SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II - SLUTRAPPORT ITÄ-UUDENMAAN LIITTO 2004, JULKAISU , PUBLIKATION 82

2 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT Sipoonkorpityöryhmä II:n loppuraportti Itä-Uudenmaan liitto Kannen kuvat: Sipoon puhelinlinjan suunnittelun pohjana ollut kartta ( ), Sipoonkorven sijainti, Sipoonkorpi osana valtakunnallista ekologista verkostoa, Sipoonkorven maanomistustilanne vuonna 2002 ja Sipoonkorven toimintamallialueet. Pohjakartan Maanmittauslaitos, lupa nro 341 / MYY / 04 ISSN: Porvoo 2004 Arbetsgruppens för Sibbo storskogen II slutrapport den 16 juni 2004 Östra Nylands förbund Pärmbilderna: Kartan som låg till grund för planeringen av Sibbo telefonlinje ( ), Sibbo storskogs läge, Sibbo storskog som en del av det riksomfattande ekologiska nätverket, Markägosituationen i Sibbo storskog år 2002 och Sibbo storskogs verksamhetsmodellområden. Grundkarta Lantmäteriverket, tillstånd nr 341 / MYY / 04 ISSN: Borgå 2004

3 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT 1 SISÄLLYSLUETTELO INNEHÅLL 1. JOHDANTO 1.1 Työryhmän kokoonpano ja asiantuntijat 1.2 Työryhmän tehtävät 1. INLEDNING 1.1 Arbetsgruppens sammansättning och experter 1.2 Arbetsgruppens uppgifter 2. TARKASTELUALUE 2.1 Historia 2.2 Nykyinen käyttö 2.3 Luonnonolot ja maisema 2.4 Metsänomistus 2.5 Edellisen työryhmän ehdotusten toteutumisen arviointi 2. AVGRÄNSNINGEN AV OMRÅDET 2.1 Historia 2.2 Användning i dag 2.3 Naturen och landskapet 2.4 Markägare 2.5 En bedömning av hur den tidigare arbetsgruppens förslag har genomförts 3. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 3.2 Maakuntakaavat 3.3 Yleiskaavat 3.4 Kaavojen ohjausvaikutus 3. PLANLÄGGNINGEN AV OMRÅDET; NULÄGET 3.1 De riksomfattande målen för områdes användningen 3.2 Landskapsplaner 3.3 Generalplaner 3.4 Planernas styrningseffekt 4. MUUT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET 4.1 Maankäyttöhankkeita Sipoonkorven lähialueilla 4.2 Helsingin kaupunki 4.3 Vantaan kaupunki 4.4 Sipoon kunta 4.5 Puolustusvoimat 4.6 Yksityiset hankkeet ja suunnitelmat 4.7 Metsähallitus 4.8 Voimayhtiöt 4.9 Itä-Uudenmaan liitto ja Uudenmaan liitto 4.10 Uudenmaan ympäristökeskus 4.11 Uudenmaan TE-keskus 4.12 Uudenmaan virkistysalueyhdistys 4. ANDRA PLANER OCH UTREDNINGAR 4.1 Markanvändning nära Sibbo storskog 4.2 Helsingfors stad 4.3 Vanda stad 4.4 Sibbo kommun 4.5 Försvarsmakten 4.6 Privata projekt och planer 4.7 Forststyrelsen 4.8 Kraftbolag 4.9 Östra Nylands förbund och Nylands förbund 4.10 Nylands miljöcentral 4.11 Nylands TE-central 4.12 Föreningen Nylands friluftsområden r.f.

4 2 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT 5. KEHITYSSUUNNAT JA KEHITYKSEN OHJAAMINEN 5.1 Kehitys- ja muutospaineet alueella 5.2 Metsätalouden tarpeet ja tavoitteet 5.3 Virkistyskäytön tarpeet ja tavoitteet 5.4 Luonnonsuojelun tarpeet ja tavoitteet 5.5 Kulttuuriympäristö ja kulttuurimaisema 5.6 Kalatalouden tarpeet ja tavoitteet 5.7 Metsästyksen ja riistanhoidon tarpeet ja tavoitteet 6. TYÖRYHMÄN ESITYS 6.1 Yhteisöjen erityismahdollisuudet edistää työryhmän esitysten mukaisten arvojen säilymistä 5. RIKTNINGEN PÅ UTVECKLINGEN OCH STYRNINGEN AV DEN 5.1 Trycket från utveckling och förändring i regionen 5.2 Mål för skogsbruket och dess behov 5.3 Behov av rekreationsområden och mål för dessa 5.4 Mål för naturskyddet och dess behov 5.5 Kulturmiljö och kulturlandskap 5.6 Mål för fiskerihushållningen och dess behov 5.7 Mål för jakt och viltvård och dessas behov 6. ARBETSGRUPPENS FÖRSLAG 6.1 Samfundens särskilda möjligheter att främja förslagen i arbetsgruppens rapport LIITTEET BILAGOR LÄHTEET KÄLLOR

5 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT 3 1. JOHDANTO Sipoonkorven metsäalue sijaitsee Sipoon kunnassa ja Vantaan kaupungissa. Vuonna 1992 Uudenmaan lääninhallituksen asettama Sipoonkorpityöryhmä käsitteli alueen luonnonsuojelua ja luonnon virkistyskäyttöä sekä luovutti mietintönsä Uudenmaan lääninhallitukselle. Itä-Uudenmaan liiton maakuntakaavoituksessa saadusta palautteesta kävi ilmi tarve päivittää tilanne Sipoonkorven käyttöpaineiden kartoittamisen suhteen. Itä-Uudenmaan liiton maakuntahallitus sitoutui Sipoonkorpityöryhmä II:n perustamiseen (31 ). Selvitystyötä tullaan käyttämään pohja-aineistona erilaisiin suunnitelmiin (mm. kaavoitus, hakkuut, metsäautotiet). Työryhmän tavoitteena on esittää konkreettisia linjauksia ja toimenpide-ehdotuksia, joita työryhmässä edustettuina olevat tahot voivat edistää. Sipoonkorpityöryhmä II:n loppuraportti ei esitä sitovia maankäyttöratkaisuja. Erillisten hankkeiden suhteen on säilytetty harkinnanvarainen toiminta. Työryhmä piti ensimmäisen kokouksensa Sipoon Kuntalassa. Vuoden 2002 aikana pidettiin neljä eri teemojen ympärille keskittyvää kokousta, joissa kuultiin sekä ryhmän jäsenien että erikseen kutsuttujen asiantuntijoiden alustuksia. Elokuussa 2002 järjestettiin työryhmän maastokäynti. Työryhmä on kokoontunut yhteensä 16 kertaa. Kokousten muistiot ovat liitteenä 1. Sipoonkorpityöryhmä II:n raportti oli lausuntokierroksella välisenä aikana. Lausunnot pyydettiin työryhmässä edustettuina olevilta organisaatioilta sekä työryhmän mietinnön kannalta keskeisiltä tahoilta (yhteensä 28 taholta). Yhteensä lausuntoja saatiin 27 kappaletta. 1. INLEDNING Sibbo storskog ligger i Sibbo kommun och Vanda stad. Arbetsgruppen för Sibboskogen, som tillsattes av Nylands länsstyrelse år 1992, behandlade naturskyddet på området och användningen av området för rekreation i det fria och lämnade sitt betänkande den 21 juni 1993 till Nylands länsstyrelse. Av det genmäle man fått från landskapsplaneringen i Östra Nylands förbund framgick, att det behövs en uppdatering av situationen för att kartlägga användningstrycket på Sibbo storskog. Östra Nylands förbunds landskapsstyrelse tillsatte en ny arbetsgrupp, Arbetsgruppen för Sibbostorskogen II, den 25 feb (31 ). Utredningen kommer att användas som referensmaterial för olika projekt (bl.a. planering, avverkningar, skogsbilvägar). Arbetsgruppens mål är att lägga fram konkreta linjedragningar och förslag till åtgärder, som parterna i arbetsgruppen kan främja. Arbetsgruppens för Sibbostorskogen II slutrapport skall inte lägga fram bindande lösningar för markanvändningen. Verksamheten för enskilda projekt skall vara en avvägningsfråga. Arbetsgruppen höll sitt första sammanträde den 21 mars 2002 i Sockengården i Sibbo. Under år 2002 hölls fyra sammanträden som behandlade olika teman och man hörde anföranden av både gruppens medlemmar och inbjudna experter. I augusti 2002 fick arbetsgruppen göra en exkursion i området. Arbetsgruppen har sammanträtt sammanlagt 16 gånger. Sammanträdesprotokollen finns i bilaga 1. Arbetsgruppens för Sibbo storskogen II rapport var på remissbehandling under tiden Utlåtanden begärdes av de organisationer som fanns representerade i arbetsgruppen och

6 4 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT Yleisesti ottaen lausunnoissa otettiin kantaa taloudellisten vaikutusten arvioinnin puuttumiseen, ekologisten yhteyksien tärkeyteen sekä työryhmän esityksen sisältävän kartan luettavuuteen ja selosteeseen. Työryhmä ei ole antanut erillisiä vastineita lausuntoihin, mutta on pyrkinyt huomioimaan ne raportin jatkotyöskentelyssä. Lausunnot ovat raportin liitteenä (Liite 4). Raportin kuva-aineisto on esitetty kolmessa (1: , 1: ja 1:50 000) eri mittakaavassa, jotta tarkastelualueen sijainti ja asema osana Etelä-Suomen ekologista verkostoa kävisi selvästi ilmi. Sipoonkorpityöryhmä II:n raportti kertoo yhteistyöprosessista, jossa maakuntaliittojen, kunnan, kaupunkien, valtion aluehallintoviranomaisten sekä vapaaehtoisten yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen intressit on saatu kohtuullisesti sovitetuksi yhteen. Kaikki ovat yksimielisiä Sipoonkorven merkittävyydestä. Jatkossa tärkeintä onkin keskittyä toteutukseen: mikä toimija ottaa vastuun mistäkin eri kehittämistoimenpiteestä. Itä-Uudenmaan maakuntahallituksen päätös: 31 SIPOONKORPITYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Edellisen maakuntakaavakierroksen aikana saadut lausunnot ja kannanotot osoittivat selvästi, että vuonna 1993 valmistunut Sipoonkorpityöryhmän mietintö ja siinä esitetyt toimenpiteet vaativat ajantasaistamista ja kokonaistilanteen uutta arviointia. Maakuntahallitus totesi vastineissaan eräisiin valituksiin ja muistutuksiin, että Sipoonkorven tulevaisuutta arvioimaan tulee perustaa uusi työryhmä. Tehdyn valmistelun yhteydessä yhteistyössä Sipoon kunnan kanssa on päädytty från intressegrupper som varit viktiga för arbetsgruppens rapport (sammanlagt 28 intressegrupper). Antalet utlåtanden var sammanlagt 27. Allmänt tog man ställning till bristen på bedömningar av ekonomiska effekter, vikten av ekologiska förbindelser samt kartans läsbarhet och texten på kartan. Arbetsgruppen har inte gett något särskilt genmäle på utlåtandena, men har strävat till att beakta dem i det fortsatta arbetet med rapporten. Utlåtandena finns i bilaga 4. Bildmaterialet är framställt i tre olika skalor (1: , 1: ja 1:50 000) för att det tydligt skall framgå var det område som nu är föremål för granskning är beläget och områdets ställning som en del av Södra Finlands ekologiska nätverk. Arbetsgruppens för Sibbostorskogen II rapport berättar om en samarbetsprocess där landskapsförbundens, kommunens, städernas, statens regionalförvaltningsmyndigheter samt frivilliga föreningars, och medborgarorganisationers intressen har kunnat jämkas ihop på ett rimligt sätt. Alla är överens om att Sibbo storskog har stor betydelse. I fortsättningen är det viktigast att koncentrera sig på att genomföra förslagen, alltså vilken aktör skall ta hand om vilken utvecklingsåtgärd. Beslut i Östra Nylans landskapsstyrelse: 31 GRUNDANDET AV EN ARBETS- GRUPP FÖR SIBBO STORSKOGEN De utlåtanden och ställningstaganden som gavs under den föregående landskapsplaneperioden visade tydligt, att det betänkande som arbetsgruppen för Sibbo skogen gav år 1993 och det åtgärder som framfördes i det kräver en uppdatering och att det behövs en ny bedömning av helhetssituationen. Landskapsstyrelsen konstaterade i sina genmälen till några besvär och anmärkningar, att man bör grunda en ny arbetsgrupp för att bedöma Sibbo storskogens fram-

7 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT 5 esittämään, että Itä-Uudenmaan liitto kutsuisi eri tahoja valmistelemaan uutta Sipoonkorpi -esitystä. Kaikki kutsuttavat edustavat omia taustayhteisöjään, eikä Itä- Uudenmaan liitto vastaa osallistujien kuluista. Työryhmän sihteerityö tehdään yhteistyössä Sipoon kunnan ja Itä- Uudenmaan liiton kaavoitushenkilöstön kanssa (s.o. ainakin työryhmätyön alkuvaiheessa sihteerinä toimisi Tuomas Autere). Työryhmän keskeisin tehtävä on selvittää Sipoonkorpeen kohdistuvat alueidenkäytölliset ja toiminnalliset paineet, tarpeet ja tavoitteet ja esittää Sipoonkorven luonnon ja virkistyskäytön kannalta merkittävät toimenpiteet mukaan lukien viheryhteydet ja niiden säilyttämismahdollisuudet sekä elinkeinotoiminnan harjoittamisen puitteet ja metsätalouden ja metsäsuunnittelun mahdollisuudet edistää työryhmän esitysten mukaisten arvojen säilymistä. Tehtävät on määritelty tarkemmin liitteessä 31/1. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää asettaa Sipoonkorven erilaisten käyttöpaineiden yhteensovittamista selvittävän työryhmän, SI- POONKORPITYÖRYHMÄ II oheisen liitteen 31/1 mukaisesti. Maakuntahallitus päättää, että maakuntajohtaja on Itä- Uudenmaan liiton edustaja työryhmässä ja että maakuntajohtaja toimii työryhmän puheenjohtajana. Keskustelun aikana Johan Söderberg ehdotti, että kohtaan muut järjestöt lisätään Sipoon puolesta För Sibbo r.y. Ehdotusta ei kannatettu. Päätös: Maakuntajohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. tid. I den beredning som gjorts tillsammans med Sibbo kommun har man kommit till att Östra Nylands förbund skulle kalla olika intressenter för att bereda ett nytt förslag angående Sibbo storskog. Alla de som kallas till arbetsgruppen företräder sina egna organisationer och Östra Nylands förbund står inte för deltagarnas kostnader. Arbetsgruppens sekreterararbete görs i samarbete mellan Sibbo kommun och planläggningspersonalen vid Östra Nylands förbund (åtminstone i det första skedet av arbetsgruppsarbetet skulle Tuomas Autere fungera som sekreterare). Arbetsgruppens centrala uppgift är att utreda vilka tryck det finns på områdesanvändningen och verksamheten i Sibbo storskog och vilka behov och målsättningar det finns samt att presentera åtgärder som är av betydelse för naturen och rekreationsanvändningen i Sibbo storskog inklusive grönområdesförbindelserna och möjligheterna att bevara dem samt ramarna för idkandet av näringsverksamhet och skogsbrukets och skogsplaneringens möjligheter att främja bevarandet av de värden som arbetsgruppen framför. Uppgifterna framgår närmare av bilaga 31/1. Landskapsdirektörens förslag Landskapsstyrelsen beslutar tillsätta en arbetsgrupp för sammanjämkandet av olika användningstryck som riktar sig mot Sibbo storskog, ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STOR- SKOG II i enlighet med bilaga 31/1. Landskapsstyrelsen beslutar att landskapsdirektören är Östra Nylands förbunds representant i arbetsgruppen och att landskapsdirektören fungerar som ordförande för arbetsgruppen. Under diskussionen föreslog Johan Söderberg, att Sipoon puolesta - För Sibbo r.y. medtas under rubriken övriga organisationer. Förslaget fick inte understöd. Beslut: Landskapsdirektörens förslag godkändes enhälligt.

8 6 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT 1.1 Työryhmän kokoonpano ja asiantuntijat Työryhmässä oli organisaatioedustus, joten jäsenen vaihtaminen työn edetessä oli mahdollista. Itä- Uudenmaan liitto kutsui työryhmään seuraavat tahot, jotka nimesivät edustajansa: Itä-Uudenmaan liitto Sipoon kunta Esa Halme (pj asti) Ilmi Tikkanen (pj ) Jaakko Mikkola (pj ) Viking Sundström (vpj asti) Markku Luoma (vpj ) Johanna Ahonen ( asti) Sini Saarnio ( ) Curt Nyman ( ) Rainer Karlsson Pekka Normo Vantaan kaupunki Vesa Karisalo Uudenmaan liitto Seija Vanhanen Uudenmaan ympäristökeskus Metsähallitus Brita Dahlqvist-Solin ( asti) Matti Myllyniemi ( ) Hannu Ormio Uudenmaan tiepiiri Liisa Koskela Uudenmaan TE-keskus Markku Marttinen Helsingin kaupunki Silja Hyvärinen Sibbo lokalavdelningen av NSP rf Henrik Lindström 1.1 Arbetsgruppens sammansättning och experter Arbetsgruppen hade organisationsrepresentation och därför har det varit möjligt att byta ut medlemmar under arbetets gång. Östra Nylands förbund inbjöd följande intressegrupper till arbetsgruppen och dessa utnämnde sina representanter: Östra Nylands förbund Sibbo kommun Vanda stad Esa Halme (ordf. till ) Ilmi Tikkanen (ordf ) Jaakko Mikkola (ordf ) Viking Sundström (vice ordf. till ) Markku Luoma (vice ordf. fr.o.m ) Johanna Ahonen (till ) Sini Saarnio ( ) Curt Nyman ( ) Rainer Karlsson Pekka Normo Vesa Karisalo Nylands förbund Seija Vanhanen Nylands miljöcentral Forststyrelsen Brita Dahlqvist-Solin (till ) Matti Myllyniemi (fr.o.m ) Hannu Ormio Nylands vägdistrikt Liisa Koskela Nylands TE-central Markku Marttinen Helsingfors stad Silja Hyvärinen

9 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT 7 Landbon omakotiyhdistys ry- Landbo egnahemsförening rf Susanna Särkinen Sibbo Naturskyddare- Sipoon luonnonsuojelijat Christell Åström Suomen luonnonsuojeluliitto Keijo Savola Eteläinen metsäreviiri Rolf Wickström Metsäkeskus rannikko Henry Schneider Karen Wik-Portin Sibbo Vargarna Uudenmaan partiopiiri Elina Viinikka Uudenmaan sotilaslääni Olli Mäki-Hokkonen Työryhmä kutsui myös eri alojen asiantuntijoita pitämään alustuksia teemakokouksiinsa. Alustajat on listattu liitteessä 2. Työryhmän sihteereinä ovat toimineet suunnitteluarkkitehti Tuomas Autere Itä- Uudenmaan liitosta ja kaavoittaja Camilla Stenberg Sipoon kunnasta sekä alkaen kaavoituspäällikkö Oskari Orenius Itä-Uudenmaan liitosta ja kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli Sipoon kunnasta. 1.2 Työryhmän tehtävät Ensimmäisen ( asetetun) Sipoonkorpityöryhmän tehtävänä oli selvittää: a) pääasiassa Sipoon kunnassa olevaa, niin sanotun Sipoonkorven tarkastelualuetta koskevat virkistyskäytön ja luonnonsuojelun tarpeet ja tavoitteet; Sibbo lokalavdelningen av NSP rf Henrik Lindström Landbon omakotiyhdistys ry- Landbo egnahemsförening rf Susanna Särkinen Sibbo Naturskyddare Sipoon luonnonsuojelijat Christell Åström Suomen luonnonsuojeluliitto Keijo Savola Södra skogsreviret Rolf Wickström Skogscentralen Kusten Henry Schneider Karen Wik-Portin Sibbo Vargarna Nylands scoutdistrikt Elina Viinikka Nylands militärlän Olli Mäki-Hokkonen Arbetsgruppen inbjöd också experter från olika sektorer att hålla diskussionsinledningar på temasammanträdena. En lista över diskussionsinledarna finns i bilaga 2. Planeringsarkitekt Tuomas Autere från Östra Nylands förbund och planerare Camilla Stenberg från Sibbo kommun har varit sekreterare i arbetsgruppen och fr.o.m. 29 jan planeringschef Oskari Orenius från Östra Nylands förbund och planeringsarkitekt Johanna Horelli från Sibbo kommun. 1.2 Arbetsgruppens uppgifter Den första arbetsgruppens (tillsatt den 27 maj 1992) uppgift var att reda ut följande:

10 8 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT b) toimenpiteet tarkastelualueen virkistyskäyttöedellytysten ja luonnonsuojeluarvojen turvaamiseksi sekä niiden ajoitus; sekä b) Toimenpiteet Sipoonkorven virkistyskäyttöa) mål och behov som gäller naturskydd och rekreation inom Sibbo skogen, vilken i huvudsak ligger i Sibbo kommun, c) toimenpiteiden aiheuttamat julkistaloudelliset kustannukset Itä-Uudenmaan liiton maakuntahallituksen asettaman ( , 31) Sipoonkorpityöryhmä II:n tehtävä määriteltiin laaja-alaisemmaksi. Selvitettäviä asioita ovat mm. alueidenkäytölliset ja toiminnalliset intressit, jotka sisältävät virkistyskäyttöedellytykset, luonnonsuojeluarvot, metsätalouden toiminnan puitteet ja toimenpiteiden aiheuttamat julkistaloudelliset kustannukset. Lisäksi kartoitetaan alueen tulevaisuuden kannalta tärkeimmät selvitystarpeet. Esityksessään työryhmä keskittyy luonnon ja virkistyskäytön merkittävimpien toimenpiteiden ja elinkeinotoiminnan puitteiden hahmottamiseen. Erilaisten arvojen esiin nostaminen sekä yhteisöjen mahdollisuudet vaikuttaa arvojen säilymiseen ovat olennainen osa työryhmän esitystä. Lisäksi on arvioitu muiden Sipoonkorven tarkastelualueeseen vaikuttavien maankäyttöhankkeiden vaikutusta metsämantereeseen. Sipoonkorpityöryhmä II:n tehtäväksiantona on selvittää: a) Pääasiassa Sipoon kunnassa olevaan, niin sanottuun Sipoonkorpeen kohdistuvat alueidenkäytölliset ja toiminnalliset paineet, tarpeet ja tavoitteet. b) åtgärder för att trygga förutsättningarna för rekreation och naturskyddsvärden inom Sibbo skogen och tidtabellen för åtgärderna, samt c) offentliga kostnader för åtgärderna Arbetsgruppen för Sibbostorskogen II, som tillsattes av landskapsstyrelsen i Östra Nylands förbund, (25 febr. 2002, 31) fick mera omfattande uppgifter. Det som skall redas ut är bl.a. intressen gällande områdesanvändning och verksamhet, vilka består av förutsättningar för rekreation i det fria, naturskyddsvärden, ramar för skogsbruksverksamhet och offentliga kostnader som uppstår på grund av åtgärderna. Dessutom skall de viktigaste behoven av utredningar om områdets framtid klarläggas. Arbetsgruppen skall i sin rapport beskriva de viktigaste åtgärderna för naturen och rekreationen i området och ramarna för näringslivet. En viktig del i arbetsgruppens rapport är att lyfta fram olika värden och samfundens möjligheter att bibehålla dem. Dessutom har man bedömt hur andra projekt för markanvändning i Sibbo storskog påverkar skogskontinenten. Arbetsgruppen för Sibbostorskogen II har fått i uppgift att reda ut: a) Trycket från, behoven hos och målen för den verksamhet och områdesanvändning som riktar sig mot Sibbo storskog, som till största delen ligger i Sibbo kommun.

11 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT 9 edellytysten ja luonnonsuojeluarvojen turvaamiseksi (ekologiset käytävät, viheryhteydet), sekä niiden ajoitus. c) Toimenpiteiden aiheuttamat julkistaloudelliset kustannukset. d) Metsätalouden toiminnan puitteet Sipoonkorven alueella sekä metsätalouden ympäristötuen ja alueellisen metsäsuunnittelun mahdollisuudet. e) Alueen tulevaisuuden kannalta tärkeimmät selvitystarpeet. Sipoonkorpityöryhmä II:n tehtäväksiantona on esittää: a) Sipoonkorven luonnon ja virkistyskäytön kannalta merkittävät toimenpiteet mukaan lukien viheryhteydet ja niiden säilyttämismahdollisuudet. b) Elinkeinotoiminnan harjoittamisen puitteet ja metsätalouden ja metsäsuunnittelun mahdollisuudet edistää työryhmän esitysten mukaisten arvojen säilymistä. c) Yhteisöjen erityismahdollisuudet edistää työryhmän esitysten mukaisten arvojen säilymistä. d) Muiden Sipoonkorpeen vaikuttavien maankäyttöhankkeiden vaikutusten arviointi. b) Åtgärder för att trygga förutsättningarna för rekreation och naturskyddsvärdena i Sibbo storskog (ekologiska korridorer och grönförbindelser), och deras tidtabell. c) Kostnaderna för de åtgärder som skall bestridas med offentliga medel d) Ramarna för skogsbruksverksamhet på Sibbo storskogs område och möjligheterna till miljöstöd för skogsbruket och regional skogsbruksplanering. e) De viktigaste utredningsbehoven med tanke på områdets framtid. Arbetsgruppen för Sibbostorskogen II har fått i uppgift att rapportera: a) Viktiga åtgärder för naturen i och användningen av Sibbo storskog för rekreation inbegripet grönförbindelser och möjligheterna att bevara dessa. b) Ramarna för idkande av näringsverksamhet och de möjligheter skogsbruket och skogsbruksplaneringen har att främja bevarandet av de värden som är i enlighet med arbetsgruppens rapport. c) Särskilda möjligheter för samfunden att främja de värden som är i enlighet med arbetsgruppens rapport. d) En bedömning av hur andra markanvändningsprojekt påverkar Sibbo storskog.

12 10 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT 2. TARKASTELUALUE Sipoonkorven yksiselitteinen määrittely on suhteellisen vaikeaa. Edellisessä mietinnössä aluetta on kuvailtu lyhyesti seuraavasti: "Sipoonkorven alue sijaitsee välittömästi pääkaupunkiseudun itäpuolella. Tämä lähes yhtenäinen, noin 5400 ha:n suuruinen metsäalue sijaitsee pääasiassa Sipoon kunnassa. Osa alueesta sijaitsee Vantaan kaupungin puolella." Sipoonkorven rajaus on tarkentunut kyseisen mietinnön jälkeen niin, että tämän Sipoonkorpityöryhmä II:n hyväksymän rajauksen pinta-ala on n ha ja siihen sisältyy metsäalueiden lisäksi myös peltoja. Työryhmän tarkastelualueena on seuraavien teiden ja kuntarajan rajaama alue, joka on edellisen työryhmän karttarajausta laajempi: Porvoonväylä - Immersbyntie - Hindsbyntie - Brobölentie - Keravanväylä - Kuninkaantie - Jokivarrentie - Vanha Porvoontie - Sipoon kunnan raja. Vantaan kaupungin puolelta rajaus kulkee Sotungin kylän kautta Porvoonväylälle. Alue rajautuu etupäässä liikenneväyliin. Tarkastelun piiriin eivät kuitenkaan kuulu detaljikaavoilla asumiseen tai Sipoon kunnan haja-asutusalueiden osayleiskaavassa taajaan asumiseen osoitetut alueet. Tarkastelualueena on Sipoonkorven laaja metsäalue, jonka vaihettumisvyöhykkeenä on mm. sekä Sotungin kylän että Hindsbyn maisema-alue. Nämä eivät suoranaisesti sisälly työryhmän tarkastelu-alueeseen. Tarkastelualueen rajaus on esitetty kuvissa 1 ja 2. Työryhmän mietinnössä käytetään Sipoonkorven tarkastelualueesta jäljempänä nimitystä Sipoonkorpi. 2. AVGRÄNSNINGEN AV OMRÅDET Det är svårt att beskriva Sibbo storskog på ett entydigt sätt. I det tidigare betänkandet har skogen kort beskrivits som följer: "Sibbo storskog ligger strax öster om huvudstadsregionen. Detta i det närmaste sammanhängande område, som är ca 5400 ha stort, ligger i huvudsak inom Sibbo kommuns gränser. En del av området ligger inom Vanda stads gränser." Avgränsningen av Sibbo storskog har preciserats efter betänkandet i fråga så, att den avgränsning som arbetsgruppen för Sibbo storskogen II godkänt ger en areal på ca 7170 ha och det finns både skog och åkrar på området. Det område som arbetsgruppen skall undersöka avgränsas av vägar och kommungränsen och det är mera vidsträckt än den tidigare arbetsgruppens område. Borgåleden - Immersbyvägen - Hindsbyvägen - Brobölevägen Kervoleden - Kungsvägen - Jokivarsivägen Gamla Borgåvägen Sibbo kommungräns. Från Vanda stad sett avgränsas området av Sottungsby och Borgåleden Området avgränsas i huvudsak av trafikleder. I granskningen tas dock inte med områden som är anvisade för boende på detaljplaneområden eller områden anvisade för tät bebyggelse på Sibbo kommuns delgeneralplan för glesbebyggelse. Det område som arbetsgruppen skall undersöka är Sibbo storskogs vidsträckta skogsområde, vars övergångszon är bl.a. både Sottungsby och Hindsby landskapsområden. Övergångszonerna ingår inte direkt i det område som undersöks av arbetsgruppen. Områdets konturer är utmärkta på bilderna 1 och 2. I arbetsgruppens betänkande används i fortsättningen den kortare benämningen Sibbo stor-

13 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT Historia Ihmistoiminnan vaikutus Sipoonkorvessa alkoi esihistorialliselta ajalta kuten alueen useat tunnetut kivikautiset asuinpaikat osoittavat. Kivikautisten asuinpaikkojen lisäksi alueelta olisi mahdollista tarkemmassa inventoinnissa tunnistaa todennäköisesti myös muita asutushistoriallisia muinaisjäännöksiä kuten autioituneita kylän-, kartanon- ja / tai torpanpaikkoja, rajakiviä ja kulkureittejä, elinkeinohistoriaan (mm. kaskirauniot, tervahaudat, kalkki- ja potaskauunit, metsälaitumet, pyyntikuopat, myllynpaikat yms.) ja sotahistoriaan liittyviä (linnoituslaitteet ja leiripaikat yms.) muinaisjäännöksiä. Sipoonkorvesta tunnetaan myös mm luvulta 1820-luvulle toimineen Mariedahlin lasiruukin paikka. (Museoviraston lausunto) skog i stället för det område som arbetsgruppen för Sibbo storskog granskar. 2.1 Historia Människan började lämna spår efter sig i Sibbo storskog under förhistorisk tid, vilket de många kända stenåldersbosättningarna i området berättar. En mera noggrann inventering skulle dessutom troligen avslöja att det finns spår också av andra forntida bosättningar på området, som t.ex. ödebyar, - gårdar och torp, råstenar och vandringsstråk, spår av näringsliv, som t.ex. svedjebruk, tjärdalar, kalkoch pottaskaugnar, skogsbeten, fångstgropar, kvarnställen, och krigshistoriska spår som t.ex. befästningsutrustning och lägerplatser. Sibbo stor- Kuva 1: Sipoonkorven sijainti. Kartassa taajamarakenne on esitetty harmaalla. Vihreällä on esitetty Sipoonkorven tarkastelualue (1) ja Nuuksio (2). 1: Bild 1: Sibbo storskog läge. På kartan har tätortsstrukturen färgats grå. Sibbo storskog (1) och Noux (2) har färgats gröna. 1:

14 12 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT Sipoon asutuksen keskittyessä Sipoonjoen ja sen sivuhaarojen laaksoihin Sipoonkorpi jäi harvaanasutuksi. Alueelta löytyi kyllä viljelykseen sopivia raivattavia alueita, mutta vaikeat maasto-olosuhteet ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, ettei korpeen ole Sipoon 650-vuotisen historian aikana keskittynyt laajempaa asutusta. Viimeaikaista kehitystä edustaa 1990-luvun alusta alkaen Sipoonkorpeen rakennettu Landbon omakotiasutusalue. Lisäksi Sipoonkorpeen on sijoittunut haja-asutusta viime vuosikymmenten aikana. Sipoonkorven metsissä on harjoitettu pitkään metsätaloutta, kuten edellisen Sipoonkorpityöryhmänkin mietinnöstä käy ilmi. Tästä huolimatta alueella on säilynyt runsaasti päätehakkuuikäisiä metsiä, joista osalla on huomattavaa luonnonsuojelullista arvoa. Hakkuiden takia metsä on suhteellisen laajoillakin alueilla tasaikäistä. Näiden tällä hetkellä vuotta vanhojen metsien merkitys virkistyskäytölle ja luonnonsuojelulle on huomattavan suuri Nykyinen käyttö Sipoonkorven maankäyttö on jossakin määrin muuttunut edellisen raportin laatimisesta. Valtiolle luonnonsuojelualueiksi hankittujen sekä kuntien yleiskaavoituksessa luonnonsuojelualueiksi kaavoitettujen alueiden määrä on noussut yli neljännekseen alueen pinta-alasta. Valtaosa alueesta on kuitenkin edelleen metsätalousaluetta. Vantaan puoleinen osa on kaavoitettu suojelualueita lukuun ottamatta kokonaan virkistysalueeksi voimassa olevassa yleiskaavassa. Pääosa tarkastelualueesta on metsätalouskäytössä ja virkistyskäyttö perustuu etupäässä jokamiehenoikeuteen. Metsästysyhdistykset toimivat alueella aktiivisesti. Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen toiminta on keskittynyt Abborträskin ja Fiskträskin skog är också känt som glasbruket Mariedahls hemvist under tiden 1780 till 1820 (Museiverkets utlåtande ) Eftersom befolkningen i Sibbo koncentrerades till trakterna kring Sibbo ådal och dess bifåror, förblev Sibbo storskog glest bebyggt. På området finns visserligen ställen som hade kunnat brytas upp till odlingsjord men den svårforcerade terrängen har hindrat en större befolkning att bosätta sig i Sibboskogen under kommunens 650-åriga historia. Landbo egnahemsområde som byggts i Sibbo storskog sedan början av 1990-talet representerar utvecklingen under senare år. Dessutom har en spridd bosättning slagit sig ner i storskogen under de senaste årtiondena. I Sibbo storskog har man länge bedrivit skogsbruk, vilket framgår också av den tidigare arbetsgruppens betänkande. Men trots detta har stora områden med avverkningsmogna bestånd bevarats och en stor del av dessa har värde som naturskyddsobjekt. På grund av avverkningarna har skogen på stora arealer samma ålder. De här år gamla skogarna har ett mycket stort värde för rekreationen och naturskyddet Användning i dag Markanvändningen i Sibbo storskog har ändrats något sedan den föregående rapporten utarbetats. De områden som inlösts till staten för naturskyddsändamål och som planerats som naturskyddszoner i kommunernas generalplaner har stigit till över en fjärdedel av arealen i området. Största delen av området är dock fortfarande skogsbruksmark. Området som hör till Vanda är helt och hållet planerat som rekreationsområde i den gällande generalplanen med undantag av naturskyddszonerna.

15 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT 13 Kuva 2: Sipoonkorpityöryhmä II:n tarkastelualueen rajaus. 1: Bild 2: Avgränsningen av Sibbo storskog-området. 1:50 000

16 14 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT Kuva 3: Ote Sipoon pitäjän kartasta, 1800-luvun alkupuoli. Kansallisarkisto. Bild 3: Utdrag från Sibbo kommuns karta, början av 1800-talet. Finlands Riksarkiv.

17 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT Kuva 4: Sipoon puhelinlinjan suunnittelun pohjana ollut kartta, Kansallisarkisto. Bild 4: Karta som låg till grund för dragningen av Sibbo telefonlinje, Finlands Riksarkiv. 15

18 16 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT välimaastoon. Kuusijärvellä on aktiivisesti toimiva Suomen ladun ylläpitämä ulkoilukeskus, jonka kävely- ja hiihtoreitistöt ulottuvat Bisajärven ympäristöön. Sipoonkorpi on merkittävä harjoitusalue alueella aktiivisesti toimiville suunnistajille. Alueella on vuosittain järjestetty mittavia kilpailuja kansainvälisellä ja kansallisella tasolla. Lisäksi Sipoonkorpea käyttävät toiminnassaan partiolaisten yhdistykset. Sotungissa toimii myös Vantaan ympäristöyhdistyksen ylläpitämä luontokoulu. Sipoonkorpi on sen tärkeintä tukialuetta. Tarkastelualueen eteläosaan on syntynyt nopeasti kasvava Landbon omakotialue. 2.3 Luonnonolot ja maisema Sipoonkorpi on osa Porkkalasta Sipooseen ulottuvaa virkistysvyöhykettä, jonka merkitys sekä luonnon että virkistyskäytön kannalta on merkittävä. Sipoonkorpi on Nuuksion järviylängön jälkeen Helsingin seudun toiseksi merkittävin rakentamaton metsäalue. Luontoarvojen säilyminen näillä Sipoonkorven metsäydinalueilla on avainasemassa koko pääkaupunkiseudun metsäluonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Luontoarvojen säilymisedellytyksen kannalta ratkaisevaa on sekä mahdollisimman yhtenäisen metsäalueen säilyminen että ekologisten käytävien turvaaminen. Helsingin seutuvisiossa on esitetty, että tulevaisuudessa täydentyvä ja laajeneva kaupunkirakenne sisältää ja korostaa laajoja ja monipuolisia virkistys- ja viheralueita. Sipoonkorven metsäalue sijoittuu Helsingin itäpuolelle Sipoon ja Vantaan kuntien alueelle. Metsää Sipoonkorven alueella on noin 4600 hehtaaria. Sipoon-korvesta löytyy monenlaisia metsätyyppejä ikimetsistä puronvarsilehtoihin, mutta myös soita ja kauniita kulttuurimaisemia. Sen sijaan lampia ja Huvuddelen av Sibbo storskog är skogsbruksmark och rekreationen i det fria baserar sig främst på allemansrätten. Jaktlagen rör sig flitigt i området. Föreningen Nylands friluftsområden rf.:s verksamhet har koncentrerats till terrängen mellan Abborträsk och Fiskträsk. Vid Hanaböle träsk finns ett aktivt fungerande friluftscenter som sköts av Suomen latu. Centret har vandringsleder och skidspår som sträcker sig till trakterna av Bisaträsk. Sibbo storskog är ett viktigt träningsområde för aktiva orienterare i trakten. Det har årligen anordnats tävlingar i området på både nationell och internationell nivå. Dessutom använder scoutföreningar Sibbo storskog i sin verksamhet. I Sottungsby finns också Vanda naturskola som drivs av stadens miljöförening. Sibbo storskog hör till skolans viktigaste stödområde. I södra delen av Sibbo storskog-området har Landbo blivit ett snabbt växande egnahemsområde. 2.3 Naturen och landskapet Sibbo storskog är en del av den rekreationszon som sträcker sig från Porkala till Sibbo och som har stor betydelse för både natur och rekreation. Sibbo storskog är det näst största obebyggda skogsområdet nära Helsingfors efter Noux. Bevarandet av naturvärdena i Sibbo storskogs kärnområden spelar en nyckelroll för att mångfalden i skogsnaturen skall bevaras i hela huvudstadsregionen. För att naturvärdena skall bevaras är det av avgörande betydelse att både sammanhängande skogsområden bevaras och att de ekologiska korridorerna skyddas. I Helsingfors regionvision har framförts att den allt mera kompletta och expanderande stadsstrukturen i framtiden skall innehålla och betona vidsträckta och mångsidiga rekreationsoch grönområden.

19 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT 17 järviä on vähän. Maasto on topografialtaan vaihtelevaa ja suhteellinen korkeusero on noin 80 m. Alavimmat alueet sijaitsevat alueen eteläosassa. Kallioperä on ruhjoutunutta ja rikkonaista, mistä seuraa maastokuvioiden pienipiirteisyys ja vaihtelevuus. Avokallioiden osuus on suhteellisen runsas. Järvet ovat pieniä: suurimman järven Fiskträskin, pinta-ala on noin 26 hehtaaria. Alueella on vähä-vetisiä metsälampia, joiden rannat ovat usein soistuneita. Huono likaantumisen kesto ja rantojen laatu asettavat rajoituksia vesien virkistyskäytölle. Alueella on runsaasti pieniä soistuneita painanteita, korpia ja pikkurämeitä sekä joitakin suurempia soita. Maaperän ja kallioperän ominaisuuksista johtuu, että kasvillisuus on rikasta ja monipuolista. Lehdoissa kasvaa eräitä kasviharvinaisuuksia kuten lehtosinijuuri, korpinurmikka ja tesmayrtti. Lehdoista on löydetty myös useita harvinaisia ja uhanalaisia sienilajeja. Sipoonkorven alueella on säilynyt kohtalaisen runsaasti myös lahopuustosta riippuvaisen lajiston kannalta arvokkaita luonnontilaisen kaltaisia vanhempia metsiä sekä huomattavan hyvin säilynyttä korpiluontoa. (Uudenmaan lääninhallituksen julkaisusarja 1993:7 Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö Sipoonkorven alueella) Sipoonkorven liepeiltä ja pienialaisesti myös korven keskeltä löytyy vuosisataisen viljelykäytön synnyttämiä maisemallisesti kauniita niitty- ja peltoalueita, joiden säilyminen viljelykäytössä on toivottavaa. Erityisen arvokkaita maisemallisesti ovat Hindsbyn alueen pellot sekä Sotungin laakson peltoalueet ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kylämaisema. (Uudenmaan ympäristökeskuksen www-sivut: Sipoonkorven alueelta löytyy myös varsinaisia perinnebiotooppeja, eli perinteisen maatalouden muovaamia elinympäristöjä. Tätä maaseudun katoavaa rikkautta edustaa Sipoonkorven alueella kaksi kohdetta. Byabäckenin varrella sijaitsevat Hindsbyn niityt on Suomen ympäristökeskuksen Sibbo storskog ligger öster om Helsingfors inom Sibbos och Vandas gränser. Det finns ungefär 4600 ha skog i Sibo storskog. I Sibbo storskog finns flera olika skogstyper från urskog till bäcklundar, men också myrar och vackra kulturlandskap. Men det finns få tjärnar och sjöar. Terrängen i Sibbo storskog har varierande topografi och den relativa höjdskillnaden är omkring 80 meter. De lägst belägna områdena finns i södra delen av området. Berggrunden är krossad och splittrad, vilket ger landskapet variation och en prägel av småskurenhet. Andelen kala berg är relativt stort. Sjöarna i området är små. Den största sjön, Fiskträsket, har en yta på 26 hektar. Området har några grunda träsk med försumpade stränder. Området är känsligt för nedsmutsning och strändernas kvalitet sätter gränser för användning av vattnen för rekreation. På området finns många små försumpade dälder, kärr, små tallmyrar och några större myrar. Jordmånen och berggrunden är av sådan art att vegetationen är rik och mångsidig. I lundarna växer några rara örter som t.ex. skogsbindel, storgröe och desmeknopp. I lundarna förekommer också flera sällsynta och utrotningshotade svamparter. I Sibbo storskog har bevarats rätt rikligt med äldre skogar i naturligt tillstånd, vilka är viktiga för arter som är beroende av murket trä. På området finns också vildmarksnatur som bevarats förvånansvärt bra. (Uudenmaan lääninhallituksen julkaisusarja 1993:7 Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö Sipoonkorven alueella) I utkanten av Sibbo storskog och i viss mån också inne i skogsområdet finns vackra ängs- och åkerområden som skapats över århundraden av jordbruk. Det är önskvärt att bruket av dem får fortsätta. Speciellt värdefulla är de landskapsförskönande åkerområdena i Hindsby och Sottungsbydalen och det kulturhistoriskt värdefulla bylandskapet. (Nylands miljöcentralens www-sidor : default.asp?contentid=10543&lan=fi) (på finska)

20 18 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT inventoinnissa luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi. Hindsbyn niityt ovat valtion omistuksessa ja kuuluvat Sipoonkorven Natura 2000-alueeseen. Toinen Sipoonkorven perinnemaisemista on paikallisesti arvokas Mosabackan niitty, joka sijaitsee Hindsbyn länsipuolella, Trollträsketin eteläpuolella. Hindsbyn niittyjä laidunnetaan yhä, ja alueelta löytyy edustavaa niittylajistoa. Mosabackan niityllä perinteinen hoito on loppunut ja umpeenkasvaminen alkanut, mutta niittylajistoa on yhä jäljellä. Perinnebiotooppien lajistoa löytyy paikoin myös muilta alueen niityiltä ja kedoilta. (Uudenmaan ympäristökeskuksen www-sivut: luosuo/n2000/uyk/kunnat/sipoo/sipoonjo.htm) Alueen eläimistö on rikas ja monipuolinen. Siellä tavataan lähes kaikkia eteläsuomalaisia nisäkäs- ja metsälintulajeja. Sipoonkorpi on todettu Suomen ympäristökeskuksen ja Birdlife Suomen selvityksissä yhdeksi Suomen kansallisesti tärkeäksi lintualueeksi eli korpi kuuluu ns. Finiba-alueisiin. Suuria ja rauhallisia metsäalueita vaativille erämaalajeille, kuten metsolle, Sipoonkorpi on yksi pääkaupunkiseudun viimeisistä turvapaikoista. Alueella esiintyy mm. nuolihaukka, tuulihaukka, kehrääjä, harmaapäätikka ja huuhkaja. Lajistoltaan ja parimäärältään on rikkain Martisbäckenin lehtoalue (36 lajia ja 1440 paria/km², v. 1990). (Uudenmaan lääninhallituksen julkaisusarja 1993:7 Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö Sipoonkorven alueella; Uudenmaan ympäristökeskuksen www-sivut: Sipoonkorven metsille on ominaista kuusivaltaisuus, tuoreiden ja lehtomaisten kankaiden suuri osuus ja melko korkea puustopääoma sekä toisaalta kallioiden, kalliometsien ja soiden runsaus. Metsiköiden laatua voidaan pitää hyvänä verrattuna esimerkiksi Helsingin metsälautakunnan keskiarvoihin. (Uudenmaan lääninhallituksen julkaisusarja 1993:7 Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö Sipoonkorven alueella) I Sibbo storskog finns också några riktiga kulturbiotoper, d.v.s. livsmiljöer som skapats av det traditionella lantbruket. Det är två områden som representerar denna landsbygdens försvinnande rikedom. Det ena är Hindsby ängar som är belägna invid Byabäcken och som klassificerats som en regionalt värdefull kulturbiotop av Finlands miljöcentral. Hindsby ängar ägs av staten och ingår i Natura området i Sibbo storskog. Den andra kulturbiotopen i Sibbo storskog är Mosabacka äng, som ligger väster om Hindsby och söder om Trollträsket. Hindsby ängar används fortfarande som bete och på området finns representativa ängsarter. På Mosabacka äng har det traditionella bruket upphört och skogen tar över men några ängsarter finns fortfarande kvar. Kulturbiotoparter finns ställvis också på andra ängar och torrängar i området. (Uudenmaan ympäristökeskuksen www-sivut: uyk/kunnat/sipoo/sipoonjo.htm) Faunan i området är rik och mångsidig och man kan träffa på nästan alla däggdjur och skogsfågelarter som är typiska för södra Finland. Sibbo storskog har av Finlands miljöcentral och BirdLife Finland konstaterats vara ett av de nationellt värdefulla fågelområdena i Finland. Området hör alltså till de s.k. Finiba-områdena. För ödemarksarter som kräver stora och lugna skogsområden, t.ex. tjädern, erbjuder Sibbo storskog ett av de sista reservaten i huvudstadsregionen. På området kan man få se bl.a. lärkfalken, tornfalken, nattskärran, gråspetten och berguven. Artbeståndet och parantalet är rikligast i Martisbäckens lundområde (36 arter och 1440 par/km², år (Uudenmaan lääninhallituksen julkaisusarja 1993:7 Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttösipoonkorven alueella; Uudenmaan ympäristökeskuksen www-sivut: luosuo/n2000/uyk/ Kunnat/sipoo/sipoonjo.htm) Sibbo storskog domineras av gran och andelen friska och lundartade moar är stor och har ett rätt stort virkeskapital. Å andra sidan finns det rikligt med klippor, hällmarker och myrar. Kvaliteten på skogarna kan anses vara god jämfört med t.ex. de medelvärden som Helsingfors skogsnämnd anger. (Uudenmaan lääninhallituksen julkaisusarja 1993:7 Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö Sipoonkorven alueella)

21 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT 19 Sipoonkorven alueella sijaitsevat vesialueet kuuluvat Sipoonjoen vesistöön. Sipoonjoki on erityisen arvokas yhtenä neljästä Suomen puolella Suomenlahteen laskevasta joesta, jossa on jäljellä luontaisesti lisääntyvä alkuperäiseksi katsottu meritaimenkanta. Kanta on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja sen lisääntymisalueet sijaitsevat Sipoonkorven alueella, toisin sanoen Byabäckenissä ja siihen laskevissa Ritobäckenissä ja Hälsängbäckenissä. Vähentääkseen kantaan kohdistuvaa kalastusta Uudenmaan TE-keskus on määrittänyt alueet lohipitoisen vesistön koski- ja virtapaikoiksi, joissa yleiskalastusoikeuksilla tapahtuva kalastus on kielletty. Kalastuslain 8 :n mukaisella kalastuksella tarkoitetaan jokamiehenoikeuksiin kuuluvaa pilkintää ja ongintaa sekä viehekalastusta, joka perustuu maksulliseen läänikohtaiseen viehekalastukseen. Lisäksi taimenen vaellusmahdollisuuksia Sipoonjoen päähaarassa on parannettu, kun vuonna 1995 val- De vattensystem som finns på Sibbo storskogs område hör till Sibbo ås tillrinningsområde. Ån är särskilt värdefull som en av fyra åar som rinner ut i Finska viken på den finska sidan med en ursprunglig havsöringspopulation som förökar sig naturligt. Stammen har klassats som mycket utrotningshotad och dess förökningsställen finns på Sibbo storskogs område i Byabäcken med dess sidofåror Ritobäcken och Hälsängsbäcken. För att minska uttaget av stammen i form av fiske, har Nylands TEcentral fastställt att nämnda vattendrag är laxrika forsar och strömmar, där fiske med allmän fiskerätt skall vara förbjudet. Enligt fiskelagens 8 menas med fiske sådant pimpelfiske och mete som faller inom allemansrätten och handredskapsfiske, som hör till det länsvis avgiftsbelagda handredskapsfisket. Dessutom har havsöringens vandringsmöjligheter i Sibbo ås huvudfåra förbättrats sedan fiskvägen i Broböle blev klar år 1995 ett projekt som Kuva 5: Sipoonkorpi osana valtakunnallista ekologista verkostoa. Seija Väre, : Bild 5: Sibbo storskog som en del av det riksomfattande ekologiska nätverket. Seija Väre, :

22 20 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT mistui Uudenmaan ympäristökeskuksen rakentama ja Uudenmaan TE-keskuksen rahoittama Brobölen kalatie. (Lempinen, P Suomenlahden meritaimenkantojen suojeluja käyttösuunnitelma. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja. 52/2001; Saura, A Taimenkantojen tila Suomenlahden pohjoisrannikon joissa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalatutkimuksia 175; Kallio-Nyberg, I., Koljonen, M-L. ja Jutila, E Taimenatlas. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kalatutkimuksia 173.) Sipoonkorpi osana ekologista verkostoa Seija Väre teki Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan liitoille selvitykset maakuntien ekologisista verkostoista. Kuvassa 5 erottuu Sipoonkorven sijainti Helsingin itä-puolella valtakunnallisen verkoston osana. Sipoon Nikkilän ja Söderkullan taajamien utförts av Nylands miljöcentral och finansierats av Nylands TE central. (Lempinen, P Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu- ja käyttösuunnitelma. Nylands TE-central. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja. 52/ s. Saura, A Taimenkantojen tila Suomenlahden pohjoisrannikon joissa. Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet. Kalatutkimuksia s. Kallio-Nyberg, I., Koljonen, M-L. ja Jutila, E Taimenatlas. Viltoch fiskeriforskningsinstitutet Kalatutkimuksia 173.) Sibbo storskog som en del av ett ekologiskt nätverk Seija Väre har gjort utredningar om ekologiska nätverk i landskapen Östra Nyland och Nyland för dessa landskapsförbund. På bild 5 kan man tydligt Kuva 6: Sipoonkorpi osana maakunnallista ekologista verkostoa. Seija Väre, : Bild 6: Sibbo storskog som en del av det ekologiska nätverket i landskapet. Seija Väre :

23 SIPOONKORPITYÖRYHMÄ II - LOPPURAPORTTI / ARBETSGRUPPEN FÖR SIBBO STORSKOGEN II -SLUTRAPPORT 21 väliin jää Boxin kautta kulkeva Sipoonkorven itäinen yhteyskäytävä, jonka säilyttäminen on metsämantereen kannalta tärkeää. Maakunnalliselta kannalta yhteydet E 18 -vyöhykkeen eteläpuolelle nousevat tärkeäksi huomioitavaksi asiaksi. Kuvassa 6 on esitetty olemassa olevat käytävät purppuralla ja avaamista tarvitsevat yhteydet keltaisella. Kuvasta käy selväksi tarve säilyttää korpi luontevana osana länteen ja etelään johtavaa ekologista verkkoa ja osana maakunnallista verkostoa. Eteläisen suunnan ongelmallisuutta lisää eteläiseen Sipooseen vaikuttavat mahdolliset hankkeet, joita on käsitelty kohdassa 4.1 Maankäyttöhankkeita Sipoonkorven lähialueilla. Sipoonkorven asema Etelä-Suomen viherverkoston osana ja omana yhtenäisenä metsämantereena on selvä (Kuvat 5 ja 6). 2.4 Metsän omistus Sipoonkorven maanomistusoloissa on kymmenessä vuodessa tapahtunut merkittäviä muutoksia. Valtion omistusosuus tarkastelualueella on kasvanut merkittävästi etupäässä suojelualueiden hankintojen myötä. Suurimmat maanomistajat ovat edelleen valtio ja Helsingin kaupunki. Metsähallituksen hallinnassa on valtion alueita noin 1300 hehtaaria. Niistä pääosa on varattu luonnonsuojelutarkoituksiin ja ne sisältyvät Natura ohjelmaan tai yleiskaavojen suojeluvarauksiin. Helsingin kaupunki omistaa noin 900 hehtaaria maata. Helsingin kaupunki vaihtoi noin 400 hehtaaria Natura aluetta valtion kanssa syksyllä Vantaan kaupunki omistaa Sotungin ja Sipoonkorven alueella noin 342 hehtaaria maata, jotka ovat lähinnä metsää ja peltoa. Luonnonsuojelualueita on nykyisen yleiskaavan mukaisesti lähes 380 hehtaaria, josta kaupungin omistamia on noin 30 prosenttia. Maanomistuksen muutoksien vertailu on esitetty kuvissa 7 ja 8. se att Sibbo storskog ligger öster om Helsingfors som en del av ett riksomfattande nätverk. Genom Box mellan tätorterna Nickby och Söderkulla går Sibbo storskogs östra förbindelsekorridor som är viktig för att skogskontinenten skall bevaras. Från landskapets synvinkel sett kommer förbindelserna till områdena söder om E-18-zonen att bli en viktig fråga. På bild 6 är de förbindelser som finns purpurfärgade och de förbindelser som borde öppnas gulfärgade. Av bilden framgår det att det är nödvändigt att bibehålla storskogen som en naturlig del av det ekologiska nätverk som sträcker sig västerut och söderut och som en del av landskapsnätverket. Problematiken kring den södra sträckningen växer med eventuella projekt i södra Sibbo, vilket tas upp i punkt 4.1 Markanvändning nära Sibbo storskog. Sibbo storskogs ställning som en del av Södra Finlands gröna nätverk och som en egen sammanhängande skogskontinent är klar. (Bilderna 5 och 6). 2.4 Markägare Det har skett viktiga förändringar i markägoförhållandena i Sibbo storskog under tio år. Statens ägoandel har vuxit betydligt på Sibbo storskogområdet främst genom inlösning av skyddszoner. De största jordägarna i Sibbo storskog är fortfarande staten och Helsingfors stad. Forststyrelsen besitter omkring 1300 hektar av statens områden. Av det området är största delen reserverat för naturskyddsändamål och ingår i Natura 2000 programmet eller är skyddsreserveringar i generalplanen. Helsingfors stad äger omkring 900 hektar. Staden bytte omkring 400 hektar Natura 2000 områden med staten hösten Vanda stad äger omkring 342 hektar i trakterna av Sottungsby och Sibbo storskog. Området består främst av skogar och åkrar. Det finns enligt gällande generalplan nästan 380 hektar naturskyddsområden och omkring 30 % ägs av staden. På bilderna 7 och 8 jämförs ändringarna i markägoförhållandena.