Poimintoja Aasia-Eurooppa ilmastodialogitilaisuuden esityksistä Finlandia-talolla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Poimintoja Aasia-Eurooppa ilmastodialogitilaisuuden esityksistä Finlandia-talolla 7.-8.9.06"

Transkriptio

1 Poimintoja Aasia-Eurooppa ilmastodialogitilaisuuden esityksistä Finlandia-talolla Puhujien esittämät powerpointit ovat ilmastodialogin nettisivuilla Torstai Otteita ensimmäisen päivän esityksistä Euroopan ympäristöviraston EEA:n johtaja, professori Jacqueline McGlade: Euroopan ekologinen jalanjälki on nelinkertainen verrattuna Euroopan omaan biokapasiteettiin. Eurooppa ylitti oman biokapasiteettinsa 1960-luvulla. Puolet ekologisesta jalanjäljestämme menee hiilidioksidipäästöjemme absorbointiin. Öljyn tuonnin suhde öljyn tuotantoon Euroopassa on kuin EU:n lipun sinisen alueen suhde keltaisiin tähtiin. Perusongelma on kestämätön kulutus ja tuotanto. Ilmastonmuutos aiheuttaa valtamerissä prosesseja, joita tunnetaan varsin vähän, yksi niistä on meriveden happamoituminen ja sen vaikutukset merten eliöstöön. Vuonna 2050 joka toinen kesä voi olla yhtä kuuma kuin kesä 2003, jolloin Euroopassa ihmistä kuoli helteen takia. EEA on seurannut kymmeniä paikkoja, joissa ilmastonmuutos on jo muuttanut ekosysteemiä, Islannista Välimereen. Suurin osa haitallisista muutoksista kohdistuu kuitenkin trooppiseen alueeseen, mukaan lukien Aaharan eteläpuolinen Afrikka. Kuvasarja Kilimandjaron huipusta 1990-luvulla näytti, että vuonna 2000 tuo kuuluisa lumihuippu oli sulanut. Jotta ilmasto ei lämpenisi yli kahta astetta, ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu pitää pysäyttää vähintään tasolle 550 ppm, todennäköisesti kuitenkin tasolle 450 ppm. Vaikka merenpinnan noususta yhtenä ilmastonmuutoksen seurauksena on puhuttu kauan, merenpintaekspertit eri puolilta maailmaa tapasivat vasta tänä vuonna. Heidän mittaustulostensa virhemarginaali on %, mutta jopa varovaisimmat arviot merenpinnan noususta päätyvät lähes metriin 100 vuodessa. Yhdistettynä myrskyjen voimistumiseen tämä on pelottava visio. (SH kommentti: Virallinen eli IPCC:n arvio merenpinnan noususta vuoteen 2100 on cm). Resurssien käytön tehokkuutta on parannettava. Työn verot ovat johtaneet työn tuottavuuden valtavaan kasvuun. Vastaavasti tarvitaan fiskaalisia keinoja (SH: suomeksi siis ympäristöveroja) resurssien käytön tehokkuuden parantamiseksi. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on todennäköisesti välttämätöntä tarvittavien päästövähennysten aikaansaamiseksi. Sen isoin potentiaali on muualla kuin Euroopassa. Mutta silti se kannattaa alkaa myös Euroopassa. CDM:n (Kioton sopimuksessa määritelty Clean Development Mechanism, jolla teollisuusmaat voivat laskea päästövähennyksiksi kehitysmaissa tehtyjä päästöjä vähentäviä investointeja) tärkein ongelma on se, että mekanismi ei tue innovaatioita. IPCC:n varapuheenjohtaja, tohtori Mohan Munasinghe Sri Lankasta: Ilmastonmuutosta ei enää voi kokonaan estää, mutta voimme valita, muuttuuko ilmasti enemmän vai vähemmän. Ilmastonmuutos vaarantaa kaikki kestävän kehityksen tavoiteet ja YK:n hyväksymät vuosituhattavoitteet (köyhyyden vähentämisestä, peruskoulun ulottamisesta kaikkiin lapsiin jne). Faaraoiden Egypti Niilin laaksossa on esimerkki sivilisaatiosta, joka käytti luonnonvaroja kohtalaisen kestävästi. Se kestikin 4000 vuotta. Monilla muilla alueilla sivilisaatiot ovat vaihtuneet paljon nopeammin On tärkeää estää ympäristön huononemista pahentamasta ongelmia, jotka ovat muutenkin olemassa. page 1 / 8

2 Muuten on vaarana suistuminen barbaariseen tulevaisuuteen. Ilmastonmuutos ei saisi tehdä kehitystä vielä kestämättömämmäksi kuin ennen. Kestävä kehitys on ymmärrettävä prosessiksi, jossa parannetaan ihmisten toimintamahdollisuuksia. Uhka sosiaalisen pääoman huononemisesta on yhtä vakava kuin ympäristön huononeminen. Pitää pystyä ylittämään rajat tieteiden välillä ja monen muunkin asian, muun muassa eturyhmien välillä. Suurin osa viimeisten 50 vuoden lämpenemisestä johtuu ihmisen toiminnasta. Ilmastonmuutos haittaa suhteettomasti kehitysmaita. Sadat miljoonat ovat vaarassa vuoteen 2080 mennessä, muun muassa malarian, nälän, vesipulan ja tulvien vuoksi. Jos ilmasto lämpenee 2-3 astetta, 300 miljoonaa ihmistä lisää altistuu malarialle, mutta jo 1-3 asteen lämpeneminen voi johtaa Grönlannin jään sulamiseen. Jo tunnetuilla tekniikoilla ilmakehän hiilidioksidipitoisuus pystytään stabiloimaan tasolle ppm. Kiina on esimerkki kehitysmaasta, joka on tehnyt paljon. Energiatehokkuuden parantuminen Kiinassa on mykistävää. Tri Richard Bradley, IEA: Emme ole tavoiteuralla sen enempää YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa kuin päästövähennyksissä. On kyettävä yhtä aikaa takaamaan energian saannin turvallisuus ja sen hinnan ennustettavuus, taloudellinen kasvu ja maailman elintasokuilun tasoittaminen. 100 vuodessa pääomarakenne muuttuu joka tapauksessa eli tuotantorakenne ja energiantuotanto rakennetaan uusiksi. Fossiilisten polttoaineiden määrä ei rajoita ilmastonmuutosta. Jo pelkkää kivihiiltä on niin paljon, että sen kaiken polttaminen riittää enemmän kuin tuhoamaan ilmaston. Suurin konventionaalinen fossiiliresurssi on kivihiili, jonka varantojen hiilisisältö on Pg (petagrammaa eli miljardia tonnia). Epäkonventionaalisia fossiileja on vielä 5-8 kertaa enemmän, niiden hiilisisältö on PgC. Niistä valmistetut synteettiset polttoaineet ovat tulossa. IEA ennustaa maailman energiankulutuksen kasvavan 60 % vuoteen 2030 ja tästä 80 % katetaan fossiilisilla. Nykytrendeillä kehitysmaiden päästöt ylittävät teollisuusmaiden päästöt noin vuonna Tuona aikavälinä Kiinan absoluuttinen kasvu on suurempi kuin OECD:n mutta silti OECD-maissa päästöt henkeä kohden ovat vuonna 2020 vielä suuremmat. Noin 60 % päästövähennyspotentiaalista on energiatehokkuuden parantamisessa, maailman joka alueella. Erityisesti kehitysmaissa energiatehokkuudella on iso potentiaali. Tämän päivän energiankulutus olisi 50 % suurempi, ellei energiatehokkuus olisi parantunut 1970-luvulta, muun muassa energiatehokkuutta edistävän politiikan ansiosta. EU-maiden asuntojen lämmityksessä pystyttäisiin säästämään 28 % energiaa toimilla, jotka ovat joko hyvin halpoja tai joiden kustannukset ovat jopa negatiiviset (eli niillä säästettäisiin rahaa). IEA on julkaissut raportin "Lights labour lost". Valaistuksen energiatehokkuutta parantamalla voitaisiin säästää 38 % vuoteen 2030 käyttämällä kussakin kohteessa niitä valaisimia, joiden kokonaiselinkaarikustannus on pienin. Näiden säästöjen hinta on siis negatiivinen ja niiden tekeminen vapauttaa resursseja muihin tarkoituksiin. Monet laitteet käyttävät valmiustilassa yhtä paljon energiaa kuin silloin, kun laitetta varsinaisesti käytetään. Tätä menoa vuoteen 2020 mennessä tullaan rakentamaan 20 GW sähköntuotantotehoa (20 kpl isoja eli 1000 megwatatin voimalaitoksia) pelkästään pitämään page 2 / 8

3 sähkölaitteiden valmiustilaa yllä. Energiansäästön ongelma on se, ettei se ole tarpeeksi seksikästä. Ministerit haluavat mieluummin tulla kuvatuiksi voimalaitosten avajaisissa kuin edistää energian säästöä. Professori Joyeeta Gupta, Free University of Amsterdam: Kaikki maat pelkäävät talouskehityksensä kärsivän päästövähennysten vuoksi. USA:n linjana on laatia suuri määrä bilateraalisia sopimuksia eri maiden kanssa, köyhimmät kehitysmaat ovat tästä pääosin ulkona. Ilmastonsuojeluun tarvitaan pitkän aikavälin tavoitteet, muuten emme voi tietää olemmeko uralla vai emme. Maat pitää jakaa eri ryhmiin niiden taloudellisen suorituskyvyn ja kehitysasteen mukaan ja päästötavoitteet pitää asettaa erikseen kullekin ryhmälle. Ilmastonmuutos pakottaa maailman maat yhteistyöhön Keskustelussa Jaqgueline McGlade vertasi ilmastonsuojelua Irlannin tupakointikieltoon. Poliitikoilta meni tosi kauan ennenkuin uskalsivat säätää lain. Mutta ihmiset olivat valmiita noudattamaan sitä. Vastaavasti ihmiset ovat valmiit ilmastonsuojelutoimiin. Mutta tavallisten ihmisten kannalta ilmastonsuojelutoimien pitää olla tarpeeksi yksinkertaisia. EU:n tutkimusrahoituksen ja sen tarpeen välillä on suuri epäsuhta. Tutkimusjohtaja Gary Gardner, Worldwatch-Instituutti, USA: Chevron ilmoitti eilen isosta öljylöydöstä Meksikonlahdella. Se ei välttämättä ole hyvä uutinen. Energian saannin turvallisuus ja ilmastoturvallisuus ovat yhteydessä toisiinsa. Ilmastoturvallisuus on globaali asia ja myös energiaturvallisuus on sitä kasvavassa määrin. Nämä asiat on ratkaistava yhdessä. Olemme todennäköisesti lähellä öljyhuippua eli sitä, että maailman öljyvaroista on kulutettu puolet. Maailman 48 öljyntuottajamaasta 33:ssa tuotanto on jo huipussaan tai laskemassa. Mikä tahansa häiriö öljyn tuotannossa voi johtaa häiriöihin taloudessa ja hinnannousuun. Öljyn hinnannousu voi johtaa kivihiilen kilpailukyvyn paranemiseen verrattuna maakaasuun, mikä kasvattaisi päästöjä. Globaalista kuluttajaluokasta 53 % asuu teollisuusmaissa ja 47 % kehitysmaissa. USA:ssa 84 % väestöstä kuuluu kuluttajaluokkaan, Kiinassa 19 %, Intiassa 12 %, Japanissa 95 %. Maailman ylivoimaisesti suurin öljynkuluttaja on USA, Kiina on kakkonen, se on ohittanut Japanin. Noin vuoteen 1995 asti Kiina oli öljyn suhteen omavarainen, nyt se on maailman toiseksi suurin öljyn tuoja ja tuo öljystään 50 %, USA 65 %. Jos Kiina ja Intia kuluttaisivat öljyä henkeä kohden yhtä paljon kuin japanilaiset (joiden kulutus on puolet USA:n vastaavasta), se ylittäisi viime vuoden öljyntuotannon koko maailmassa. 80 % Kiinan öljyntuonnista tulee laivalla Malagan salmen kautta. Kiina rakentaa satamia Pakistaniin taatakseen öljyn saannin häiriöttömyyden. Uusiutuvan energian käyttö maailmassa 1990-luvun lopulla oli 62,4 exajoulea, tekninen potentiaali on yli 7500 exajoulea. (SH: exajoule on 1018 joulea eli tuo luku on runsaat 2 miljoonaa terawattituntia, Suomen sähkönkulutus vuodessa on alle 100 terawattituntia). Intia on investoinut paljon tuulivoimaan, potentiaalia on vielä ainakin 9-kertaisesti. Kiina on maailman johtava maa aurinkolämmön alalla. Ilmastonsuojelu on moraalinen velvoite. Ilmastonsuojelukeskustelusta puuttuu moraalinen argumentointi. USA:n evankelisen liikkeen johtajien ilmastokannanotolla voi olla iso vaikutus. Kannanotossa annetaan page 3 / 8

4 tukea jopa vähennä ja lähennä-mallille (jonka mukaan päästökiintiöt maailman maiden välillä lähestyisivät väkilukuun perustuvaa tasajakoa). Evakelisella liikkeellä on ollut USA:n historiassa iso vaikutus reformeihin, muun muassa orjuuden lakkauttamisessa. Zhao Jun, Kiinan ulkoministeriö: Hallitusten ja kansainvälisen yhteisön pitää ottaa aktiivisempi rooli puhtaan tekniikan edistämisessä, asia on nyt liikaa markkinoiden varassa. Kun kerran ilmastonmuutos on suuri ongelma ja uhka, miksi päästöjä vähentävän tekniikan patentteihin ei voisi soveltaa samaa mallia kuin AIDS-lääkkeisiin? (Eli sitä, että kehitysmaat voisivat valmistaa tuotetta halvalla maksamatta patenttimaksuja, näin tuote saatetaan paljon useamman ihmisen ulottuville.) Teollisuusmaiden tulisi ajaa lentojen ja laivojen päästörajoituksia kansainvälisessä merenkulku- ja ilmailujärjestössä. Jos Delbeke, EU:n komissio: Siitä rahasta, jolla EU edistää ilmastonsuojelua muissa maissa, yli puolet menee Aasiaan. Hiilidioksidipäästömäärä, jota JI- ja CDM-projektit koskevat, on merkittävä verrattuna EU:n sisäiseen hiilidioksidin päästökauppaan. EU:lla on Kiinan kanssa yhteisprojekti rakentaa hiilivoimala, jonka hiilidioksidipäästöt ovat lähellä nollaa. Suresh Prabhu, intialainen kansanedustaja ja entinen energia- ja ympäristöministeri: Tänä vuonna melkein kaikki Intian osavaltiot ovat kokeneet luonnonkatastrofeja. Rajasthanissa on ollut tulvia, taloja on huuhtoutunut meneen. Useimmissa osavaltioissa on ollut kuivaa. Intiassa ilmaston lämpeneminen 2 asteella voi tarkoittaa, ettei vehnää voi enää viljellä. Mistä saadaan resurssit suojautua ilmastonmuutoksen haittavaikutuksilta? Kioton sopimuksen mukainen rahoitus ei riitä. Ilmastonmuutos haittaa kehitysmaiden kykyä saavuttaa YK:n vuosituhattavoitteet. On maita, joissa ilmastonmuutos on jo aiheuttanut vuotuista talouskasvua suuremmat vahingot. Tarvitaan investointikehys. Maailmanpankki puhuu adaptaatiosta, mutta ei ymmärrä asiaa kunnolla. Tietoisuus ilmastonmuutoksesta pitää saada myös pienyrityksiin ja paikallishallintoon, muuten yritykset ja paikalliset päättäjät tekevät lukemattomia virheinvestointeja, jotka valuvat tyhjiin ilmastonmuutoksen seurausten vuoksi. Anders Wijkman, ruotsalainen europarlamentaarikko, totesi keskustelussa, että Maailmanpankin 60 PRSP:stä eli maakohtaisesta köyhyyden vähentämisstrategiasta vain 9 mainitsee ilmastonmuutoksen ja ottaa sen prioriteetiksi. Vain osa näistä 9 maasta kuuluu niihin, jotka ovat ilmastonmuutoksen suhteen haavoittuvimpia. Tom Spencer, entinen konservatiivimeppi Britanniasta, ehdotti, että biopolttoaineille kehitetään liikennevalosymbolit, jotka kertovat, onko ne tuotettu ympäristöystävällisesti vai ei. Vihreä olisi page 4 / 8

5 ympäristöystävällisesti tuotettu, punainen ei. Risto Isomäki totesi, että nykyisin markkinoilla olevasta biodieselistä iso osa on palmuöljyä, jonka tuotanto on ympäristöongelma. Mutta on muita lajeja, jotka ovat biopolttoaineen tuotannon kannalta ainakin melkein yhtä hyviä ja ympäristön kannalta paljon parempia. Afrikan safu sopii varjopuuksi kahviviljelmille tai kotipuutarhoihin. Perjantai Otteita toisen päivän esityksistä Tri Ottmar Edenhofer, Potsdam-insituutti, Saksa: Perinteinen kustannus-hyötyanalyysi on huono keino arvioida sitä, mikä olisi edullisin tapa suojella ilmastoa. Perinteiset talousmallit eivät kunnolla osaa ottaa huomioon tulevi äkillisiä ja rajuja muutoksia ja niiden kynnysarvoja. Kuilu nykypäästöjen ja sen, miten päästöjä tulisi vähentää, on tosi hurja. Ilmastontutkijat eivät täysin tunne siitä, miten herkästi ilmasto reagoi kasvihuonekaasuihin. Jos reagointi on herkkää, päästöjä pitää vähentää todella nopeasti. Potsdam-instituutissa laskettiin ilmastonsuojelutoimien kustannuksia 20 erilaisella talousmallilla siten, että päästöjä vähennettiin edullisimmilla vaihtoehdoilla. Kaikki mallit antoivat tulokseksi, että päästövähennysten hinta on alle 1 % maailman kansantuotteesta vuoteen 2050, jos teknologian kehitystä nopeutetaan, ja 1-3 % jos ei nopeuteta. Jotkut mallit antoivat päästövähennyksille jopa negatiivisen hinnan, riippumatta siitä, stabiloidaanko ilmakehän hiilidioksidipitoisuus tasolle 450 ppm vain 550 ppm. Yleensä teollisuuden edustajat ilahtuvat kuullessaan tämän. Mutta heidän ilonsa himmenee, kun he kuulevat, että päästövähennysten aikaansaamiseksi hiilidioksidipäästöillä tulee olla aika korkea hinta, joissakin malleissa todella korkea. Nämä korkeat päästöjen hinnat tarvitaan, jotta investoinnit kohdistuisivat vähäpäästöiseen tekniikkaan. Käytetystä 20 mallista ne, jotka sallivat ydinvoiman, tarvitsivat sitä vasta vuoden 2050 jälkeen, eikä sen rooli silloinkaan ollut suuri. Sensijaan hiilidioksidin talteenotto ja varastointi oli välttämätöntä, jotta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus saataisiin stabiloitua alhaiselle tasolle. Jos verrataan ilmastonmuutoksen ja ilmastonsuojelun kustannuksia, niin niin mallien mukaan 2 asteen lämpeneminen on suunnilleen optimi. Tekniikan kehityksen nopeuttamisella päästövähennysten kustannuksia voidaan vähentää valtavasti. Huono uutinen on se, että tämä onnistuu vain, jos soveltuva tekniikka valtaa markkinat. Korkea öljyn hinta on uhka, koska se kohdistaa investointeja öljynetsintään. Tämä nostaa myös vaihtoehtoisten energianlähteiden hintaa. Jos fossiilisten polttoaineiden hinnat nousevat rajusti, niiden poltto yhdistettynä hiilidioksidin talteenottoon ei kannata. Kioto-kauden jälkeen päästökaupalle ja päästöjen hinnalle tarvitaan pitkä perspektiivi. Tulee muistaa myös investoinnit globaaleihin julkishyödykkeisiin kuten metsiin. Professori Wenying Chen, Tsinghuan yliopisto, Beijing, Kiina Kiinan tärkein energianlähde on kivihiili. Sen käyttö on kasvanut nopeasti, etenkin vuoden 2000 jälkeen. Vuosina autojen määrä Kiinassa melkein 4-kertaistui. Kiinan päästöt kasvavat, mutta page 5 / 8

6 hiilidioksidi-intensiteetti (päästöt kansantuoteyksikköä kohden) laskevat. OECD-maissa ja Kiinassa asuu suunnilleen yhtä paljon ihmisiä. OECD:n BKT on 80 % maailman kansantuotteesta, Kiinan 5 %. Energiantuotanto aiheuttaa Kiinassa ympäristöongelmia. 30 % maasta on happosadealuetta. Energiatehokkuus on parantunut, vuosina BKT-yksikköä kohden käytetty energiamäärä laski 50 %, eli energiatehokkuus parani vuosittain yli 5 %. Talouden rakenne muuttuuu teollisuusvaltaisesta palveluvaltaiseksi, ja teollisuuden rakenne raskaasta kevyeen, alhaisen kilohinnan tuotteista ollaan siirtymässä kohti korkean kilohinnan tuotteita. Kiinassa on maailman aurinkoenergialla toimivista vedenlämmittimistä 50 %. Myös aurinkojäähdytys on kaupallistettu. Hiilidioksidin talteenottoprojekteja on menossa, potentiaali on suuri. Ydinvoimaa on nyt 6000 MW, suunnitteilla MW vuoteen Kiina arvioi hiilidioksidipäästöjensä kasvavan noin 2,5-kertaisiksi vuoteen 2050 ja että tätä suuremmat hiilidioksidipäästövähennykset aiheuttaisivat aika isoja rajakustannuksia. Silti on olemassa edullisia päästövähennyskeinoja. Isot vesivoimalaitokset eivät ole päästövapaita, niiden altaat aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä. Teruo Okazaki, Nippon Steel Corporation, Japani: Japanin Kiinassa rahoittamat CDM-projektit ovat vähentäneet Kiinan terästeollisuuden vuotuisia hiilipäästöjä noin 0,5 milj tonnia. Japani tekee teknologiayhteistyötä useiden Aasian maiden kanssa, osittain Kioton sopimuksen mukaisen CDM-mekanismin kautta, osittain Asia-Pacific Partnership-kumppanuuden kautta (jota USA markkinoi vaihtoehtona Kiotolle ). Martin Khor, Third World Network: Kehitysmaat kärsivät jo ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutos on tosiasia, teollisuusmaat ovat aiheuttaneet sen. Riossa 1992 kehitysmaat vaativat ympäristöteknologioiden patrenttikäytännön helpottamista. Teollisuusmaat eivät suostuneet tähän, lopulta Rion sopimukseen tuli kirjaus teknologian siirrosta. Pari vuotta Rion kokouksen jälkeen oli olemassa teknologiansiirtotyöryhmiä, niiden työ on sittemmin lakannut. 97 % patenttien omistuksesta on rikkaissa maissa. Kun nykyisin rikkaat maat itse kehittyivät, niiden patenttilainsäädäntö ei ollut tiukka. Tiukka patenttilainsäädäntö aiheuttaa ongelmia. Kehitysmaissa se hidastaa innovaatioita. Tuotteista tulee keinotekoisen kalliita. TRIP-sopimuksen (teollis- ja tekijänoikeuksia koskeva sopimus) takia kehitysmaat joutuvat maksamaan vuosittain 60 mrd dollaria ylimääräistä (joka on suunnilleen sama summa kuin teollisuusmaat maksavat kehitysapua). Otsonikerroksen suojelua koskevan Montrealin pöytäkirjan jälkeen intialaiset halusivat valmistaa freonittomia jääkaappeja. Patentin omistaja vaati lisenssien hintana 25 miljoonaa dollaria tai vaihtoehtoisesti valmistavan firman osakkeita, ja lisäksi kielsi viemästä näitä jääkaappeja muihin maihin. Ennenkuin AIDS-lääkkeiden ja muiden välttämättömien lääkkeiden patenttiasia nousi esiim TRIP-sopimuksen yhteydessä, kansalaisjärjestöt pitivät esillä juuri tätä ympäristöteknologian patenttiasiaa. Kansainväliset sopimukset mahdollistavat myös pakkolisenssioinnin. Teollisuusmaat käyttävät sitä, muta kehitysmaat pelkäävät käyttää sitä. Keskustelussa WWF:n Stephan Singer huomautti, että Kiinan itselleen ennustama päästömäärä vuonna 2050 on suurempi kuin koko maailmalle sallittu päästömäärä, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa alle 2 asteen. page 6 / 8

7 Professori Edenhofer totesi, että globaalin bruttokansantuotteen kasvun aleneminen 0,5 %:lla tarkoittaa hyvinvoinnin kasvun viivästymistä 3 kuukaudella, 5 %:n hidastuminen tarkoittaa noin vuoden viivettä ja kasvun alenema 10 % tarkoittaa hyvinvoinnin kasvun viivästymistä 2 vuodella. Silti sillä, hidastuuko kansantuotteen kasvu esimerkiksi 1 %, 3 % vai 5 %, on suuri merkitys kustannus-hyötyanalyysissä ja edullisimpien päästövähennyskeinojen yhdistelmän valinnassa. Energiatehokkuus ja hiilidioksidin talteenotto ovat todella kustannustehokkaita, ydinvoima ei ole yhtä hyvä. Ideaalimaailmassa ei tarvittaisi muuta kannustetta kuin tarpeeksi korkea päästöjen hinta. Reaalimaailmassa tarvitaan muitakin kannusteita. Kehitykseen vaikuttaa myös teknologian oppimiskäyrä eli se mitä vauhtia uutta tekniikkaa omaksutaan käyttöön. Potsdam-instituutti on laskenut teknologioiden potentiaalin. On eri asia, miten markkinat oikeasti toimivat. Risto Isomäki huomautti, että jos ydinvoimalla olisi iso rooli, voimalat olisivat käytännössä hyötöreaktoreita, jotka ovat onnettomuusalttiita. Ne räjähtävät, jos jäähdytysaineena käytettyyn natriumiin pääsee vettä. Tämä on riski tulvan ja tsunamin tapauksessa. Lisäksi polttoaine on 35 %:sti rikastettua ja se kelpaa suoraan ydinpommin raaka-aineeksi. Seuraavaksi esiteltiin 4 erilaista mallia siitä, miten globaaleja päästöjä alennetaan ja miten päästövähennysvelvoite jaetaan maiden kesken Kioton jälkeen. Ensimmäinen malli oli Contraction and Convergence eli vähennä ja lähennä. Siinä muutaman vuosikymmenen siirtymäajan jälkeen maailman maiden päästökiintiöt jaetaan tasan suhteessa väkilukuun. Toinen oli Vattenfallin malli, jonka ideana on jakaa maiden päästökiintiöt suhteessa ostovoimakorjattuun kansantuotteeseen. Lisäksi jakoa vielä korjataan ottamalla huomioon se, että köyhissä maissa kulutetaan bruttokansantuoteyksikön tuottamiseen enemmän energiaa kuin rikkaissa maissa. Kolmas oli niin sanottu No Lose Sectoral Targets -malli. Siinä tietyn taloudellisen rajan ylittäneille kehitysmaille annetaan sektorikohtaiset päästörajat. Jos päästöt kyseisellä sektorilla ylittävät rajan, siitä ei rangaista. Mutta jos kyseinen sektori pääsee tuomn rajan alle, maa voi myydä yli jääneen päästöoikeuden maailmanmarkkinoilla. Neljäs oli eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen ehdottama malli, jossa myös jaetaan maat erilaisiin ryhmiin kehitysasteen mukaan ja annetaan niille erilaiset velvoitteet. Teollisuusmaat rahoittavat teknologian kehitystä köyhissä maissa. Keskustelussa Intian teollisuusliiton edustaja K. P. Nyati totesi, että maailman 10 vastasyntyneestä 6 on Aasiassa. Monet aasialaiset teollisuuden edustajat uskovat, että globaalit hiilidioksidimarkkinat tulevat ennemmin tai myöhemmin. Sirpa Smolsky Suomen teknologiateollisuudesta sanoi, että päästövähennystavoitteet pitäisi suhteuttaa tuotantoon ja sen ominaispäästöihin. Tom Spencer kertoi Brasilian huomanneen, että Amazonin sademetsät pitävät yllä sateita eikä päinvastoin. Jos Amazon kuivaa, Etelä-Brasilia menettää sateensa. Tänä vuonna Sao Paolon kaupunki oli 10 päivää ilman vettä. Stephan Singer totesi, että jos ilmasto lämpenee yli 2 astetta, vesipulasta kärsivien määrä kasvaa page 7 / 8

8 Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) Poimintoja Aasia-Eurooppa ilmastodialogitilaisuuden esityksistä Finlandia-talolla eksponentiaalisesti, useisiin miljardeihin. Tri Murdiyarso Indonesiasta esitti, että adaptaatiosta (ilmastonmuutokseen sopeutumisesta) ja sen kustannusten jaosta tehtäisiin erillinen kansainvälinen sopimus. page 8 / 8

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius

Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet Green Key -teemailtapäivä 24.10.2017 Toiminnanjohtaja Leo Stranius Leo Stranius, HM Luonto-Liiton / Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Ympäristöasiantuntija

Lisätiedot

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet

Lisätiedot

Aasian taloudellinen nousu

Aasian taloudellinen nousu Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi:

BH60A0000 Ympäristötekniikan perusteet M. Horttanainen, R. Soukka, L. Linnanen Nimi: Tentissä saa olla käsinkirjoitetut muistiinpanot mukana. Mitään monistettua tai tulostettua materiaalia ei saa olla tentissä. Laskimen käyttö on kielletty. Tenttikysymysten vastaukset on kirjoitettava

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen

Lisätiedot

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö ja luonnonvarat - aihealue http://tilastokeskus.fi/ymparisto Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 10.1.2007 SEK(2007)7 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen Toimet vuoteen 2020 saakka

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 18.03.2016

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Energiatuki Kati Veijonen

Energiatuki Kati Veijonen Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Rahoitusta yksityisen sektorin ilmastohankkeisiin. Jaakko Kangasniemi Ilmastorahoitus ja yritykset 16.6.2010

Rahoitusta yksityisen sektorin ilmastohankkeisiin. Jaakko Kangasniemi Ilmastorahoitus ja yritykset 16.6.2010 Rahoitusta yksityisen sektorin ilmastohankkeisiin Jaakko Kangasniemi Ilmastorahoitus ja yritykset 16.6.2010 Ilmastorahoitus ja Finnfund Tarjolla eri muodoissa: Lainaa, välirahoitusta, osakepääomaa Hyvinkin

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Vantaan rauhanpuolustajat Tikkurila 30.1.2006 Ilmastomuutos, Laura Rontu 1 Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan Laura Rontu, meteorologi, Helsinki laura.rontu@fmi.fi 29. tammikuuta 2006 Vantaan rauhanpuolustajat

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot