Poimintoja Aasia-Eurooppa ilmastodialogitilaisuuden esityksistä Finlandia-talolla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Poimintoja Aasia-Eurooppa ilmastodialogitilaisuuden esityksistä Finlandia-talolla 7.-8.9.06"

Transkriptio

1 Poimintoja Aasia-Eurooppa ilmastodialogitilaisuuden esityksistä Finlandia-talolla Puhujien esittämät powerpointit ovat ilmastodialogin nettisivuilla Torstai Otteita ensimmäisen päivän esityksistä Euroopan ympäristöviraston EEA:n johtaja, professori Jacqueline McGlade: Euroopan ekologinen jalanjälki on nelinkertainen verrattuna Euroopan omaan biokapasiteettiin. Eurooppa ylitti oman biokapasiteettinsa 1960-luvulla. Puolet ekologisesta jalanjäljestämme menee hiilidioksidipäästöjemme absorbointiin. Öljyn tuonnin suhde öljyn tuotantoon Euroopassa on kuin EU:n lipun sinisen alueen suhde keltaisiin tähtiin. Perusongelma on kestämätön kulutus ja tuotanto. Ilmastonmuutos aiheuttaa valtamerissä prosesseja, joita tunnetaan varsin vähän, yksi niistä on meriveden happamoituminen ja sen vaikutukset merten eliöstöön. Vuonna 2050 joka toinen kesä voi olla yhtä kuuma kuin kesä 2003, jolloin Euroopassa ihmistä kuoli helteen takia. EEA on seurannut kymmeniä paikkoja, joissa ilmastonmuutos on jo muuttanut ekosysteemiä, Islannista Välimereen. Suurin osa haitallisista muutoksista kohdistuu kuitenkin trooppiseen alueeseen, mukaan lukien Aaharan eteläpuolinen Afrikka. Kuvasarja Kilimandjaron huipusta 1990-luvulla näytti, että vuonna 2000 tuo kuuluisa lumihuippu oli sulanut. Jotta ilmasto ei lämpenisi yli kahta astetta, ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu pitää pysäyttää vähintään tasolle 550 ppm, todennäköisesti kuitenkin tasolle 450 ppm. Vaikka merenpinnan noususta yhtenä ilmastonmuutoksen seurauksena on puhuttu kauan, merenpintaekspertit eri puolilta maailmaa tapasivat vasta tänä vuonna. Heidän mittaustulostensa virhemarginaali on %, mutta jopa varovaisimmat arviot merenpinnan noususta päätyvät lähes metriin 100 vuodessa. Yhdistettynä myrskyjen voimistumiseen tämä on pelottava visio. (SH kommentti: Virallinen eli IPCC:n arvio merenpinnan noususta vuoteen 2100 on cm). Resurssien käytön tehokkuutta on parannettava. Työn verot ovat johtaneet työn tuottavuuden valtavaan kasvuun. Vastaavasti tarvitaan fiskaalisia keinoja (SH: suomeksi siis ympäristöveroja) resurssien käytön tehokkuuden parantamiseksi. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on todennäköisesti välttämätöntä tarvittavien päästövähennysten aikaansaamiseksi. Sen isoin potentiaali on muualla kuin Euroopassa. Mutta silti se kannattaa alkaa myös Euroopassa. CDM:n (Kioton sopimuksessa määritelty Clean Development Mechanism, jolla teollisuusmaat voivat laskea päästövähennyksiksi kehitysmaissa tehtyjä päästöjä vähentäviä investointeja) tärkein ongelma on se, että mekanismi ei tue innovaatioita. IPCC:n varapuheenjohtaja, tohtori Mohan Munasinghe Sri Lankasta: Ilmastonmuutosta ei enää voi kokonaan estää, mutta voimme valita, muuttuuko ilmasti enemmän vai vähemmän. Ilmastonmuutos vaarantaa kaikki kestävän kehityksen tavoiteet ja YK:n hyväksymät vuosituhattavoitteet (köyhyyden vähentämisestä, peruskoulun ulottamisesta kaikkiin lapsiin jne). Faaraoiden Egypti Niilin laaksossa on esimerkki sivilisaatiosta, joka käytti luonnonvaroja kohtalaisen kestävästi. Se kestikin 4000 vuotta. Monilla muilla alueilla sivilisaatiot ovat vaihtuneet paljon nopeammin On tärkeää estää ympäristön huononemista pahentamasta ongelmia, jotka ovat muutenkin olemassa. page 1 / 8

2 Muuten on vaarana suistuminen barbaariseen tulevaisuuteen. Ilmastonmuutos ei saisi tehdä kehitystä vielä kestämättömämmäksi kuin ennen. Kestävä kehitys on ymmärrettävä prosessiksi, jossa parannetaan ihmisten toimintamahdollisuuksia. Uhka sosiaalisen pääoman huononemisesta on yhtä vakava kuin ympäristön huononeminen. Pitää pystyä ylittämään rajat tieteiden välillä ja monen muunkin asian, muun muassa eturyhmien välillä. Suurin osa viimeisten 50 vuoden lämpenemisestä johtuu ihmisen toiminnasta. Ilmastonmuutos haittaa suhteettomasti kehitysmaita. Sadat miljoonat ovat vaarassa vuoteen 2080 mennessä, muun muassa malarian, nälän, vesipulan ja tulvien vuoksi. Jos ilmasto lämpenee 2-3 astetta, 300 miljoonaa ihmistä lisää altistuu malarialle, mutta jo 1-3 asteen lämpeneminen voi johtaa Grönlannin jään sulamiseen. Jo tunnetuilla tekniikoilla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus pystytään stabiloimaan tasolle ppm. Kiina on esimerkki kehitysmaasta, joka on tehnyt paljon. Energiatehokkuuden parantuminen Kiinassa on mykistävää. Tri Richard Bradley, IEA: Emme ole tavoiteuralla sen enempää YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa kuin päästövähennyksissä. On kyettävä yhtä aikaa takaamaan energian saannin turvallisuus ja sen hinnan ennustettavuus, taloudellinen kasvu ja maailman elintasokuilun tasoittaminen. 100 vuodessa pääomarakenne muuttuu joka tapauksessa eli tuotantorakenne ja energiantuotanto rakennetaan uusiksi. Fossiilisten polttoaineiden määrä ei rajoita ilmastonmuutosta. Jo pelkkää kivihiiltä on niin paljon, että sen kaiken polttaminen riittää enemmän kuin tuhoamaan ilmaston. Suurin konventionaalinen fossiiliresurssi on kivihiili, jonka varantojen hiilisisältö on Pg (petagrammaa eli miljardia tonnia). Epäkonventionaalisia fossiileja on vielä 5-8 kertaa enemmän, niiden hiilisisältö on PgC. Niistä valmistetut synteettiset polttoaineet ovat tulossa. IEA ennustaa maailman energiankulutuksen kasvavan 60 % vuoteen 2030 ja tästä 80 % katetaan fossiilisilla. Nykytrendeillä kehitysmaiden päästöt ylittävät teollisuusmaiden päästöt noin vuonna Tuona aikavälinä Kiinan absoluuttinen kasvu on suurempi kuin OECD:n mutta silti OECD-maissa päästöt henkeä kohden ovat vuonna 2020 vielä suuremmat. Noin 60 % päästövähennyspotentiaalista on energiatehokkuuden parantamisessa, maailman joka alueella. Erityisesti kehitysmaissa energiatehokkuudella on iso potentiaali. Tämän päivän energiankulutus olisi 50 % suurempi, ellei energiatehokkuus olisi parantunut 1970-luvulta, muun muassa energiatehokkuutta edistävän politiikan ansiosta. EU-maiden asuntojen lämmityksessä pystyttäisiin säästämään 28 % energiaa toimilla, jotka ovat joko hyvin halpoja tai joiden kustannukset ovat jopa negatiiviset (eli niillä säästettäisiin rahaa). IEA on julkaissut raportin "Lights labour lost". Valaistuksen energiatehokkuutta parantamalla voitaisiin säästää 38 % vuoteen 2030 käyttämällä kussakin kohteessa niitä valaisimia, joiden kokonaiselinkaarikustannus on pienin. Näiden säästöjen hinta on siis negatiivinen ja niiden tekeminen vapauttaa resursseja muihin tarkoituksiin. Monet laitteet käyttävät valmiustilassa yhtä paljon energiaa kuin silloin, kun laitetta varsinaisesti käytetään. Tätä menoa vuoteen 2020 mennessä tullaan rakentamaan 20 GW sähköntuotantotehoa (20 kpl isoja eli 1000 megwatatin voimalaitoksia) pelkästään pitämään page 2 / 8

3 sähkölaitteiden valmiustilaa yllä. Energiansäästön ongelma on se, ettei se ole tarpeeksi seksikästä. Ministerit haluavat mieluummin tulla kuvatuiksi voimalaitosten avajaisissa kuin edistää energian säästöä. Professori Joyeeta Gupta, Free University of Amsterdam: Kaikki maat pelkäävät talouskehityksensä kärsivän päästövähennysten vuoksi. USA:n linjana on laatia suuri määrä bilateraalisia sopimuksia eri maiden kanssa, köyhimmät kehitysmaat ovat tästä pääosin ulkona. Ilmastonsuojeluun tarvitaan pitkän aikavälin tavoitteet, muuten emme voi tietää olemmeko uralla vai emme. Maat pitää jakaa eri ryhmiin niiden taloudellisen suorituskyvyn ja kehitysasteen mukaan ja päästötavoitteet pitää asettaa erikseen kullekin ryhmälle. Ilmastonmuutos pakottaa maailman maat yhteistyöhön Keskustelussa Jaqgueline McGlade vertasi ilmastonsuojelua Irlannin tupakointikieltoon. Poliitikoilta meni tosi kauan ennenkuin uskalsivat säätää lain. Mutta ihmiset olivat valmiita noudattamaan sitä. Vastaavasti ihmiset ovat valmiit ilmastonsuojelutoimiin. Mutta tavallisten ihmisten kannalta ilmastonsuojelutoimien pitää olla tarpeeksi yksinkertaisia. EU:n tutkimusrahoituksen ja sen tarpeen välillä on suuri epäsuhta. Tutkimusjohtaja Gary Gardner, Worldwatch-Instituutti, USA: Chevron ilmoitti eilen isosta öljylöydöstä Meksikonlahdella. Se ei välttämättä ole hyvä uutinen. Energian saannin turvallisuus ja ilmastoturvallisuus ovat yhteydessä toisiinsa. Ilmastoturvallisuus on globaali asia ja myös energiaturvallisuus on sitä kasvavassa määrin. Nämä asiat on ratkaistava yhdessä. Olemme todennäköisesti lähellä öljyhuippua eli sitä, että maailman öljyvaroista on kulutettu puolet. Maailman 48 öljyntuottajamaasta 33:ssa tuotanto on jo huipussaan tai laskemassa. Mikä tahansa häiriö öljyn tuotannossa voi johtaa häiriöihin taloudessa ja hinnannousuun. Öljyn hinnannousu voi johtaa kivihiilen kilpailukyvyn paranemiseen verrattuna maakaasuun, mikä kasvattaisi päästöjä. Globaalista kuluttajaluokasta 53 % asuu teollisuusmaissa ja 47 % kehitysmaissa. USA:ssa 84 % väestöstä kuuluu kuluttajaluokkaan, Kiinassa 19 %, Intiassa 12 %, Japanissa 95 %. Maailman ylivoimaisesti suurin öljynkuluttaja on USA, Kiina on kakkonen, se on ohittanut Japanin. Noin vuoteen 1995 asti Kiina oli öljyn suhteen omavarainen, nyt se on maailman toiseksi suurin öljyn tuoja ja tuo öljystään 50 %, USA 65 %. Jos Kiina ja Intia kuluttaisivat öljyä henkeä kohden yhtä paljon kuin japanilaiset (joiden kulutus on puolet USA:n vastaavasta), se ylittäisi viime vuoden öljyntuotannon koko maailmassa. 80 % Kiinan öljyntuonnista tulee laivalla Malagan salmen kautta. Kiina rakentaa satamia Pakistaniin taatakseen öljyn saannin häiriöttömyyden. Uusiutuvan energian käyttö maailmassa 1990-luvun lopulla oli 62,4 exajoulea, tekninen potentiaali on yli 7500 exajoulea. (SH: exajoule on 1018 joulea eli tuo luku on runsaat 2 miljoonaa terawattituntia, Suomen sähkönkulutus vuodessa on alle 100 terawattituntia). Intia on investoinut paljon tuulivoimaan, potentiaalia on vielä ainakin 9-kertaisesti. Kiina on maailman johtava maa aurinkolämmön alalla. Ilmastonsuojelu on moraalinen velvoite. Ilmastonsuojelukeskustelusta puuttuu moraalinen argumentointi. USA:n evankelisen liikkeen johtajien ilmastokannanotolla voi olla iso vaikutus. Kannanotossa annetaan page 3 / 8

4 tukea jopa vähennä ja lähennä-mallille (jonka mukaan päästökiintiöt maailman maiden välillä lähestyisivät väkilukuun perustuvaa tasajakoa). Evakelisella liikkeellä on ollut USA:n historiassa iso vaikutus reformeihin, muun muassa orjuuden lakkauttamisessa. Zhao Jun, Kiinan ulkoministeriö: Hallitusten ja kansainvälisen yhteisön pitää ottaa aktiivisempi rooli puhtaan tekniikan edistämisessä, asia on nyt liikaa markkinoiden varassa. Kun kerran ilmastonmuutos on suuri ongelma ja uhka, miksi päästöjä vähentävän tekniikan patentteihin ei voisi soveltaa samaa mallia kuin AIDS-lääkkeisiin? (Eli sitä, että kehitysmaat voisivat valmistaa tuotetta halvalla maksamatta patenttimaksuja, näin tuote saatetaan paljon useamman ihmisen ulottuville.) Teollisuusmaiden tulisi ajaa lentojen ja laivojen päästörajoituksia kansainvälisessä merenkulku- ja ilmailujärjestössä. Jos Delbeke, EU:n komissio: Siitä rahasta, jolla EU edistää ilmastonsuojelua muissa maissa, yli puolet menee Aasiaan. Hiilidioksidipäästömäärä, jota JI- ja CDM-projektit koskevat, on merkittävä verrattuna EU:n sisäiseen hiilidioksidin päästökauppaan. EU:lla on Kiinan kanssa yhteisprojekti rakentaa hiilivoimala, jonka hiilidioksidipäästöt ovat lähellä nollaa. Suresh Prabhu, intialainen kansanedustaja ja entinen energia- ja ympäristöministeri: Tänä vuonna melkein kaikki Intian osavaltiot ovat kokeneet luonnonkatastrofeja. Rajasthanissa on ollut tulvia, taloja on huuhtoutunut meneen. Useimmissa osavaltioissa on ollut kuivaa. Intiassa ilmaston lämpeneminen 2 asteella voi tarkoittaa, ettei vehnää voi enää viljellä. Mistä saadaan resurssit suojautua ilmastonmuutoksen haittavaikutuksilta? Kioton sopimuksen mukainen rahoitus ei riitä. Ilmastonmuutos haittaa kehitysmaiden kykyä saavuttaa YK:n vuosituhattavoitteet. On maita, joissa ilmastonmuutos on jo aiheuttanut vuotuista talouskasvua suuremmat vahingot. Tarvitaan investointikehys. Maailmanpankki puhuu adaptaatiosta, mutta ei ymmärrä asiaa kunnolla. Tietoisuus ilmastonmuutoksesta pitää saada myös pienyrityksiin ja paikallishallintoon, muuten yritykset ja paikalliset päättäjät tekevät lukemattomia virheinvestointeja, jotka valuvat tyhjiin ilmastonmuutoksen seurausten vuoksi. Anders Wijkman, ruotsalainen europarlamentaarikko, totesi keskustelussa, että Maailmanpankin 60 PRSP:stä eli maakohtaisesta köyhyyden vähentämisstrategiasta vain 9 mainitsee ilmastonmuutoksen ja ottaa sen prioriteetiksi. Vain osa näistä 9 maasta kuuluu niihin, jotka ovat ilmastonmuutoksen suhteen haavoittuvimpia. Tom Spencer, entinen konservatiivimeppi Britanniasta, ehdotti, että biopolttoaineille kehitetään liikennevalosymbolit, jotka kertovat, onko ne tuotettu ympäristöystävällisesti vai ei. Vihreä olisi page 4 / 8

5 ympäristöystävällisesti tuotettu, punainen ei. Risto Isomäki totesi, että nykyisin markkinoilla olevasta biodieselistä iso osa on palmuöljyä, jonka tuotanto on ympäristöongelma. Mutta on muita lajeja, jotka ovat biopolttoaineen tuotannon kannalta ainakin melkein yhtä hyviä ja ympäristön kannalta paljon parempia. Afrikan safu sopii varjopuuksi kahviviljelmille tai kotipuutarhoihin. Perjantai Otteita toisen päivän esityksistä Tri Ottmar Edenhofer, Potsdam-insituutti, Saksa: Perinteinen kustannus-hyötyanalyysi on huono keino arvioida sitä, mikä olisi edullisin tapa suojella ilmastoa. Perinteiset talousmallit eivät kunnolla osaa ottaa huomioon tulevi äkillisiä ja rajuja muutoksia ja niiden kynnysarvoja. Kuilu nykypäästöjen ja sen, miten päästöjä tulisi vähentää, on tosi hurja. Ilmastontutkijat eivät täysin tunne siitä, miten herkästi ilmasto reagoi kasvihuonekaasuihin. Jos reagointi on herkkää, päästöjä pitää vähentää todella nopeasti. Potsdam-instituutissa laskettiin ilmastonsuojelutoimien kustannuksia 20 erilaisella talousmallilla siten, että päästöjä vähennettiin edullisimmilla vaihtoehdoilla. Kaikki mallit antoivat tulokseksi, että päästövähennysten hinta on alle 1 % maailman kansantuotteesta vuoteen 2050, jos teknologian kehitystä nopeutetaan, ja 1-3 % jos ei nopeuteta. Jotkut mallit antoivat päästövähennyksille jopa negatiivisen hinnan, riippumatta siitä, stabiloidaanko ilmakehän hiilidioksidipitoisuus tasolle 450 ppm vain 550 ppm. Yleensä teollisuuden edustajat ilahtuvat kuullessaan tämän. Mutta heidän ilonsa himmenee, kun he kuulevat, että päästövähennysten aikaansaamiseksi hiilidioksidipäästöillä tulee olla aika korkea hinta, joissakin malleissa todella korkea. Nämä korkeat päästöjen hinnat tarvitaan, jotta investoinnit kohdistuisivat vähäpäästöiseen tekniikkaan. Käytetystä 20 mallista ne, jotka sallivat ydinvoiman, tarvitsivat sitä vasta vuoden 2050 jälkeen, eikä sen rooli silloinkaan ollut suuri. Sensijaan hiilidioksidin talteenotto ja varastointi oli välttämätöntä, jotta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus saataisiin stabiloitua alhaiselle tasolle. Jos verrataan ilmastonmuutoksen ja ilmastonsuojelun kustannuksia, niin niin mallien mukaan 2 asteen lämpeneminen on suunnilleen optimi. Tekniikan kehityksen nopeuttamisella päästövähennysten kustannuksia voidaan vähentää valtavasti. Huono uutinen on se, että tämä onnistuu vain, jos soveltuva tekniikka valtaa markkinat. Korkea öljyn hinta on uhka, koska se kohdistaa investointeja öljynetsintään. Tämä nostaa myös vaihtoehtoisten energianlähteiden hintaa. Jos fossiilisten polttoaineiden hinnat nousevat rajusti, niiden poltto yhdistettynä hiilidioksidin talteenottoon ei kannata. Kioto-kauden jälkeen päästökaupalle ja päästöjen hinnalle tarvitaan pitkä perspektiivi. Tulee muistaa myös investoinnit globaaleihin julkishyödykkeisiin kuten metsiin. Professori Wenying Chen, Tsinghuan yliopisto, Beijing, Kiina Kiinan tärkein energianlähde on kivihiili. Sen käyttö on kasvanut nopeasti, etenkin vuoden 2000 jälkeen. Vuosina autojen määrä Kiinassa melkein 4-kertaistui. Kiinan päästöt kasvavat, mutta page 5 / 8

6 hiilidioksidi-intensiteetti (päästöt kansantuoteyksikköä kohden) laskevat. OECD-maissa ja Kiinassa asuu suunnilleen yhtä paljon ihmisiä. OECD:n BKT on 80 % maailman kansantuotteesta, Kiinan 5 %. Energiantuotanto aiheuttaa Kiinassa ympäristöongelmia. 30 % maasta on happosadealuetta. Energiatehokkuus on parantunut, vuosina BKT-yksikköä kohden käytetty energiamäärä laski 50 %, eli energiatehokkuus parani vuosittain yli 5 %. Talouden rakenne muuttuuu teollisuusvaltaisesta palveluvaltaiseksi, ja teollisuuden rakenne raskaasta kevyeen, alhaisen kilohinnan tuotteista ollaan siirtymässä kohti korkean kilohinnan tuotteita. Kiinassa on maailman aurinkoenergialla toimivista vedenlämmittimistä 50 %. Myös aurinkojäähdytys on kaupallistettu. Hiilidioksidin talteenottoprojekteja on menossa, potentiaali on suuri. Ydinvoimaa on nyt 6000 MW, suunnitteilla MW vuoteen Kiina arvioi hiilidioksidipäästöjensä kasvavan noin 2,5-kertaisiksi vuoteen 2050 ja että tätä suuremmat hiilidioksidipäästövähennykset aiheuttaisivat aika isoja rajakustannuksia. Silti on olemassa edullisia päästövähennyskeinoja. Isot vesivoimalaitokset eivät ole päästövapaita, niiden altaat aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä. Teruo Okazaki, Nippon Steel Corporation, Japani: Japanin Kiinassa rahoittamat CDM-projektit ovat vähentäneet Kiinan terästeollisuuden vuotuisia hiilipäästöjä noin 0,5 milj tonnia. Japani tekee teknologiayhteistyötä useiden Aasian maiden kanssa, osittain Kioton sopimuksen mukaisen CDM-mekanismin kautta, osittain Asia-Pacific Partnership-kumppanuuden kautta (jota USA markkinoi vaihtoehtona Kiotolle ). Martin Khor, Third World Network: Kehitysmaat kärsivät jo ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutos on tosiasia, teollisuusmaat ovat aiheuttaneet sen. Riossa 1992 kehitysmaat vaativat ympäristöteknologioiden patrenttikäytännön helpottamista. Teollisuusmaat eivät suostuneet tähän, lopulta Rion sopimukseen tuli kirjaus teknologian siirrosta. Pari vuotta Rion kokouksen jälkeen oli olemassa teknologiansiirtotyöryhmiä, niiden työ on sittemmin lakannut. 97 % patenttien omistuksesta on rikkaissa maissa. Kun nykyisin rikkaat maat itse kehittyivät, niiden patenttilainsäädäntö ei ollut tiukka. Tiukka patenttilainsäädäntö aiheuttaa ongelmia. Kehitysmaissa se hidastaa innovaatioita. Tuotteista tulee keinotekoisen kalliita. TRIP-sopimuksen (teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva sopimus) takia kehitysmaat joutuvat maksamaan vuosittain 60 mrd dollaria ylimääräistä (joka on suunnilleen sama summa kuin teollisuusmaat maksavat kehitysapua). Otsonikerroksen suojelua koskevan Montrealin pöytäkirjan jälkeen intialaiset halusivat valmistaa freonittomia jääkaappeja. Patentin omistaja vaati lisenssien hintana 25 miljoonaa dollaria tai vaihtoehtoisesti valmistavan firman osakkeita, ja lisäksi kielsi viemästä näitä jääkaappeja muihin maihin. Ennenkuin AIDS-lääkkeiden ja muiden välttämättömien lääkkeiden patenttiasia nousi esiim TRIP-sopimuksen yhteydessä, kansalaisjärjestöt pitivät esillä juuri tätä ympäristöteknologian patenttiasiaa. Kansainväliset sopimukset mahdollistavat myös pakkolisenssioinnin. Teollisuusmaat käyttävät sitä, muta kehitysmaat pelkäävät käyttää sitä. Keskustelussa WWF:n Stephan Singer huomautti, että Kiinan itselleen ennustama päästömäärä vuonna 2050 on suurempi kuin koko maailmalle sallittu päästömäärä, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa alle 2 asteen. page 6 / 8

7 Professori Edenhofer totesi, että globaalin bruttokansantuotteen kasvun aleneminen 0,5 %:lla tarkoittaa hyvinvoinnin kasvun viivästymistä 3 kuukaudella, 5 %:n hidastuminen tarkoittaa noin vuoden viivettä ja kasvun alenema 10 % tarkoittaa hyvinvoinnin kasvun viivästymistä 2 vuodella. Silti sillä, hidastuuko kansantuotteen kasvu esimerkiksi 1 %, 3 % vai 5 %, on suuri merkitys kustannus-hyötyanalyysissä ja edullisimpien päästövähennyskeinojen yhdistelmän valinnassa. Energiatehokkuus ja hiilidioksidin talteenotto ovat todella kustannustehokkaita, ydinvoima ei ole yhtä hyvä. Ideaalimaailmassa ei tarvittaisi muuta kannustetta kuin tarpeeksi korkea päästöjen hinta. Reaalimaailmassa tarvitaan muitakin kannusteita. Kehitykseen vaikuttaa myös teknologian oppimiskäyrä eli se mitä vauhtia uutta tekniikkaa omaksutaan käyttöön. Potsdam-instituutti on laskenut teknologioiden potentiaalin. On eri asia, miten markkinat oikeasti toimivat. Risto Isomäki huomautti, että jos ydinvoimalla olisi iso rooli, voimalat olisivat käytännössä hyötöreaktoreita, jotka ovat onnettomuusalttiita. Ne räjähtävät, jos jäähdytysaineena käytettyyn natriumiin pääsee vettä. Tämä on riski tulvan ja tsunamin tapauksessa. Lisäksi polttoaine on 35 %:sti rikastettua ja se kelpaa suoraan ydinpommin raaka-aineeksi. Seuraavaksi esiteltiin 4 erilaista mallia siitä, miten globaaleja päästöjä alennetaan ja miten päästövähennysvelvoite jaetaan maiden kesken Kioton jälkeen. Ensimmäinen malli oli Contraction and Convergence eli vähennä ja lähennä. Siinä muutaman vuosikymmenen siirtymäajan jälkeen maailman maiden päästökiintiöt jaetaan tasan suhteessa väkilukuun. Toinen oli Vattenfallin malli, jonka ideana on jakaa maiden päästökiintiöt suhteessa ostovoimakorjattuun kansantuotteeseen. Lisäksi jakoa vielä korjataan ottamalla huomioon se, että köyhissä maissa kulutetaan bruttokansantuoteyksikön tuottamiseen enemmän energiaa kuin rikkaissa maissa. Kolmas oli niin sanottu No Lose Sectoral Targets -malli. Siinä tietyn taloudellisen rajan ylittäneille kehitysmaille annetaan sektorikohtaiset päästörajat. Jos päästöt kyseisellä sektorilla ylittävät rajan, siitä ei rangaista. Mutta jos kyseinen sektori pääsee tuomn rajan alle, maa voi myydä yli jääneen päästöoikeuden maailmanmarkkinoilla. Neljäs oli eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen ehdottama malli, jossa myös jaetaan maat erilaisiin ryhmiin kehitysasteen mukaan ja annetaan niille erilaiset velvoitteet. Teollisuusmaat rahoittavat teknologian kehitystä köyhissä maissa. Keskustelussa Intian teollisuusliiton edustaja K. P. Nyati totesi, että maailman 10 vastasyntyneestä 6 on Aasiassa. Monet aasialaiset teollisuuden edustajat uskovat, että globaalit hiilidioksidimarkkinat tulevat ennemmin tai myöhemmin. Sirpa Smolsky Suomen teknologiateollisuudesta sanoi, että päästövähennystavoitteet pitäisi suhteuttaa tuotantoon ja sen ominaispäästöihin. Tom Spencer kertoi Brasilian huomanneen, että Amazonin sademetsät pitävät yllä sateita eikä päinvastoin. Jos Amazon kuivaa, Etelä-Brasilia menettää sateensa. Tänä vuonna Sao Paolon kaupunki oli 10 päivää ilman vettä. Stephan Singer totesi, että jos ilmasto lämpenee yli 2 astetta, vesipulasta kärsivien määrä kasvaa page 7 / 8

8 Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Poimintoja Aasia-Eurooppa ilmastodialogitilaisuuden esityksistä Finlandia-talolla eksponentiaalisesti, useisiin miljardeihin. Tri Murdiyarso Indonesiasta esitti, että adaptaatiosta (ilmastonmuutokseen sopeutumisesta) ja sen kustannusten jaosta tehtäisiin erillinen kansainvälinen sopimus. page 8 / 8

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Media-aamiainen 24.2.2016 suojeluasiantuntija Hanna Aho LivingCircular Hyvä EU! High Ambition Coalitionin edustajat kävelemässä kohti istuntosalia. ja sitten töihin!

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 10.1.2007 SEK(2007)7 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen Toimet vuoteen 2020 saakka

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Kööpenhaminan ilmastokokous

Kööpenhaminan ilmastokokous Kööpenhaminan ilmastokokous ja hiili Hiilitieto ry:n talviseminaari Jouko Rämö, Pohjolan Voima Oy Kööpenhamina a ja hiili - esitelmän sisältöä sä Ajankohtaiset ilmastopoliittiset prosessit Kööpenhaminan

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai 26.01.2010 Jukka Uosukainen, YM KÖÖPENHAMINAN SOPIMUKSEN AVAIMET (ennen kokousta) Teollisuusmaille vertailukelpoiset absoluuttiset tavoitteet

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 2 Taustaa: päästökauppa ja viranomaiset EU Komissio Työ- ja elinkeinoministeriö Energiavirasto Päästöoikeuksien

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Mihin ollaan menossa?

Mihin ollaan menossa? Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

LUONNOS PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEKSI

LUONNOS PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEKSI Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2016/2885(RSP) 27.9.2016 LUONNOS PÄÄTÖSLAUSELMAESITYKSEKSI suullisesti vastattavan kysymyksen B8-0000/2016 johdosta työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan

Lisätiedot

Tonnikalaa, Pepsiä ja ilmastoa

Tonnikalaa, Pepsiä ja ilmastoa Tonnikalaa, Pepsiä ja ilmastoa http://www.satuhassi.net/2010/tonnikalaa-pepsia-ja-ilmastoa/ Keskiviikkoiltana olin EEF:n (European energy forum) illallisella, jonka aiheena oli energian säästö sähkön tuotannossa.

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille?

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on 40% ja ilmastopäästöistä 30%. Yli 30 000 kerrostalokiinteistöön energiatehokkuustoimenpiteitä

Lisätiedot