PROSESSITEKNIIKKA SISÄLLYS. ISSN vol s. / 1000 kpl. Julkaisija: Prosessiteknillinen kerho PL Espoo prtk.tky.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROSESSITEKNIIKKA SISÄLLYS. ISSN 0781-2213 vol. 20 14.03.2007 28 s. / 1000 kpl. Julkaisija: Prosessiteknillinen kerho PL 69 02151 Espoo prtk.tky."

Transkriptio

1

2 PROSESSITEKNIIKKA ISSN vol s. / 1000 kpl Julkaisija: Prosessiteknillinen kerho PL Espoo prtk.tky.fi Päätoimitus, taitto ja ulkoasu: Mikko Helisevä Muu toimitus: Heikki Harju Olli Pyylampi Heta Urpala Kiitokset kirjoittajille, kaikille excursioon osallistuville sekä muille avustaneille tahoille! Etukannen valokuvat: Neste Oil Painopaikka: Picaset Oy SISÄLLYS Pääkirjoitus Puheenjohtajalta Aasiaan Prosessisimulointia 50 vuotta Lisäpanostusta turvallisuuteen Finnish Chemicalsin pulveritehtaalla Biokaasu on hyödynnettävissä olevaa jäte-energiaa Parempia tuloksia metsodna CR:llä Prosessipilleristä lääke tiedonjanoon Laktoosittoman maitojuoman matka menestykseen Optimized joining of hybrid materials Small enterprises & technological innovation Aasian excursion osallistujat

3 Prosessitekniikka PÄÄKIRJOITUS Mikko Helisevä, päätoimittaja Hiukan alle 30 vuotta sitten ilmestyi Prosessiteknillisen kerhon Exkursiojulkaisu Päätoimittaja Jarmo Hallikkaan mukaan lehden tarkoitus oli palvella sekä vuosijulkaisuna että excursiojulkaisuna. Julkaisu koettiin niin onnistuneeksi, että se ilmestyikin säännöllisesti vuosittain aina vuoteen 1992 asti ja tämän jälkeen joka toinen vuosi siten, että viimeisin numero ilmestyi vuonna Prosessitekniikka -nimi on ollut käytössä vuodesta 1982 asti. Lehdelle hankittiin ISSN-numero vuonna Nyt, pitkä tauon jälkeen, lehden konseptit on taas kaivettu arkistoista, kun Prosessiteknillinen kerho on suuntaamassa Aasiaan. Lehden sisältö on vaihdellut vuosittain, mutta käytännössä se on aina käsittänyt prosessialaan liittyviä, asiapitoisia artikkeleita sekä excursiokertomuksia. Tämän lehden sisältö poikkeaa muutamilta osin aikaisemmista julkaisuista. Ensinnäkin lehti ei listaa Kemian tekniikan, Materiaali- ja kalliotekniikan sekä Puunjalostustekniikan osastoilta valmistuneiden diplomitöitä. Listaus olisi nimittäin vienyt aivan liikaa tilaa, jos sen olisi haluttu kattavan lähes kymmenvuotinen tauko vuoden 1998 julkaisun listauksesta lähtien. Toiseksi, koska tällä kertaa lehti ilmestyy ennen excursiota, niin excursiokertomukset puuttuvat kokonaan. Kuten aikaisempinakin vuosina, on tämäkin numero kuitenkin tekijöidensä näköinen niin hyvässä kuin pahassakin. Tämän numeron voisi katsoa olevan juhlanumero useastakin syystä. Ensinnäkin kyseessä on lehden 20. vuosikerta. Toiseksi, lehti täyttää 30 vuotta lähiaikoina. Kolmanneksi lehden uudelleen henkiin herättäminen on itsessään jo juhlistamisen arvoinen asia. Juhlanumero on kaiken lisäksi myös ennätyksellisen ohut: 28 sivua kansineen, mikä tarkoittaa lähes puolet ohuempaa lehteä verrattuna toiseksi ohuimpaan lehteen. Puutteistaan huolimatta lehti sisältöineen on mielestäni kuitenkin varsin kelvollinen ja toimii ennen kaikkea hyvänä pelinavauksena kerhon lehtitoiminnan henkiinherättämisessä. Uskon ja toivon, että tämä ei ole viimeinen Prosessitekniikka-lehti, vaan odotan innolla seuraavan lehden ilmestymistä. Ehkä jo vuonna 2020! Lisätietoja Prosessitekniikka-lehdestä ja Prosessiteknillisestä kerhosta voi lukea kerhon 30-vuotis historiikista. PROSESSITEKNILLINEN KERHO 30 VUOTTA sivuinen, kovakantinen historiikki on edelleen saatavilla! Tilausohjeet: prtk.tky.fi 3

4 Prosessitekniikka PUHEENJOHTAJALTA Taina Viitamäki, puheenjohtaja, PrTK Prosessiteknillinen kerho (PrTK) on Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan piirissä toimiva yhdistys. Toiminnassa on painotettu erityisesti yhteistyötä yritysmaailman kanssa. Perinteisiä toimintamuotoja ovat olleet yritysten pitämät alustussaunat sekä excursiot Suomessa ja ulkomailla. Toiminta ei tarjoa pelkästään ammatillista toimintaa, vaan myös viihteellisiä tapahtumia, kuten sitsejä ja vuosijuhlia, joissa voi verkostoitua tulevien diplomi-insinöörikollegoiden kanssa. Kerholle omaleimaista toimintaa on myös telttasaunominen, jota harrastetaan ympäri vuoden. Erityisesti ihmisten mieleen on varmasti jäänyt telttasaunominen perinteisen vapun vaahtokylvyn yhteydessä Otaniemessä. Meneillään on kerhon 32. toimintavuosi. Jäseniä kerhossa on noin 100, joten olemme suhteellisen pieni, mutta aktiivinen yhdistys. Mukana kerhon toiminnassa on monia jo valmistuneita jäseniä. Tällä hetkellä kerhossa on meneillään rekisteröitymisprosessi. Tavoitteena on saada PrTK:sta rekisteröity yhdistys (ry). Tämä ei tule tuomaan muutoksia kerhon jokapäiväiseen toimintaan, lähinnä se selkeyttää kerhon oikeudellista asemaa. Haluan välittää kiitokseni kaikille PrTK:n toimintaa tukeneille, vierailukohteiden isännille sekä muille tahoille, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta PrTK:n toimintaa kohtaan, aktiivista jäsenistöämme unohtamatta. Uskon, että PrTK pystyy madaltamaan opiskelun ja työelämän välistä kynnystä myös jatkossa. 4

5 Prosessitekniikka AASIAAN Tuuli Pohjola, PrTK:n vuoden 2007 Aasian excursion pääjärjestäjä Ilotulitteiden, kullattujen Buddha-patsaiden, muovikrääsän ja syömäpuikkojen koti. Upeita luontokohteita ja ikivanhaa kulttuuria, mutta toisaalta ylikansoitusta ja saastepilviä. Aasia on valtava manner ja mielikuvani vain pintaraapaisu todellisuudesta. Suomessa kiinnostus Aasiaa kohtaan näkyy muun muassa suorien lentoreittien kasvaneena määränä eikä kyseessä ole vain Thaimaan turistit, vaan liikeelämäkin on nähnyt Aasian mahdollisuudet. Toukokuussa 2007 Prosessiteknillisen kerhomme parikymmentä jäsentä siis pakkaa laukkunsa ja suuntaa kahdeksi viikoksi Singaporeen ja Malesiaan. Itsekin olen mukana tässä iloisessa joukossa, ja odotukseni ovat korkealla: etelän lämpimiä tuulia ja eksotiikkaa, mutta toisaalta oppia prosessiteollisuudesta, alueen ongelmista ja kulttuurista pallon toisella puolella. Ohjelmassa on monipuolinen valikoima vierailukohteita öljynjalostuksesta lääketeollisuuteen ja biopolttoaineiden alkutuotantoon. Valmistuva diplomi-insinööri kohtaa nykyään monia haasteita astellessaan uudenkarhea todistus kainalossaan kohti työelämää: Paljon puhuttu Kiina-ilmiö uhkaa prosessiteollisuudenkin tulevaisuutta Pohjoismaissa, ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia pitkän tähtäimen seurauksia teollisuudelle ja ympäristöllemme voi vain huolestuneena arvailla. Aasian valtavasti kasvava energiantarve erityisesti Kiinassa ja Intiassa ei helpota pyrkimyksiä hoitaa energiaongelma kestävällä tavalla. Toisaalta maailman muutokseen havahtunut uusi insinöörisukupolvi voi halutessaan olla avainasemassa ratkaisemassa polttavia ympäristökysymyksiä. Samalla Suomenkin panostus ympäristö- ja energiansäästötekniikkaan kääntyy kansalliseksi hyväksi teknologiaviennin ja työvoimatarpeen kasvaessa. Yhä kehittyvät prosessit parantavat ympäristön tilaa kotimaassakin. Tärkeä palikka on tietysti globaali yhteistyö; kansainvälistä ilmapiiriä on hyvä haistella jo opiskeluaikana vaikkapa ulkomaanexcursion muodossa. Kaukomaille suuntautuvan, onnistuneen excursion takana on monta tuntia suunnittelua, kokouksia ja tempauksia. Ilman yhteen hiileen puhaltamista ei olisi reissuakaan, siksi kiitos jokaiselle exquilijalle! Yhteishengen lisäksi valmisteluvaihe kasvattaa ehdottomasti projektinhallintakykyä. Onhan esimerkiksi Prosessitekniikka-lehden painaminen pitkäjänteinen prosessi, joka vaatii kaikkien tekijöiden loksahtamista yhteen päätyäkseen ensisuunnitelmasta painovalmiiseen julkaisuun. Lopuksi haluaisin lämpimästi kiittää kaikkia tukijoitamme ja artikkelin kirjoittajia, jotka tekivät Prosessitekniikka-lehdestämme ja osittain excursiostamme mahdollisen. Aasia kutsuu! 5

6 Prosessitekniikka PROSESSISIMULOINTIA 50 VUOTTA Markku Hurme, Tehdassuunnittelun professori, TKK JOHDANTO Ensimmäiset akateemiset sekä yritysten in-house-prosessisimulaattorit ilmestyivät 1950-luvun loppupuolella. Kaupallisia prosessisimulointiohjelmia on ollut tarjolla 1960-luvun puolesta välin lähtien ja Suomessa prosessisimulointia on käytetty 1970-luvun puolesta välistä prosessiteollisuuden suunnittelutehtävissä. Alun perin ohjelmat oli suunnattu lähinnä öljynjalostus- ja petrokemian teollisuuden tarpeisiin. Nyttemmin käyttö on laajentunut myös epäorgaanisten sekä puunjalostusprosessien laskentaan. Graafiset käyttöliittymät tulivat käyttöön mikrotietokoneiden aikakaudella vasta 1980-luvun loppupuolella, jolloin käyttökynnys madaltui merkittävästi. Päätyypiltään simulointiohjelmat voidaan jakaa stationääri- sekä dynaamisiin malleihin. Alatyyppejä ovat laitemitoitusohjelmat, termodynaamiset ohjelmat ja numeerinen virtauslaskenta (CFD). STATIONÄÄRISIMULOINTI Klassinen prosessisimulointi on tasesimulointia, jossa laitemallit ovat varsin yksinkertaisia. Tavoitteena onkin monimutkaisen prosessin aine- ja energiataseen laskenta stationääritilassa. Esimerkkinä olkoot vaikkapa paperikoneen vesitaseet. Kemian teollisuuteen tarkoitetuissa ohjelmissa on käytössä laajat aineominaisuuskirjastot: tyypillisesti n ainetta sekä lukuisia malleja eri aineominaisuuksien ja tasapainotietojen laskentaan. Tunnettuja ohjelmia ovat mm. Aspen, Chemcad, Flowbat, Hysys, Pro/II ja Super- Pro Designer. Metsäteollisuuteen suunnattuja ohjelmia ovat esim. Balas, Massbal ja Pulpsim. Koska tarkempien laitemallien käyttö flowsheeting-ympäristössä on usein tarpeettoman raskasta, tarkemmat laitemitoitusmallit on erotettu omiksi ohjelmikseen, joille voidaan välittää virta- ja aineominaisuustietoja tasesimuloinnista. Tällaisia ovat mm. lämmönsiirtimien mitoitukseen tarkoitetut mallit. Trendinä on kuitenkin ollut viimevuosina tuoda tarkempia ilmiöpohjaisia laskentamalleja myös tasesimulointiin. Niinpä esim. tislausmallit eivät ole enää pelkästään ideaaliaskelmalleja, vaan myös pohjien tehokkuutta voidaan laskea aineensiirtoon perustuen. Termodynaamisilla ohjelmilla lasketaan faasi- tai reaktiotasapainoja orgaanisille tai epäorgaanisille aineille. Tällaisia ohjelmia ovat mm. HSC ja Chemsheet. Viimeaikoina on kuitenkin ollut nähtävissä että näitä termodynamiikkalähtöisiä ohjelmia on laajennettu flowsheeting-suuntaan, jolloin niillä voidaan laskea myös useampia laiteita sisältäviä prosesseja. Toisaalta on ollut kehityshankkeita, joissa pyritään mallittamaan aina vain monimutkaisempia ilmiöitä kuten sellukuitujen ja kemikaalien välistä vuorovaikutusta (esim. Balas/Chemsheet ja Flowbat). Aineominaisuusmallit Fysikaalisten ominaisuuksien mallit ovat keskeinen osa prosessisimulointia. Niiden osuus tarvittavasta laskentatehosta on myös merkittävä. Kemiallisten prosessien simuloinnissa jopa yli 80% laskenta-ajasta voi kulua aineominaisuuksien laskentaan. Tämä johtuu siitä, että aineominaisuudet joudutaan laskemaan kaikissa eri koostumuksissa, lämpötiloissa, ja paineissa, joita prosessissa esiintyy. Tällöin laskentaa joudutaan tekemään laajalla lämpötila- ja painealueella sekä myöskin lähellä kriittistä pistettä. Monet estimointimenetelmistä ovat edelleen puoliempiirisiä ja vaativat avukseen kokeellista tietoa, eivätkä menetelminä ole ns. ennustavia. Alunperin ennustavia neste-höyrytasapainomenetelmiä oli olemassa vain hiilivetyjen sekä kaasujen laskentaan. Tarkempia menetelmiä on sittemmin kehitetty mm. kriittisen pisteen läheisyyteen. Silti kaikki aktiivisuuskerroinmenetelmät, joita käytetään epäideaalisten liuosten laskentaan, perustuvat kokeellisille mittauksille joko suoraan tai välillisesti. Ainepareille tehdyistä mittaustuloksista on sovitettu malleihin parametrit joko aineille tai niiden funktionaalisten ryhmille. Käytössä on ollut jo pitkään funktionaalisia ryhmiä käyttäviä menetelmiä, kuten esim. UNIFAC, joilla voidaan laskea nestehöyry tai neste-nestetasapainoja suhteellisen tarkasti, vaikka faasitasapainojen mittaustuloksia ei olisikaan olemassa laskennassa esiintyville aineille. UNIFAC perustuu siihen, että suuresta mittatulosjoukosta on sovitettu parametreja erilaisille funktionaalisille ryhmille (esim. alkoholi, metyyli jne.) sekä niiden vuorovaikutuksille, jolloin haluttu molekyyli voidaan koota näistä funktionaalisista ryhmistä, vaikka aineen käyttäytymistä ei kokeellisesti tunnettaisikaan. Näihin malleihin on koko ajan sovitettu lisää uusien harvinaisempien funktionaalisten ryhmien parametreja. Uudet menetelmät, kuten molekyylimallitus, jotka todella ennustavat nestehöyrytasapainoja molekyylitason ilmiöihin perustuen, ovat tutkimuksen alla ja tuonevat ajan mittaan helpotusta faasitasapainojen laskentaan. 6

7 Aineensiirron nopeuteen perustuvat mallit Perinteisesti aineensiirtolaitteiden, kuten tislauksen, absorption ja uuton mallit ovat perustuneet tasapainon käsitteelle sekä käyttäjän arvioimalle hyötysuhteelle. Tämä lähestymistapa on ollut laskennallisesti melko suoraviivainen. Nykyisin voidaan käyttää myös aineensiirron nopeuteen perustuvia menetelmiä. Tämä edellyttää kuitenkin diffuusio- ja aineensiirtokertoimien laskentaa. Etuna tässä lähestymistavassa on, että aineensiirtoa voidaan ennustaa tarkemmin. Tämä on tarpeen, koska aineensiirto voi olla erilaista samankin laitteen eri osissa ja siten myös hyötysuhteet ovat paikallisesti erilaiset. Uudessa lähestymistavassa laskenta tosin tulee työläämmäksi siltä osin, että tarvitaan enemmän tietoja laitteen rakenteesta ja mitoituksesta. Yhdistettyjen ilmiöiden mallit Aikaisemmin oli tyypillistä, että kussakin prosessilaitteissa suoritettiin vain yksi toimenpide. Esimerkiksi reaktio tehtiin reaktorissa ja erotus erotuslaitteessa, jotka olivat siis erillisiä laitteita. Nykyisin etsittäessä operaatioiden tehostamismahdollisuuksia pyritään useinkin saamaan aikaan useampia ilmiöitä yhdenaikaisesti samassa laitteessa, jolloin monissa tapauksissa voidaan säästää pääoma- ja energiakustannuksia. Esimerkiksi reaktio ja erotus voidaan suorittaa samanaikaisesti käyttämällä reaktiivista tislausta. Esimerkkeinä yhdistetyistä operaatioista mainittakoon reaktio/erotus, aineensiirto/lämmönsiirto, reaktio/faasimuutos, jauhatus/luokitus jne. Tällaisten yhdistettyjen operaatioiden mitoitus on ollut aiemmin vaikeaa, sillä soveltuvia kaupallisia ohjelmistoja ei ole ollut saatavilla. Laskentamahdollisuuksien yleistyessä myös yhdistettyjen ilmiöiden prosessitekninen hyödyntäminen lisääntynee. Numeerinen virtauslaskenta Numeerinen virtausdynamiikan laskenta (CFD) mahdollistaa virtausprofiilien (eli virtausnopeuksien ja -suuntien) laskennan. Tällaista laskentaa tarvitaan mm. laitteiden sisäosien valinnassa ja mitoituksessa. Esimerkiksi reaktoreiden laskennassa voidaan arvioida saannot tarkemmin, kun tunnetaan paikalliset ainepitoisuudet. Reaktorin rakennetta ja sekoitusta muuttamalla voidaan myös minimoida sivutuotteiden syntyä, jos laskennallisesti voidaan ennustaa, kuinka paikalliset pitoisuudet riippuvat laitteen toimintaolosuhteista ja rakenteesta. Myös erotuslaiteissa voidaan ennustaa pitoisuuksia laitteen eri kohdissa sekä esim. takaisinvirtauksia, jotka vaikuttavat erotustehokkuuteen. CFD:n käytöllä voidaan siis tarkentaa niin erotus- kuin monien muidenkin laitteiden suunnittelua, jolloin saadaan parempia tuotesaantoja sekä vähennetään energiankulutusta. Virtauslaskennan laajentuva käyttö onkin yksi tärkeimpiä prosessilaskennan kehitystrendejä. CFD:ssä on tosin edelleen ongelmia monifaasivirtausten laskennassa sekä reaktioiden huomioimisessa osana laskentaa. Virtauslaskenta on myöskin edelleen aikaa vievää ja vaatii erikoistunutta henkilökuntaa. Tulevaisuudessa virtauslaskennasta tulee ehkäpä joka insinöörin työkalu 5-10 vuoden päästä, sellainen kuin tasesimulointi on nykyisin. DYNAAMINEN SIMULOINTI Edellä esitetyt simulointitavat ovat vakio- eli stationääritilan simulointia. Tällä tarkoitetaan tuotantolaitoksen laskentaa ajasta riippumattomassa tilassa, jossa ei tapahdu dynaamisia muutoksia, kuten vaikkapa säiliöiden pintojen vaihteluita. Lähestymistapa soveltuu parhaiten jatkuvien prosessien laskentaan sekä laitteiden mitoitukseen. Dynaamista simulointia käytetään laskettaessa ajasta riippuvia eli dynaamisia ilmiöitä. Näitä ovat mm. erilaiset tilan vaihtelut sekä säätöjen dynamiikka. Laskenta vaatii kuitenkin yksityiskohtaista tietoa prosessilaitteiden rakenteesta ja säätimien viritysarvoista. Menetelmää käytetään laskettaessa jatkuvien prosessien tilaa silloin, kun tapahtuu säätöjen tai häiriöiden aiheuttamia dynaamisia muutoksia tai tarkasteltaessa panosprosesseja, joissa dynaamiset ilmiöt ovat prosessityypille ominainen piirre. Dynaamisessa laskennassa voidaan huomioida myös muutoksia, jotka ovat hetkellisiä kuten venttiilin avaaminen tai sulkeminen tai jonkin laitteen pysäyttäminen tai käynnistäminen. Dynaamisen simuloinnin käyttö suunnittelunäkökulmasta on tietyllä tavalla ongelmallista, koska prosessin osa on ensin mitoitettava ja sitten vasta simuloitava dynaamisesti, 7

8 8 koska dynaamista simulointi ei voi tehdä tuntematta laitteen tilavuutta ja säätöpiirin parametreja. Jos suunnitellun prosessin dynamiikka on huono, mitoitusta tai säätöjä on muutettava ja sen jälkeen simuloitava uudestaan jne. Dynaamisen simuloinnin työmäärä on melko suuri, koska simulointiin tarvitaan paljon enemmän lähtötietoja kuin stationäärilaskennassa. Nykyisillään, jos dynaamista simulointia yleensäkään käytetään, sillä simuloitaneen vain laitoksen säätömielessä vaikeimpia osia. Dynaamista simulointia on monentasoista: 1) Yksinkertaisimmillaan laskenta on tankkidynamiikkaa, jossa itse prosessi on ilman viiveitä aina stationääritilassa, mutta säiliöiden pinnat vaihtelevat sen mukaan, kuinka prosessia ajetaan. Ohjelmaa ajetaan aika-askelittain siten, että muuttujien arvot luetaan käyttäjän antamasta taulukosta. Tämän tyyppisellä simuloinnilla voidaan tarkastella ajotapojen tai häiriöiden vaikutuksia esim. vesien riittävyyteen ja lämpötiloihin eri prosessin osissa. Esimerkkinä tämän tyyppisestä ohjelmasta on Balas. 2) Dynaamista simulointia hiukan tarkemmassa mielessä on laskenta, jossa laitteille on annettu tilavuudet, jotka määräävät viiveet. Lisäksi käytössä on dynaamisia säätöpiirejä. Laitemalleiltaan dynaamisia ohjelmistoja ovat mm. Aspen Dynamics, Chemcad ja Dynsim. Puunjalostuspuolella esim. Cadsim, Flowmac ja Ideas Dynamic. 3) Tarkinta dynamiikkaa edustavat ohjelmat, jotka ovat vielä realistisempia. Niissä annetaan laitemitat viipymäaikojen määräämiseksi ja esim. virtaussuunnat voivat vaihtua painetasojen muuttuessa. Esimerkkinä Apros ja Apros Paper. Näillä ohjelmilla voidaan prosessia kuvata tarkasti esim. koulutussimulaattoria tai säätöjärjestelmän testausta varten. Dynaamisen simuloinnin käyttöönottoa on hidastanut vaikeus rakentaa simulaattoreita, jotka toimisivat kuten nykyiset tasesimulaattorit eli sisältäisivät sekä valmiita laitemalleja että aineominaisuuksien laskentaa. Menetelmätekniset ongelmat ovat liittyneet sekä dynaamisten laskentamenetelmien luotettavuuteen, että niiden tarvitsemaan laskenta-aikaan. Vasta viime vuosina markkinoille on tullut kemiallisten prosessien dynaamisia simulaattoreita, jotka ovat täyttäneet helppokäyttöisyysvaatimukset. Silti monien simulaattoreiden dynamiikka on melko yksinkertaistettua. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin odotettavissa, että dynaamisesta simuloinnista tulee prosessi-insinöörin vakiotyökalu samalla tavoin kuin tasesimulointi on tällä hetkellä. Käyttäjä voi tällöin valita dynaamisen laskennan tarkkuustason alkaen yksinkertaisesta viipymäaikadynamiikasta ja päätyen tarkkaan laskentaan, jossa tarvitaan tiedot laitteiden mitoista ja säätöpiirin virityksestä. Niinpä dynaamisen simuloinnin käyttöönotto suunnittelussa ainakin vaikeiden operaatioiden laskentaan on tärkeä kehitystrendi simulointitekniikan alalla. Panosprosessien simulointi Panostuotannon osuus Euroopan kemianteollisuudessa tulee kasvamaan, sillä tuotanto suuntautuu pitemmälle räätälöityihin erikoistuotteisiin massatuotannon siirtyessä raaka-aineiden tuottajamaihin tai lähelle kasvavia markkinoita. Niinpä panosprosessien tuotannonsuunnittelu- ja optimointiohjelmien tarve tulee lisääntymään. Tällaisia ohjelmistoja on jo markkinoilla, mutta niiden sisältämät laitemallit ovat melko yksinkertaisia ja lähtevät siitä, että laiteiden toimintateho ei muutu ajan mukana. Uusimmat ohjelmakehitelmät ottavat huomioon nämäkin asiat eli ennustavat esimerkiksi, milloin suodatin kannattaa ottaa pesuun ja optimoivat tuotantoaikataulun tämän huomioiden. Seuraavassa esimerkki panosprosessien simuloinnin hyödyistä: Hienokemian teollisuuden panostoimisten laitteiden tyypillinen käyttöaste on 40-60%. Yritys A:n uuden hienokemikaalitehtaan suunnitelma tarkastettiin simulointia käyttäen. Tässä laitoksessa on päälaitetta ja se valmistaa panosta vuosittain. Laitoksen suunnittelussa voitiin alentaa investointikuluja 5% ja käyttökuluja 20-40% käyttäen panosprosessien simulointia. Monia parannuksia voitiin tehdä jopa ilman prosessilaitteisiin kohdistuvia muutoksia vain muuttamalla prosessin ajotapaa. Tässä tapauksessa panoskoko voitiin kaksinkertaistaa pienin investoinnein, jolloin kapasiteetti nousi 130%. Onkin arvioitu, että 50% kaikista panosprosesseista voi hyötyä simulointitarkastelusta, jolloin saadaan keskimäärin 20-30%:n parannus. OPTIMOINTI Optimoinnilla tarkoitetaan parhaan toimintatilan etsimistä laskennallisesti. Tarkoitusta varten täytyy määritellä kohdefunktio, joka pyritään maksimoimaan erilaisten laite- ja resurssirajoitteiden vallitessa. Kohdefunktio on tyypiltään useinkin joko taloudellista tuottoa tai tuotannon määrää kuvaava yhtälö. Rajoitteet ovat esim. laitteiden kapasiteettien, myyntimäärien, toimitusaikojen, saatavissa olevien raakaaineiden ja käyttöhyödykkeiden muodostamia reunaehtoja tuotannolle. Optimointi voi sisältää jatkuvia muuttujia, kuten millaisilla tuotantoparametreilla (esim. lämpötila) prosessia ajetaan tai epäjatkuvia muuttujia, esimerkiksi mikä tuotantolaite on käytössä. Sekalukuohjelmointi (MINLP)

9 on eräs optimointimenetelmä, joka kykenee käsittelemään molempia muuttujatyyppejä sekä myöskin epälineaarisia malleja. Optimointisovellutuksia, joista on saatu paljon säästöjä, ovat mm. lääkeraaka-ainetehtaan panosaikataulujen optimointi sekä tuotteen määrämittoihin leikkuun optimointi jätepalojen vähentämiseksi. Prosessisuunnittelua on usein pidetty enemmän taitona kuin tieteenä. Koska suunnittelu on itse asiassa luonteeltaan monitavoitteista optimointia, on uskottavaa, että optimointimenetelmien kehitys koskettaa myös suunnittelua. Teoriassa voisi ajatella, että prosessin suunnittelun voisi tehdä kokonaan tietokoneella olettaen, että prosessi voidaan kokonaan mallittaa ja että käytössä on riittävän tehokas optimointiohjelma, jolla voidaan optimoida sekä jatkuvia että epäjatkuvia muuttujia. Epäjatkuvilla muuttujilla voidaan optimoida laitevalintoja ja laitteiden välisten virtojen kytkentöjä. Tällaista prosessikonseptin optimointiongelmaa voidaan lähestyä sekalukuohjelmoinnin ja geneettisten algoritmien avulla. Suunnittelu ei olisi näilläkään menetelmillä täysin automaattista, sillä niiden lähtökohdaksi on laadittava käsityönä ylätason rakenne, joka sisältää kaikki ne vaihtoehdot, joista optimointiohjelma valitsee parhaan. Optimoinnin yksi ongelma on myös se, että on vaikeaa ottaa huomioon ja esittää matemaattisesti erilaiset kokemusperäiset suunnittelukriteerit kuten turvallisuus, käytettävyys jne. Myöskään nykyiset epälineaariset optimointimenetelmät eivät selviä laajoista ongelmista, joissa vaihtoehtokombinaatioiden määrä voi olla todella suuri. Niinpä näitä optimointimenetelmiä käytetäänkin ratkaisemaan suppeahkoja ja selkeästi rajattuja ongelmia. Lineaarista optimointia on tosin käytetty jo vuosikymmeniä laajojen ongelmien ratkaisuun esim. suurten laitosten tuotannon suunnittelussa, mutta tällöin on täytynyt pitäytyä likimääräisissä lineaarisissa malleissa. Optimoinnin käyttö tulee tulevaisuudessa laajenemaan laskentamenetelmien kehittymien myötä. Toisaalta suunnittelusovellutuksissa tarvitaan myös kehittyneempiä menetelmiä, joilla osittain kokemusperäiset suunnittelukriteerit voidaan ilmaista tarkemmin optimointiohjelmia varten. Seuraavassa esimerkki tuotteen valmistuksen optimoinnista: Yritys B valmistaa paperi- ja kartonkituotteita kuten pakkauksia. Tehtaalla on otettu käyttöön ohjelmisto trimmiongelman (leikkuuongelman) ratkaisuun. Sovellutus optimoi käyttäen MIP-optimointisovellutusta kaikki tilaukset (tarvittava raaka-aineen määrä ja rullien koko) sekä tavan, jolla tuoterullat valmistetaan (millä koneella, miten leikataan jne.). Järjestelmän käyttöönotto paransi sekä tuotantomäärää että yksikön tulosta. Optimoinnin tuloksena trimmihävikit vähenivät, jolloin syntyi säästöjä 1,7 M Eur vuodessa. Tuotantomäärä lisääntyi samaan aikaan 12,5%. Esimerkki raaka-aineen käytön optimoinnista: Yritys C on metallinjalostusalan yritys. Metalliseoksia valmistetaan sekoittamalla sulatettua kierrätysmetallia uuden metallin kanssa tavoitteena saada aikaan haluttu seos. Alun perin tehtaalla oli ongelmia raaka-aineen laadun vaihtelun vuoksi. Laitoksessa otettiin käyttöön lineaarista sekalukuohjelmointia (MILP) käytävä ohjelmisto raaka-aineen käytön ja reseptin käyttämän sekoitussuhteen optimointiin. Hyödyt olivat merkittäviä, mm. raaka-ainekulut alenivat 2%, joka on 1 M Eur vuodessa. Lisäksi kierrätysraaka-aineen käytön osuutta voitiin lisätä 35%:sta 50%:iin. Optimoinnin kokonaishyödyt muodostuivat raaka-aineen käytön vähenemisestä ja hylättyjen tuote-erien loppumisesta, jotka yhdessä paransivat kapasiteetin käytön tehokkuutta sekä vähensivät energiakulutusta. SIMULOINTIMENETELMIEN TULEVAISUUDEN KEHITYSSUUNTIA Prosessisimulointia on käytetty vuosikymmeniä öljynjalostuksessa, petrokemianteollisuudessa ja energiantuotannossa. Sovellutukset muilla prosessiteollisuuden aloilla, kuten sellu- ja paperi-, elintarvike-, biotekniikka- ja erikoiskemikaaliteollisuudessa, ovat olleet melko vähäisiä. Yleisesti ottaen käyttö on rajoittunut stationäärisimulointiin, laitesuunniteluun ja lineaarimallien käyttöön mm. tuotannonsuunnittelussa. Viime vuosina dynaamisen simuloinnin ja laajassa käytössä käytössä stationääri dynaaminen alkuvaiheess CFD Kuva 1. Eräiden laskentatapojen kehityslinjoja prosessiteollisuudessa 9

10 laskennallisen virtausdynamiikan (CFD) käyttö on yleistynyt prosessiteollisuudessa. Kuvassa 1 on esitetty kirjoittajan näkemys näiden simulointilähestymistapojen käytön kehittymisestä prosessiteollisuudessa viime vuosikymmeninä. Yleistrendinä kaikki simulointi- ja optimointimenetelmät kehittyvät tulevaisuudessa sekä helppokäyttöisemmiksi että tarkemmiksi, jolloin niiden käyttökynnys jokapäiväisessä työssä madaltuu ja käyttö PROSESSITEKNIIKKAA ELINTARVIKETEOLLISUUDELLE KOKONAISVALTAISESTI GEA Process Engineering Niro ja GEA Wiegand -haihduttimet Niro ja Barr-Rosin -kuivaimet Niro Pharma Systems Avalon-säkityskoneet ja -järjestelmät GEA Wiegand -ejektorit ja -höyryjärjestelmät GEA Kestner -kiteyttimet Polacel-jäähdytystornit Tuchenhagen-komponentit Westfalia Separator separaattorit dekantterit GEA-prosessitekniikka Suomessa: Koivuhaankuja VANTAA GEA Process Engineering Oy Puh info@gea-pe.fi Fax sitä myöten yleistyy. Vertailupisteenä voinee olla nykyinen tasesimulaattoreiden käytettävyystaso. Kuitenkin käyttäjältä edelleen vaaditaan ohjelmiston käyttökokemusta ja niiden laskentaperiaatteiden riittävää ymmärtämistä. Tarkempien optimointimenetelmien käyttö lisääntyy muissakin kuin verraten hyvin rajatuissa ongelmissa. Esimerkiksi monimutkaisempia panosprosessien tuotannonsuunnitteluongelmia voidaan ratkaista käyttäen tarkempia prosessimalleja ja useampia muuttujia. Laitemitoitus tulee hyötymään virtauslaskennan kehittymisen myötä, jolloin laitteen rakenteen ja virtausilmiöiden välinen yhteys voidaan simuloida helpommin. Esimerkiksi kemialliset reaktorit voidaan mitoittaa todellinen sekoitusaste ja paikalliset pitoisuudet huomioiden ilman ideaalisekoitusoletuksia. Laitteiden simulointimallit tarkentuvat muutenkin ja tulevat enemmän ilmiöpohjaisiksi. Kun perusilmiöiden ymmärtäminen syvenee, sellaisetkin laitteet, joiden mitoitus nykyisin vaatii runsasta kokeellista toimintaa, voidaan ehkä tulevaisuudessa mitoittaa pelkästään simulointimallien avulla muuallakin kuin petrokemian teollisuudessa. Ainakin kokeellinen toiminta voidaan rajoittaa epävarman ilmiön mittaamiseen pienessä koemittakaavassa. Lähtökohtaisesti pitäisi esittää kysymys, mikä estää kohteena olevan prosessin tai laitteen mitoittamisen mallittamalla ja simuloimalla. Kokeellinen toimita pitäisi siten suunnata näiden avoimien tietojen selvittämiseen. Öljyt hyvään ruokaan Tuchenhagen GmbH, Sales Office Scandinavia Puh tpe@gea-liquid.dk Fax Westfalia Separator AS Puh Huolto ja varaosat myös Fax (09) GSM kari.vayrynen@westfalia-separator.fi Luonnostaan paljon omega-3 rasvahappoja. Mildola oy Prosessitekniikka.indd :45:09

11 Prosessitekniikka LISÄPANOSTUSTA TURVALLISUUTEEN FINNISH CHEMICALSIN PULVERITEHTAALLA Pirkko Soininen, Elomatic Oy Kemiran omistamassa Finnish Chemicalsissa Äetsässä käynnistettiin marras-joulukuussa uudistettu natriumboorihybridin pulverointilinja, joka rikkoutui pahoin 31. lokakuuta noin vuosi sitten sattuneessa räjähdyksessä. Syksyllä valmistunut tehdas on rakennettu entistä turvallisemmaksi. Vuoden takaisessa onnettomuudessa prosessissa syntyi toimintavirheen vuoksi niin nopea paineen nousu, että se ei päässyt purkautumaan varoventtiilin kautta. Onneksi vuorossa ollut operaattori osasi asiansa niin, että henkilövahingoilta säästyttiin. Hän huomasi, että prosessista kuuluu vääränlainen ääni. Hän teki nopean hätäpysäytyksen ja lähti ulos rakennuksesta. Suurimmat vahingot kohdistuivat rakennukseen, mutta itse laitteisto säilyi lopulta aika hyvin, käyttöpäällikkö Risto Rahkola Finnish Chemicalsilta kertoo. Finnish Chemicalsin Äetsän tehtaan käyttöpäällikkö Risto Rahkola on tyytyväinen uuteen pulverointilinjaan ja etenkin sen turvallisuusratkaisuihin Rahkolan mukaan uuden suunnittelussa ja rakentamisessa on panostettu etenkin turvallisuuteen. Toimintaohjeet on laadittu niin, että niistä löytyvät muun muassa yksityiskohtaiset ohjeet käsiventtiilien käytöstä ja laitteistoon on lisätty kuusi niin sanottua murtokalvoa, jotka mahdollisessa häiriötilanteessa rikkoutuvat ja päästävät paineet purkautumaan hallitusti. Prosessiin on lisätty paineen ja lämpötilan mittauksia ja tehtaan automaatiojärjeselmää on kehitetty niin, että se pysäyttää prosessin, jos raja-arvoista poiketaan, Rahkola kertoo. Tehdas valmistaa lääketeollisuuden sovelluksissa käytettävää pulveria. Tehdasta koskee räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuusmääräyksiä tiukasti sääntelevä ATEX-direktiivi. Tiloissa on tehtävä tarkka vaaranarviointi ja riski- Finnish Chemicalsin Äetsän tehdas kartoitus. ATEX:in määräykset asettavat suunnittelutyölle erityisiä haasteita. Me Elomaticissa olemme panostaneet erityisesti ATEX -direktiivin mukaisten laitosten suunnitteluun. Työ on haasteellista ja vaatii jatkuvaa kehittymistä. Kokemus on antanut meille varmuutta ja jatkossakin tulemme satsaamaan tämäntyyppisiin hankkeisiin, Hannu Heikkilä Elomaticilta lupaa. 11

12 Elomatic on suunnitellut Finnish Chemicalsille uudisosan layoutin, teräsrakenteet, lujuuslaskelmat, putkistot, laitteita, sähköistyksen, instrumentoinnin ja automaation. Elomatic osallistui myös HAZOP- ja toimintavirheanalyysin laadintaan, joissa selvitettiin mahdolliset riskit ja miten ne voidaan välttää. Projektin aikana ei suinkaan suunniteltu kokonaan uutta tehdasta vaan vanhaa osaa täydennettiin ja prosessiin tehtiin jonkin verran muutoksia. Tehtaan Emerson Delta V -automaatiojärjestelmä päivitettiin projektin aikana uuteen versioon ja Elomatic toteutti automaatiosovelluksen ja valvomon suunnittelutehtävät, projektista vastannut Ilkka Etupaltta Elomaticilta kertoo. Prosessitekniikan suunnittelija C O N S U L T I N G & E N G I N E E R I N G Vahvista asiantuntemustasi Insko-seminaarissa Prosessitekniikan seminaareja keväällä 2007 Kalibrointitoiminnan suunnittelu, toteutus ja ylläpito» , Tampere Prosessidatan analysointi tuotannon kehitysvälineenä» , Helsinki Palavat nesteet ja kaasut (vastuuhenkilöille)» , Järvenpää Excel apuna datan yhdistelyssä ja käsittelyssä» , Helsinki REACH - Tietovaatimukset ja kemikaaliturvallisuusarviointi» , Järvenpää Power and productivity for a better world TUTUSTU KOULUTUSTARJONTAAMME Lisätietoa kotisivuiltamme AEL, KAARNATIE 4, HELSINKI, PUH. (09) 53071, FAKSI (09) ILMOITTAUTUMINEN ASIAKASPALVELU@AEL.FI TAI 12

13 Prosessitekniikka BIOKAASU ON HYÖDYNNETTÄVISSÄ OLEVAA JÄTE-ENERGIAA Markus Latvala, Bionova Engineering Jätevesilietteitä on käsitelty Suomessa anaerobisesti jo kymmeniä vuosia. Suomessa toimii noin 15 mädättämöä, joissa käsitellään anaerobisesti yhdyskuntien jätevesilietteitä. Lisäksi on rakenteilla useita yhteismädätyslaitoksia ja maatalouslietteitä käsitteleviä laitoksia. Biokaasua kerätään talteen myös useilta kaatopaikoilta. Jätteen käsittelyn lisäksi mädättäminen tuottaa myös hyödynnettävässä muodossa olevaa energiaa biokaasua. Biokaasun arvo on huomattu, ja se korostuu entisestään energian hinnan noustessa. Myös bioenergian käytön lisääminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen lisäävät tarvetta biokaasun energiakäyttöön. Esimerkiksi Ruotsissa on jo 140 vesihuoltolaitosten mädättämöä ja noin kymmenen suurempaa yhteismädattämöä. Mädätystä käyttävät laitokset voivat tuottaa energiaa omaan tarpeeseensa tai jopa myyntiin. Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, mädätystä on käytetty jätteen käsittelytapana, koska sillä on päästy hyviin tuloksiin lopputuotteen osalta. Kun tiedostettiin sivutuotteena syntyvä kaasu ja sen vaikutukset ilmastoon, kaasua ryhdyttiin tuhoamaan soihtupoltossa etenkin kaatopaikoilla. Tämä oli ensimmäinen askel kohti hyödyntämistä. Useimmilla Suomen jätevedenpuhdistamoilla mädätetty liete kompostoidaan. Termofiilinen mädätys korkeammassa lämpötilassa tuhoaa taudinaiheuttajia mesofiilista tehokkaammin ja sen käytöstä onkin saatu lupaavia tuloksia useissa tutkimuksissa. Biokaasu voidaan hyödyntää sellaisenaan lämmöntuotantoon tai CHP-polttoaineeksi. Biokaasubusseja MIKÄ BIOKAASU? Käsittelemätön biokaasu sisältää metaania noin 45 70% ja hiilidioksidia 30 55% ja sen energiasisältö on noin 5-7 kwh/m³. Oikein suoritetun jälkimädätyksen jälkeen jätteestä ei irtoa juuri lainkaan metaania, vaan lähes kaikki ilmakehälle haitallinen kaasu saadaan talteen ja hyödynnettäväksi. Biokaasua voidaan käyttää myös liikennepolttoaineena. Biokaasun poltto vähentää voimakkaan kasvihuonekaasun, metaanin, vapautumista ilmakehään. Jos biokaasun polttamisessa syntynyt energia käytetään hyödyksi yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa (CHP) tai se käytetään liikennepolttoaineena, vähennetään myös fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Näin jätevedenkäsittelyn ympäristöhyöty voidaan moninkertaistaa. KAATOPAIKOILLA PALJON BIOKAASUA Suomessa suurin osa biokaasusta syntyy kaatopaikoilla. Ylivoimaisesti suurin kaatopaikkakaasun tuottaja on Espoon Ämmässuon kaatopaikka. Osa biokaasusta hyödynnetään jo lämmöntuotannossa Espoon Kivenlahden lämpölaitoksessa. Silti noin 122 GWh biokaasua poltetaan vuosittain soihdussa. Biokaasua joudutaan yhä tuhoamaan monilla kaatopaikoilla, joissa kaasunkeräily on pakollista, mutta hyödyntäminen kannattamatonta pitkien välimatkojen vuoksi. SÄHKÖN- JA LÄMMÖN TUOTANTO BIOKAASUSTA Kun kaasun soihtupoltto yleistyi, nähtiin nopeasti mahdollisuuksia myös energian hyödyntämiseen. Helpoin tapa siirtyä kaasunpoltosta kaasun hyödyntämiseen on lämmön talteenotto polttamalla kaasu lämpökattiloissa. Kaasun hyödyntäminen energiaksi vaatii lähellä sijaitsevan lämmön käyttökohteen, jonka energiankulutus on riittävän suuri. Biokaasu soveltuu myös sähköä ja lämpöä tuottavan mikroturbiinin polttoaineeksi. 13

14 Mikroturbiineja käytetään yleensä kaasutehon ollessa alle 1 MW. Yksiköitä yhdistämällä saadaan luonnollisesti myös isompia laitoksia. Mikroturbiini on kaasumoottoreita uudempaa tekniikkaa ja päästöiltään puhtaampi vaihtoehto. Polttoaineena voidaan käyttää myös maakaasua ja dieselöljyä. Mikroturbiini on alkuinvestoinniltaan moottoria kalliimpi, mutta huoltonsa puolesta vaivattomampi. Biokaasusta tuotettua energiaa pystytään harvoin myymään energiayhtiöiden verkkoon kannattavalla hinnalla. Kaasun arvo energiantuotannossa onkin sen polttoaineen arvo, jota sillä korvataan. Paras hyöty saadaan irti, kun energia pystytään hyödyntämään lähellä tuotantopaikkaa ja myös lämpö käytetään hyväksi. Esimerkiksi Kuopion Vesi tuotti vuonna 2003 biokaasulla energiaa 5,6 GWh ja kattoi noin 90 % omasta energiantarpeestaan. Investointi sekä käyttö- ja huoltokustannukset ovat erittäin riippuvaisia kokoluokasta. Lisäksi on huomioitava, että myös kaasumoottorin sekä mikroturbiinin tuottama lämpö voidaan ottaa talteen ja hyödyntää. Jotta biokaasua voidaan käyttää liikennepolttoaineena, täytyy siitä puhdistaa pois hiilidioksidi ja muut epäpuhtaudet. BIOKAASU LIIKENNEPOLTTOAINEENA Liikennepolttoaineena biokaasua voidaan käyttää jalostuksen (puhdistus ja paineistus) jälkeen. Tällöin kaasu on lähes puhdasta metaania (CH %) ja sillä voidaan korvata maakaasua. Yleisimmät kaasunjalostusmenetelmät ovat läpivirtaava vesipesu, kiertävä vesipesu sekä PSA (Pressure Swing Adsorption). Puhdistuksen jälkeen jäljelle jäävä noin 97-prosenttinen metaani paineistetaan kompressorilla barin paineeseen. Näin jalostettu biokaasu vastaa ominaisuuksiltaan täysin maakaasua, ja ne voivat toimia toistensa korvikkeina. Puhdistettavasta raakakaasusta tärkeimmät poistettavat epäpuhtaudet ovat rikkivety, vesi, hiukkaset ja siloksaanit. Hiilidioksidin olemassaolo ei varsinaisesti haittaa moottorin toimintaa, mutta se täytyy erottaa, jotta raakakaasun lämpöarvo saadaan korkeammaksi. Venäjältä Suomeen tuotavaa maakaasua käytetään perinteisen energiantuotannon lisäksi pääkaupunkiseudulla linja-autojen polttoaineena. Viime vuosina Etelä-Suomeen on avattu myös useita julkisia kaasuasemia henkilöautoille. Advanced Fiber Technologies (AFT) AFT valmistaa lajittelu- ja suodatuskomponentteja sellu-, paperi- ja kartonkiteollisuudelle maailmanlaajuisesti. RUOTSIN ESIMERKKI LIIKENNEKÄYTÖSTÄ Ruotsissa mm. Tukholmassa, Trollhättanissa, Linköpingissä ja Uppsalassa biokaasua tuotetaan ja jalostetaan useissa paikoissa, joista sitä siirretään tankkauspisteisiin eri puolille kaupunkia. Puhdistettua biokaasua voidaan siirtää ja varastoida myös maakaasuputkessa. Esimerkiksi Laholmin kaupungissa Ruotsissa näin on jo tehtykin. Ruotsissa, jossa laitoksia on rakennettu aiemmin, biokaasun puhdistamisen kustannukset ovat useimmiten senttiä/m³ puhdistettua kaasua. Alle 100 m³/h raakakaasua tuottavilla laitoksilla hinta on useimmiten ollut senttiä/m³ puhdistettua kaasua m³/h biokaasua tuottaville laitoksille kustannus Ruotsissa on ollut senttiä/m³ puhdistettua kaasua. Varkaus Puh Fax Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä liikenteen biopolttoaineisiin erikoistuneessa insinööritoimistossa. markus.latvala@bionova.fi 14

15 Prosessitekniikka PAREMPIA TULOKSIA metsodna CR:LLÄ Metso Automation metsodna:n kehitys jatkuu. metsodna CR julkistettiin ATIP-messuilla Ranskassa lokakuussa Automaatioja informaatiosovellusten avoin verkosto on nyt paremmin varusteltu vastaamaan prosessiteollisuuden haasteisiin. Muutokset paperi-, sellu- ja prosessiteollisuudessa ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Muutokset merkitsevät tietysti jatkuvaa kehitystä laitoksissa ja tehtaissa sekä myös niitä johtavissa organisaatioissa. Uuden sukupolven metsodna CR linkittää koko organisaation ja sen ydintuotannon yhteen vaikutusvaltaiseksi yhteisöksi, joka tavoittelee tuloksia (CR = Community for Results). TODELLINEN TULOSTEN YHTEISÖ metsodna CR muodostaa yhtenäisen alustan eri tarpeisiin, joita ovat esimerkiksi prosssinohjaukset, koneohjaukset, laatusäädöt ja käyttöjen ohjaukset. metsodna CR voidaan laajentaa pienjärjestelmistä tehdas- ja laitoslaajuisiksi järjestelmiksi, jotka tukevat globaaleja organisaatioita. Ratkaisu on yhteensopiva aiempien järjestelmien ja verkostoratkaisujen kanssa, joten tehtaan laajuinen tuotanto-organisaatio muuntuu oikeaksi tuloksia tavoittelevaksi yhteisöksi. UUSIA TOIMIA TULOSTEN SAAVUTTAMISEKSI metsodna CR:n rakenne linkittää ne tehtävät ja työkalut, jotka kuuluvat olennaisesti yhteen. User Interaction -aktiviteetti yhdistää saumattomasti työkalut, joita tarvitaan tuotanto-organisaatiossa tulostavoitteeseen työhön. Automated Process -aktiviteetti tarjoaa tehokkaita säätöratkaisuja kaikkiin prosessikohteisiin. Hajautetut kenttäratkaisut ja laatusäädöt sekä erilaiset kenttäväylästandardit voidaan toteuttaa samalla teknologialla. Secured Life Cycle -aktiviteetti tarjoaa työkalut automaatiosuunnitteluun, järjestelmän dokumentointiin ja kenttälaitteiden hallintaan. Erilaisia työkaluja voidaan käyttää keskitetysti yhtenäisen käyttöliittymän kautta. Uusi metsodna CR -arkkitehtuuri todella vastaa asiakkaiden tarpeisiin saada aikaan tuloksia, vahvistaa Jaakko Oksanen metsodna CR:n tuotepäällikkö. Riippumatta asiakkaiden teollisuudenalasta, laitoksen tyypistä tai prosessin monimutkaisuudesta, pyrkivät kaikki asiakkaamme tiettyyn laatuun oikeilla kustannuksilla ja mahdollisimman vähäisillä ympäristövaikutuksilla. Asiakkaamme tarvitsevat automaatioratkaisun, joka on helppo toteuttaa, ylläpitää ja laajentaa. Yllätyksiä ei kaivata. INTUITIIVISIA TYÖKALUJA KÄYTTÄJILLE JA YHTEISÖILLE Parhaat tulokset saavutetaan yhteisön yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella. Tässä yhteydessä yhteisö viittaa ihmisjoukkoon tai laitosten tai tehtaiden ryhmään, joilla kaikilla on sama tavoite. User Interaction -aktiviteetti kerää yhteen intuitiivisia työkaluja käyttäjille ja yhteisöille, ja antaa kaikille - valvomohenkilökunnasta yritysjohtoon saakka - pääsyn samaan tietoon. Työkalut, kuten metsodna CR:n ilmoitustaulu ja keskustelufoorumi, edistävät keskusteluita ja luovat perustan jatkuvalle oppimiselle ja innovaatioille. Jatkuvan kehityksen perusedellytys on vapaus esittää uusia ideoita. Tuotanto-organisaation päiväkirja, jota kutsutaan DNAdiaryksi, varmistaa, että samat faktat ja mielipiteet välitetään kaikille. Se toimii prosessitapahtumien keskustelufoorumina organisaatioissa ja niiden välillä, sanoo Taina Heimonen, metsodna CR:n tuotepäällikkö. DNAuse, joka on metsodna CR:n käyttöliittymä, tuo kaiken keskeisen tiedon käyttäjille. Sen erinomainen käytettävyys ja upotetut informaatiotoiminnat ovat huippulaatua. Lisäksi sen vedä ja pudota -toiminto ja online-historian konfigurointi antavat käyttäjälle vapauden keskittyä prosessimuuttujiin, hän jatkaa. DNAuse mukautuu helposti ja nopeasti eri käyttäjän tehtäviin ja rooleihin. Roolipohjaiset konfiguroinnit tuottavat tietoa tuotannon tukemiseen, huoltoon ja muihin tehtäviin. DNAuse on toteutettu pitäen mielessä ongelmanratkaisu. 15

16 RESULTS prosessista pitäisi puristaa enemmän tehoja ulos. onhan niitä parannuskeinoja pilvin pimein. mutta miten saamme homman käyntiin, PROCESS CAPTAIN? * nyt pistit aika pahan * PROCESS CAPTAIN prosessiteollisuuden tuotanto-, automaatio- ja huoltopäälliköistä löytyvä sankari. mutta joku konsti kyllä keksitään! hmmm, tuotteita, ratkaisuja, mittauksia, palveluita, koulutusta, optimointia aikamoinen viidakko! process captain ryhtyy tuumasta toimeen. nopeus on valttia! täytyy löytää kumppani joka hallitsee nämä hommat mitäs tuolla on läheltä liippaa, mutta tarvitsemme myös tietoa ja kokemusta prosessin hallinnasta! kautta kopernikuksen! metso tietää missä järjestyksessä toimia! ja saavutamme tähtitieteellisiä TULOKSIA! jes! heidän avullaan suorituskykymme puhkoo pilvet KUN HALUAT TULOKSIA, OTA YHTEYS METSOON. Results-lisätietoja osoitteessa

17 Vain yhdellä hiiren napsautuksella se ohjaa käyttäjät nopeasti ongelman ytimeen, Taina Heimonen painottaa. Mikä tahansa prosessikuva voidaan vaihtaa historiamoodiin ja jäljittää aiemmat tapahtumat. Automated Process aktiviteetti tarjoaa parempia ratkaisuja prosessin säätöön ja optimointiin. Se sisältää sekä tehokkaat prosessinohjaimet, monipuoliset liitynnät kentälle ja muihin järjestelmiin. metsoacn I/O HAJAUTETTUIHIN JA KESKI- TETTYIHIN RATKAISUIHIN Uusi metsoacn I/O on uuden sukupolven I/O-perhe, joka mahdollistaa saman I/O:n käytön sekä hajautettuihin että keskitettyihin ratkaisuihin. Uusia ratkaisuja voidaan soveltaa joustavasti tarpeen mukaan käyttämällä samoja työkaluja ja tietoa. Verrattuna perinteisiin I/O-ratkaisuihin metsoacn I/O tarjoaa helpompaa asennettavuutta, parempaa pakkaustiheyttä ja mittaustarkkuutta. metsoacn I/O mahdollistaa liittymisen myös olemassa olevaan kenttäkaapelointiin ja ristikytkentään. Se on myös yhteensopiva aiempien metsoacn-prosessinohjainten kanssa. metsoacn SR1: UUSI PROSESSINOHJAIN metsoacn prosessinohjainten tuoteperhe on saanut uuden jäsenen, metsoacn SR1:n, aiempien tuotteiden metso- ACN RT:n ja metsoacn C20:n rinnalle. Tämä uusi tuote on suunniteltu erityisesti käytettäväksi yhdessä metsoacn I/O:n kanssa, joten se on tarkoituksenmukainen metsoacn I/O -ratkaisun osa. Se mahdollistaa pienjärjestelmien toteuttamisen erittäin kustannustehokkaasti, kertoo Markku Ylinen, metsodna CR:n tuotepäällikkö. metsoacn RT- ja metsoacn C20 -prosessinohjaimet tukevat yleisimpiä kenttäväyläratkaisuja: PROFIBUS DP ja PROFIBUS PA, Foundation Fieldbus ja As-i. Yhdessä uuden I/O-sukupolven kanssa metsoacn-perhe tarjoaa merkittäviä etuja: säätösykli voidaan asettaa niinkin alhaiseksi kuin 20 millisekuntia, ja skaalattavuus voidaan sovittaa pienille järjestelmille. metsodna CR tarjoaa monipuoliset ratkaisut vaativille prosessisäädöille (DCS), koneohjauksille (MCS), laatusäädöille (QCS) ja käyttöjen ohjauksille sekä informaatiosovelluksille, muistuttaa Markku Ylinen. Tämä tarjoaa useita etuja toiminnoille ja huoltoon: esimerkiksi operointi on yhdenmukainen riippumatta sovellusalueesta, tiedot ovat helposti yhdistettävissä, eikä käyttäjän tarvitse opetella useita järjestelmiä. Secured Life Cycle -aktiviteetti koostuu tehokkaista työkaluista automaatiosunnitteluun ja kenttälaitteiden hallintaan. DNAexplorer on näiden toimintojen ydin. Se toimii käyttöliittymänä erilaisille työkaluille sekä sovellustietojen tietokannalle. DNAfieldAssessor, joka on olennainen osa DNAexploreria, on työkalu älykkäiden kenttälaitteiden konfigurointiin ja kunnonvalvontaan. Konfiguraatio- ja kunnovalvontatiedot on saatavissa sekä prosessioperaattoreille että huoltohenkilökunnalle. DNAfieldAssessor tarjoaa nopean pääsyn olennaiseen informaatioon ja helpottaa näin löytämään nopeat ratkaisut häiriötilanteissa. Sellaisenaan se tukee ennakoivaa kunnonvalvontaa, auttaa vähentämään suunnittelemattomia seisokkeja ja optimoi huoltokustannuksia, painottaa Jaakko Oksanen. Mahdollisuus sopeutua tulevaisuuden tarpeisiin on ratkaiseva tekijä automaatioinvestoinneissa. metsodna CR:n elinkaarikonsepti koostuu taloudellisesti askelittain etenevistä päivitysmahdollisuuksista aiemmasta ja nykyisestä Metso-järjestelmästä aina tulevaisuuden versioihin asti. Tämä kattaa koko laitoksen säätötuotteiden käyttöajan, ja auttaa maksimoimaan suorituskykyä koko laitoksen elinkaaren ajan. Lisätietoa: Jaakko Oksanen, tuotepäällikkö Kasvun asialla. SECURED LIFE CYCLE 17

18 Prosessitekniikka PROSESSIPILLERISTÄ LÄÄKE TIEDONJANOON Antti Pohjoranta, Systeemitekniikan laboratorio, TKK Ei tarvita lusikallista sokeria kyytipojaksi, jotta prosessimallinnuksesta kiinnostuneet insinöörit saadaan nielaisemaan tämä lääke. Prosessipilleri valaisee monen musta laatikko -prosessin sielunelämää pintaa syvemmältä. Teknillisen korkeakoulun Systeemitekniikan laboratoriossa on työn alla prosessipillerin nimellä kulkeva kapistus. Laboratorion mikrosysteemien tutkimusryhmän tavoitteena on kehittää pilleristä langaton, tutkittavan prosessin mukana liikkuva datan keruu- ja tallennus- tai lähetyslaite. Työ ei ole aivan lähtökuopissa. Tämänhetkinen versio sisältää pariston lisäksi mm. tietoliikennelaitteet, mikrofonin sekä kiihtyvyys- ja lämpötila-anturit ja on kooltaan hieman tavallista buranaa isompi. Tekniseltä toteutukseltaan prosessipilleri ei pohjimmiltaan ole maailmaa mullistava onhan lämpötilaa ja painetta mitattu jo iät ja ajat, eikä radiotekniikkakaan aivan tuore keksintö ole. Hitusen mullistavaa on tosin kaiken tuon tekeminen pikkusormen pään kokoisen mollukan sisällä ja langattomasti. Mullistavinta pillerissä on kuitenkin sen tarjoamat mahdollisuudet toistaiseksi mittalaitteiden ulottumattomissa olevien prosessien havainnoimiseksi. Tällaisia voi kuvitella kuka vain, joka haluaa esimerkiksi tietää mikä on paine läpimitaltaan 15 ja korkeudeltaan 50 metrin suuruisen sellukattilan ytimessä tai vaikkapa kuunnella suolistoääniään selvittääkseen, mistä jatkuvat vatsanväänteet johtuvat. Ideana on laittaa prosessipilleri uimaan kohdeprosessin mukana. Jos tavoitteena on selvittää vaikkapa lietteen virtausprofiili hapetusaltaassa, laitetaan pillereitä sopivin väliajoin ja sopivasta kohden prosessia sen mukaan virtaamaan. Virtauksen kuolleet pisteet selviävät datan keruuprosessin aikana pilleriin tallentuneen paikkatiedon perusteella. 18 Pieni koko, suuri sisältö. Kuva avatusta kehitysvaiheen prosessipilleristä. Paikantaminen voidaan toteuttaa radiotai ultraäänisignaalin avulla, kiihtyvyysmittauksiin perustuvan suhteellisen paikannuksen avulla tai tarpeen vaatiessa molempia hyväksi käyttäen. Jos prosessin loppupuolella ei ole mahdollista kerätä pilleriä talteen tiedonsiirtoa varten, voidaan pilleri ohjelmoida esim. tyhjentämään datapankkinsa sopivin väliajoin prosessin reunalla tarkkailevaan langattomaan vastaanottimeen. Paitsi kemian-, bio- ja elintarviketeollisuuden prosesseihin, on pillerille suunniteltu käyttökohteita myös lääketieteeseen. Tällä hetkellä prosessipillerin kaltainen uiva kamerapilleri on käytössä mm. suolistotähystyksessä. Laite kulkee potilaan suoliston läpi ja kerää kameran avulla kuvadataa lääkärin analysoitavaksi. Menetelmä on potilaalle varmasti perinteistä tähystystä miellyttävämpi! Lääketieteessä pillerille on muitakin sovelluksia. Kroonisia suolistovaivoja ja so. pitempiaikaista datan keruuta varten pilleri voi tarttua suoliston seinämään kiinni sopivalla hetkellä ruiskuttamansa kudosliiman avulla. Mikrofonin avulla kerätty suolistoäänidata auttaa havaitsemaan kiihtyneen suolistoaktiviteetin ja lopulta diagnosoimaan muuten vaikeasti yksilöitävissä olevan vaivan. Hurjimmissa medisiinarivisioissa vilkkuu haavaton mikrokirurgia, jossa verisuonissa kulkevaa, mikromanipulaattoreilla ja lääkeannostimilla varustettua pilleriä ohjataan magneettikentän avulla kehon ulkopuolelta, ja näin mahdollistetaan kehonsisäinen paikallislääkitys sekä -hoito! Jotta kerätystä datasta saadaan käyttöön myös haluttu informaatio, on datan jälkikäsittelyllä merkittävä rooli pillerin lopullisissa sovelluksissa. Systeemitekninen, kokonaisvaltainen näkemys prosessista, mittalaitteesta, sekä sen soveltamiseen vaaditut insinööritaidot nousevat avainasemaan uuden mikroelektronisen mittamenetelmän tulevaisuuden kannalta. Muuten vain mielikuvitus on rajana!

19 Prosessitekniikka LAKTOOSITTOMAN MAITOJUOMAN MATKA MENESTYKSEEN Matti Harju, Tuotekehitysjohtaja, Valio Oy Kromatografinen erotus on teollinen menetelmä, jota käytetään laajasti sokeriteollisuudessa sakkaroosin ja muiden komponenttien erotukseen melassista sekä fruktoosin ja glukoosin erotukseen. Suomen Sokeri Oy, sittemmin Cultor ja nykyisin Danisco on ollut yksi menetelmän kehittäjiä. Menetelmän erikoisuus on siinä, että se toimii molekyyliseulana, mutta lisäksi ioniekskluusion ansiosta sillä voidaan erottaa pienimolekyyliset ionisoitumattomat yhdisteet hyvin spesifisesti. Valio lähti 20 vuotta sitten kehittämään menetelmän sovellutuksia meijeriteollisuuteen Cultorin avustuksella. Maidossa ja herassa on suurimolekyylisten rasvan ja proteiinin lisäksi ionisoituneita suoloja ja ionisoitumatonta pienimolekyylistä laktoosia. Kehitystyön tuloksena Valio patentoi kromatografisen erotuksen käytön sekä maidon että heran käsittelyssä. Valion Joensuun tehtaaseen rakennettiin maailman ensimmäinen laktoosin erotuspylväs 80-luvun lopussa. Pylvään avulla parannettiin laktoosin valmistussaantoa herasta. Kun Valio 90-luvulla luopui laktoosin MYYNTIMÄÄRÄ (Ml/a) Kuva 1. VALION LAKTOOSITTOMAN MAITOJUOMAN MYYNNIN KASVU SUOMESSA valmistuksesta heranjalostuksessa, aloitettiin laktoosittoman maidon kehitystyö. Usean vuoden kehitystyön tuloksena onnistuttiin valmistamaan laktoositonta (alle 0,01 % laktoosia) maitoa, joka maistuu täsmälleen samalta kuin tavallinen maito. Markkinoille tuomisen esteitä oli kuitenkin monia. Valmistusprosessi on suhteellisen kallis eikä kuluttajien uskottu olevan valmiita maksamaan kaksinkertaista hintaa. Toisaalta pelättiin, että tuote veisi vain markkinoita Valion omalta HYLA -maidolta. EU:n lainsäädännön mukaan tuotetta ei saanut kutsua maidoksi, koska siitä oli poistettu maidon ainesosaa, laktoosia. Pelättiin, että kuluttaja vierastaa maitojuoma -nimitystä. Vuoden 2001 syksyllä laktoositon maitojuoma kuitenkin tuotiin markkinoille hyvin vaatimattomin odotuksin. Suuri iloinen yllätys oli, kun tuote jo ensimmäisen parin kuukauden aika- 19

20 Innovative Metals Technology Harjavalta Nickel Oy Suomen teollisuuden luotettava kumppani aina vuodesta 1923 Christian Berner Oy:n edustamat tuotteet kattavat koko prosessin raaka-aineiden käsittelystä lopulliseen pakkaukseen. Yksittäiset laitteet tai kokonaiset valmistuslinjat kuuluvat päämiestemme toimitusohjelmaan. Tuotteet ovat Euroopan huipputasoa ja pitkäaikaiset suhteet päämiehiimme takaavat, että asiakas saa mitä haluaa. Esimerkkejä prosessiteollisuuden laitteista joita edustamme: annostelulaitteet, haihduttajat, suodattimet, näytteenottimet, sekoitteimet, teollisuuslasit, ejektorit, alipaineryhmät, lämmönvaihtimet, myllyt, ruuvikuljettimet, seulat, pumput, kuivurit, tyhjökuljettimet, siilo- ja annostelujärjestelmät. Kuva 2. Valion omat ja lisenssillä valmistetut maitojuomat vuonna 2006 na saavuttiin vuotuisen myyntitavoitteensa ja aloitti yhä jatkuvan kasvunsa yhdeksi Valion tärkeimmistä tuotteista (Kuva 1). Valio tuo markkinoille vuosittain toista sataa uutta tuotetta, mutta ani harvoin saavutetaan kuvan osoittama vuosikausia jatkuva kasvutrendi. Useimpien uutuuksien myynti tasaantuu kahdessa kuukaudessa ja alkaa sen jälkeen hitaasti laskea.iloisia yllätyksiä tuli vielä lisää, kun todettiin, ettei HYLA -maidon myynti laskenutkaan. Laktoosittoman maitojuoman käyttäjiksi tulikin henkilöitä, jotka olivat lopettaneet maidon juonnin laktoosi-intoleranssin vuoksi eivätkä pitäneet HYLA -maidon makeasta mausta. Laktoosin hydrolyysituotteet, glukoosi ja galaktoosihan ovat laktoosia 2-3 kertaa makeampia. Suomen hyvien kokemusten johdosta laktoositon maitojuoma vietiin myös Ruotsin markkinoille ja siellä alkoi samanlainen, yhä jyrkästi kasvava, myyntikehitys. Tuote alkoi herättää myös kansainvälistä kiinnostusta ja Valio on lisensioinut tuotteen jo Sveitsiin, Espanjaan ja Etelä-Koreaan ja neuvotteluja on käynnissä uusissa kohdemaissa (Kuva 2). Valio itse lähti viemään laktoositonta maitojuomaa vuosi sitten Belgian markkinoille iskukuumennettuna pitkään säilyvänä versiona. Laktoositonta maitojuomaa voidaan oikeutetusti kutsua innovaatioksi ja tämä kirjoituskin kertoo, että oikean innovaation tarina voi olla pitkä ja mutkainen. Riskit on yrityksessä helpompi nähdä kuin mahdollisuudet. Toisaalta se on hyvä esimerkki siitä, että innovaatioiden avulla voidaan saada ihmeitä aikaan. Kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin ja elintarvikkeiden rajasuoja purettiin, pelättiin, että Suomeen aletaan tuoda halpaa maitoa muista EU-maista. Halpaa maitoa on pieniä määriä tullutkin, mutta tällä hetkellä Valio vie muihin EU-maihin monikymmenkertaisen määrän maitoa kalliilla ja kannattavasti! CHRISTIAN BERNER OY Rajavoudinkuja 1a, PL VANTAA P F

PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI. Luento 5.3.2012 3. vaihe

PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI. Luento 5.3.2012 3. vaihe PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI Luento 5.3.2012 3. vaihe 1 3. Vaihe Sanallinen prosessikuvaus Taselaskenta Lopullinen virtauskaavio 2 Sanallinen prosessikuvaus Prosessikuvaus on kirjallinen kuvaus prosessin

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos Biokaasun tuotanto Missä tuotetaan? Suomessa on lietemädättämöitä jäteveden-puhdistamoiden yhteydessä yhteensä 18 kpl 16:ssa eri

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Aktiivibioreaktori kasvi- ja eläintiloille. Miika Ilonen - Miilahti Oy

Aktiivibioreaktori kasvi- ja eläintiloille. Miika Ilonen - Miilahti Oy Aktiivibioreaktori kasvi- ja eläintiloille Miika Ilonen - Miilahti Oy Ratkaisun esittely Aktiivimenetelmään perustuva pienbioreaktori, joka voidaan toteuttaa joko kiinteänä tilalle tai toimia siirrettävänä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL

BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BioGTS Oy BIOKAASU BIODIESEL BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu, rakentaminen ja operointi sekä

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Salossa 7.9.2010 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto 1 064,7

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä. Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä BioCO 2 -projektin loppuseminaari - 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Kristian Melin Esityksen sisältö Haasteet CO 2 erotuksessa Mitä uutta ejektorimenetelmässä

Lisätiedot

Lähienergialiiton kevätkokous

Lähienergialiiton kevätkokous Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena

Lisätiedot

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op Luennoitsija: Yliassistentti Kimmo Klemola Luennot ja seminaarit 2011: 3. periodi, pe klo 10 13, 7339 4. periodi ke klo

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Jätevesilietteen anaerobinen. käsittely ja biokaasun hyötykäyttö

Jätevesilietteen anaerobinen. käsittely ja biokaasun hyötykäyttö Jätevesilietteen anaerobinen käsittely ja biokaasun hyötykäyttö Sisällys 1. Jätevesilietteen anaerobinen käsittely 4 Ilmastohyöty 5 Mesofiilinen ja termofiilinen menetelmä 6 Prosessin tehostaminen 6 Lietteen

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Emerson Process Management Oy. kouluttaa Ä L Y L Ä H E M M Ä S P R O S E S S I A. Sisällysluettelo. sivu. Koulutuspalvelujemme esittely 2

Emerson Process Management Oy. kouluttaa Ä L Y L Ä H E M M Ä S P R O S E S S I A. Sisällysluettelo. sivu. Koulutuspalvelujemme esittely 2 Emerson Process Management Oy kouluttaa 2008 2009 Sisällysluettelo sivu Koulutuspalvelujemme esittely 2 Räätälöidyt kurssit 2 AMS Kentänhallintaohjelmisto 3 DeltaV Automaatiojärjestelmä 3 Virtaus & Analysointi

Lisätiedot

Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta

Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Aihe 1: Tavoite Tavoitteena on oppia tarkastelemaan prosessikokonaisuutta jakamalla se helpommin käsiteltäviksi osiksi eli yksikköprosesseiksi Miksi yksikköprosessit

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

PROSESSIMALLINNUKSEN HYÖDYNTÄMINEN KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PROSESSIAJOSSA

PROSESSIMALLINNUKSEN HYÖDYNTÄMINEN KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PROSESSIAJOSSA PROSESSIMALLINNUKSEN HYÖDYNTÄMINEN KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PROSESSIAJOSSA Vesihuoltopäivät 10.5.2017 KAKOLANMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO 14 kunnan omistama osakeyhtiö AVL 300 000 keskivirtaama noin

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT

ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT CASE: HSY Viikinmäki BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos 10/2018 1 HSY tähtää energiaomavaraisuuteen Energiatehokas toiminta on yksi HSY:n strategian selkeä tavoite.

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

TIES483 Epälineaarinen optimointi

TIES483 Epälineaarinen optimointi TIES483 Epälineaarinen optimointi Käytännön optimointiongelmien ratkaiseminen jussi.hakanen@jyu.fi Syksy 2012 Käytännön optimointiongelmien ratkaiseminen Käytännössä tulee kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin

Lisätiedot

MÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki

MÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki MÄDÄTEPÄIVÄ PORI 28.11.2018 Biokaasulaitokset Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki 2 1.Laitoksen rakenne meillä ja muualla, onko eroa 2.Laitostyypit 3.Laitoksen vaikutus lopputuotteeseen 4.Viranomaistahot,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta

Lisätiedot

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

Biokaasu maatiloilla tilaisuus Biokaasu maatiloilla tilaisuus Kankaanpää 22.01.2019 Markku Riihimäki Riihimäki Yhtiöt Oy 0400 323 730 markku@riihimaki-yhtiot.fi Valintaan vaikuttavat tekijät Valitse tilanteesi mukainen vaihtoehto Biokaasulaitoksia

Lisätiedot

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan

Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan 1. Kansallinen liikennebiokaasuseminaari Liikennebiokaasu ja Suomi, Tiedepuisto, Joensuu 31.5.2010 Johdatus liikennebiokaasun liiketoimintaketjun teknologiaan Ari Lampinen, projektipäällikkö Joensuun Seudun

Lisätiedot

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan

Lisätiedot

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina Biokaasun tuotanto on nyt KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina 29.11.2017 BIOGTS OY Perustettu 2011 Biokaasu- ja biodiesellaitoksen suunnittelu, rakentaminen, operointi sekä tutkimus

Lisätiedot

NOKIANVIRRAN ENERGIA OY

NOKIANVIRRAN ENERGIA OY 1 26.2.2019 FINAL NOKIANVIRRAN ENERGIA OY SELVITYS RINNAKKAISPOLTTOLAITOKSEN TOIMINNASTA 2018 Copyright Nokianvirran Energia Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida

Lisätiedot

Kon Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala

Kon Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala Kon 16.4011 Simuloinnin Rakentaminen Janne Ojala Simulointi käytännössä 1/3 Simulaatiomalleja helppo analysoida Ymmärretään ongelmaa paremmin - Opitaan ymmärtämään koneen toimintaa ja siihen vaikuttavia

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Camfil Farr esittelee uuden tavan vertailla ilmansuodattimia.

Camfil Farr esittelee uuden tavan vertailla ilmansuodattimia. Camfil Farr esittelee uuden tavan vertailla ilmansuodattimia. Teimme suodattimien valinnan helpoksi kuin ABC. Vastakehitetty Energy & Air Quality Rating -luokitusjärjestelmä auttaa vähentämään energiankulutusta.

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU

Lisätiedot

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Sisältö Tutkimusmenetelmät: Laskennallinen materiaalitutkimus teoreettisen kemian menetelmillä Esimerkki

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op Luennoitsija: Yliassistentti Kimmo Klemola Luennot ja seminaarit 2013: 3. periodi, to klo 14 17, sali 1303 4. periodi ke

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

LaserQC mittauksia laserin nopeudella

LaserQC mittauksia laserin nopeudella LaserQC mittauksia laserin nopeudella 1/6 prosessi LaserQ mittaustulokset 20 sekunnissa! 2D-aihioiden mittojen manuaalinen tarkastus ja muistiinmerkintä on aikaa vievä prosessi. Lisäksi virheiden mahdollisuus

Lisätiedot

Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä

Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä 23.1.2018 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi

Lisätiedot

Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos

Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella. Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Rakennesuunnittelu digitalisaation aikakaudella Mikko Malaska Professori Rakennustekniikan laitos Mikko Malaska DI 1996, TkT 2001, Chartered Structural Engineer (CEng) 2004 1.8.2015 Professori, Rakenteiden

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Tuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg

Tuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitosten toimintaperiaate ja nykytilanne Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitoksissa (Integrated Gasification Combined Cycle) on integroitu kiinteän polttoaineen kaasutus sekä Brayton- että

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Usein kuultu väite on, ettei ammattitaitoisia koneistajia ole riittävästi Osaamista on mahdollista parantaa asiantuntevalla koulutuksella. Koulutamme koneistajista

Lisätiedot

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Energiatuki Kati Veijonen

Energiatuki Kati Veijonen Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0 1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen

Lisätiedot