirjastotiede ja informatiikka, tiedonkäsittely ja arkistointi ****Arkkitehtuuri ja rakentaminen; arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu, rakentaminen ja rakennustekniikka Lähde: Cultural Statistics, 211 edition (211). Luxembourg: Eurostat; Table 3.6 tertiary students in the field of education related to culture, total and as a % of all tertiary students, 27/8. Taulukko 2.3 Kulttuurityövoima 29 (1) 1 Kulttuurityövoima (1) 8 Maa Kulttuurityövoima (1) 6 63,2 55,6 15,3 4 65,9 5,2 2 Lähde: Cultural Statistics, 211 edition (211). Luxembourg: Eurostat; Table 4.2 (Part I) Number of persons employd in selected cultural sectors, 29 (1 s). Taulukko 2.4 Kulttuurityövoiman %-osuus koko työvoimasta 29 (%) 4 Kulttuurityövoim Maa Kulttuurityövoiman osuus koko työvoimasta (%) 2,3 2,3 2 2,3 2,6 3,2 Lähde: Cultural Statistics, 211 edition (211). Luxembourg: Eurostat; Table 4.2 (Part I) Number of persons employd in selected cultural sectors, 29 (1 s).

6 Taulukko 2.5 Kulttuurisektorin työllisyys aloittain 29 (1) Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, äänitys- ja musiikkijulkaisutoiminta Lähde: Cultural Statistics, 211 edition (211). Luxembourg: Eurostat; Table 4.2 (Part II) Number of persons employd in selected cultural sectors, 29 (1 s). Radio- ja televisio-ohjelmatuotanto ja lähetystoiminta Taide ja viihde Kirjasto-, arkisto-, museo- ja muu kulttuuritoiminta Elokuva-, video- ja televisioohjelmatuotanto, äänitys- ja musiikkijulkaisutoiminta Radio- ja televisioohjelmatuotanto ja lähetystoiminta Taide ja viihde Kirjasto-, arkisto-, museo- ja muu kulttuuritoiminta 6,2 5,5 14, 19,5 5,9 5,7 15,5 1,9 14,1 8,3 26,9 2,2 7,2 16,1 9,9 1,4 Tarkasteltaessa kulttuurisektorin työllisyyttä aloittain näyttää se jakautuvan jokseenkin samalla tavalla kaikissa Pohjoismaissa (Taulukko 2.5). n ja n kohdalla kiinnittyy huomio suhteelliseen suureen työllistämiseen kirjasto- arkisto, museo- ja muun kulttuuritoiminnan alalla. n osalta voi yhtenä selittävänä tekijänä olla museoiden suuri määrä. Vastaavasti tulisi kirjastojen suuren määrän vaikuttaa Suomen kulttuurisektorin työllisyyteen samaisella sektorilla. Suomessa suurimmat työllistävät kulttuurisektorit ovat taide ja viihde. ssa taide ja viihde työllistävät muita pohjoismaita enemmän. Samoin elokuva- video- ja televisio- ohjelmatuotanto sekä äänitys- ja musiikkijulkaisutoiminta työllistävät yli kaksinkertaisen määrän suhteessa muihin maihin. Kulttuurin käyttö ja kulutus Kolmannessa osiossa tarkastellaan lähemmin kulttuurin käyttöä ja kulutusta. Mukana ovat mm. museo-, teatteri- ja elokuvakäynnit sekä kirjastolainat. Internetin ja sosiaalisen median käyttöä on tarkasteltu käytön yleistymisen näkökulmasta. Kulttuurin käyttöä kuvaavissa tilastoissa on huomioitava, että kulttuurin käytön ja kulutuksen tilastoissa ei ole eriteltynä kulttuurin käyttäjiä eri ryhmiin. Esimerkiksi turistien osuutta käyttäjistä ei ole otettu erikseen huomioon, vaan kaikki käyttäjät ovat yhtenä ryhmänä. Erityisesti museoiden kannalta saattaisi olla mielenkiintoista tarkastella lähemmin mistä erilaisista ryhmistä kävijäkuntaa koostuu. Turistin näkökulmasta voisi olettaa, että museot ovat helpommin vierailtava kulttuurikohde kuin esimerkiksi teatteri. ssa ja ssa elokuvaensi-iltojen määrä on ollut usean vuoden ajan suurinta. ssa, Suomessa ja Islannissa ovat erityisesti kotimaisten ensiiltojen määrät kasvaneet viime vuosien aikana, kun taas ssa ja ssa ensi-iltojen määrä on joko pysynyt samana tai vähentynyt (Taulukko 3.1). Islannissa on elokuvissa käynti huomattavasti muita pohjoismaita suositumpi kulttuuriharrastus (Taulukko 3.2). Esimerkiksi Suomeen verrattaessa islantilaiset käyvät yli neljä kertaa useammin elokuvissa kuin suomalaiset. laiset käyvät myös usein elokuvissa. Muissa Pohjoismaissa elokuvien käyntimäärät ovat olleet lievässä kasvussa, kun taas Suomessa käyntimäärät ovat pysyneet samoina. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3

7 Taulukko 3.1 Elokuvaensi-iltojen määrät Ulkomaiset Kotimaiset Kotimaiset Ulkomaiset Lähde: Norden; Nordic databank; culture; CULT5: Cinema film premiers by reporting country, type of film and time Film premieres: Film at least 6 minutes long. Denmark. National: The principal production company is Danish and the film has cinema distribution in Denmark. Taulukko 3.2 Elokuvien käyntimäärät käynti/asukas 26 käynti/asukas Lähde: European Cinema Yearbook Milano: Media Salles. Yearbook 23 & 21: Film and Home Video. Strasbourg: European Audiovisual Observatory 3 26 käynti/asukas 29 käynti/ asukas 2 1 2,3 2,4 1,3 1,3 1,7 1,9 2,6 2,7 2) 4,9 5,3

8 Taulukko 3.3 Teatteri- ja museokäyntejä/ 1 asukasta Museokäyntejä 1 as. kohden Teatterikäyntejä 1 as. kohden Teatterikäyntejä 1 as. kohden Museokäyntejä 1 as. kohden * Museoiden vertailuvuodet, 29., 29., 28., 29,, 26. * * Teatterdein vertailuvuodet, 29., 25., /29. 28/29. Lähde: Culture Statistics 28. NOS D 444. Statistics Norway. Landshagir Statistical Yearbook of Iceland 21. Reykjavik: Hagstofa Íslands Statistics Iceland. Museer 29. Kulturen i siffror 21/6. Stockholm: Statens kulturråd. Museotilasto 29. Helsinki, Museovirasto. Landshagir. Reykjavik: Hagstofa Íslands Statistics Iceland.Statistisk årbog 21. Copenhagen: Danmarks statistik. Statistisk årbok 21. Oslo: Statistisk sentralbyrå. Statistisk årsbok för Sverige 21. Stockholm: Statistiska centralbyrån. Teatteritilastot. Helsinki: Teatterin tiedotuskeskus. laiset ovat muita ahkerampia museoissa kävijöitä (Taulukko 3.3). Esimerkiksi Suomeen verrattaessa on museokäyntien määrä Islannissa 1 asukasta kohden yli kolminkertainen. Taulukoiden perusteella ei voida todeta, että museoiden suuri määrä vaikuttaisi positiivisesti kävijämääriin. Aikaisemmin on todettu, että ssa on määrällisesti eniten museoita, mutta kävijämäärältään sijoittuu vertailussa kolmanneksi. Suomessa museoiden kävijämäärät ovat merkittävästi muita alhaisempia. laiset ovat myös teatterikäyntien osalta suurkuluttajia. Huomioitavaa on, että Suomessa käydään merkittävästi muita pohjoimaista enemmän teatterissa lukuunottamata a. Teatteri-, konsertti-, ooppera-, baletti- ja tanssiesitysten käyntikertojen vertailussa vuotiaiden ikäryhmässä käyvät pohjoismaalaiset muita eurooppalaisia usemmin katsomassa esityksiä. Keskimääräisesti 44% eurooppalaisista on käynyt katsomassa ainakin kerran viimeisen vuoden aikana jotakin esitystä. Vastaava luku on kaikissa pohjoismaissa yli 6%. Jälleen kerran islantilaiset ovat tilastojen kärjessä (Taulukko 3.4). laiset käyvät katsomassa esityksiä eniten, kun verrataan 7-12 kertaa vuodessa tapahtuvia käyntejä. Tilastojen valossa näyttää siltä, että Islannissa on ylipäätään kulttuurin käyttö ja kulutus muita pohjoismaita suurempaa. Tässä tulee kuitenkin huomoida Islannin pieni asukasluku, joka saattaa vaikuttaa tilastojen vetailukelpoisuuteen. Kirjastolainausten, kuten myös kirjastojen määrien osalta, luvut poikkeavat Suomen osalta huomattavasti muista pohjoismaista (Taulukko 3.5, 1.2). Suomessa lainataan eniten kirjoja niin määrällisesti kuin suhteutettuna asukaslukuun. Esimerkiksi an ja in verrattaessa ovat kirjojen lainausmäärät Suomessa lähes kolminkertaiset. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3

9 Taulukko 3.4 Käyntikerrat esityksissä* 26 (%) 75% 6% 45% 3% * Esityksillä tarkoitetaan tässä yhteydessä teatteri-, konsertti-, ooppera-, baletti- ja tanssiesitysten käyntikertoja. Lähde: Cultural Statistics, 211 edition (211). Luxembourg: Eurostat; Figure 8.7: Frequency of going to live performances in the last 12 months, 26 (%). 15% % Ei koskaan 1-6 krt krt. Enemmän kuin 12 krt. Vähintään kerran Ei koskaan 1-6 krt krt. Enemmän kuin 12 krt. Vähintään kerran 39,28 % 54, % 4,83 % 1,89 % 6,72 % 35,69 % 51,75 % 7,43 % 5,13 % 64,31 % 38,42 % 54,55 % 4,56 % 2,48 % 61,58 % 32,24 % 5,77 % 1,62 % 6,37 % 67,76 % 24,36 % 6,81 % 7,67 % 7,16 % 75,64 % Taulukko 3.5 Kuinka paljon kirjoja lainataan Lainoja (1) Lainoja / asukas (28) Yleiset kirjastot ,6 (29) Yleiset kirjastot ,5 (28) Lähde: Landshagir Statistical Yearbook of Iceland 21. Reykjavik: Hagstofa Íslands Statistics Iceland. Statistisk årbog 21. Copenhagen. Statistisk årbok 21. Oslo: Statistisk sentralbyrå. Statistisk årsbok för Sverige 21. Stockholm: Statistiska centralbyrån. Opetus-ja kulttuuriministeriö:kirjastot. Kirjastot, Helsinki, Yleiset kirjastot ,6 (28) Yleiset kirjastot ,1

10 Taulukko 3.6 Internetin säännöllinen käyttö viikottain vuotiaiden ikäryhmässä (%) Lähde: neral Disclaimer of the EC: Short Description:Last Internet use: within last 3 months, 12 months before the survey, ever used, never used - whether at home, at work or from anywhere else and whether for private or work/business related purposes. Eurostat (Last update: ) Taulukko 3.7 Internetin ja Facebookin käyttö 21 Maa Internetin käyttäjät (kesäkuu 21) Internetiä käyttävän väestönosuu(%) Facebook käyttäjät (syyskuu 21) Facebookia käyttävä väestönosuus (%) Internetin käyttäjien osuus, jotka käyttävät myös Facebookia (%) Lähde Council of Europe, Compendium of Cultural Policies and Trends in Europe, Facebook in Europe (21), ( ) Kulttuurin talous Internetin käyttö sekä aktiivisuus sosiaalisessa mediassa ovat yksi nopeiten muuttuvista ja kasvavista alueista. Tämä on nähtävissä sekä Internetin että sosiaalisen median käyttöasteen muutoksissa viimeisten vuosien aikana. Internetin viikoittainen käyttö vuotiaiden ikäryhmässä on kaikissa pohjoismaissa vuonna 21 jo yli 8% (taulukko 3.6). Islannissa Internetin säännöllinen viikoittainen käyttö on suurinta. Suomessa muutos Internetin säännöllisessä käytössä on ollut suurinta verrattuna muihin maihin. Islannissa on Internetiä käyttävän väestönosuus suurin, samoin Facebookia käyttävä väestönosuus (Taulukko 3.7). sijoittuu vertailussa viimeiseksi niin Internetin kuin Facebookin käytössä. Kulttuurin taloudessa kuvataan kotitalouksien kulutusta kulttuurimenoihin, julkisyhteisöjen kulttuurimenoja 1 ja luovan talouden tavaranvientiä- ja tuontia. Julkisyhteisön käsitteen erilainen määrittely eri maissa vaikuttaa tilastoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen. Kaikkiin kulttuurin taloutta kuvaaviin taulukoihin ei ollut saatavilla tietoja jokaisesta Pohjoismaasta. Tästä huolimatta kyseiset taulukot on otettu mukaan, sillä ne kuvaavat kulttuuriin suunnattujen varojen jakautumista ja antavat tietoa kulttuurin kulutukseen käytetyistä varoista. Olisi toivottavaa, että kulttuurin talouden osalta olisi saatavilla vertailukelpoisia tilastoja kaikista Pohjoismaista. Taulukoissa on osittain käytetty BKT:ta mittarina vertailuissa. 1 Käytetyissä tilastoissa julkisyhteisön kulttuurimenoihin sisältyvät virkistys-, kulttuuri- ja uskonnolliset palvelut. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3

11 Taulukko 4.1 Kotitalouksien kulttuurin kulutuksen %-osuus BKT:sta (1997/26) 8% 26 6% % 2% ,3 5,6 5,4 5,8 5,4 5,1 6,6 6,1 % Lähde: OECD Factbook 29: Economic, Environmental and Social Statistics - ISBN OECD 29. Quality of life - Leisure - Recreation and culture. vl= /cl=13/nw=1/rpsv/factbook29/11/3/2/index.htm ( ) Kulttuurin kulutusta BKT:sta on arvioitava suhteessa maan kulttuurin kulutuskysynnän osuuteen BKT:sta. Voimakkaasti kulutusvetoisen buumin aikana nousee myös kulttuurin kulutuksen osuus helposti. Samoin kansantalouden säästämisaste ja toisaalta investointiaste olisi tässä yhteydessä tärkeä tietää. Käytetyissä taulukoissa ei kuitenkaan ole näitä aspekteja huomoitu ja siksi tilastot toimivat lähinnä suuntaa-antavina. Pohjoismaiset kotitaloudet kuluttavat keskimäärin muita Euroopan maita enemmän kulttuuriin (Taulukko ). Muissa Euroopan maissa on kulttuurin osuus vuosikulutuksesta keskimäärin noin 3,9 %. Tämä ylittyy kaikissa Pohjoismaissa. Kotitalouksien kulttuuriin ja virkistykseen käyttämä kulutuksen prosentuaalinen osuus BKT:stä on korkeinta Islannissa ja seuraavaksi korkeinta Suomessa. n ja Suomen kohdalla kotitalouksien kulutuksen osuus BKT:stä on ollut lievässä kasvussa kun taas ssa ja Islannissa on tapahtunut laskua. Rahamäärällisesti ssa kulutetaan kulttuuriin ja virkistykseen eniten. (Taulukko 4.2) Prosentuaalisesti kulttuurin osuus vuosikulutuksesta on suurinta ssa ja ssa. Tarkasteltaessa lähemmin kotitalouksien kulutustottumuksia havaitaan pohjoismaiden välillä muutamia mielenkiintoisia eroja. Suomessa menee kotitalouksien kulutuksesta huomattava osa sanomalehtiin. Tämä poikkeaa erityisesti tanskalaisista ja ruotsalaisista kotitalouksista. Suomalaiset kotitaloudet kuluttavat toiseksi eniten heti ruotsalaisten jälkeen televisiovastaanottimiin sekä videokasettien toisto- ja nauhoituslaitteisiin. ssa kulutetaan Suomeen verrattuna kaksinkertainen määrä kirjoihin, mikä on mielenkiintoista, sillä ssa julkaistaan vähiten kirjoja (kts. taulukko 1.4). ssa kulutetaan myös huomattavasti muita enemmän äänen vastaanotto-, tallennus-ja toistolaitteisiin. Verrattaessa Suomeen kuluu muissa kotitalouksissa enemmän rahaa televisio-ja radioveroihin sekä laitteiden vuokrauksiin. ssa kotitaloudet kuluttavat näihin miltei kaksinkertaisen määrän verrattuna Suomeen. Ruotsalaiset kotitaloudet kuluttavat vuorostaan selvästi muita pohjoismaita vähemmän musiikki-instrumentteihin. Samoin museoihin, eläintarhoihin ja muihin vastaaviin kulutetaan ssa muita vähemmän, erityisesti an verrattaessa on ero moninkertainen.

12 Taulukko 4.2 Kotitalouksien keskimääräinen vuosikulutus kulttuurituotteisiin ja palveluihin 25 (PPS) Televisio- ja radioverot ja laitteiden vuokraus Sanomalehdet Tiedonkäsittelyvälineet Kirjat Televisiovastaanottimet, videokasettien toisto- ja nauhoituslaitteet Elokuvat, teatterit, konsertit Kuvan ja äänen tallennusmuodot Kirjoitus- ja piirustustarvikkeet Valokuvaus- ja filmauslaitteet Muut palvelut Äänen vastaanotto-, tallenus- ja toistolaitteet Museot, eläintarhat ja vastaavat Musiikki-instrumentit Audiovisuaali-, valokuvaja tiedonkäsittelylaitteiden korjaus Vuosikulutus kulttuuriin (PPS)* Kulttuurin % osuus koko vuosikulutuksesta , , , ,6 * PPS Purchasing power standards 11 Lähde: Cultural Statistics, 211 edition (211). Luxembourg: Eurostat;Table 9.3 (PartI-III): Average annual expenditure on cultural goods and services per household, 25 (PPS). 11 PPS ( Purchasing Power Standards) Eurostatin käyttämä termi keinotekoisesta valuutasta, jonka avulla pyritään tasoittamaan maiden hintatasojen eroja. PPS avulla hintatasoltaan erilaisten maiden eurot muunnetaan vertailukelpoisiksi kuvaamaan todellista ostovoimaa. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3

13 Taulukko Julkisyhteisöjen kulttuurimenot (virkistys, kulttuuri- ja uskonnolliset palvelut*) (milj. ) , , ,2 3425,9 397,3 327, , * virkistys- ja urheilupalvelut, kulttuuripalvelut, radio ja televisiolähetys- ja julkaisupalvelut, uskonnolliset ja muut yhteiskunnalliset palvelut, virkistys-, kulttuuri- ja uskonnollisten palvelujen T&K,virkistys-, kulttuuri- ja uskonnolliset palvelut, ei muualla luokiteltu. Lähde: Nordic databank. CULT2: Generel government cultural expenditure by reporting country, pxwebnordic/database/4.%2quality%2of%2life/culture/culture.asp. Taulukko Julkisyhteisöjen kulttuurimenot (virkistys, kulttuuri- ja uskonnolliset palvelut*) osuus BKT:sta (%) 4 % BKT:sta ,56 1,58 3 1,2 1, ,1 1,1 2 3,78 3, * virkistys- ja urheilupalvelut, kulttuuripalvelut, radio ja televisiolähetys- ja julkaisupalvelut, uskonnolliset ja muut yhteiskunnalliset palvelut, virkistys-, kulttuuri- ja uskonnollisten palvelujen T&K,virkistys-, kulttuuri- ja uskonnolliset palvelut, ei muualla luokiteltu. Lähde: Nordic databank. CULT2: Generel government cultural expenditure by reporting country, Quality%2of%2life/Culture/Culture.asp. Käytetyissä tilastoissa sisältyy Pohjoismaiden julkisyhteisöjen kulttuurimenoihin virkistys-, kulttuuri- ja uskonnolliset palvelut. 12 Julkisyhteisöjen kulttuurimenoja verrattaessa ovat n, n ja n luvut noin kolmanneksen Suomen lukuja suurempia (Taulukko 4.3.1). Erityisesti n osalta poikkeavat luvut muista. Suhteutettuna BKT:hen on kulttuuriin käytettyjen menojen prosentuaalinen osuus Suomessa korkeampi kuin ssa ja ssa.(taulukko 4.3.2). 12 Julkisyhteisöjen kulttuurimenoja kuvaavissa tilastoissa on käytetty COFOG-luokitusta (Classification of the Functions of Goverment),

14 Taulukko Luovan talouden tavaroiden vienti ($) Lähde: Creative economy report 21, United Nation, UNCTAD. Table 1.1 Creative goods; world exports and imports, by economic group and country/ territory, Taulukko Luovan talouden tavaroiden tuonti ($) Taulukko Luovan talouden tavaroiden tuonti ($) Lähde: Creative economy report 21, United Nation, UNCTAD. Table 1.1 Creative goods; world exports and imports, by economic group and country/ territory, Taulukko Luovan talouden tavaroiden kauppatase ($) Lähde: Creative economy report 21, United Nation, UNCTAD. Table 1.1 Creative goods; world exports and imports, by economic group and country/ territory, Luovan talouden tavaraviennin osalta ovat ja muita Pohjoismaita edellä (Taulukko ). ssa on kasvu ollut suurinta niin viennissä kuin tuonnissa, kun taas Islannissa on molemmissa tapahtunut laskua., ja ovat huomattavasti a ja a jäljessä niin viennissä kuin tuonissa. Verrattaessa luovan talouden tavaravientiä ja tavaratuontia ns. kauppataseen kautta on n kauppatase korkein, ja n kauppatase heikoin. Suomessa on tapahtunut pientä kasvua erityisesti luovan talouden tavaran tuonnissa. Myös Suomen kauppatase luovan talouden tavaroiden osalta jää n ja Islannin tavoin heikoksi. Kulttuurin talouden näkökulmasta näyttäisi siltä, että ssa erityisesti julkisyhteisö panostaa muita Pohjoismaita enemmän luovaan talouteen ja kulttuuriin. ja ovat ainoat Pohjoismaat, joiden luovan talouden tavaraviennin ja tuonnin kauppatase on positiivinen. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3

15 Taulukko Myönnetyt pohjoismaiset avustukset kulttuurihankkeille ( ) Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuriohjelmat/ Pohjoismainen kulttuuripiste Pohjoismainen kulttuurirahasto Lähde: Kulturkontakt Nord årsrapport 28, Kulturkontakt Nord årsrapport 29, Kulturkontakt Nord årsrapport 21. Nordisk kulturfond årsrapport 28, Nordisk kulturfond årsrapport 29, Nordisk kulturfond årsrapport Pohjoismainen kulttuurirahasto Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuriohjelmat/ Pohjoismainen kulttuuripiste Taulukko Myönnetyt summat maittain ( ) Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuriohjelmat/ Pohjoismainen kulttuuripiste 1 9 Pohjoismainen kulttuurirahasto Lähde: Kulturkontakt Nord årsrapport 28, Kulturkontakt Nord årsrapport 29, Kulturkontakt Nord årsrapport 21. Nordisk kulturfond årsrapport 28, Nordisk kulturfond årsrapport 29, Nordisk kulturfond årsrapport Pohjoismainen yhteistyö Viimeisessä osiossa käsitellään virallista pohjoismaista yhteistyötä kulttuurisektorilla ja erityisesti taide-ja kulttuuritoimijoille jaettuja yhteispohjoismaisia varoja. Kulttuuriyhteistyön keskeinen edistäjä ja rahoittaja on Pohjoimaiden ministerineuvosto. Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa Pohjoismaista kulttuurirahastoa ja kolmea kulttuurisektorin ohjelmaa: Kulttuuri-ja taideohjelma, Pohjoismaiden ja Baltian maiden kulttuurin liikkuvuusohjelma sekä tietokonepeliohjelma. Lisäksi on olemassa myös muita kanavia, joiden kautta myönnetään varoja pohjoismaisille kulttuurikentän toimijoille. Tilastoissa tarkastellaan miten kulttuurisektorille suunnatut varat ovat jakautuneet Pohjoismaiden välillä sekä kuinka aktiivisia eri toimijat Pohjoismaissa ovat hakemaan avustuksia. Kulttuuri-ja taideohjelmaa sekä Liikkuvuusohjelmaa hallinnoi Pohjoismainen kulttuuripiste, jonka tilastoja on käytetty tässä katsauksessa. Vertailuun on valittu Pohjoismaisen kulttuuripisteen ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston tilastoja johtuen tietojen vertailukelpoisuudesta ja saatavuudesta. Tilastoissa tarkastellaan ainoastaan taide- ja kulttuurikentän toimijoille jaettuja varoja, instituutioiden hallintokuluja ei ole tässä huomioitu. Kulttuurirahaston jakamat varat ovat myös osa Pohjoismaiden ministerineuvoston kulttuuribudjettia. Käytetyt tilastot kuvaavat Pohjoismaisen kulttuurirahaston ja pohjoismaisista kulttuuriohjelmista (Kulttuuri-ja taideohjelma sekä Liikkuvuusohjelma) myönnettyjä varoja kulttuurihankkeille. Pohjoismainen kulttuuripiste ja Pohjoismainen kulttuurirahasto ovat toisistaan riippumattomia. Ministerineuvoston ohjelmien ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston päätöksentekoprosessit poikkeavat jonkin verran toisistaan. Molempien päätöksentekoprosessissa ovat kaikki Pohjoismaat edustettuina. Pohjoismaiden ministerineuvoston ohjelmista ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston myöntämät varat ovat olleet lievässä laskussa, poikkeuksena vuosi 29 Pohjoismaisen kulttuuripisteen osalta (Taulukko ). Pohjoismaisen kulttuurirahaston päätöksissä on lle myönnetty rahamäärällisesti

16 Taulukko Pohjoismainen kulttuurirahasto: haetut ja myönnetyt summat ( ) 5 Haettu Myönnetty Lähde: Nordisk kulturfond årsrapport 28, Nordisk kulturfond årsrapport 29, Nordisk kulturfond årsrapport mil Taulukko Pohjoismainen kulttuuripiste: haetut ja myönnetyt summat ( ) 5mil. Haettu Myönnetty 4mil. 3mil. Lähde: Kulturkontakt Nord årsrapport 28, Kulturkontakt Nord årsrapport 29, Kulturkontakt Nord årsrapport 21. 2mil. 1mil. mil eniten ja toiseksi eniten lle (Taulukko 5.2.1). Pohjoismaisen kulttuuripisteen osalta on lle ja lle myönnetty eniten rahamäärällisesti (Taulukko 5.2.2). Haettujen summien määrät vaikuttavat luonnollisesti myönnettyihin summiin. Esimerkiksi Suomesta on haettu rahamäärällisesti vähemmän kuin sta, sta ja sta. Pohjoismaiseen kulttuuripisteeseen tulee eniten hakemuksia sta ja Suomesta. sta ja Suomesta tulleille hakemuksille myös myönnetään muita useammin avustuksia (Taulukko ). Kaikkien maiden osalta voidaan todeta, että noin kolmasosalle hakemuksista myönnetään avustusta. On huomioitava, että hankkeissa on mukana hakijamaan lisäksi myös muita Pohjoismaita. Myönnetyt avustukset vaikuttavat useampaan pohjoismaahan kuin ainoastaan hakijamaahan. Pohjoismaiseen kulttuurirahastoon tulee eniten hakemuksia sta (Taulukko 5.4). Myös sta tulee hyvin paljon hakemuksia, lähes yhtä paljon kuin sta. Suomesta tulee toiseksi vähiten hakemuksia, kun taas Pohjoismaiseen kulttuuripisteeseen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3

17 5.3 Pohjoismainen kulttuuripiste: hakemusten määrä ja myönnöt Hakemusten määrä Myönnetty 3 25 Lähde: Kulturkontakt Nord årsrapport 28, Kulturkontakt Nord årsrapport 29, Kulturkontakt Nord årsrapport Taulukko 5.4 Pohjoismainen kulttuurirahasto: hakemusten määrät ja myönnöt Hakemusten määrä Myönnettyjen määrä 2 15 Lähde: Kulturkontakt Nord årsrapport 28, Kulturkontakt Nord årsrapport 29, Kulturkontakt Nord årsrapport tuli Suomesta toiseksi eniten hakemuksia. sta tulleille hakemuksille myönnetään eniten avustuksia. tulee heti perässä muutaman hakemuksen erolla. On hyvä huomata, että myös Pohjoismaisen kulttuurirahaston myöntämissä hankkeissa on mukana hakijamaan lisäksi myös muita pohjoismaita.

18 Johtopäätöksiä Katsaukseen on koottu ja analysoitu lyhyesti Pohjoismaiden keskeisiä kulttuuritilastoja. Tavoitteena on ollut muodostaa kuva kulttuurin tämän hetkisestä asemasta ja merkityksestä eri Pohjoismaissa. Jatkossa vastaavia katsauksia pohjoismaisista kulttuuritilastoista voitaisiin käyttää esimerkiksi yhteispohjoismaisen kulttuuriyhteistyön tukena suunnittelussa ja päätöksenteossa. Haasteena tiedonkeruussa on ollut tilastojen rajallinen saatavuus ja aineistojen puutteellinen vertailukelpoisuus. Kaikkia tilastoja ei ole ollut saatavilla kaikista maista, ja osa maiden tiedoista on ollut muita vanhempia. Yhteisten käsitteiden määrittely ja tilastokäytäntöjen soveltaminen pohjoismaisella tasolla edistäisi vastaavien katsauksien koontia, niiden käyttösoveltuvuutta sekä parantaisi tilastojen vertailukelpoisuutta ja luotettavuutta. Esitettyjen tilastojen nojalla voidaan todeta miten kulttuurin asema ja käyttö jakaantuu ja vaihtelee eri Pohjoismaissa. Kulttuurin infrastruktuuri -osiossa on nähtävissä miten eri Pohjoismaissa painotetaan eri kulttuurisektoreita. Esimerkiksi ssa on eniten museoita. ssa on taas elokuvasaleja merkittävästi muita maita enemmän. Suomessa sinfoniaorkestereiden sekä teattereiden suuri määrä poikkeaa muista Pohjoismaista. Kulttuurin infrastruktuuri ei kuitenkaan indikoi kulttuurin käytön astetta eikä tästä voida tehdä suoria johtopäätöksiä määrän ja käytön välillä. Kuitenkin Suomessa kirjastojen määrän ja käytön välillä on nähtävissä suora yhteys. Infrastuktuurin tarkempi analyysi vaatisi tilastojen jatkotarkastelua ja taustojen selvitystä. Monissa taulukoissa n luvut ovat muita Pohjoismaita korkeampia. Tämä käy ilmi erityisesti tarkasteltaessa taide- ja kulttuurialan korkeakouluopiskelijoiden määriä. Tämä selittyy osittain n muita Pohjoismaita suuremmalla asukasluvulla, sillä suhteutettuna asukaslukuun eivät n luvut poikkea muista. ssa ja Suomessa on eniten taide- ja kulttuurialan opiskelijoita suhteessa kaikkiin opiskelijaryhmiin. ssa ja Suomessa on kulttuurialan työllisyys samalla tasolla kuin ssa, kun taas ssa on suurin kulttuurialan työllisyys ja opiskelijoiden määrät ovat muita Pohjoismaita pienemmät. Näyttäisi siltä, että opiskelijoiden määrät ja työllisyys kohtaisivat paremmin ssa kuin muissa Pohjoismaissa. Tästä ei voida tehdä kuitenkaan sen tarkempia päätelmiä, sillä yhteenvedossa esitetyt tilastot ovat sisällöltään ja määritelmiltään rajalliset, esim. tilastoissa ei ole huomioitu valmistuneiden määriä eikä määritelty tarkemmin, onko kaikilla kulttuurityövoimaan lukeutuvilla henkilöillä alan koulutus vai ei. Yksityiskohtaisempi analyysi vaatisi asian tarkempaa selvitystä ja vertailua. Työllisyyteen ja työvoimaan liittyvässä tilastonkeruussa näyttäisi olevan kehittämistarpeita. Kulttuurin käyttö sen eri osa-alueilla on Islannissa (elokuva, teatteri, museot ja muiden esitysten osalta) muita Pohjoismaita suurempaa. laisten kulttuurinkäyttö on moninkertainen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Sama ilmiö on koskee myös Internetin ja facebookin käyttöä. Kulttuurin taloutta on lähestytty julkisyhteisön ja kotitalouksien kulutuksen näkökulmasta. Kotitalouksien kulutuksen suhteellinen osuus BKT:ssa on Islanissa korkein. laiset käyttävät paljon kulttuuria, mikä osaltaan selittää miksi iso osa kotitalouksien kulutuksesta menee kulttuuriin. Suomessa kotitalouksien kulttuurin kulutuksen prosentuaalinen osuus BKT:sta on toiseksi suurinta. Kulttuurin kotitalouksien kulutuksen vertailussa ei ollut mahdollisuutta vertailla kaikkia Pohjoismaita samanaikaisesti samojen tilastojen kautta. Tilastoista on kuitenkin nähtävissä, että pohjoismaisissa kotitalouksissa kulutetaan suhteellisen paljon kulttuuriin, keskimääräisesti muuta Eurooppaa enemmän. Kotitalouksien kulutustottumuksissa ei ole nähtävissä kovinkaan suuria eroja. Muutamia kulutuspiikkejä on kuitenkin nähtävissä. Esimerkiksi Suomessa suuri osa kotitalouksien kulutuksesta menee sanomalehtiin, ja ssa vastaava kulutuspiikki on nähtävissä televisio- ja radioveroissa ja laitteiden vuokrauskuluissa. Julkisyhteisön kuluista menee Islannissa suurin prosentuaalinen BKT-osuus kulttuurimenoihin, ssa toiseksi eniten ja Suomssa kolmanneksi eniten. Rahamäärällisesti lla, lla ja lla on huomattavasti suuremmat julkisyhteisöjen kulttuurimenot kuin Suomella ja Islannilla. Pohjoismaiden väliset erot kulttuurituotteiden viennissä ja tuonnissa näyttäisivät olevan tilastojen mukaan merkittävät. Erityisesti viennin osalta n ja n vientiluvut on moninkertaiset muihin Pohjoismaihin verrattuna. Samoin ja ovat ainoat, joiden luovan talouden hyödykkeiden kauppatase on positiivinen. Kulttuuritalouteen liittyvä analyysi vaatisi lähempää tarkastelua maiden välillä, ja myös tällä saralla olisi toivottavaa luoda yhtenäiset tilastokäytännöt, jotka edistäisivät tilastojen saatavuutta ja vertailua. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 211:3

19 Pohjoismaisen yhteistyön osalta Pohjoismaisen kulttuuripisteen ja Pohjoismaisen kulttuurirahaston tilastot ovat kattavia ja helposti saatavilla. Tilastoista on nähtävissä, että kaikissa pohjoismaiset kulttuurikentän toimijat ovat aktiivisia avustusten hakijoita. Myös myöntöjen määrät jakaantuvat suhteellisen tasaisesti pohjoismaiden välillä. laiset toimijat näyttävän olevan erityisen aktiivisia hakijoita Pohjoismaisessa kulttuurirahastossa. Kulttuuritilastoista on nähtävissä maiden omia painotuksia ja suuntaviivoja. Tilastojen keruuta ja tulkintaa tulisi kuitenkin kehittää ja harmonisoida Pohjoismaissa, jotta kulttuuritilastoja voitaisiin vielä entistä paremmin käyttää apuvälineenä päätösten ja linjausten teossa niin kansallisesti kuin pohjoismaisessa yhteistyössä. Tulisi tarkasti harkita mistä kaikesta olisi tarpeen jatkossa kerätä kattavasti kaikista Pohjoismaista vertailukelpoisia ja luotettavia tilastoja, esimerkiksi käännetystä ja luetusta pohjoismaisesta kirjallisuudesta, pohjoismaisen kulttuurin kulutuksesta, kulttuurialan työllisyydestä, taloudesta ja luovan työn tekijöiden määristä. Kulttuurisektorin tietopohjan vahvistaminen ja kasvattaminen on joka tapauksessa entistä tärkeämpää, jotta voidaan osoittaa kulttuurin laaja-alaiset vaikutukset niin yksilön kuin yhteiskunnan eri osa-alueilla.

20 Aiemmin opetus- ja kulttuuriministeriön politiikka-analyysejä sarjassa ilmestyneet: 211:2 Politiikka-analyysejä 2/21 Suomalaiset korkeakouluopiskelijat kansainvälisessä vertailussa EUROSTUDENT IV:n tuloksia. 211:1 Kulttuuritoimijoiden, luovan talouden ja palvelutuotannon toimintaedellytykset Suomessa alueittain 21:3 Suomen väestön koulutustason vahvuudet ja heikkoudet 21:2 Arts Education And Cultural Education In Finland 21:1 Taidekasvatuksen ja kulttuurialan koulutuksen tila Suomessa Aiemmin opetusministeriön politiikka-analyysejä -sarjassa ilmestyneet: 21:2 Väestökehityksen haasteet opetusministeriön tehtäväalueilla 21:1 Finnish Culture in European Comparison 29:6 Sukupuolten tasa-arvo opetusministeriön tehtäväalueilla 29:5 Suomen kulttuuri eurooppalaisessa vertailussa 29:4 Kulttuurimatkailun kohdemaana 29:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla 29:2 Finnish Education System in an International Comparison 29:1 Euroopan korkeakouluopiskelijoiden sosiaaliset ja taloudelliset olot 28:5 Peruskoulun opetusryhmät 28 28:4 Suomen koulutusjärjestelmä kansainvälisessä vertailussa 28:3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta maakunnittain 28:2 Kulttuuripalvelut ja kulttuurityö maakunnittain 28:1 Nuoriso koulutuksessa, työssä ja muussa toiminnassa 27:2 Ungdomsåldersklassens studier i yrkeshögskolor och universitet 27:1 Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopistoopintoihin Opetus- ja kulttuuriministeriössä vahvistetaan tietoon perustuvaa johtamista. Ministeriön analyysiryhmä laatii muun muassa politiikka-analyysejä yhteiskunnallisesti merkittävistä koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kysymyksistä. LISÄTIETOJA: Katsaus on koottu Suomen toimiessa Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana 211. kulttuuriasiainneuvos Anna-Maija Marttinen, opetus-ja kultttuuriministeriö anna-maija.marttinen@ minedu.fi Selvityksentekijä: projektisuunnittelija Vava Lunabba, Cupore info@cupore.fi ISSN-L ISSN (PDF)