Kone- ja laiteteollisuus

Transkriptio

1 Kone- ja laiteteollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto

2 Kone- ja laiteteollisuus Toimialaraportti Erkki Jääskeläinen 7/2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2009 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Erkki Jääskeläinen Toimialapäällikkö Hämeen TE-Keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Kone- ja laiteteollisuus Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2008 toimialan, kone- ja laiteteollisuus, tuotannon bruttoarvo oli 18,5 mrd euroa ja viennin arvo 9,4 mrd euroa joka on n. 60 % koko toimialan liikevaihdosta ja n. 14,5 % koko suomen viennistä. Aineelliset investoinnit olivat milj. euroa ja tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit milj. euroa. Vuonna 2007 kone- ja laiteteollisuudessa oli toimipaikkoja kappaletta ja ala työllisti n henkilöä. Maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma on vaikuttanut erityisesti kone- ja laiteteollisuuteen ja yritysten liikevaihto on laskenut vuoden 2008 huippulukemista n % riippuen yrityksistä ja markkinoista millä yritys toimii. Yritykset ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa lomauttamalla sekä osin myös irtisanomalla työntekijöitään. Lähitulevaisuus on haasteellinen, koska taloudellisen nousun ennustetaan alkavan investointituotteiden osalta vasta vuonna 2011, ja silloinkin nousun ennustetaan olevan varsin maltillinen Kauko-Itä ja erityisesti Kiinan talouden kasvu tulee jatkossa vaikuttamaan alan yritysten liiketoimintoihin. Suomessa toimivat yritykset tulevat enenevässä määrin siirtämään tuotantoa halvan työvoiman maihin ja lähelle kasvavia markkinoita kuten elektroniikkateollisuus on tehnyt aiemmin. Tulevaisuudessa tuotteeksi ei riitä pelkkä kone tai laite, vaan tuotteisiin tullaan kehittämään erilaisia asiakasta hyödyntäviä palveluja ja ei-teknisiä innovaatioita. Yrityksistä muodostuu entistä enemmän kokonaisvaltaisten asiakasratkaisujen toimittajia. Tämä asettaa myös haasteita yrityksen nykyiselle henkilöstölle ja uuden henkilöstön rekrytoimiselle. Kone- ja laiteteollisuuden trendit lähivuosina ovat: - energiaystävällisyys - ympäristöystävällisyys - palvelujen kehittäminen osaksi tuotetta - kansainvälinen tuotanto - joustava asiakasvaatimukset huomioon ottava tuotanto TEM :n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, puh Toimialapäällikkö: Erkki Jääskeläinen, erkki.jaaskelainen@tekes.fi, puh Asiasanat koneiden valmistus, laitteiden valmistus, erikoiskoneet, voimansiirtokoneet, työstökoneet ISSN Kokonaissivumäärä 48 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 4 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan rakenne Toimialan liikevaihto alatoimialoittain Toimialan yritykset ja työvoimarakenne Työvoiman kohtaantotilanne Toimialan ikärakenne Työvoiman poistuma Yritysten lukumäärä ja liikevaihto kokoluokittain Toimialan alueellinen jakautuminen Tuotanto- ja kapasiteettitilanne Alan suurimmat yritykset Yrityskannan muutokset Markkinoiden rakenne ja kehitys Vienti Tuonti Globaali tilanne Yritysten taloudellinen tilanne Kustannusrakenne Kannattavuus ja taloudellinen asema Investoinnit ja teknologia Investoinnit Kansalliset teknologiaohjelmat Tekesin ohjelmat jotka koskettavat kone- ja laiteteollisuutta: Kone- ja laiteteollisuudelle tärkeät huippuosaamiskeskukset ja niiden ohjelmat ja painopistealat: Suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten osaamisprofiilit/laboratoriot/tiedekunnat kone- ja laiteteollisuuden kannalta Oppilaitosten ja teknologiakeskusten kehittämistarjonta ja osaamiskeskusohjelma TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 5

7 6 Toimialan keskeiset menestystekijät ja kehittämistarpeet Innovaatioiden ja teknologioiden strategiset valinnat Liiketoimintalähtöiset valinnat Teknologialähtöiset valinnat Tulevaisuuden näkymät toimialalla Toimintaympäristön muutostekijöitä Kilpailukyvyn kehitysennuste Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Julkinen rahoitus ja tuki TE-keskusten rahoitus Tekesin rahoitus Finnveran rahoitus Lähteet Liitteet TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

8 0 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kahdeksan pää toimialaa:elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, kone- ja laite teollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla ositteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Toimialaraportin lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tilastoaineistoa ja toimialan yritysten, yrittäjien ja alan muiden merkittävien toimijoiden näkemyksiä. Kone- ja laiteteollisuus on yksi tärkeimmistä teollisuuden toimialoista, jossa ajankohtaisen toimialatiedon kokoaminen ja saaminen on tärkeää alan toimijoille. Raportissa käsitellään toimialan tulevaisuuden näkymiä, kehittämistarpeita, rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä ja taloudellista tilaa. Julkaisut palvelevat myös alan yritysten, yrittäjien sekä eri toimijoiden tarpeita. Raportin julkaisu sattuu ajankohtaan jolloin alalla on vallinnut jo noin vuoden maailmantaloudellinen taloudellinen taantuma, jota voi syvyydeltään verrata 1930-luvun lamaan. Taantuma on vaikuttanut vientipainotteiseen toimialaan erityisesti ja toimialan yritysten on täytynyt käynnistää erilaisia sopeutumiskeinoja aikana tilauskannan vähenemisen myötä. Tällä hetkellä näyttää että taantuma olisi hellittämässä mutta investointipuolen lama jatkuisi vielä 2010 loppupuolelle asti. Taloudellisen nousun ennustetaan olevan maltillista ja vuoden 2008 huipputason liikevaihtolukemiin voitaisiin päästä aikaisintaan viiden- kuuden vuoden kuluttua. Kiitokset kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita. Lahdessa marraskuussa 2009 Erkki Jääskeläinen Toimialapäällikkö TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 7

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö Kone- ja laiteteollisuuden liikevaihto oli 17,2 mrd. euroa vuonna 2007 ja toimialan liikevaihto oli kasvanut vuodesta 2003 asti tasaisesti n. 10 % vuosivauhtia. Ennakkotietojen mukaan toimialan tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2008 n. 18,5 mrd euroa. Alkuvuoden 2008 huippulukemista toimialan liikevaihto on supistunut tällä hetkellä keskimäärin n. 25 %. Toimiala työllisti v yli henkilöä. Työntekijöiden määrä oli kasvanut vuodesta 2004 asti tasaisesti n. 3 % vuosivauhtia. Kone- ja laitetoimittajista monet ovat globaaleja toimijoita ja viennin merkitys alalle on suuri. Alan viennin arvo oli v yli 60 % liikevaihdosta ja todennäköisesti vuoden 2008 alkupuoliskolla vieläkin suurempi. Kone- ja laiteteollisuuden viennin arvo oli n. 15% koko suomen viennistä v Kone- ja laiteteollisuuteen kuuluu tilastokeskuksen (TOL 2002) mukaisesti toimiala TOL 29 joka jakautuu seuraavasti: 291 Voimakoneiden valmistus pl. lentokoneiden ja ajoneuvojen moottorit 2911 Moottorien ja turbiinien valmistus pl. lentokoneiden ja ajoneuvojen moottorit 2912 Pumppujen ja kompressorien valmistus 2913 Hanojen ja venttiilien valmistus 2914 Laakerien, hammaspyörien ja muiden voimansiirtolaitteiden osien valmistus 292 Muu yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistus 2921 Teollisuusuunien ja tulipesänpolttimien valmistus 2922 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus 2923 Jäähdytys- ja tuuletuslaitteiden valmistus, muiden kuin kotitaloudessa käytettävien 2924 Muiden yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistus 293 Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 2931 Maataloustraktorien valmistus 2932 Muiden maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 294 Työstökoneiden valmistus 2941 Voimakäyttöisten käsityökalujen valmistus 2942 Muiden metallin työstökoneiden valmistus 2943 Muualle luokittelemattomien muiden työstökoneiden valmistus 295 Muu Erikoiskoneiden valmistus 2951 Metallin jalostuskoneiden valmistus 2952 Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus 2953 Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden koneiden valmistus 2954 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuuden koneiden valmistus 2955 Massa- ja paperikoneiden valmistus 2956 Muiden teollisuuden erikoiskoneiden valmistus 296 Aseiden ja ammusten valmistus 297 Muualla luokittelemattomien kodinkoneiden valmistus 2971 Sähköisten kodinkoneiden valmistus 2972 Ei sähköisten kodinkoneiden valmistus 8 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

10 Kuva 1. Kone- ja laiteteollisuuden liikevaihdon kehitys alatoimialoittain v Voimakoneiden valm. pl. lentokoneiden, ajoneuvojen moottorit 292 Muu yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistus 293 Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 294 Työstökoneiden valmistus 295 Muu erikoiskoneiden valmistus Maailmantaloudessa oli poikkeuksellisen nopea talouden nousukausi vuosina Talouskasvun myötä valmistavat yritykset sekä maatatustuottajat investoivat uusiin koneisiin ja laitteisiin. Suomalainen kone- ja laiteteollisuus valmistaa investointiluonteisia tuotteita ja ala on pystynyt hyödyntämään lisääntyneen kysynnän kasvattamalla merkittävästi liikevaihtoaan ko. ajankohtana. Tämä taas kielii suomalaisten yritysten hyvästä kilpailukyvystä maailmalla. Kuvasta puuttuu pienimmät alatoimialat eli TOL 296 ja TOL 297. Näiden alatoimialojen liikevaihto oli vuonna 2007: Aseiden ja ammusten valmistus (TOL 296) , kasvua vuodesta 2002 oli 55 % Muualla luokittelemattomien kodinkoneiden valmistus (TOL 297) , kasvua vuodesta 2002 oli 10 %. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 9

11 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan liikevaihto alatoimialoittain Suurimmat alatoimialat vuoden 2007 liikevaihdolla mitattuna suuruusjärjestyksessä olivat: TOL 2922 Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus TOL 2955 Massa ja paperikoneiden valmistus TOL 2911 Moottoreiden ja turbiinien valmistus pl. lentokoneiden ja ajoneuvojen moottorit TOL 2952 Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus TOL 2932 Muiden maa- ja metsätalouskoneiden valmistus Lähes kaikilla alatoimialoilla on ollut tasaista liikevaihdon kasvua koko tarkastelujakson aikana. Vuoden 2008 tietoja ei vielä ole saatavalla alatoimialoittain mutta todennäköistä on että kasvu on jatkunut vielä 2008 mutta vuoden 2009 luvut tulevat olemaan taantumasta johtuen huomattavasti alhaisemmat kaikilla alatoimialoilla. Suurin liikevaihdon kasvu on tapahtunut tarkasteluajankohtana kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistuksessa (TOL 2952) eli kasvuprosentti oli 107 %. Maailmalla tapahtunut metalliraaka-aineiden ja etenkin lisäaineiden hintojen nousu on edesauttanut uusien kaivosten avaamista ja toiminnassa olevien kaivosten laitekannan uusimista joka näkyy alan liikevaihdon kasvuna. Euromääräisesti mitattuna suurin liikevaihdon nousu on tapahtunut nosto- ja siirtolaitteiden valmistuksessa (TOL 2922) jossa nousuprosentti ko. ajankohtana on ollut 84 % mutta euromääräisesti liikevaihto on noussut n. 1,5 milj.. Tähän on osaltaan vaikuttanut nousukauden aikana tapahtunut voimakas rakentaminen maailmalla. Taulukko 1. Toimialan liikevaihto alatoimialoittain 2002 ja 2007, TOL luokitus (1000 euroa) muutos % 291 Voimakoneiden valmistus pl. lentokoneiden ja ajoneuvojen moottorit 2911 Moottorien, turbiinien valm. pl. lentokon., ajoneuv moott Pumppujen ja kompressorien valmistus Hanojen ja venttiilien valmistus Laakerien, hammaspyörien ym. voimansiirtolaitt. osien valm 292 Muu yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistus 2921 Teollisuusuunien ja tulipesänpolttimien valmistus Nosto- ja siirtolaitteiden valmistus Jäähd.- ja tuulet.laitt. valm., muiden kuin kotital käytet Muiden yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistus Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 2931 Maataloustraktorien valmistus Muiden maa- ja metsätalouskoneiden valmistus TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

12 294 Työstökoneiden valmistus 2941 Voimakäyttöisten käsityökalujen valmistus Muiden metallin työstökoneiden valmistus Muualle luokittelemattomien muiden työstökoneiden valmistus 295 Muu erikoiskoneiden valmistus 2951 Metallien jalostuskoneiden valmistus Kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus Elintarvike-, juoma-, tupakkateollisuuden koneiden valmistus 2954 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuuden koneiden valmist Massa- ja paperikoneiden valmistus Muiden teollisuuden erikoiskoneiden valmistus Aseiden ja ammusten valmistus Muualla luokittelemattomien kodinkoneiden valmistus 2971 Sähköisten kodinkoneiden valmistus Ei-sähköisten kodinkoneiden valmistus Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus 2.2 Toimialan yritykset ja työvoimarakenne Vuonna 2007 Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan kone- ja laiteteollisuuden toimipaikkaa. Toimipaikkojen lukumäärä on pysynyt suhteellisen vakaana 2000 luvulla eli hieman alle toimipaikkaa. Suomessa ulkomaisen työvoiman osuus nousukautena lisääntyi kun ammattitaitoista työvoimaa ei saatu kotimaasta. Jatkossa ulkomaisen työvoiman hankkimiseen on pienempi kynnys ja kun nousukausi uudestaan lähtee käyntiin, niin on hyvin todennäköistä että ulkomaisen työvoiman suhteellinen osuus tulee kasvamaan. Taulukko 2. Kone- ja laiteteollisuuden toimipaikkojen lukumäärä toimialoittain koko maassa, TOL Voimakoneiden valmistus pl. lentokoneiden ja ajoneuvojen moottorit 292 Muu yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistus Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus Työstökoneiden valmistus Muu erikoiskoneiden valmistus Aseiden ja ammusten valmistus Muualla luokittelemattomien kodinkoneiden valmistus Yhteensä Lähde: Toimiala-Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 11

13 Kone- ja laiteteollisuus työllistää suoraan yli työntekijää. Toimialan henkilöstömäärä on tasaisesti lisääntynyt vuodesta 2004 lähtien. Tähän tulee tietysti poikkeus vuoden 2009 osalta kun taloudellisen taantuman myötä henkilöstöä on vähennetty. Taulukko 3. Kone- ja laiteteollisuuden henkilöstö toimialoittain vuosina koko maassa, TOL2002 Henkilöstö Voimakoneiden valmistus pl lentokoneiden ja ajoneuvojen moottorit 292 Muu yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistus 293 Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus Työstökoneiden valmistus Muu erikoiskoneiden valmistus Aseiden ja ammusten valmistus Muualla luokittelemattomien kodinkoneiden valmistus Yhteensä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Työvoiman kohtaantotilanne Metalliteollisuuden toimialalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: koneistajat, työkaluntekijät, koneenasentajat, koneen- ja moottorinkorjaajat, levysepät, putkityöntekijät, hitsaajat, kaasuleikkaajat, konepaja- ja metalliteollisten tuotteiden kokoojat ja metalloijat. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne metallialan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Kuvaan on lisäksi merkitty työ- ja elinkeinotoimistojen toukokuussa 2009 raportoimat metallialan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. 12 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

14 Työvoiman kohtaantotilanne tammi - toukokuu 2009 Konepaja ja rakennusmetalli Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) Työvoima- ja elinkeinotoimiston raportoima vaikeasti täytettävä paikka, toukokuu 09 Ajoneuvoasentaja Maatalouskoneasentaja Raskaan autokaluston asentaja Polkupyöräkorjaaja Mankelinkäyttäjä Auto- ja pienkoneasentaja Kylmäkoneasentaja Alumiinihitsaaja Työstökoneenasentaja Lukkoseppä CNC-sorvaaja Raskaan kaluston huoltaja Ajoneuvoasentaja (2) Tuotantotyöntekijä (2) Teräsrakennehitsaaja Metallirakennetyöntekijä Autonasentaja Rakennuspeltiseppä Autonasentaja (2) Automekaanikko Kattopeltiseppä (2) Sälekaihdinasentaja Raskaan kaluston asentaja Ilmalämpöpumppuasentaja Raskaan kaluston asentaja Autopeltiseppä Työvoiman saatavuustilanne on muuttunut rajusti vuoden 2008 alkupuolella olleesta työvoimapulasta työvoiman ylitarjontaan. Vuonna 2007 ja 2008 alalla oli ulkomaista työvoimaa kun kotimaasta ei saatu riittävästi osaavaa työvoimaa. Taloudellisen taantumasta johtuen tällä hetkellä alalla ei ole enää juurikaan vaikeuksia osaavan työvoiman saannista ja avoimia työpaikkoja on enää satunnaisesti Toimialan ikärakenne Kone- ja laiteteollisuuden työssäkäyvien henkilöiden ikärakenne ei ole kovin huolestuttava vaan ikäjakauma on suhteellisen tasainen. Työvoimasta on kuitenkin merkittävä osa yli 50-vuotiaita joka näkyy lähitulevaisuutena eläkkeelle siirtymisinä. TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 13

15 Kuva 2. Työssäkäyvien ikärakenne kone- ja laiteteollisuudessa v Lähde: Toimiala Online, Työllisyys ja työvoima Työvoiman poistuma Toimialalta poistuu vuosin välisenä aikana yhteensä henkilöä joka on n. 22 % vuoden 2006 toimialalla työskentelevien määrästä ( hlö). Poistuma ei kuitenkaan aiheuta todennäköisesti samanlaista työvoimapulaa kuin koettu nousukausi koska taantuman seurauksena työmarkkinoilla on työvoimaa saatavana, yritysten tuottavuus nousee vuosittain, tuotantoa siirtyy ulkomaille ja ulkomailta osataan myös jatkossa hankkia paremmin osaavaa työvoimaa. Poistuman osatekijöitä ovat vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke ja kuolleisuus. Laskelman ennuste on muodostettu hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tavoitteena nostaa eläkkeelle siirtymisiän odotetta 3 vuodella vuoteen 2025 mennessä ilman että vanhuuseläkeikää nostetaan. Kuva 3. Työvoiman poistuma vuosittain välisenä aikana. hlö lkm D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

16 2.2.4 Yritysten lukumäärä ja liikevaihto kokoluokittain Toimialalla on suuryrityksiä (yli 250 hlö) vain n. 1% mutta ne tekevät toimialan liikevaihdosta yli 60% joten toimialaa voidaan pitää suuryritysvetoisena. Toimialan yrityksistä yli 77 % on alle 10 henkilön yrityksiä Taulukko 4. Koneiden ja laitteita valmistavien yritysten toimipaikat ja liikevaihto kokoluokittain v Yrityskoko Toimipaikat % Liikevaihto (1000 ) alle 10 henkilöä % % henkilöä % % henkilöä % % yli 250 henkilöä 39 1 % % Yhteensä Lähde: Toimiala Online % 2.3 Toimialan alueellinen jakautuminen Toimipaikkojen alueellisessa jaossa ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suurin osa alan teollisuudesta on Lounais-Suomessa eli alueella Uusimaa Varsinais- Suomi Satakunta Kanta- ja Päijät-Häme Pirkanmaa joiden alueelle sijoittuu alan yrityksistä yli puolet eli n. 58%. Suurin keskittymä on Uudellamaalla, siellä on alan yrityksistä n. 15 %. Taulukko 5. Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain vuosina Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Lähde: Toimiala-Online, Tilastokeskus, Yritys-ja toimipaikkarekisteri TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 15

17 Taulukko 6. Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain ja alatoimialoittain vuosina Uusimaa Varsi- nais- Suomi Häme Satakunta Pirkanmaa Kaak- kois- Suomi Etelä- Savo Pohjois- Savo 291 Voimakoneiden valmistus pl. lentokoneiden ja ajoneuvojen moottorit 292 Muu yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistus 293 Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 294 Työstökoneiden valmistus Muu erikoiskoneiden valmistus 296 Aseiden ja ammusten valmistus 297 Muualla luokittelemattomien kodinkoneiden valmistus Yhteensä Lähde: Toimiala-Online, Tilastokeskus, yritys -ja toimipaikkarekisteri Taulukko 7. Toimipaikkojen jakauma TE-keskuksittain ja alatoimialoittain vuosina Pohjois- Karjala Keski- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu 291 Voimakoneiden valmistus pl. lentokoneiden ja ajoneuvojen moottorit 292 Muu yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistus 293 Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 294 Työstökoneiden valmistus Muu erikoiskoneiden valmistus 296 Aseiden ja ammusten valmistus 297 Muualla luokittelemattomien kodinkoneiden valmistus Yhteensä Lappi Lähde: Toimiala-Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 16 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

18 2.4 Tuotanto- ja kapasiteettitilanne Toimialan yritysten tuottavuus nousi tasaisesti vuodesta 2003 lähtien n. 10 % vuosivauhtia kunnes maailmanlaajuinen taantuma on tuonut tähän tilanteeseen muutoksen vuoden 2009 aikana. Tällä hetkellä taantumasta johtuen monella yrityksellä on valmistuskapasiteettia vapaana. Tuotantomäärissä ollaan pudottu vuoden 2004 tasolle. Koska tuotannossa on jo tapahtunut rakenteellisia muutoksia jossa päähankkijat ovat antaneet tiettyjen kokonaisuuksien valmistuksen ja joissakin tapauksissa myös suunnittelun omille sopimusvalmistajilleen ei taantuman myötä voida enää vetää takaisin töitä itselle samassa määrin kuin edellisen taantuman yhteydessä tehtiin joten taloudellinen taantuma koskettaa tasaisemmin koko valmistusketjua kuin edellisen taantuman aikaan. Toimialalla on käymässä samantyyppinen rakennemuutos joka on jo toteutunut elektroniikkateollisuudessa eli osa tuotannosta siirtyy ns. halpatuotantomaihin ja tätä muutosta osaltaan nopeuttaa taloudellinen taantuma kun hintakilpailukyvyn merkitys on korostunut. Etenkin toimialan suurimmat yritykset ovat joko siirtäneet tai siirtämässä sellaisten tuotteiden valmistusta ns. halpamaihin joiden valmistussarjat suomen mittakaavassa on suuret eli ns. vakiotuotteet. Suomeen tulee jäämään asiakaskohtaisesti räätälöitävien tuotteiden valmistusta ja piensarjatuotteet. Toimialan yritykset tulevat kilpailukykyä vahvistaakseen entistä enemmän hakemaan kansainvälisiä yhteistyökumppaneita tuotteidensa valmistamiseen. Kuva 4. Tuottavuus (liikevaihto/hlö) kone- ja laiteteollisuudessa Suomessa euroa Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Tuottavuutta voidaan pitää hyvänä jos toimialaa verrataan esim. metallituotteiden valmistukseen (TOL 28) jonka tuottavuus (liikevaihto/hlö) oli vuonna 2007 vain n /hlö TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 17

19 2.5 Alan suurimmat yritykset Toimialan suurimmat yritykset ovat hyvin kansainvälisiä ja niiden henkilöstöstä sijaitsee merkittävä osa ulkomailla. Yritysten kansainvälistyminen näkyy myös yritysostojen puolella eli suomalaiset yritykset ostavat ulkomailta yrityksiä ja toisaalta ulkomaiset yritykset ostavat suomalaisia yrityksiä. Esimerkiksi vuonna 2008 Metso konsernina oli mukana ostajana 8 yrityskaupassa ja myyjänä 3 yrityskaupassa. Alan suurin yritys on Wärtsilä Finland Oy mutta jos alaa tarkasteltaisiin konsernitasolla niin, Metso konsernina on jonkin verran suurempi kuin Wärtsilä. Tämä näkyy taulukosta 9, joka on laadittu Talouselämän tietojen pohjalta. Wärtsilä Finland Oy valmistaa eri tyyppisiin laivoihin moottoreita ja hajautetun tuotannon energiamarkkinoille voimalaitoksia. Päämarkkina-alueet ovat Eurooppa, Aasia ja Amerikka. Suomen tehtaat sijaitsevat Vaasassa, Turussa, Raisiossa, Helsingissä ja Espoossa. Alan toiseksi suurin yritys on Metso Paper Oy joka on toinen maailman kahdesta suurimmasta kuitu- ja paperitekologiatoimittajasta. Se on globaali toimija, jolla on tuotantoa ja palvelutoimintoja eri puolilla maailmaa 28 maassa. Yhtiöllä on kaikkiaan 13 teknologiakeskusta Suomessa, Ruotsissa, Italiassa ja USA:ssa. Suurimmat markkina-alueet ovat Eurooppa, Aasia ja Pohjois-Amerikka Kolmanneksi suurin yritys Kone Industrial Oy yksi maailman johtavista hissi- ja liukuporrasyhtiöistä. Taulukko 8. Yrityksen nimi Kotipaikka Liikevaihto Henkilökuntamäärä 1 Wärtsilä Finland Oy Vaasa Metso Paper Oy Helsinki KONE Industrial Oy Hyvinkää Sandvik Mining and Construction Oy Tampere Andritz Oy Helsinki Metso Minerals Oy Helsinki Cargotec Finland Oy Tampere Rolls-Royce Oy Ab Rauma Konecranes Heavy Lifting Oy Hyvinkää Metso Automation Oy Helsinki John Deere Forestry Oy Tampere Konecranes Standard Lifting Oy Hämeenlinna Metso Paper Valkeakoski Oy Valkeakoski Ponsse Oyj Vieremä Moventas Wind Oy Jyväskylä Fläkt Woods Oy Åbo KONE Oyj Helsinki Sulzer Pumps Finland Oy Kotka Larox Oyj Lappeenranta TEM:n ja TE-keskusten julkaisu

20 20 Maillefer Extrusion Oy Vantaa Finn-Power Oy Kauhava Oras Oy Rauma Parker Hannifin Oy Vantaa Rocla Oyj Järvenpää Fastems Oy Ab Tampere Outotec Minerals Oy Espoo Bronto Skylift Oy Ab Tampere Normet Oy Iisalmi Raute Oyj Lahti Glaston Finland Oy Tampere Lähde: Suomen Asiakastieto Suomen suurimmat metalliyritykset Seuraavaan taulukkoon on poimittu Talouselämän laatiman Yritysraportin 500 suomen suurimman yrityksen joukosta lähinnä metalli toimialan yrityksistä 15 suurinta yritystä jotka toimivat kone- ja laitetoimittajina. Yritykset eivät toimi pelkästään kone- ja laiteteollisuuden toimialaluokituksen alla (TOL 29) vaan yrityksillä on useamman toimialaluokituksen alaista toimintaa. Huomionarvoista on että taulukossa esitettyjen toimialan yritysten taloudellinen tila on varsin hyvä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Taulukko 9. Sija 2008 Liikevaihto Nettotulos Omavaraisuusaste Yritys *konserni milj. muutos milj. % % % Henkilöstö TE-arvosana Metso* ,2 15 Wärtsilä* ,0 16 Kone* ,4 21 Carcotec* ,1 24 Luvata* Konecranes* ,6 38 Ahlstrom* ,1 57 Outotec* ,6 63 Kuusakoski Group* ,1 78 Sandvik Mining And Construction 84 Fiskars ,6 86 Rettig* ,8 95 Valtra ,2 106 Andritz* ,7 109 Patria* ,7 Lähde:Talouselämän Yritysraportti 2009 TEM:n ja TE-keskusten julkaisu 19