INARIN KUNNAN SOSIAALITOIMISTON TIEDONKERUU 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INARIN KUNNAN SOSIAALITOIMISTON TIEDONKERUU 2013"

Transkriptio

1 INARIN KUNNAN SOSIAALITOIMISTON TIEDONKERUU 2013

2 INARIN KUNNAN SOSIAALITOIMISTON TIEDONKERUU 2013 Johdanto... 1 Esipuhe... 1 Haastateltavien perustiedot... 3 Asiakkaan tilanne asiakkaan kokemana... 6 Koettu hyvinvointi... 7 Sosiaalinen tuki Virallinen tuki Epävirallinen tuki Suunnitelmallisuus Asiakassuunnitelmat Asiakastyön suunnitelmallisuus asiakkaan näkökulmasta Työskentelysuhde: asiakkaan osallisuus ja kuulluksi tuleminen Tärkeisiin asioihin keskittyminen Kuulluksi tuleminen Suunnitelman laatimiseen ja työskentelyyn osallistuminen Asiakkaan toiminnan merkitys tavoitteiden saavuttamisessa Työntekijän tuen merkitys tavoitteiden saavuttamisessa Tavoitteiden saavuttaminen Miten työskentelylle asetetut tavoitteet on saavutettu? Työskentelyn kohteena olevan asian muutos ja elämänmuutos Asiakkaiden eväitä työntekijöiden työn kehittämiseksi Työskentelysuhteeseen vaikuttavat tekijät Asiakastyön suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus Lopuksi Lähteet... 56

3 1 Johdanto Esipuhe Inarin kunnan sosiaalitoimi toteutti PaKaste 2 hankkeen rahoituksella 2013 vuoden touko, kesäja elokuun aikana tiedonkeruun, jossa toteutettiin sosiaalitoimen asiakkaille ääninauhoitettuja haastatteluja. Haastattelujen runkona käytettiin Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sähköistä tiedonkeruulomaketta, jolla sosiaalitoimistojen on määrä kerätä tietoa sosiaalitoimen asiakkaista vuosina (Niskala & Ojaniemi). Lomaketta käytettiin haastatteluissa siten, että se soveltui paremmin sekä ulkopuolisen hanketyöntekijän käyttöön että haastattelujen nauhoittamiseen. Joitakin kysymyksiä jätettiin haastatteluissa kysymättä ja joitakin kysymyksiä esitettiin sovelletusti. Lisäksi kysymykset esitettiin avoimina, mikä mahdollisti sekä numeerisen että laadullisen vastauksen saamisen asiakkaalta. Halutessaan asiakas saattoi myös vastata vain numeerisesti tai sanallisesti. Haastattelulomakkeen kysymykset ovat muuten samoja, kuin alkuperäisessä lomakkeessa, mutta niihin on lisätty laadullisia avauksia. Osa kysymyksistä on poistettu alkuperäisestä lomakkeesta, mikäli ne eivät soveltuneet kyseisten haastattelujen käyttöön. Olennaista on lisäksi, että lomakkeesta on kokonaan jätetty pois työntekijän arvio, sillä haastattelujen toteuttaja oli ulkopuolinen hanketyöntekijä, jolla ei ollut työskentelysuhdetta asiakkaisiin eikä työntekijä tiennyt asiakkaiden tilanteista etukäteen. Haastatteluissa tuotettu tieto on siis peräisin asiakkailta. Asiakkaille selvitettiin, että haastattelut toteutettaisiin tutkimus ja kehittämistarkoituksessa, ja että kukaan kunnan sosiaalitoimen työntekijöistä ei tulisi kuulemaan nauhoitettuja haastatteluita ja niiden litteroituja versioita sellaisinaan. Työyhteisölle tultaisiin esittämään kaikista haastatteluista koottua aineistoa siten, että yksittäiset asiakkaat tai työntekijät eivät ole tunnistettavissa palautteista. Tässä raportissa on käytetty suoria lainauksia asiakkaiden haastatteluista. Huomiota on kuitenkin kiinnitetty siihen, että asiakas ei ole tunnistettavissa haastattelusta esimerkiksi mielipiteensä tai puhetyylinsä vuoksi. Kaikki suorat lainaukset on muutettu kirjakielelle tunnistettavuuden vähentämiseksi. Haastatteluihin osallistui 15 asiakasta, joilta työntekijät olivat tiedustelleet kiinnostusta osallistumiseen palveluiden kehittämistarkoituksessa. Osallistumisessa ei ollut muita kriteereitä, kuin se, että asiakkaalla oli parhaillaan tai oli joskus ollut asiakkuus kunnan sosiaalitoimeen, tai hän

4 2 muulla tavoin oli tekemisissä sosiaalitoimen kanssa esimerkiksi hoitaessaan läheisensä asioita. Haastateltavat sijoittuivat vuoden ikäjakaumaan. Tässä selvityksessä on käytetty rinnalla Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa 2010 julkaistua tutkimusta, joka käsittelee sosiaaliyön vaikuttavuutta Lapin kunnissa. Tarja Kemppaisen, Kaisa Kostamo Pääkön, Asta Niskalan, Pekka Ojaniemen sekä Kerttu Vesterisen tutkimus on nimeltään Vaikuttavuuden arvioinnin ensiaskeleet Lapissa: Tutkimus sosiaalitoimistojen työn vaikuttavuudesta. Siinä tarkasteltu aineisto on määrällistä. Tämä selvitys pohjautuu laadulliseen aineistoon 15 asiakashaastattelusta. Edellä mainitussa tutkimuksessa oli kuitenkin paljon samansuuntaisia huomiota, joten tässä selvityksessä viitataan kyseisen tutkimuksen määrällisiin tuloksiin. Ne myös osaltaan täydentävät tätä tutkimusta, sillä haastateltavia oli määrällisesti vähän. On kuitenkin huomattava myös, että Inarissa kesällä 2013 kerätty laadullinen aineisto täydentää tätä tutkittua, määrällistä tietoa vaikuttavuuden arvioinnista. Selvityksen tavoitteena on antaa työntekijöille eväitä oman työnsä tutkimiseen sekä kehittämiseen ja kannustaa heitä siihen jatkossakin. Kiitokset toteutuneesta selvityksestä kuuluvat siis sekä Inarin kunnan sosiaalitoimen työyhteisölle että heidän aktiivisille, vaikuttamisesta kiinnostuneille 15 asiakkaalle jotka tuottivat arvokasta tietoa sosiaalitoimen työntekijöille heidän työnsä kehittämiseksi. Työyhteisön hyöty oli päällimmäisenä tavoitteena, mutta toivottavasti tieto välittyy työntekijöiltä myös rakenteellisemmille tasoille sekä laajemmin kehittämis ja tutkimustarkoituksiin. Nelli Haapala Kehittäjätyöntekijä Pakaste 2 hanke

5 3 Haastateltavien perustiedot Seuraavissa taulukoissa esitetään haastateltuihin asiakkaisiin liittyviä perustietoja asiakkaan syntymävuosista ei tunnistettavuuden vuoksi tässä esitetä taulukkoa, mutta haastateltavat jakaantuivat karkeasti arvioiden vuoden ikäjakaumaan: Nainen sukupuoli 4 Mies 60% Siviilisääty/perhetilanne 50% 40% 30% 20% 10% 0%

6 4 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Asiakkaan korkein koulutus 30% sosioekonominen asema 25% 20% 15% 10% 5% 0%

7 5 Asiakkuudet Asiakkuuksia kuvaava kaavio osoittaa, millaisia palveluita 15 haastateltua asiakasta kunnassa sai. Asiakkaalla saattoi olla useampia asiakkuuksia. Palvelu saatettiin määritellä asiakkaalle senkin perusteella, jos sitä oli käytetty lähiaikoina tai jos asiakas koki aiemmin käytetyn palvelun merkittäväksi ja puhui siitä paljon haastattelujen aikana. Asiakkaan arvioidessa kyseistä palvelua katsottiin tarpeelliseksi lisätä asiakas palvelun käyttäjäksi tämän haastattelun suhteen.

8 6 Asiakkaan tilanne asiakkaan kokemana Asiakkaita pyydettiin tässä osiossa arvioimaan omaa tämänhetkistä tilannettaan. Asiakasta ohjeistettiin arvioimaan kysymyksiä suullisesti ja avaamaan aihetta haastattelijalle. Asiakasta pyydettiin myös antamaan numeerinen arvio, mikäli kykeni. Asiakkaan tilanne osioon numeerisesti vastasi kaikki ne asiakkaat, joita pyydettiin antamaan numeerinen vastaus. Kolmen haastateltavan kohdalla haastattelija katsoi, että ei ollut mielekästä pyytää asiakkaalta numeerista arviota. Vastausprosentti asiakkaan tilanne osion kysymyksiin oli kaikissa 80%. Haastattelijan tekemien havaintojen mukaan asiakkaat usein rentoutuivat käytäessä kyseistä lomakkeen sivua läpi. Haastattelija osoitti kiinnostusta asiakasta ja tämän arviota kohtaan ja osoitti näin asiakkaalle, että hän oli tämän haastattelun asiantuntija. Se, että asiakas pääsi puhumaan ja avautumaan omasta tilanteestaan oli selvästi osalle asiakkaista voimaannuttava kokemus. Haastattelujen aikaa ei ollut missään tilanteessa liioin rajoitettu, eli asiakkaalle tehtiin selväksi, että haastattelu etenisi hänen ehdoilla. Osa haastateltavista vastasi asiakkaan tilanne sivun kysymyksiin pelkästään numeerisesti, eivätkä halunneet sen kummemmin keskustella aiheista. Suurimmalle osalle esitettiin näidenkin kysymysten äärelle syventäviä kysymyksiä, kuten tarkempaa kuvausta asuinoloista tai siitä, keitä asiakkaan lähiverkoston kuului. Jokaisella oli mahdollisuus syventyä kysymyksiin haluamallaan panoksella. Huomattavaa on, että haastattelujen nauhoittaminen ja laadullinen syventyminen lomakkeeseen antoi sosiaalitoimen asiakkaista paljon kirjavampaa tietoa kuin se, että kysymyksiä olisi arvioitu pelkästään numeerisesti. Kaikkein kattavimmin asiakkaan tilanne osiosta laadullista tietoa saatiin ammattilaisverkostojen tarjoamasta tuesta. Tämä tieto oli tietenkin kaikkein mielenkiintoisinta tämän selvityksen kannalta. Asiakkaan tilannetta käsittelevät tulokset on jaettu kahteen lukuun: koettu hyvinvointi ja sosiaalinen tuki. Ensimmäisessä osiossa asiakas arvioi fyysistä ja psyykkistä hyvinvointiaan, päihteiden käyttöä, väkivallan kokemuksia, asuinoloja ja taloudellista tilannettaan. Toisessa osiossa asiakas arvioi ammattilaisverkostoilta saamaansa tukea sekä epävirallista tukea, kuten lähiverkostoiltaan saamaansa tukea. Jos asiakas on antanut numeerisen arvosanan, joka ei ole täysi numeroyksikkö, kuten 5,5, on asiakkaan vastaukset jaettu 0,5 kertoimilla sekä 5 että 6 kohdalle.

9 7 Koettu hyvinvointi Numeerisesti vastanneet asiakkaat kokivat fyysisen hyvinvointinsa kohtalaiseksi tai hieman keskivertoa paremmaksi keskiarvolla 5,3 asteikolla 1=huono, 7=hyvä. Fyysistä hyvinvointia heikentävinä tekijöinä asiakkaat mainitsivat sairastelun, väsymyksen sekä arkea kuormittavina asioina alkoholin käytön, kodin ja perheen hoitamisen ja fyysisesti kuormittavassa työssä käymisen. Näistä tekijöistä huolimatta fyysinen hyvinvointi saatettiin kokea hyväksikin. Merkittävimpänä kuormittavana tekijänä mainittiin lapsiperheiden arjen kuormitus ja kiire, jotka aiheuttivat uupumusta. Fyysistä hyvinvointia edistävinä tekijöinä mainittiin säännöllinen liikunta. 5 Koettu fyysinen hyvinvointi =huono 2 3 4=keskiverto 5 6 7=hyvä Asiakkaat arvioivat henkisen hyvinvointinsa myös melko hyväksi, keskivertoa paremmaksi keskiarvolla 5,3 asteikolla 1=huono, 7=hyvä. Henkistä hyvinvointia alentavina tekijöitä oli haastateltavien mukaan kiusaaminen, sosiaalisen kanssakäymisen vähyys, stressi, epätietoisuus tulevaisuudesta, epävakaa tai huono taloudellinen tilanne, ulkopuolelta tulevat odotukset ja sosiaalitoimen itsemääräämisoikeuteen puuttuvat ja kontrolloivat toimenpiteet. Henkistä hyvinvointia edistävinä tekijöinä mainittiin lähiverkosto ja henkistä hyvinvointia tukeva ammattiapu. Osa asiakkaista vastasi kysymykseen psyykkisestä hyvinvoinnista hyvällä arvosanalla, mutta haastattelujen edetessä, asiakkaat puhuivat paljon ahdistuksesta, uupumisesta tai muusta, mikä viittasi alentuneeseen henkiseen hyvinvointiin. Haastattelujen nauhoittaminen mahdollisti tässä tapauksessa laajemman tiedon saamisen aiheesta, kun se, että kysymystä olisi arvioitu vain

10 8 pelkällä arvosanalla. Henkistä tukea ei usein koettu tarvittavan. Jos sille oli tarvetta, asiakas oli haastateltavien tapauksessa sitä jo saanut. 4 Koettu psyykkinen hyvinvointi =huono 2 3 4=keskiverto 5 6 7=hyvä Haastateltujen asiakkaiden arvioiman mukaan päihteiden käyttö oli melko alhainen, keskiarvolla 5,8 asteikolla 1=runsasta, 7=ei lainkaan. Päihteiden käyttö saatettiin arvioida olemattomaksi myös silloin, jos päihteitä tulee harvoin nautittua. Päihteiden käyttöä vähentävinä tekijöinä mainittiin säännölliset harrastukset, työssä käynti ja terveydelliset tai sairauden hoidosta johtuvat syyt, kuten lääkitys. Olennaista oli, että arjessa koettiin mielekästä ja merkityksellistä tekemistä. Päihteiden käyttöä lisäävänä tekijänä mainittiin sosiaalinen kanssakäyminen päihteitä käyttävien ihmisten kanssa sekä tekemisen puute arjessa. 7 Kokemus päihteiden käytöstä =runsasta 2 3 4=kohtalaista 5 6 7=ei lainkaan

11 9 Asiakkaat arvioivat väkivallan kokemuksia keskiarvolla 6,3 asteikolla 1=runsasta, 7=ei lainkaan. Väkivaltaa ei siis koettu merkittävästi. Asiakkaista kolme kertoi kokevansa henkistä väkivaltaa arjessa elävien ihmisten toimesta, joista yhdessä tapauksessa väkivalta mainittiin todella merkittäväksi. Lisäksi viisi kertoi saaneensa aiemmin elämässään osakseen joko henkistä tai fyysistä väkivaltaa, tai sekä että. Neljässä tapauksessa edellisistä väkivalta koettiin merkittäväksi. Kukaan ei maininnut kokevansa fyysistä väkivaltaa tällä hetkellä. Muita, kuin henkisen ja fyysisen väkivallan muotoja, kuten laiminlyöminen, ei mainittu. Huomionarvoista on se, että suurin osa haastatelluista mainitsee joskus kokeneensa väkivaltaa jossain muodossa Koettu väkivalta 1=paljon 2 3 4=jonkin verran 5 6 7=ei lainkaan Asiakkaat arvioivat asuinolojaan keskiarvolla 5,8 asteikolla 1=huono, 7=hyvä. Asuinolot koettiin keskimäärin melko hyviksi. Asuinoloja heikentävinä tekijöinä mainittiin asunnon pieni koko, etäinen sijainti palveluista, epämieluisa sijainti, epäsiisteys omista elämäntavoista johtuen, tilapäisyys ja rauhaton asuinympäristö. Asuinoloja parantavina tekijöinä mainittiin palveluihin nähden läheinen tai mieluisa sijainti, sauna, tilavuus ja rauhallinen asuinympäristö. Haastatteluista nousi esiin se, että asiakkaista merkittävä osa kertoi asuinympäristönsä olevan hieman tai merkittävästi rauhaton. Toinen merkittävänä esiinnoussut huomio liittyi lapsiperheiden ahtaaseen asumiseen. Lapsiperheissä koettiin, että asunto oli heidän käyttöönsä liian pieni. Perheenjäsenet kokevat, että eivät saa asunnossa keskenään omaa tilaa ja rauhaa. Kukaan ei kokenut asuinoloja huonoiksi.

12 10 6 Kokemus asuinoloista =huono 2 3 4=keskiverto 5 6 7=hyvä Asiakkaat arvioivat taloudellisen tilanteensa keskiarvolla 3,5 asteikolla 1=huono, 7=hyvä. Taloudellinen tilanne koettiin siis keskivertoa huonommaksi. Taloutta heikentävinä tekijöinä mainittiin heikko kyky käyttää rahaa, työttömyys, tulojen epäsäännöllisyys, auton pito ja lasten lomakaudet. Keinoina talouden hallintaan mainittiin harkinnanvarainen toimeentulotuki, asumisjärjestelyt, rahankäytön säännösteleminen viikoksi kerrallaan, päiväkeskuksessa ruokailu, julkisten liikennevälineiden käyttö oman auton sijaan, seurakunnan taloudellinen apu, lähiverkoston taloudellinen tai materiaalinen apu ja kirpputorilla asioiminen. Palautteen mukaan kirpputoritoiminta on paikkakunnalla liian pienimuotoista. Taloudellinen tilanne nähtiin myös paremmaksi silloin, jos toimeentulotukea ei tarvinnut hakea. Toimeentulotuen hakeminen saatettiin kokea nöyryyttäväksi. Aina toimeentulotukea ei tehnyt mieli hakea ja talouden kanssa yritettiin sinnitellä viimeiseen saakka. Toimeentulotukea saatettiin alikäyttää. Aina sitä elää siitä yhdestä maksupäivästä seuraavaan. H: Joo. Miten sitten, kun puhuttiin tästä taloudesta, että ei ole mikään vakaa Että jos raha loppuu niin A: No silloin on se tukiverkosto.

13 11 4 Koettu taloudellinen tilanne =huono 2 3 4=keskiverto 5 6 7=hyvä Asiakkaat arvioivat edellisten kysymysten pohjalta kokonaistilannettaan ja antoivat kokonaisarvion omalle elämäntilanteelleen. Vastausten keskiarvo oli 4,7 (asteikolla 1=huono, 7=hyvä). Asiakkaat arvioivat kokonaistilanteensa siis keskimäärin kohtalaiseksi tai hieman keskivertoa paremmaksi. Asiakkaat ottivat kokonaistilanteessaan huomioon edellisissä kysymyksissä käydyt arviot eri elämän osa alueista. Merkittävinä, kokonaistilannetta huonontavina tekijöinä mainittiin henkinen pahoinvointi sekä epätietoisuus tulevasta. 4 Kokonaisarvio asiakkaan tilanteesta =huono 2 3 4=kohtalainen 5 6 7=hyvä

14 12 Sosiaalinen tuki Virallinen tuki Asiakkaat arvioivat ammattilaisverkostoilta saamansa tuen keskiarvolla 4,3 asteikolla 1=ei tukea, 7=hyvä. Asiakkaat kokivat siis keskimääräisesti ammattilaisverkostoilta saamansa tuen kohtalaiseksi. Paikallisiin ammattilaispalveluihin asiakkaat lukivat kuuluvan ainakin sosiaalitoimiston palvelut, mielenterveystoimiston, terveyskeskuksen, Mannerheimin lastensuojeluliiton ja seurakunnan ammattiavun. Seurakunnan tukea tarkastellaan myöhemmin epävirallisen tuen osion alla. Asiakkaan mielipiteeseen ammattilaisverkostoista vaikutti esimerkiksi palvelu, työntekijä, henkilökemia, työntekijöiden vaihtuvuus, tuen oikea aikaisuus, työntekijöiden tavoitettavuus, palvelujen saatavuus ja tietous palveluista. 4 Ammattilaisverkostojen tuki =ei tukea 2 3 4=keskiverto 5 6 7=hyvä Numeerisen arvion antaneiden vastaukset jakaantuivat melko tasaisesti arvosanojen kesken. Numeerisesti vastanneista 33% koki ammattilaisverkostojen tuen hyväksi arvosanalla 6 (2 asiakasta) tai 7 (2 asiakasta). Tällöin oli huomattava, että asiakkaan suhtautuminen työntekijöihin oli myönteinen. Myös asiakkaat, jotka eivät vastanneet numeerisesti, kokivat ammattilaisverkostojen tarjoaman tuen hyväksi silloin, kun välit työntekijöihin olivat hyvät.

15 13 Merkittävinä tekijöinä mainittiin työntekijän tavoitettavuus ja luottamussuhde. Usein asiakkaalla oli näissä tapauksissa kokemus, että voi ottaa työntekijään yhteyttä koska tahansa virka ajalla ja missä asiassa hyvänsä. Merkittävän usein asiakkaat mainitsivat, että työntekijät ovat hyvin tavoitettavissa ja se on lisännyt asiakkaiden positiivisia kokemuksia sosiaalitoimen kanssa asioimisesta. Kun ammattilaisten tukeen oltiin tyytyväisiä, avuntarpeeseen reagoitiin usein nopeasti ja tilanteeseen paneuduttiin kokonaisvaltaisesti. Toimeentulotukihakemukset on asiakkaiden mukaan käsitelty nopeasti ja työntekijöiltä löytyy joustavuutta. Yllättyneitä oltiin siitä, että paikkakunnalla pääsee avun piiriin jopa nopeammin, kun muualla. Osa ammattilaisverkostoihin tyytyväisistä mainitsi, että hyvä tunne työskentelystä jäi, jos työntekijä varmisti asioiden olevan kunnossa, vaikka avun tarvetta ei sillä hetkellä ollutkaan. Numeerisesti vastanneista 25% koki ammattilaisverkostojen tuen huonoksi arvosanoilla1 (1 asiakas) tai 2 (2 asiakasta). Tällöin oli huomattavaa, että asiakkaan suhtautuminen ammattilaisiin oli yleisesti kielteinen. Myös asiakkaat, jotka eivät vastanneet numeerisesti, kokivat ammattilaisverkostojen tarjoaman tuen huonoksi silloin, kun välit työntekijöihin olivat huonontuneet. Yhteistä ymmärrystä asiakkaan ja työntekijän välillä ei usein ollut. Jos välit ammattilaisverkostoihin koettiin huonoiksi, koettiin tarjottu tukikin huonoksi tai merkityksettömäksi, vaikka kontakteja sosiaalitoimen kanssa oli kyseisten asiakkaiden kohdalla paljon ja työntekijät olivat aktiivisesti yhteydessä asiakkaaseen. Kyseisten asiakasprosessien kohdalla oli useimmiten kyse sosiaalityön kontrolloivista tai itsemääräämisoikeuteen puuttuvista toimista. Yhteistä oli, että sosiaalihuollon tukitoimista ei koettu olevan apua heidän tilanteeseensa tai koettiin, että tukitoimet eivät olleet oikeita heidän tilanteisiinsa. Useissa näistä prosesseista asiakas itse koki jääneensä ilman tukea toisten perheenjäsenten tai asiansa käsittelyn kannalta merkittävien henkilöiden kustannuksella. Numeerisesti vastanneista asiakkaista 42% koki ammattilaisverkostojen tuen kohtalaiseksi arvosanoilla 3 (1 asiakas), 4 (3 asiakasta) ja 5 (1 asiakas). Nämä asiakkaat olivat usein tyytymättömiä palvelujärjestelmään, tyytyväisiä johonkin palveluihin ja tyytymättömiä toisiin, tyytymättömiä omaan elämäntilanteeseensa tai kokivat, että tuki voisi olla vielä parempaa. Suhtautuminen ammattilaisiin näissä tilanteissa vaihteli laidasta laitaan. Huomionarvoista tässä ryhmässä oli se, että osa asiakkaista koki saavansa hyvää tukea toisista palveluista ja huonoa tukea toisista. Palvelut, joihin tässä ryhmässä oltiin tyytyväisiä, olivat sellaisia, joista asiakas koki saavansa henkistä tukea. Tyytymättömiä oltiin sosiaalityön kontrolloiviin ja itsemääräämisoikeuteen puuttuviin palveluihin. Osassa tapauksista suhtautuminen ammattilaisiin

16 14 ja heidän tarjoamaan tukeen oli hyvä, mutta järjestelmässä tai palveluntarjonnassa koettiin puutteita, tai oma elämäntilanne oli niin monimutkainen, että asiakas ei nähnyt tilanteeseen helpotusta ammattilaisverkostojen tuen avuin. Ammattilaisverkostojen tuki nähtiin merkittävän usein vain taloudellisena tukena. Sosiaalityön tuesta kysyttäessä, vastasi asiakas sen tarkoittavan Taloudellista tukea. Käytännön tuki. Toinen, sosiaalitoimen tukeen tyytymätön asiakas luonnehti tukea seuraavasti: mutta saahan sieltä sitä toimeentulotukea, niin pannaan tuo kakkonen. Suhtautumista ammattilaisverkostojen tukeen saatettiin mitata esimerkiksi harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisellä tai myöntämättä jättämisellä. Toisaalta myös toimeentulotuen varassa toistuvasti elävät saattoivat pitää ammattilaisverkostojen tarjoamaa tukea olemattomana, eli odotukset ammattilaisverkostojen tuesta mielletään myös muuksi, kuin taloudelliseksi. Useissa tällaisissa tapauksissa asiakkaan välit sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa olivat tulehtuneet. Tuen koetulla merkittävyydellä ja suhtautumisella työntekijöihin oli selvä yhteys. Osa asiakkaista, joilla oli positiivinen suhtautuminen ammattilaisiin, kokivat saaneensa työntekijöiltä myös erittäin merkittävää henkistä tukea. Osassa näistä tapauksista myös ohjaus ja neuvonta koettiin merkittäväksi tueksi. Ohjausta ja neuvontaa ei kuitenkaan aina kaivattu työntekijöiltä. Sosiaalityöntekijän osallistumista esimerkiksi työnhakuun tai opiskelujen suunnittelemiseen ei aina kaivattu, mutta asiakkaat saattoivat samanaikaisesti pitää niitä omina henkilökohtaisina tavoitteinaan. Ohjaukseen ja neuvontaan suhtautumisellakin oli merkittävä yhteys ammattilaisiin suhtautumisen kanssa. Toisaalta ammattilaisverkostoihin saatettiin suhtautua hyvin, mutta jos asiakas ei kokenut tarvetta suunnitelmalliselle tai tavoitteelliselle työskentelylle, ei asiakas useimmiten kokenut tarvetta myöskään ohjaukselle ja neuvonnalle. Ennaltaehkäiseviä palveluita kaivattiin enemmän. Haastateltavien mukaan osassa asiakasprosesseista tilanteiden pahenemisen olisi voinut ehkäistä oikeilla palveluilla, oikeaaikaisesti. Mainintoja tuli siitä, että joissakin tilanteissa asioihin reagoitiin liian myöhään, vaikka apua olisikin yritetty hakea. Osa antoi palautetta siitä, että kunnassa ei ole tarpeeksi sellaisia palveluita, jotka vastaisivat asiakkaiden näkemään tuen tarpeeseen. A: Että sitä pitäisi lisätä, että autetaan ennen kun se tilanne kärjistyy. A: ja sitten että kun on väsynyt ja stressaantunut ja näin niin sitten ei osaa sitä apuakaan hakea.

17 A: tavallaan niin kun näyttämisen tarve ja todistamisen tarve, että kyllähän minä pystyn tähän että semmoinen ylisuorittaminen, mihin sitä helposti sitten kaatuu. 15 Usein tarjottu tuki ei haastateltavien mukaan vastannut asiakkaan avun tarvetta, se ei ollut oikeaaikaista tai palveluita ei ollut saatavilla. Käytännön apua koettiin tarvittavan esimerkiksi lomakkeiden täyttämisessä. Merkittävä osa asiakkaista koki tarvitsevansa käytännön apua kotona, kuten siivoamisessa, pyykinpesussa tai lastenhoidossa. Esimerkiksi perhetyön palveluiden ei aina koettu vastaavan asiakkaiden odotuksia oikeanlaisesta avusta. Käytännön avun tarve asiakkaiden keskuudessa korostui merkittävänä. Asiakkaat näkivät usein sellaisen työn voivan ennaltaehkäistä monien vaikeiden tilanteiden kärjistymisen. Asiakkaalle oli saatettu tarjota palveluita tukemaan henkistä jaksamista, mutta asiakkaiden mukaan tarjotut palvelut olivat vääriä. Mainintoja tuli myös siitä, että sosiaalitoimen työntekijöillä ei ollut riittävää psykologista osaamista tarkastella asiakkaan henkistä hyvinvointia tai tukea sitä esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuutta keskusteluun. Keskusteluapua ei aina nähty oikeaksi ratkaisuksi asiakkaan tilanteeseen, vaikka henkinen jaksaminen olisikin kuormittunutta. Asiakkaat kokivat, että käytännön apu voisi auttaa tilanteen kärjistymisen purkamisessa ja edesauttaa henkistä jaksamista. A: Kun tarjotaan sitä keskusteluapua, niin kuka rättipoikkiväsynyt jaksaa keskustella. A: Että jos ihminen on väsynyt ja stressaantunut, niin siinähän se käytännön apu enempi on mikä auttaisi. Päiväkeskuksen toiminta koettiin merkittävänä tukena arjessa jaksamiseen. Toiminta tukee haastateltavien mukaan päihteetöntä elämää. Siellä saa nauttia edullisesti monipuolisen ja ravitsevan lounaan ja siellä järjestetään mielekästä toimintaa. Päiväkeskuksen toiminnalla mainittiin olevan hyviä vaikutuksia myös henkisen jaksamisen kannalta. Päiväkeskuksessa on keskustelumahdollisuus ja siellä järjestetään erilaisia toimintaryhmiä. Asiakkaat kertoivat, että palveluista ei aina oltu tietoisia. Osa oli päässyt palveluiden piiriin vasta tilanteen kriisiydyttyä. Palveluihin ohjattiin muiden ammattilaisten toimesta. Palveluntarjontaan toivottiin selkeyttä, ne koettiin toisaalta hajanaisiksi, eikä asiakkailla ollut aina käsitystä siitä, mistä tukea saisi. Ammattilaisverkostojen tuki koettiin pompotteluksi. Koettiin, että ammattilaiset ottavat asiakkaita vastaan, mutta siirtävät palveluyksiköstä toiseen kun näkevät, että asia kuuluu toisille ammattilaisille.

18 16 Työntekijöiden vaihtuvuus aiheutti myös tyytymättömyyttä ammattilaisverkostojen tukeen. Asiakkaiden mukaan se hidastaa asian käsittelyä. Oman tilanteensa selittäminen uudelle työntekijälle ja luottamuksen rakentaminen uuteen henkilöön koettiin raskaaksi ja turhauttavaksi. Myös se, että työntekijöiden vähäisen määrän vuoksi ei voi aina valita työntekijää, kenen kanssa asioi, aiheuttaa asiakkaille joskus ahdistusta. Asiakkaat kokevat tärkeäksi sen, että voivat asioida heille mieleisen henkilön kanssa. Asiakkaat pitävät tärkeänä myös työntekijän pätevyyttä ja ammattitaitoa. A: [työntekijät] ovat vaihtuneet aika paljon. Että se on välillä todella turhauttava sitten selittää koko historiansa uudestaan uudelle ihmiselle. Epävirallinen tuki Asiakkaat arvioivat lähiverkostojen antamaa tukea keskiarvolla 5,6 asteikolla 1=ei tukea, 7=hyvä. Lähiverkostojen tuki koettiin siis pääosin hyväksi ja myös merkittäväksi. Asiakkaiden lähiyhteisöön kuului useimmiten puoliso, lapset, vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat, sukulaiset ja ystävät ja työkaverit. Lähiverkostoilta asiakkaat kertoivat saavansa taloudellista apua, käytännönapua, esimerkiksi lasten hoitamisessa, henkistä tukea ja juttuseuraa. Lähiverkosto toimi asiakkaalle toisinaan myös hyvänä tiedonlähteenä ja apuna asioiden hoitamisessa. Lähiverkostojen antama tuki koettiin hyväksi ja merkittäväksi, lukuun ottamatta pientä osaa haastateltavista, jotka kertoivat olevansa eristäytyneitä. Merkittävää oli kuitenkin, että valtaosalle lähiverkostojen tuki oli huomattavasti tärkeämpää, kun ammattilaisverkostojen tarjoama tuki. Suurin osa koki, että lähiverkostoilta sai henkistä tukea ja asioista keskusteltiin mieluiten lähiverkoston, kun ammattilaisten kanssa. Epävirallisesta tuesta keskusteltaessa moni asiakas käytti termiä henkireikä, esimerkiksi lapsistaan. Seurakunnan tuki mainittiin haastatteluissa muutaman kerran. Asiakkaat mielsivät seurakunnan avun ammattilaisverkostojen tarjoamaksi avuksi. Seurakunnan tukea tarkastellaan tässä kuitenkin epävirallisena tukena. Asiakkaat ovat saaneet seurakunnalta esimerkiksi taloudellista apua ja seurakunta on järjestänyt retkiä, joihin osallistuminen on ollut edullista ja se on tukenut asiakkaiden toiminnallisuutta. Seurakunnan tarjoama apu koettiin hyväksi. Myös esimerkiksi kunnan kirjastopalvelut ja kirpputorit mainittiin merkittävänä, asiakkaiden elämää tukevina

19 palveluina. Vertaistuki ja toisten samassa tilanteessa olevien asiakkaiden kokemusten kuuleminen mainittiin merkittäväksi henkiseksi tueksi. 17 Suunnitelmallisuus Asiakassuunnitelmat Haastateltaessa asiakkaita asiakassuunnitelmista, oli kysymyksiä usein sovellettava, sillä suurimmalla osalla asiakkaista ei ollut laadittua asiakassuunnitelmaa. Jos asiakkaalle ei ollut tehty asiakassuunnitelmaa, kysyttiin asiakkaalta sen sijaan työskentelyn suunnitelmallisuudesta. Haastatelluille aikuissosiaalityön asiakkaille ei ole sosiaalitoimessa laadittu kirjallisia suunnitelmia, lukuun ottamatta TE toimiston kanssa laadittuja aktivointisuunnitelmia. Aikuisasiakkaista osa koki, että suunnitelma oli niin sanotusti puhuttu, eli käytiin yhdessä läpi asioita ja suunniteltiin niitä eteenpäin. Asiakastietojärjestelmän mukaan haastatelluille aikuissosiaalityön asiakkaille ei ole laadittu asiakassuunnitelmia, mikäli asiakas ei lisäksi käytä jotakin sellaista sosiaalihuollon palvelua, jossa asiakassuunnitelmat ovat lakisääteisiä. Suunnitelmia ja yhteisesti sovittuja tavoitteita asiakkaan tilanteen edistämiseksi on saatettu kirjata ylös esimerkiksi päätöksiin tai asiakaskertomuksiin. Useimmissa tapauksissa näyttäisi siltä, että esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaiden tapaamisia, puhelinkeskusteluja tai muita yhteydenottoja ei kuitenkaan useinkaan kirjata ylös asiakastietojärjestelmään asiakaskertomuksina. Huomioita saatetaan kirjata ylös asiakastietojärjestelmään lyhyinä muistiinpanoina. Asiakastyön suunnitelmallisuuden tarkasteleminen asiakastietojärjestelmän perusteella on vaikeaa, koska ylöskirjattuja tietoja on vähän. Joskus asiakkaan kanssa sovittuja tavoitteita ja suunnitelmia kirjattiin esimerkiksi päätöksen yhteyteen. Haastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, että asiakkaat eivät välttämättä edes avaa sosiaalitoimesta tulleita kirjeitä, jolloin suunnitelmien ja tavoitteiden mahdollinen kirjaaminen jää heiltä näkemättä. Toisaalta haastatteluissa mainittiin asiakastyön suunnitelmallisuudesta kysyttäessä, että tapaamisissa on aina tarkasteltu sitä, mitä on aiemmin sovittu, onko asiat toimineet ja onko asiakkaan elämässä tapahtunut muutoksia. Lapissa 2007 lähtien toteutetussa ja tulokset 2010 julkaistussa, Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen koordinoimassa sosiaalitoimistojen tiedonkeruussa perhetyö todettiin kaikkein

20 18 suunnitelmallisimmaksi sosiaalipalveluksi. Sitä pidettiin haastavana kontaktityönä, jonka työskentelyn tavoitteet olisi hyvä kirjata asiakastietojärjestelmään. (Kemppainen ym. 2010, 84.) Kunnan sosiaalitoimiston asiakastietojärjestelmässä ei kuitenkaan kenenkään haastateltavien kohdalla ole perhetyön dokumentointeja. Mainintoja asiakassuunnitelmistakaan ei haastatelluilta perhetyön asiakkailta ollut. Saman julkaisun mukaan toimeentulotukiasiakkailta Lapin kunnissa puuttuu asiakassuunnitelmat ja tilannearviot lähes kokonaan. Vain joka kymmenennelle on sellainen tehty. Tätä pidettiin erityisen huolestuttavana, sillä se voi merkitä sitä, että tällaisten asiakkaiden elämäntilannetta ei ole kartoitettu vuosiin. Toimeentulovaje nähdään taloudellisena ja laskelmallisena ongelmana, jolloin elämäntilanteen kartoitusta ja työskentelyn suunnitelmallisuutta ei välttämättä pidetä tärkeänä, vaikka taustalla usein on myös muita selvittämättömiä ja kartoittamattomia ongelmia. (mt ) Haastateltavien asiakastyötä asiakastietojärjestelmän kautta tarkasteltaessa, tilanne näyttää samansuuntaiselta. Tämä koskee siis ainoastaan asiakastietojärjestelmään kirjattuja asioita. Asiakastyön suunnitelmallisuutta on haastattelujen mukaan toteutettu enimmäkseen suullisesti asiakastyössä. Huomionarvoista oli, että lastensuojelun aikuisasiakkaat eivät välttämättä kokeneet lapsille laadittuja suunnitelmia heitä koskeviksi, vaikka suunnitelmissa vanhempien osallisuus olisi merkittävää. Osa koki, että kirjallinen suunnitelma, joka olisi laadittu henkilökohtaisesti asiakasta varten, ja käsittelisi asiakkaan ja tämän mahdollisen perheen tilannetta kokonaisvaltaisesti, voisi olla hyödyllinen jäsentämään asiakasprosessia. Useilla haastatelluilla asiakkailla oli epäselvä kuva sosiaalityön toimenpiteistä. Jos asiakkaalla tai asiakkaan perheessä oli useita palveluita, monesti asioita käsiteltiin eri työntekijöiden kanssa. Tämä lisäsi merkittävästi asiakkaan vaihtelevaa suhtautumista työntekijöihin. Toisiin suhtauduttiin paremmin kun toisiin, ja esimerkiksi palvelulla ja henkilökemialla oli tässä suhteessa paljon merkitystä Asiakas saattoi pitää palveluita täysin erillisinä, toisistaan riippumattomina. Toisaalta osa asiakkaista ilmaisi, että ei haluaisikaan mitään asiakassuunnitelmaa itselleen, vaikka sellaiseen olisi mahdollisuus. Asiakkailta kysyttiin, oliko heille tehty asiakassuunnitelma ja miten he sellaiseen suhtautuivat. Suurin osa tunnisti, jos heille ei ollut sellaista tehty, osa ei ollut varma. H: tiedätkö onko sinulla, tai teidän perheellä tiedätkö, onko teille tehty jonkinlainen asiakassuunnitelma? A: Ei, ei mitään hajua!

Miltä sosiaalitoimistojen työ näyttää tiedonkeruun valossa?

Miltä sosiaalitoimistojen työ näyttää tiedonkeruun valossa? Miltä sosiaalitoimistojen työ näyttää tiedonkeruun valossa? Dokumentoinnin kehittäminen Työkokouspäivä Rovaniemi.9.0.9.0 Pekka Ojaniemi Yleistä Koko aineistossa palautuneita lomakkeita toukokuun 0 loppuun

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä. ASIAKASPEILI KOKEMUKSENI PALVELUNKÄYTTÄJÄNÄ Asiakaspeilin tavoitteena on saavuttaa aikuissosiaalityön palveluissa parempaa ymmärrystä siitä, miten palvelunkäyttäjä kokee oman tilanteensa, ammattilaisten

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT Tampereen kaupunki Avopalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut TAMPEREEN KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHETUKIKESKUSTEN, JA EHKÄISEVÄN TYÖN ASIAKASPALAUTEKOONTI 1.4.2007 31.3.2013

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ OMAKOTI - LÄNSI- JA KESKI-UUSIMAA ASIAKASKOKEMUSKESKUSTELU Merja Salmi Kotihoidon asiakkaiden kokemuksia arjen sujuvuudesta, saamistaan palveluista sekä osallisuudestaan niiden

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

PERUSTIEDOT OPISKELU JA TYÖELÄMÄ

PERUSTIEDOT OPISKELU JA TYÖELÄMÄ PERUSTIEDOT Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puh.nro: Siviilisääty: OPISKELU JA TYÖELÄMÄ Koulutus, mitä kouluja olet käynyt: Ammatit: Työhistoria: PERHE- JA IHMISSUHTEET Keitä asuu samassa taloudessa kanssasi?

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Asumissosiaalinen työote

Asumissosiaalinen työote 31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Minun elämäntilanteeni

Minun elämäntilanteeni PKS kaupungit ja Socca 15.11.2016 1 Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu eri osa-alueista. Ole hyvä ja täytä tämä sinun elämäntilannettasi kartoittava kysely ennen

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9.

Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9. Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9.2009 1 JOHDANTO Työpajan aluksi katsottiin dokumentti kolmilapsisen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Lastensuojelun kehittäjäryhmä Oulun kaupunki

Lastensuojelun kehittäjäryhmä Oulun kaupunki Lastensuojelun kehittäjäryhmä Oulun kaupunki Kehittäjäryhmään haettiin kutsukirjeellä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kautta halukkaita vanhempia Kehittäjäryhmässä aloitti 8 kehittäjäasiakasvanhempaa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 Yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 - Asiakaskysely toteutettiin Palokan, Säynätsalon, Tikkakosken ja Vaajakosken yhteispalvelupisteissä

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1.10.04-30.9.06 Tavoitteena tukea Lapin läänin sosiaalialalla ja sosiaalityössä työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä Perussosiaalityön

Lisätiedot

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO Jari Paajanen Auralan kansalaisopisto Kurssiarviointi 2017 1 (7) Kyselyn vastausprosentti oli 41,1 %, joka oli ihan hyvä ja viimevuotisen kyselyn perusteella olikin

Lisätiedot

7/22/2013. Palautetta kokonaistyöskentelystä. Taustaa palautelomakkeista: Asiakkaiden kokemuksia lastensuojelusta ja Empusta

7/22/2013. Palautetta kokonaistyöskentelystä. Taustaa palautelomakkeista: Asiakkaiden kokemuksia lastensuojelusta ja Empusta Taustaa palautelomakkeista: Lastensuojelun ja Empun yhteistyön arviointia Asiakkaiden kokemuksia lastensuojelusta ja Empusta Tuija Sane & Marjaana Hänninen Asiakkailta yhteensä 5 palautelomaketta: 3 koko

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14) Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2011 Helena Collin/Ari Kurlin Sisältö 1. Johdanto...2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?...3 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen...4 4. Väittämien toteutuminen...5 5.

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

PAIKALLISUUDEN MERKITYS AMMATTILAISTEN VÄLISESSÄ VERKKOKONSULTAATIOSSA Kaisa Kostamo-Pääkkö

PAIKALLISUUDEN MERKITYS AMMATTILAISTEN VÄLISESSÄ VERKKOKONSULTAATIOSSA Kaisa Kostamo-Pääkkö PAIKALLISUUDEN MERKITYS AMMATTILAISTEN VÄLISESSÄ VERKKOKONSULTAATIOSSA Kaisa Kostamo-Pääkkö Paikallisuus Käsitteeseen paikallisuus sisältyy paikan yhteisöllisyys, sen sosiaalisuus ja sosiaaliset prosessit.

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot