voimaksi! Haavi terveydelle soveltuvan ammatillisen jatkosuunnitelman tekemiseen

Transkriptio

1 voimaksi! Hamina - Kotka kuntakokeiluhanke Haavi terveydelle soveltuvan ammatillisen jatkosuunnitelman tekemiseen Ryhmäpalvelu pitkäaikaistyöttömille 2015

2 Sisällys Taustaa...3 Kohderyhmä...4 Tavoitteet...4 Ohjausmallin kulku....5 Ohjausmallin vaatimat resurssit....6 Ohjausmalliprosessi....7 Ryhmätapaamiset Vaikuttavuus...9 Vapaa pohdinta ja kehitysehdotukset

3 Taustaa Hamina - Kotka kuntakokeiluhanke ja Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry keskustelivat kesällä 2013 Kotkan alueen suurista pitkäaikaistyöttömyyden luvuista. Keskustelun myötä ideoitiin yhteistyössä HAKO-hankkeen ja Työvoiman palvelukeskus Väylän kanssa Kakspy ry:n toteuttamana matalan kynnyksen ryhmäpalvelu pitkäaikaistyöttömille. Ryhmäpalvelussa toteuttajana oli myös Etelä-Kymenlaakson ammattioppilaitos Ekami tietopohjaisen opetuksen toteuttajana. Tavoitteena oli pilotoida kuntouttavan työtoiminnan oheen kokonaisuus, joka tutustuttaa henkilön eri koulutusaloihin, selvittää henkilön koulutus, ammatillinen tausta ja soveltuvuus julkisen tai yksityisen sektorin työpaikkoihin. Lähtötilanteessa ideoitiin, että ryhmäpalvelu voisi käynnistyessään ottaa asiakkaita non-stopina vastaan, ja näin palvelun piiriin tavoitettaisiin suuri joukko pitkäaikaistyöttömiä. Yhden ryhmän kooksi asetettiin minimissään 10 henkilöä. Suunnitteluvaiheen tavoitteena oli, että ohjautuvat asiakkaat osallistuvat ryhmätoimintaan kerran viikossa ja samanaikaisesti toiminnassa voi olla viisi ryhmää. Näin ollen suunnitteluvaiheessa ajateltiin tavoitettavan n. 50 asiakasta samanaikaisesti. Ensimmäisen toteutuneen ryhmäprosessin jälkeen sisältöä kehitettiin yhteistyössä HAKO-hankkeen, Työvoiman palvelukeskus Väylän ja Kakspy ry:n kanssa. Ryhmätoiminta kehittyi vastaamaan asiakasryhmän ja Työvoiman palvelukeskuksen tarpeita. Jatkossa palvelua kohdennettiin henkilöille, joilla työllistymisen terveydellinen este oli epäselvä tai asiakkaille, joiden kanssa oli tarve täsmentää ja selvittää terveydellistä syytä työllistymisen vaikeudelle. Pilottivaiheessa palvelussa toteutettiin kaikkiaan viisi ryhmää syksyn syksyn 2015 välillä. Kaksi ensimmäistä ryhmää toteutettiin Etelä-Kymenlaakson ammattioppilaitos Ekamin ja Kakspyn yhteistyönä ja kolme jälkimmäistä Väylän ja Kakspyn yhteistyönä. Viiteen Haavi-ryhmään hankerahoituksen puitteissa on osallistunut 42 asiakasta. Palveluun ohjautui asiakkaita, joiden oma kokemus on ollut, että he eivät pysty terveydentilansa vuoksi hyödyntämään tarjolla olevia palveluita tai työllistymään. Asiakkaan työntekijän näkökulmasta palveluihin ohjautumisessa oli asiakkaan kohdalla koettu epäselvyyttä terveydentilan vaikutuksesta työn tekemiseen ja työllistymiseen. Palveluun ohjautui esimerkiksi asiakkaita, joilla oli tuki- ja liikuntaelinvaivoja, ylipainoa, psyykkisiä ongelmia, kehityshäiriöitä, päihdeongelmia ja autismin kirjon oireita. Ohjautuneissa oli niin nuoria kuin vanhempia ja täysin ilman työkokemusta olevia kuin pitkän työhistorian omaavia. Vahvuutena palvelukokonaisuudessa olivat asiakkaan ympärille koostunut moniammatillinen tiimi ja tiivis yhteistyö asiakkaan ympärillä, tiivis yhteistyö asiakkaan vastuutyöntekijän kanssa sekä ryhmäohjauksen menetelmien hyödyntäminen ja asiakkaan saama vertaistuki ryhmässä. Riittävän pitkä toiminnan kestoaika mahdollisti prosessin kohti työelämää, kun tilanne asiakkaalla itsellään oli yleensä palvelun alkaessa hyvin epäselvä. Alkuvaiheessa ryhmäpalvelun kesto oli neljä kuukautta ja kaksi viimeistä ryhmäprosessia toteutettiin kolmen kuukauden mittaisina. Palvelukokonaisuus kehittyi muotoonsa pilotoinnin aikana. Palvelu tuottaa tiedon asiakkaan todellisesta toimintakyvystä ja mahdollistaa tämän myötä asiakkaan ohjauksen oikeiden palvelujen piiriin. Lyhyessä työskentelyajassa saadaan asiakkaan tiedot koostettua ja päästään nopeasti toimenpiteisiin ja aktivointiin eikä passiivinen asiakkuus pitkity selvitysvaiheessa. Palvelussa nähdään resurssien säästöä. Palvelu on johtanut asiakkaita palkkatukityöhön, koulutuksiin, laajempiin tutkimuksiin lähtemiseen ja esimerkiksi ylläpitävän kuntouttavan työtoiminnan asiakkuuden tarpeellisuuden ymmärtämiseen. Asiakkaiden työllistymisen esteet ja suunnitelmat selkiytyivät ja asiakkaiden työntekijät pääsevät näin täsmällisesti kiinni asiakkaan tilanteeseen ja uuden tiedon pohjalta tukemaan vahvasti asiakkaan työllistymistä. Palvelun päätteeksi asiakasohjaajat saavat moniammatillisen arvioin asiakkaan tilanteesta. 3

4 Kohderyhmä Palvelun asiakkaina olivat pitkäaikaistyöttömät, Hako-pilotin asiakkaat Kotkassa tai Haminassa, joiden arvioitiin tarvitsevan toiminnallista ryhmäohjausta ja ammattiosaamisen kehittämistä työllistyäkseen tai koulutukseen hakeutuakseen. Tavoitteet Ryhmätoiminnan tavoitteena oli alkuvaiheessa lisätä henkilön työelämävalmiuksia niin, että henkilöllä on mahdollisuus toimia suomen kielellä kuntouttavassa työtoiminnassa (kunnan tai ostettavana palveluna toteutetussa palvelussa), ammatillisessa koulutuksessa tai työkokeilussa, palkkatukityössä ja tuottaa tietoa Työvoiman palvelukeskus Väylän ohjaajille henkilön työllistymisen esteistä ja löytää välineet niiden poistamiseksi. Tavoitteena oli keskeytymätön, ilman taukoja toimiva aktivointi. Myöhemmin ryhmätoiminta kehittyi tavoitteenaan selvittää mikä terveydellinen este estää tai vaikeuttaa asiakkaan työllistymistä sekä tuottaa asiakkaalle terveydentilan mahdollistama ammatillinen jatkosuunnitelma. Tavoitteena oli myös tuottaa asiakkaalle itselleen tietoa, miten parhaiten huolehtia arjessa omasta hyvinvoinnista ja terveydestä ja mitä palveluja hänellä on tilanteessaan käytettävissä. Tavoitteena on tuottaa lisätietoa asiakkaan toimintakyvystä ja kokonaistilanteesta työvoiman palvelukeskuksen/ TEtoimiston/ sosiaalitoimen työntekijälle ja parantaa näin entisestään henkilön työllistymistä tukevaa asiakaspalvelua. Haavi ryhmäohjausmallin tavoitteet lisätä henkilön työelämävalmiuksia niin, että henkilöllä on mahdollisuus toimia suomen kielellä kuntouttavassa työtoiminnassa, ammatillisessa koulutuksessa, työkokeilussa tai palkkatukityössä tuottaa tietoa Työvoiman palvelukeskus Väylän ohjaajille henkilön työllistymisen esteistä ja löytää välineet niiden poistamiseksi. selvittää mikä terveydellinen este estää tai vaikeuttaa asiakkaan työllistymistä tuottaa asiakkaalle itselleen tietoa, miten parhaiten huolehtia arjessa omasta hyvinvoinnista ja terveydestä ja mitä palveluja hänellä on tilanteessaan käytettävissä tuottaa asiakkaalle terveydentilan mahdollistama ammatillinen jatkosuunnitelma 4

5 Ohjausmallin kulku Prosessin kuvaus: 1. Asiakasvalinta TYP/TE/SOSTOIMI 2. Aktivointisuunnitelma, johon kirjataan osallistuminen ryhmäpalveluun sovittuna toimenpiteenä. 3. Asiakas käy terveydenhoitajan ja fysioterapeutin tutkimuksissa. 4. Ryhmän ohjaaja ja asiakasohjaaja tapaavat ennen ryhmän alkua, jolloin käydään lävitse asiakkaan taustatiedot, tutkimustulokset ja tavoitteet. 5. Ryhmätoiminta aloitetaan palvelun toteuttajan kanssa sovitussa aikataulussa. 6. Ryhmätoiminnassa: Tapaamiset kerran viikossa, henkilökohtaiset arvioivat keskustelut alussa, keskivaiheessa ja lopussa. Asiakasohjaaja mukana vähintään loppuarvioinnissa, tarvittaessa myös väliarvioinnissa. Toiminnan aikana pidetään työryhmän (ryhmäohjaaja, asiakasohjaaja, fysioterapeutti, terveydenhoitaja) tapaamiset tavoitteiden täsmentämiseksi ja tilanteen arvioimiseksi. 7. Ryhmäpäivien ohella yksilöohjausta järjestetään vähintään 4h/asiakas, ohjauksen tapahtuessa kuntouttavan työtoiminnan paikassa. Yksilöohjauksen ydin on yhdessä asiakkaan ja kenttäohjaajan kanssa arvioida asiakkaan työkykyisyyttä, työelämävalmiuksia, osaamista, soveltuvuutta kyseisiin työtehtäviin sekä asiakkaan motivaatiota tehtäviin. 8. Asiakaspalautteiden kerääminen, tilaaja ja tuottaja hyödyntävät asiakaspalautteita toiminnan kehittämisessä. 9. Asiakkaan itsearviointi 10. Ryhmänohjaaja kirjoittaa yksilökohtaiset kirjalliset arvioinnit ja läpikäy tämän asiakkaan kanssa yhdessä, arviointi läpikäydään yhdessä loppuarvioinnissa ja luovutetaan asiakasohjaajalle ja asiakkaalle omat kappaleensa. Jatkosuunnitelma sisältyy yksilökohtaiseen kirjalliseen arviointiin. Loppuarvioinnissa ovat mukana ryhmänohjaaja, asiakas ja Väylän asiakasohjaaja sekä tarvittaessa fysioterapeutti ja/tai terveydenhoitaja. 11. Aktivointisuunnitelman tarkistaminen TYP/TE 12. Jatkotoimenpiteet Toiminta koostui seuraavista osa-alueista: 1. Lähtötilanteen kartoitus yhdessä asiakkaan, Väylän sosiaaliohjaajan ja Kakspy ry:n ohjaajan kanssa 2. Yksilölliset tavoitteet ryhmäjaksolle 3. Asiakkaiden toiminnallisuuden ja itsetunnon kohottaminen. 4. Elämänhallinta ja työelämävalmiuksien parantaminen 5. Työllistymistä estävien tekijöiden kartoitus 6. Väliarviointi omien tavoitteiden pohjalta 7. Ammatillisen osaamisen kartoitus ja opastaminen nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi 8. Toiminnalliset päivittäiset harjoitteet 9. Työllisyysvalmennus 10. Asiakaskohtaisen arvion tuottaminen Väylän toimihenkilöille asiakkaasta ja asiakkaalle suunnattavasta seuraavasta toimenpiteestä ja mahdollisuudesta selviytyä siinä. Asiakkaan itsearviointi ja ammattihenkilön arviointi. Onnistunut ja asiakaslähtöinen ohjausmalli edellytti kiinteää yhteistyötä työvoiman palvelukeskuksen sosiaaliohjaajan kanssa. Ryhmätoiminnan sisältönä oli psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointi ja tukeminen. Ryhmätoiminnan sisältö rakennettiin yhdessä ohjaukseen osallistuvien asiakkaiden kanssa niin, että sisällöt vastasivat mahdollisimman hyvin asiakasryhmän tarpeita ja tavoitteita. Ryhmän osallistujista riippuen painotuksena oli: liikunta ja fyysinen terveys, elämänhallinta ja sitä tukevat arjen taidot ja toiminnot 1) Psyykkinen toimintakyky: omien voimavarojen ja kykyjen tunnistaminen, oma-aloitteisuuden, pitkäjännitteisyyden ja sitoutumiskyvyn selvittäminen, tunteet ja mieliala, kanssakäyminen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, päivittäinen elämänhallinta sekä terveellisten elämäntapojen tunnistaminen ja toteuttaminen omassa arjessa; ravitsemus, lepo, liikunta, päihteet, vertaistuki 2) Fyysinen toimintakyky: fyysisen toimintakyvyn selvittäminen, työelämään liittyvien rajoitteiden tunnistaminen, liikunta osana omaa arkea, uuden harrastuksen löytyminen, motivaation herättely ja tukeminen, arkiliikunnan lisääminen, terveellinen ruokavalio 3) Sosiaalinen toimintakyky: ryhmän toimintaan sitoutuminen ja osallistuminen, kanssakäyminen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja toisten huomioonottaminen, sosiaalisen verkoston laajentaminen, paikallistuntemuksen lisääminen, opiskelu- ja/tai työmotivaation herättely ja tukeminen, jännittäminen. Työttömien terveydenhoitajan ja fysioterapeutin tutkimukset tehtiin palvelun alussa ja lopussa. Fysioterapeutti osallistui tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan ryhmän toimintaan, terveysliikunnan ohjauksen pohjana oli yksilöllisesti tehty työ- ja toimintakyvyn testi. Osa ryhmäprosesseista toteutettiin niin, että asiakas oli palvelun aikana työkykyä todentavassa kuntouttavassa työtoiminnassa. Tällöin asiakkaalle annettu yksilöohjaus toteutettiin kuntouttavan työtoiminnan paikassa. Ryhmän aikana oli tarvittaessa mahdollisuus järjestää yksilöllisiä terveydentilan tutkimuksia. 5

6 Ryhmätoiminnan keskeisenä sisältönä oli psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arviointi ja tukeminen: 1) Psyykkinen toimintakyky: omien voimavarojen ja kykyjen tunnistaminen, oma-aloitteisuuden, pitkäjännitteisyyden ja sitoutumiskyvyn selvittäminen, tunteet ja mieliala, kanssakäyminen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, päivittäinen elämänhallinta sekä terveellisten elämäntapojen tunnistaminen ja toteuttaminen omassa arjessa; ravitsemus, lepo, liikunta, päihteet, vertaistuki 2) Fyysinen toimintakyky: fyysisen toimintakyvyn selvittäminen, työelämään liittyvien rajoitteiden tunnistaminen, liikunta osana omaa arkea, uuden harrastuksen löytyminen, motivaation herättely ja tukeminen, arkiliikunnan lisääminen, terveellinen ruokavalio 3) Sosiaalinen toimintakyky: ryhmän toimintaan sitoutuminen ja osallistuminen, kanssakäyminen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja toisten huomioonottaminen, sosiaalisen verkoston laajentaminen, paikallistuntemuksen lisääminen, opiskelu- ja/tai työmotivaation herättely ja tukeminen. Ohjausmallin vaatimat resurssit Haavi-ryhmäohjausmalli on tarkoitettu toteutettavaksi kahden ohjaajan yhteistyönä. Kaksi ohjaajaa vaaditaan, koska ohjauspaketti on tiivis ja ryhmäkoko suurehko (10 henkilöä). Ryhmän tehdessä tutustumiskäyntejä, ei kahta ohjaajaa välttämättä vaadita, mutta ryhmätilassa kokoontuessa kaksi ohjaajaa vaaditaan, jotta voidaan joustavasti jakaa ryhmä pienempiin työskentelyryhmiin ja käydä tarvittavia yksilökeskusteluja. Ryhmän kokoontumispaikaksi soveltuu riittävän suuri tila, jossa ryhmäläiset voivat istua kasvotusten. Kokoontumispaikan on tärkeää olla hyvien julkisen liikenteen yhteyksien päässä, jotta osallistujien on mahdollista päästä ryhmään ilman omaa kulkuvälinettä. Ryhmässä tehdään paljon toiminnallisia harjoitteita, kirjallisia tehtäviä ja mm. laitetaan ruokaa, joten keittiötilat ja riittävän väljät toiminnalliset tilat ovat tarpeen. Muita ohjaamista helpottavia varusteita ovat fläppitaulu, tietokone internetyhteydellä sekä materiaalimonisteet ryhmän aiheista. Ryhmätoiminnassa kartoitettiin työelämävalmiuksia ja työllistymisen esteitä, ja näin ollen sovituista aikatauluista kiinni pitäminen on tärkeää niin osallistujille kuin ohjaajille. Ryhmässä tapahtuvan ohjauksen ulkopuolelta ohjaajan tulee varata aikaa ryhmän valmisteluun ja mahdollisesti myös kirjaamiseen ryhmän kulusta, siihen liittyvistä huomioista ja muista sovituista kirjallisista tehtävistä. Ohjaajilta Haavi- ohjausmalli vaatii kykyä hyvään vuorovaikutukseen ja verkostoyhteistyöhön. Ohjauksessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä, joita ohjaajien on tärkeää hallita. 6

7 Ohjausmalliprosessi esimerkiksi HaKonen 2 viikkoa-ohjausmalli (5 tapaamista) Asiakasvalinta TYP/TE/SOSTOIMI Aktivointisuunnitelma 1. Terveydenhoitajan ja fysioterapeutin tutkimukset Alkukartoitus - Yksilölliset tavoitteet 2. Ryhmän ohjaaja ja asiakasohjaaja - asiakkaan lähtötilanne - tavoitteet Fyysinen psyykkinen sosiaalinen toimintakyky Arviointi ja edistäminen 3. Ryhmätoiminnassa: Tapaamiset kerran - kaksi kertaa viikossa tai Ryhmätapaaminen + kuntouttavan työtoiminnan työ 4. Ryhmäohjauksen rinnalla kulkevan yksilöohjauksen ydin: arvioida asiakkaan työelämävalmiuksia, työkykyä, osaamista, soveltuvuutta kyseisiin työtehtäviin sekä motivaatiota Yksilölliset kirjalliset asiakasarvioinnit. Läpikäynti yhdessä ja luovutetaan asiakasohjaajalle ja asiakkaalle omat kappaleensa. Väliarviointi - Yksilölliset tavoitteet, edistyminen: itsearviointi + ohjaajan arviointi Loppuarviointi - Yksilölliset tavoitteet, edistyminen: itsearviointi + ohjaajan arviointi Yksilöllinen jatkopolku Aktivointisuunnitelman tarkistaminen TYP/TE 7

8 Ryhmätapaamiset noudattivat alla olevaa runkoa. Sisältö vaihteli ryhmän tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti Päivän runko: Päivä > päivän aloitus, kahvi ja puuro > toimintaa, esim. vierailuja ja liikuntaa 12 -> ruuanlaitto ja ruokailu, yhteinen päivän päätös Päivä > päivän aloitus, kahvi ja puuro > ohjattu keskustelu, aivojumppa & rentoutus 12 -> ruuanlaitto ja ruokailu, yhteinen päivän päätös Aikataulu ja sisältö joustavat tarpeen mukaan. 8

9 Ryhmätapaamiset 1-12 KESKEISIÄ AIHESISÄLTÖJÄ, jotka vaihtelevat ryhmän tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti 1) Tervetuloa ryhmään! Yleiset asiat, tilat, tutustumista, ryhmän tavoitteet ja toiveet. 2) Päivän aloitus, tutustumista, liikunta, ruoka. Alkuarviointi, yksilölliset tavoitteet 3) Päivän aloitus, Kohti Työtä ry tutustumiskäynti, ruoka. Väylän info / CV:t, työhakemukset tms. 4) Muisti ja uni; Kotkan muistikahvila 5) Päivän aloitus, aarrekartta/elämän puu/voimavarakartoitus, ruoka 6) Päivän aloitus, terveellinen ravitsemus, ruoka 7) Päivän aloitus, aloitus, kuntosaliin tmv. tutustuminen, ruoka. Mukana Väylän fysioterapeutti. Väliarviointi 8) Päivän aloitus, muistiterveys, ruoka. Mukana Muistiluotsi. 9) Päivän aloitus, teemana rentoutus + rentoutusharjoitus, ruoka. 10) Päivän aloitus, aarrekartta/elämän puu/voimavarakartoitus, ruoka 11) Miten luodaan pankkitunnukset, mistä löytyvät ilmaiseksi käytettävät asiakaskoneet? Loppuarviointi 12) Ryhmä loppuu. Yhteenveto yhteisestä ajasta. Yhdessä syömään, esim. Vanha Lasimestari Vaikuttavuus Palvelun vaikuttavuutta seurattiin ja seurantatilastointia koottiin palvelun jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen. Seurattavat asiat: 1. Ryhmätoiminnan osalta seurattavat asiat: läsnäolopäivät ryhmässä, arjen rytmittyminen, ryhmään sitoutuminen, aktiivisuus, omatoimisuus, sosiaaliset taidot, motivoituminen huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja terveydestä. 2. Väylän fysioterapeutin tutkimukset palvelun alussa ja lopussa sisältäen työ- ja toimintakyvyn testin, tarvittaessa kipupiirros ja fysioterapeuttinen tutkimus. Työ- ja toimintakyvyn testi on lähes yhtenevä Kymenlaakson sairaanhoitopiirin fysiatrian yksikön käyttämän testin kanssa. Asiakkaalle lähetetään kotiin täytettäväksi RAND 36 elämänlaatukysely, jonka asiakas palauttaa fysioterapeutille palvelun alussa ja lopussa. 3. Jatkosuunnitelmien ja aktivoitumisen seuranta ja toteutuminen (tavoitteena oikealla kohderyhmällä aina työllistämistä edistävään toimenpiteeseen osallistuminen): ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen, ammatilliseen koulutukseen pääseminen, työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuminen. 4. Palvelussa päättämisen syy (hyödynnetään olemassa olevaa TE-luokitusta) 5. Monialaisen palvelutarpeen päättyminen 6. Asiakas- ja yhteistyökumppaneilta asiakaspalautteiden kerääminen ja hyödyntäminen, toiminnan ja yhteistyön arvioinnissa ja kehittämiseksi. 9

10 Vapaa pohdinta ja kehitysehdotukset Ryhmämuotoisen ohjauksen hyötyjä ovat yhteiskunnallisesta näkökulmasta sekä kulujen minimoiminen että yhä kasvava ohjausta tarvitsevien asiakkaiden joukko ja heidän tavoittamisensa. Ohjaajan näkökulmasta ryhmä mahdollistaa enemmän ja monipuolisempia oppimistilanteita: vuorovaikutustilanteet, ryhmän vapaassa vuorovaikutuksessa tapahtuva antaminen ja saaminen on oleellisesti enemmän kuin vain yksittäisten puheenvuorojen summa. Lisäksi ohjaaja voi hyödyntää ryhmän tietoja, taitoja ja kokemusta ja tietoisesti käyttää näitä yksilöiden tavoitteiden tukemisessa. Ryhmämuotoisella ohjauksella ei voida korvata yksilöohjausta, vaan täydentää sitä. Ryhmäohjauksen etuja yksilölle ovat: vertaistuen mahdollisuus sekä ryhmän jäsenten kokema yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen tunne, joka on ryhmäohjauksessa keskeinen terapeuttinen tekijä. Ryhmässä yksilön on mahdollista kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta, saada tunnekokemuksia ja vahvistaa sosiaalisia taitojaan. Ryhmää kootessa tulee huomioida, että ryhmän koko ei voi kasvaa liian suureksi (yli 12 henkilöä), eikä myöskään jäädä liian pieneksi (alle 6 henkilöä). Ryhmän kokoontuessa viikoittain vain kerran, taikka kahdesti, ei riittävää luottamusta saada syntymään, mikäli ryhmäkoko kasvaa liian suureksi. Ryhmän sisältöjä ei voi, eikä kannata määritellä valmiiksi liian tarkkaan. Osallistujien motivaatio ja sitoutuminen vahvistuvat, kun he saavat aidosti mahdollisuuden vaikuttaa ryhmän sisältöön. Näin sisältö on mahdollista rakentaa osallistujien tavoitteita tukemaan. Parhaimmillaan sisällön suunnittelu toteutuu, kun sitä toteutetaan ammattihenkilöiden ja asiakkaiden tasavertaisella vuoropuhelulla: ammattihenkilöllä on koulutuksensa ja kokemuksensa pohjalta tietoa tärkeistä teemoista, joita kohderyhmän kanssa on hyödyllistä käsitellä. Osallistujilla on kokemustietoa ja asiantuntijuutta omasta tilanteestaan sekä siitä, millaisia taitoja tai tietoa he kokevat tarvitsevansa. 10