SYLIDIAKONIAA Lapsidiakonian mahdollisuudet Tampereen Valkonauhanyhdistyksen iltapäiväkerhon kokemusten valossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYLIDIAKONIAA Lapsidiakonian mahdollisuudet Tampereen Valkonauhanyhdistyksen iltapäiväkerhon kokemusten valossa"

Transkriptio

1 SYLIDIAKONIAA Lapsidiakonian mahdollisuudet Tampereen Valkonauhanyhdistyksen iltapäiväkerhon kokemusten valossa Maria Markkola Opinnäytetyö Syksy 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / JÄRVENPÄÄN YKSIKKÖ Maria Markkola Keinutuolidiakoniaa. Lapsidiakonian mahdollisuudet Tampereen Valkonauhayhdistyksen iltapäiväkerhon kokemusten valossa. Järvenpää s. 4 liitettä Opinnäytetyöni on projektiraportti, -analyysi sekä -arviointi Tampereen Valkonauha ry:n lukuvuonna järjestämästä lasten iltapäivätoiminnasta. Se sisältää myös kehittämissuunnitelman tulevaisuutta varten. Oma osani projektissa oli osallistua suunnitteluun, arvioida toimintaa sekä kehittää sitä. Iltapäivätoiminnan tavoite oli tavoittaa syrjäytymisvaarassa olevia lapsia, tarjota heille turvallisen aikuisen läsnäoloa sekä myönteisiä kokemuksia. Opinnäytetyön aineisto perustuu havainnointiin, haastatteluihin sekä kerhossa käytössä olleeseen päiväkirjaan. Olen käyttänyt taustatietona lastensuojelusta, iltapäivätoiminnasta sekä vapaaehtoistyöstä tehtyjä tutkimuksia ja julkaisuja. Opinnäytetyöprosessi alkoi keväällä Tuolloin kerhon kohderyhmä oli jo päätetty. Kerhoa suunniteltiin kevään ja kesän aikana. Iltapäiväkerho toimi lukuvuoden Sosiaalityöntekijän sekä kaupungin iltapäiväkerho-ohjaajien haastattelut on tehty syksyllä 1999, muut kevään ja kesän 2000 aikana. Iltapäivätoimintahankkeen perusteella voidaan todeta, että syrjäytymisvaarassa olevien lasten tavoittaminen on haastava tehtävä. Pelkästään vapaaehtoisresurssein heidän tarpeisiinsa ei pystytä vastaamaan. Työllistämistukiin oikeutetut pitkäaikaistyöttömät sekä vapaaehtoistyöntekijät voivat olla hyvää ja laadukasta työvoimaa. Tämä edellyttää ohjausta ja koulutusta. Vapaaehtoistyö on tarpeellista, mutta siihen liittyy ongelmia. Usein vapaaehtoistyö on heikosti suunniteltua, ja tiedonvälityksessä on puutteita. Toiminta on raskasta, koska vastuunkantajia on vähän. Kävi myös ilmi, että kaikki nykyään olemassaolevat iltapäiväkerhot eivät ole laadukkaita. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että kohderyhmän tavoittamisen kannalta olennaista on toimiva yhteistyö eri sektorien kesken ja välillä. Vapaaehtoistyöntekijät ja työllistämistukiin oikeutetut voivat tukea jo olemassaolevaa ja organisoitua toimintaa, ja siten parantaa niiden laatua. Oman, uuden toiminnan aloittaminen vaatii hyvää suunnittelua ja useiden toimijoiden asiaan paneutumista. Asiasanat: iltapäivätoiminta, kolmas sektori, lastensuojelu, vapaaehtoistyö Säilytyspaikka: DIAK Järvenpään yksikön kirjasto

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC JÄRVENPÄÄ TRAINING UNIT Maria Markkola Child diaconia in the light of experiences in the afternoon club organised by The White Ribbon In Tampere. Järvenpää Autumn pages, 4 appendices In my final thesis I was involved with a voluntary organisation that was organising an afternoon club. It was aimed at the children aged six to eight and who had a risk of becoming marginalised because of the mistreat or neglect by their parents. My part in the project was to plan, analyse, evaluate and develop the afternoon activity. The material is based on interviews, observation and the diary that was used in the club. The literature I use as backround information is related to voluntary work, child protection and afternoon clubs. The process of the final thesis began in spring Planning and organising of the action took place during the spring and summer The afternoon club started in autumn 1999 and lasted the whole school year. According to my experiences in the process I noticed that it was difficult to find the children to take part in the action. To use only volunteers it is not possible to give the children what they need. People who are outside the normal working life can form a great source of labour. Voluntary work is notable but also vulnerable. There are problems concerning it: There are only a few to take the responsibility. Voluntary work is also poorly planned and organised. All the existing afternoon clubs have not enough quality. Conclusions are that when wanting to have the right children to participate it is important to cooperate with and between different sectors. The volunteers can be used in already existing afternoon clubs to support the professionals and to make the quality of the clubs better. When starting a new activity there has to be enough planning and committed volunteers. Keywords: Afternoon action, child protection, third sector, voluntary work. Deposited: Diaconia Polytechnic/ Järvenpää training unit/ The library

4 51 SISÄLLYS 1. JOHDANTO VALKONAUHAN ILTAPÄIVÄKERHON TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA LASTEN TILANNE SUOMESSA Mikä on Tampereen Valkonauha ry? Vanhempien ongelmia ja niiden vaikutuksia lapsiin Lastensuojelun tarkoitus ja toimintamuodot Tamperelainen lapsuus tilastojen valossa ILTAPÄIVÄKERHOIKÄISEN KEHITYSTEHTÄVIÄ JA NIIDEN TOTETUMISTA UHKAAVIA TEKIJÖITÄ ILTAPÄIVÄKERHON MERKITYS LAPSEN KEHITYKSEN TUKEMISESSA VAPAAEHTOISTOIMINTA LASTEN NÄKÖKULMASTA Kolmas sektori ja sosiaaliset ongelmat Virallinen ja vapaaehtoinen sosiaalityö dialogissa Vapaaehtoistyön motiiveja VALKONAUHAN ILTAPÄIVÄTOIMINTA Syyt perustamiselle Toimintaidea Toiminnan kohde ja tavoitteet Keinot Resurssit Yhteistyöverkosto Toiminnan arviointi Iltapäiväkerho alkaa Ongelmia ja niiden ratkaisuja Uusi toimintavuosi TOIMINNAN ARVIOINTI Tavoitteet ja niiden toteutuminen Resurssit Työntekijät...30

5 Rahoitus Tilat Tiedonkulku Laatu Valkonauhan imago UUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU OMIEN KOKEMUSTENI VALOSSA NÄKÖKULMIA VALKONAUHAYHDISTYKSEN ILTAPÄIVÄKERHON TULEVAISUUTEEN OPPIMISKOKEMUKSIA...48 LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Tiedote sosiaalitoimistoon liite 2 Kerhon ilmoittautumislomake Liite 3 Paikallislehden juttu kerhosta Liite 4 Valkonauhaliiton jäsenlehden juttu kerhosta

6 1. JOHDANTO Opinnäytetyöni on prosessikuvaus ja kehittämissuunnitelma Tampereen Valkonauha ry:n järjestämästä lasten iltapäivähoidosta. Päättötyöni teoreettinen viitekehys liittyy lastensuojeluun, vapaaehtoistyöhön, kolmanteen sektoriin sekä lasteniltapäivähoitoon. Koulutuksessani syventävät opinnot eivät liity lapsiin ja nuoriin, mutta silti lasten kysymykset koskettavat olennaisesti myös omaa tulevaa ammattiani. Millaista on lapsidiakonia? Diakoniatyössä apu kohdistetaan yleensä aikuisiin näiden kohdatessa vaikeita elämäntilanteita. Lapsidiakonian ydinajatus taas on, että apu kohdennetaan suoraan lapseen eikä vain välillisesti vanhempia tukemalla. Kati-Pupita Mattila (1999) kirjoittaa lapsidiakoniasta Crux-lehdessä ja hänen mielestään "varteenotettava työmuoto, jossa lapsidiakoniaa voi toteuttaa ja kehittää, on koululaisten iltapäiväkerhot". Diakonian tarkoituksena on auttaa siellä, minne muu apu ei ulotu. Diakonialla on myös profeetallinen tehtävä, jonka mukaisesti se toimii heikompien äänitorvena, puuttuu epäkohtiin ja pyrkii vaikuttamaan oikeudenmukaisuuden puolesta. Koulutukseni myötä olen kiinnostunut vapaaehtoistyöstä ja kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksista. Hyvinvointivaltion purkamisen myötä kolmannen sektorin merkitystä palvelujen tuottajana ei voi kiistää. Myös työllistämisnäkökulmasta katsottuna erilaisilla järjestöillä on tarjottavaa sosiaalialan ammattilaisille. Yhteistyö ja verkostoituminen ovat ajan iskusanoja, ja jossain muodossa vapaaehtoistoiminta tulee koskettamaan omaa työkenttääni. Suomen Valkonauhaliitto oli minulle ennestään tuttu järjestö. Tampereella yhdistys aloitteli lasten iltapäivähoitoa, josta päätin tehdä opinnäytetyöni. Opinnäytetyöprosessin aikana sain pohtia esimerkiksi seuraavia asioita ja kysymyksiä: Nykypäivän Suomessa kaikki lapset eivät voi hyvin. Voiko siihen vaikuttaa jotenkin? Mikä on iltapäiväkerhon merkitys lastensuojelun ja lapsidiakonian näkökulmasta? Voiko kerhon osoittaa erityisesti huono-osaisille lapsille? Entä miten sitten löytää nämä

7 2 lapset? Voiko tavallinen, välittävä aikuinen pärjätä maalaisjärkensä turvin ongelmallisten lasten kanssa? Mikä on vapaaehtoistyön paikka lasten hyvinvoinnin turvaamisessa, ja voiko vapaaehtoisilta vaatia pitkäjänteistä sitoutumista säännölliseen työhön? Mitkä tehtävät taas tulee selkeästi jättää ammattilaisille? Missä asioissa on mahdollista tehdä yhteistyötä lasten tilanteen parantamiseksi? Mikä merkitys vapaaehtoistoiminnalla on ongelmien esilletuomisessa ja vaikuttamisessa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon? Ja varsinkin mikä merkitys on niillä järjestöillä, joiden toiminta perustuu kristilliseen arvoihin? Opinnäytetyössäni käyn läpi lasten ja perheiden ongelmia, iltapäiväkerhoja ja niiden merkitystä sekä vapaaehtoistyötä lapsinäkökulmasta. Pääsisältö on Valkonauhan iltapäivätoiminnassa. Kuvaan ja analysoin sitä prosessia, joka iltapäiväkerhon aikaansaamiseksi käytiin läpi. Tuon esiin vapaaehtoistyön vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä heikkouksia ja uhkia. Selvitän, mitä seikkoja kannattaa ottaa huomioon vapaaehtoisvoimin iltapäivätoimintaa suunniteltaessa, ja millaista Valkonauhan toiminta tulevaisuudessa voisi parhaimmillaan olla. 2. VALKONAUHAN ILTAPÄIVÄKERHON TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA LASTEN TILANNE TÄMÄN PÄIVÄN SUOMESSA 2.1 Mikä on Tampereen Valkonauha ry? Tampereen Valkonauha ry on yksi Suomen Valkonauhaliiton yhdeksästä jäsenjärjestöstä. Valkonauhaliitto on kristillinen naisjärjestö, jonka toiminnan tavoitteena on raittiiden elämäntapojen edistäminen ja elämänhallinnan lisääminen. Se toimii yhteistyössä sekä kirkon että muiden kristillisten yhteisöjen ja samoin periaattein toimivien järjestöjen kanssa. Tämä liike alkoi alkoholin käyttöä vastustavana toimintana Amerikassa. Ensimmäinen Valkonauhayhdistys perustettiin Turkuun vuonna 1896.

8 3 Tampereen yhdistys on perustettu vuonna Aluksi yhdistys keskittyi raittiusvalistuksen lisäksi siveellisyys- ja sosiaalityöhön, joiden tarkoituksena oli naisten aseman parantaminen ja turvaaminen esimerkiksi tukemalla kaupunkiin työhön tulevia tyttöjä. Nykyään Valkonauhaliitto järjestää ja tarjoaa sekä asiantuntijapalveluita että vapaaehtoisten jäsenten antamaa tukea. Tavoitteena on toimia yksilöiden, perheiden ja yhteiskunnan hyväksi. Liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminta käsittää esimerkiksi perhe- ja nuorisoneuvontatyötä, vanhusten ja vankien ystävätoimintaa, pienryhmiä sekä kurssi- ja seminaaritoimintaa. (Valkonauha -esite.) Valkonauhaliiton alkuperäistä toimintaa voidaan luonnehtia lähinnä kristillisestä hyväntekeväisyydestä ja filantropiasta nousevaksi vertikaaliseksi auttamistyöksi. Nykyään mukana on myös horisontaalisia itseavun ja keskinäisen tuen elementtejä. Ylhäältäpäin tulevan minä - sinulle/sinun puolestasi avun lisäksi on tarjolla me - meille/meidän puolestamme tyylistä vertaistukea. (Nylund 2000, ) Tampereen Valkonauha on tukenut taloudellisesti Tampereen Naisten Suojakoti ry:tä sekä järjestänyt erilaisia itsehoitoryhmiä. Järjestöön kuuluu noin 70 jäsentä, joista aktiivisia johtokuntaan kuuluvia on vain seitsemän. Tampereen Valkonauhalla on tilava neljän huoneen kerrostalokiinteistö Tampereen keskustassa. Huoneista kaksi on vuokrattu lähinnä opiskelijoiden käyttöön ja kaksi on yhdistyksen omassa käytössä.

9 4 2.2 Vanhempien ongelmia ja niiden vaikutuksia lapsiin Lasten pahoinvointi ja kaltoin kohtelu on paljon keskusteltu aihe yhteiskunnassamme. Kun vanhemmilla on ongelmia, se heijastuu myös lapsiin. Lasten ja nuorten sijoitukset kodin ulkopuoliseen huoltoon ovat lisääntyneet viime vuosikymmenen aikana maassamme noin 25%. Myös avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten määrä on noussut. (Ruokolainen 1998, ) Lastensuojelutoimenpiteet sekä muu lasten pahoinvointi ovat merkki siitä, että lasten nykyiseen tilanteeseen tulee puuttua. Lastensuojelun asiakasperheet ovat usein moniongelmaisia. Perheiden ongelmat ovat kasaantuneet ja muuttuneet ylisukupolvittaisiksi: huono-osaisuus siirtyy perinnöksi lapsille. Joissain perheissä on pitkään jatkuneita alkoholi- ja/tai mielenterveysongelmia, jotka ovatkin useimpien lastensuojelutoimenpiteiden taustalla. Toisissa perheissä elämänhallinta on tilapäisesti kadoksissa päihteidenkäytön tai sairauden takia. Vanhemmat saattavat olla pitkäaikaistyöttömiä, väsyneitä, masentuneita. Myös liiallinen työ voi olla verottamassa vanhempien jaksamista, mistä onkin tullut aikaamme liittyvä negatiivinen ilmiö. Elämisen kalleus ja työelämän epävarmuus saavat vanhemmat tekemään pitkää työpäivää ja keskittymään uran luomiseen. Joillain vanhemmilla ongelmat vievät niin paljon voimavaroja, että parisuhteen hoitoon ja lasten kasvatukseen ei kyetä paneutumaan. Jokapäiväisistä arkisista askareista suoriutuminen voi olla ongelmallista. (Turtiainen 1999, ) Vanhempien ongelmat vaikuttavat lapsiin. Lapset voivat kärsiä fyysisestä tai psyykkisestä pahoinpitelystä, seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai laiminlyönneistä. Heillä voi olla puute kunnollisesta ravinnosta, tai vanhempien ajasta ja välittämisestä. Kaltoinkohtelu voi olla myös epäsuoraa ja ilmetä esimerkiksi perheen isän väkivaltaisuutena äitiä kohtaan, mikä heijastuu lapsiin. (Paavilainen 1998, 77.) Mitä vaikeampia ongelmat ovat, sitä enemmän lapsi tarvitsee terveitä aikuisia lähelleen ja apua ongelmiinsa. Mitä aikaisemmin tämä tapahtuu, sitä parempi lapselle.

10 5 2.3 Lastensuojelun tarkoitus ja toimintamuodot Kun yhteiskunnallinen moraali sekä elämä eivät tue ja takaa eettistä toimintaa, tarvitaan oikeudellista suojaa, lakia, puolustamaan heikoimpien tarpeita. Myös lastensuojelusta on säädetty laki turvaamaan lasten oikeuksia. Lastensuojelu kuuluu lasten ja nuorten julkiseen huolenpitojärjestelmään. Se sisältää peruspalveluiden lisäksi avohuollon tukitoimet sekä kodin ulkopuolisen huollon. (Mikkola 1994, 19; 22; 28.) Lastensuojelun yleinen pyrkimys on vaikuttaa lasten elinolojen sekä kasvu- ja kehitysedellytysten muodostumiseen mahdollisimman suotuisiksi, sekä kasvua vaarantavien tekijöiden ehkäisemiseen ja korjaamiseen. Lastensuojelun toimenpiteistä vastaa kunnan sosiaalilautakunta. Sen toteuttajatahoja ovat kasvatusneuvolat, lastensuojelulaitokset, sosiaalityö, terveys-, koulu-, ja nuorisotoimi. Painopiste on avohuollon tukitoimissa, jotka käsittävät tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastustoiminnan tukemisen, sekä muut tarpeen vaatimat toimenpiteet. Lapselle on tarvittaessa esimerkiksi järjestettävä tukihenkilö tai tukiperhe. Avohuollon sosiaalityöntekijöillä on merkittävin lakiin perustuva rooli lastensuojelussa. Neuvola, päivähoito sekä koulu kuuluvat peruspalveluihin, ja ovat tärkeimpiä tahoja ennalta ehkäisevän lastensuojelun näkökulmasta. (Mikkola 1994, Uusikylä 1994, 9.) Lapsen edun, hienovaraisuuden sekä optimaalisuuden lisäksi yksi johtava periaate lastensuojelussa on perhekeskeisyys. Lastensuojelulaissa korostetaan vanhempien osuutta ja heitä pyritään tukemaan. Vanhemmilla katsotaan olevan ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. (Mikkola 1994, 114). Tämä on hyvä asia, mutta ei kuitenkaan aina riittävä keino lapsen hyvinvoinnin toteutumiseksi. (Kemppainen 1983, ) Suomen lainsäädännössä lapsi nähdäänkin yksilönä, jolla on tietyt oikeudet, jotka ovat vanhemmista riippumattomia. Laajimmillaan lastensuojelu on lasten kasvuolojen kehittämistä ja lasten tarpeiden sekä hyvinvoinnin huomioonottamista tehtäessä yhteiskunnallisia päätöksiä. (Aho 1999, ) Yhteiskunnallisilla päätöksillä on merkittävä vaikutus perheiden ja lasten hyvinvointiin.

11 6 Heidän kokonaisvaltainen huomioonottamisensa päätöksenteossa on ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Eivät ainoastaan sosiaali- ja terveyspoliittiset päätökset vaikuta lapsiin, vaan myös esimerkiksi asunto- ja työvoimapoliittiset päätökset, joita voidaan pitää rakenteellisena lastensuojeluna. Lapsinäkökulma on vähentynyt yleisessä poliittisessa suhtautumisessa. Vuonna 1992 taloudellisen taantuman pahimmat leikkaukset kohdistuivat lapsiin liittyviin palveluihin. (Mikkola 1994, 119.) Nyt asiassa on kuitenkin tapahtunut edistystä. Suomen kuntaliitto on kiinnittänyt asiaan huomiota ja perustanut työryhmän, jonka tarkoituksena on edistää lasten huomioimista kuntien päätöksenteossa. Tampereella onkin laadittu strategia työryhmän Eläköön lapset - lapsipoliittinen suunta -nimisen ohjelman mukaisesti. Tässä ohjelmassa lapsen edun tapahtuminen pyritään toteuttamaan eri hallintokunnissa eli yhteiskunnan eri toimintaalueilla. Huonostivoivien lasten vanhemmat eivät ole aina oikea kohde syyttävälle sormelle. On tärkeää kysyä, löytyykö syy lasten huonoon oloon myös yhteiskunnan rakenteista. Pakottavatko ne vanhempia keskittymään uran luomiseen lasten hyvinvoinnin kustannuksella? Jättävätkö ne vähemmän elämänhallintaa omaavat vanhemmat informaatioyhteiskunnan mahdollisuuksista osattomiksi? Talouden ehdoilla eläminen ilman heikompien tarpeiden huomioimista edistää kansalaisten jakautumista hyvä- ja huono-osaisiin. Pitkällä tähtäimellä tämä ei ole kenenkään etu.

12 7 2.4 Tamperelainen lapsuus tilastojen valossa Tampereella yksinhuoltajaperheiden määrä on lisääntynyt viime vuosikymmenen aikana neljänneksen. Perheiden hajoaminen aiheuttaa ihmissuhteiden kapenemista. Kun lapsi asuu kahden vanhemman sijasta vain yhden kanssa, hän saa entistä vähemmän aikuisen aikaa ja välittävää läsnäoloa osakseen. Myös toimeentulotuen saajien määrä kasvoi 1990-luvulla runsaasti. Tämän viimesijaisen tuen saajista yksinhuoltajaperheitä on 12,5 prosenttia, kun se koko maassa on 10,5 prosenttia. Samoin kasvoi lastensuojeluasiakkaiden määrä. Työskentelyn painopiste on ajan trendin mukaisesti avohuollollinen tukeminen. (Lapsipoliittinen ohjelma 1999, ; 66.) Vuosina tamperelaisten lasten kokonaismäärä kasvoi lapsella ja määrän ennustetaan kasvavan edelleen. Tämä tuo lisää paineita kouluille ja iltapäivätoiminnalle. Tampereella on 42 ala-astetta ja Valkonauhan ympäristön kouluissa on ala-astelaisia (Tampereen kaupungin iltapäiväkerhovastaava Reija Huovila, henkilökohtainen tiedonanto Tampere ). Tampereen kaupunki on vuonna 1999 laatimassaan lapsipoliittisessa ohjelmassa pyrkinyt ottamaan huomioon lasten tarpeet eri hallintokunta-alueilla. "Lapsipolitiikassa on kyse lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä sekä syrjäytymisen ehkäisemisestä vaikuttamalla erityisesti lasten elämisen ympäristöihin, elinoloihin sekä palveluihin." Eri hallintokuntien työntekijöistä koostuva työryhmä nimesi lapsuuden arvostamisen ohjelman tärkeimmäksi arvoksi. (Lapsipoliittinen ohjelma 1999, kuvailulehti.) Ohjelma vaikuttaa hyvältä. On tärkeää, että lasten asioita pohditaan ja laaditaan tavoitteita. Toivottavasti kokonaisvaltaisia tavoitteita toteutetaan myös käytännössä ja silloin, kun laaditaan kaupungille budjettia ja taistellaan eri tahoille osoitettavista määrärahoista.

13 8 3. ILTAPÄIVÄKERHOIKÄISEN KEHITYSTEHTÄVIÄ JA NIIDEN TOTEUTUMISTA UHKAAVIA TEKIJÖITÄ Erik H. Eriksonin mukaan 5-10 vuotiaiden lasten kehitystehtäviin kuuluu mm. omaaloitteisuuteen oppiminen, rentoutuminen ja virkistyminen niin yksin kuin yhdessä muiden ihmisten kanssa. Lapsi oppii työnteon ja leikin vuorottelun sekä omaksuu uusia tietoja ja taitoja. Tätä pääomaa ihminen tarvitsee aikuisena osatakseen toimia työelämässä ja yhteiskunnassa vuotiaalle ovat onnistumisen kokemukset tärkeitä, koska kehittyvä työkyky ja taitavuus muodostavat olennaisen osan persoonallisuutta. Jatkuvat epäonnistumiset ja pettymykset sekä epäsuotuisat kasvuolosuhteet sen sijaan aiheuttavat alemmuuden ja riittämättömyyden tunteita. (Lapsipoliittinen ohjelma 1999, 20.) Hyvää kasvua ja kehitystä ovat uhkaamassa perustarpeiden tyydyttämättä jääminen, perheiden ja ihmissuhteiden hajoaminen sekä lasten runsas yksinolo. Syrjäytyminen, eli arkielämässä tarvittavien toimintaresurssien ja osallisuuden puute, onkin usein seurausta puutteellisista kasvuoloista, vanhempien päihteiden käytöstä, ristiriitaisesta kasvatuksesta, lasten kaltoin kohtelusta ja hyväksikäytöstä. Keskeiset syyt lasten ongelmiin ovat vaikeudet ja puutteet tärkeissä ihmissuhteissa perheessä sekä sen ulkopuolella (Kemppainen 1983, 23-24). Syrjäytymistä tapahtuu myös taloudellisesti hyvin toimeentulevissa perheissä. Tällaisissa perheissä vanhemmilla ei ole aikaa tai kykyä ilmaista välittämistä ja rakkautta lapsilleen. Vanhempien varallisuus ja lasten syrjäytyminen ovat toisistaan riippumattomia tekijöitä. Kouluvaikeudet, jotka voivat johtua ongelmista kotona, ovat myös usein syrjäytymiskehityksen taustalla. Lasten syrjäytyminen ja elämänhallinnan puute tulee näkyville usein koulussa, esimerkiksi kiusaamisen ja alisuoriutumisen muodossa. Kun lapset näkevät vanhempiensa hallitsematonta päihteidenkäyttöä, usein tapahtuvaa

14 9 riitelyä ja epäsopua, heidän turvallisuuden tunteensa järkkyy, ja he voivat ruveta pelkäämään omia vanhempiaan. Useasti tapahtuvat muutot vaikuttavat turvattomuutta lisäävästi, koska lapsi joutuu aina solmimaan uudet kontaktit. Osattomuus voi koskea harrastus- ja toimintamahdollisuuksia, kaveripiiriä sekä vaikuttamismahdollisuuksia. Asuminen on yksi tekijä, joka jakaa jo lapsia. Tampereellakin on alueellista eriarvoisuutta. (Lapsipoliittinen ohjelma 1999, 57-58; 70.) Tilanteessa, jossa lapsen etu ja hyvä elämä vaarantuu, hän tarvitsee perheen ulkopuolista tukea ja apua. Lapset ovat kuitenkin lojaaleita vanhempiaan kohtaan eivätkä helposti kerro, ainakaan suoraan, perheen vaikeuksista ulkopuolisille. Siksi lasten kanssa työskentelevien ihmisten tulisi huomata erilaisista merkeistä lasten ongelmat. Niin ei aina käy, vaan ongelmat ehtivät suurentua ennen kuin kukaan huomaa puuttua niihin. Kaija Puuran 1990-luvulla tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että Pirkanmaalla, johon Tamperekin kuuluu, 85 prosenttia lasten hoitoa vaativista mielenterveysongelmista jäi havaitsematta opettajilta ja terveydenhuollon henkilökunnalta. (Lapsipoliittinen ohjelma 1999, 46.) Jos siis näin kärjistynyt pahoinvointi jää koulun henkilökunnalta huomaamatta, niin miten on lievemmästä pahoinvoinnista, kuten esimerkiksi päihdeperheen ongelmista, kärsivän lapsen laita?

15 10 4. ILTAPÄIVÄKERHON MERKITYS LAPSEN KEHITYKSEN TUKEMISESSA Syrjäytymiskehitys ei ole suoraviivaista, vaan siihen liittyvät useat ulkoisen ja sisäisen elämänhallinnan tekijät. Näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa etenkin lasten ja nuorten tapauksissa. (Lapsipoliittinen ohjelma 1999, 57.) Periaatteessa jokainen lapsi voi syrjäytyä, toiset ovat vain alttiimpia syrjäytymiskehitykselle. Jokaiselle pienelle koululaiselle on siis hyötyä siitä, että hänen ei tarvitse viettää iltapäiviään yksin kotona. Määrittelen iltapäivätoiminnan arkipäivisin tapahtuvana, peruskoulun pienimmille tarkoitettuna toimintana, joka sisältää sekä lepoa ja huolenpitoa että aktiivista harrastetoimintaa (Kervinen 1999, 17). Iltapäiväkerhot ovat olleet julkisuuden valokeilassa jo muutamia vuosia. Kerhoja on perustettu kuntien, seurakuntien, erilaisten järjestöjen sekä vanhempien toimesta. Lamavuosina lapsiperheet ottivat yhteyttä silloisen presidentin puolisoon Eeva Ahtisaareen, joka välitti perheiden huolia eteenpäin ja ajoi aktiivisesti pienten koululaisten asiaa. Eeva Ahtisaari viittasi Lea Pulkkisen tutkimuksiin, joiden mukaan 7-12 vuotiaat, eli ala-asteikäiset lapset joutuvat olemaan liian kauan yksin kotona. Vanhemmat ylpeilevät siitä, kuinka perheen ensiluokkalainen pärjää kotona aivan yksin ja osaa huolehtia itsestään. Niin hän ehkä fyysisesti osaakin, mutta ei henkisesti. Alaasteikäinen lapsi tarvitsee välittävän aikuisen suojaa, turvaa sekä aikaa. Lea Pulkkisen mukaan lapsella ei ole vielä valmiuksia tehdä itse rakentavia päätöksiä iltapäivänsä ajankäytössä, vaan hän saattaa täyttää yksinolon toiminnalla, jonka kehitykselle vahingolliset seuraukset tulevat näkyviin vasta myöhemmin. Nämä seuraukset tulevat yllätyksenä lapsensa itsenäisyydestä ylpeilleille vanhemmille. Lasta kohdellaan Suomessa helposti liian aikuisena ja vaatimukset ovet lapsen ikään nähden liian suuria. Vanhemmilla saattaa olla harhainen kuva lapsen turvallisuudesta. Turvallisuus kun on muutakin kuin fyysisesti vaaraton ympäristö. Se on myös henkistä: tunteeko lapsi olonsa turvatuksi siellä missä on.

16 11 Lea Pulkkisen mukaan lasten pitkät yksinäiset iltapäivät ovat seurausta esimerkiksi siitä, että palkkatyötä pidetään oikeana työnä eikä kotitöitä arvosteta kuten muualla Euroopassa. Lasten yksinäiset iltapäivät ovatkin aika poikkeuksellisia muualla Euroopassa. Jos äiti tai muut läheiset eivät huolehdi pienestä koululaisesta, on yhteiskunnalla siihen omat keinonsa. Ruotsissa iltapäivätoiminta on ollut lakisääteistä jo 1970-luvulta asti. Toiminta tapahtuu yleensä kouluissa, samoin kuin Tanskassa. Kerhojen tarkoitus ei niinkään ole tiukan ohjelman noudattaminen, vaan vapaamuotoinen toiminta yhdessä iltapäiväohjaajan koulutuksen saaneiden aikuisten kanssa. Ranskassa taas pyritään koulua kehittämään niin, että koulupäivä loppuisi vasta klo 17 aikoihin ja välillä olisi päivää keventäviä liikunta- ja taidekerhoja. Suomessa tällainen koulupäivien pidentäminen olisi vaativa prosessi jo työaikalakien vuoksi. Iltapäiväkerhoissa lapsen ongelmat saatetaan havaita paremmin kuin kontrolloidummassa koululuokassa. Lapsilla on tilaa omaehtoiselle toiminnalle, ja tällöin ohjaaja huomaa, jos joku lapsista vetäytyy syrjään tai leikeissä käyttäytyy aggressiivisesti toisia lapsia kohtaan. Iltapäiväkerhonohjaajilla ei välttämättä ole mahdollisuutta viedä asiaa eteenpäin, sillä vaitiolovelvollisuuden vuoksi he eivät ilman vanhempien lupaa voi kertoa lasten poikkeavasta käytöksestä muille tahoille. Suuri ongelma iltapäiväkerhoissa on se, että ryhmät ovat varsin suuria. Yhtä ohjaajaa kohden voi olla yli kaksikymmentä lasta. Tampereen kaupungin luottamushenkilöiden ja työntekijöiden mukaan iltapäiväkerhoilla ei ole tarpeeksi resursseja. Lasten kuuntelemiseen ei ole aikaa, vaan aika menee tilanteiden hallintaan ja lasten turvallisuuden varmistamiseen. (Lapsipoliittinen ohjelma 1999, 26.) Olennainen tekijä laadukkaassa iltapäivätoiminnassa on se, että jokaiseen lapseen ehditään keskittyä. Varsinkin, jos tavoite on lapsen luottamuksen voittaminen turvallisena aikuisena ja syrjäytymisen ehkäiseminen, on tämä asia ensiarvoisen tärkeä. Valkonauhan iltapäiväkerhossa ryhmä on pieni. Jokainen lapsi tulee kuulluksi, ja ilman kasvatusalan koulutusta olevan ohjaajan on helpompi havaita ongelmia pienemmässä

17 12 ryhmässä. Kun joku lapsista käyttäytyy ohjaajan mielestä poikkeavasti, siihen tulee voida puuttua ja ohjata lapsi eteenpäin. Iltapäiväkerhon ohjaajiin kohdistuu monenlaisia paineita ja vaatimuksia. Ammattiin vaikuttavista tekijöistä tärkeimpiä ovat lapset, joiden tarpeet luovat sisällön työtehtäville. Lasten odotukset ovat kohtalaisen yksinkertaisia: he haluavat turvallisen ja kuuntelevan vetäjän, joka toteuttaa mielenkiintoisia iltapäiviä. Vanhempien odotuksia ovat lasten tunteminen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen. Vanhemmat odottavat, että ohjaaja on persoonana miellyttävä ja hänen arvonsa ovat samansuuntaisia kuin vanhempien. Ohjaajan odotetaan omaavan hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Opettajien suhtautuminen kerhonohjaajiin on pääasiassa kahdenlaista. Ohjaajia saatetaan pitää ammattitaidottomina kilpailijoina tai sitten heidän kanssaan halutaan tehdä toimivaa yhteistyötä lasten kokonaisvaltaisen kehittymisen hyväksi. Iltapäivätoiminnan tarkoitus ei ole korvata kodin tai koulun kasvatustehtäviä. Iltapäiväkerho on parhaimmillaan yksi lenkki siinä ketjussa, joka kasvattaa lapsesta tasapainoisen ja eettisesti toimivan yksilön. (Kervinen 1999, 17; ) Iltapäiväkerhonohjaajille ei ole rajattu pätevyysvaatimuksia. Järjestävät tahot vastaavat toiminnan laadusta ja ohjaajien koulutuksesta. Ohjaajia on monenlaisilla taustoilla ja ammattinimikkeillä. Ohjaajien rooliin ja kirjavaan koulutukseen on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Opetusministeriön kerhotyöryhmä on painottanut laadun takaamisen ja jatkuvuuden merkitystä sekä pohtinut ohjaajan pätevyyttä ja pätevyysvaatimuksia. Koulutus lisää ammatin arvostusta, ammatillisen roolin kehittymistä ja vakiintumista sekä ohjaajien yhteenkuuluvuutta. (Kervinen 1999, 5; ) On hyvä, että pätevyyteen ja laatuun on alettu kiinnittää huomiota, myös Opetusministeriön tasolla. Se että lasten ei enää tarvitse viettää iltapäiviään yksin kotona, ei vielä takaa laadukkaita, lapsen hyvinvointia edistäviä kerhoja. Jos kerhot ovat

18 13 liian täynnä eikä vetäjällä ole resursseja vastata lasten tarpeisiin, ei asiassa olla juuri edetty lasten parhaaksi. Ovatko kunnat yrittäneet päästä liian helpolla -ja halvalla- kun kerhoja niitä vaadittaessa on perustettu nopeasti mutta välillä laadusta tinkien? 5. VAPAAEHTOISTOIMINTA LASTEN NÄKÖKULMASTA 5.1 Kolmas sektori ja sosiaaliset ongelmat Vapaaehtoistyö ja kolmas sektori ovat paljon keskusteltuja aiheita yhteiskunnassamme. Käsitteet eivät ole aivan yksiselitteisiä, ja eri tahoilla ne määritellään eri tavalla. Itse määrittelen vapaaehtoistyön tekijälleen rahallisesti palkattomaksi toiminnaksi, joka ei edellytä ammatillista osaamista (Kemppainen 1983, 10). Kolmannen sektorin määrittelen voittoa tavoittelevan yksityisen markkinasektorin ja asiantuntijuuteen perustuvan julkisen sektorin lisäksi kolmanneksi kulmaksi hyvinvointiyhteiskunnan kolmioon. Se muodostaa toimintakentän vapaaehtoistyölle. Määrittelen kolmanteen sektoriin kuuluvaksi myös esimerkiksi sukulais- ja naapuriavun, jotka tosin joissain tutkimuksissa määritellään kuuluvaksi neljänteen sektoriin. Joka tapauksessa sektorien rajat ovat liukuvia. Vapaaehtoistyöllä tarkoitan tässä lähinnä vapaaehtoisten toimijoiden järjestämiä palveluita tai toimintoja, jotka suuntautuvat muiden ihmisten hyväksi. Tämä on erotuksena esimerkiksi oma-apuryhmistä ja keskinäisen tuen ryhmistä, joissa merkityksellistä on myös oman hyödyn saaminen. (Nylund 2000, 18-19; ) Matthies (1993) tuo esiin näkökulman, jonka mukaan julkisen ja yksityisen sektorien tehokkuus on mahdollista, koska vähemmän tehokas aines karsitaan kolmannen sektorin puolelle. Tämä ei tietenkään ole koko kolmannen sektorin funktio. Nykyajan ihminen on yksilöllinen. Kaupungistumisen ja hyvinvointivaltion kattavien palveluiden myötä lähiyhteisöjen sosiaalinen tuki ja kontrolli ovat vähentyneet. Sipilän mukaan kansalaisten keskinäinen solidaarisuus on unohtunut virkamiesavun myötä. Lähiyhteisöjen tuen heikentyminen asettaa ydinperheelle vaativan tehtävän. Jos

19 14 perheessä vanhemmilla on esimerkiksi päihdeongelma, on lastenkasvatuksesta ja perheen muista tehtävistä huolehtiminen erittäin vaativa tehtävä. (Kemppainen 1983, 1-6.) Hyvinvointivaltion palvelujen osittaisen purkamisen ja lisääntyneiden sosiaalisten ongelmien vuoksi on jälleen herätelty muita tahoja ottamaan vastuuta virallisen sektorin tehtävien hoidosta. Julkiset palvelut eivät kata tarvetta ja siksi viralliset tahot kaipaavat vapaaehtoistyöntekijöitä lieventämään avuntarjonnan ongelmia yhä vaativimmissa tehtävissä. Myös lastensuojelussa halutaan hyödyntää kolmannen sektorin toimijoita. Valtion liiallista roolia, joka tekee ihmisistä passiivisia vastaanottajia, halutaan vähentää. (Matthies 1996, 22. Määttä 1987, 5.) Kemppaisen mukaan vapaaehtoinen sosiaalityö on syntynyt kritiikkinä institutionaalista sosiaalityötä vastaan (Määttä 1987, 29). Hyvinvointivaltio ei ole pystynyt vastaamaan lisääntyvään kysyntään laajentamalla tarjontaa (Matthies 1993, 121). Sipilän mielestä ammatillisen sosiaalityön avulla ei voi ratkaista kaikkia ihmisten ongelmia, vaan tarvitaan myös vapaaehtoisuudesta nousevaa toimintaa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen on pääasiassa valtion ja kuntien tehtävä. On tarpeellista, että julkinen sektori hoitaa omat tehtävänsä, sillä vapaaehtoistyö ei korvaa ammattiapua. Suomalaiset sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat valmiita tuottamaan lisää palveluita, mutta haluavat kokonaisvastuun säilyvän yhä kunnilla ja valtiolla. (Matthies 1996, 23. Nylund 2000, ) Ihanteellista onkin yhteistyö eri sektoreiden kesken. Vapaaehtoistyön tarkoituksena on rakentaa uudelleen sosiaalisia verkostoja sekä pirstoutuneita yhteisöjä eli luoda välittäviä verkostoja. Lehtisen mukaan vapaaehtoinen verkosto toimii välittävänä lenkkinä julkisen ja henkilökohtaisen verkoston välillä. Järjestöt, yhdistykset yms. muodostavat yhteisvastuun lenkin perheen muodostaman luonnollisen vastuun lenkin ja julkisen ammattiavun lenkin välille. Vapaaehtoistyötä ei kuitenkaan tule nähdä valtion laiminlyöntien paikkajana vaan omana kokonaisuutenaan. Toiminnan täytyy tapahtua vapaaehtoistyön ehdoilla, eikä vain ajatellen palvelujärjestelmän etua. Nykyään vapaaehtoistyö on tosin lisääntynyt juuri

20 15 taloudellisten syiden johdosta. (Kemppainen 1983, Lehtinen 1997, ) Vapaaehtoisjärjestöihin halutaan esimerkiksi työllistää pitkäaikaistyöttömiä (Nylund 2000, 46). 5.2 Virallinen ja vapaaehtoinen sosiaalityö dialogissa Matthies (1996) puhuu hyvinvoinnin sekataloudesta, jossa eri sektorit ovat yhteistyössä ja sekoittuneita. Julkinen sektori on kuitenkin yhä pääosassa sosiaali- ja terveyspalvelujen takaajana. Muiden roolien jako, eli yhteistyö eri sektoreiden kesken, ei ole ongelmatonta, vaan siihen liittyy kilpailua ja konflikteja. (Nylund 2000, 80.) Matthies (1993) kuvaa sosiaalityön modernisaatiokehitystä, joka on aiheuttanut virallisen ja epävirallisen sosiaalityön eriytymistä. Sosiaalityöstä on tullut virallista, ammatillista ja tieteellistä, kun se on kehittynyt esimodernista altruistisesta modernin institutionaalis-rationaalisen kautta refleksiivisen sosiaalityön vaiheeseen. Samalla se on eriytynyt maallikkoavusta. Eron ydin on ollut koulutuksen tuomassa tiedossa, käyttäytymisnormeissa sekä vastuullisuudessa. Tosin vaiheet ovat osittain päällekkäin ja lomittain. Sekä virallisella että epävirallisella sosiaalityöllä on annettavaa. Molemmilla on oma erityisyytensä, joiden avulla ne täydentävät toisiaan. Molemmissa on hyvät ja huonot puolet. Epävirallisen hyviä puolia, lupauksia, ovat kutsumuksellisuus, henkilökohtainen sitoutuminen, pluralistisen ja heterogeenisen yhteiskunnan vaatima yksilöllinen joustavuus, aatteellinen into, henkilökohtaisuus, empatia, moraalinen arvoyhteisö. Virallisen huonot puolet, rajoitteet, ovat pitkälti vastakkaisia epävirallisen lupauksille. Virallisen sosiaalityön lupauksia ovat ammatillisuus, julkisesti kontrolloidut käyttäytymisnormit, naisten palkkatyöläistyminen, alueellinen ja yhteiskunnallinen universaalisuus, tieteellinen asiantuntemus, rationaalinen organisaatio, julkinen takaus, jatkuvuus sekä laatuvaatimukset, lait. Asiat, joita katsotaan vapaaehtoistyöltä puuttuvan. Tosin asia ei aina ole näin: Vapaaehtoiset voivat saada koulutusta ja työnohjausta, ja näin olla ammatillisia.

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1 Mitä nuorille kuuluu?

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä

Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Lasten ja perheiden tukeminen - kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Raija Harju-Kivinen 3.11.2014 1 Miksi lasten ja lapsiperheiden asiat on tärkeitä nostaa keskusteluun? Raija Harju-Kivinen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANITYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Kauhajoen kaupunginhallitus kokouksessaan 13.5.2002 135 päättänyt perustaa romaniasiain työryhmän. Romanityöryhmän jäsenet:

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot