SYLIDIAKONIAA Lapsidiakonian mahdollisuudet Tampereen Valkonauhanyhdistyksen iltapäiväkerhon kokemusten valossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYLIDIAKONIAA Lapsidiakonian mahdollisuudet Tampereen Valkonauhanyhdistyksen iltapäiväkerhon kokemusten valossa"

Transkriptio

1 SYLIDIAKONIAA Lapsidiakonian mahdollisuudet Tampereen Valkonauhanyhdistyksen iltapäiväkerhon kokemusten valossa Maria Markkola Opinnäytetyö Syksy 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ Maria Markkola Keinutuolidiakoniaa. Lapsidiakonian mahdollisuudet Tampereen Valkonauhayhdistyksen iltapäiväkerhon kokemusten valossa. Järvenpää s. 4 liitettä Opinnäytetyöni on projektiraportti, -analyysi sekä -arviointi Tampereen Valkonauha ry:n lukuvuonna järjestämästä lasten iltapäivätoiminnasta. Se sisältää myös kehittämissuunnitelman tulevaisuutta varten. Oma osani projektissa oli osallistua suunnitteluun, arvioida toimintaa sekä kehittää sitä. Iltapäivätoiminnan tavoite oli tavoittaa syrjäytymisvaarassa olevia lapsia, tarjota heille turvallisen aikuisen läsnäoloa sekä myönteisiä kokemuksia. Opinnäytetyön aineisto perustuu havainnointiin, haastatteluihin sekä kerhossa käytössä olleeseen päiväkirjaan. Olen käyttänyt taustatietona lastensuojelusta, iltapäivätoiminnasta sekä vapaaehtoistyöstä tehtyjä tutkimuksia ja julkaisuja. Opinnäytetyöprosessi alkoi keväällä Tuolloin kerhon kohderyhmä oli jo päätetty. Kerhoa suunniteltiin kevään ja kesän aikana. Iltapäiväkerho toimi lukuvuoden Sosiaalityöntekijän sekä kaupungin iltapäiväkerho-ohjaajien haastattelut on tehty syksyllä 1999, muut kevään ja kesän 2000 aikana. Iltapäivätoimintahankkeen perusteella voidaan todeta, että syrjäytymisvaarassa olevien lasten tavoittaminen on haastava tehtävä. Pelkästään vapaaehtoisresurssein heidän tarpeisiinsa ei pystytä vastaamaan. Työllistämistukiin oikeutetut pitkäaikaistyöttömät sekä vapaaehtoistyöntekijät voivat olla hyvää ja laadukasta työvoimaa. Tämä edellyttää ohjausta ja koulutusta. Vapaaehtoistyö on tarpeellista, mutta siihen liittyy ongelmia. Usein vapaaehtoistyö on heikosti suunniteltua, ja tiedonvälityksessä on puutteita. Toiminta on raskasta, koska vastuunkantajia on vähän. Kävi myös ilmi, että kaikki nykyään olemassaolevat iltapäiväkerhot eivät ole laadukkaita. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että kohderyhmän tavoittamisen kannalta olennaista on toimiva yhteistyö eri sektorien kesken ja välillä. Vapaaehtoistyöntekijät ja työllistämistukiin oikeutetut voivat tukea jo olemassaolevaa ja organisoitua toimintaa, ja siten parantaa niiden laatua. Oman, uuden toiminnan aloittaminen vaatii hyvää suunnittelua ja useiden toimijoiden asiaan paneutumista. Asiasanat: iltapäivätoiminta, kolmas sektori, lastensuojelu, vapaaehtoistyö Säilytyspaikka: DIAK Järvenpään yksikön kirjasto

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC JÄRVENPÄÄ TRAINING UNIT Maria Markkola Child diaconia in the light of experiences in the afternoon club organised by The White Ribbon In Tampere. Järvenpää Autumn pages, 4 appendices In my final thesis I was involved with a voluntary organisation that was organising an afternoon club. It was aimed at the children aged six to eight and who had a risk of becoming marginalised because of the mistreat or neglect by their parents. My part in the project was to plan, analyse, evaluate and develop the afternoon activity. The material is based on interviews, observation and the diary that was used in the club. The literature I use as backround information is related to voluntary work, child protection and afternoon clubs. The process of the final thesis began in spring Planning and organising of the action took place during the spring and summer The afternoon club started in autumn 1999 and lasted the whole school year. According to my experiences in the process I noticed that it was difficult to find the children to take part in the action. To use only volunteers it is not possible to give the children what they need. People who are outside the normal working life can form a great source of labour. Voluntary work is notable but also vulnerable. There are problems concerning it: There are only a few to take the responsibility. Voluntary work is also poorly planned and organised. All the existing afternoon clubs have not enough quality. Conclusions are that when wanting to have the right children to participate it is important to cooperate with and between different sectors. The volunteers can be used in already existing afternoon clubs to support the professionals and to make the quality of the clubs better. When starting a new activity there has to be enough planning and committed volunteers. Keywords: Afternoon action, child protection, third sector, voluntary work. Deposited: Diaconia Polytechnic/ Järvenpää training unit/ The library

4 51 SISÄLLYS 1. JOHDANTO VALKONAUHAN ILTAPÄIVÄKERHON TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA LASTEN TILANNE SUOMESSA Mikä on Tampereen Valkonauha ry? Vanhempien ongelmia ja niiden vaikutuksia lapsiin Lastensuojelun tarkoitus ja toimintamuodot Tamperelainen lapsuus tilastojen valossa ILTAPÄIVÄKERHOIKÄISEN KEHITYSTEHTÄVIÄ JA NIIDEN TOTETUMISTA UHKAAVIA TEKIJÖITÄ ILTAPÄIVÄKERHON MERKITYS LAPSEN KEHITYKSEN TUKEMISESSA VAPAAEHTOISTOIMINTA LASTEN NÄKÖKULMASTA Kolmas sektori ja sosiaaliset ongelmat Virallinen ja vapaaehtoinen sosiaalityö dialogissa Vapaaehtoistyön motiiveja VALKONAUHAN ILTAPÄIVÄTOIMINTA Syyt perustamiselle Toimintaidea Toiminnan kohde ja tavoitteet Keinot Resurssit Yhteistyöverkosto Toiminnan arviointi Iltapäiväkerho alkaa Ongelmia ja niiden ratkaisuja Uusi toimintavuosi TOIMINNAN ARVIOINTI Tavoitteet ja niiden toteutuminen Resurssit Työntekijät...30

5 Rahoitus Tilat Tiedonkulku Laatu Valkonauhan imago UUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU OMIEN KOKEMUSTENI VALOSSA NÄKÖKULMIA VALKONAUHAYHDISTYKSEN ILTAPÄIVÄKERHON TULEVAISUUTEEN OPPIMISKOKEMUKSIA...48 LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Tiedote sosiaalitoimistoon liite 2 Kerhon ilmoittautumislomake Liite 3 Paikallislehden juttu kerhosta Liite 4 Valkonauhaliiton jäsenlehden juttu kerhosta

6 1. JOHDANTO Opinnäytetyöni on prosessikuvaus ja kehittämissuunnitelma Tampereen Valkonauha ry:n järjestämästä lasten iltapäivähoidosta. Päättötyöni teoreettinen viitekehys liittyy lastensuojeluun, vapaaehtoistyöhön, kolmanteen sektoriin sekä lasteniltapäivähoitoon. Koulutuksessani syventävät opinnot eivät liity lapsiin ja nuoriin, mutta silti lasten kysymykset koskettavat olennaisesti myös omaa tulevaa ammattiani. Millaista on lapsidiakonia? Diakoniatyössä apu kohdistetaan yleensä aikuisiin näiden kohdatessa vaikeita elämäntilanteita. Lapsidiakonian ydinajatus taas on, että apu kohdennetaan suoraan lapseen eikä vain välillisesti vanhempia tukemalla. Kati-Pupita Mattila (1999) kirjoittaa lapsidiakoniasta Crux-lehdessä ja hänen mielestään "varteenotettava työmuoto, jossa lapsidiakoniaa voi toteuttaa ja kehittää, on koululaisten iltapäiväkerhot". Diakonian tarkoituksena on auttaa siellä, minne muu apu ei ulotu. Diakonialla on myös profeetallinen tehtävä, jonka mukaisesti se toimii heikompien äänitorvena, puuttuu epäkohtiin ja pyrkii vaikuttamaan oikeudenmukaisuuden puolesta. Koulutukseni myötä olen kiinnostunut vapaaehtoistyöstä ja kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksista. Hyvinvointivaltion purkamisen myötä kolmannen sektorin merkitystä palvelujen tuottajana ei voi kiistää. Myös työllistämisnäkökulmasta katsottuna erilaisilla järjestöillä on tarjottavaa sosiaalialan ammattilaisille. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat ajan iskusanoja, ja jossain muodossa vapaaehtoistoiminta tulee koskettamaan omaa työkenttääni. Suomen Valkonauhaliitto oli minulle ennestään tuttu järjestö. Tampereella yhdistys aloitteli lasten iltapäivähoitoa, josta päätin tehdä opinnäytetyöni. Opinnäytetyöprosessin aikana sain pohtia esimerkiksi seuraavia asioita ja kysymyksiä: Nykypäivän Suomessa kaikki lapset eivät voi hyvin. Voiko siihen vaikuttaa jotenkin? Mikä on iltapäiväkerhon merkitys lastensuojelun ja lapsidiakonian näkökulmasta? Voiko kerhon osoittaa erityisesti huono-osaisille lapsille? Entä miten sitten löytää nämä

7 2 lapset? Voiko tavallinen, välittävä aikuinen pärjätä maalaisjärkensä turvin ongelmallisten lasten kanssa? Mikä on vapaaehtoistyön paikka lasten hyvinvoinnin turvaamisessa, ja voiko vapaaehtoisilta vaatia pitkäjänteistä sitoutumista säännölliseen työhön? Mitkä tehtävät taas tulee selkeästi jättää ammattilaisille? Missä asioissa on mahdollista tehdä yhteistyötä lasten tilanteen parantamiseksi? Mikä merkitys vapaaehtoistoiminnalla on ongelmien esilletuomisessa ja vaikuttamisessa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon? Ja varsinkin mikä merkitys on niillä järjestöillä, joiden toiminta perustuu kristilliseen arvoihin? Opinnäytetyössäni käyn läpi lasten ja perheiden ongelmia, iltapäiväkerhoja ja niiden merkitystä sekä vapaaehtoistyötä lapsinäkökulmasta. Pääsisältö on Valkonauhan iltapäivätoiminnassa. Kuvaan ja analysoin sitä prosessia, joka iltapäiväkerhon aikaansaamiseksi käytiin läpi. Tuon esiin vapaaehtoistyön vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä heikkouksia ja uhkia. Selvitän, mitä seikkoja kannattaa ottaa huomioon vapaaehtoisvoimin iltapäivätoimintaa suunniteltaessa, ja millaista Valkonauhan toiminta tulevaisuudessa voisi parhaimmillaan olla. 2. VALKONAUHAN ILTAPÄIVÄKERHON TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA LASTEN TILANNE TÄMÄN PÄIVÄN SUOMESSA 2.1 Mikä on Tampereen Valkonauha ry? Tampereen Valkonauha ry on yksi Suomen Valkonauhaliiton yhdeksästä jäsenjärjestöstä. Valkonauhaliitto on kristillinen naisjärjestö, jonka toiminnan tavoitteena on raittiiden elämäntapojen edistäminen ja elämänhallinnan lisääminen. Se toimii yhteistyössä sekä kirkon että muiden kristillisten yhteisöjen ja samoin periaattein toimivien järjestöjen kanssa. Tämä liike alkoi alkoholin käyttöä vastustavana toimintana Amerikassa. Ensimmäinen Valkonauhayhdistys perustettiin Turkuun vuonna 1896.

8 3 Tampereen yhdistys on perustettu vuonna Aluksi yhdistys keskittyi raittiusvalistuksen lisäksi siveellisyys- ja sosiaalityöhön, joiden tarkoituksena oli naisten aseman parantaminen ja turvaaminen esimerkiksi tukemalla kaupunkiin työhön tulevia tyttöjä. Nykyään Valkonauhaliitto järjestää ja tarjoaa sekä asiantuntijapalveluita että vapaaehtoisten jäsenten antamaa tukea. Tavoitteena on toimia yksilöiden, perheiden ja yhteiskunnan hyväksi. Liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminta käsittää esimerkiksi perhe- ja nuorisoneuvontatyötä, vanhusten ja vankien ystävätoimintaa, pienryhmiä sekä kurssi- ja seminaaritoimintaa. (Valkonauha -esite.) Valkonauhaliiton alkuperäistä toimintaa voidaan luonnehtia lähinnä kristillisestä hyväntekeväisyydestä ja filantropiasta nousevaksi vertikaaliseksi auttamistyöksi. Nykyään mukana on myös horisontaalisia itseavun ja keskinäisen tuen elementtejä. Ylhäältäpäin tulevan minä - sinulle/sinun puolestasi avun lisäksi on tarjolla me - meille/meidän puolestamme tyylistä vertaistukea. (Nylund 2000, ) Tampereen Valkonauha on tukenut taloudellisesti Tampereen Naisten Suojakoti ry:tä sekä järjestänyt erilaisia itsehoitoryhmiä. Järjestöön kuuluu noin 70 jäsentä, joista aktiivisia johtokuntaan kuuluvia on vain seitsemän. Tampereen Valkonauhalla on tilava neljän huoneen kerrostalokiinteistö Tampereen keskustassa. Huoneista kaksi on vuokrattu lähinnä opiskelijoiden käyttöön ja kaksi on yhdistyksen omassa käytössä.

9 4 2.2 Vanhempien ongelmia ja niiden vaikutuksia lapsiin Lasten pahoinvointi ja kaltoin kohtelu on paljon keskusteltu aihe yhteiskunnassamme. Kun vanhemmilla on ongelmia, se heijastuu myös lapsiin. Lasten ja nuorten sijoitukset kodin ulkopuoliseen huoltoon ovat lisääntyneet viime vuosikymmenen aikana maassamme noin 25%. Myös avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten määrä on noussut. (Ruokolainen 1998, ) Lastensuojelutoimenpiteet sekä muu lasten pahoinvointi ovat merkki siitä, että lasten nykyiseen tilanteeseen tulee puuttua. Lastensuojelun asiakasperheet ovat usein moniongelmaisia. Perheiden ongelmat ovat kasaantuneet ja muuttuneet ylisukupolvittaisiksi: huono-osaisuus siirtyy perinnöksi lapsille. Joissain perheissä on pitkään jatkuneita alkoholi- ja/tai mielenterveysongelmia, jotka ovatkin useimpien lastensuojelutoimenpiteiden taustalla. Toisissa perheissä elämänhallinta on tilapäisesti kadoksissa päihteidenkäytön tai sairauden takia. Vanhemmat saattavat olla pitkäaikaistyöttömiä, väsyneitä, masentuneita. Myös liiallinen työ voi olla verottamassa vanhempien jaksamista, mistä onkin tullut aikaamme liittyvä negatiivinen ilmiö. Elämisen kalleus ja työelämän epävarmuus saavat vanhemmat tekemään pitkää työpäivää ja keskittymään uran luomiseen. Joillain vanhemmilla ongelmat vievät niin paljon voimavaroja, että parisuhteen hoitoon ja lasten kasvatukseen ei kyetä paneutumaan. Jokapäiväisistä arkisista askareista suoriutuminen voi olla ongelmallista. (Turtiainen 1999, ) Vanhempien ongelmat vaikuttavat lapsiin. Lapset voivat kärsiä fyysisestä tai psyykkisestä pahoinpitelystä, seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai laiminlyönneistä. Heillä voi olla puute kunnollisesta ravinnosta, tai vanhempien ajasta ja välittämisestä. Kaltoinkohtelu voi olla myös epäsuoraa ja ilmetä esimerkiksi perheen isän väkivaltaisuutena äitiä kohtaan, mikä heijastuu lapsiin. (Paavilainen 1998, 77.) Mitä vaikeampia ongelmat ovat, sitä enemmän lapsi tarvitsee terveitä aikuisia lähelleen ja apua ongelmiinsa. Mitä aikaisemmin tämä tapahtuu, sitä parempi lapselle.

10 5 2.3 Lastensuojelun tarkoitus ja toimintamuodot Kun yhteiskunnallinen moraali sekä elämä eivät tue ja takaa eettistä toimintaa, tarvitaan oikeudellista suojaa, lakia, puolustamaan heikoimpien tarpeita. Myös lastensuojelusta on säädetty laki turvaamaan lasten oikeuksia. Lastensuojelu kuuluu lasten ja nuorten julkiseen huolenpitojärjestelmään. Se sisältää peruspalveluiden lisäksi avohuollon tukitoimet sekä kodin ulkopuolisen huollon. (Mikkola 1994, 19; 22; 28.) Lastensuojelun yleinen pyrkimys on vaikuttaa lasten elinolojen sekä kasvu- ja kehitysedellytysten muodostumiseen mahdollisimman suotuisiksi, sekä kasvua vaarantavien tekijöiden ehkäisemiseen ja korjaamiseen. Lastensuojelun toimenpiteistä vastaa kunnan sosiaalilautakunta. Sen toteuttajatahoja ovat kasvatusneuvolat, lastensuojelulaitokset, sosiaalityö, terveys-, koulu-, ja nuorisotoimi. Painopiste on avohuollon tukitoimissa, jotka käsittävät tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastustoiminnan tukemisen, sekä muut tarpeen vaatimat toimenpiteet. Lapselle on tarvittaessa esimerkiksi järjestettävä tukihenkilö tai tukiperhe. Avohuollon sosiaalityöntekijöillä on merkittävin lakiin perustuva rooli lastensuojelussa. Neuvola, päivähoito sekä koulu kuuluvat peruspalveluihin, ja ovat tärkeimpiä tahoja ennalta ehkäisevän lastensuojelun näkökulmasta. (Mikkola 1994, Uusikylä 1994, 9.) Lapsen edun, hienovaraisuuden sekä optimaalisuuden lisäksi yksi johtava periaate lastensuojelussa on perhekeskeisyys. Lastensuojelulaissa korostetaan vanhempien osuutta ja heitä pyritään tukemaan. Vanhemmilla katsotaan olevan ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. (Mikkola 1994, 114). Tämä on hyvä asia, mutta ei kuitenkaan aina riittävä keino lapsen hyvinvoinnin toteutumiseksi. (Kemppainen 1983, ) Suomen lainsäädännössä lapsi nähdäänkin yksilönä, jolla on tietyt oikeudet, jotka ovat vanhemmista riippumattomia. Laajimmillaan lastensuojelu on lasten kasvuolojen kehittämistä ja lasten tarpeiden sekä hyvinvoinnin huomioonottamista tehtäessä yhteiskunnallisia päätöksiä. (Aho 1999, ) Yhteiskunnallisilla päätöksillä on merkittävä vaikutus perheiden ja lasten hyvinvointiin.

11 6 Heidän kokonaisvaltainen huomioonottamisensa päätöksenteossa on ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Eivät ainoastaan sosiaali- ja terveyspoliittiset päätökset vaikuta lapsiin, vaan myös esimerkiksi asunto- ja työvoimapoliittiset päätökset, joita voidaan pitää rakenteellisena lastensuojeluna. Lapsinäkökulma on vähentynyt yleisessä poliittisessa suhtautumisessa. Vuonna 1992 taloudellisen taantuman pahimmat leikkaukset kohdistuivat lapsiin liittyviin palveluihin. (Mikkola 1994, 119.) Nyt asiassa on kuitenkin tapahtunut edistystä. Suomen kuntaliitto on kiinnittänyt asiaan huomiota ja perustanut työryhmän, jonka tarkoituksena on edistää lasten huomioimista kuntien päätöksenteossa. Tampereella onkin laadittu strategia työryhmän Eläköön lapset - lapsipoliittinen suunta -nimisen ohjelman mukaisesti. Tässä ohjelmassa lapsen edun tapahtuminen pyritään toteuttamaan eri hallintokunnissa eli yhteiskunnan eri toimintaalueilla. Huonostivoivien lasten vanhemmat eivät ole aina oikea kohde syyttävälle sormelle. On tärkeää kysyä, löytyykö syy lasten huonoon oloon myös yhteiskunnan rakenteista. Pakottavatko ne vanhempia keskittymään uran luomiseen lasten hyvinvoinnin kustannuksella? Jättävätkö ne vähemmän elämänhallintaa omaavat vanhemmat informaatioyhteiskunnan mahdollisuuksista osattomiksi? Talouden ehdoilla eläminen ilman heikompien tarpeiden huomioimista edistää kansalaisten jakautumista hyvä- ja huono-osaisiin. Pitkällä tähtäimellä tämä ei ole kenenkään etu.

12 7 2.4 Tamperelainen lapsuus tilastojen valossa Tampereella yksinhuoltajaperheiden määrä on lisääntynyt viime vuosikymmenen aikana neljänneksen. Perheiden hajoaminen aiheuttaa ihmissuhteiden kapenemista. Kun lapsi asuu kahden vanhemman sijasta vain yhden kanssa, hän saa entistä vähemmän aikuisen aikaa ja välittävää läsnäoloa osakseen. Myös toimeentulotuen saajien määrä kasvoi 1990-luvulla runsaasti. Tämän viimesijaisen tuen saajista yksinhuoltajaperheitä on 12,5 prosenttia, kun se koko maassa on 10,5 prosenttia. Samoin kasvoi lastensuojeluasiakkaiden määrä. Työskentelyn painopiste on ajan trendin mukaisesti avohuollollinen tukeminen. (Lapsipoliittinen ohjelma 1999, ; 66.) Vuosina tamperelaisten lasten kokonaismäärä kasvoi lapsella ja määrän ennustetaan kasvavan edelleen. Tämä tuo lisää paineita kouluille ja iltapäivätoiminnalle. Tampereella on 42 ala-astetta ja Valkonauhan ympäristön kouluissa on ala-astelaisia (Tampereen kaupungin iltapäiväkerhovastaava Reija Huovila, henkilökohtainen tiedonanto Tampere ). Tampereen kaupunki on vuonna 1999 laatimassaan lapsipoliittisessa ohjelmassa pyrkinyt ottamaan huomioon lasten tarpeet eri hallintokunta-alueilla. "Lapsipolitiikassa on kyse lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä sekä syrjäytymisen ehkäisemisestä vaikuttamalla erityisesti lasten elämisen ympäristöihin, elinoloihin sekä palveluihin." Eri hallintokuntien työntekijöistä koostuva työryhmä nimesi lapsuuden arvostamisen ohjelman tärkeimmäksi arvoksi. (Lapsipoliittinen ohjelma 1999, kuvailulehti.) Ohjelma vaikuttaa hyvältä. On tärkeää, että lasten asioita pohditaan ja laaditaan tavoitteita. Toivottavasti kokonaisvaltaisia tavoitteita toteutetaan myös käytännössä ja silloin, kun laaditaan kaupungille budjettia ja taistellaan eri tahoille osoitettavista määrärahoista.

13 8 3. ILTAPÄIVÄKERHOIKÄISEN KEHITYSTEHTÄVIÄ JA NIIDEN TOTEUTUMISTA UHKAAVIA TEKIJÖITÄ Erik H. Eriksonin mukaan 5-10 vuotiaiden lasten kehitystehtäviin kuuluu mm. omaaloitteisuuteen oppiminen, rentoutuminen ja virkistyminen niin yksin kuin yhdessä muiden ihmisten kanssa. Lapsi oppii työnteon ja leikin vuorottelun sekä omaksuu uusia tietoja ja taitoja. Tätä pääomaa ihminen tarvitsee aikuisena osatakseen toimia työelämässä ja yhteiskunnassa vuotiaalle ovat onnistumisen kokemukset tärkeitä, koska kehittyvä työkyky ja taitavuus muodostavat olennaisen osan persoonallisuutta. Jatkuvat epäonnistumiset ja pettymykset sekä epäsuotuisat kasvuolosuhteet sen sijaan aiheuttavat alemmuuden ja riittämättömyyden tunteita. (Lapsipoliittinen ohjelma 1999, 20.) Hyvää kasvua ja kehitystä ovat uhkaamassa perustarpeiden tyydyttämättä jääminen, perheiden ja ihmissuhteiden hajoaminen sekä lasten runsas yksinolo. Syrjäytyminen, eli arkielämässä tarvittavien toimintaresurssien ja osallisuuden puute, onkin usein seurausta puutteellisista kasvuoloista, vanhempien päihteiden käytöstä, ristiriitaisesta kasvatuksesta, lasten kaltoin kohtelusta ja hyväksikäytöstä. Keskeiset syyt lasten ongelmiin ovat vaikeudet ja puutteet tärkeissä ihmissuhteissa perheessä sekä sen ulkopuolella (Kemppainen 1983, 23-24). Syrjäytymistä tapahtuu myös taloudellisesti hyvin toimeentulevissa perheissä. Tällaisissa perheissä vanhemmilla ei ole aikaa tai kykyä ilmaista välittämistä ja rakkautta lapsilleen. Vanhempien varallisuus ja lasten syrjäytyminen ovat toisistaan riippumattomia tekijöitä. Kouluvaikeudet, jotka voivat johtua ongelmista kotona, ovat myös usein syrjäytymiskehityksen taustalla. Lasten syrjäytyminen ja elämänhallinnan puute tulee näkyville usein koulussa, esimerkiksi kiusaamisen ja alisuoriutumisen muodossa. Kun lapset näkevät vanhempiensa hallitsematonta päihteidenkäyttöä, usein tapahtuvaa

14 9 riitelyä ja epäsopua, heidän turvallisuuden tunteensa järkkyy, ja he voivat ruveta pelkäämään omia vanhempiaan. Useasti tapahtuvat muutot vaikuttavat turvattomuutta lisäävästi, koska lapsi joutuu aina solmimaan uudet kontaktit. Osattomuus voi koskea harrastus- ja toimintamahdollisuuksia, kaveripiiriä sekä vaikuttamismahdollisuuksia. Asuminen on yksi tekijä, joka jakaa jo lapsia. Tampereellakin on alueellista eriarvoisuutta. (Lapsipoliittinen ohjelma 1999, 57-58; 70.) Tilanteessa, jossa lapsen etu ja hyvä elämä vaarantuu, hän tarvitsee perheen ulkopuolista tukea ja apua. Lapset ovat kuitenkin lojaaleita vanhempiaan kohtaan eivätkä helposti kerro, ainakaan suoraan, perheen vaikeuksista ulkopuolisille. Siksi lasten kanssa työskentelevien ihmisten tulisi huomata erilaisista merkeistä lasten ongelmat. Niin ei aina käy, vaan ongelmat ehtivät suurentua ennen kuin kukaan huomaa puuttua niihin. Kaija Puuran 1990-luvulla tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että Pirkanmaalla, johon Tamperekin kuuluu, 85 prosenttia lasten hoitoa vaativista mielenterveysongelmista jäi havaitsematta opettajilta ja terveydenhuollon henkilökunnalta. (Lapsipoliittinen ohjelma 1999, 46.) Jos siis näin kärjistynyt pahoinvointi jää koulun henkilökunnalta huomaamatta, niin miten on lievemmästä pahoinvoinnista, kuten esimerkiksi päihdeperheen ongelmista, kärsivän lapsen laita?

15 10 4. ILTAPÄIVÄKERHON MERKITYS LAPSEN KEHITYKSEN TUKEMISESSA Syrjäytymiskehitys ei ole suoraviivaista, vaan siihen liittyvät useat ulkoisen ja sisäisen elämänhallinnan tekijät. Näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa etenkin lasten ja nuorten tapauksissa. (Lapsipoliittinen ohjelma 1999, 57.) Periaatteessa jokainen lapsi voi syrjäytyä, toiset ovat vain alttiimpia syrjäytymiskehitykselle. Jokaiselle pienelle koululaiselle on siis hyötyä siitä, että hänen ei tarvitse viettää iltapäiviään yksin kotona. Määrittelen iltapäivätoiminnan arkipäivisin tapahtuvana, peruskoulun pienimmille tarkoitettuna toimintana, joka sisältää sekä lepoa ja huolenpitoa että aktiivista harrastetoimintaa (Kervinen 1999, 17). Iltapäiväkerhot ovat olleet julkisuuden valokeilassa jo muutamia vuosia. Kerhoja on perustettu kuntien, seurakuntien, erilaisten järjestöjen sekä vanhempien toimesta. Lamavuosina lapsiperheet ottivat yhteyttä silloisen presidentin puolisoon Eeva Ahtisaareen, joka välitti perheiden huolia eteenpäin ja ajoi aktiivisesti pienten koululaisten asiaa. Eeva Ahtisaari viittasi Lea Pulkkisen tutkimuksiin, joiden mukaan 7-12 vuotiaat, eli ala-asteikäiset lapset joutuvat olemaan liian kauan yksin kotona. Vanhemmat ylpeilevät siitä, kuinka perheen ensiluokkalainen pärjää kotona aivan yksin ja osaa huolehtia itsestään. Niin hän ehkä fyysisesti osaakin, mutta ei henkisesti. Alaasteikäinen lapsi tarvitsee välittävän aikuisen suojaa, turvaa sekä aikaa. Lea Pulkkisen mukaan lapsella ei ole vielä valmiuksia tehdä itse rakentavia päätöksiä iltapäivänsä ajankäytössä, vaan hän saattaa täyttää yksinolon toiminnalla, jonka kehitykselle vahingolliset seuraukset tulevat näkyviin vasta myöhemmin. Nämä seuraukset tulevat yllätyksenä lapsensa itsenäisyydestä ylpeilleille vanhemmille. Lasta kohdellaan Suomessa helposti liian aikuisena ja vaatimukset ovet lapsen ikään nähden liian suuria. Vanhemmilla saattaa olla harhainen kuva lapsen turvallisuudesta. Turvallisuus kun on muutakin kuin fyysisesti vaaraton ympäristö. Se on myös henkistä: tunteeko lapsi olonsa turvatuksi siellä missä on.

16 11 Lea Pulkkisen mukaan lasten pitkät yksinäiset iltapäivät ovat seurausta esimerkiksi siitä, että palkkatyötä pidetään oikeana työnä eikä kotitöitä arvosteta kuten muualla Euroopassa. Lasten yksinäiset iltapäivät ovatkin aika poikkeuksellisia muualla Euroopassa. Jos äiti tai muut läheiset eivät huolehdi pienestä koululaisesta, on yhteiskunnalla siihen omat keinonsa. Ruotsissa iltapäivätoiminta on ollut lakisääteistä jo 1970-luvulta asti. Toiminta tapahtuu yleensä kouluissa, samoin kuin Tanskassa. Kerhojen tarkoitus ei niinkään ole tiukan ohjelman noudattaminen, vaan vapaamuotoinen toiminta yhdessä iltapäiväohjaajan koulutuksen saaneiden aikuisten kanssa. Ranskassa taas pyritään koulua kehittämään niin, että koulupäivä loppuisi vasta klo 17 aikoihin ja välillä olisi päivää keventäviä liikunta- ja taidekerhoja. Suomessa tällainen koulupäivien pidentäminen olisi vaativa prosessi jo työaikalakien vuoksi. Iltapäiväkerhoissa lapsen ongelmat saatetaan havaita paremmin kuin kontrolloidummassa koululuokassa. Lapsilla on tilaa omaehtoiselle toiminnalle, ja tällöin ohjaaja huomaa, jos joku lapsista vetäytyy syrjään tai leikeissä käyttäytyy aggressiivisesti toisia lapsia kohtaan. Iltapäiväkerhonohjaajilla ei välttämättä ole mahdollisuutta viedä asiaa eteenpäin, sillä vaitiolovelvollisuuden vuoksi he eivät ilman vanhempien lupaa voi kertoa lasten poikkeavasta käytöksestä muille tahoille. Suuri ongelma iltapäiväkerhoissa on se, että ryhmät ovat varsin suuria. Yhtä ohjaajaa kohden voi olla yli kaksikymmentä lasta. Tampereen kaupungin luottamushenkilöiden ja työntekijöiden mukaan iltapäiväkerhoilla ei ole tarpeeksi resursseja. Lasten kuuntelemiseen ei ole aikaa, vaan aika menee tilanteiden hallintaan ja lasten turvallisuuden varmistamiseen. (Lapsipoliittinen ohjelma 1999, 26.) Olennainen tekijä laadukkaassa iltapäivätoiminnassa on se, että jokaiseen lapseen ehditään keskittyä. Varsinkin, jos tavoite on lapsen luottamuksen voittaminen turvallisena aikuisena ja syrjäytymisen ehkäiseminen, on tämä asia ensiarvoisen tärkeä. Valkonauhan iltapäiväkerhossa ryhmä on pieni. Jokainen lapsi tulee kuulluksi, ja ilman kasvatusalan koulutusta olevan ohjaajan on helpompi havaita ongelmia pienemmässä

17 12 ryhmässä. Kun joku lapsista käyttäytyy ohjaajan mielestä poikkeavasti, siihen tulee voida puuttua ja ohjata lapsi eteenpäin. Iltapäiväkerhon ohjaajiin kohdistuu monenlaisia paineita ja vaatimuksia. Ammattiin vaikuttavista tekijöistä tärkeimpiä ovat lapset, joiden tarpeet luovat sisällön työtehtäville. Lasten odotukset ovat kohtalaisen yksinkertaisia: he haluavat turvallisen ja kuuntelevan vetäjän, joka toteuttaa mielenkiintoisia iltapäiviä. Vanhempien odotuksia ovat lasten tunteminen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen. Vanhemmat odottavat, että ohjaaja on persoonana miellyttävä ja hänen arvonsa ovat samansuuntaisia kuin vanhempien. Ohjaajan odotetaan omaavan hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Opettajien suhtautuminen kerhonohjaajiin on pääasiassa kahdenlaista. Ohjaajia saatetaan pitää ammattitaidottomina kilpailijoina tai sitten heidän kanssaan halutaan tehdä toimivaa yhteistyötä lasten kokonaisvaltaisen kehittymisen hyväksi. Iltapäivätoiminnan tarkoitus ei ole korvata kodin tai koulun kasvatustehtäviä. Iltapäiväkerho on parhaimmillaan yksi lenkki siinä ketjussa, joka kasvattaa lapsesta tasapainoisen ja eettisesti toimivan yksilön. (Kervinen 1999, 17; ) Iltapäiväkerhonohjaajille ei ole rajattu pätevyysvaatimuksia. Järjestävät tahot vastaavat toiminnan laadusta ja ohjaajien koulutuksesta. Ohjaajia on monenlaisilla taustoilla ja ammattinimikkeillä. Ohjaajien rooliin ja kirjavaan koulutukseen on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Opetusministeriön kerhotyöryhmä on painottanut laadun takaamisen ja jatkuvuuden merkitystä sekä pohtinut ohjaajan pätevyyttä ja pätevyysvaatimuksia. Koulutus lisää ammatin arvostusta, ammatillisen roolin kehittymistä ja vakiintumista sekä ohjaajien yhteenkuuluvuutta. (Kervinen 1999, 5; ) On hyvä, että pätevyyteen ja laatuun on alettu kiinnittää huomiota, myös Opetusministeriön tasolla. Se että lasten ei enää tarvitse viettää iltapäiviään yksin kotona, ei vielä takaa laadukkaita, lapsen hyvinvointia edistäviä kerhoja. Jos kerhot ovat

18 13 liian täynnä eikä vetäjällä ole resursseja vastata lasten tarpeisiin, ei asiassa olla juuri edetty lasten parhaaksi. Ovatko kunnat yrittäneet päästä liian helpolla -ja halvalla- kun kerhoja niitä vaadittaessa on perustettu nopeasti mutta välillä laadusta tinkien? 5. VAPAAEHTOISTOIMINTA LASTEN NÄKÖKULMASTA 5.1 Kolmas sektori ja sosiaaliset ongelmat Vapaaehtoistyö ja kolmas sektori ovat paljon keskusteltuja aiheita yhteiskunnassamme. Käsitteet eivät ole aivan yksiselitteisiä, ja eri tahoilla ne määritellään eri tavalla. Itse määrittelen vapaaehtoistyön tekijälleen rahallisesti palkattomaksi toiminnaksi, joka ei edellytä ammatillista osaamista (Kemppainen 1983, 10). Kolmannen sektorin määrittelen voittoa tavoittelevan yksityisen markkinasektorin ja asiantuntijuuteen perustuvan julkisen sektorin lisäksi kolmanneksi kulmaksi hyvinvointiyhteiskunnan kolmioon. Se muodostaa toimintakentän vapaaehtoistyölle. Määrittelen kolmanteen sektoriin kuuluvaksi myös esimerkiksi sukulais- ja naapuriavun, jotka tosin joissain tutkimuksissa määritellään kuuluvaksi neljänteen sektoriin. Joka tapauksessa sektorien rajat ovat liukuvia. Vapaaehtoistyöllä tarkoitan tässä lähinnä vapaaehtoisten toimijoiden järjestämiä palveluita tai toimintoja, jotka suuntautuvat muiden ihmisten hyväksi. Tämä on erotuksena esimerkiksi oma-apuryhmistä ja keskinäisen tuen ryhmistä, joissa merkityksellistä on myös oman hyödyn saaminen. (Nylund 2000, 18-19; ) Matthies (1993) tuo esiin näkökulman, jonka mukaan julkisen ja yksityisen sektorien tehokkuus on mahdollista, koska vähemmän tehokas aines karsitaan kolmannen sektorin puolelle. Tämä ei tietenkään ole koko kolmannen sektorin funktio. Nykyajan ihminen on yksilöllinen. Kaupungistumisen ja hyvinvointivaltion kattavien palveluiden myötä lähiyhteisöjen sosiaalinen tuki ja kontrolli ovat vähentyneet. Sipilän mukaan kansalaisten keskinäinen solidaarisuus on unohtunut virkamiesavun myötä. Lähiyhteisöjen tuen heikentyminen asettaa ydinperheelle vaativan tehtävän. Jos

19 14 perheessä vanhemmilla on esimerkiksi päihdeongelma, on lastenkasvatuksesta ja perheen muista tehtävistä huolehtiminen erittäin vaativa tehtävä. (Kemppainen 1983, 1-6.) Hyvinvointivaltion palvelujen osittaisen purkamisen ja lisääntyneiden sosiaalisten ongelmien vuoksi on jälleen herätelty muita tahoja ottamaan vastuuta virallisen sektorin tehtävien hoidosta. Julkiset palvelut eivät kata tarvetta ja siksi viralliset tahot kaipaavat vapaaehtoistyöntekijöitä lieventämään avuntarjonnan ongelmia yhä vaativimmissa tehtävissä. Myös lastensuojelussa halutaan hyödyntää kolmannen sektorin toimijoita. Valtion liiallista roolia, joka tekee ihmisistä passiivisia vastaanottajia, halutaan vähentää. (Matthies 1996, 22. Määttä 1987, 5.) Kemppaisen mukaan vapaaehtoinen sosiaalityö on syntynyt kritiikkinä institutionaalista sosiaalityötä vastaan (Määttä 1987, 29). Hyvinvointivaltio ei ole pystynyt vastaamaan lisääntyvään kysyntään laajentamalla tarjontaa (Matthies 1993, 121). Sipilän mielestä ammatillisen sosiaalityön avulla ei voi ratkaista kaikkia ihmisten ongelmia, vaan tarvitaan myös vapaaehtoisuudesta nousevaa toimintaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on pääasiassa valtion ja kuntien tehtävä. On tarpeellista, että julkinen sektori hoitaa omat tehtävänsä, sillä vapaaehtoistyö ei korvaa ammattiapua. Suomalaiset sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat valmiita tuottamaan lisää palveluita, mutta haluavat kokonaisvastuun säilyvän yhä kunnilla ja valtiolla. (Matthies 1996, 23. Nylund 2000, ) Ihanteellista onkin yhteistyö eri sektoreiden kesken. Vapaaehtoistyön tarkoituksena on rakentaa uudelleen sosiaalisia verkostoja sekä pirstoutuneita yhteisöjä eli luoda välittäviä verkostoja. Lehtisen mukaan vapaaehtoinen verkosto toimii välittävänä lenkkinä julkisen ja henkilökohtaisen verkoston välillä. Järjestöt, yhdistykset yms. muodostavat yhteisvastuun lenkin perheen muodostaman luonnollisen vastuun lenkin ja julkisen ammattiavun lenkin välille. Vapaaehtoistyötä ei kuitenkaan tule nähdä valtion laiminlyöntien paikkajana vaan omana kokonaisuutenaan. Toiminnan täytyy tapahtua vapaaehtoistyön ehdoilla, eikä vain ajatellen palvelujärjestelmän etua. Nykyään vapaaehtoistyö on tosin lisääntynyt juuri

20 15 taloudellisten syiden johdosta. (Kemppainen 1983, Lehtinen 1997, ) Vapaaehtoisjärjestöihin halutaan esimerkiksi työllistää pitkäaikaistyöttömiä (Nylund 2000, 46). 5.2 Virallinen ja vapaaehtoinen sosiaalityö dialogissa Matthies (1996) puhuu hyvinvoinnin sekataloudesta, jossa eri sektorit ovat yhteistyössä ja sekoittuneita. Julkinen sektori on kuitenkin yhä pääosassa sosiaali- ja terveyspalvelujen takaajana. Muiden roolien jako, eli yhteistyö eri sektoreiden kesken, ei ole ongelmatonta, vaan siihen liittyy kilpailua ja konflikteja. (Nylund 2000, 80.) Matthies (1993) kuvaa sosiaalityön modernisaatiokehitystä, joka on aiheuttanut virallisen ja epävirallisen sosiaalityön eriytymistä. Sosiaalityöstä on tullut virallista, ammatillista ja tieteellistä, kun se on kehittynyt esimodernista altruistisesta modernin institutionaalis-rationaalisen kautta refleksiivisen sosiaalityön vaiheeseen. Samalla se on eriytynyt maallikkoavusta. Eron ydin on ollut koulutuksen tuomassa tiedossa, käyttäytymisnormeissa sekä vastuullisuudessa. Tosin vaiheet ovat osittain päällekkäin ja lomittain. Sekä virallisella että epävirallisella sosiaalityöllä on annettavaa. Molemmilla on oma erityisyytensä, joiden avulla ne täydentävät toisiaan. Molemmissa on hyvät ja huonot puolet. Epävirallisen hyviä puolia, lupauksia, ovat kutsumuksellisuus, henkilökohtainen sitoutuminen, pluralistisen ja heterogeenisen yhteiskunnan vaatima yksilöllinen joustavuus, aatteellinen into, henkilökohtaisuus, empatia, moraalinen arvoyhteisö. Virallisen huonot puolet, rajoitteet, ovat pitkälti vastakkaisia epävirallisen lupauksille. Virallisen sosiaalityön lupauksia ovat ammatillisuus, julkisesti kontrolloidut käyttäytymisnormit, naisten palkkatyöläistyminen, alueellinen ja yhteiskunnallinen universaalisuus, tieteellinen asiantuntemus, rationaalinen organisaatio, julkinen takaus, jatkuvuus sekä laatuvaatimukset, lait. Asiat, joita katsotaan vapaaehtoistyöltä puuttuvan. Tosin asia ei aina ole näin: Vapaaehtoiset voivat saada koulutusta ja työnohjausta, ja näin olla ammatillisia.

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Catch22:n vapaaehtoistyön malli

Catch22:n vapaaehtoistyön malli Catch22:n vapaaehtoistyön malli Keitä olemme Catch22 on tulevaisuuteen suuntautuva sosiaalinen yritys. Tuotamme yli 200 vuoden kokemuksella palveluita, joilla ihmisiä autetaan löytämään elämälleen uusi

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot