INARIN KUNNAN SOSIAALITOIMISTON TIEDONKERUU 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INARIN KUNNAN SOSIAALITOIMISTON TIEDONKERUU 2013"

Transkriptio

1 INARIN KUNNAN SOSIAALITOIMISTON TIEDONKERUU 2013

2 INARIN KUNNAN SOSIAALITOIMISTON TIEDONKERUU 2013 Johdanto... 1 Esipuhe... 1 Haastateltavien perustiedot... 3 Asiakkaan tilanne asiakkaan kokemana... 6 Koettu hyvinvointi... 7 Sosiaalinen tuki Virallinen tuki Epävirallinen tuki Suunnitelmallisuus Asiakassuunnitelmat Asiakastyön suunnitelmallisuus asiakkaan näkökulmasta Työskentelysuhde: asiakkaan osallisuus ja kuulluksi tuleminen Tärkeisiin asioihin keskittyminen Kuulluksi tuleminen Suunnitelman laatimiseen ja työskentelyyn osallistuminen Asiakkaan toiminnan merkitys tavoitteiden saavuttamisessa Työntekijän tuen merkitys tavoitteiden saavuttamisessa Tavoitteiden saavuttaminen Miten työskentelylle asetetut tavoitteet on saavutettu? Työskentelyn kohteena olevan asian muutos ja elämänmuutos Asiakkaiden eväitä työntekijöiden työn kehittämiseksi Työskentelysuhteeseen vaikuttavat tekijät Asiakastyön suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus Lopuksi Lähteet... 56

3 1 Johdanto Esipuhe Inarin kunnan sosiaalitoimi toteutti PaKaste 2 hankkeen rahoituksella 2013 vuoden touko, kesäja elokuun aikana tiedonkeruun, jossa toteutettiin sosiaalitoimen asiakkaille ääninauhoitettuja haastatteluja. Haastattelujen runkona käytettiin Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sähköistä tiedonkeruulomaketta, jolla sosiaalitoimistojen on määrä kerätä tietoa sosiaalitoimen asiakkaista vuosina (Niskala & Ojaniemi). Lomaketta käytettiin haastatteluissa siten, että se soveltui paremmin sekä ulkopuolisen hanketyöntekijän käyttöön että haastattelujen nauhoittamiseen. Joitakin kysymyksiä jätettiin haastatteluissa kysymättä ja joitakin kysymyksiä esitettiin sovelletusti. Lisäksi kysymykset esitettiin avoimina, mikä mahdollisti sekä numeerisen että laadullisen vastauksen saamisen asiakkaalta. Halutessaan asiakas saattoi myös vastata vain numeerisesti tai sanallisesti. Haastattelulomakkeen kysymykset ovat muuten samoja, kuin alkuperäisessä lomakkeessa, mutta niihin on lisätty laadullisia avauksia. Osa kysymyksistä on poistettu alkuperäisestä lomakkeesta, mikäli ne eivät soveltuneet kyseisten haastattelujen käyttöön. Olennaista on lisäksi, että lomakkeesta on kokonaan jätetty pois työntekijän arvio, sillä haastattelujen toteuttaja oli ulkopuolinen hanketyöntekijä, jolla ei ollut työskentelysuhdetta asiakkaisiin eikä työntekijä tiennyt asiakkaiden tilanteista etukäteen. Haastatteluissa tuotettu tieto on siis peräisin asiakkailta. Asiakkaille selvitettiin, että haastattelut toteutettaisiin tutkimus ja kehittämistarkoituksessa, ja että kukaan kunnan sosiaalitoimen työntekijöistä ei tulisi kuulemaan nauhoitettuja haastatteluita ja niiden litteroituja versioita sellaisinaan. Työyhteisölle tultaisiin esittämään kaikista haastatteluista koottua aineistoa siten, että yksittäiset asiakkaat tai työntekijät eivät ole tunnistettavissa palautteista. Tässä raportissa on käytetty suoria lainauksia asiakkaiden haastatteluista. Huomiota on kuitenkin kiinnitetty siihen, että asiakas ei ole tunnistettavissa haastattelusta esimerkiksi mielipiteensä tai puhetyylinsä vuoksi. Kaikki suorat lainaukset on muutettu kirjakielelle tunnistettavuuden vähentämiseksi. Haastatteluihin osallistui 15 asiakasta, joilta työntekijät olivat tiedustelleet kiinnostusta osallistumiseen palveluiden kehittämistarkoituksessa. Osallistumisessa ei ollut muita kriteereitä, kuin se, että asiakkaalla oli parhaillaan tai oli joskus ollut asiakkuus kunnan sosiaalitoimeen, tai hän

4 2 muulla tavoin oli tekemisissä sosiaalitoimen kanssa esimerkiksi hoitaessaan läheisensä asioita. Haastateltavat sijoittuivat vuoden ikäjakaumaan. Tässä selvityksessä on käytetty rinnalla Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa 2010 julkaistua tutkimusta, joka käsittelee sosiaaliyön vaikuttavuutta Lapin kunnissa. Tarja Kemppaisen, Kaisa Kostamo Pääkön, Asta Niskalan, Pekka Ojaniemen sekä Kerttu Vesterisen tutkimus on nimeltään Vaikuttavuuden arvioinnin ensiaskeleet Lapissa: Tutkimus sosiaalitoimistojen työn vaikuttavuudesta. Siinä tarkasteltu aineisto on määrällistä. Tämä selvitys pohjautuu laadulliseen aineistoon 15 asiakashaastattelusta. Edellä mainitussa tutkimuksessa oli kuitenkin paljon samansuuntaisia huomiota, joten tässä selvityksessä viitataan kyseisen tutkimuksen määrällisiin tuloksiin. Ne myös osaltaan täydentävät tätä tutkimusta, sillä haastateltavia oli määrällisesti vähän. On kuitenkin huomattava myös, että Inarissa kesällä 2013 kerätty laadullinen aineisto täydentää tätä tutkittua, määrällistä tietoa vaikuttavuuden arvioinnista. Selvityksen tavoitteena on antaa työntekijöille eväitä oman työnsä tutkimiseen sekä kehittämiseen ja kannustaa heitä siihen jatkossakin. Kiitokset toteutuneesta selvityksestä kuuluvat siis sekä Inarin kunnan sosiaalitoimen työyhteisölle että heidän aktiivisille, vaikuttamisesta kiinnostuneille 15 asiakkaalle jotka tuottivat arvokasta tietoa sosiaalitoimen työntekijöille heidän työnsä kehittämiseksi. Työyhteisön hyöty oli päällimmäisenä tavoitteena, mutta toivottavasti tieto välittyy työntekijöiltä myös rakenteellisemmille tasoille sekä laajemmin kehittämis ja tutkimustarkoituksiin. Nelli Haapala Kehittäjätyöntekijä Pakaste 2 hanke

5 3 Haastateltavien perustiedot Seuraavissa taulukoissa esitetään haastateltuihin asiakkaisiin liittyviä perustietoja asiakkaan syntymävuosista ei tunnistettavuuden vuoksi tässä esitetä taulukkoa, mutta haastateltavat jakaantuivat karkeasti arvioiden vuoden ikäjakaumaan: Nainen sukupuoli 4 Mies 60% Siviilisääty/perhetilanne 50% 40% 30% 20% 10% 0%

6 4 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Asiakkaan korkein koulutus 30% sosioekonominen asema 25% 20% 15% 10% 5% 0%

7 5 Asiakkuudet Asiakkuuksia kuvaava kaavio osoittaa, millaisia palveluita 15 haastateltua asiakasta kunnassa sai. Asiakkaalla saattoi olla useampia asiakkuuksia. Palvelu saatettiin määritellä asiakkaalle senkin perusteella, jos sitä oli käytetty lähiaikoina tai jos asiakas koki aiemmin käytetyn palvelun merkittäväksi ja puhui siitä paljon haastattelujen aikana. Asiakkaan arvioidessa kyseistä palvelua katsottiin tarpeelliseksi lisätä asiakas palvelun käyttäjäksi tämän haastattelun suhteen.

8 6 Asiakkaan tilanne asiakkaan kokemana Asiakkaita pyydettiin tässä osiossa arvioimaan omaa tämänhetkistä tilannettaan. Asiakasta ohjeistettiin arvioimaan kysymyksiä suullisesti ja avaamaan aihetta haastattelijalle. Asiakasta pyydettiin myös antamaan numeerinen arvio, mikäli kykeni. Asiakkaan tilanne osioon numeerisesti vastasi kaikki ne asiakkaat, joita pyydettiin antamaan numeerinen vastaus. Kolmen haastateltavan kohdalla haastattelija katsoi, että ei ollut mielekästä pyytää asiakkaalta numeerista arviota. Vastausprosentti asiakkaan tilanne osion kysymyksiin oli kaikissa 80%. Haastattelijan tekemien havaintojen mukaan asiakkaat usein rentoutuivat käytäessä kyseistä lomakkeen sivua läpi. Haastattelija osoitti kiinnostusta asiakasta ja tämän arviota kohtaan ja osoitti näin asiakkaalle, että hän oli tämän haastattelun asiantuntija. Se, että asiakas pääsi puhumaan ja avautumaan omasta tilanteestaan oli selvästi osalle asiakkaista voimaannuttava kokemus. Haastattelujen aikaa ei ollut missään tilanteessa liioin rajoitettu, eli asiakkaalle tehtiin selväksi, että haastattelu etenisi hänen ehdoilla. Osa haastateltavista vastasi asiakkaan tilanne sivun kysymyksiin pelkästään numeerisesti, eivätkä halunneet sen kummemmin keskustella aiheista. Suurimmalle osalle esitettiin näidenkin kysymysten äärelle syventäviä kysymyksiä, kuten tarkempaa kuvausta asuinoloista tai siitä, keitä asiakkaan lähiverkoston kuului. Jokaisella oli mahdollisuus syventyä kysymyksiin haluamallaan panoksella. Huomattavaa on, että haastattelujen nauhoittaminen ja laadullinen syventyminen lomakkeeseen antoi sosiaalitoimen asiakkaista paljon kirjavampaa tietoa kuin se, että kysymyksiä olisi arvioitu pelkästään numeerisesti. Kaikkein kattavimmin asiakkaan tilanne osiosta laadullista tietoa saatiin ammattilaisverkostojen tarjoamasta tuesta. Tämä tieto oli tietenkin kaikkein mielenkiintoisinta tämän selvityksen kannalta. Asiakkaan tilannetta käsittelevät tulokset on jaettu kahteen lukuun: koettu hyvinvointi ja sosiaalinen tuki. Ensimmäisessä osiossa asiakas arvioi fyysistä ja psyykkistä hyvinvointiaan, päihteiden käyttöä, väkivallan kokemuksia, asuinoloja ja taloudellista tilannettaan. Toisessa osiossa asiakas arvioi ammattilaisverkostoilta saamaansa tukea sekä epävirallista tukea, kuten lähiverkostoiltaan saamaansa tukea. Jos asiakas on antanut numeerisen arvosanan, joka ei ole täysi numeroyksikkö, kuten 5,5, on asiakkaan vastaukset jaettu 0,5 kertoimilla sekä 5 että 6 kohdalle.

9 7 Koettu hyvinvointi Numeerisesti vastanneet asiakkaat kokivat fyysisen hyvinvointinsa kohtalaiseksi tai hieman keskivertoa paremmaksi keskiarvolla 5,3 asteikolla 1=huono, 7=hyvä. Fyysistä hyvinvointia heikentävinä tekijöinä asiakkaat mainitsivat sairastelun, väsymyksen sekä arkea kuormittavina asioina alkoholin käytön, kodin ja perheen hoitamisen ja fyysisesti kuormittavassa työssä käymisen. Näistä tekijöistä huolimatta fyysinen hyvinvointi saatettiin kokea hyväksikin. Merkittävimpänä kuormittavana tekijänä mainittiin lapsiperheiden arjen kuormitus ja kiire, jotka aiheuttivat uupumusta. Fyysistä hyvinvointia edistävinä tekijöinä mainittiin säännöllinen liikunta. 5 Koettu fyysinen hyvinvointi =huono 2 3 4=keskiverto 5 6 7=hyvä Asiakkaat arvioivat henkisen hyvinvointinsa myös melko hyväksi, keskivertoa paremmaksi keskiarvolla 5,3 asteikolla 1=huono, 7=hyvä. Henkistä hyvinvointia alentavina tekijöitä oli haastateltavien mukaan kiusaaminen, sosiaalisen kanssakäymisen vähyys, stressi, epätietoisuus tulevaisuudesta, epävakaa tai huono taloudellinen tilanne, ulkopuolelta tulevat odotukset ja sosiaalitoimen itsemääräämisoikeuteen puuttuvat ja kontrolloivat toimenpiteet. Henkistä hyvinvointia edistävinä tekijöinä mainittiin lähiverkosto ja henkistä hyvinvointia tukeva ammattiapu. Osa asiakkaista vastasi kysymykseen psyykkisestä hyvinvoinnista hyvällä arvosanalla, mutta haastattelujen edetessä, asiakkaat puhuivat paljon ahdistuksesta, uupumisesta tai muusta, mikä viittasi alentuneeseen henkiseen hyvinvointiin. Haastattelujen nauhoittaminen mahdollisti tässä tapauksessa laajemman tiedon saamisen aiheesta, kun se, että kysymystä olisi arvioitu vain

10 8 pelkällä arvosanalla. Henkistä tukea ei usein koettu tarvittavan. Jos sille oli tarvetta, asiakas oli haastateltavien tapauksessa sitä jo saanut. 4 Koettu psyykkinen hyvinvointi =huono 2 3 4=keskiverto 5 6 7=hyvä Haastateltujen asiakkaiden arvioiman mukaan päihteiden käyttö oli melko alhainen, keskiarvolla 5,8 asteikolla 1=runsasta, 7=ei lainkaan. Päihteiden käyttö saatettiin arvioida olemattomaksi myös silloin, jos päihteitä tulee harvoin nautittua. Päihteiden käyttöä vähentävinä tekijöinä mainittiin säännölliset harrastukset, työssä käynti ja terveydelliset tai sairauden hoidosta johtuvat syyt, kuten lääkitys. Olennaista oli, että arjessa koettiin mielekästä ja merkityksellistä tekemistä. Päihteiden käyttöä lisäävänä tekijänä mainittiin sosiaalinen kanssakäyminen päihteitä käyttävien ihmisten kanssa sekä tekemisen puute arjessa. 7 Kokemus päihteiden käytöstä =runsasta 2 3 4=kohtalaista 5 6 7=ei lainkaan

11 9 Asiakkaat arvioivat väkivallan kokemuksia keskiarvolla 6,3 asteikolla 1=runsasta, 7=ei lainkaan. Väkivaltaa ei siis koettu merkittävästi. Asiakkaista kolme kertoi kokevansa henkistä väkivaltaa arjessa elävien ihmisten toimesta, joista yhdessä tapauksessa väkivalta mainittiin todella merkittäväksi. Lisäksi viisi kertoi saaneensa aiemmin elämässään osakseen joko henkistä tai fyysistä väkivaltaa, tai sekä että. Neljässä tapauksessa edellisistä väkivalta koettiin merkittäväksi. Kukaan ei maininnut kokevansa fyysistä väkivaltaa tällä hetkellä. Muita, kuin henkisen ja fyysisen väkivallan muotoja, kuten laiminlyöminen, ei mainittu. Huomionarvoista on se, että suurin osa haastatelluista mainitsee joskus kokeneensa väkivaltaa jossain muodossa Koettu väkivalta 1=paljon 2 3 4=jonkin verran 5 6 7=ei lainkaan Asiakkaat arvioivat asuinolojaan keskiarvolla 5,8 asteikolla 1=huono, 7=hyvä. Asuinolot koettiin keskimäärin melko hyviksi. Asuinoloja heikentävinä tekijöinä mainittiin asunnon pieni koko, etäinen sijainti palveluista, epämieluisa sijainti, epäsiisteys omista elämäntavoista johtuen, tilapäisyys ja rauhaton asuinympäristö. Asuinoloja parantavina tekijöinä mainittiin palveluihin nähden läheinen tai mieluisa sijainti, sauna, tilavuus ja rauhallinen asuinympäristö. Haastatteluista nousi esiin se, että asiakkaista merkittävä osa kertoi asuinympäristönsä olevan hieman tai merkittävästi rauhaton. Toinen merkittävänä esiinnoussut huomio liittyi lapsiperheiden ahtaaseen asumiseen. Lapsiperheissä koettiin, että asunto oli heidän käyttöönsä liian pieni. Perheenjäsenet kokevat, että eivät saa asunnossa keskenään omaa tilaa ja rauhaa. Kukaan ei kokenut asuinoloja huonoiksi.

12 10 6 Kokemus asuinoloista =huono 2 3 4=keskiverto 5 6 7=hyvä Asiakkaat arvioivat taloudellisen tilanteensa keskiarvolla 3,5 asteikolla 1=huono, 7=hyvä. Taloudellinen tilanne koettiin siis keskivertoa huonommaksi. Taloutta heikentävinä tekijöinä mainittiin heikko kyky käyttää rahaa, työttömyys, tulojen epäsäännöllisyys, auton pito ja lasten lomakaudet. Keinoina talouden hallintaan mainittiin harkinnanvarainen toimeentulotuki, asumisjärjestelyt, rahankäytön säännösteleminen viikoksi kerrallaan, päiväkeskuksessa ruokailu, julkisten liikennevälineiden käyttö oman auton sijaan, seurakunnan taloudellinen apu, lähiverkoston taloudellinen tai materiaalinen apu ja kirpputorilla asioiminen. Palautteen mukaan kirpputoritoiminta on paikkakunnalla liian pienimuotoista. Taloudellinen tilanne nähtiin myös paremmaksi silloin, jos toimeentulotukea ei tarvinnut hakea. Toimeentulotuen hakeminen saatettiin kokea nöyryyttäväksi. Aina toimeentulotukea ei tehnyt mieli hakea ja talouden kanssa yritettiin sinnitellä viimeiseen saakka. Toimeentulotukea saatettiin alikäyttää. Aina sitä elää siitä yhdestä maksupäivästä seuraavaan. H: Joo. Miten sitten, kun puhuttiin tästä taloudesta, että ei ole mikään vakaa Että jos raha loppuu niin A: No silloin on se tukiverkosto.

13 11 4 Koettu taloudellinen tilanne =huono 2 3 4=keskiverto 5 6 7=hyvä Asiakkaat arvioivat edellisten kysymysten pohjalta kokonaistilannettaan ja antoivat kokonaisarvion omalle elämäntilanteelleen. Vastausten keskiarvo oli 4,7 (asteikolla 1=huono, 7=hyvä). Asiakkaat arvioivat kokonaistilanteensa siis keskimäärin kohtalaiseksi tai hieman keskivertoa paremmaksi. Asiakkaat ottivat kokonaistilanteessaan huomioon edellisissä kysymyksissä käydyt arviot eri elämän osa alueista. Merkittävinä, kokonaistilannetta huonontavina tekijöinä mainittiin henkinen pahoinvointi sekä epätietoisuus tulevasta. 4 Kokonaisarvio asiakkaan tilanteesta =huono 2 3 4=kohtalainen 5 6 7=hyvä

14 12 Sosiaalinen tuki Virallinen tuki Asiakkaat arvioivat ammattilaisverkostoilta saamansa tuen keskiarvolla 4,3 asteikolla 1=ei tukea, 7=hyvä. Asiakkaat kokivat siis keskimääräisesti ammattilaisverkostoilta saamansa tuen kohtalaiseksi. Paikallisiin ammattilaispalveluihin asiakkaat lukivat kuuluvan ainakin sosiaalitoimiston palvelut, mielenterveystoimiston, terveyskeskuksen, Mannerheimin lastensuojeluliiton ja seurakunnan ammattiavun. Seurakunnan tukea tarkastellaan myöhemmin epävirallisen tuen osion alla. Asiakkaan mielipiteeseen ammattilaisverkostoista vaikutti esimerkiksi palvelu, työntekijä, henkilökemia, työntekijöiden vaihtuvuus, tuen oikea aikaisuus, työntekijöiden tavoitettavuus, palvelujen saatavuus ja tietous palveluista. 4 Ammattilaisverkostojen tuki =ei tukea 2 3 4=keskiverto 5 6 7=hyvä Numeerisen arvion antaneiden vastaukset jakaantuivat melko tasaisesti arvosanojen kesken. Numeerisesti vastanneista 33% koki ammattilaisverkostojen tuen hyväksi arvosanalla 6 (2 asiakasta) tai 7 (2 asiakasta). Tällöin oli huomattava, että asiakkaan suhtautuminen työntekijöihin oli myönteinen. Myös asiakkaat, jotka eivät vastanneet numeerisesti, kokivat ammattilaisverkostojen tarjoaman tuen hyväksi silloin, kun välit työntekijöihin olivat hyvät.

15 13 Merkittävinä tekijöinä mainittiin työntekijän tavoitettavuus ja luottamussuhde. Usein asiakkaalla oli näissä tapauksissa kokemus, että voi ottaa työntekijään yhteyttä koska tahansa virka ajalla ja missä asiassa hyvänsä. Merkittävän usein asiakkaat mainitsivat, että työntekijät ovat hyvin tavoitettavissa ja se on lisännyt asiakkaiden positiivisia kokemuksia sosiaalitoimen kanssa asioimisesta. Kun ammattilaisten tukeen oltiin tyytyväisiä, avuntarpeeseen reagoitiin usein nopeasti ja tilanteeseen paneuduttiin kokonaisvaltaisesti. Toimeentulotukihakemukset on asiakkaiden mukaan käsitelty nopeasti ja työntekijöiltä löytyy joustavuutta. Yllättyneitä oltiin siitä, että paikkakunnalla pääsee avun piiriin jopa nopeammin, kun muualla. Osa ammattilaisverkostoihin tyytyväisistä mainitsi, että hyvä tunne työskentelystä jäi, jos työntekijä varmisti asioiden olevan kunnossa, vaikka avun tarvetta ei sillä hetkellä ollutkaan. Numeerisesti vastanneista 25% koki ammattilaisverkostojen tuen huonoksi arvosanoilla1 (1 asiakas) tai 2 (2 asiakasta). Tällöin oli huomattavaa, että asiakkaan suhtautuminen ammattilaisiin oli yleisesti kielteinen. Myös asiakkaat, jotka eivät vastanneet numeerisesti, kokivat ammattilaisverkostojen tarjoaman tuen huonoksi silloin, kun välit työntekijöihin olivat huonontuneet. Yhteistä ymmärrystä asiakkaan ja työntekijän välillä ei usein ollut. Jos välit ammattilaisverkostoihin koettiin huonoiksi, koettiin tarjottu tukikin huonoksi tai merkityksettömäksi, vaikka kontakteja sosiaalitoimen kanssa oli kyseisten asiakkaiden kohdalla paljon ja työntekijät olivat aktiivisesti yhteydessä asiakkaaseen. Kyseisten asiakasprosessien kohdalla oli useimmiten kyse sosiaalityön kontrolloivista tai itsemääräämisoikeuteen puuttuvista toimista. Yhteistä oli, että sosiaalihuollon tukitoimista ei koettu olevan apua heidän tilanteeseensa tai koettiin, että tukitoimet eivät olleet oikeita heidän tilanteisiinsa. Useissa näistä prosesseista asiakas itse koki jääneensä ilman tukea toisten perheenjäsenten tai asiansa käsittelyn kannalta merkittävien henkilöiden kustannuksella. Numeerisesti vastanneista asiakkaista 42% koki ammattilaisverkostojen tuen kohtalaiseksi arvosanoilla 3 (1 asiakas), 4 (3 asiakasta) ja 5 (1 asiakas). Nämä asiakkaat olivat usein tyytymättömiä palvelujärjestelmään, tyytyväisiä johonkin palveluihin ja tyytymättömiä toisiin, tyytymättömiä omaan elämäntilanteeseensa tai kokivat, että tuki voisi olla vielä parempaa. Suhtautuminen ammattilaisiin näissä tilanteissa vaihteli laidasta laitaan. Huomionarvoista tässä ryhmässä oli se, että osa asiakkaista koki saavansa hyvää tukea toisista palveluista ja huonoa tukea toisista. Palvelut, joihin tässä ryhmässä oltiin tyytyväisiä, olivat sellaisia, joista asiakas koki saavansa henkistä tukea. Tyytymättömiä oltiin sosiaalityön kontrolloiviin ja itsemääräämisoikeuteen puuttuviin palveluihin. Osassa tapauksista suhtautuminen ammattilaisiin

16 14 ja heidän tarjoamaan tukeen oli hyvä, mutta järjestelmässä tai palveluntarjonnassa koettiin puutteita, tai oma elämäntilanne oli niin monimutkainen, että asiakas ei nähnyt tilanteeseen helpotusta ammattilaisverkostojen tuen avuin. Ammattilaisverkostojen tuki nähtiin merkittävän usein vain taloudellisena tukena. Sosiaalityön tuesta kysyttäessä, vastasi asiakas sen tarkoittavan Taloudellista tukea. Käytännön tuki. Toinen, sosiaalitoimen tukeen tyytymätön asiakas luonnehti tukea seuraavasti: mutta saahan sieltä sitä toimeentulotukea, niin pannaan tuo kakkonen. Suhtautumista ammattilaisverkostojen tukeen saatettiin mitata esimerkiksi harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisellä tai myöntämättä jättämisellä. Toisaalta myös toimeentulotuen varassa toistuvasti elävät saattoivat pitää ammattilaisverkostojen tarjoamaa tukea olemattomana, eli odotukset ammattilaisverkostojen tuesta mielletään myös muuksi, kuin taloudelliseksi. Useissa tällaisissa tapauksissa asiakkaan välit sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa olivat tulehtuneet. Tuen koetulla merkittävyydellä ja suhtautumisella työntekijöihin oli selvä yhteys. Osa asiakkaista, joilla oli positiivinen suhtautuminen ammattilaisiin, kokivat saaneensa työntekijöiltä myös erittäin merkittävää henkistä tukea. Osassa näistä tapauksista myös ohjaus ja neuvonta koettiin merkittäväksi tueksi. Ohjausta ja neuvontaa ei kuitenkaan aina kaivattu työntekijöiltä. Sosiaalityöntekijän osallistumista esimerkiksi työnhakuun tai opiskelujen suunnittelemiseen ei aina kaivattu, mutta asiakkaat saattoivat samanaikaisesti pitää niitä omina henkilökohtaisina tavoitteinaan. Ohjaukseen ja neuvontaan suhtautumisellakin oli merkittävä yhteys ammattilaisiin suhtautumisen kanssa. Toisaalta ammattilaisverkostoihin saatettiin suhtautua hyvin, mutta jos asiakas ei kokenut tarvetta suunnitelmalliselle tai tavoitteelliselle työskentelylle, ei asiakas useimmiten kokenut tarvetta myöskään ohjaukselle ja neuvonnalle. Ennaltaehkäiseviä palveluita kaivattiin enemmän. Haastateltavien mukaan osassa asiakasprosesseista tilanteiden pahenemisen olisi voinut ehkäistä oikeilla palveluilla, oikeaaikaisesti. Mainintoja tuli siitä, että joissakin tilanteissa asioihin reagoitiin liian myöhään, vaikka apua olisikin yritetty hakea. Osa antoi palautetta siitä, että kunnassa ei ole tarpeeksi sellaisia palveluita, jotka vastaisivat asiakkaiden näkemään tuen tarpeeseen. A: Että sitä pitäisi lisätä, että autetaan ennen kun se tilanne kärjistyy. A: ja sitten että kun on väsynyt ja stressaantunut ja näin niin sitten ei osaa sitä apuakaan hakea.

17 A: tavallaan niin kun näyttämisen tarve ja todistamisen tarve, että kyllähän minä pystyn tähän että semmoinen ylisuorittaminen, mihin sitä helposti sitten kaatuu. 15 Usein tarjottu tuki ei haastateltavien mukaan vastannut asiakkaan avun tarvetta, se ei ollut oikeaaikaista tai palveluita ei ollut saatavilla. Käytännön apua koettiin tarvittavan esimerkiksi lomakkeiden täyttämisessä. Merkittävä osa asiakkaista koki tarvitsevansa käytännön apua kotona, kuten siivoamisessa, pyykinpesussa tai lastenhoidossa. Esimerkiksi perhetyön palveluiden ei aina koettu vastaavan asiakkaiden odotuksia oikeanlaisesta avusta. Käytännön avun tarve asiakkaiden keskuudessa korostui merkittävänä. Asiakkaat näkivät usein sellaisen työn voivan ennaltaehkäistä monien vaikeiden tilanteiden kärjistymisen. Asiakkaalle oli saatettu tarjota palveluita tukemaan henkistä jaksamista, mutta asiakkaiden mukaan tarjotut palvelut olivat vääriä. Mainintoja tuli myös siitä, että sosiaalitoimen työntekijöillä ei ollut riittävää psykologista osaamista tarkastella asiakkaan henkistä hyvinvointia tai tukea sitä esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuutta keskusteluun. Keskusteluapua ei aina nähty oikeaksi ratkaisuksi asiakkaan tilanteeseen, vaikka henkinen jaksaminen olisikin kuormittunutta. Asiakkaat kokivat, että käytännön apu voisi auttaa tilanteen kärjistymisen purkamisessa ja edesauttaa henkistä jaksamista. A: Kun tarjotaan sitä keskusteluapua, niin kuka rättipoikkiväsynyt jaksaa keskustella. A: Että jos ihminen on väsynyt ja stressaantunut, niin siinähän se käytännön apu enempi on mikä auttaisi. Päiväkeskuksen toiminta koettiin merkittävänä tukena arjessa jaksamiseen. Toiminta tukee haastateltavien mukaan päihteetöntä elämää. Siellä saa nauttia edullisesti monipuolisen ja ravitsevan lounaan ja siellä järjestetään mielekästä toimintaa. Päiväkeskuksen toiminnalla mainittiin olevan hyviä vaikutuksia myös henkisen jaksamisen kannalta. Päiväkeskuksessa on keskustelumahdollisuus ja siellä järjestetään erilaisia toimintaryhmiä. Asiakkaat kertoivat, että palveluista ei aina oltu tietoisia. Osa oli päässyt palveluiden piiriin vasta tilanteen kriisiydyttyä. Palveluihin ohjattiin muiden ammattilaisten toimesta. Palveluntarjontaan toivottiin selkeyttä, ne koettiin toisaalta hajanaisiksi, eikä asiakkailla ollut aina käsitystä siitä, mistä tukea saisi. Ammattilaisverkostojen tuki koettiin pompotteluksi. Koettiin, että ammattilaiset ottavat asiakkaita vastaan, mutta siirtävät palveluyksiköstä toiseen kun näkevät, että asia kuuluu toisille ammattilaisille.

18 16 Työntekijöiden vaihtuvuus aiheutti myös tyytymättömyyttä ammattilaisverkostojen tukeen. Asiakkaiden mukaan se hidastaa asian käsittelyä. Oman tilanteensa selittäminen uudelle työntekijälle ja luottamuksen rakentaminen uuteen henkilöön koettiin raskaaksi ja turhauttavaksi. Myös se, että työntekijöiden vähäisen määrän vuoksi ei voi aina valita työntekijää, kenen kanssa asioi, aiheuttaa asiakkaille joskus ahdistusta. Asiakkaat kokevat tärkeäksi sen, että voivat asioida heille mieleisen henkilön kanssa. Asiakkaat pitävät tärkeänä myös työntekijän pätevyyttä ja ammattitaitoa. A: [työntekijät] ovat vaihtuneet aika paljon. Että se on välillä todella turhauttava sitten selittää koko historiansa uudestaan uudelle ihmiselle. Epävirallinen tuki Asiakkaat arvioivat lähiverkostojen antamaa tukea keskiarvolla 5,6 asteikolla 1=ei tukea, 7=hyvä. Lähiverkostojen tuki koettiin siis pääosin hyväksi ja myös merkittäväksi. Asiakkaiden lähiyhteisöön kuului useimmiten puoliso, lapset, vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat, sukulaiset ja ystävät ja työkaverit. Lähiverkostoilta asiakkaat kertoivat saavansa taloudellista apua, käytännönapua, esimerkiksi lasten hoitamisessa, henkistä tukea ja juttuseuraa. Lähiverkosto toimi asiakkaalle toisinaan myös hyvänä tiedonlähteenä ja apuna asioiden hoitamisessa. Lähiverkostojen antama tuki koettiin hyväksi ja merkittäväksi, lukuun ottamatta pientä osaa haastateltavista, jotka kertoivat olevansa eristäytyneitä. Merkittävää oli kuitenkin, että valtaosalle lähiverkostojen tuki oli huomattavasti tärkeämpää, kun ammattilaisverkostojen tarjoama tuki. Suurin osa koki, että lähiverkostoilta sai henkistä tukea ja asioista keskusteltiin mieluiten lähiverkoston, kun ammattilaisten kanssa. Epävirallisesta tuesta keskusteltaessa moni asiakas käytti termiä henkireikä, esimerkiksi lapsistaan. Seurakunnan tuki mainittiin haastatteluissa muutaman kerran. Asiakkaat mielsivät seurakunnan avun ammattilaisverkostojen tarjoamaksi avuksi. Seurakunnan tukea tarkastellaan tässä kuitenkin epävirallisena tukena. Asiakkaat ovat saaneet seurakunnalta esimerkiksi taloudellista apua ja seurakunta on järjestänyt retkiä, joihin osallistuminen on ollut edullista ja se on tukenut asiakkaiden toiminnallisuutta. Seurakunnan tarjoama apu koettiin hyväksi. Myös esimerkiksi kunnan kirjastopalvelut ja kirpputorit mainittiin merkittävänä, asiakkaiden elämää tukevina

19 palveluina. Vertaistuki ja toisten samassa tilanteessa olevien asiakkaiden kokemusten kuuleminen mainittiin merkittäväksi henkiseksi tueksi. 17 Suunnitelmallisuus Asiakassuunnitelmat Haastateltaessa asiakkaita asiakassuunnitelmista, oli kysymyksiä usein sovellettava, sillä suurimmalla osalla asiakkaista ei ollut laadittua asiakassuunnitelmaa. Jos asiakkaalle ei ollut tehty asiakassuunnitelmaa, kysyttiin asiakkaalta sen sijaan työskentelyn suunnitelmallisuudesta. Haastatelluille aikuissosiaalityön asiakkaille ei ole sosiaalitoimessa laadittu kirjallisia suunnitelmia, lukuun ottamatta TE toimiston kanssa laadittuja aktivointisuunnitelmia. Aikuisasiakkaista osa koki, että suunnitelma oli niin sanotusti puhuttu, eli käytiin yhdessä läpi asioita ja suunniteltiin niitä eteenpäin. Asiakastietojärjestelmän mukaan haastatelluille aikuissosiaalityön asiakkaille ei ole laadittu asiakassuunnitelmia, mikäli asiakas ei lisäksi käytä jotakin sellaista sosiaalihuollon palvelua, jossa asiakassuunnitelmat ovat lakisääteisiä. Suunnitelmia ja yhteisesti sovittuja tavoitteita asiakkaan tilanteen edistämiseksi on saatettu kirjata ylös esimerkiksi päätöksiin tai asiakaskertomuksiin. Useimmissa tapauksissa näyttäisi siltä, että esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaiden tapaamisia, puhelinkeskusteluja tai muita yhteydenottoja ei kuitenkaan useinkaan kirjata ylös asiakastietojärjestelmään asiakaskertomuksina. Huomioita saatetaan kirjata ylös asiakastietojärjestelmään lyhyinä muistiinpanoina. Asiakastyön suunnitelmallisuuden tarkasteleminen asiakastietojärjestelmän perusteella on vaikeaa, koska ylöskirjattuja tietoja on vähän. Joskus asiakkaan kanssa sovittuja tavoitteita ja suunnitelmia kirjattiin esimerkiksi päätöksen yhteyteen. Haastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, että asiakkaat eivät välttämättä edes avaa sosiaalitoimesta tulleita kirjeitä, jolloin suunnitelmien ja tavoitteiden mahdollinen kirjaaminen jää heiltä näkemättä. Toisaalta haastatteluissa mainittiin asiakastyön suunnitelmallisuudesta kysyttäessä, että tapaamisissa on aina tarkasteltu sitä, mitä on aiemmin sovittu, onko asiat toimineet ja onko asiakkaan elämässä tapahtunut muutoksia. Lapissa 2007 lähtien toteutetussa ja tulokset 2010 julkaistussa, Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen koordinoimassa sosiaalitoimistojen tiedonkeruussa perhetyö todettiin kaikkein

20 18 suunnitelmallisimmaksi sosiaalipalveluksi. Sitä pidettiin haastavana kontaktityönä, jonka työskentelyn tavoitteet olisi hyvä kirjata asiakastietojärjestelmään. (Kemppainen ym. 2010, 84.) Kunnan sosiaalitoimiston asiakastietojärjestelmässä ei kuitenkaan kenenkään haastateltavien kohdalla ole perhetyön dokumentointeja. Mainintoja asiakassuunnitelmistakaan ei haastatelluilta perhetyön asiakkailta ollut. Saman julkaisun mukaan toimeentulotukiasiakkailta Lapin kunnissa puuttuu asiakassuunnitelmat ja tilannearviot lähes kokonaan. Vain joka kymmenennelle on sellainen tehty. Tätä pidettiin erityisen huolestuttavana, sillä se voi merkitä sitä, että tällaisten asiakkaiden elämäntilannetta ei ole kartoitettu vuosiin. Toimeentulovaje nähdään taloudellisena ja laskelmallisena ongelmana, jolloin elämäntilanteen kartoitusta ja työskentelyn suunnitelmallisuutta ei välttämättä pidetä tärkeänä, vaikka taustalla usein on myös muita selvittämättömiä ja kartoittamattomia ongelmia. (mt ) Haastateltavien asiakastyötä asiakastietojärjestelmän kautta tarkasteltaessa, tilanne näyttää samansuuntaiselta. Tämä koskee siis ainoastaan asiakastietojärjestelmään kirjattuja asioita. Asiakastyön suunnitelmallisuutta on haastattelujen mukaan toteutettu enimmäkseen suullisesti asiakastyössä. Huomionarvoista oli, että lastensuojelun aikuisasiakkaat eivät välttämättä kokeneet lapsille laadittuja suunnitelmia heitä koskeviksi, vaikka suunnitelmissa vanhempien osallisuus olisi merkittävää. Osa koki, että kirjallinen suunnitelma, joka olisi laadittu henkilökohtaisesti asiakasta varten, ja käsittelisi asiakkaan ja tämän mahdollisen perheen tilannetta kokonaisvaltaisesti, voisi olla hyödyllinen jäsentämään asiakasprosessia. Useilla haastatelluilla asiakkailla oli epäselvä kuva sosiaalityön toimenpiteistä. Jos asiakkaalla tai asiakkaan perheessä oli useita palveluita, monesti asioita käsiteltiin eri työntekijöiden kanssa. Tämä lisäsi merkittävästi asiakkaan vaihtelevaa suhtautumista työntekijöihin. Toisiin suhtauduttiin paremmin kun toisiin, ja esimerkiksi palvelulla ja henkilökemialla oli tässä suhteessa paljon merkitystä Asiakas saattoi pitää palveluita täysin erillisinä, toisistaan riippumattomina. Toisaalta osa asiakkaista ilmaisi, että ei haluaisikaan mitään asiakassuunnitelmaa itselleen, vaikka sellaiseen olisi mahdollisuus. Asiakkailta kysyttiin, oliko heille tehty asiakassuunnitelma ja miten he sellaiseen suhtautuivat. Suurin osa tunnisti, jos heille ei ollut sellaista tehty, osa ei ollut varma. H: tiedätkö onko sinulla, tai teidän perheellä tiedätkö, onko teille tehty jonkinlainen asiakassuunnitelma? A: Ei, ei mitään hajua!

Miltä sosiaalitoimistojen työ näyttää tiedonkeruun valossa?

Miltä sosiaalitoimistojen työ näyttää tiedonkeruun valossa? Miltä sosiaalitoimistojen työ näyttää tiedonkeruun valossa? Dokumentoinnin kehittäminen Työkokouspäivä Rovaniemi.9.0.9.0 Pekka Ojaniemi Yleistä Koko aineistossa palautuneita lomakkeita toukokuun 0 loppuun

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Kasteessa. lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden. Pekka Ojaniemi Pekka Ojaniemi

Kasteessa. lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden. Pekka Ojaniemi Pekka Ojaniemi Nuorten osallisuus Lasten Kasteessa Lasten ja nuorten osallisuus lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden merkitys 2422015 24.2.2015, Rovaniemi Pekka Ojaniemi 1 Historiaa Rovaseudun lastensuojelun kehittämiskeskus

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö Arvoisa vastaanottaja! TOTEUTUNUT ATK-PALVELU VUONNA 2007 TAYS:n Näkökeskus on vuonna 2007 myöntänyt Teille kotona tapahtuvaa tietokoneeseen liittyvää ATK-palvelua (tietokoneen toimitus, -asennus ja/tai

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA HUOLTAJIEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 huoltajaa, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Vastaanottotiimin arviointia Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 1b Palvelurakenne vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita Suurimmat voimavarat ovat aina lapsen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Lasten osallisuus

Lasten osallisuus Lasten osallisuus 28.11.2016 1 Lapsiasiavaltuutetun toimiston korkeakouluharjoittelijoiden vierailu jyväskyläläisessä yläkoulussa Emmi Ronkainen Saara Isosomppi 28.11.2016 2 Vastaajina kasiluokkalaisia

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot