INARIN KUNNAN SOSIAALITOIMISTON TIEDONKERUU 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INARIN KUNNAN SOSIAALITOIMISTON TIEDONKERUU 2013"

Transkriptio

1 INARIN KUNNAN SOSIAALITOIMISTON TIEDONKERUU 2013

2 INARIN KUNNAN SOSIAALITOIMISTON TIEDONKERUU 2013 Johdanto... 1 Esipuhe... 1 Haastateltavien perustiedot... 3 Asiakkaan tilanne asiakkaan kokemana... 6 Koettu hyvinvointi... 7 Sosiaalinen tuki Virallinen tuki Epävirallinen tuki Suunnitelmallisuus Asiakassuunnitelmat Asiakastyön suunnitelmallisuus asiakkaan näkökulmasta Työskentelysuhde: asiakkaan osallisuus ja kuulluksi tuleminen Tärkeisiin asioihin keskittyminen Kuulluksi tuleminen Suunnitelman laatimiseen ja työskentelyyn osallistuminen Asiakkaan toiminnan merkitys tavoitteiden saavuttamisessa Työntekijän tuen merkitys tavoitteiden saavuttamisessa Tavoitteiden saavuttaminen Miten työskentelylle asetetut tavoitteet on saavutettu? Työskentelyn kohteena olevan asian muutos ja elämänmuutos Asiakkaiden eväitä työntekijöiden työn kehittämiseksi Työskentelysuhteeseen vaikuttavat tekijät Asiakastyön suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus Lopuksi Lähteet... 56

3 1 Johdanto Esipuhe Inarin kunnan sosiaalitoimi toteutti PaKaste 2 hankkeen rahoituksella 2013 vuoden touko, kesäja elokuun aikana tiedonkeruun, jossa toteutettiin sosiaalitoimen asiakkaille ääninauhoitettuja haastatteluja. Haastattelujen runkona käytettiin Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sähköistä tiedonkeruulomaketta, jolla sosiaalitoimistojen on määrä kerätä tietoa sosiaalitoimen asiakkaista vuosina (Niskala & Ojaniemi). Lomaketta käytettiin haastatteluissa siten, että se soveltui paremmin sekä ulkopuolisen hanketyöntekijän käyttöön että haastattelujen nauhoittamiseen. Joitakin kysymyksiä jätettiin haastatteluissa kysymättä ja joitakin kysymyksiä esitettiin sovelletusti. Lisäksi kysymykset esitettiin avoimina, mikä mahdollisti sekä numeerisen että laadullisen vastauksen saamisen asiakkaalta. Halutessaan asiakas saattoi myös vastata vain numeerisesti tai sanallisesti. Haastattelulomakkeen kysymykset ovat muuten samoja, kuin alkuperäisessä lomakkeessa, mutta niihin on lisätty laadullisia avauksia. Osa kysymyksistä on poistettu alkuperäisestä lomakkeesta, mikäli ne eivät soveltuneet kyseisten haastattelujen käyttöön. Olennaista on lisäksi, että lomakkeesta on kokonaan jätetty pois työntekijän arvio, sillä haastattelujen toteuttaja oli ulkopuolinen hanketyöntekijä, jolla ei ollut työskentelysuhdetta asiakkaisiin eikä työntekijä tiennyt asiakkaiden tilanteista etukäteen. Haastatteluissa tuotettu tieto on siis peräisin asiakkailta. Asiakkaille selvitettiin, että haastattelut toteutettaisiin tutkimus ja kehittämistarkoituksessa, ja että kukaan kunnan sosiaalitoimen työntekijöistä ei tulisi kuulemaan nauhoitettuja haastatteluita ja niiden litteroituja versioita sellaisinaan. Työyhteisölle tultaisiin esittämään kaikista haastatteluista koottua aineistoa siten, että yksittäiset asiakkaat tai työntekijät eivät ole tunnistettavissa palautteista. Tässä raportissa on käytetty suoria lainauksia asiakkaiden haastatteluista. Huomiota on kuitenkin kiinnitetty siihen, että asiakas ei ole tunnistettavissa haastattelusta esimerkiksi mielipiteensä tai puhetyylinsä vuoksi. Kaikki suorat lainaukset on muutettu kirjakielelle tunnistettavuuden vähentämiseksi. Haastatteluihin osallistui 15 asiakasta, joilta työntekijät olivat tiedustelleet kiinnostusta osallistumiseen palveluiden kehittämistarkoituksessa. Osallistumisessa ei ollut muita kriteereitä, kuin se, että asiakkaalla oli parhaillaan tai oli joskus ollut asiakkuus kunnan sosiaalitoimeen, tai hän

4 2 muulla tavoin oli tekemisissä sosiaalitoimen kanssa esimerkiksi hoitaessaan läheisensä asioita. Haastateltavat sijoittuivat vuoden ikäjakaumaan. Tässä selvityksessä on käytetty rinnalla Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa 2010 julkaistua tutkimusta, joka käsittelee sosiaaliyön vaikuttavuutta Lapin kunnissa. Tarja Kemppaisen, Kaisa Kostamo Pääkön, Asta Niskalan, Pekka Ojaniemen sekä Kerttu Vesterisen tutkimus on nimeltään Vaikuttavuuden arvioinnin ensiaskeleet Lapissa: Tutkimus sosiaalitoimistojen työn vaikuttavuudesta. Siinä tarkasteltu aineisto on määrällistä. Tämä selvitys pohjautuu laadulliseen aineistoon 15 asiakashaastattelusta. Edellä mainitussa tutkimuksessa oli kuitenkin paljon samansuuntaisia huomiota, joten tässä selvityksessä viitataan kyseisen tutkimuksen määrällisiin tuloksiin. Ne myös osaltaan täydentävät tätä tutkimusta, sillä haastateltavia oli määrällisesti vähän. On kuitenkin huomattava myös, että Inarissa kesällä 2013 kerätty laadullinen aineisto täydentää tätä tutkittua, määrällistä tietoa vaikuttavuuden arvioinnista. Selvityksen tavoitteena on antaa työntekijöille eväitä oman työnsä tutkimiseen sekä kehittämiseen ja kannustaa heitä siihen jatkossakin. Kiitokset toteutuneesta selvityksestä kuuluvat siis sekä Inarin kunnan sosiaalitoimen työyhteisölle että heidän aktiivisille, vaikuttamisesta kiinnostuneille 15 asiakkaalle jotka tuottivat arvokasta tietoa sosiaalitoimen työntekijöille heidän työnsä kehittämiseksi. Työyhteisön hyöty oli päällimmäisenä tavoitteena, mutta toivottavasti tieto välittyy työntekijöiltä myös rakenteellisemmille tasoille sekä laajemmin kehittämis ja tutkimustarkoituksiin. Nelli Haapala Kehittäjätyöntekijä Pakaste 2 hanke

5 3 Haastateltavien perustiedot Seuraavissa taulukoissa esitetään haastateltuihin asiakkaisiin liittyviä perustietoja asiakkaan syntymävuosista ei tunnistettavuuden vuoksi tässä esitetä taulukkoa, mutta haastateltavat jakaantuivat karkeasti arvioiden vuoden ikäjakaumaan: Nainen sukupuoli 4 Mies 60% Siviilisääty/perhetilanne 50% 40% 30% 20% 10% 0%

6 4 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Asiakkaan korkein koulutus 30% sosioekonominen asema 25% 20% 15% 10% 5% 0%

7 5 Asiakkuudet Asiakkuuksia kuvaava kaavio osoittaa, millaisia palveluita 15 haastateltua asiakasta kunnassa sai. Asiakkaalla saattoi olla useampia asiakkuuksia. Palvelu saatettiin määritellä asiakkaalle senkin perusteella, jos sitä oli käytetty lähiaikoina tai jos asiakas koki aiemmin käytetyn palvelun merkittäväksi ja puhui siitä paljon haastattelujen aikana. Asiakkaan arvioidessa kyseistä palvelua katsottiin tarpeelliseksi lisätä asiakas palvelun käyttäjäksi tämän haastattelun suhteen.

8 6 Asiakkaan tilanne asiakkaan kokemana Asiakkaita pyydettiin tässä osiossa arvioimaan omaa tämänhetkistä tilannettaan. Asiakasta ohjeistettiin arvioimaan kysymyksiä suullisesti ja avaamaan aihetta haastattelijalle. Asiakasta pyydettiin myös antamaan numeerinen arvio, mikäli kykeni. Asiakkaan tilanne osioon numeerisesti vastasi kaikki ne asiakkaat, joita pyydettiin antamaan numeerinen vastaus. Kolmen haastateltavan kohdalla haastattelija katsoi, että ei ollut mielekästä pyytää asiakkaalta numeerista arviota. Vastausprosentti asiakkaan tilanne osion kysymyksiin oli kaikissa 80%. Haastattelijan tekemien havaintojen mukaan asiakkaat usein rentoutuivat käytäessä kyseistä lomakkeen sivua läpi. Haastattelija osoitti kiinnostusta asiakasta ja tämän arviota kohtaan ja osoitti näin asiakkaalle, että hän oli tämän haastattelun asiantuntija. Se, että asiakas pääsi puhumaan ja avautumaan omasta tilanteestaan oli selvästi osalle asiakkaista voimaannuttava kokemus. Haastattelujen aikaa ei ollut missään tilanteessa liioin rajoitettu, eli asiakkaalle tehtiin selväksi, että haastattelu etenisi hänen ehdoilla. Osa haastateltavista vastasi asiakkaan tilanne sivun kysymyksiin pelkästään numeerisesti, eivätkä halunneet sen kummemmin keskustella aiheista. Suurimmalle osalle esitettiin näidenkin kysymysten äärelle syventäviä kysymyksiä, kuten tarkempaa kuvausta asuinoloista tai siitä, keitä asiakkaan lähiverkoston kuului. Jokaisella oli mahdollisuus syventyä kysymyksiin haluamallaan panoksella. Huomattavaa on, että haastattelujen nauhoittaminen ja laadullinen syventyminen lomakkeeseen antoi sosiaalitoimen asiakkaista paljon kirjavampaa tietoa kuin se, että kysymyksiä olisi arvioitu pelkästään numeerisesti. Kaikkein kattavimmin asiakkaan tilanne osiosta laadullista tietoa saatiin ammattilaisverkostojen tarjoamasta tuesta. Tämä tieto oli tietenkin kaikkein mielenkiintoisinta tämän selvityksen kannalta. Asiakkaan tilannetta käsittelevät tulokset on jaettu kahteen lukuun: koettu hyvinvointi ja sosiaalinen tuki. Ensimmäisessä osiossa asiakas arvioi fyysistä ja psyykkistä hyvinvointiaan, päihteiden käyttöä, väkivallan kokemuksia, asuinoloja ja taloudellista tilannettaan. Toisessa osiossa asiakas arvioi ammattilaisverkostoilta saamaansa tukea sekä epävirallista tukea, kuten lähiverkostoiltaan saamaansa tukea. Jos asiakas on antanut numeerisen arvosanan, joka ei ole täysi numeroyksikkö, kuten 5,5, on asiakkaan vastaukset jaettu 0,5 kertoimilla sekä 5 että 6 kohdalle.

9 7 Koettu hyvinvointi Numeerisesti vastanneet asiakkaat kokivat fyysisen hyvinvointinsa kohtalaiseksi tai hieman keskivertoa paremmaksi keskiarvolla 5,3 asteikolla 1=huono, 7=hyvä. Fyysistä hyvinvointia heikentävinä tekijöinä asiakkaat mainitsivat sairastelun, väsymyksen sekä arkea kuormittavina asioina alkoholin käytön, kodin ja perheen hoitamisen ja fyysisesti kuormittavassa työssä käymisen. Näistä tekijöistä huolimatta fyysinen hyvinvointi saatettiin kokea hyväksikin. Merkittävimpänä kuormittavana tekijänä mainittiin lapsiperheiden arjen kuormitus ja kiire, jotka aiheuttivat uupumusta. Fyysistä hyvinvointia edistävinä tekijöinä mainittiin säännöllinen liikunta. 5 Koettu fyysinen hyvinvointi =huono 2 3 4=keskiverto 5 6 7=hyvä Asiakkaat arvioivat henkisen hyvinvointinsa myös melko hyväksi, keskivertoa paremmaksi keskiarvolla 5,3 asteikolla 1=huono, 7=hyvä. Henkistä hyvinvointia alentavina tekijöitä oli haastateltavien mukaan kiusaaminen, sosiaalisen kanssakäymisen vähyys, stressi, epätietoisuus tulevaisuudesta, epävakaa tai huono taloudellinen tilanne, ulkopuolelta tulevat odotukset ja sosiaalitoimen itsemääräämisoikeuteen puuttuvat ja kontrolloivat toimenpiteet. Henkistä hyvinvointia edistävinä tekijöinä mainittiin lähiverkosto ja henkistä hyvinvointia tukeva ammattiapu. Osa asiakkaista vastasi kysymykseen psyykkisestä hyvinvoinnista hyvällä arvosanalla, mutta haastattelujen edetessä, asiakkaat puhuivat paljon ahdistuksesta, uupumisesta tai muusta, mikä viittasi alentuneeseen henkiseen hyvinvointiin. Haastattelujen nauhoittaminen mahdollisti tässä tapauksessa laajemman tiedon saamisen aiheesta, kun se, että kysymystä olisi arvioitu vain

10 8 pelkällä arvosanalla. Henkistä tukea ei usein koettu tarvittavan. Jos sille oli tarvetta, asiakas oli haastateltavien tapauksessa sitä jo saanut. 4 Koettu psyykkinen hyvinvointi =huono 2 3 4=keskiverto 5 6 7=hyvä Haastateltujen asiakkaiden arvioiman mukaan päihteiden käyttö oli melko alhainen, keskiarvolla 5,8 asteikolla 1=runsasta, 7=ei lainkaan. Päihteiden käyttö saatettiin arvioida olemattomaksi myös silloin, jos päihteitä tulee harvoin nautittua. Päihteiden käyttöä vähentävinä tekijöinä mainittiin säännölliset harrastukset, työssä käynti ja terveydelliset tai sairauden hoidosta johtuvat syyt, kuten lääkitys. Olennaista oli, että arjessa koettiin mielekästä ja merkityksellistä tekemistä. Päihteiden käyttöä lisäävänä tekijänä mainittiin sosiaalinen kanssakäyminen päihteitä käyttävien ihmisten kanssa sekä tekemisen puute arjessa. 7 Kokemus päihteiden käytöstä =runsasta 2 3 4=kohtalaista 5 6 7=ei lainkaan

11 9 Asiakkaat arvioivat väkivallan kokemuksia keskiarvolla 6,3 asteikolla 1=runsasta, 7=ei lainkaan. Väkivaltaa ei siis koettu merkittävästi. Asiakkaista kolme kertoi kokevansa henkistä väkivaltaa arjessa elävien ihmisten toimesta, joista yhdessä tapauksessa väkivalta mainittiin todella merkittäväksi. Lisäksi viisi kertoi saaneensa aiemmin elämässään osakseen joko henkistä tai fyysistä väkivaltaa, tai sekä että. Neljässä tapauksessa edellisistä väkivalta koettiin merkittäväksi. Kukaan ei maininnut kokevansa fyysistä väkivaltaa tällä hetkellä. Muita, kuin henkisen ja fyysisen väkivallan muotoja, kuten laiminlyöminen, ei mainittu. Huomionarvoista on se, että suurin osa haastatelluista mainitsee joskus kokeneensa väkivaltaa jossain muodossa Koettu väkivalta 1=paljon 2 3 4=jonkin verran 5 6 7=ei lainkaan Asiakkaat arvioivat asuinolojaan keskiarvolla 5,8 asteikolla 1=huono, 7=hyvä. Asuinolot koettiin keskimäärin melko hyviksi. Asuinoloja heikentävinä tekijöinä mainittiin asunnon pieni koko, etäinen sijainti palveluista, epämieluisa sijainti, epäsiisteys omista elämäntavoista johtuen, tilapäisyys ja rauhaton asuinympäristö. Asuinoloja parantavina tekijöinä mainittiin palveluihin nähden läheinen tai mieluisa sijainti, sauna, tilavuus ja rauhallinen asuinympäristö. Haastatteluista nousi esiin se, että asiakkaista merkittävä osa kertoi asuinympäristönsä olevan hieman tai merkittävästi rauhaton. Toinen merkittävänä esiinnoussut huomio liittyi lapsiperheiden ahtaaseen asumiseen. Lapsiperheissä koettiin, että asunto oli heidän käyttöönsä liian pieni. Perheenjäsenet kokevat, että eivät saa asunnossa keskenään omaa tilaa ja rauhaa. Kukaan ei kokenut asuinoloja huonoiksi.

12 10 6 Kokemus asuinoloista =huono 2 3 4=keskiverto 5 6 7=hyvä Asiakkaat arvioivat taloudellisen tilanteensa keskiarvolla 3,5 asteikolla 1=huono, 7=hyvä. Taloudellinen tilanne koettiin siis keskivertoa huonommaksi. Taloutta heikentävinä tekijöinä mainittiin heikko kyky käyttää rahaa, työttömyys, tulojen epäsäännöllisyys, auton pito ja lasten lomakaudet. Keinoina talouden hallintaan mainittiin harkinnanvarainen toimeentulotuki, asumisjärjestelyt, rahankäytön säännösteleminen viikoksi kerrallaan, päiväkeskuksessa ruokailu, julkisten liikennevälineiden käyttö oman auton sijaan, seurakunnan taloudellinen apu, lähiverkoston taloudellinen tai materiaalinen apu ja kirpputorilla asioiminen. Palautteen mukaan kirpputoritoiminta on paikkakunnalla liian pienimuotoista. Taloudellinen tilanne nähtiin myös paremmaksi silloin, jos toimeentulotukea ei tarvinnut hakea. Toimeentulotuen hakeminen saatettiin kokea nöyryyttäväksi. Aina toimeentulotukea ei tehnyt mieli hakea ja talouden kanssa yritettiin sinnitellä viimeiseen saakka. Toimeentulotukea saatettiin alikäyttää. Aina sitä elää siitä yhdestä maksupäivästä seuraavaan. H: Joo. Miten sitten, kun puhuttiin tästä taloudesta, että ei ole mikään vakaa Että jos raha loppuu niin A: No silloin on se tukiverkosto.

13 11 4 Koettu taloudellinen tilanne =huono 2 3 4=keskiverto 5 6 7=hyvä Asiakkaat arvioivat edellisten kysymysten pohjalta kokonaistilannettaan ja antoivat kokonaisarvion omalle elämäntilanteelleen. Vastausten keskiarvo oli 4,7 (asteikolla 1=huono, 7=hyvä). Asiakkaat arvioivat kokonaistilanteensa siis keskimäärin kohtalaiseksi tai hieman keskivertoa paremmaksi. Asiakkaat ottivat kokonaistilanteessaan huomioon edellisissä kysymyksissä käydyt arviot eri elämän osa alueista. Merkittävinä, kokonaistilannetta huonontavina tekijöinä mainittiin henkinen pahoinvointi sekä epätietoisuus tulevasta. 4 Kokonaisarvio asiakkaan tilanteesta =huono 2 3 4=kohtalainen 5 6 7=hyvä

14 12 Sosiaalinen tuki Virallinen tuki Asiakkaat arvioivat ammattilaisverkostoilta saamansa tuen keskiarvolla 4,3 asteikolla 1=ei tukea, 7=hyvä. Asiakkaat kokivat siis keskimääräisesti ammattilaisverkostoilta saamansa tuen kohtalaiseksi. Paikallisiin ammattilaispalveluihin asiakkaat lukivat kuuluvan ainakin sosiaalitoimiston palvelut, mielenterveystoimiston, terveyskeskuksen, Mannerheimin lastensuojeluliiton ja seurakunnan ammattiavun. Seurakunnan tukea tarkastellaan myöhemmin epävirallisen tuen osion alla. Asiakkaan mielipiteeseen ammattilaisverkostoista vaikutti esimerkiksi palvelu, työntekijä, henkilökemia, työntekijöiden vaihtuvuus, tuen oikea aikaisuus, työntekijöiden tavoitettavuus, palvelujen saatavuus ja tietous palveluista. 4 Ammattilaisverkostojen tuki =ei tukea 2 3 4=keskiverto 5 6 7=hyvä Numeerisen arvion antaneiden vastaukset jakaantuivat melko tasaisesti arvosanojen kesken. Numeerisesti vastanneista 33% koki ammattilaisverkostojen tuen hyväksi arvosanalla 6 (2 asiakasta) tai 7 (2 asiakasta). Tällöin oli huomattava, että asiakkaan suhtautuminen työntekijöihin oli myönteinen. Myös asiakkaat, jotka eivät vastanneet numeerisesti, kokivat ammattilaisverkostojen tarjoaman tuen hyväksi silloin, kun välit työntekijöihin olivat hyvät.

15 13 Merkittävinä tekijöinä mainittiin työntekijän tavoitettavuus ja luottamussuhde. Usein asiakkaalla oli näissä tapauksissa kokemus, että voi ottaa työntekijään yhteyttä koska tahansa virka ajalla ja missä asiassa hyvänsä. Merkittävän usein asiakkaat mainitsivat, että työntekijät ovat hyvin tavoitettavissa ja se on lisännyt asiakkaiden positiivisia kokemuksia sosiaalitoimen kanssa asioimisesta. Kun ammattilaisten tukeen oltiin tyytyväisiä, avuntarpeeseen reagoitiin usein nopeasti ja tilanteeseen paneuduttiin kokonaisvaltaisesti. Toimeentulotukihakemukset on asiakkaiden mukaan käsitelty nopeasti ja työntekijöiltä löytyy joustavuutta. Yllättyneitä oltiin siitä, että paikkakunnalla pääsee avun piiriin jopa nopeammin, kun muualla. Osa ammattilaisverkostoihin tyytyväisistä mainitsi, että hyvä tunne työskentelystä jäi, jos työntekijä varmisti asioiden olevan kunnossa, vaikka avun tarvetta ei sillä hetkellä ollutkaan. Numeerisesti vastanneista 25% koki ammattilaisverkostojen tuen huonoksi arvosanoilla1 (1 asiakas) tai 2 (2 asiakasta). Tällöin oli huomattavaa, että asiakkaan suhtautuminen ammattilaisiin oli yleisesti kielteinen. Myös asiakkaat, jotka eivät vastanneet numeerisesti, kokivat ammattilaisverkostojen tarjoaman tuen huonoksi silloin, kun välit työntekijöihin olivat huonontuneet. Yhteistä ymmärrystä asiakkaan ja työntekijän välillä ei usein ollut. Jos välit ammattilaisverkostoihin koettiin huonoiksi, koettiin tarjottu tukikin huonoksi tai merkityksettömäksi, vaikka kontakteja sosiaalitoimen kanssa oli kyseisten asiakkaiden kohdalla paljon ja työntekijät olivat aktiivisesti yhteydessä asiakkaaseen. Kyseisten asiakasprosessien kohdalla oli useimmiten kyse sosiaalityön kontrolloivista tai itsemääräämisoikeuteen puuttuvista toimista. Yhteistä oli, että sosiaalihuollon tukitoimista ei koettu olevan apua heidän tilanteeseensa tai koettiin, että tukitoimet eivät olleet oikeita heidän tilanteisiinsa. Useissa näistä prosesseista asiakas itse koki jääneensä ilman tukea toisten perheenjäsenten tai asiansa käsittelyn kannalta merkittävien henkilöiden kustannuksella. Numeerisesti vastanneista asiakkaista 42% koki ammattilaisverkostojen tuen kohtalaiseksi arvosanoilla 3 (1 asiakas), 4 (3 asiakasta) ja 5 (1 asiakas). Nämä asiakkaat olivat usein tyytymättömiä palvelujärjestelmään, tyytyväisiä johonkin palveluihin ja tyytymättömiä toisiin, tyytymättömiä omaan elämäntilanteeseensa tai kokivat, että tuki voisi olla vielä parempaa. Suhtautuminen ammattilaisiin näissä tilanteissa vaihteli laidasta laitaan. Huomionarvoista tässä ryhmässä oli se, että osa asiakkaista koki saavansa hyvää tukea toisista palveluista ja huonoa tukea toisista. Palvelut, joihin tässä ryhmässä oltiin tyytyväisiä, olivat sellaisia, joista asiakas koki saavansa henkistä tukea. Tyytymättömiä oltiin sosiaalityön kontrolloiviin ja itsemääräämisoikeuteen puuttuviin palveluihin. Osassa tapauksista suhtautuminen ammattilaisiin

16 14 ja heidän tarjoamaan tukeen oli hyvä, mutta järjestelmässä tai palveluntarjonnassa koettiin puutteita, tai oma elämäntilanne oli niin monimutkainen, että asiakas ei nähnyt tilanteeseen helpotusta ammattilaisverkostojen tuen avuin. Ammattilaisverkostojen tuki nähtiin merkittävän usein vain taloudellisena tukena. Sosiaalityön tuesta kysyttäessä, vastasi asiakas sen tarkoittavan Taloudellista tukea. Käytännön tuki. Toinen, sosiaalitoimen tukeen tyytymätön asiakas luonnehti tukea seuraavasti: mutta saahan sieltä sitä toimeentulotukea, niin pannaan tuo kakkonen. Suhtautumista ammattilaisverkostojen tukeen saatettiin mitata esimerkiksi harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisellä tai myöntämättä jättämisellä. Toisaalta myös toimeentulotuen varassa toistuvasti elävät saattoivat pitää ammattilaisverkostojen tarjoamaa tukea olemattomana, eli odotukset ammattilaisverkostojen tuesta mielletään myös muuksi, kuin taloudelliseksi. Useissa tällaisissa tapauksissa asiakkaan välit sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa olivat tulehtuneet. Tuen koetulla merkittävyydellä ja suhtautumisella työntekijöihin oli selvä yhteys. Osa asiakkaista, joilla oli positiivinen suhtautuminen ammattilaisiin, kokivat saaneensa työntekijöiltä myös erittäin merkittävää henkistä tukea. Osassa näistä tapauksista myös ohjaus ja neuvonta koettiin merkittäväksi tueksi. Ohjausta ja neuvontaa ei kuitenkaan aina kaivattu työntekijöiltä. Sosiaalityöntekijän osallistumista esimerkiksi työnhakuun tai opiskelujen suunnittelemiseen ei aina kaivattu, mutta asiakkaat saattoivat samanaikaisesti pitää niitä omina henkilökohtaisina tavoitteinaan. Ohjaukseen ja neuvontaan suhtautumisellakin oli merkittävä yhteys ammattilaisiin suhtautumisen kanssa. Toisaalta ammattilaisverkostoihin saatettiin suhtautua hyvin, mutta jos asiakas ei kokenut tarvetta suunnitelmalliselle tai tavoitteelliselle työskentelylle, ei asiakas useimmiten kokenut tarvetta myöskään ohjaukselle ja neuvonnalle. Ennaltaehkäiseviä palveluita kaivattiin enemmän. Haastateltavien mukaan osassa asiakasprosesseista tilanteiden pahenemisen olisi voinut ehkäistä oikeilla palveluilla, oikeaaikaisesti. Mainintoja tuli siitä, että joissakin tilanteissa asioihin reagoitiin liian myöhään, vaikka apua olisikin yritetty hakea. Osa antoi palautetta siitä, että kunnassa ei ole tarpeeksi sellaisia palveluita, jotka vastaisivat asiakkaiden näkemään tuen tarpeeseen. A: Että sitä pitäisi lisätä, että autetaan ennen kun se tilanne kärjistyy. A: ja sitten että kun on väsynyt ja stressaantunut ja näin niin sitten ei osaa sitä apuakaan hakea.

17 A: tavallaan niin kun näyttämisen tarve ja todistamisen tarve, että kyllähän minä pystyn tähän että semmoinen ylisuorittaminen, mihin sitä helposti sitten kaatuu. 15 Usein tarjottu tuki ei haastateltavien mukaan vastannut asiakkaan avun tarvetta, se ei ollut oikeaaikaista tai palveluita ei ollut saatavilla. Käytännön apua koettiin tarvittavan esimerkiksi lomakkeiden täyttämisessä. Merkittävä osa asiakkaista koki tarvitsevansa käytännön apua kotona, kuten siivoamisessa, pyykinpesussa tai lastenhoidossa. Esimerkiksi perhetyön palveluiden ei aina koettu vastaavan asiakkaiden odotuksia oikeanlaisesta avusta. Käytännön avun tarve asiakkaiden keskuudessa korostui merkittävänä. Asiakkaat näkivät usein sellaisen työn voivan ennaltaehkäistä monien vaikeiden tilanteiden kärjistymisen. Asiakkaalle oli saatettu tarjota palveluita tukemaan henkistä jaksamista, mutta asiakkaiden mukaan tarjotut palvelut olivat vääriä. Mainintoja tuli myös siitä, että sosiaalitoimen työntekijöillä ei ollut riittävää psykologista osaamista tarkastella asiakkaan henkistä hyvinvointia tai tukea sitä esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuutta keskusteluun. Keskusteluapua ei aina nähty oikeaksi ratkaisuksi asiakkaan tilanteeseen, vaikka henkinen jaksaminen olisikin kuormittunutta. Asiakkaat kokivat, että käytännön apu voisi auttaa tilanteen kärjistymisen purkamisessa ja edesauttaa henkistä jaksamista. A: Kun tarjotaan sitä keskusteluapua, niin kuka rättipoikkiväsynyt jaksaa keskustella. A: Että jos ihminen on väsynyt ja stressaantunut, niin siinähän se käytännön apu enempi on mikä auttaisi. Päiväkeskuksen toiminta koettiin merkittävänä tukena arjessa jaksamiseen. Toiminta tukee haastateltavien mukaan päihteetöntä elämää. Siellä saa nauttia edullisesti monipuolisen ja ravitsevan lounaan ja siellä järjestetään mielekästä toimintaa. Päiväkeskuksen toiminnalla mainittiin olevan hyviä vaikutuksia myös henkisen jaksamisen kannalta. Päiväkeskuksessa on keskustelumahdollisuus ja siellä järjestetään erilaisia toimintaryhmiä. Asiakkaat kertoivat, että palveluista ei aina oltu tietoisia. Osa oli päässyt palveluiden piiriin vasta tilanteen kriisiydyttyä. Palveluihin ohjattiin muiden ammattilaisten toimesta. Palveluntarjontaan toivottiin selkeyttä, ne koettiin toisaalta hajanaisiksi, eikä asiakkailla ollut aina käsitystä siitä, mistä tukea saisi. Ammattilaisverkostojen tuki koettiin pompotteluksi. Koettiin, että ammattilaiset ottavat asiakkaita vastaan, mutta siirtävät palveluyksiköstä toiseen kun näkevät, että asia kuuluu toisille ammattilaisille.

18 16 Työntekijöiden vaihtuvuus aiheutti myös tyytymättömyyttä ammattilaisverkostojen tukeen. Asiakkaiden mukaan se hidastaa asian käsittelyä. Oman tilanteensa selittäminen uudelle työntekijälle ja luottamuksen rakentaminen uuteen henkilöön koettiin raskaaksi ja turhauttavaksi. Myös se, että työntekijöiden vähäisen määrän vuoksi ei voi aina valita työntekijää, kenen kanssa asioi, aiheuttaa asiakkaille joskus ahdistusta. Asiakkaat kokevat tärkeäksi sen, että voivat asioida heille mieleisen henkilön kanssa. Asiakkaat pitävät tärkeänä myös työntekijän pätevyyttä ja ammattitaitoa. A: [työntekijät] ovat vaihtuneet aika paljon. Että se on välillä todella turhauttava sitten selittää koko historiansa uudestaan uudelle ihmiselle. Epävirallinen tuki Asiakkaat arvioivat lähiverkostojen antamaa tukea keskiarvolla 5,6 asteikolla 1=ei tukea, 7=hyvä. Lähiverkostojen tuki koettiin siis pääosin hyväksi ja myös merkittäväksi. Asiakkaiden lähiyhteisöön kuului useimmiten puoliso, lapset, vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat, sukulaiset ja ystävät ja työkaverit. Lähiverkostoilta asiakkaat kertoivat saavansa taloudellista apua, käytännönapua, esimerkiksi lasten hoitamisessa, henkistä tukea ja juttuseuraa. Lähiverkosto toimi asiakkaalle toisinaan myös hyvänä tiedonlähteenä ja apuna asioiden hoitamisessa. Lähiverkostojen antama tuki koettiin hyväksi ja merkittäväksi, lukuun ottamatta pientä osaa haastateltavista, jotka kertoivat olevansa eristäytyneitä. Merkittävää oli kuitenkin, että valtaosalle lähiverkostojen tuki oli huomattavasti tärkeämpää, kun ammattilaisverkostojen tarjoama tuki. Suurin osa koki, että lähiverkostoilta sai henkistä tukea ja asioista keskusteltiin mieluiten lähiverkoston, kun ammattilaisten kanssa. Epävirallisesta tuesta keskusteltaessa moni asiakas käytti termiä henkireikä, esimerkiksi lapsistaan. Seurakunnan tuki mainittiin haastatteluissa muutaman kerran. Asiakkaat mielsivät seurakunnan avun ammattilaisverkostojen tarjoamaksi avuksi. Seurakunnan tukea tarkastellaan tässä kuitenkin epävirallisena tukena. Asiakkaat ovat saaneet seurakunnalta esimerkiksi taloudellista apua ja seurakunta on järjestänyt retkiä, joihin osallistuminen on ollut edullista ja se on tukenut asiakkaiden toiminnallisuutta. Seurakunnan tarjoama apu koettiin hyväksi. Myös esimerkiksi kunnan kirjastopalvelut ja kirpputorit mainittiin merkittävänä, asiakkaiden elämää tukevina

19 palveluina. Vertaistuki ja toisten samassa tilanteessa olevien asiakkaiden kokemusten kuuleminen mainittiin merkittäväksi henkiseksi tueksi. 17 Suunnitelmallisuus Asiakassuunnitelmat Haastateltaessa asiakkaita asiakassuunnitelmista, oli kysymyksiä usein sovellettava, sillä suurimmalla osalla asiakkaista ei ollut laadittua asiakassuunnitelmaa. Jos asiakkaalle ei ollut tehty asiakassuunnitelmaa, kysyttiin asiakkaalta sen sijaan työskentelyn suunnitelmallisuudesta. Haastatelluille aikuissosiaalityön asiakkaille ei ole sosiaalitoimessa laadittu kirjallisia suunnitelmia, lukuun ottamatta TE toimiston kanssa laadittuja aktivointisuunnitelmia. Aikuisasiakkaista osa koki, että suunnitelma oli niin sanotusti puhuttu, eli käytiin yhdessä läpi asioita ja suunniteltiin niitä eteenpäin. Asiakastietojärjestelmän mukaan haastatelluille aikuissosiaalityön asiakkaille ei ole laadittu asiakassuunnitelmia, mikäli asiakas ei lisäksi käytä jotakin sellaista sosiaalihuollon palvelua, jossa asiakassuunnitelmat ovat lakisääteisiä. Suunnitelmia ja yhteisesti sovittuja tavoitteita asiakkaan tilanteen edistämiseksi on saatettu kirjata ylös esimerkiksi päätöksiin tai asiakaskertomuksiin. Useimmissa tapauksissa näyttäisi siltä, että esimerkiksi toimeentulotukiasiakkaiden tapaamisia, puhelinkeskusteluja tai muita yhteydenottoja ei kuitenkaan useinkaan kirjata ylös asiakastietojärjestelmään asiakaskertomuksina. Huomioita saatetaan kirjata ylös asiakastietojärjestelmään lyhyinä muistiinpanoina. Asiakastyön suunnitelmallisuuden tarkasteleminen asiakastietojärjestelmän perusteella on vaikeaa, koska ylöskirjattuja tietoja on vähän. Joskus asiakkaan kanssa sovittuja tavoitteita ja suunnitelmia kirjattiin esimerkiksi päätöksen yhteyteen. Haastatteluissa kävi kuitenkin ilmi, että asiakkaat eivät välttämättä edes avaa sosiaalitoimesta tulleita kirjeitä, jolloin suunnitelmien ja tavoitteiden mahdollinen kirjaaminen jää heiltä näkemättä. Toisaalta haastatteluissa mainittiin asiakastyön suunnitelmallisuudesta kysyttäessä, että tapaamisissa on aina tarkasteltu sitä, mitä on aiemmin sovittu, onko asiat toimineet ja onko asiakkaan elämässä tapahtunut muutoksia. Lapissa 2007 lähtien toteutetussa ja tulokset 2010 julkaistussa, Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen koordinoimassa sosiaalitoimistojen tiedonkeruussa perhetyö todettiin kaikkein

20 18 suunnitelmallisimmaksi sosiaalipalveluksi. Sitä pidettiin haastavana kontaktityönä, jonka työskentelyn tavoitteet olisi hyvä kirjata asiakastietojärjestelmään. (Kemppainen ym. 2010, 84.) Kunnan sosiaalitoimiston asiakastietojärjestelmässä ei kuitenkaan kenenkään haastateltavien kohdalla ole perhetyön dokumentointeja. Mainintoja asiakassuunnitelmistakaan ei haastatelluilta perhetyön asiakkailta ollut. Saman julkaisun mukaan toimeentulotukiasiakkailta Lapin kunnissa puuttuu asiakassuunnitelmat ja tilannearviot lähes kokonaan. Vain joka kymmenennelle on sellainen tehty. Tätä pidettiin erityisen huolestuttavana, sillä se voi merkitä sitä, että tällaisten asiakkaiden elämäntilannetta ei ole kartoitettu vuosiin. Toimeentulovaje nähdään taloudellisena ja laskelmallisena ongelmana, jolloin elämäntilanteen kartoitusta ja työskentelyn suunnitelmallisuutta ei välttämättä pidetä tärkeänä, vaikka taustalla usein on myös muita selvittämättömiä ja kartoittamattomia ongelmia. (mt ) Haastateltavien asiakastyötä asiakastietojärjestelmän kautta tarkasteltaessa, tilanne näyttää samansuuntaiselta. Tämä koskee siis ainoastaan asiakastietojärjestelmään kirjattuja asioita. Asiakastyön suunnitelmallisuutta on haastattelujen mukaan toteutettu enimmäkseen suullisesti asiakastyössä. Huomionarvoista oli, että lastensuojelun aikuisasiakkaat eivät välttämättä kokeneet lapsille laadittuja suunnitelmia heitä koskeviksi, vaikka suunnitelmissa vanhempien osallisuus olisi merkittävää. Osa koki, että kirjallinen suunnitelma, joka olisi laadittu henkilökohtaisesti asiakasta varten, ja käsittelisi asiakkaan ja tämän mahdollisen perheen tilannetta kokonaisvaltaisesti, voisi olla hyödyllinen jäsentämään asiakasprosessia. Useilla haastatelluilla asiakkailla oli epäselvä kuva sosiaalityön toimenpiteistä. Jos asiakkaalla tai asiakkaan perheessä oli useita palveluita, monesti asioita käsiteltiin eri työntekijöiden kanssa. Tämä lisäsi merkittävästi asiakkaan vaihtelevaa suhtautumista työntekijöihin. Toisiin suhtauduttiin paremmin kun toisiin, ja esimerkiksi palvelulla ja henkilökemialla oli tässä suhteessa paljon merkitystä Asiakas saattoi pitää palveluita täysin erillisinä, toisistaan riippumattomina. Toisaalta osa asiakkaista ilmaisi, että ei haluaisikaan mitään asiakassuunnitelmaa itselleen, vaikka sellaiseen olisi mahdollisuus. Asiakkailta kysyttiin, oliko heille tehty asiakassuunnitelma ja miten he sellaiseen suhtautuivat. Suurin osa tunnisti, jos heille ei ollut sellaista tehty, osa ei ollut varma. H: tiedätkö onko sinulla, tai teidän perheellä tiedätkö, onko teille tehty jonkinlainen asiakassuunnitelma? A: Ei, ei mitään hajua!

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

7/22/2013. Palautetta kokonaistyöskentelystä. Taustaa palautelomakkeista: Asiakkaiden kokemuksia lastensuojelusta ja Empusta

7/22/2013. Palautetta kokonaistyöskentelystä. Taustaa palautelomakkeista: Asiakkaiden kokemuksia lastensuojelusta ja Empusta Taustaa palautelomakkeista: Lastensuojelun ja Empun yhteistyön arviointia Asiakkaiden kokemuksia lastensuojelusta ja Empusta Tuija Sane & Marjaana Hänninen Asiakkailta yhteensä 5 palautelomaketta: 3 koko

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT Tampereen kaupunki Avopalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut TAMPEREEN KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHETUKIKESKUSTEN, JA EHKÄISEVÄN TYÖN ASIAKASPALAUTEKOONTI 1.4.2007 31.3.2013

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9.

Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9. Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 15. 16.9.2009 1 JOHDANTO Työpajan aluksi katsottiin dokumentti kolmilapsisen

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 Yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 - Asiakaskysely toteutettiin Palokan, Säynätsalon, Tikkakosken ja Vaajakosken yhteispalvelupisteissä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakastyytyväisyyskysely 2014 Yhteenveto tuloksista Hannele Kähkönen Anne Tuovinen Lokakuussa 2014 toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14) Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lastensuojelun kehittäjäryhmä Oulun kaupunki

Lastensuojelun kehittäjäryhmä Oulun kaupunki Lastensuojelun kehittäjäryhmä Oulun kaupunki Kehittäjäryhmään haettiin kutsukirjeellä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kautta halukkaita vanhempia Kehittäjäryhmässä aloitti 8 kehittäjäasiakasvanhempaa

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

Sosiaalitoimi tekee lakisääteisen, mutta lähinnä hipaisemalla. 6.11.2012 http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi

Sosiaalitoimi tekee lakisääteisen, mutta lähinnä hipaisemalla. 6.11.2012 http://www.kukakuunteleekoyhaa.fi Sosiaalitoimi tekee lakisääteisen, mutta lähinnä hipaisemalla. Sosiaalityöntekijät eivät ehdi tehdä työtänsä. Palvelut ovat pirstaloituneita ja säästetään. Ammattilaisia turhauttaa. Sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.)

Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Liite 1. Vastuutyöntekijä (Johtajat tr 3.3.) Viime kerralla keskusteltua - Mihin ongelmiin vastuutyöntekijä vastaisi? - Löytyisikö ongelmiin ratkaisuja palvelujärjestelmän toimintatapoja kehittämällä?

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot