Tampere Pöytäkirja 1/ (20) Alueellinen jätehuoltolautakunta Aika , klo 16:00-17:28. Tammerkoski -sali.

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) Aika , klo 16:00-17:28 Paikka Tammerkoski -sali Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen 4 Jätehuoltolautakunnan ajankohtaiset asiat 5 Jätehuoltomääräysten päivitys 6 Jätestrategia 7 Jätehuoltotaksojen valmistelu 8 Ilmoitusasiat

2 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Jäntti Aleksi, puheenjohtaja Mattila Tero, 1. varapuheenjohtaja Perämaa Ari Alanne Esa Osara Kalevi Lundell Leea Karjalainen Miisa Lampinen Sinikka Pohjola Virpi Dundar-Järvinen Aila, varajäsen Rask Virva-Mari, varajäsen Koivumäki Jonna, hallintosihteeri, pöytäkirjanpitäjä Tiitto Hannele, esittelijä, vs. jätehuoltoinsinööri Nikupaavo-Oksanen Tarja, viestintäsuunnittelija Wigelius Ari, kaupunginhallituksen edustaja Suoniemi Jani, jätehuoltosuunnittelija Varsala Timo, tekninen päällikkö, Pirkanmaan jätehuolto Oy, poistui 16:39 Nylén Erkki-Jussi, tohtorikoulutettava, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, poistui 16:20 Hyötylä Satu, tekninen johtaja, Hämeenkyrön kunta Ahmed Zafar Kinnunen Katja Lindberg Veikko Allekirjoitukset Jäntti Aleksi Puheenjohtaja Jonna Koivumäki Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Virva-Mari Rask Sinikka Lampinen Pöytäkirjan nähtävänäolo

3 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) Nähtävillä Jonna Koivumäki, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä

4 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

5 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) 2 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan jäsenet Virva-Mari Rask ja Sinikka Lampinen (varalle Esa Alanne). Perustelut Pöytäkirjan tarkastus keskusvirastotalossa viimeistään maanantaina Jos pöytäkirjantarkastajaksi esitettävä tietää olevansa estynyt silloin suorittamasta tarkastusta tai tietää joutuvansa poistumaan tästä kokouksesta ennen sen päättymistä, on siitä ilmoitettava.

6 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) 3 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus tähän kokoukseen :n Ajankohtaiset asiat ajaksi Timo Varsalalle (Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tekninen päällikkö) ja Erkki-Jussi Nylénille (tohtorikoulutettava, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu).

7 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) 4 Jätehuoltolautakunnan ajankohtaiset asiat TRE:722/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Tiitto Hannele Valmistelijan yhteystiedot Vs. jätehuoltoinsinööri Hannele Tiitto, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Hannele Tiitto, Jätehuoltoinsinööri Päätösehdotus oli Jätehuoltolautakunta päättää merkitä ajankohtaiskatsauksen tiedoksi. Kokouskäsittely Erkki-Jussi Nylén ja Timo Varsala olivat asiantuntijoina asian käsittelyn aikana ja poistuivat omien esitystensä jälkeen ennen päätöksentekoa. Perustelut Vs. jätehuoltoinsinööri Hannele Tiiton katsaus ajankohtaisiin asioihin: - Kiertotalous, tohtorikoulutettava Erkki-Jussi Nylén, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu - Sako- ja umpikaivolietekuljetusten tilanne, tekninen päällikkö Timo Varsala, Pirkanmaan Jätehuolto Oy - Jätehuoltoyksikön lietteiden tyhjennyksen seurantatoimet ja suunnitelmat, jätehuoltosuunnittelija Jani Suoniemi, jätehuollon viranomaisyksikkö

8 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) 5 Jätehuoltomääräysten päivitys TRE:8700/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Suoniemi Jani Valmistelijan yhteystiedot Jätehuoltosuunnittelija Jani Suoniemi, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin siten muutettuna, että liite 4 Jätehuoltomääräyksiin esitettävät päivitykset, kohta 26 TYHJENNYSVÄLIT JA LIETTEEN TOIMITTAMINEN KÄSITTELYYN toinen kappale muutettiin seuraavasti: Pelkästään harmaavesilietteitä sisältävien saostussäiliöiden ja vastaavien säiliöiden jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Esittelijä: Hannele Tiitto, Jätehuoltoinsinööri Päätösehdotus oli Jätehuoltolautakunta päättää, että alueellisen jätehuoltojaoston ( 12) hyväksymiin kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin tehdään liitteessä 4 esitetyt päivitykset. Kokouskäsittely Esa Alanne teki seuraavan muutosehdotuksen liitteeseen 4 Jätehuoltomääräyksiin esitettävät päivitykset, kohta 26 TYHJENNYSVÄLIT JA LIETTEEN TOIMITTAMINEN KÄSITTELYYNosion toinen kappale muutetaan seuraavasti: Pelkästään harmaavesilietteitä sisältävien saostussäiliöiden ja vastaavien säiliöiden jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Ari Perämaa, Kalevi Osara, Tero Mattila ja Virpi Pohjola kannattivat ehdotusta. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti Alanteen muutosehdotuksen. Perustelut Taustaa Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn sääntely on osittain muuttunut. Ympäristönsuojelulain (527/2014) muutos (19/2017) ja sen perusteella annettu uusi hajajätevesiasetus (157/2017) on tullut voimaan Sääntelyä on kohtuullistettu hallitusohjelman mukaisesti. Asetuksen liitteenä olleen jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeen sisällön tulkinnan perusteella voimassa olevissa jätehuoltomääräyksissä on

9 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) edellytetty sakokaivojen tyhjentämistä vähintään kerran vuodessa. Uuteen hajajätevesiasetukseen (157/2017) ei sisälly tällaista sääntelyä, mutta kunnan jätehuoltomääräyksissä voidaan edelleen määrätä vähimmäistyhjennysvälit jätevesisäiliöille. Jätehuoltoviranomainen päättää jätelain 91 ja 92 mukaisesti jätehuoltomääräysten antamisesta. Jätehuoltoviranomaisella on hajajätevesiasetuksen muutoksen takia mahdollisuus määritellä jätehuoltomääräyksissä erilaisia tarpeen mukaisia minimityhjennysvälejä erityyppisille järjestelmille ja jätevesille. Jätehuoltomääräyksiin on perusteltua sisällyttää jatkossakin vähimmäistyhjennysvälit, jotka ovat tarpeen asianmukaisen jätehuollon toteuttamiseksi ja jätevesijärjestelmien käyttökelpoisuuden säilyttämiseksi. Erityisesti wc-jätevesiä sisältävien jätevesijärjestelmien vähimmäistyhjennysvälejä määriteltäessä tulee jätelain 13.2 mukaisesti huolehtia, että jätteestä ja jätehuollosta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Sako- ja umpikaivolietteiden vähimmäistyhjennysväleistä keskusteltiin jätehuoltoyksikön järjestämässä kokouksessa Kokouksessa oli paikalla kuntien ympäristönsuojelujen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen edustajat. Kokouksen näkemys oli, että kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin voidaan esittää lievennys tyhjennysväleihin harmaavesilietteille, eli pesuvesilietteille joissa ei ole wc-jätevesiä. Kokouksen yhteinen näkemys oli, että lievennyksestä ei aiheuta ympäristöja terveyshaittaa. Kokouksen näkemys oli kuitenkin, että mustia jätevesiä, eli wc-jätevesiä, sisältävien järjestelmien tyhjennysvelvoitteita ei voida lieventää, koska silloin syntyisi ympäristö- ja terveyshaittaa. Lausunnot Alueellinen jätehuoltolautakunta päätti kokouksessaan pyytää lausunnot toimialueen ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Pirkanmaan ELY -keskukselta ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ltä siitä, aiheuttaisiko harmaiden jätevesilietteiden kolmen vuoden vähimmäistyhjennysväli ympäristö- tai terveyshaittaa. Asiasta saatiin 13 lausuntoa mennessä. Oriveden kaupungin ympäristölautakunnan lausunto saapuu myöhässä, joten se esitetään kokouksessa. Lausunnot ovat kokonaisuudessaan liitteenä 1. Lausunnoista tehty koonti on liitteenä 2. Kangasalan, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Pirkkalan, Sastamalan ja Tampereen ympäristönsuojeluiden lausunnoissa todetaan, että esitetty muutos jätehuoltomääräyksiin ei aiheuta ympäristö- tai terveyshaittaa, koska tyhjennys pitää kuitenkin tehdä tarvittaessa ja vähintään kolmen vuoden välein. Nokian lausunnon mukaan asia tulee arvioida kiinteistökohtaisesti. Kangasalan lausunnon mukaan käymäläjätevettä sisältävien lietteiden tyhjennys on edelleen tehtävä vähintään kerran vuodessa.

10 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon mukaan harmaiden jätevesien ympäristö- ja terveysvaikutukset riippuvat kiinteistön ympäristöolosuhteista, toiminnan laajuudesta ja jätevesien määrästä ja laadusta. Toimivasta ja kunnossa olevasta järjestelmästä ei ympäristö- ja terveyshaittaa yleensä synny. Jätevesikaivojen ylivuodoista ja hoitamattomista sakokaivoista voi aiheutua haittaa esimerkiksi pohjavesialueilla, asutuksen keskellä ja vesistöjen läheisyydessä. Erityisesti vanhoissa järjestelmissä, missä jätevesiä ei käsitellä maaperäkäsittelyllä, päästöt voivat lisääntyä lietteiden pitkistä tyhjennysväleistä. Siten kaivojen tyhjentäminen vähintään kolmen vuoden välein tai tarvittaessa on perusteltua. Lempäälän ja Vesilahden ympäristönsuojeluiden lausunnoissa todetaan, että jätevesijärjestelmien toimivuuden ehdottomana edellytyksenä on, että jätevesilietteiden poisto tehdään säännöllisesti ja riittävän usein kunkin laitevalmistajan laitekohtaisten ohjeiden mukaisesti. Säännöllisellä ja riittävän usein toteutetulla lietteentyhjennyksellä voidaan varmistaa, ettei lietteiden sisältämä kiintoaines ja rasva pääse eteenpäin tukkimaan maaperäkäsittelykenttää tai aiheuttamaan vahinkoa laitepuhdistamon toiminnalle. Lempäälän ja Vesilahden lausunnoissa todetaan myös, että pelkästään harmaiden jätevesien käsittelyyn tarkoitettuja jätevesijärjestelmiä on etenkin vapaa-ajan asuntojen yhteydessä. Osaa vapaa-ajan asunnoista käytetään harvakseltaan ja harmaita jätevesiä syntyy vähäisiä määriä. Tällöin on ympäristönsuojelumielessäkin järkevää, että lietteitä ei tarvitse tyhjentää vuosittain ellei järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet erityisesti sitä edellytä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy toteaa lausunnossaan, että esitetty muutos kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin nähdään hyvänä asiana, koska saadun asiakas- ja urakoitsijapalautteen perusteella pelkästään harmaavesilietteiden vuosittainen tyhjennys ei ole välttämätön jätevesijärjestelmän toimivuuden kannalta. Samalla voidaan välttää tarpeettomia tyhjennyskäyntejä sekä niistä johtuvia kustannuksia. Virtain kaupungin lupapalvelulautakunnan ja Ruoveden kunnan ympäristölautakunnan lausuntojen mukaan kolmen vuoden tyhjennysväli on liian pitkä, jotta voitaisiin varmistua siitä, ettei lietteistä aiheutuisi ympäristö- tai terveyshaittaa. Pitkä tyhjennysväli saattaa johtaa säiliöiden täyttymiseen tai jätevesijärjestelmän toiminnan häiriintymiseen. Lisäksi tyhjennysvälin pidentäminen kolmeen vuoteen ja siitä seuraava mahdollinen lietteen tasalaatuisuuden heikentyminen voivat aiheuttaa haittaa jätevedenpuhdistamon prosesseille. Lupapalvelulautakunta ja ympäristölautakunta ehdottavat, että jätehuoltomääräyksiä muutettaisiin siten, että tyhjennysväli olisi enintään kaksi vuotta. Pirkkalan ympäristöterveydenhuolto (toimialue: Pirkkala, Lempäälä, Nokia, Ylöjärvi ja Vesilahti) ilmoittaa lausuntonaan,

11 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) että terveystarkastaja on tutustunut lausuntopyynnön mukana toimitettuihin asiakirjoihin ja toteaa, ettei Pirkkalan kunnan terveydensuojeluviranomaisella ole asiasta lausuttavaa. Pirkanmaan ELY-keskus ilmoitti, etteivät anna lausuntoa asiasta. Muutokset jätehuoltomääräyksiin Suurin osa lausunnoista puoltaa kolmen vuoden vähimmäistyhjennysväliä jätevesijärjestelmille, joissa käsitellään vain harmaita jätevesiä. Lausunnoissa poikkeavan näkemyksen esittävät Virtain kaupungin lupapalvelulautakunta ja Ruoveden kunnan ympäristölautakunta. Näiden lausuntojen mukaan kolmen vuoden tyhjennysväli on liian pitkä, jotta voitaisiin varmistua siitä, ettei lietteistä aiheutuisi ympäristö- tai terveyshaittaa. Lausuntojen mukaan pitkä tyhjennysväli saattaa johtaa säiliöiden täyttymiseen tai jätevesijärjestelmän toiminnan häiriintymiseen. Lisäksi tyhjennysvälin pidentäminen kolmeen vuoteen ja siitä seuraava mahdollinen lietteen tasalaatuisuuden heikentyminen voivat aiheuttaa haittaa jätevedenpuhdistamon prosesseille. Jätehuoltolautakunnan on syytä huomioida erityisesti Virtain kaupungin lupapalvelulautakunnan ja Ruoveden kunnan ympäristölautakunnan lausunnot, joiden mukaan harmaiden jätevesijärjestelmien tyhjennysväli tulisi olla enintään kaksi vuotta. Ympäristöoikeudessa vakiintuneen varovaisuusperiaatteen mukaisesti etukäteen ryhdytään toimenpiteisiin, joilla vältetään riskiä tai vaaraa ympäristölle. Tämä periaate, ja asiassa annetut lausunnot, huomioiden kunnallisten jätehuoltomääräysten 26 "Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsittelyyn" ensimmäiseen kappaleeseen voitaisiin lisätä teksti: Pelkästään harmaavesilietteitä sisältävien saostussäiliöiden, pienpuhdistamojen lietetilojen ja muiden vastaavien säiliöiden jätevesiliete on poistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kahden vuoden välein. Jätehuoltolautakunnan on syytä selvittää tarkemmin miten jätehuoltomääräyksissä voitaisiin hoimioida kiinteistöjen erilaiset käyttötarkoitukset sekä erilaiset jätevesilaadut ja määrät. Tällä hetkellä jätehuoltolautakunnalla ei ole tarpeeksi tietoa laajempien muutoksien tekemiseen jätehuoltomääräyksiin. Alueellisen jätehuoltojaoston ( 12) hyväksymät jätehuoltomääräykset ovat liitteenä 3. Liitteessä 4 on koottuna ehdotetut muutokset jätehuoltomääräyksiin. 26 :n tyhjennysvälin muutos on ainoa ehdotettu muutos, jolla on vaikutusta jätehuollon järjestämiseen. Muut ehdotetut muutoksen koskevat termejä ja kuvailuja, jotka voidaan päivittää kuvaamaan tämän hetken tilannetta. Tiedoksi Toiminta-alueen kunnat, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

12 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) Liitteet 1 Liite 1 Lausunnot 2 LIITE 2 Koonti lausunnoista 3 LIITE 3 Kunnalliset jätehuoltomääräykset 4 Liite 5_Lausunto_Orivesi 5 LIITE 4 Jätehuoltomääräysten päivitys HYVÄKSYTTY

13 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) 6 Jätestrategia TRE:1769/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Tiitto Hannele Valmistelijan yhteystiedot Vs. jätehuoltoinsinööri Hannele Tiitto, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Hannele Tiitto, Jätehuoltoinsinööri Päätösehdotus oli Jätehuoltolautakunta päättää merkitä asian tiedoksi. Perustelut Jätestrategian tekeminen on edistynyt aikataulun mukaisesti. Jätestrategia on kuntien yhteinen tahtotila siitä, millaisin periaattein jätehuoltoa toteutetaan tulevien vuosien aikana. Strategiatyön painopisteitä ovat jätehuollon tulevaisuus ja järjestäminen, haja-asutusalueen jätehuolto sekä yhteistyön kehittäminen toimijoiden kesken. Strategiassa keskitytään kuntien vastuulle kuuluviin, asumisessa syntyviin jätteisiin. Strategia valmistuu syksyllä 2018 ja se on voimassa vuoteen 2023 saakka pidetään kuntien edustajille tilaisuus, jossa käsitellään jätestrategian teemaa: jätehuollon yhteistyö. Tilaisuudessa esitellään suunnitelmat kuntien jatkuvan kuulemisprosessin luomiseksi ja vahvistamiseksi. Tämän lisäksi kuntien edustajat voivat ottaa kantaa jätestrategian sisältöihin ja päättää millä tavoin kunnat sitoutetaan strategiaan. 13. ja pidetään Ruovedellä ja Ikaalisissa yleisötilaisuudet koskien haja-asutuksen jätehuoltoa. Kaikki kuntalaiset voivat osallistua jätestrategiatyön valmisteluun myös jättämällä kommentin tai vapaamuotoista palautetta sähköisellä lomakkeella. Valmis jätestrategia julkaistaisiin mahdollisimman tiiviissä muodossa. Tämän lisäksi valmistellaan perustelumuistio jätestrategian tueksi. Tämän hetken suunnitelmien mukaan jätestrategiassa tullaan sitoutumaan elinkaariarviontien (eli LCA Life Cycle Assessment) tekemiseen ja niiden ajan tasalla pitämiseen. Ympäristöministeriön määritelmän mukaan elinkaariarviointi

14 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) on menetelmä tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten analysointiin ja arviointiin. Täydellinen elinkaari käsittää materiaalien hankinnan luonnosta, niiden prosessoinnin ja kuljetuksen sekä tuotteen valmistuksen, jakelun, käytön, uudelleenkäytön, huollon, kierrätyksen ja hylkäämisen. Sitoutuminen elinkarimalliarviointeihin tarkoittaisi sitä, että perinteisen teknis-taloudellisen tarkastelun lisäksi jätehuoltotoimijoiden ja viranomaisten on elinkaariperusteisesti selvitettävä jätelajien keräys-, kuljetus- ja käsittelyjärjestelmävaihtoehdot ja perusteltava niiden keskinäinen paremmuus. Kuntalaisten halukkuus kierrättämiseen on laajaa, siksi jätestrategiassa pyritään määrittelemään periaatteet syntypaikkalajittelun tehostamiseksi ja vaikutusarvioitujen jätehuoltopalvelujen tuottamiselle. Tiedoksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy, toiminta-alueen kunnat Liitteet 1 LIITE 1_Jätestrategia_aikataulu

15 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) 7 Jätehuoltotaksojen valmistelu TRE:700/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Tiitto Hannele Valmistelijan yhteystiedot Vs. jätehuoltoinsinööri Hannele Tiitto, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Hannele Tiitto, Jätehuoltoinsinööri Päätösehdotus oli Jätehuoltolautakunta päättää osallistua järjestettävään jätehuoltolautakunnan ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallituksen tapaamiseen, jossa keskustellaan taksojen periaatteista. Jätehuoltolautakunnan jäsenille (varajäsenelle, jos varsinainen jäsen on estynyt) korvataan kokouksen matkakulut ja ansionmenetykset jätehuoltolautakunnan kustannuspaikalta , sisäinen tilaus Perustelut Jätehuoltolautakunnalle ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallitukselle on järjestetty tapaaminen , koskien jätehuoltotaksojen valmistelua. Tapaamisessa perehdytään jätehuoltotaksojen periaatteisiin ja mietitään jätehuoltotaksojen kehittämistarpeita. Alustavien suunnitelmien mukaan keväällä 2018 järjestetään toinen vastaava tapaaminen. Tapaamisten tavoite on tuottaa lisätietoa jätehuoltolautakunnan jäsenille jätehuoltotaksoista. Vastaavanlainen prosessi on käytössä Lounais-Suomen jätehuollon toimintaalueella. Prosessin tuloksena on syntynyt Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n yhteinen rahoitusrakennetyöryhmän selvitys, joka on liitteenä 1. Tämän työryhmän työn ja toimintakulttuurin kehittämisen tuloksena on syntynyt muun muassa taksan ja talousarvion vuosikello, siirtyminen taksasuunnittelussa kolmen vuoden aikajaksoihin ja nykytila-analyysi. Tällä hetkellä toiminta-alueellamme jätehuollon perusmaksulla katetaan kotitalouksien vaarallisen jätteen keräys ja käsittely, aluejätepisteiden ylläpito, jätehuoltoviranomaisen toiminta, lakisääteinen tiedotus ja neuvonta sekä osa biojätteen tuesta. Alueellamme kannustetaan biojätteen erilliskeräykseen tarjoamalla biojätteen erilliskeräystä todellisia kuluja halvemmalla.

16 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) Tämä on mahdollista, koska on päätetty että biojätteen käsittelyä tuetaan 45 /tonni. Tästä 40 /tonni katetaan jätehuollon perusmaksuista ja 5 /tonni Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n katteista. Biojätteen käsittelyhinnaksi jää 20 /tonni. Biojätteen erilliskeräyksessä oleville kiinteistöille on tarjottu maksutonta lasin ja metallin keräystä vuodesta 2016 lähtien. Lasin ja metallin keräystä tuettiin vuonna , jotta toiminta saatiin käyntiin ja keräysastioita toimitettua kiinteistöille. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n arvion mukaan astiakulut vuonna 2018 tulevat olemaan pienet vuosien 2016 ja 2017 kuluihin nähden. Taksojen kehittämisessä voidaan huomioida Hämeenlinnan hallinto-oikeuden jätehuoltoviranomaiselle antama päätös. Päätös koskee asunto-osakeyhtiön tekemää valitusta vuoden 2016 jätetaksasta. Valituksen aiheena oli taksan kohta, jossa määritellään lasin ja metallin maksuton keräys niille kiinteistöille, jotka ovat kiinteistöittäisen keräyksen alueella säännöllisessä biojätteen erilliskeräyksessä. Valittaja piti tätä taksan kohtaa laittomana subventointina, jossa kaikilta kiinteistöiltä perittävällä jätehuollon perusmaksulla tuetaan vain joillekin kiinteistöille mahdollista palvelua. Hallinto-oikeus kumosi valituksen ja viittasi päätöksessään erityisesti jätelain 78.2 :n kohtaan, jonka mukaan jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon. Tiedoksi Ilpo Pyymäki Liitteet 1 LIITE 1_Lounais-Suomen jätehuollon selvitys toiminnan kehittämisestä

17 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) 8 Ilmoitusasiat TRE:722/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Tiitto Hannele Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelija Jonna Wahlroos, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Jonna Koivumäki, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Hannele Tiitto, Jätehuoltoinsinööri Päätösehdotus oli Asia merkitään tiedoksi, eikä päätöksiä oteta lautakunnan käsiteltäväksi. Perustelut Taulukko alueellisen jätehuoltolautakunnan vs. jätehuoltoinsinöörin jätemaksun kohtuullistamispäätöksistä ja jätehuoltomääräysten poikkeamispäätöksistä ajalla on liitteenä. Päätöksiä on tehty yhteensä 117 kpl. Päätöksen liite on salainen henkilötietolain 8 :n nojalla.

18 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) Muutoksenhakukielto 1, 2, 3, 4, 6, 7, 8 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: -vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 ) -virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhalti-jayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.) -etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 )

19 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) Kunnallisvalitus 5 Kunnallisvalitusohje Valitusosoitus Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella. Valitusoikeus Päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntien yhteisen toimielimen päätökseen saa muutosta hakea myös sopimukseen osallinen kunta ja sen jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Valitus tehdään Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle: Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu Hämeenlinna faksi: sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulutai juhannusaatto tai arkilauantai, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

20 Tampere Pöytäkirja 1/ (20) Valituskirjelmä on valittajan tai valituskirjelmän muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukiolon päättymistä. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.