5.2.1 Kunnan palveluja käyttäviin kohdistuva kartoitus Omaishoitajiin kohdistuva kartoitus... 16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5.2.1 Kunnan palveluja käyttäviin kohdistuva kartoitus... 10. 5.2.2 Omaishoitajiin kohdistuva kartoitus... 16"

Transkriptio

1 Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohta Hankkeen tavoitteet ja tarkoitus Henkilöstö Hankehenkilöstö Ohjausryhmä Työryhmä Julkisuus ja viestintä Hankkeen toteutus Tapahtumat ja matkat Kohderyhmän mielipiteiden ja tarpeiden kartoitus Kunnan palveluja käyttäviin kohdistuva kartoitus Omaishoitajiin kohdistuva kartoitus Ympärivuorokautisen hoidon mallin kehittäminen Koordinointitoiminta Ehkäisevät kotikäynnit Seniorineuvola Omaishoidon tuki Säännöllinen hoidonarviointi Tukipalvelujen kartoitus Taloudellisten tukimuotojen kartoitus Yhteistyö omaisten kanssa ja heidän tukeminen sekä yhteistyö kolmannen sektorin, yksityisten, yhdistysten kanssa Hoitopaikkojen käytön koordinointi Arviointi / yhteistyö laitos- ja palveluasumisyksiköiden kanssa Tiedotus Geronteknologia... 25

2 5.5.1 Hyvinvointikello HyvinvointiTV Ruoka-automaatti Hälytysmatto Seniori-info Hankkeen tavoitteiden saavuttaminen Hankkeen innovatiivisuus Toiminnan jatkuvuus Ongelmat ja esteet - suositukset Hankkeen toteutuksen kriittinen tarkastelu Toimenpide-ehdotuksia perusturvakeskukselle Yhteenveto ~ 2 ~

3 1. Hankkeen lähtökohta Vuoden 2010 talousarviovalmistelun yhteydessä Kristiinankaupunki halusi panostaa avohoidon kehittämiseen ja tehostamiseen. Tämä pyrkimys noudattaa Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) suosituksia. Kristiinankaupungin palvelurakenne on laitospainotteinen. Avohoito ei ole ollut riittävän laaja tarjoamaan hoitoa ja palveluja ympäri vuorokauden. Sosiaali- ja terveysministeriö korostaa suosituksissaan, että kuntien tulee tarkastella hoito- ja palvelurakenteitaan. Uusia konsepteja on kehitettävä ja otettava käyttöön. STM:n ohjeiden mukaan neuvoa-antavat, ehkäisevät ja kartoittavat toiminnot on asetettava etusijalle. Paikallisista selvityksistä ja tutkimuksista käy ilmi, että ikääntyvät ihmiset haluavat asua kotona mahdollisimman pitkään. Kotihoitoa ja avohoidon muitakin toimintoja on kehitettävä. Tämä on tarpeen siitä syystä, että avohoidolle asetetaan tulevaisuudessa suuria vaatimuksia; ikääntyvien määrä lisääntyy ja samanaikaisesti on vähemmän hoitajia asiakasta kohti vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Siksi on etsittävä uusia ratkaisuja myös teknologiasta. Hankkeen rahoittamiseksi haettiin avustusta Pohjanmaan liitolta, joka myönsi Euroopan aluekehitysrahaston alueellisen kilpailukyky- ja työllisyysohjelman (EAKR) kautta 70 %:n rahoituksen hankkeen talousarvion loppusummalle eli eurolle. Tämä merkitsee sitä, että EU osallistuu hankkeen rahoitukseen. 2. Hankkeen tavoitteet ja tarkoitus Nimensä mukaisesti hankkeen lähtökohtana ja tavoitteena on turvallisuus kotona vuorokauden ympäri. Turvallisuus kotona on kuitenkin laaja käsite, koska ihmiset mieltävät turvallisuuden eri tavalla. Tavoitteena oli, että ikääntyvillä olisi mahdollisuus ja haluaisivat asua kotona ja myötävaikuttaa siihen, että he tuntisivat olonsa turvalliseksi omassa kodissaan. Tavoitteena oli vahvistaa vanhustenhuoltoa kehittämällä malli ympärivuorokautiselle hoidolle ja palvelulle, kehittämällä toiminnan koordinointia ja hyödyntämällä geronteknologian tarjoamia apuvälineitä ja tukitoimintoja. Nämä kolme aluetta vaikuttavat suoraan turvallisuuteen, koska ne tarjoavat tarvittaessa apua vuorokauden ympäri, tarpeellisia palveluja ja helpotusta yksinäisyyteen. Oletetut tulokset olivat seuraavat: luoda malli ympärivuorokautiselle hoidolle, luoda etsivä, ennalta ehkäisevä toimintamalli, jota on arvioitu, geronteknologian hankkiminen, testaus ja analysointi kotona annettavaa ympärivuorokautista hoitoa varten. Ensimmäisellä osa-alueella kartoitetaan ja laajennetaan ympärivuorokautista hoitoa täydennyksenä nykyiselle avohoitokonseptille. Koska yhä useammat henkilöt asuvat tulevaisuudessa kotona, kunnan tulee voida tarjota hoitoa ja hoivaa myös yöaikaan. Toisen osa-alueen puitteissa toteutetaan ja arvioidaan vanhuspalvelujen koordinointimalli. Koordinoinnin tarkoituksena on saada hoitoa tarvitseva henkilö oikeaan paikkaan oikeaan ~ 3 ~

4 aikaan. Koordinoinnilla halutaan parantaa ikäihmisten palvelujen saatavuutta ja selkeyttä. Tärkeitä välineitä ovat ennalta ehkäisevät kotikäynnit ja seniorineuvola. Kolmannen osa-alueen tarkoituksena on kehittää alueellinen, käyttäjäystävällinen ja koko kunnan kattava hoito ja palvelu. Tämä toteutetaan kartoittamalla, arvioimalla ja ottamalla käyttöön geronteknologiaa ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa vanhusten tarpeisiin kehitetyn ympärivuorokautisen hoidon tueksi sekä täydentämään nykyistä hoitotyötä. Hankkeessa testataan geronteknologiaa ja arvioidaan sen hyötyjä. Pidemmällä tähtäimellä kehitetään ja tehostetaan avohoitoa, jolloin laitoshoidon tarve vähenee. Hankkeen oletettuna tuloksena oli myös tiedonvälityksen ja yhteistyön tehostaminen sekä konsultaatiomahdollisuuksien lisääminen. Samoin tavoiteltiin selkeämpiä kriteereitä asiakkaille, omaisille ja hoitohenkilöstölle siirrettäessä asiakas avohoidosta laitoshoitoon ja päinvastoin. Kaiken kaikkiaan ikäihmisten elämänlaatua ja turvallisuutta kotona tulee lisätä. Hankkeesta hyötyvät lähinnä ikäihmiset, omaiset ja hoitohenkilöstö. Tavoitteena on, että ikäihmiset voisivat asua kotona niin kauan, kuin he haluavat ja tuntea olonsa turvalliseksi ja saada tarvittavat palvelut omassa kodissaan. 3. Henkilöstö 3.1 Hankehenkilöstö Toukokuussa 2010 haettiin projektipäällikköä, joka valittiin kesällä ja joka aloitti työnsä elokuun puolessa välissä. Projektipäällikön työaika on ollut 100 %. Maaliskuussa 2011 haettiin 2 hanketyöntekijää, joiden työaika oli 50 %. He aloittivat työnsä huhtikuussa Toinen hanketyöntekijä päätti työnsä elokuussa 2011, jolloin haettiin uutta hanketyöntekijää, jonka työaika oli 75 %. Uusi hanketyöntekijä aloitti työnsä lokakuun 2011 puolessa välissä. 3.2 Ohjausryhmä Hankkeella oli ohjausryhmä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt: Riitta El-Nemr, kaupunginjohtaja, Kristiinankaupunki Jarkko Pirttiperä, K5:n johtaja, Maalahti Peter Riddar, perusturvajohtaja, perusturvakeskus, Kristiinankaupunki Åsa Blomstedt, perusturvalautakunnan puheenjohtaja, Kristiinankaupunki Stefan Rannanpää, Pohjanmaan liitto, rahoittajan edustaja Tony Pellfolk, tutkimusjohtaja, Novia ~ 4 ~

5 Kristiina Strandman kehityskoordinaattori, perusturvakeskus Elisabeth Sjöberg, hoitotyön johtaja, perusturvakeskus, Kristiinankaupunki Carina Storhannus, osaamisvalmentaja, YA!, Kristiinankaupunki Ohjausryhmä kokoontui 11 kertaa: , , , , , , , , , , Työryhmä Kehitysryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Helena Strandholm, osastonhoitaja, kotihoito Kirsi Widberg, osastonhoitaja, Åldersro Robert Sundén, osastonhoitaja, fysioterapia Jaana Sjöqvist, lääkäri Elisabeth Sjöberg, hoitotyön johtaja Nämä henkilöt, Jaana Sjöqvistiä lukuun ottamatta, muodostivat hankkeen työryhmän. Myöhemmin työryhmään tulivat myös seuraavat henkilöt: hanketyöntekijät Mona Gullmes ja Annette Nyberg Jeanette Åbonde, apul.osastonhoitaja, kotihoito, Akuuttitiimistä vastaava Kristiina Strandman, kehityskoordinaattori, perusturvakeskus Paula Sihto, hoitotyön johtajan sijainen Työryhmä kokoontui , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ~ 5 ~

6 4. Julkisuus ja viestintä Hanketta on esitelty useissa tilaisuuksissa, kokouksissa ja tapaamisissa henkilöstölle, hoitoa tarvitseville, omaisille, päätöksentekijöille ym., jotta he saisivat tietoa hankkeesta ja voisivat esittää ideoita ja toivomuksia, mutta myös kritiikkiä ja parannusehdotuksia. Hanke on tehnyt yhteistyötä hoitolaitosten, avohoidon, yksityisten toimijoiden, kyläaktiivisten sekä kunnan muiden hankkeiden kanssa. Lisäksi hankehenkilöstö on vieraillut muissa kunnissa ja tietoja on vaihdettu. Yhteistyö on toiminut hyvin. Hankkeen alussa järjestettiin lehdistötiedotus. Lehdistötiedote lähetettiin kaikille alueellisille lehdille. Viestinä ja tiedonvälitys järjestettiin useiden eri kanavien kautta, mutta pääasiassa hankkeen kotisivulla, josta on Facebook-linkitys. Facebookin kautta on ollut helppoa tiedottaa hankkeessa toteutettavista asioista. Myös media on kiinnittänyt huomiota hankkeeseen; Syd-Österbotten: , , , , , , Suupohjan Sanomat: , , , , , Vasabladet: , , Ilkka Kokodemo: 1/2011, 2/2012 Radio Vega: , , , , KRS-TV Lehtiartikkeleiden lisäksi hanke on myös itse kirjoittanut yleisönpalstalle (SÖ ). Hankkeen kolmatta osaa, Geronteknologiaa esiteltiin laajemmin keväällä 2012 projektipäällikön osallistuessa Virtun valtakunnalliseen seminaariin Turussa Henkilöstön mukaan saamiseksi hanke on osallistunut erilaisiin henkilöstökokouksiin, mm. Åldersrossa ( ), Kristiinakodissa ( ), Selkämeren sairaskodissa. Projektipäällikkö on myös osallistunut osastonhoitajien kokouksiin ( , ) ja Vanhustenhuollon työryhmän kokoukseen ( ). Lisäksi hanketta on esitelty kotihoitohenkilöstölle Lapväärtissä , Siipyyssä ja Kristiinankaupungissa Yhteinen tapaaminen järjestettiin Kotihoidon kehitystyöryhmä, jossa oli edustajia jokaiselta alueelta, kokoontui 14.4., 3.5., 19.5., 26.5., 31.8., ja Varsinaisen kohderyhmän, kotona asuvien ikäihmisten saavuttamiseksi hanke on osallistunut erilaisiin kokouksiin mm. seuraavien ryhmien kanssa: Lapväärtin eläkeläiskerho ( ), PIKT ( ), Suupohjan eläkkeensaajat ( ), Vanhusneuvosto ( , , , , , ), Vammaisneuvosto ( , ). Lisäksi hanke on osallistunut tapaamisiin seuraavien kanssa: Lapväärtin ~ 6 ~

7 eläkeläistalon asukkaat ( , ), Lapväärtin marttayhdistys ( ), Svenska Kvinnoklubben i Kristinestad ( ). Projektipäällikkö tapasi Lapväärtin eläkeläistalon hallituksen, ja Lapväärtin eläkeläistalon asukkaille järjestettiin tapaaminen ja Hanketta on myös esitelty mm. perusturvalautakunnan kokouksessa , Närpiön kaupungin ja Äldrecentrum Österbotten -kehityskeskuksen edustajille , Tutuntuvassa Talvella 2012 aloitettiin Seniori-infon testaaminen KRS-TV:ssä. Infolla tiedotettiin tapahtumista ja mahdollisuuksista. Ohjelmien välissä näytetään liukutekstiä, jossa tiedotetaan hankkeesta. Heinäkuussa 2011 hankehenkilöstö oli päivän ajan Kristiinankaupungin torilla kertomassa hankkeesta ja ruoka-automaatista, josta käytiin silloin vilkasta keskustelua. Joulukuussa 2011 ja kesäkuussa 2012 hankehenkilöstö osallistui omaishoitajien tapaamiseen. Hankehenkilöstö kertoi hankkeesta ja omaishoitajien tukemiseksi suunnitelluista asioista. Tämä on kuitenkin vain muutama esimerkki siitä, miten hanke on lähestynyt asukkaita kertoakseen hankkeesta ja kuullakseen yleisön mielipiteitä ja tarpeita. Pari kertaa on myös lähetetty eläkeläisyhdistyksille tiedotuskirjeitä, joissa on kerrottu hankkeesta ja sen toiminnasta sekä muista kohderyhmää koskevista ajankohtaisista asioista. Lisäksi hanke on jakanut tietolehtisiä eri tilaisuuksissa, lähinnä hankkeen järjestämissä tapahtumissa, esim. muistisairauksia käsittelevän luennon, apuvälinepäivän yhteydessä. Hankkeen viimeisen puolen vuoden aikana perhekeskuksen aulan kahdella ilmoitustaululla on ollut kuvakooste ym. hankkeesta. Näiden tarkoituksena on lisätä hankkeen näkyvyyttä ja tiedottaa hankkeessa järjestetyistä asioista. Hankkeen saama julkisuus ei ole kuitenkaan ollut pelkästään myönteistä. Keväällä 2011 hankkeessa testattuihin asioihin kohdistui kielteistä huomiota. Hankkeessa testattu ruokaautomaatti on herättänyt paljon mielipiteitä, ja sitä on kritisoitu siitä, ettei se sovi Cittaslowliikkeen filosofiaan. 5. Hankkeen toteutus Hankkeen toiminta on melko laaja. Aluksi tarkasteltiin muiden kuntien malleja ja ratkaisuja. Tutustumiskäyntejä on järjestetty. Hankkeesta on tiedotettu ja mahdollisuuksista, ongelmista ja tavoitteista on keskusteltu yhteisten suuntaviivojen löytämiseksi kunnan muiden toimijoiden kanssa. Luentoja ja keskustelutilaisuuksia on järjestetty. Useita edustajia on kutsuttu kertomaan tarjoamistaan teknologisista ratkaisuista. Lisäksi on kuultu kuntalaisten toivomuksia ja tarpeita näiden kokoamiseksi vähitellen Kristiinankaupungin omiksi malleiksi. Kohderyhmän mielipiteiden ja tarpeiden esille saamiseksi on myös tehty kartoitus kotona asuvien ikäihmisten keskuudessa. Aluksi hankkeessa tehty työ koski pitkälti toiminnan selvittämistä ja arvioimista. Aluksi piti keskustella, selvittää ja tehdä laskelmia useilla eri ~ 7 ~

8 tasoilla, jotta hanke voisi valita suuntauksen ja luoda jotakin kestävää. Hanke on toteutettu lähinnä kolmella painopistealueella. Nämä osat vaikuttavat toisiinsa ja niissä on pitkälti kyse erilaisista prosesseista, jotka vaativat harkintaa, aikaa ja perusteluja sekä kypsymistä. Tällä tavalla on koko ajan työskennelty kohti hankesuunnitelman tavoitteita. 5.1 Tapahtumat ja matkat Osallistunut tapahtumaan Att utveckla äldres vård och omsorg (ikäihmisten hoidon ja hoivan kehittäminen) Vaasassa, järj. Äldrecentrum Österbotten Osallistunut keskustelutilaisuuteen kyläpalvelupisteen perustamisesta Siipyyhyn Osallistunut Ikärakenne-verkostokokoukseen Närpiön Dynamohouse Järjestänyt Emtelen palvelujen esittelyn Järjestänyt Tunstallin ratkaisujen esittelyn Järjestänyt Videran ratkaisujen esittelyn Osallistunut Benchmarkingmatkaan Uumaja - Piitime - Oulu. Järj. Tekes-hanke Käynti Hyvä Ikä -messuilla Tampereella Järjestänyt Vivagon järjestelmien esittelyn Keskusteluilta palvelupisteen perustamisesta Kallträskiin. Yhdessä Leaderin kanssa Osallistunut keskusteluiltaan yhdistysten osallisuudesta sairaalanmäellä Käynti Kornäsissä Käynti Job-centerissä Käynti YA!:n Kristiinankaupungin yksikössä Tutustuminen Jelppis-tiimiin, Vaasa Osallistunut kokoukseen: Kuntien vanhusneuvostojen strategiat. Mustasaari Ruotsinkielinen luento Att kunna bo hemma med demens, Kerstin Lundström Osallistunut muistisairaiden omaisten ryhmän tapaamiseen Lapväärtin neuvolassa ~ 8 ~

9 Smartcaren ratkaisujen esittely Wivellin ratkaisujen esittely Käynti Mustasaaren Senioripisteessä Käynti Maalahdessa Käynti Novialla, Vaasa Menumatin ruoka-automaatin esittely Suomenkielinen luento Turvallisesti kotona muistisairaanakin, Eila Nyby ja Kaarina Fränti. Yhteistyössä Muistiliiton ja Muistiluotsin kanssa Vierailu Helsingin Kustaankartanossa ja Toimivassa Kodissa Ikäihmisten messut Kristiinahallissa Tiedotustilaisuus, Berit Mäkelä YA!:n lähihoitajaopiskelijoiden vierailu Osallistunut opintomatkaan Kööpenhaminaan, järj. YA! Äldrecentrum Österbotten -kehityskeskuksen edustajien vierailu Käynti Lapväärtin eläkeläistalolla Käynti senioreiden hyvinvointitapahtumassa Botniahallissa Tapaaminen vanhusneuvoston ja eläkeläisyhdistysten edustajien kanssa Tiedotuspäivä apuvälineistä. Simultaanitulkkaus Osallistunut Kotihoito ja -palvelut tapahtumaan Helsingissä Käynti Apuvälinemessuilla Tampereella Osallistunut Lappfjärd-Kristinestads församling -seurakunnan järjestämään lähihoitajien tapaamiseen Tapaaminen Lapväärtin eläkeläistalon asukkaiden kanssa > Hyvinvointiryhmä Henriksdalissa. Yhteistyössä Siipyyn Folkhälsanin kanssa Lapinmatka ~ 9 ~

10 kaksikielistä luentoa, Harriet Finne-Soveri: Kestävä kehitys vanhustenhuollossa Senioritempaus sairaalanmäellä. Avointen ovien yhteydessä > Ystävänkoulutus Yhteistyössä Punaisen Ristin kanssa. Ruotsinkielinen Osallistunut Novian Virtu-hankkeen seminaariin Turussa Osallistunut Folkhälsanin ja Lappfjärd-Kristinestads församling -seurakunnan järjestämään omaishoitajien tapaamiseen. 5.2 Kohderyhmän mielipiteiden ja tarpeiden kartoitus Kohderyhmän mielipiteiden ja tarpeiden selvittämiseksi on tehty kaksi eri kartoitusta. Ensimmäinen kartoitus tehtiin kunnan palveluja käyttävien keskuudessa. Toinen kartoitus kohdistui omaishoidontukea saaviin asiakkaisiin Kunnan palveluja käyttäviin kohdistuva kartoitus Melko aikaisessa vaiheessa hanke suoritti kartoituksen iäkkäiden palvelunkäyttäjien keskuudessa. Kyselylomake jaettiin erilaisia tukipalveluja tai kunnan palveluja käyttäville henkilöille. Kysely oli jaettu neljään osaan: vastaajaa pyydettiin arvioimaan käyttämiään kunnan palveluja, arvioimaan tärkeysjärjestyksessä, mitä palveluja ikäihmiset tarvitsevat voidakseen asua kotona, ikäihmisten asumista sekä palveluliikenteen tarvetta. Selvityksellä haluttiin kartoittaa palvelunkäyttäjien mielipiteet käyttämistään palveluista sekä siitä, minkälaista palvelua he katsovat tarvitsevansa ja miten he haluavat asua silloin, kun he eivät enää voi asua kotona sekä mikä asia voisi heidän mielestään olla syynä sille, etteivät he voisi enää asua kotona. Lisäksi haluttiin selvittää vastaajien kiinnostus palveluliikenteeseen ja heidän mielipiteensä ja ajatuksensa siitä. Kyselyjä lähetettiin yhteensä 290 kpl kotona asuville ikäihmisille, 185 ruotsinkielistä ja 105 suomenkielistä. Vastauksia saatiin 80 kpl, joista 59 oli ruotsinkielisiä ja 16 suomenkielisiä. Samanaikaisesti tämän kyselyn kanssa toteutettiin myös kolmannen sektorin toimijoille osoitettu kysely. Viimeksi mainittu kysely keskittyi enemmän siihen, minkälaisia palveluja yhdistys/seurakunta/yrittäjä voisi tarjota omasta toimesta tai yhdessä kunnan kanssa. Kolmannen sektorin kysely koostui seuraavista kysymyksistä: Mitä tarvitaan jotta ikäihmiset voisivat asua kotona? Yrittäjänä/yhdistyksenä/seurakuntana/muuna voisimme auttaa tai tuottaa seuraavat palvelut ikääntyvien kotona asumisen tukemiseksi. Kysely lähetettiin 75 yhdistykselle, joista 15 vastasi. ~ 10 ~

11 1. Täyttäjän tiedot Kyselylomakkeen ensimmäisellä sivulla kysyttiin täyttäjän tietoja: sukupuoli, ikä, kylä, vastaajakategoria (käyttäjä, omainen, tuottaja), käytän kunnan palveluja (kyllä/en), tarvitsen kunnan palveluja (kyllä/en), hoito tai palvelu, jota pitäisin tärkeänä. Yhteensä 91 vastaajasta 64 oli naisia ja 24 miehiä, 3 vastaajaa ei ollut ilmoittanut sukupuoltaan. Eniten vastauksia tuli kantakaupungista, yhteensä 32 kpl, Lapväärtistä tuli 22 vastausta, muista kylistä (Härkmeri, Skaftung, Metsälä, Siipyy, Korsbäck, Uttermossa, Henriksdal ja Dagsmark) tuli 29 vastausta. Kahdessa vastauksessa ei ilmoitettu kylää. Vastaajista suurin osa, eli 75 kpl kuului palvelunkäyttäjien kategoriaan. Vastaajista yhteensä 13 oli omaisia ja 4 tuottajia, kahdessa vastauksessa ei ilmoitettu kategoriaa. 2. Kuinka seuraava palvelu toimii kunnassa? Tässä kohdassa esitettiin yhteensä 14 kysymystä ja vastattiin asteikolla 1-5, jolla 1 oli huonosti ja 5 erittäin hyvin. Ylimmällä (vaakasuora) rivillä on luettavissa kysymys ja vasemmalla (pystysuora) lukumäärä. Näistä näkee kuhunkin kysymykseen esitetyt vastaukset. Ateriapalvelu Kylvetyspalvelu Siivouspalvelu Omaishoidon tuki Turvapuhelin Kuljetuspalvelu Palveluliikenne Pisteet (keskimäärin) ,5 3 4 Vastaajia Kotipalvelu Kotisairaanhoito Intervallihoito Muistihoitaja Apuvälinelainaus Avustus Muu Pisteet (keskimää rin) ,5 - Vastaajia Kaikkien kysymysten keskiarvo on 3-5, mikä merkitsee sitä, että vastaajat pitävät palvelua hyvin toimivana. Jokaiseen kysymykseen sai myös esittää kommentteja, esimerkiksi ehdotuksia siitä, miten palvelua voisi kehittää toimivammaksi. ~ 11 ~

12 3. Mitä tarvitaan, jotta ikääntyvät voisivat asua kotona? Tässä lomakkeessa oli 16 kysymystä, ja vastaukset esitettiin asteikolla 1-5, jolla 1 oli ei tärkeä ja 5 erittäin tärkeä. Yöhoito Tukea kotiutumisen yhteydessä Kotikuntoutus Ehkäisevät kotikäynnit Kotisairaala Päivätoiminta Seniorineuvola Palvelusetelit Pisteet (keskimäärin) Vastaajia Talonmiesapu Ruokakassipalvelu Vaatehuolto Vierailu/ ystävänpalvelu Kokoontumispaikka Sijaishoito kotona Pariskuntien intervallihoito Kotisoitto Pisteet (keskimäärin) ,5 4 4 Vastaajia Kysymykseen, mitä tarvitaan, jotta ikäihmiset voisivat asua kotona, esitettyjen vastausten keskiarvo oli 3-4,5, eli useimmat pitivät kaikkia alueita tärkeinä kotona asumisen kannalta. Kysymyksiin voitiin myös antaa kommentteja ja ehdotuksia palvelun järjestämisestä ja mahdollisesta järjestäjästä. 4. Selvitys ikäihmisten asumisesta Tähän kyselyyn vastasi yhteensä 75 henkilöä. Tässä kyselyn osassa oli yhteensä kuusi kysymystä sekä tilaa kommenteille. Toivottu asunto Ensimmäisessä kysymyksessä kysyttiin, minkälaisessa asunnossa ikäihmiset haluaisivat asua, jolleivät he enää pysty/halua/uskalla asua nykyisessä asunnossaan. Valittavana oli kuusi vaihtoehtoa. Suosituin vastaus oli kolmas vaihtoehto, palveluasumisyksikkö. Vain muutama oli kiinnostunut ryhmäasunnosta ja vuodeosastosta. Tähän kysymykseen vastasi yhteensä 70 henkilöä. Rivitaloasunto Eläkeläistalo Palveluasumisyksikkö Laitos Vuodeosasto Ryhmäasunto ~ 12 ~

13 Toivottu huolenpito Seuraavaksi kysyttiin minkälaista huolenpitoa vastaajat toivoisivat. Useimmat valitsivat 2. vaihtoehdon Kotipalvelukäyntejä sopimuksen mukaisesti. Huolenpitoa tarpeen mukaan oli toiseksi suosituin vaihtoehto. Vähiten kiinnostuneita vastaajat olivat ympärivuorokautisesta huolenpidosta. Tähän kysymykseen vastasi yhteensä 69 henkilöä. Ympärivuorokautista Kotipalvelukäyntejä sopimuksen Hälyttäessä/tarpeen huolenpitoa mukaisesti mukaan Toivottu asuinympäristö Kysymyksen, missä haluaisi mieluiten asua ja minkälaisella alueella, vastausvaihtoehdot olivat: 1. Luonnonläheisellä, sivummalla olevalla rauhallisella alueella ja 2. Keskustassa, lähellä palveluja. Molemmat vastausvaihtoehdot saivat lähes yhtä monta kannattajaa. Usein vastaus riippui siitä, miten ja missä vastaaja vastaushetkellä asui. Tähän kysymykseen vastasi yhteensä 69 henkilöä. Luonnonläheisellä, rauhallisella Keskustassa, alueella palveluja lähellä Asunnon koko Neljännessä kysymyksessä kysyttiin kuinka suuren asunnon haluaisi ja tässä vastausvaihtoehtoina oli 1-5 huonetta ja keittiö. Useimmat tyytyivät yhteen tai kahteen huoneeseen. Muutama vastasi 3 huonetta ja keittiö, kun taas kukaan ei vastannut 4 tai 5 huonetta ja keittiö. Tähän kysymykseen vastasi yhteensä 65 henkilöä. Huonemäärä Tärkeitä viihtyvyystekijöitä Toiseksi viimeinen kysymys kuului; Mikä olisi sinulle tärkeää? (valitse yksi tai useampi vaihtoehto), vastausvaihtoehdot olivat: 1. Kodinomainen ympäristö omine kalusteineen, 2. Huolenpito, 3. Yksityiselämä, 4. Oma päätösvalta, 5. Yhteenkuuluvuus, yhdessäolo sekä 6. Apua lähellä. Monet (24 kpl) olivat rastittaneet kaikki vaihtoehdot. Tähän kysymykseen vastasi yhteensä 61 henkilöä. ~ 13 ~

14 Kodinomainen ympäristö Yksistyiselämä Huolenpito Oma päätösvalta Yhteenkuluvuus Apua lähellä Jos jonain päivänä joudut muuttamaan nykyisestä asunnostasi, mikä on muuton todennäköisin syy? Yksinäisyys Turvattomuus Huono asunto Fyysisen kunnon heikkeneminen Taloudelliset syy Pitkät etäisyydet palveluihin Huolenpidon tarve 5. Palveluliikennekysely Tässä kyselyssä oli 7 avointa kysymystä ja lopuksi oli mahdollisuus esittää kommentteja. 1. Onko tarvetta järjestää palveluliikennettä muissa kuin kaupungin eteläosissa, joissa se on jo järjestetty? (Esim. kaupungin keskusta, Tiukka, Dagsmark) Kyllä, Tiukka Härkmeri - Kristiinankaupunki - Härkmeri Kantakaupunki Kyllä, kunnan kaikissa osissa tarvitaan jonkinlaista palveluliikennettä Palveluliikennettä tarvittaisiin koko kunnassa, jos ei ole omaa autoa. Tarvittaisiin koko kunnassa Tarvitaan varsinkin talvisaikaan 2. Mihin tarkoitukseen tarvitsisit palveluliikennettä? Esim. vaikeaa päästä sairaalanmäelle Lääkärin- ja hammaslääkärin vastaanotto, neuvola, hoito, laboratorio Kaupassa käynti Ruokaostokset Ostokset (vaatteet, kengät, kukat) Pesulassa käynti Pankki, posti ja apteekki Virkistys Kirkossa käynti, hautojen hoitaminen Kampaaja Sosiaalinen kanssakäyminen, toisten ihmisten tapaaminen Ompeluseura, vapaa-ajantoiminta Vierailut ystävien ja omaisten luona Erilaiset tapahtumat ~ 14 ~

15 3. Kuinka monena päivänä viikossa toivoisit palveluliikennettä ajettavan? Yleisesti ottaen joka päivä, 2 krt päivässä 1 kerta, keskiviikko on hyvä päivä 2 kertaa, ehkä maanantaisin ja perjantaisin 3 päivänä Joka kymmenes päivä 4. Minä viikonpäivinä toivoisit palveluliikennettä ajettavan? Kaikkia viikon päiviä ehdotettiin, myös lauantaita Maanantai - laboratorioon ja kauppaan, perjantai - ruokaostokset Ei väliä Silloin kun ikäihmisille järjestetään toimintaa. Virkistyspäivään, ohjattuun liikuntaan ja harrastuksiin 5. Mihin vuorokauden aikaan toivoisit palveluliikennettä ajettavan? Aamupäivällä Keskipäivällä Maanantaisin klo 8-10, laboratoriokäyntiä varten. Torstaisin tai perjantaisin sopimuksen mukaan Iltapäivällä Nykyinen aika eli aamupäivä on ollut sopiva 6. Kuinka monta tuntia palvelulinja-auton tulee odottaa kaupungin keskustassa? 2-3 Muutaman tunnin 1 ½-2 tuntia, jotta on tarpeeksi aikaa hoitaa asioita ja käydä kaupassa 7. Onko muita tarkoituksia tai tehtäviä, joita palvelulinja-auto voisi hoitaa? Ruokakassien kotiinkuljetus Apteekkiasiat (lähettää resepti linja-auton kanssa ja saada lääkkeet kotiin) 8. Muita kommentteja, mielipiteitä, toivomuksia palveluliikenteestä? Miten sairaalanmäelle asti pääsisi rollaattorilla? Mielestäni kaupungissa pitää olla liikennettä Haluaisin mielelläni muutaman taksimatkan Kaupungin keskustassa ei ole paikkaa, jossa voisi istua ja huilata. Apua autoon noustaessa ja siitä poistuessa + apua tavaroiden kanssa Vaikea vastata, koska ja miten tarve syntyy ja missä asioissa tulee tarvitsemaan apua, mutta palveluliikennettä tulee olla eteläosista vähintään 2 kertaa viikossa ja tarvittaessa ehkä enemmän Kaupungissa pitäisi olla mahdollisuus saada taksi vuorokauden kaikkina aikoina Palvelu on hyvä, sopeutetaan tarpeisiini, esim. ajanut pesulan kautta ~ 15 ~

16 Tärkeää, että linja-auto saa pysäköidä lähellä sitä palvelupistettä, johon minulla on asiaa Hyvä, että palvelu on olemassa sitä tarvitseville Hyvä, että palvelu on olemassa Tämä palvelu on erittäin tärkeä, varsinkin sivukylissä! Palveluliikenne on hyvä, koska en enää pysty ajamaan autoa En pysty käyttämään palveluliikennettä, koska käytän rollaattoria Erinomaiset kuljettajat, ottavat huomioon tarpeeni ja toivomukseni Olisi kiva lähteä Karijoelle muistikahvilaan, kun kuljetus järjestetään Kiitos, se on toiminut yli odotusten ja palvelu on erittäin hyvä Matkakustannukset ovat nykyisillään sopivia eläkeläisille Palvelu on ollut erittäin hyvä Tuntuu pahalta, kun autossa on koululaisia, jotka pitävät meteliä ja kiroavat En tarvitse tällä hetkellä palveluliikennettä, mutta palvelu on erittäin tärkeä muille iäkkäille ihmisille. Palvelua voidaan kehittää. Kuljetuksia voisi esim. järjestää jumalanpalveluksiin. Kaikilla ikäihmisillä ei ole omaisia tai ystäviä, jotka voivat kuljettaa heitä Hoidan miltei kaikki asiani taksin avulla. Se tulee kohtuuttoman kalliiksi Kolmannen sektorin vastaukset siihen, mitä he voisivat yhdistyksenä tehdä Harva yhdistys tai yrittäjä on ilmoittanut voivansa järjestää jotain palvelua itse tai täydennyksenä kunnan toiminnalle. Vain kolme vastaajaa oli antanut ehdotuksen siitä, mitä he voisivat toimintansa puitteissa järjestää. Punaisen Ristin paikallisosasto oli rastittanut voivansa aloittaa vierailut/ystävätoimintaa. Myös Marttayhdistys voi ajatella käynnistävänsä tällaista toimintaa, kunhan he ensin saavat koulutusta siihen. Kuulovammaisten yhdistyksen edustaja oli rastittanut yhdistyksen voivan järjestää nimenomaan kuulovammaisille palvelupisteen, jossa ääni toimii. He voisivat myös ajatella järjestävänsä tälle kohderyhmälle vierailuja/ystävätoimintaa sekä saattajapalvelua esim. lääkärikäyntien yhteydessä Omaishoitajiin kohdistuva kartoitus Vuodenvaihteessa lähetettiin kysely kunnan omaishoidontukea saaville omaishoitajille. Yhteensä 50 kyselyä lähetettiin ja 19 vastausta saatiin. Ensiksi haluttiin selvittää, minkälaista apua omaishoitajat tarvitsevat. Monet jättivät vastaamatta kysymykseen. Vastanneet esittivät hyvin käytännöllistä avuntarvetta, pukeutumis-, siivous- ja ruoanlaittoapua. Yksi toivomus oli kuljetuksen saaminen kauppaan kerran viikossa. Myös terveydenhoitajan käyntiä toivottiin. Monet omaishoitajat sanoivat tarvitsevansa sijaishoitoa hoidettavalleen, jotta he pääsisivät kuntoutukseen tai saisivat hieman aikaa itselleen. ~ 16 ~

17 Itse sijaishoidon tarve oli muutama tunti viikossa omassa kodissa. Myös intervallipaikkaa palvelukodissa toivottiin. Muutama toivoi myös lomaviikkoa silloin tällöin. Muutama vastasi, etteivät he tarvitse sijaishoitoa. Haluttiin myös selvittää minkälaisia apuvälineitä omaishoitajat tarvitsevat kotona. Monella vastaajalla oli jo apuvälineitä, kun taas muutama ilmoitti tarvitsevansa suihkutuolin, wc-tuolin korokkeen, rollaattorin, säädettävän mekaanisen sängyn. Yli puolet haluaisi mielellään tavata muita omaishoitajia useammin. Mutta osalla aika ei riitä siihen. Osa katsoo, että lyhyempiä tapaamisia voisi olla melko usein, kun taas osa katsoo, että 1-2 kertaa vuodessa olisi riittävä. Monet vastaajista katsovat tarvitsevansa sekä fyysistä että psyykkistä kuntoutusta. He haluavat saada kaiken mahdollisen kuntoutuksen. Joku esitti, että uimahalliin olisi hyvä saada lippuja. 5.3 Ympärivuorokautisen hoidon mallin kehittäminen Kristiinankaupungin vanhustenhuollon vahvistaminen kehittämällä ikäihmisten mahdollisuuksia asua kotona, jolloin kartoitetaan ja laajennetaan ympärivuorokautista hoitoa täydennyksenä nykyiselle avohoitokonseptille. - Vastaavanlaisista malleista oppiminen (benchmarking), varsinkin Tanskan malleista, koska maa on edelläkävijä avohoidossa. Ohjausryhmä tekee yhdessä hankkeen henkilökunnan kanssa opintomatkan, jota suunnitellaan tarkasti etukäteen. - Ympärivuorokautisen hoidon järjestämismahdollisuuksien ja tarpeen sekä toteutustapojen kartoittaminen. Voidaan tehdä yhdessä muiden kaupungissa toimivien yhteistyötahojen kanssa. Myös muut mahdolliset osapuolet, kuten kolmas sektori, jotka voisivat tuottaa ympärivuorokautisia hoito- ja hoivapalveluja, kartoitetaan ja niille annetaan mahdollisuus löytää kehityspotentiaalia. - Ympärivuorokautisen hoidon toteuttaminen ja testaaminen nykyisessä toiminnassa siten, että avohoidon asiakkaiden turvallisuudentunne lisääntyy. Hankepäällikön ja hanketyöntekijän panokset ovat erittäin tärkeitä niin kartoituksessa kuin käytännön työssä. Vanhentuneen käytännön parantaminen uudeksi toimintamalliksi edellyttää kentän tuntemusta. - Mallin luominen (hyvät käytännöt) asiakkaan kotona annetavalle ympärivuorokautiselle hoidolle Kristiinankaupungissa. Mallia voidaan soveltaa hankkeen päätyttyä muissa samankaltaisissa kunnissa. Tässä hankkeen osassa on lähinnä etsitty malleja ja tutustuttu toisten yöhoitojärjestelyihin. Hanke on ollut yhteydessä muihin kuntiin ja tehnyt tutustumiskäyntejä kuullakseen yöhoitojärjestelyistä. Hankkeen puitteissa on myös kuultu henkilöstön mielipiteitä yöhoidon tarpeesta ja sen järjestämisestä. Koska aikaisemmin ei ole järjestetty yöhoitoa, Pohjanmaan pelastuslaitos on öisin vastannut turvahälytyksiin ja lähtenyt kotikäynnille. Myös ~ 17 ~

18 pelastuslaitoksen edustajien kanssa on neuvoteltu ja heidän toivomuksia toimivista järjestelyistä ja yhteistyöstä on kuunneltu. Keväällä 2011 lähetettiin kyselylomake joillekin kunnan avohoitopalvelujen käyttäjille. Kyselylomakkeessa pyydettiin vastaajaa arvioimaan tärkeysasteikolla ikäihmisille tarkoitettuja palveluja ja palvelumuotoja. Yksi kysymys liittyi yöhoitoon. Samanaikaisesti lähetettiin yhdistyksille kysely, jossa tiedusteltiin niiden kiinnostusta järjestää palvelua tai tukea kunnan toimintaa, muun muassa yöhoitoa. Tulokset ovat luettavissa sivulla 32. Osapuolten kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen on muotoiltu erilaisia yöhoitomalleja. Niistä kunnan tarpeisiin parhaiten sopiva olisi ympärivuorokautinen hoitotiimi. Tiimin nimi oli aluksi Tehostettu kotiutumistiimi, ja muuttui myöhemmin Akuuttitiimiksi. Syksyllä 2011 haettiin henkilöstöä tiimiin ja Akuuttitiimin toiminta käynnistyi marraskuussa Osa-alueen tulokset: Ympärivuorokautisen hoidon malli Kristiinankaupungissa: Tehostettu kotiutumistiimi -> Akuuttitiimi Tiimin tarkoituksena on toimia kotihoidon ja laitoshoidon linkkinä työskennellen siten välillään vaihtelevien asiakkaiden parissa. Tiimi työskentelee turvatakseen asiakkaiden mahdollisuudet asua kotona ja tiimi tulee mukaan kuvaan kun asiakas on sairastunut tai kotiutettu sairaalasta. Tiimin työtehtävänä on antaa ennalta ehkäisevää ja ylläpitävää tukea, hoitoa ja apua laitospaikan tarpeen välttämiseksi ja ikäihmisen itsenäisyyden ja elämänlaadun lisäämiseksi. Tiimin panos on luonteeltaan tilapäinen ja sitä käytetään akuutimmassa vaiheessa, minkä jälkeen asiakkaan hoito siirtyy muulle avohoitohenkilöstölle. Tarvetta arvioidaan yksilöllisesti diagnoosin ja tilanteen perusteella. Tiimin panos kirjataan tarkasti, jotta hoitoa jatkava henkilöstö voisi hyötyä siitä. Henkilöstö: 2 sairaanhoitajaa, 3 lähihoitajaa. Yksi henkilö työvuorossa. Sairaanhoitajat työskentelevät päiväsaikaan ja lähihoitajat huolehtivat yötyöstä. Sairaanhoitajat ja lähihoitajat hoitavat vuorotellen iltavuoroja. Niinä iltoina, kun tiimin sairaanhoitaja ei ole työssä, sairaanhoitajan tehtävät voidaan hoitaa lääkärinvastaanoton henkilöstön toimesta. Tiimin alustavana perustehtävänä on: - auttaa kotiutuneita potilaita alkuun ja pärjäämään mahdollisimman hyvin kotona käytettävissä olevien resurssien ja avun turvin. Kun asiakas kotiutetaan sairaalasta, sairaala voi ottaa yhteyttä tiimiin, joka auttaa asiakasta kotiutumisessa. Tiimi arvioi kokonaistilannetta yhdessä asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa. Tiimin hoidossa tärkeä asia on asiakkaan oma ~ 18 ~

19 tahto, omaisten mielipiteet sekä kuntoutustarve ja se, että asiakkaalla on riittävästi voimia ja motivaatiota palautumiseen ja kokonaisratkaisuun. Hoitojakson aikana kartoitetaan asiakkaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja käytännön mahdollisuudet asua kotona, ja sen perusteella järjestetään tarvittavat palvelut, apuvälineet ja tukimuodot. Tiimin henkilöstö arvioi hoitopanosta ja hoidon tarvetta määräyksen mukaisesti tai jatkohoidon siirtyessä muulle avohoitohenkilöstölle. - auttaa kun kotona asuva henkilö alkaa osoittaa merkkejä siitä, ettei hän enää pärjää kotona, sekä akuuteissa että pitempiaikaisissa tilanteissa. Tiimiä pyydetään selvittämään asiakkaan tilanne ja syyt siihen, ettei hän katso voivansa enää asua kotona. Syyt voivat olla monenlaiset: yksinäisyys, turvattomuus, huono asunto, fyysisen tai psyykkisen kunnon heikkeneminen/sairaus, huolenpidon tarve jne. Tiimi huomioi kaikki näkökohdat ja pyrkii poistamaan puutteellisuudet tiedottamalla muilta asiantuntijoilta saatavissa olevasta tuesta ja avusta. Toimenpiteen riittävyyttä seurataan jonkin ajan kuluttua. -hoito ja huolenpito yöaikaan (klo 22-07). Yöhoito tukee kotona asuvia ikäihmisiä, jotka tarvitsevat hoitoa tai huolenpitoa yöaikaan. Tällöin on kyse huolenpidosta ja hoivasta: wckäynnit, apua nukkumaan menossa, vaipanvaihto, kääntäminen ym. Yöhoitoa saattavat tarvita sairaalasta kotiutuneet tai tehostettua kotihoitoa tarvitsevat asiakkaat. Yöhoitoon sisältyy myös kotihoidon asiakkaiden tilanteen seuranta tarvittaessa. Yöhoitohenkilöstö voi myös hoitaa kotona asuvia, laitospaikkaa odottavia asiakkaita. Yöhoito voi olla sekä tilapäistä että säännöllisempää. Hoitojakson pituus määräytyy yksilöllisesti asiakkaan hoidontarpeen mukaan. Yöhoitohenkilöstö vastaa turvarannekehälytyksiin. -kotisairaalahoito. Kotisairaalahoito korvaa sairaalassa annettavan lääketieteellisen hoidon ja se annetaan kodissa toivomusten ja mahdollisuuksien mukaan. Kotisairaalan potilaisiin kuuluvat mm. syöpäpotilaat ja suonensisäistä antibioottihoitoa tai kivunlievitystä tarvitsevat potilaat. Kotisairaalan hoitaja tekee kotikäynnin päiväsaikaan ja tarvittaessa myös iltaisin. Iltaisin kun tiimin sairaanhoitaja ei ole työssä, lääkärinvastaanoton henkilöstö voi lähteä kotikäynnille. Yhteistyötahot: Akuuttitiimi vastaa turvarannekehälytyksiin ja voi tarvittaessa kutsua pelastuslaitoksen avukseen. Aikaisempien sopimusten mukaan turvapuhelinhälytyksiin vastasi Verifi ja Pohjanmaan pelastuslaitos teki kotikäynnit, jos omaisia ei ollut mahdollista kutsua. Nykyään kotikäynnin tekee Akuuttitiimi Pohjanmaan pelastuslaitoksen sijaan. Tiimi tekee yhteistyötä K5:n palliatiivisen hoitajan sekä lääkärinvastaanoton, vuodeosaston, fysioterapian ja avohoidon henkilöstön kanssa. ~ 19 ~

20 Kustannukset: 2 sairaanhoitajaa, 3 lähihoitajaa euroa/vuosi työkokemuksesta riippuen. Akuuttitiimin panos voi pidemmällä tähtäimellä merkitä useita pienempiä säästöjä. Hälytykseen vastaamisessa voidaan säästää, koska hälytykset menisivät muuten pelastuslaitokselle. Painikehälytykset menevät Verifille, joka lähettää jonkun vastaamaan avuntarpeeseen. Aikaisemmin pelastuslaitos on lähtenyt kotikäynnille, kun taas nykyään hälytyksen hoitaa Akuuttitiimi. Pelastuslaitos on perinyt maksun jokaisesta hälytyksestä. Päiväsaikaan tehdystä kotikäynnistä on peritty 50 euroa sekä yö- ja viikonloppuhälytyksistä 80 euroa. Lisäksi pelastuslaitos peri 2 euron kuukausimaksun säilyttämistään avaimista. Viime vuosina pelastuslaitos on hoitanut keskimäärin 54 hälytystä vuodessa. Näistä vain kolmasosa on suoritettu normaalina työaikana. Avaimen säilytys Hälytys päivällä Hälytys yöllä Kustannus / kpl Määrä 60 kpl 18 kpl 36 kpl 120 /kk x 12 Yhteensä 1440 / vuosi Turvarannekehälytyksiin vastaamisessa voidaan säästää noin 5200 euroa vuodessa. Säästöjä on myös havaittavissa siitä syystä, että asiakkaita on voitu kotiuttaa aikaisemmin Vaasan keskussairaalasta ja vuodeosastolta, koska Akuuttitiimi on huolehtinut heistä öisin. Tämä merkitsee suuria taloudellisia säästöjä, mutta myös elämänlaadun parannusta niille henkilöille, jotka voivat parhaiten omassa kodissaan. Akuuttitiimin olemassaolo lisää myös yleisesti ikääntyneen väestön turvallisuuden tunnetta, koska heillä on puhelinnumero, jonne he voivat soittaa tarvittaessa ja he tietävät saavansa apua myös yöaikaan. 5.4 Koordinointitoiminta Vanhuspalvelujen koordinointimallin toteuttaminen ja arvioiminen. Hoito- ja hoivapalvelujen koordinoinnin tarkoituksena on - oikea hoidettava oikealla paikalla. Oman mallin kehittäminen koordinointitoiminnalle ja mallin arviointi Kristiinankaupungissa. Asiakkaan tarpeet ovat lähtökohtana avo- ja laitoshoidon prosessien määrittelyssä. Näiden prosessien kartoittaminen edesauttaa asiakkaiden kannalta oikeiden asioiden toteuttamista, toimivien / epätarkoituksenmukaisten ~ 20 ~

21 käytäntöjen tunnistamista ja löytämistä. Tehdäänkö kyseiselle asiakkaalle oikeita asioita oikeaan aikaan? Tavoitteena on henkilökohtainen ja räätälöity arviointi, mikä johtaa hyvään koordinoivaan toimintoon, joka antaa asiakkaalle oikean hoidon oikeaan aikaan. Tärkein väline tässä työssä ovat ehkäisevät kotikäynnit. Se edellyttää luokitusinstrumentin käyttöönottoa. Siksi hankepäällikön tulee olla perehtynyt koordinointiprosessiin voidakseen arvioida ja laatia kriteereitä laitos-, palvelu- ja avohoitoa varten. Tässä kohdassa on panostettu koordinoivaan toimintaan liittyviin osiin: ehkäisevät kotikäynnit, omaishoidontuki, seniorineuvola, taloudellisten tukitoimintojen kartoitus, omaisten tuki, muistihoitajatoiminto ym. Koordinoivaan toimintaan kuuluu monta osa-aluetta, jotka vaikuttavat toisiinsa. Lisäksi näihin osiin vaikuttavat uusi lainsäädäntö, henkilöstön saatavuus ja vallitsevat olosuhteet. Aluksi tässä työssä keskityttiin tarkastelemaan ikäihmisten tukijärjestelyjä muissa kunnissa. Eri malleja tarkasteltiin ja niistä valittiin hyvät osat. Nykyisestä ja tulevasta tarpeesta on keskusteltu kotihoidon henkilöstön kanssa. Keväällä 2011 lähetetyssä kyselylomakkeessa on muutamia kysymyksiä koordinoivasta toiminnasta. Käyttäjille ja omaisille lähetetyssä kyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan tärkeysjärjestyksessä erilaisia palveluja ja niiden toimivuutta kunnassa. Yhdistyksille ja yksityishenkilöille lähetetyllä kyselyllä haluttiin herättää kiinnostusta yhteistyöhön ja erilaisten palvelumuotojen järjestämiseen yhdistysten toimesta Ehkäisevät kotikäynnit Keväällä 2011 hanke ryhtyi testaamaan ehkäisevien kotikäyntien lomakkeita, jotka Selkämeren sairaskodin henkilöstö oli koonnut. Ehkäiseviä kotikäyntejä on tehty kymmenen hyvinvointikelloa testanneen henkilön luona sekä kahteen vertailuryhmään, joissa kummassakin oli viisi henkilöä. Lomake osoittautui kuitenkin aivan liian laajaksi, jotta sitä voisi käyttää joustavalla tavalla. Haastateltavat henkilöt väsyivät, koska haastattelu kesti aivan liian kauan. Kerättävä tieto kirjataan paperille. Tietojen säilyttämiselle ei ole hyvää paikkaa tai tapaa. Siksi tiedoista ei ole mitään hyötyä. Koska terveyttä edistäviin kotikäynteihin liittyy useita kysymysmerkkejä ja epäselvyyksiä, on päädytty odottamaan mallia näiden käyntien toteuttamiselle ja käytettäville lomakkeille. Odotetaan myös hyvää mallia sille, miten asiakkaan parissa työskentelevä henkilöstö voisi parhaiten käyttää ja hyödyntää tietoja Seniorineuvola Hanke on pohtinut seniorineuvolan perustamista yhdessä Äldrecentrum Österbottenin projektityöntekijän Isabella Nymanin kanssa. Useita tunteja on panostettu sellaisen mallin rakentamiseen, joka parhaiten sopisi Kristiinankaupungin tarpeisiin. Hankepäällikkö on yhdessä terveydenhoitaja Britta Hedmanin kanssa laatinut suuntaviivat Kristiinankaupungin seniorineuvolalle. ~ 21 ~

22 Tausta Seniorineuvolan tausta on seuraava: Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 20 Iäkkäiden neuvontapalvelut: Kunnan on järjestettävä alueellaan asuville vanhuuseläkettä saaville henkilöille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluja. Neuvontapalveluihin sisältyvät: 1) terveellisten elintapojen edistämiseen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisyyn tähtäävä neuvonta, 2) iäkkään kuntalaisen terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien terveydellisten ongelmien tunnistaminen ja niihin liittyvä varhainen tuki, 3) sairaanhoitoa ja turvallista lääkehoitoa koskeva ohjaus. Seniorineuvolan tavoitteena on parantaa ikäihmisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, tukea turvallista kotona asumista ja työskennellä ennalta ehkäisevästi yksittäiseen ikäihmiseen liittyvissä asioissa. Visio ja tavoite Neuvolan visiona on ikääntyvien tukeminen yhteiskunnassa siten, että heidän terveytensä ja hyvinvointinsa paranevat, sekä heidän elämänlaatunsa turvaaminen ja heidän tukeminen siten, että he voivat asua turvallisesti kotona mahdollisimman kauan. Arvokasta ikääntymistä turvaavien eettisten periaatteiden noudattaminen on seniorineuvonnalle tärkeää. Nämä periaatteet ovat: itsemääräämisoikeus, turvallisuus, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja omien voimavarojen hyödyntäminen. Tavoitteena on matalan kynnyksen palvelun järjestäminen kaikille työelämän ulkopuolella oleville senioreille sekä antaa neuvoja ja ohjausta ikääntyvien tarpeiden pohjalta. Samoin halutaan tukea senioreita eläköitymisen jälkeen ja järjestää kokoontumispaikkoja toimijoille, jotka tarjoavat ikäihmisille palveluja. Tavoitteena on myös kartoittaa asiakkaan terveys- ja elämäntilanne sekä tuen ja avun tarve, sekä antaa tiedotusta ja terveysneuvontaa. Lisäksi tavoitteena on käyttää erilaisia ennalta ehkäiseviä menetelmiä ikäihmisten toimintakyvyn tukemiseksi ja tarvittaessa ohjata asiakas lisätutkimuksiin. Toiminnassa korostetaan osallisuutta, asiakaslähtöisyyttä, varhaista puuttumista ja ennalta ehkäisevää toimintaa. Kristiinankaupungin mallin rakenne on seuraava: 1. Terveystapaamiset 68 vuotta täyttäneet ja riskiryhmään kuuluvat henkilöt kutsutaan terveydenhoitajan terveystapaamiseen neuvolaan. Terveystapaamisen tarkoituksena on selvittää asiakkaan omat voimavarat, tunnistaa terveysesteet, edistää terveellisiä elämäntapoja ja ehkäistä sairauksia ja tapaturmia. Terveydenhoitaja antaa terveysongelmiin liittyvää ohjausta ja tiedotusta. ~ 22 ~

23 2. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Etsivää ja ennalta ehkäisevää toimintaa 75 vuotta täyttäneille, kotona asuville henkilöille, jotka eivät käytä kunnan palveluja sekä erilaisiin riskiryhmiin kuuluville henkilöille. Asiakkaan hoidon ja sosiaalipalvelujen tarpeesta tehdään kokonaisarviointi. Lisäksi tiedotetaan tarjolla olevista palveluista ja apuvälineistä. Vielä on avoinna, kuka henkilöstöstä tekee ennalta ehkäisevät kotikäynnit. 3. Senioreiden ryhmätapaamiset Järjestetään ensi kädessä yhteistyössä kolmannen sektorin, vanhusneuvoston, seurakuntien ja kansalaisopiston kanssa. Tulee järjestää kylissä, lähellä asukkaita. 4. Tiedotusta, esitteitä, lomakkeiden täyttöapua 5. Ajanvaraus terveydenhoitajan vastaanotolle Seniorit ottavat itse yhteyttä tarvittaessa Resurssit Henkilöstö 2012: 50 % terveydenhoitaja (ei lisäkustannuksia, työskentelee jo aikuisterveydenhuollossa) Tilat: 1 työhuone perhekeskuksessa Koneet, laitteet yms.: tietokone, terveydenhoitajan työvälineet (ovat jo olemassa) Toiminta sijoittuu hallinnollisesti neuvolan osastonhoitajan alaisuuteen. Toiminta aloitetaan kesällä 2012 terveystapaamisilla. Tapaamiset/käynnit ovat asiakkaalle maksuttomia. Toiminnan suunnittelu jatkuu ja palveluvalikoimaa laajennetaan ja integroidaan yhteistyössä kaupungin muiden ikäihmisille palveluja tarjoavien yksiköiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa vuosina Omaishoidon tuki Työryhmä on kokoontunut hankkeen aikana pohtimaan minkälaisia tukimuotoja kunta voi tarjota omaishoitajille. Keväällä 2012 asia käsiteltiin perusturvalautakunnan kokouksessa ja päätös toi useita etuja kunnan omaishoitajille, mm. suuremman taloudellisen korvauksen, joustavammat myöntämiskriteerit ja enemmän tukimahdollisuuksia. ~ 23 ~

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tampereen PEKKA-hanke

Tampereen PEKKA-hanke Tampereen PEKKA-hanke Yksi Väli-Suomen IKÄKASTE-ÄLDRE KASTE-hankkeista Toimii ajalla 1.11.2011-31.10.2013 Projektipäällikkönä Laura Selin-Hannola Projektisuunnittelijana Wilhelmina Karikko Tavoitteet:

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM Länsi-Pohjan ja Lapin kuntien sosiaali- ja terveysjohdon ja sairaanhoitopiirien seminaari, 26.5.2016 Helsinki Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä. Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari 22.3.2010

Ikäihminen kehittäjänä. Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari 22.3.2010 Ikäihminen kehittäjänä Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari 22.3.2010 Aijjoos-kumppanuushanke 4 yhdistystä: hallinnoivana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry, Härmän Vanhustentukisäätiö,

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Kotipalveluopas. Hemtjänstutförare i Umeå. Uumajan kunta Puhelin 090-16 10 02 (vaihde 16 10 00)) www.umea.se/hemtjanst

Kotipalveluopas. Hemtjänstutförare i Umeå. Uumajan kunta Puhelin 090-16 10 02 (vaihde 16 10 00)) www.umea.se/hemtjanst Kotipalveluopas Hemtjänstutförare i Umeå Uumajan kunta Puhelin 090-16 10 02 (vaihde 16 10 00)) www.umea.se/hemtjanst Johdanto Uumajan kunnan ikääntyneille ja toimintarajoitteisille tarjoamasta tuesta ja

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus Vastuualuejohtaja Sirkka Karhulan esitys organisaatiotoimikunnassa 25.10.2010 Jyväskylän vanhuspoliittinen strategia 2009-2030 WWW.jyvaskylanseutu.fi/sivu.php/vanhuspalvelut

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä

Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä Sähköinen opas iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä Valmistunut 15.9.2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntaliiton yhteistyönä Tekijöinä kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus

Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut. Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Ikääntyvien asuminen ja arjen palvelut Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, FT Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyskeskuksen organisaatio Terveyslautakunta Toimitusjohtaja Terveysasemat 26 terveysasemaa

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit. 9.3.2016 v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu) 1 Vanhustenhuolto 1.1.2017 alkaen: Vastuut ja roolit 9.3.2016 v. 7 (Esimiesasemassa olevat numeroitu) Viranhaltija Roolit Vastuut 1) Asiakkuuspäällikkö Kaisu Korpela Strateginen johtaminen - Erityisasumisen

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen

Seudullinen ikäihmisten perhehoito. Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015. Maarit Haverinen Seudullinen ikäihmisten perhehoito Satakunnan Vanhusneuvosto 3.12.2015 Maarit Haverinen Perhehoito Perhehoitoa säätelee Perhehoitolaki (2015) Käsittää kaikki perhehoidon asiakasryhmät: Lapset Henkilöt,

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot