Vapon vuosi Paikallisesti työllistävä, osaava ja vastuullinen. Vapo-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus

Transkriptio

1 Vapon vuosi Paikallisesti työllistävä, osaava ja vastuullinen. Vapo-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus

2 Tilinpäätös ja toimintakertomus TOIMINTAKERTOMUS 3 Toimintaympäristö 3 Konsernin keskeiset tunnusluvut 3 Kehitys liiketoimintasegmenteittäin 4 Liikevaihto segmenteittäin 4 Liiketulos segmenteittäin 4 Turvetuotteet 5 Puupolttoaineet 5 Lämpö ja sähkö 6 Kekkilä-konserni 6 Vapo Timber Oy 6 Muut toiminnot 7 Kassavirta, investoinnit ja rahoitus 7 Muutokset organisaatiossa 7 Konsernirakenteen muutokset ja sisäiset yritysjärjestelyt Toimintaan sisältyvä luontainen kausivaihtelu 8 Henkilöstö 8 Tutkimus- ja kehitystoiminta 8 Ympäristövastuu 9 Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät 10 Tulevaisuuden näkymät 11 Vapo Oy:n osakepääoma ja omistus 13 Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä 13 KONSERNITILINPÄÄTÖS 2015, IFRS 14 Konsernin laaja tuloslaskelma 14 Konsernitase 15 Konsernin rahavirtalaskelma 16 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 17 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, IFRS 18 Yhtiön perustiedot Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet Segmentti-informaatio Myydyt toiminnot Yrityshankinnat Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut ja tilintarkastajien palkkiot 10. Rahoitustuotot ja kulut Tuloverot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä Myytävissä olevat sijoitukset Pitkäaikaiset saamiset Muut pitkäaikaiset sijoitukset Laskennalliset verot Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat Omaa pääomaa koskevat liitetiedot Rahoitusvelat Pitkäaikaiset korottomat velat Varaukset Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Rahoitus- ja hyödykeriskien hallinta Rahoitusvarojen ja velkojen käyvät arvot Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet 30. Vastuusitoumukset Lähipiiritapahtumat 55 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 2015, FAS 58 Emoyhtiön tuloslaskelma 58 Emoyhtiön tase 58 Emoyhtiön rahavirtalaskelma 59 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet 74 KONSERNIN TUNNUSLUVUT TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUS Tilinpäätösmerkintä

3 Hallituksen toimintakertomus Toimintaympäristö Vapo on monipuolinen energiayhtiö, joka tuottaa vastuullisesti energiaa muun muassa turpeesta ja puupolttoaineista. Yrityksen tavoitteena on olla toimitusvarmin, vastuullisin ja osaavin paikallisia, kotimaisia polttoaineita tarjoava ja näitä lämpöratkaisuissa hyödyntävä yritys. Vapo on tärkeä osa paikallista energiainfrastruktuuria Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Sahayhtiö Vapo Timber Oy ja Kekkilä-konserni ovat osa Vapo-konsernia. Alla on esitetty Vapon tilikauden tärkeimmät tunnusluvut. Vertailun helpottamiseksi toimintakertomuksen tekstiosassa on esitetty edellisen vuoden vastaavan ajanjakson tilintarkastamattomat tiedot 12 kuukaudelta. Vapon edellinen tilintarkastettu tilikausi oli 16 kuukauden mittainen. Tilikausi lukuina: Konsernin liikevaihto tilikaudelta oli 486,9 miljoonaa euroa (596,2 milj. euroa ). Käyttökate (EBITDA) oli 74,7 (76,5) miljoonaa euroa, 15,3 (12,8) prosenttia liikevaihdosta. Liiketulos oli 36,9 (25,8) milj. euroa, 7,6 (4,6) prosenttia liikevaihdosta. Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 2,5 (-13,0) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja (pre-tax ROIC, ed. 12 kk) oli 5,4 (3,8) prosenttia. Vapaa kassavirta ennen veroja oli -25,0 (19,4) miljoonaa euroa. Konsernin keskeiset tunnusluvut Milj. euroa 1 4/ /2014 5/2014 4/2015 1/2013 4/ /2012 Liikevaihto 195,1 230,7 486,9 847,4 652,9 Liikevoitto (EBIT) 26,0 18,4 36,9 50,0 9,1 % liikevaihdosta 13,3 8,0 7,6 5,9 1,4 Liikevoitto (EBIT) ennen arvonalentumisia 26,8 21,5 37,6 53,9 9,7 % liikevaihdosta 13,8 9,3 7,7 6,4 1,5 Tilikauden tulos 19,6 5,4 19,8 22,7 6,1 Käyttökate (EBITDA) 35,5 32,1 74,7 110,8 52,1 +/ Käyttöpääoman muutos 0,7 18,4 32,7 27,4 39,1 Nettoinvestoinnit 31,1 14,1 67,1 21,6 26,9 Vapaa kassavirta ennen veroja 5,1 64,7 25,1 61,9 64,4 Bruttoinvestoinnit 33,6 10,3 88,4 57,5 48,0 Sijoitetun pääoman tuotto % * 5,4 3,8 1,3 Sijoitetun pääoman tuotto % ennen arvonalentumisia * 5,5 4,4 1,4 Oman pääoman tuotto % * 6,6 1,3 2,1 Taseen loppusumma 838,2 786,9 801,2 Oma pääoma 305,4 305,2 294,7 Korolliset nettovelat 393,1 329,0 355,9 Omavaraisuusaste % 37,9 40,2 37,7 Korolliset nettovelat/käyttökate 5,3 4,4 6,8 Nettovelkaantumisaste % 128,7 110,3 120,7 Henkilöstö, keskimäärin * ) Edelliset 12 kuukautta 3

4 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Kehitys liiketoimintasegmenteittäin Liikevaihto segmenteittäin Milj. euroa 1 4/ /2014 Muutos, % 5/2014 4/2015 5/2013 4/2014* Muutos, % 1/2013 4/2014 Turvetuotteet 76,8 77,7 1,2 171,7 175,1 1,9 264,2 Energiaturve 68,8 75,2 8,5 150,1 148,6 1,0 235,5 Ympäristöturve 9,4 8,7 7,6 25,4 26,6 4,4 34,9 Puupolttoaineet 29,6 47,9 38,2 75,8 119,2 36,4 182,1 Metsäpolttoaineet 16,5 18,6 11,5 40, ,4 69,5 Pelletti 13,1 29,3 55,2 35,8 71,4 49,9 113,0 Lämpö ja sähkö 40,9 42,5 3,8 94,2 95,5 1,3 143,9 Kekkilä-konserni 35 35,7 2,1 87,1 95,7 9,0 125,7 Vapo Timber Oy 29,5 40,6 27,5 89,0 140,4 36,6 179,7 Muut 0,4 2,8 86,3 8,6 10,7 19,3 13,4 Forest BtL Mustankorkea Oy 0 2, ,8 10,6 26,4 13,4 Konsernihallinto ja Liiketoimintojen yhteiset 0,4 0 0,8 0,1 0 Segmenttien välinen liikevaihto 17,1 16,6 2,5 39,6 40,4 2,1 61,6 Yhteensä 195,1 230,7 15,4 486,9 596,2 18,3 847,4 Segmentin liikevaihto sisältää sisäisen myynnin toiselle segmentille. * Vertailutiedot 5/2013-4/2014 ovat tilintarkastamattomat. Liiketulos segmenteittäin Milj. euroa 1 4/ /2014 Muutos, % 5/2014 4/2015 5/2013 4/2014* Muutos, % 1/2013 4/2014 Turvetuotteet 16,2 16,7 3,1 33,7 35,7 5,6 56,7 Energiaturve 14,8 16,1 7,7 30,0 32,1 6,6 52,0 Ympäristöturve 1,3 0,6 114,4 3,8 3,7 2,6 4,7 Puupolttoaineet 3,4 2,8 22,1 2,7 2,1 29,3 2,8 Metsäpolttoaineet 0,4 1,5 73,1 0,9 1,0 13,5 1,2 Pelletti 3,0 1, ,8 1,0 71,0 1,5 Lämpö ja sähkö 7,8 4,7 67,5 6,7 2,3 186,8 9,3 Kekkilä-konserni 3,3 1,7 100,6 1,1 0,9 22,3 1,7 Vapo Timber Oy 0,1 0,3 70,7 0, ,2 5,2 Muut 4,7 8, ,7 14,4 11,6 17,0 Forest BtL 0 4,1 100,2 0,6 5,0 88,3 5,5 Mustankorkea Oy 0 0, ,8 2,7 34,8 2,9 Konsernihallinto ja Liiketoimintojen yhteiset 4,7 4,8 2,4 13,9 12, ,4 Eliminoinnit 0,1 1,1 94,3 4,8 2,2 123,8 1,6 Yhteensä 26 18,4 41,6 36,9 25,8 42,8 50,0 Segmentin liiketuloslaskennassa konsernin sisäiset liiketapahtumat on arvostettu markkinahintaisina. 4

5 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Vapon päättynyt tilivuosi oli haastava, mutta mielenkiintoinen. Vuoden 2014 aikana toteutetut yritysjärjestelyt, muun muassa pellettiyhteisyritys Lantmännen Agroenergi AB:n kanssa ja Hankasalmen sahan myynti, näkyvät konsernin liikevaihdon supistumisena 486,9 miljoonaan euroon (596,2 miljoonaa euroa ). Vapon liiketulos, 36,9 (25,8) miljoonaa euroa kuitenkin vahvistui edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kun kaikki liiketoiminnot tekivät positiivisen tuloksen. Vapo uudisti strategiaansa viime vuoden aikana ja yhtiön tavoitteena on tulla maailman parhaaksi osaajaksi lähienergian arvoketjussa. Vapon keskeinen asiakaslupaus energialiiketoiminnassa on toimitusvarmuus. Tämä näkyi Vapossa tietoisena päätöksenä nostaa polttoaineiden varmuusvarastoja, mikä tekee Vaposta alan toimitusvarmimman yrityksen. Vapo panostaa myös kasvuun erityisesti lämpöliiketoiminnassa, ja tätä tavoitetta tuki viime tilikauden liiketoimintakaupat, joilla yhtiö osti Etelä-Ruotsissa Åstorpin ja Suomessa Tuusulan ja Karkkilan kaukolämpöliiketoiminnot sekä Sysmän kaukolämpöverkon. Nämä strategiset panostukset toimitusvarmuuteen ja lämpöliiketoiminnan kasvuun näkyivät myös tilikauden vapaassa kassavirrassa (ennen veroja), joka oli 25,1 (19,4) miljoonaa euroa. Viime kesän turvetuotantokausi oli supistuvista pinta-aloista huolimatta hyvä. Suomessa saavutettiin yli 80 prosenttia turvetuotannon tavoitteesta, mikä tarkoitti noin 15 miljoonaa kuutiometriä turvetta. Kun sähkön hinta pysyi alhaisena ja lämmityskausi oli keskimääräistä lämpimämpi, on Vapolla tilikauden päättyessä polttoainevarastoja noin puolentoista vuoden kulutusta vastaava määrä. Energiaturpeen polttoainevero laski vuoden 2015 alussa 4,9 eurosta 3,4 euroon megawattitunnilta. Metsähakkeen sähköntuotannon tuki nousi vastaavasti. Samanaikaisesti tuontipolttoaineiden verotus kiristyi. Verojen ja tukitasojen muutosten kokonaisvaikutus markkinoihin ja yhtiön tulokseen näkyy selvemmin vasta seuraavalla lämmityskaudella. Yhtiö odottaa uudelta hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä energiaomavaraisuuden kehittämiseksi ja energiaturpeen veron alentamista vuonna 2016 suunnitellusti vuonna ,9 euroon megawattitunnilta eli vuoden 2012 tasolle. Vastuu ympäristöstä on tärkeä osa Vapon jokapäiväistä liiketoimintaa. Yhtiö sitoutui kolme vuotta sitten kansainvälisestikin ainutlaatuiseen ympäristöohjelmaan. Tiikerinloikka-nimellä toteutetun hankkeen yksi tavoitteista oli parhaan vesienkäsittelyteknologian (BAT) käyttöönotto kaikilla turvetuotantoalueilla vuoden 2014 loppuun mennessä. Tässä onnistuttiin erinomaisesti ja nyt alkavalla tuotantokaudella turvetta tuotetaan ainoastaan alueilla, joissa vesienkäsittely on parasta BAT-tasoa. Muita ohjelman tavoitteita olivat muun muassa ympäristötarkastusten tehostaminen ja entistä aktiivisempi tiedottaminen turpeen käytön kokonaisvaikutuksista. Suomme Netissä -verkkosivusto on eräs toteutetuista palveluista. Verkkosivustolla jokainen voi seurata Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden tilaa ja eri maankäyttömuotojen kuormitusta vesistöalueittain. Kaiken kaikkiaan Vapo on investoinut lähes 30 miljoonaa euroa ympäristöohjelman toteuttamiseen vuosina Lisäksi Vapo on asettanut lähivuosien tavoitteeksi kiintoaine- ja humuskuormituksen pienentämisen uusilla turvetuotantoalueilla siten, että kuormitus on turvetuotannon aloituksen jälkeen pienempi kuin saman suon lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa. Vapo jatkaa myös investointejaan voima- ja lämpölaitoksiin ilmastolle haitallisten päästöjen pienentämiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi ja öljyn käytön vähentämiseksi. Turvetuotteet Liiketoiminta-alue koostuu energia- ja ympäristöturveliiketoiminnoista ja käsittää Suomen, Ruotsin ja Baltian liiketoiminnat. Turvetuotteet -liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi-huhtikuussa oli 76,8 (77,7) miljoonaa euroa, josta energiaturpeen osuus oli 68,8 (75,2) ja ympäristöturpeen 9,4 (8,7) miljoonaa euroa. Kauden liiketulos oli 16,2 (16,7) miljoonaa euroa. Liiketulokseen sisältyy kertaluonteisia eriä -0,9 miljoonaa euroa. Energiaturvetta toimitettiin yhteensä 4,76 (4,87) TWh. Tästä Suomen toimitukset olivat 4,31 TWh, Ruotsin 0,36 ja Baltian 0,09 TWh. Liiketoiminta-alueen liikevaihto koko tilikaudelta oli 171,7 (175,1) miljoonaa euroa, liiketulos oli 33,7 (35,7) miljoonaa euroa. Tilikauden energiaturvetoimitukset olivat yhteensä 10,5 (10,4) TWh. Tästä Suomen toimitukset olivat 9,5, Ruotsin 0,8 TWh ja Baltian 0,2 TWh. Kesän 2014 turvetuotanto onnistui kokonaisuutena hyvin, minkä johdosta hyvälaatuista energia- ja ympäristöturvetta on tarjolla riittävästi. Alhainen sähkön hinta, keskimääräistä lämpimämpi lämmityskausi sekä kilpailevien polttoaineiden, etenkin kivihiilen, alhainen hinta heikensi turpeen kysyntää. Turveveron muutos vuoden 2015 alussa ei vielä vaikuttanut tilikauden myyntiin. Puupolttoaineet Liiketoiminta-alue koostuu metsäpolttoaineet- ja pellettiliiketoiminnoista Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Liiketoiminta-alueen liikevaihto oli tammi-huhtikuussa 29,6 (47,9) miljoonaa euroa. Kauden liiketulos oli 3,4 (2,8) miljoonaa euroa. Koko tilikauden liikevaihto oli 75,8 (119,2) miljoonaa euroa ja liiketulos 2,7 (2,1) miljoonaa euroa. Metsäpolttoaineiden ja sahateollisuuden sivutuotteiden liikevaihto oli tammi huhtikuussa 16,5 (18,6) miljoonaa euroa ja liiketulos 0,4 (1,5) miljoonaa euroa. Metsäpolttoaineita myytiin tammi huhtikuussa 764 (908) GWh. Suomessa metsäpolttoaineita myytiin kyseisenä aikana 640 (788) GWh, Baltiassa ja Ruotsissa yhteensä 124 (120) GWh. 5

6 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Pelletin liikevaihto oli viimeisellä vuosikolmanneksella 13,1 (29,3) miljoonaa euroa ja liiketulos 3,0 miljoonaa euroa sisältäen kertaeriä 0,5 (1,3) miljoonaa euroa. Eroa vertailuvuoden liikevaihtoon selittää Ruotsin pellettiliiketoiminta, joka yhdistettiin liiketoimintasiirtona Lantmännen Agroenergin vastaavien liiketoimintojen kanssa kesäkuussa Suomen pellettiliiketoiminnan tammi huhtikuun liikevaihto oli 11,5 (13,4) miljoonaa euroa ja liiketulos 1,1 (0,7) miljoonaa euroa. Tammi huhtikuussa pellettiä toimitettiin Suomessa yhteensä (81 000) tonnia. Tästä vientiä ja konsernin sisäistä myyntiä oli (35 000) tonnia. Lämmin talvi vähensi metsäpolttoaineiden kysyntää, jonka seurauksena polttoainehankintaa on vastaavasti supistettu. Myös sahojen sivutuotteiden tarjonnan kasvu on omalta osaltaan vähentänyt metsäpolttoaineiden kysyntää. Vientimarkkinoiden tukkeutumisen, lämpimän talven ja kotimaisen pellettikulutuksen oletettua hitaamman kasvun seurauksena puupellettien toimitusmäärät jäivät jälkeen vertailuvuodesta. Lämpö ja sähkö Liiketoiminta-alue tuottaa asiakkailleen lämpöä, höyryä ja sähköä Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Liiketoiminta-alueen liikevaihto oli tammi huhtikuussa 40,9 (42,5) miljoonaa euroa. Kauden liiketulos oli 7,8 (4,7) miljoonaa euroa. Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä -0,6 (-3,0) miljoonaa euroa. Lämmön ja höyryn toimitukset asiakkaille tammi huhtikuussa olivat yhteensä 696 (702) GWh. Sähkön myynti oli 51 (56) GWh. Suomessa lämpöä ja höyryä toimitettiin yhteensä 509 (523) GWh ja sähköä myytiin 51 (56) GWh. Ruotsissa lämpöä ja höyryä toimitettiin yhteensä 175 (166) GWh ja Virossa 12 (13) GWh. Liiketoiminta-alueen edelleen jatkuneet investoinnit energiatehokkuuteen näkyivät tertiilin tuloksessa, joka oli vuodentakaista jaksoa parempi, huolimatta alhaisemmasta liikevaihdosta. Energiatehokkuusinvestoinnit yhdessä turveveron laskun kanssa mahdollistivat osaltaan kaukolämmön hinnan laskemisen osassa Vapon kaukolämpöverkoista. Liiketoiminta-alueen liikevaihto koko tilikaudella oli 94,2 (95,5) miljoonaa euroa. Kauden liiketulos oli 6,7 (2,3) miljoonaa euroa. Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 0,6 ( 2,7) miljoonaa euroa. Lämmön ja höyryn toimitukset asiakkaille olivat yhteensä (1 501) GWh. Sähkön myynti oli 90 (109) GWh. Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen tuottamasta lämmöstä, höyrystä ja sähköstä 52 (58) prosenttia tuotettiin puupolttoaineilla, 42 (34) turpeella ja 6 (8) fossiilisilla polttoaineilla. Yhtiön uudistetun strategian mukaisesti Vapo jatkoi lämpöliiketoiminnan kasvattamista ostamalla Tuusulan ja Karkkilan kaukolämpöliiketoiminnat sekä Sysmän kaukolämpöverkon. Kekkilä-konserni Kekkilä-konserni valmistaa ja markkinoi puutarha-alan korkealaatuisia kasvualustoja ja lannoitteita kuluttajille, ammattiviljelijöille ja viherrakentajille. Yhtiöillä on tuotantoa Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Norjassa. Kekkilä-konsernin liikevaihto oli tammi-huhtikuussa 35,0 (35,7) miljoonaa euroa. Kauden liiketulos oli 3,3 (1,7) miljoonaa euroa. Vertailuvuoden liiketulokseen sisältyy kertaluonteisia eriä yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Kuluttajaliiketoiminnan liikevaihto tammi huhtikuussa oli 19,9 (20,5) miljoonaa euroa. Ammattiviljelijä-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 0,4 miljoonalla eurolla ollen 10,9 (10,5) miljoonaa euroa. Viherrakentamisliiketoiminnan liikevaihto säilyi 2,1 (2,1) miljoonaa euroa haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Ympäristöhuoltoliiketoiminnan liikevaihto oli 1,1 (1,7) miljoonaa euroa. Liikevaihdon laskuun on vaikuttanut Varkauden kompostointiliiketoiminnan myynti sekä kiristynyt kilpailu jätteidenkäsittelymarkkinalla. Kekkilä-konsernin koko tilikauden liikevaihto oli 87,1 (95,7) miljoonaa euroa. Kuluttajaliiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli 40,6 (48,6) miljoonaa euroa, ammattiviljelysegmentin 27,0 (26,1) miljoonaa euroa, viherrakentamisliiketoiminnan 12,9 (14,2) miljoonaa euroa ja ympäristöhuoltoliiketoiminnan 4,4 (5,5) miljoonaa euroa. Liikevaihdon laskuun vaikutti ennen kaikkea kahden myyntisesongin ajoittuminen vertailutilikaudelle kuluttajaliiketoiminnassa. Lisäksi talouden taantuma näkyy kuluttajakysynnän sekä viherrakentamisinvestointien laskuna. Ammattiviljelyliiketoiminnassa liikevaihto kasvoi erityisesti Latinalaisessa Amerikassa, Keski-Idässä ja Aasiassa, missä myös kokonaismarkkinanäkymät ovat hyvät. Euroopan markkinatilanne on haastava. Kekkilä-konsernin koko tilikauden liiketulos oli 1,1 (0,9) miljoona euroa sisältäen kertaeriä 1,5 miljoona euroa. Tilikauden aikana Kekkilä-konsernin liiketoimintaa suunnattiin ydinliiketoimintoihin myymällä pakkaamattomien ammattiviljelytuotteiden liiketoiminta Ruotsissa Weibuls Horto AB:lle. Kekkilä-konsernin ruotsalainen tytäryhtiö, Hasselfors Garden AB jatkaa tuotteiden valmistusta sopimusvalmistajana. Suomessa Kekkilä Oy myi Mikkelin kompostointilaitoksen Metsäsairila Oy:lle, mutta jatkaa kompostointilaitoksen operaattorina. Vapo Timber Oy Vapo Timber Oy:n liiketoimintaan kuuluvat Lieksan ja Nurmeksen sahat. Vapo Timber Oy:n liikevaihto oli tammi-huhtikuussa 29,5 (40,6) miljoona euroa. Kauden liiketulos oli 0,1 ( 0,3) miljoona euroa. Koko tilikauden liikevaihto oli 89,0 (140,4) miljoona euroa ja liiketulos 0,6 ( 3,0) miljoona euroa. Vertailuluvut sisältävät vielä Hankasalmen sahan, joka myytiin tammikuussa Lieksan ja Nurmeksen sahoilta toimitettiin sahatavaraa tammi-huhtikuussa yhteensä ( ) kuutiometriä. Koko tilikauden toimitukset olivat

7 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS kuutiometriä, mikä oli 3 prosenttia vähemmän kuin edellisen 12 kuukauden aikana. Muut toiminnot Konsernihallinnon ja muiden liiketoimintojen vaikutus tilikauden liiketulokseen oli 12,7 ( 14,4) miljoonaa euroa. Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 3,1 ( 7,0) miljoonaa euroa. Muihin liiketoimintoihin sisältyy joulukuussa myyty Mustankorkea Oy sekä Forest BtL Oy, jonka operatiivinen toiminta lakkautettiin vuoden 2014 aikana. Mustankorkean osuus tilikauden liiketulokseen oli 1,8 (2,7) miljoonaa euroa ja Forest BtL:n 0,6 ( 5,0) miljoonaa euroa. Kassavirta, investoinnit ja rahoitus Vapaa kassavirta ennen veroja oli -25,1 (19,4) miljoonaa euroa. Käyttökate (EBIT- DA) oli 74,7 (76,5) miljoonaa euroa, käyttöpääoma lisääntyi pienentäen kassavirtaa 32,7 miljoonalla eurolla (vertailukauden käyttöpääoma lisääntyi 33,5 miljoonaa euroa). Päättyneen tilikauden bruttoinvestoinnit olivat 88,4 miljoonaa euroa eli 225 prosenttia poistojen määrästä (49,7 miljoonaa euroa 100 prosenttia). Tilivuoden merkittävimmät investoinnit kohdistuivat lämpöliiketoiminnan kasvattamiseen Suomessa ja Ruotsissa, energiatehokkuusinvestointeihin sekä turvetuotannon vesistöpäästöjen vähentämiseen ja uusien tuotantoalueiden valmisteluun ja hankintaan. Bruttoinvestointeja kasvatti myöskin 50 prosentin osuus Ruotsin uudesta pellettiyhtiöstä Agroenergi Neova Pellets AB:stä, johon sijoitettiin Vapon tytäryhtiön Neova AB:n pellettiliiketoiminta. Turvetuotteet -liiketoiminta-alueen bruttoinvestoinnit olivat 32,4 miljoonaa euroa, Puupolttoaineet -liiketoiminta-alueen 18,3 miljoonaa euroa, Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen 31,3 miljoonaa euroa, Vapo Timber Oy:n 0,5 miljoonaa euroa ja Kekkilä-konsernin 4,2 miljoonaa euroa. Konsernin muut investoinnit olivat 1,7 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit olivat 67,1 (14,8) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat olivat tilikauden lopussa 393,1 (329,0) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat sisältävät Vapon tytäryhtiössä olevan 5 miljoonan euron pääomalainan. Korollisten nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (net debt/ebitda) oli 5,3 (4,4). Lyhytaikainen korollinen velka oli 112,4 (92,0) miljoonaa euroa. Vapon pitkäaikaisista korollisista veloista 51,6 prosenttia on omavaraisuuteen sidotun kovenanttiehdon piirissä, jonka ehdot täyttyivät katsauskauden lopussa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 37,9 (40,2) prosenttia ja nettovelkaantumisaste 128,7 (110,3) prosenttia. Konsernin taseen loppusumma oli 838,2 (786,9) miljoonaa euroa. Konsernin nettorahoituserät olivat 13,5 ( 17,2) miljoonaa euroa tilikaudella ). Nettorahoituserät olivat 2,8 (2,0) prosenttia liikevaihdosta. Muutokset organisaatiossa Vuoden 2015 alussa Vapo uudisti organisaatiorakennettaan. Yhtiö pyrkii uudistetun strategian mukaisesti parantamaan asiakaspalvelua ja tehostamaan toimintaansa koko energia-arvoketjussa. Tämän johdosta aikaisemmin erilliset turve- ja puupolttoaineet -liiketoiminta-alueet on Vapo Oy:ssä yhdistetty yhdeksi Polttoaineet-liiketoiminta-alueeksi, jota johtaa Pasi Koivisto. Markus Hassinen jatkaa Lämpö ja sähkö -liiketoiminta-alueen johtajana ja Jyrki Vainionpää Vapo Oy:n operatiivisena johtajana vastaten Suomen ja Viron alueorganisaatioista. Uuden Vapo Ventures -liiketoiminta-alueen tavoitteena on kehittää ja kaupallistaa innovatiivisia liiketoimintaratkaisuja yhtiön vahvuuksien pohjalta. Vapo Ventures -liiketoimintaa johtaa Mia Suominen. Konsernin organisaatiorakennetta on vuonna 2015 uudistettu holding-mallin mukaisesti ja operatiivista toimintaa tukevia hallinnollisia tehtäviä on viety lähemmäksi liiketoimintoja. Vapon johtamismallin mukaisesti konsernin tytäryhtiöitä johtavat niiden omat hallitukset. Vapon energialiiketoiminta muodostaa tiiviin kokonaisuuden, jota ohjataan eri maayhtiöissä yhtenäisenä toimintana liiketoimintojen väliset synergiat maksimoiden. Tämän seurauksena Vapo muuttaa raportointiaan tilivuodesta 2016 alkaen ja raportointisegmentit muodostavat jatkossa erillisyhtiöt nykyisten liiketoiminta-alueiden sijaan. Konsernirakenteen muutokset ja sisäiset yritysjärjestelyt Vapo Oy osti Urjalassa sijaitsevan Hanhisuon Kasvuturve Oy:n. Hankinta kasvatti Lounaan alueen tuotantopinta-alaa 190 hehtaarilla vastaamaan alueen energiaja ympäristöturpeen kysyntään. Vapon tytäryhtiö Neova AB hankki solmitulla sopimuksella 50 prosentin osuuden Ruotsissa toimivan Lantmännen AB:n omistamasta Agroenergi AB:stä sijoittamalla siihen apportina pellettiliiketoimintansa. Agroenergi AB:n nimi muutettiin Agroenergi Neova Pellets AB:ksi. Uusi yhtiö on puupellettien markkinajohtaja Ruotsissa. Yhtiön tulos yhdistellään Vapo-konsernin tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Vapo Oy sopi jo vuonna 2012 Mustankorkea Oy:n myynnistä Jyväskylän kaupungille ja kauppa saatiin päätökseen joulukuussa Ruotsissa turvetuotantoyhtiö Torvförädling i Sverige AB fuusioitiin emoyhtiö Hasselfors Garden AB:hen joulukuussa Norjassa vuonna 2013 ostettu Höstekompaniet AS fuusioitiin osaksi Hasselfors Garden AS:ää helmikuussa Vapo Timber Oy toteutti liiketoimintasiirron, jolla Pohjois-Karjalan sahausliiketoiminta eriytettiin yhtiön muusta toiminnasta. Sahausliiketoiminta jatkui alkaen Vapo Timber Oy:n nimellä. Alkuperäinen yhtiö jäi Vapo Oy:n kokonaan omistamaksi tytäryhtiöksi nimellä Kuuhanka Timber Oy. Yhtiö on fuusioitu emoyhtiöön huhtikuussa Vapon Puolan yhtiö lopetettiin keväällä

8 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Toimintaan sisältyvä luontainen kausivaihtelu Vuodenaikojen mukaan vaihteleva lämmitystarve tuo syklisyyttä Vapon energialiiketoimintaan. Ensimmäinen vuosikolmannes toukokuusta elokuuhun keskittyy polttoaineiden tuotantoon ja hankintaan, kun taas tilivuoden toinen vuosikolmannes käynnistää varsinaisen lämmityskauden ja polttoainetoimitusten määrä kasvaa. Tilikauden viimeinen kolmannes on yhtiön lämmön, sähkön ja polttoaineiden myynnin kannalta vahvin jakso. Kekkilä-konsernin ja Vapo Timber Oy:n liiketoiminnat ovat myös alttiita kausivaihteluille parhaimman kysynnän ajoittuessa kevääseen. Lisäksi yleinen taloudellinen tilanne heijastuu sekä kuluttajien ostokäyttäytymiseen että rakentamisinvestointeihin tuoden vaihtelua molempien yhtiöiden tulokseen. Vapo-konsernin henkilöstö keskimäärin: 5/2014 4/2015 1/2013 4/2014 Suomi Muut maat Yhteensä Henkilöstö segmenteittäin, keskimäärin 5/2014 4/2015 1/2013 4/2014 Turvetuotteet Puupolttoaineet Lämpö ja sähkö Kekkilä-konserni Vapo Timber Oy Muut Yhteensä Henkilöstö Konsernin YT-neuvottelukunta kokoontui tilikauden aikana yhden kerran. Yhtiökohtaiset Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n YT-neuvottelukunnat kokoontuivat kaksi kertaa tilikauden aikana. Vapo Timber Oy:n YT-neuvottelukunta kokoontui viisi kertaa tilikauden aikana. Vapo Oy myi Mustankorkea Oy:n Jyväskylän kaupungille jo vuonna 2012, mutta kauppa saatiin lopulliseen päätökseen joulukuussa Kaupan mukana siirtyi 20 työntekijää, joista 19 vakituista. Tutkimus- ja kehitystoiminta Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan panostukset tilikaudelta olivat yhteensä 1,3 (7,3) miljoonaa euroa), mikä on 0,3 (0,8) prosenttia liikevaihdosta. Turvetuotannon tutkimus- ja kehitystoiminnassa tilivuoden painopistealueina olivat turvetuotannon ympäristöasioiden kehittäminen sekä turvetuotantomenetelmien operatiivinen kehittäminen. Luonnonmukaisia puhdistusprosesseja hyödyntäviä vesienkä- sittelymenetelmiä kehitettiin, tärkeimpänä esimerkkinä MOF-projekti (Minimized Water Outflow). Projektissa aloitettiin tutkimus jalostettujen pajujen haihdunnan hyödyntämisestä turvetuotannon vesienkäsittelyssä. Lisäksi selvitettiin ja kokeiltiin myös muita luonnonkasvillisuutta hyödyntäviä vesienpuhdistusmenetelmiä. Vapon vuonna 2011 käynnistämä energiapuun aktiivituotantoprojekti yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (ent. METLA), VTT:n, Suomen ympäristökeskuksen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa päättyi alkuvuodesta Projektin tavoitteena oli tehokkaan ja ympäristöystävällisen energiapuun aktiivituotantomenetelmän kehittäminen osaksi puupolttoaineiden raaka-ainereserviä, jossa yhdistyvät suonpohjien hyötykäyttö ja tuhkan hyödyntäminen lannoitteena. Projektissa saatuja lupaavia tuloksia on jo päästy ottamaan osaksi päivittäistä toimintaa. Vapo oli mukana VTT:n toteuttamassa Humusvesihankkeessa, joka päättyi vuoden 2014 lopussa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää menetelmiä turvemaiden humusvesien puhdistamiseksi maamineraaleja käyttäen. Kuluneelle kaudella päättyivät myös monivuotiset SulKa- ja SuHE-hankkeet, joissa tutkittiin kuormituksen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ja kuormituksen hallintamenetelmiä sekä happamien sulfaattimaiden vaikutuksia turvetuotannossa. Yhteistyökumppaneina hankkeissa olivat muun muassa VTT, Suomen ympäristökeskus, Oulun yliopisto, Åbo Akademi ja Metsäntutkimuslaitos sekä alan konsulttitoimistot. Bioenergia ry:n tilauksesta valmistuivat uudet selvitykset turvetuotannon ominaiskuormituksesta sekä ylivirtaamatilanteiden vedenlaatu- ja kuormitustarkastelu. Molempien selvitysten tekijänä oli Pöyry Finland Oy. Vapo osallistui molempien selvitysten 8

9 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS ohjausryhmätyöhön ja toimitti molempiin kattavasti aineistoa. Uutena tutkimusaiheena päättyneellä tilikaudella aloitettiin turpeen ja valumavesien raskasmetallipitoisuuksien selvittämishanke. Projekti toteutetaan turvealan yhteisprojektina. Hankkeeseen on saatu myös rahoitusta Energiateollisuus ry:n Ympäristöpoolilta vuosille 2015 ja Vedenlaadun seuraamiseksi Vapo on hankkinut jatkuvatoimisen mittauksen kokonaispalvelun Valmetilta. Tavoitteemme on asentaa 30 automaattista mittalaitetta vuoden 2015 loppuun mennessä. Tällä hetkellä mittareita on asennettu turvetuotantoalueille 30 eri kohteeseen ja 3 mittaria vertailukohteille ympäri Suomea. Kaikkiaan 21 mitta-aseman tulokset ovat jo saatavilla verkkopalvelussa, joista kaksi tuottaa vertailutietoa kohteista, joissa turvetuotantoa ei ole. Jatkuvatoimiset mittalaitteet mittaavat vedenlaatua tunneittain ja niiden tuottama data on nähtävissä Valmetin verkkosivuilla ( Turvetuotantomenetelmien sääriippuvuuden vähentämiseksi ja kuivatustehokkuuden parantamiseksi kehitettiin tuotantoalueiden ojitus- ja ojienpuhdistusmenetelmiä. Menetelmät parantavat tuotannon tehostumisen ohella vesienkäsittelyn tehokkuutta. Palaturpeen tuotannossa tutkittiin palaturpeen kuivaustapoja ja aloitettiin uuden kokoojavaunun kehittäminen yhteistyössä Peatmax Oy:n kanssa. Uusi PMK-15 -kokoojavaunu parantaa pinta-aloiltaan pienten tuotantoalueiden hyödyntämismahdollisuuksia. Ympäristövastuu Tilikaudella Vapo jatkoi investointeja turvetuotannon ympäristösitoumusten toteuttamiseksi. Vapo sai vuonna 2014 päätökseen kolmen vuoden hankkeen vesienkäsittelymenetelmien tehostamiseksi, jonka seurauksena kaikki yhtiön turvetuotantoalueet ovat parhaimman käytettävissä olevan teknologian (BAT) mukaisia tulevalla tuotantokaudella. Lisäksi noin hehtaarin alueella päätettiin lopettaa turvetuotanto. Turvetuotantoalueiden omaehtoisia ympäristötarkastuksia jatkettiin tehostetusti. Urakoitsijat tarkastivat vesienkäsittelyrakenteet tuotantokaudella kahden viikon välein, minkä lisäksi yhtiön 23 tarkastajaa tarkastivat säännöllisesti kaikki tuotantoalueet. ELY-keskukset tekevät tarkastuksia neljän vuoden välein. Vuonna 2014 viranomais-tarkastuksia toteutettiin noin 150 tuotantoalueella. Vapo jatkoi luontoarvoltaan merkittävien soiden myyntiä suojelutarkoituksiin. Neuvotteluja käytiin Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen kanssa. Sopimukseen menneen tilikauden aikana päästiin 422 hehtaarin osalta. Neuvotteluja jatketaan. Vapo on sitoutunut luvituspolitiikassaan siihen, että uusia tuotantoalueita haetaan vain ojitetuille turv le. Lisäksi Vapo on sitoutunut siihen, että vuoden 2016 jälkeen avattavien uusien tuotantosoiden alapuolisiin vesistöihin kohdistuva kiintoaine- ja humuskuormitus on alhaisempi verrattuna ennen turvetuotantoa olleeseen tilanteeseen. Tavoitteena on, että tuotannon päätyttyä tuotantoalueet siirretään seuraavaan maankäyttömuotoon tai ennallistetaan mahdollisimman pian. Näiden sitoumusten toteuttamiseksi Vapo käynnisti Puhdas vesi- ja Tarkkailut 100 -projektit, joiden aikana tarkkaillaan noin 100 kohteessa uusien tuotantoalueiden vesistövaikutuksia ennen mahdollista turvetuotannon aloittamista. Maankäyttösuunnitelmat vuosille laadittiin hehtaarille, joissa toimenpiteet on vuoden 2014 loppuun mennessä pääosin toteutettu. Vuonna 2014 jatkettiin logistiikan ympäristöturvallisuuskortti-koulutuksia, jonka kohderyhmänä on Vapon kuormaus- ja kuljetusyrittäjät sekä logistiikkapuolen oma henkilöstö. Koulutuksen suoritti tilikauden aikana 47 henkilöä. Koulutus on osa Vapon kolmivuotista ympäristökoulutusohjelmaa Konsernin ympäristöinvestoinnit olivat 10,5 (13,1) miljoonaa euroa, jotka koostuivat pääasiassa turvetuotannon vesiensuojelurakenteiden tehostamistoimenpiteistä. Tilikauden ympäristönsuojelukustannukset ilman oman henkilöstön työpanosta olivat yhteensä 21,4 (20,7) miljoonaa euroa. Ne koostuivat pääasiassa turvetuotannon kustannuksista, kuten vesiensuojelurakenteiden ylläpidosta ja kuormitustarkkailuista. Tuotannossa ollut turveala oli Suomessa hehtaaria kesällä 2014 ( hehtaaria kesä 2013). Uusia alueita saatiin tuotantoon (1 242) hehtaaria tilikauden loppuun mennessä. Tilikauden aikana tuotantoalueita poistui tuotannosta yhteensä 3764 (3195) hehtaaria. Seuraavaan maankäyttömuotoon siirrettiin (3 746) hehtaaria, josta myytiin 838 (1 299) hehtaaria. Alueita siirrettiin metsitettäviksi (791), pelloiksi 146 (296) ja kosteikoiksi tai lintujärviksi 250 (143) hehtaaria. Maanomistajille alueita palautettiin (1 217) hehtaaria. Tuotannosta poistuneiden soiden ennallistamisesta aiheutuvien kustannuksiin varaudutaan jälkikäyttövarauksella, jolla katetaan tuotannon päättymisen jälkeisten vesiensuojelun, vesistön kuormituksen, maisemoinnin ja muiden ennallistamistoimenpiteiden kustannukset. Vuonna 2014 Vapossa jatkettiin omien voima- ja lämpölaitosten monivuotista kehitysohjelmaa rikki- ja hiukkaspäästöjen alentamiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi ja öljyn käytön vähentämiseksi. Vuoden 2014 merkittävin hanke oli investointi Forssan voimalaitoksen savukaasupesuriin, joka otettiin käyttöön syyskuussa. Seuraava merkittävä investointi toteutetaan Sotkamon voimalaitoksella, jossa modernisoidaan kattila ja investoidaan savukaasupesuriin. 9

10 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät Regulaatioriskit Poliittisella ja lainsäädännöllisellä ympäristöllä on selvä vaikutus Vapon liiketoimintoihin. Vapon turveliiketoiminnan ja Suomen energiaomavaraisuuden kannalta merkittävä riski on tiukentuvista tulkinnanvaraisista säädöksistä aiheutuva ympäristölupien saannin epävarmuus. Tämä osittain jo toteutunut riski estää ja hidastaa turvetuotantoalueiden käyttöönottoa asiakkaiden tarpeisiin riittävässä määrin. Vapo on toteuttanut viimeisten kolmen vuoden aikana 30 miljoonan euron investointiohjelman tuotantoalueiden ympäristönsuojeluun sekä tehostettuun vesienkäsittelyyn turvetuotannon toimintaedellytysten turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Vapo hakee ympäristölupia ja avaa uusia tuotantoalueita valtioneuvoston hyväksymän suo- ja turvemaiden strategian linjausten mukaisesti vain luonnontilaltaan muuttuneille ojitetuille turv le. Jatkuvasti muuttuvat säännökset muodostavat regulaatioriskin, joka vaikeuttaa energiasektorin investointeja ja pitkäjänteistä kehittämistä. Polttoturpeen vero laski vuoden 2015 alussa 3,40 euroon megawattitunnilta samalla, kun metsähakkeen tuotantotukea nostettiin 15,90 euroon megawattitunnilta. Suomen energiaomavaraisuuden kasvattaminen kotimaisten polttoaineiden kysyntää tukemalla edellyttääkin turveveron laskemista suunnitellusti vuoden 2012 tasolle eli 1,90 euroon megawattitunnilta ensi vuonna. Polttolaitosten päästörajoja tiukennetaan osin tulkinnanvaraisten säännösten perusteella, jolloin viranomaisten lupapäätökset perustuvat parhaan saatavissa olevan teknologian (BAT) vaatimuksiin. Nämä vaatimukset voivat syntyä asiantuntijatyön tuloksena, joka ei perustu oikeisiin referenssilaitoksiin. Väärin asetetut BAT-vaatimukset voivat vähentää kotimaisten polttoaineiden käyttöä merkittävästi. Kiinteiden puuperäisten polttoaineiden kestävyyskriteerit ovat käsittelyssä EU:ssa ja Suomessa. Riippuen tulevien säännösten sisällöstä, ne muodostavat uhkan puuperäisen energian käytölle. Markkinariskit Vapon polttoaine-, sahaus-, ja sähkön tuotanto -liiketoimintoihin liittyy merkittäviä markkinariskejä sekä lopputuotteen hinnan ja volyymin että raaka-aineen hinnan ja saatavuuden osalta. Pelletin kysyntä on kasvanut Euroopassa vuosi vuodelta energiayhtiöiden korvatessa fossiilisia polttoaineita puulla. Kysynnän kasvu on lisännyt pelletin tuotantoa Euroopassa. Myös tuonti Euroopan ulkopuolelta tulee kasvamaan, kun etenkin Yhdysvaltojen arvioidaan lisäävän merkittävästi pellettituotantoaan. Markkinoiden kasvaessa raaka-aineen saatavuus ja hinta ovat avainasemassa kilpailukyvyn varmistamiseksi. Puupolttoaineiden kannattavuusriskiä on pyritty hallitsemaan kehittämällä logistisia prosesseja ja asiakkuuksien hallintaa. Erityistä painoa on laitettu polttoaineiden laadun kehittämiseen ja varastoinnin aiheuttamien laatutappioiden vähentämiseen. Euroopan taloustilanne vaikuttaa merkittävästi rakentamisinvestointeihin ja sitä kautta sahatavaran kysyntään. Markkinoiden nopeaa elpymistä ei ole odotettavissa, minkä vuoksi sahat hakevat kasvua myös päämarkkina-alueiden ulkopuolelta erityisesti Aasiasta. Sahatavaran tuotantoa optimoidaan joustavasti puulajikohtaisen markkinatilanteen mukaan. Taloustilanne vaikuttaa myös energian kysyntään. Lämpö ja sähkö -liiketoimintaan vaikuttavat sähkö-, polttoaine-, sekä lämmitysmarkkinoiden kehitykset. Sähkön hinta Suomessa säilyi matalalla tasolla tilikauden ajan pienentäen sähkön myynnistä saatuja tuottoja. Polttoainemarkkinoilla öljyn hinnan merkittävä aleneminen näkyi positiivisesti kustannusten laskuna, mutta vaikutti heikentävästi myyntiin, kun asiakkaat lykkäsivät päätöksiä öljyn korvaamisesta kotimaisilla polttoaineilla. Lämmitysmarkkinoilla kaukolämmön kanssa kilpailevien lämmitysmuotojen kustannukset pysyivät pääosin entisellä tasollaan, ja kaukolämpö säilytti kilpailukykynsä. Uudet lämmitysmuodot, eri lämmitysmuotojen yhdistelmät ja energian säästö tulee ottaa huomioon kaukolämpöliiketoiminnan kehittämisessä. Sääriskit Vapon liiketoimintoihin laajasti vaikuttava yhteinen riski on sääolosuhteet. Talvella lämpötila vaikuttaa ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden polttoaineostoihin sekä omien lämpö- ja voimalaitosten käyntiasteeseen. Keväällä sääolosuhteet ratkaisevat puutarhakaupan myyntivolyymin. Kesäaikana sään vaikutus kohdistuu biopolttoaineiden ja ympäristötuotteiden tuotantomääriin sekä laatuun. Keväällä 2015 turvevarastot ovat ennätyksellisen korkealla tasolla hyvän turvetuotantokesän 2014 ja odotettua alhaisemman kysynnän johdosta. Vapo tavoittelee toimitus- ja huoltovarmuuden turvaavia varastoja, mutta tuottaa vain ennakoitua kysyntää vasten. Tämä tarkoittaa joillakin alueilla tuotantotavoitteen supistamista verrattuna vuoteen Tämän seurauksena turveurakoitsijoiden hankkiminen tulevaisuudessa voi vaikeutua urakoitsijoiden poistuessa markkinoilta. Tällä voi olla myös pitkän aikavälin vaikutuksia alan osaamisen kadotessa. Vahinkoriskit Vahinkoriskejä ovat työturvallisuus, omaisuus- ja keskeytysvahinkoriskit sekä ympäristöriskit. Vahinkoriskien toteutumista pyritään estämään ennakoivilla riskienhallintatoimenpiteillä ja nopealla reagoinnilla havaittuihin vaaroihin. Riskit, joita ei voida hallita omin toimenpitein, vakuutetaan mahdollisuuksien mukaan. Työturvallisuudessa tavoitteena on myönteisen työturvallisuuskulttuurin jatkuva edistäminen läpi 10

11 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS kaikkien toimintojen. Työturvallisuuden osalta riskihavaintojen kokoaminen, turvallisuusohjeiden kuvaus ja toiminnan valvonta sekä työsuojelupäälliköiden ja -valtuutettujen koulutus ovat olleet keskiössä. Painopiste on siirtynyt paikallisen turvallisuusyhteistyön varmistamiseen sekä vieläkin tinkimättömämpään johtamiseen turvallisuusasioissa. Riskienhallinta on kaikkeen toimintaan sisällytettyä tiedostettua ja järjestelmällistä työtä. Vapo-konserni jatkoi Vahinkoriskien hallinnan kehitysohjelmaa yhteistyössä vakuutusyhtiön ja vakuutusmeklarin kanssa. Kehitysohjelman päätavoitteena on parantaa tietoisuutta olemassa olevista tuotantolaitosten ja toimipisteiden vahinkoriskeistä, ennalta ehkäistä havaittujen riskien toteutumista ja nostaa yleistä turvallisuustasoa Vapo-konsernin toimipaikoissa. Myös Kekkilä-konsernin Turvaa työpaikkasi -projekti jatkui, jonka tavoitteena on yleinen turvallisuustason nosto ja vahinkoriskien minimointi. Erityistä huomiota Kekkilässä on kiinnitetty toiminnan korkean laadun varmistamiseen läpi koko tilaus-toimitusketjun. Rahoitus- ja hyödykeriskit Konsernin liiketoiminnot altistuvat useille eri rahoitusriskeille. Rahoitusriskien hallinnan pääasiallisena tavoitteena on minimoida valuuttojen, korkojen ja hyödykkeiden markkinahintojen muutoksista aiheutuvat haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen ja kassavirtaan sekä varmistaa konsernin maksuvalmius. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta-, korko- ja maksuvalmiusriski. Rahoitusriskien tunnistamisesta ja hallinnasta vastaa konsernin keskitetty rahoitustoiminto, jota ohjaa hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä ja -optioita, valuutanvaihtosopimuksia, valuuttalainoja, koronvaihtosopimuksia sekä hyödykejohdannaisia. Tulevaisuuden näkymät Vapo-konserni on maailman suurin energiaja ympäristöturpeen tuottaja. Yhtiöllä on merkittävä rooli Suomen energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaajana. Poliittiset päätökset vaikuttavat olennaisesti liiketoiminnan kannattavuuteen ja kykyyn investoida. Turpeen hintakilpailukyvyn odotetaan hieman paranevan hyvästä varastotilanteesta johtuen. Öljyn ja kaasun maailmanmarkkinahinta on kuitenkin samaan aikaan laskenut, samoin hiilen hinta on alhainen, joten jää nähtäväksi millaiseksi turpeen asema muodostuu alkaneella tilikaudella. Hallitusohjelma toteutuessaan parantaa turpeen ja puun kilpailukykyä. Koko tilikauden tuloksen määrittää alkanut turvetuotantokausi, talven lämmitystarve, sähkön hinta ja kilpailevien polttoaineiden hintakehitys. Turpeen näkymät kotimaisena raaka-aineena ja merkittävänä kauppataseeseen vaikuttavana tekijänä tukevat turpeen käyttöä tulevaisuudessa. Puupolttoaineista ei myöskään ole odotettavissa niukkuutta alkavalla tilikaudella, ja hintatason arvioidaan pysyvän ennallaan. Pellettien markkinatilanne Euroopassa tulee jatkumaan haastavana runsaasta tarjonnasta johtuen. Kotimaassa pelletin käytön uskotaan kuitenkin kasvavan tulevina vuosina. Lämpö ja sähkö -liiketoiminnassa jatketaan tulevalla tilikaudella panostuksia energiatehokkuuteen sekä tuotantorakenteen kehittämiseen korvaamalla tuontipolttoaineita kotimaisilla polttoaineilla. Kekkilä-konsernin alkaneen tilikauden liikevaihdon ja liikevoiton arvioidaan pysyvän vertailuvuoden tasolla. Kasvua haetaan tehostamalla sisäisiä toimintoja ja tarjoamalla asiakaslähtöisiä ratkaisuja kansainvälisillä markkinoilla. Sahatavaramarkkinoilla vallitsee jo vuosia jatkunut ylitarjontatilanne. Vapo Timber Oy:n kannattavuuden kannalta olennainen tavoite on ajaa molempia sahoja normaalikapasiteetilla, mutta samalla varmistaa kyky reagoida nopeasti muuttuvaan markkinatilanteeseen. Raakapuuta uskotaan olevan saatavissa tarvetta vastaavasti ja raakapuun hintojen oletetaan laskevan lievästi. Vapo saavutti menestyksekkäästi vuonna 2011 annetut ympäristösitoumuksensa. Vapo on sitoutunut siihen, että vuoden 2016 jälkeen avattavien uusien tuotantosoiden alapuolisiin vesistöihin kohdistuva kiintoaine- ja humuskuormitus on alhaisempi verrattuna ennen turvetuotantoa olleeseen tilanteeseen. Hallinto Vapo-konsernia johtavia hallintoelimiä ovat Vapo Oy:n yhtiökokous, hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja sekä tytäryhtiöiden hallitukset ja toimitusjohtajat. Vapo Oy:n hallitus muodostaa keskuudestaan suositusten mukaisesti tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan. Toimitusjohtajan alaisuudessa toimii konsernin johto, jonka Vapo Oy:n hallitus nimittää. Konsernin johtoon kuuluvat Vapo Oy:n johtoryhmän jäsenet sekä Vapo Timber Oy:n, Kekkilä Oy:n, AS Tootsi Turvaksen ja Neova AB:n toimitusjohtajat. 11

12 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Hallituksen kokoonpano Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet KTM Juho Lipsanen toimitusjohtaja Perttu Rinta toimitusjohtaja Risto Kantola toimitusjohtaja Hannu Linna alkaen tekniikan tohtori Pirita Mikkanen alkaen johtava erityisasiantuntija Minna Pajumaa toimitusjohtaja Arto Sutinen saakka johtaja Marja Tuderman saakka Hallitus kokoontui tilikauden aikana 11 kertaa. Hallituksen jäsenten kokouksiin osallistumisprosentti oli 97. Hallitus on tehnyt toiminnastaan itsearvioinnin. Palkitsemisvaliokuntaan kuuluivat tilivuoden aikana KTM Juho Lipsanen (puheenjohtaja saakka, jonka jälkeen jäsen) ja jäseninä toimitusjohtaja Risto Kantola, toimitusjohtaja Arto Sutinen ( saakka) ja johtava erityisasiantuntija Minna Pajumaa ( lähtien puheenjohtaja). Palkitsemisvaliokunta kokoontui tilivuoden aikana kaikkiaan kuusi kertaa, läsnäoloprosentti oli 100. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat tilivuonna toimitusjohtaja Perttu Rinta (puheenjohtaja saakka, jonka jälkeen jäsen) ja jäseninä johtava erityisasiantuntija Minna Pajumaa (16.9. saakka), Marja Tuderman ( saakka) sekä toimitusjohtaja Hannu Linna (puheenjohtaja lähtien). Tarkastusvaliokunta kokoontui seitsemän kertaa, läsnäoloprosentti oli 100. Hallintoneuvosto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet kansanedustaja Pentti Oinonen ( saakka) kansanedustaja Pirkko Mattila ( alkaen) tekn. tri h.c. Heikki Miilumäki kansanedustaja Antti Kaikkonen professori Eero Kubin kansanedustaja Esko Kurvinen kansanedustaja Jukka Kärnä maanviljelijä, maaseutuyrittäjä Tommi Lunttila kansanedustaja Janne Sankelo kansanedustaja Anni Sinnemäki ( saakka) talouspäällikkö Tiina Snicker Henkilöstön edustajat ja varaedustajat hallintoneuvostossa alkaen Matti Hyvönen, ylemmät toimihenkilöt (Reijo Savolainen) Marko Kokkarinen, metsäalan asiantuntijat METO (Hanna Hynninen) Timo Pennanen, turve- ja pellettityöntekijät (Jukka Kortesmaa) Hallintoneuvosto kokoontui tilikauden aikana 5 kertaa. Osallistumisprosentti oli

13 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Vapo Oy:n johtoryhmä Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja Torbjörn Claesson, toimitusjohtaja, Neova AB Markus Hassinen, liiketoimintajohtaja, Lämpö ja sähkö, Vapo Oy Pasi Koivisto, liiketoimintajohtaja, Polttoaineet, Vapo Oy Jyrki Vainionpää, COO Suvi Kupiainen, CFO, Vapo Oy Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Vapo Oy Kari Poikolainen, yrityssuunnittelujohtaja, Vapo Oy Matti Puuronen, toimitusjohtaja, AS Tootsi Turvas Mia Suominen, liiketoimintajohtaja, Vapo Ventures, Vapo Oy Juhani Ylä-Sahra, toimitusjohtaja, Vapo Timber Oy Sari Rämö, toimitusjohtaja, Kekkilä Oy Tilintarkastaja Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT Ari Eskelinen. Vapo Oy:n osakepääoma ja omistus Vapo Oy:llä on yksi osakesarja. Osakkeita on kaikkiaan kappaletta. Osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa, ja kaikki osakkeet oikeuttavat samansuuruiseen osinkoon. Jos yhtiön osake siirtyy muulle kuin sellaiselle yhtiön ulkopuoliselle taholle, joka on osakeyhtiölain kahdeksannen luvun 12 pykälän mukaisessa konsernisuhteessa yhtiön osakkeenomistajaan, on yhtiön osakkeenomistajalla oikeus lunastaa siirtynyt osake. Mikäli useampi osakkeenomistaja haluaa käyttää lunastusoikeuttaan, osakkeet jaetaan lunastukseen halukkaiden kesken heidän omistamiensa osakkeiden mukaisessa suhteessa Vapo Oy:n osakepääoma oli ,90 euroa. Vapo Oy on Suomen valtion ja Suomen Energiavarat Oy:n omistama yhtiö. Suomen valtio omistaa osakkeista 50,1 prosenttia ( osaketta) ja Suomen Energiavarat Oy 49,9 prosenttia ( osaketta). Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä Hallitus ehdottaa kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että Vapo Oy:n tilikauden voitto, ,52 euroa, kirjataan voittovarojen lisäykseksi, jonka jälkeen yhtiökokouksen käytettävissä on voitonjakokelpoisia varoja ,71 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle myös, että tilikaudelta jaetaan osinkoa 12,0 miljoonaa euroa eli 400,00 euroa osakkeelta. 13

14 KONSERNITILINPÄÄTÖS Konsernitilinpäätös 2015, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma euroa Liitetieto LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut Poistot Arvonalentumiset Liikearvon arvonalentuminen Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot Rahoituskulut VOITTO/TAPPIO ENNEN VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT: Muuntoerot ulkomaisista yksiköistä TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ Tilikauden voiton jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille Määräysvallattomille omistajille Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille Määräysvallattomille omistajille Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

15 Konsernitase euroa Liitetieto VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Osuudet osakkuusyhtiöissä Myytävissä olevat sijoitukset Pitkäaikaiset myynti- ja muut saamiset Muut pitkäaikaiset sijoitukset Laskennalliset verosaamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Tuloverosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Lyhytaikaiset varat yhteensä Myytävänä olevat varat VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Osakepääoma Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot Muuntoerot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön osakkeenomistajien oman pääoman osuus Määräysvallattomat omistajat Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat Pitkäaikaiset korolliset velat Muut pitkäaikaiset velat Varaukset Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset korolliset velat Ostovelat ja muut velat Tuloverovelat Lyhytaikaiset velat yhteensä Myytävänä olevat korolliset ja korottomat velat OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ

16 KONSERNITILINPÄÄTÖS Konsernin rahavirtalaskelma euroa Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos Oikaisut tilikauden tulokseen Poistot ja arvonalentumiset Osuudet osakkuusyritysten tuloksista, voitoista( ) / tappioista (+) Rahoitustuotot ja -kulut Tuloverot Muut oikaisut Oikaisut tilikauden tulokseen yhteensä Käyttöpääoman muutos Vaihto-omaisuuden muutos Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos Varausten muutos Käyttöpääoman muutos yhteensä Maksetut korot Saadut korot Muut rahoituserät Maksetut verot Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Ostetut tytäryhtiöosakkeet Myydyt tytäryhtiöosakkeet Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista Myönnetyt lainat Lainasaamisten takaisinmaksut Saadut osingot Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys ( ) Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Rahoitusleasing-velkojen takaisinmaksut Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarojen muutos Valuuttakurssien muutosten vaikutus Rahavarat tilikauden lopussa Yritysjärjestelyjen rahavarat