PERTTI KETTUNEN PERTIN LUKEMAA KEVÄÄLLÄ 2009 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA. Strategiklubi ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERTTI KETTUNEN PERTIN LUKEMAA KEVÄÄLLÄ 2009 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA. Strategiklubi ry www.strategiklubi.fi"

Transkriptio

1 Strategiklubi ry PERTTI KETTUNEN PERTIN LUKEMAA KEVÄÄLLÄ 2009 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA Kiitos luottamuksesta, totesi klubin uusi oltermanni Juha Koskinen kevätkokouksessa Jyväskylän yliopistolla. Taustalla klubilaiset Ilkka Hämäläinen ja Heikki Tervanen Jäsenkirje 2/2009

2

3 1 AINUTLAATUINEN STRATEGIKLUBI 2 VIESTEJÄ MAAILMALTA 3 Niin syvä on kuin pitkäkin 3 Euroopan maiden vauraus 6 Yrittäjät ja lama 6 Kiina, Intia, Japani ja globalisaatio 8 Entäpä ne kaikkein rikkaimmat 10 Opiskelun kustannukset 10 Opintolainojen outo yksityiskohta 12 KUNTIEN TALOUSONGELMAT 12 ULKOISTAMISEN KOLMAS VAIHE 13 HARVARD BUSINESS REVIEW JA SLOAN MANAGEMENT REVIEW 14 PBS PRACTICE BASED STUDIES 17 Anna-Maija Lämsä MINNE MATKA TALOUSTIETEELLINEN KOULUTUS 22 Paavo Lintula TYÖHYVINVOINTI 28 TUTKIMUSSEMINAARIN KUULUMISIA 32 KLUBIN TAPAHTUMIA KUVIEN KERA 34 KLUBINEUVOSTON YHTEYSTIEDOT 40 Strategiklubi ry (Jyväskylä) Hallitus : Oltermanni, pj. toimitusjohtaja Juha Koskinen, Wellcon Development Oy, varapj. toimitusjohtaja Risto Jämsen, Jykes Oy, Past Oltermanni Mirja Yli-Erkkilä, Tana Oy sekä jäsenet tutkimusjohtaja Hannakaisa Isomäki, Tietotekniikan tutkimusinstituutti TITU, liiketoimintajohtaja Esa Koivula, Vapo Oy, konttoripäällikkö Aila Nieminen, HB-Betoniteollisuus Oy, varatoimitusjohtaja Seppo Nieminen, Keski-Suomen Osuuspankki ja toimialajohtaja Heikki Tervanen, Keskimaa Osk. Taloustieteiden tiedekunnan edustajana dekaani Jukka Pellinen sekä virkailijoina emeritusprofessori Pertti Kettunen ja klubisihteeri Pirjo Heikkinen, Jyväskylän yliopisto/viestintäpalvelut.

4 2 AINUTLAATUINEN STRATEGIKLUBI Tulin mukaan strategiklubin toimintaan vasta muutama vuosi sitten. Alusta pitäen huomasin klubin olevan jotain erityistä. Toiminnan pohja oli rakennettu jo aikanaan vankaksi. Klubissa pääsi tutustumaan monenlaisiin ihmisiin, joita yhdisti halua oppia, kehittää itseään ja rakentaa ystävyyssuhteita. Klubin selkärangan ovat muodostaneet ja muodostavat Pertti ja Pirjo. Pertin ainutlaatuisen laaja kokemus ja älyn terävyys ovat ilahduttaneet klubilaisia tutkimusseminaarissa, yritysvierailuillamme, keskusteluilloissamme ja mm. tässä julkaisussa. Pirjon ansiosta klubin rattaat pyörivät ja asiat hoituvat. Olemme viime talvena tehneet klubin kehittämiseen tähtäävää strategiatyötä. Olemassa olevalle pohjalle meidän on hyvä rakentaa myös uudistuneita toimintamuotoja. Henkisen kasvun ja ystävyyden lisäksi haluamme klubin jatkossa olevan myös yhteiskunnallisen keskustelun aktivaattori. Kehitämme uusia toimintoja, joissa käytäntö ja tiede pääsevät monialaisesti keskenään vuorovaikuttamaan. Haluamme klubin toiminnassa myös hyödyn ja huvin yhdistyvän. Perinteisiä toimintamuotojamme edustavat erilaiset keskusteluillat hieman filosofisemman pohdinnan ja yrityselämän kysymysten merkeissä. Tutkivat yritysvierailut, tutkimus-seminaari ja Pertin lukemaa ovat toimintamme kivijalkaa, kuten myös uuden vuoden tanssiaiset. Yhteiskunnallista vaikuttamista harjoitamme jatkossa erityisesti säväyttävien seminaarien muodossa. Jyväskylän yliopiston taloustieteellisen tiedekunnan kanssa olemassa olevaa yhteistyötä haluamme aktivoida ja jalkauttaa käytäntöön. Luomme uudentyyppistä pienryhmätoimintaa esimerkkinä kokkaavat strategit ja uutena ideana kiinnostavien persoonien ympärille rakentuvat tarinaillat. Meillä on nykyisellään noin sata jäsentä. Haasteemme on jäsenistömme aktiivisena pitäminen mutta myös uusien jäsenten hankinta. Haluamme klubin olevan jäsenilleen tärkeä, merkityksellinen vähintään yhdessä toimintamuodossa. Klubiin ei kenenkään tarvitse kuulua. Ihmisille, jotka haluavat oppia ja kehittää itseään, jotka ovat kiinnostuneita tutustumaan monialaisesti asioihin ja ihmisiin sekä kiinnostuneita vaikuttamaan asioihin positiivisesti tarjoamme virikkeellisen ja ainutlaatuisenkin yhteisön. Jäsenistömme kattaa jatkossa eri ikäluokat opiskelijoista senioreihin. Uudistettu toimintaajatuksemme on: Klubi on strategisen näkökulman puolestapuhuja, monialainen käytännön ja tieteen yhdistäjä. Toiminnallaan klubi tukee elinikäistä oppimista ja henkistä kasvua, rakentaa ystävyyttä ja verkostoja sekä herättää keskustelua. Strategiklubissa hyöty ja huvi ovat samassa paketissa. Niin, ja mitä se strateginen näkökulma tarkoittaa? Se tarkoittaa päämäärätietoista aktiivista suhtautumistapaa esim. omaan elämään, organisaatioon, yhteisöön ja yhteiskuntaan. Hyvää kesää kaikille nykyisille ja uusille jäsenillemme Juha Koskinen Oltermanni

5 3 VIESTEJÄ MAAILMALTA Niin syvä on kuin pitkäkin Maailman lehdistö ja Suomenkin toi pitkin kevättä aina vain synkempiä ennusteita laman syvyydestä ja pituudesta. Toukokuulla mieli alkoi hivenen kääntyä. Optimistiakin ajatuksia heiteltiin jo. Aikaisemmista lamavuosista 1930-luvun lama on kuitenkin hyvä vertailuperusta. Sitä voi pitää mittana, sillä niin syvälle on vielä runsaasti matkaa. Silloin Yhdysvalloissa tuotanto supistui 25%, työttömiä oli pahimmillaan 16 miljoonaa. Euroopassa monien maiden työttömyys oli 20-25%. Suomessa laman aikana ansiot olivat pudonneet 20% mutta laskeneet olivat myös elinkustannukset, joten todellinen pudotus ei ollut aivan niin suuri. Nyt palkanalennukset on useimmiten korvattu lomautuksilla. Työttömiä oli vaikeimpana aikana virallisten tilastojen mukaan , todellisuudessa paljon enemmän. Maatiloja pakkohuutokaupattiin lamavuosina yli Lama ei koske vain teollisuusmaita, se iskee voimalla myös kaikkein köyhimpiin maihin. Economist maaliskuun puolivälin numerossaan arvioi maailmanpakin raporttien perusteella, että 65 miljoonaan ihmisistä putoaa takaisin äärimmäiseen köyhyyteen alle 2 dollarin päivätuloille, mikä merkitsee lapsikuolleisuuden kasvussa lasta. Autoteollisuus. Teollisuuden kysynnän ja tuotannon supistuessa ovat erityisesti ne kehittyneet teollisuusmaat, joissa vielä on autoteollisuutta voimakkaasti lähteneet tätä teollisuuden alaansa puolustamaan. Yhdysvallat, Ranska, Saksa ja Japani ovat olleet vahvimmin äänessä. Autoteollisuus on suuri ala, jonka vaikutus ulottuu laajalle toimittajaverkoston välityksellä. Autoteollisuus on myös eräs viimeisiä vanhoja suurteollisuuden aloja, joka kehittyneissä maissa on vielä merkittävä. Teollisuudenalana se on monessa maassa erityinen ylpeydenaihe, maan imagon osatekijä. Se on myös työllistäjänä suuri ala. Melkoinen osa muusta teollisuudesta on jo siirtynyt uusiin kehittyviin teollisuusmaihin, kodinkoneet ja elektroniikka käyvät hyvin esimerkistä, tekstiiliteollisuus samoin. Autotehtaiden valtiollistaminen tai mittavat tukipaketit herättivät alkuvaiheessa vastustusta, summat ovat suuria ja valtiokapitalismi ei houkutellut. Yhdysvalloissa GM:n ja sen työpaikan pelastaminen nielee kymmeniä ja taas kymmeniä miljardeja dollareita ja Saksassa Opel halutaan pelastaa mihin hintaan tahansa. Saksassa markkinatalouden voimakkaimmat kannattajat pelkäävät jo, että vahva teollisuuden tukeminen ja valtiollistaminen merkitsevät, että Saksasta tule entisen Itä- Saksan kevytversio East Germany lite. Ranskassa valtio tuli tukemaan Peugeot Citroen eli PSA ja Renault valmistajia 6 mrd euron summalla. Autoteollisuus työllistää Ranskassa välittömästi henkeä ja välillisesti vielä 2, 5 miljoonaa lisää. Valtion huoli on ymmärrettävissä kun työttömyys lähenee jo 9%:n rajaa.

6 4 Mitä on tapahtunut kevään mittaan autoteollisuudessa? Toukokuuhun mennessä tilanne on alkanut selkeytyä, joskaan ei ole vielä ratkennut. Chrysler sai kyllä jo velkasaneerauksessa valmiiksi ja suunnitelman yrityksen tervehdyttämiseksi hyväksytyksi. Suunnitelmasta tihkuneiden tietojen mukaan vakuudettomien lainojen antajille tarjotaan vain 5 senttiä dollarilta. Autotyöläisten järjestöt ovat autoalalla merkittäviä velkojia eläke- ja työterveysjärjestelmien haltijoina. Niinpä liittoja lähellä oleva säätiö saa omistukseensa lähes 70% yrityksestä. Yhdysvaltain ja Kanadan hallitukset saavat yhteensä runsaat 10% omistuksesta. Fiat saa kuitenkin määräysvallan yhtiössä. Sen omistusosuus on nyt 20%, mutta voi nousta myöhemmin 35 %:iin. Tehtaita suljetaan, väkeä vähennetään. Fiat sai kaupassa itse asiassa jakelukanavan ja vastuun yhtiön kehittämisestä. GM on pyrkinyt eroon niin väestä kuin ulkomaisista yhtiöistään, mutta silti sekin joutui Chapter 11 saneeeraukseen. Konkurssi ja yrityksen alasajo merkitsisi työpaikan menetystä teollisuudessa ja usean tuhannen autokauppiaan leivän loppumista. Toiminnan, omistuksen ja velkojen uudelleenjärjestely on vielä hyväksyttävä erikseen ja vie aikaa kuukauden tai pari. Päävelkojat ovat kuitenkin luoneet suuntaviivat järjestelylle. Niiden mukaan yritys itse asiassa valtiollistetaan. Yhdysvaltain hallitus, jonka sijoitukset yritykseen tulevat nousemaan 50 miljardiin saa omistuksesta 60%, Kanadan hallitus ja Ontarion osavaltio antavat rahaa 12.5 miljardia ja saavat 12% omistuksesta. Autotyöläisten liiton eläkeläisten sairausvakuutuskassa saa 20 miljardin saatavistaan 17,5% omistuksesta ja 27 miljardin vakuudettomien lainojen antajat saavat 10% omistuksesta. Tässäkin käy niin, että tehtaita suljetaan, väkeä vähennetään ainakin , automerkkejä lopetetaan ja kaikkea mahdollista kaupaksi käyvää myydään. Saab on myynnissä, Opel jo myyty Magnalle kanadalais-itävaltalais-venäläiselle autonosatuottajalle ja sopimusvalmistajalle. Opelin tuotantoa ja markkinoita ennakoidaan siirtyvän Venäjälle. Niinhän tapahtui myös Opelille viime sodan jälkeen, nyt varmaan automerkki kuitenkin säilyy Venäjällä valmistettavissa autoissa. Mitä tämä oikein merkitsee? Onko markkinatalouden kiivain levittäjä luopunut periaatteistaan? Sitähän se näyttää. Ongelmat ovat kasvaneet niin suuriksi, että sisäpoliittiset näkökohdat kevyesti rusensivat markkinatalouden ideat luvun protektionismiin ja jyrkkään valtion menojen karsimiseen ei luisuttu, ei Yhdysvalloissa erikä muuallkaan. Pikemminkin menoja lisätään elvytyksen merkeissä ja valikoituja kohteita suojellaan kansallisen edun nimissä. Lehdissä on käytetty sanoja talouspatriotismi ja talousnationalismi. Mitä tästä seuraa, se jää nähtäväksi. Markkinatalouden kirkkain kiilto on kuitenkin himmentynyt. Toukokuun Fortune oli tehnyt laajan ja hyvin myönteisen jutun Fordista ja sen uudesta toimitusjohtajasta Alan Mulallysta. Hänet nähtiin suorastaan amerikkalaisen autoteollisuuden sankarina, joka pelastaa Fordin, ainoan jäljellä olevan suuren itsenäisen autovalmistajan. Mulally on taustaltaan lentokoneinsinööri ja tuli Fordille

7 Boeingilta. Hän on saanut muutamassa vuodessa paljon aikaan. Fordin markkinaosuus yksityishenkilömarkkinoilla ja samoin sen pörssikurssi ovat nousussa. Mitä hän sitten on tehnyt: Heti aluksi vuonna 2006, jolloin rahaa vielä sai edulliseen hintaa markkinoilta, hän lainasi 25 mrd USD, joten yrityksellä on rahaa, eikä sen markkinoiden romahtaessa ole tarvinnut ainakaan vielä turvautua valtion lainoihin ja alistua niiden ehtoihin. Hän neuvotteli ammattiyhdistyksen kanssa uudet sopimukset, joilla työkustannukset putosivat 76 dollarista 55 dollariin tunnilta. Jaguar ja Land Rover myytiin Intian Tatalle vuonna 2007 jolloin niistä vielä sai hintaakin. Volvokin on järjestetty myyntikuntoon, mutta kauppoja ei ole vielä syntynyt Tappiota Ford tekee yhä, viime vuonna 12,6 mrd USD ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,7 mrd. Tavoitteena on tehokkaammat, pienemmät autot ja keskittyminen FORD brandiin. Sähköauto pyritään saamaan markkinoille jo Vuonna 2013 tavoitteena on myydä 2 miljoonaan autoa. Ei Fordinkaan selviäminen aivan itsestään selvä asia ole. Entä muualla? Oman tuotannon ja työpaikkojen suojaaminen on lisääntynyt kaikissa maissa. Maailman kansainvälinen kauppa supistuu tänä vuonna ehkäpä 10%. Kehittyvät maat turvautuvat ensisijassa tulleihin ja erilaisiin tuonnin vaikeuttamisen keinoihin. Kehittyneet maat tukevat suoraan ja epäsuorasti oman maan tuotantoa ja vientiä. Ero 1930-lukuun on selvä. Silloin korkeat tullit olivat kaikissa maissa keskeinen suojautumisen keino. Se vain pahensi lamaa silloin eikä ongelmilta nytkään vältytä. Ongelmat eivät ole yksin yritysten, kansataloudet, osavaltiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt ovat ongelmien keskellä nekin. Suomen kuntien ongelmat ovat jokapäiväistä uutisantia. Fortune -lehden huhtikuun alun numerossa oli tarinaa Kaliforniasta. Menestyvänä ja mahdollisuuksien paikkana mielissämme kuvasteleva Kalifornia on konkurssin partaalla ellei jo suorastaan konkursissa. Siellä on alueita, joissa työttömyysprosentti on Yhdysvaltojen huippua, 25,6%, siellä on eniten asuntojen pakkohuutokauppoja, yli puoli miljoonaa, suurin väestökato lähes vuodessa, suurin osavaltion budjetin alajäämäisyys ja Yhdysvaltojen osavaltioista huonoin luottoluokitus. Silicon Valley ei yksin riitä osavaltion menestyksen takaajaksi. Tulevasta Economist ennustaa, että keskeinen muutos tulevaa uutta taloutta rakennettaessa on joustavuus. Tämä eufemismi, niin kuin Economistkin sitä nimittää, merkitsee, että yrityksille tulee ja on tultava helpommaksi ja halvemmaksi irtisanoa eli erottaa työntekijöitään. Lehden omin sanoin: The bare truth is that the more easily jobs can be destoyed the more easily new ones can be created. Työllisyyden ja yritysten tukeminen on perusteltua, jos lama on lyhyt, mutta kun se nyt ei ehkä olekaan, niin rakenteiden on annettava uudistua. Vanhat työpaikat eivät palaa, eivät espanjalaisille muurareille eivätkä Wall Streetin meklareille. Yhdysvalloissa

8 6 työmarkkinat ovat joustavat. Siellä on maaliskuun loppuun mennessä hävinnyt 5,6 miljoonaa työpaikkaa ja lisää häviää ainakin puolimiljoonaa joka kuukausi. Toukokuun lopussa työttömiä on jo ainakin 7 miljoonaa. Maa on väkiluvultaan 60 kertaa Suomen kokoinen, joten väkilukuun suhteutettuna 7 miljoonaa vastaisi runsasta työtöntä Suomessa. Luku ei ole puoltakaan Suomen nykyisestä työttömien määrästä. Työttömyysturva on tosin Yhdysvalloissa niukkaa, alle puolet työttömistä saa jostakin lähteestä avustusta. Kiinassa työpaikkoja on arvioiden hävinnyt jo 20 miljoonaa. Euroopan maiden vauraus Maalis-huhtikuun vaihteen Economist sisälsi myös Euroopan maiden keskinäisen hyvinvoinnin vertailun. Se on tehty vertailemalla maiden bruttokansantuotetta henkeä kohden. Taulukossa Euro-maat on kursiivilla, oman valuuttansa säilyttäneet normaalitekstillä. Lama on muuttanut valuuttakursseja ja heikentänyt joidenkin oman valuuttansa säilyttäneiden maiden kuten Englanti ja Ruotsi, asemaa. Tanska on onnistunut säilyttämään paikkansa vauraimpien joukossa ja samoin Suomi. Yrittäjät ja lama Yrittäjät ja uudet yritykset ovat luovan tuhon enkeleitä, niinhän Schumpeter sanoi. Yrittäjyys näyttää myös viriävän jopa kukoistavan näinä aikoina. Monilla aloilla lama ei ole yrittäjiin iskenyt, ei ainakaan niin kovasti kuin suurteollisuuteen. Silicon Valley voi edelleen hyvin. Yrittäjät ja heidän yrityksensä myös työllistävät. Economist listaa viisi yrittäjyyteen liittyvää myyttiä ja pyrkii ne romuttamaan.

9 7 Ensiksikin yrittäjät eivät ole kuten usein ajatellaan omituisia yksin yrittäjiä. Yrittäjyys ja yrittäminen on sosiaalista toimintaa, heillä on verkostonsa ja ystävänsä, niitä he tarvitsevat yrittämisessä. Yrittäjyys kukoistaa klustereissa. Yhdysvalloissa on kuusi erityistä yrittäjyyden klusteria Silicon Valley, New York, Los Angeles, San Diego, Boston, ja Austin. Toiseksi yrittäjät eivät ole nuoria hullunrohkeita ihmisiä. Monet uusista tietotekniikkaan liittyvistä yrityksistä ovat tällaisten nuorten luomia. Mutta pääosa on varttunutta väkeä. Kolmanneksi yrittäminen ei ole aina tai edes pääosin riskipääomaa ja sijoittajia edellyttävää. Yrittämisen toimialoista vain kapea siivu, tietotekniikka, puolijohdeteknologia, bioteknologia ja telekommunikaatio ovat aloja, joilla pääomasijoittajaa tarvitaan, mutta useimmilla muilla ei. Googlen perustajakin tarvitsi vain yhden miljoonan dollareita ja se löytyi lähipiiristä. Neljänneksi vastoin yleistä käsitystä yrityksen perustaminen ei edellytä mitään ihmeellistä innovaatiota, hyvä oivallus tarpeesta ja sen tyydyttämisen tavasta riittää. Viidenneksi, yrittäjyys ei ole vain pienten yritysten asiaa. Lehti nimeää Jack Welchin ja Jorma Ollilan tosiyrittäjiksi, vaikka isoissa yrityksissä toimivatkin. Onko yrittäjyydestä sitten laman nujertajaksi? Ehkäpä ne eivät siihen kykene, mutta niiden joukosta kasvat ne tulevaisuutta muokkaavat uudet ja uudenlaiset yritykset. Miten ja missä yrittäjillä on parhaat mahdollisuudet, siitä Economistin mukaan voi tehdä johtopäätöksiä mm. seuraavien taulukoiden avulla, joista jälkimmäisessä Suomi on mukana oikein hyvällä paikalla.

10 8 Kiina, Intia, Japani ja globalisaatio Kiina ja Intia ovat maanosan suuruisia niin väestöltään kuin resursseiltaan. Japani on ollut eräs merkittävä tekijä maailmantaloudessa. Niiden voisi ajatella selviävän tällaisten lamojen yli muita helpommin aivan omin voimin. Näyttää kuitenkin siltä,

11 9 että ne ovat kietoutuneet globaaliin talouteen yhtä tiukasti kuin muutkin. Varsinkin Kiina on viimeisen neljännesvuosisadan aikana hyötynyt globalisaatiosta ehkä enemmän kuin mikään muu maa. Vuonna 2000 Kiinassa oli ulkomaalaisten omistamaa yritystä, viime vuoden lopulla niitä oli jo Investoinnit Kiinaan olivat viime vuonna yhteensä 1,76 biljoonaan dollaria eli noin 40% Kiinan bruttokansantuotteesta. Kiinan näkökulmasta maailma on kaksinapainen. Siinä on Yhdysvallat laskeva tähti ja Kiina nousevan maailman aurinko ja valtias. Eurooppa on vain pieni saari horisontissa. Siitä ei tarvitse välittää edes näinä lama-aikoina. Maailma on kaksinapainen G2 maailma. Japanin kehitys päättyi oikeastaan luvun päättyessä. Seuraava vuosikymmen oli laman vuosia, sitä seuraavallakaan se ei päässyt kehityksen vauhtiin. Viimeiset viisi vuotta kehitys on ollut näyttävää, mutta nyt talous taantuu jälleen. Tänä vuonna päädytään vuoden 1993 tasolle. Japanin julkisen talouden velka nousee ensi vuonna ennusteiden mukaan 200%:iin bruttokansantuotteesta, joten paljon varaa elvyttämiseen ei ole. Kaksi kiintoisaa kuviota maalis-huhtikuun vaihteen Economist lehdessä havainnollistaa globalisaation voimaa ja nyt tapahtuneen käänteen äkkijyrkkyyttä. Ensimmäinen kuvio kuvaa maailmankaupan prosentuaalista muutosta edellisestä vuodesta. Kuvion kattamana aikana kauppa ei ole vähentynyt kuin pari kertaa. Tälle vuodelle ennustettu 9%:n vähennys on ennenkuulumattoman suuri. Toinen kuvio havainnollistaa maailman vuosittaista uutta valmistunutta kauppalaivatonnistoa. Uusien laivojen määrä ja kuljetuskapasiteetti on kasvanut huikeasti ja kasvaa edelleen. Laivoja on rakenteilla ennätysmäärät. Viime aikoina valmistuneista laivoista suuret määrät kelluu jo Kaukoidän satamissa toimettomana. Kuviot havainnollistava hyvin sitä, kuinka olemme rakentaneet jatkuvalle ja kiihtyvälle kasvulle perustuvan maailman. Se on kuitenkin näköjään uskonvarainen ja hyvin häiriöherkkä. Luottamuksen rakoileminen suistaa koko maailman kasvun radalta.

12 10 Entäpä lama ja ne kaikkein rikkaimmat? Huhtikuun alkupuolen Economist pohti heidän kohtaloaan näinä vaikeina aikoina. Huonosti heillekin on käynyt, ainakin suhteellisesti. Globaali dollareissa mitattujen miljardöörien määrä on pudonnut 1125:stä 793:een ja miljonäärien määrä yksin Yhdysvalloissa 9,2 miljoonasta 6.7 miljoonaan. Kolmanneksen on molempien määrä vähentynyt yhdessä vuodessa. Huippurikkaiden määrä kasvoi nyt päättyneen nousukauden aikana nopeasti ja vahvasti. Tulojen ja vaurauden kasvu keskittyi jo aiemmin hyvin ansainneisiin ja tuloerot kasvoivat. Yhdysvalloissa 0,1% huippu ansaitsi nyt 2000 luvulla keskimäärin noin 80 kertaa sen mitä 90%:n valtaväestö. Huippurikkaat muodostivat jo oman joukkonsa. Siihen kuuluva on voinut syntyä Pariisissa, työpaikka voi olla Lontoossa, rahat Sveitsissä ja yritystoiminta Cayman saarilla. He eivät olleet oikeastaan minkään maan kansalaisia, he muodostivat oman Richistanin. Maailman 400 rikkaimman henkilön omaisuus oli vuonna 1982 yhteensä 92 miljardia dollaria, mutta 2006 jo 1,25 biljoonaa dollaria. Listalle pääsemiseen vuonna 1982 tarvittiin 75 miljoonan dollarin omaisuus, mutta vuonna 2006 oli oltava jo miljardööri. Monien luksustuotteiden myynti on laskenut, kaikkein hienoimpien hotellien varauskirjat eivät enää aina ole täynnä, mutta sampanjan vienti on laskenut vain 4%. Muiden sijoituskohteiden epävarmuuden vuoksi kultaan sijoittaminen on kasvanut yli 60%. Opiskelun kustannukset Suomessa pohditaan ajoittain ja laman vaikutuksesta nytkin, opiskelijoiden taloudellisia ongelmia. Miten opintoraha riittää, miten opiskeluna rahoittamiseen on työtilaisuuksia tarjolla ja nyt juuri yliopistouudistuksen vaikutuksia. Suomessa

13 11 koulutuksen asiat ovat hyvin lama-ajasta huolimatta. Ongelmat eivät ole ylitsepääsemättömiä. Yhdysvalloissa, tuossa markkinatalouden esimerkkimaassa, asiat ovat mutkikkaampia. Maassa on julkisen varoin rahoitettuja yliopistoja, mutta myös yksityisiä. Yksityisiä yliopistoja pitävät opiskelijat ja heidän vanhempansa monesti parempina tai ainakin houkuttelevampina kuin julkisia. Korkeakouluopiskelunsa aloittavien määrä on kasvanut viimeisten 20 vuoden aika noin :sta :een. Yksityisissä yliopistoissa opiskelukustannukset ovat samana aikana nousseet nelinkertaiseksi, kuluttajahintaindeksi ei edes kaksinkertaiseksi. Intoa opiskeluun on, mutta yhdenkin lapsen opistojen rahoitus on monille perheille oman talon hankintaan verrattava ponnistus. Yksityiset yliopistot ovat kilpailukykyään vahvistaakseen investoineet nyt päättyneen nousukauden aikana runsaasti niin kiinteistöihin kuin henkilökuntaan ja opiskelijapalveluihin. Rahaa on kertynyt lahjoituksin ja rahastojen tuottoina. Siltikin monet yliopistot ovat velkaantuneet pahasti. Huhtikuun Fortune kertoo kehityksestä ja tilanteesta esimerkkinään Middlebury College Vermontista. Yliopisto on investoinut viimeisten 10 vuoden aikana ainakin parisataa miljoonaa uusiin rakennuksiin tutkimuskeskuksista kirjastoon, asuntoloihin ja jäähalliin. Velat ovat kasvaneet 5 miljoonasta 270 miljoonaan. Investoinnit ovat kannattaneet ainakin siinä mielessä, että hakijamäärät ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa 43% ja noin 7000 hakijasta voidaan yliopistoon ottaa vuosittain noin 20%. Taloudesta on tullut paha ongelma. Yliopistolla on paljon velkaa, sen rahastot olivat parhaimmillaan noin 900 miljoonaa, mutta niiden arvosta on nyt hävinnyt 200 miljoonaa. Täyden hinnan maksava opiskelija joutuu maksamaan nyt dollaria vuodessa. Nelivuotisen tutkinnon hinta on siis Hintaan sisältyy myös asuminen. Hinta ei ole yhtään pienempi kuin kaikkein parhaimpina pidetyissä yliopistoissa. Kysyntää on ollut enemmän kuin aloituspaikkoja tarjolla ja hintaa on pidetty myös laadun kriteerinä. Täyden hinnan maksavia opiskelijoita on on ollut noin puolet kaikista, muut ovat saaneet tukea yliopistolta. Middlebury on käyttänyt opiskelijoiden tukemiseen viime vuosina yli 30 miljoonaa vuosittain. Nyt tämän tuen määrä on ongelma sekin. Suurempia säästöjä etsitään normaaleja teitä. Opiskelijapalveluja on leikattu. Investointisuunnitelmat ja palkat on jäädytetty, huippupalkkoja leikattu ja aikaistettua vapaaehtoista eläkkeelle siirtymistä varten on luotu järjestelmä. Tuloja pyritään lisäämään tutkintokoulutuksen ulkopuolisella koulutuksella erityisesti kielikoulutuksella ja kielten opiskelun tietokoneohjelmilla. Missä määrin nämä keinot riittävät jää nähtäväksi. Paljon riippuu artikkelin mukaan uusista tulolähteistä, eläkkeellesiirtymisohjelman onnistumisesta ja opiskelijoiden vanhempien mahdollisuuksista tulojen pienentymisestä tai työttömyydestäkin huolimatta rahoittaa jälkikasvunsa opintoja.

14 12 Opintolainojen outo yksityiskohta Englannissa on vanhoja ennen vuotta 1998 otettuja opintolainoja, joiden korot määräytyvät vuosittain maaliskuun kuluttajien hintaindeksin muutoksen mukaan. Korko on yhtä suuri kuin inflaatioprosentti. Tänä vuonna on tilanne ainakin Englannin hallitukselle ongelmallinen. Maaliskuun kuluttajien hintaindeksin vuotuinen muutos oli 0,4%, eli hinnat olivat alemmat kuin vuotta aikaisemmin. Siis syyskuussa alkavan tulevan lukuvuoden opintolainojen koron pitäisi olla 0,4%. Sen mukaisesti valtion pitäisi maksaa lainaa ottaneille opiskelijoille. Uudemmissa lainoissa sitominen ei ole yhtä tiukka, mutta sanamuoto viittaa samantapaiseen yhteyteen koron ja rahanarvon muutosten välillä. Ongelmaa ei ole vielä ratkaistu, hallitus pohtii ja on luvannut, että kyllä se syyskuuhun mennessä ratkeaa. Mitä tästä voisi oppia? Ehkäpä opetus on se, että aina joku hyötyy lamastakin ja se, että hieman olisi ajatusaikaa annettava myös vähemmän todennäköisille tulemille. Asiasta raportoi Economist huhti-toukokuun vaihteen numerossaan. KUNTIEN TALOUSONGELMAT Suomessa kuntien talousongelmia pyritään ratkaisemaan aivan kuin muita keinoja ei olisi kuin säästäminen, leikkaaminen ja ulkoistaminen. Määrärahoja leikataan, väkeä vähennetään, toimintoja siirretään yksityisten hoidettavaksi. Talous saadaan ehkä lähemmäksi tasapainoa, mutta asioiden hoito kärsii. Uusia tapoja asioiden hoitamiseksi etsitään, mutta lainsäädäntö, sopimukset ja ihmisten vaikeus hyväksyä uutta helposti heikommaksi uskottua tapaa ovat muutosten tiellä. Verojen ja maksujen nostaminen on usein viimeinen keino, jostakin syystä aivan turhaan liian vaikea asia päätöksentekijöille. Aivan samanlaisia näyttävät ongelmat ja ratkaisut olevan muuallakin. Eikä juuri parempia vastauksiakaan ole näköpiirissä. Kesäkuun alun Economist kertoi Yhdysvaltojen kaupunkien talousongelmista ja niiden ratkaisuista. Monissa merkittävissä kaupungeissa menot uhkaavat nousta 10-20% tuloja suuremmiksi. Yhdysvalloissa kaupunkien mahdollisuudet vaikuttaa tuloihinsa ovat rajalliset. Joillakin niistä ei ole lainkaan itsenäistä verotusoikeutta, ne ovat osavaltion rahoituksen varassa. Joillakin taas on mahdollisuuksia esimerkiksi arvonlisäveron kaltaiseen verotukseen, mutta siihen voi olla vaatimuksena osavaltion lupa tai kaupunkilaisten äänestyksellä antama lupa. Kiinteistövero on ehkä yleisin kunnallinen ero. Maksuja kunnallisista palveluksista voi olla mahdollista käyttää tulojen keräämiseen, jätteet, vesi ja muut Suomessa tavanomaiset palvelut voivat olla kunnallisia ja maksullisia, mutta eivät aina. New Yorkissa on ehdotettu viiden sentin maksua muovikasseille.

15 13 Päälinja on kuitenkin sama tavanomainen, leikkauksia, lomautuksia, vähennyksiä. Henkilökuntamenot, palkat, eläkkeet ja sosiaalikustannukset ovat suurin menoerä amerikkalaisissa kaupungeissa. Ne vievät budjetista 60-80%. Ne ovat aina ensimmäisenä esillä kun säästöjä etsitään. Economist kertoo koko joukon esimerkkejä amerikkalaisesta säästämisestä. Uusien työntekijöiden rekrytoinnin kielto on tavanomainen keino. Eläkkeelle jäävän muihin töihin siirtyvän tai muista syistä poistuvan tilalle ei palkata ketään. Jäljelle jääneet saavat työt hoitaa. Palkankorotuksista on luovuttu tai niitä on lykätty. Parin viikon palkattomia lomia on ehdotettu työntekijöille, joisssakin paikoin hyväksyttykin. Lyhennetty työviikko kaikille poliiseja myöten ja sen mukaisesti pienempi palkka on eräs käyttöön otettu ratkaisu. Tehtävien ja niiden mukana henkilökunnan vähentäminen on New Yorkissa esillä 3800 henkilön osalta ja väkeä vähennetään muuallakin. Kaupunkilaisia on pyydetty talkoisiin, vapaaehtoistyöhön, esimerkiksi nuorisotyössä ja muissa sosiaalipuolen tehtävissä. Kaupungin työntekijät voivat ottaa hoitaakseen tehtäviä oman toimialueensa ulkopuolelta. Toledossa Ohiossa kaupungin pormestari leikkaa kaupungin puistojen nurmikoita oman virkansa ohessa. Kovin paljon uutta ja Suomessa soveltamiskelpoista ei noissa keinoissa ole. Ehkäpä Suomessa olisi selvintä korottaa veroja, ainakin tilanteissa, joissa säästämisen tie alkaa olla kivikkoista. Se olisi monesti selkeä ja hyväksyttävä ratkaisu. ULKOISTAMISEN KOLMAS VAIHE Toimintojen ulkoistamisessa on alkanut kolmas vaihe. Teollisuustuotannon ja informaatioteknologian ulkoistamisen jälkeen on nyt alkanut maatalouden globaali ulkoistaminen. Esimerkkinä toukokuun lopun Economist käyttää Saudi Arabiaa. Saudi liikemiehet ovat vuokranneet Etiopian hallitukselta pitkäaikaisella sopimuksella maata, käyttäneet 100 miljoonaan USD siihen, kasvattavat riisiä, vehnää ja ohraa, vievät sen kaiken Saudi Arabiaan. Samaan aikaan Maailman ruokaohjelman nimissä Etiopiaan tuodaan suunnilleen samalla rahamäärällä viljaa hätäapuna etiopialaisten hengissä pitämiseksi. Yhä useammat maat ja niiden liikemiehet ovat alkaneet ostaa ja vuokrata maata kehitysmaista viljan ja muiden elintarvikkeiden tuotannolle. Elintarvikkeiden omaa perustuotantoa ulkoistetaan halvempiin maihin sen sijaan, että käytettäisiin globaaleja vilja- ja muita elintarvikemarkkinoita ja ostettaisiin niiltä se mitä tarvitaan omassa maassa tuotetun lisäksi. Monet ensimmäisinä liikkeelle lähteneistä maista ovat sellaisia, joissa oman tuotannon ongelmat ovat suuret erityisesti kuivuuden ja kastelun ongelmien vuoksi. Kongosta ovat ulkomaalaiset jo hankkineet käyttöönsä 2,8 miljoonaa hehtaaria, Sambiasta 2 ja Sudanista ainakin 1.5 miljoonaa hehtaaria. Nämä lienevät suurimmat maakohtaiset alueet. Venäjältäkin ovat ulkomaalaiset hankkineet yli puolimiljoonaa

16 14 hehtaaria. Sudanissa ulkomaiset investoijat ovat tulleet Etelä Koreasta, ha, Yhdistyneistä arabiemiirikunnista ja Egyptistä ha kumpikin. Elintarvikkeiden lisäksi näillä ostetuilla tai vuokratuilla pelloilla tuotetaan myös biopolttoaineiden raaka-aineita. Myös työvoima tulee eräissä tapauksissa ulkomailta. Sambiassa on jo miljoona kiinalaista töissä. Ongelmia tämä uusi aalto aiheuttaa useitakin. Kehitysmaiden oma elintarviketuotanto menettää hyviä viljelysmaita, joiden tuotanto tarvittaisiin omassa maassa. Maat joutuvat turvautumaan edelleen ruoka-apuun ulkomailta. Maanomistussuhteet eivät monessa maassa ole selvät. Ulkomaalaisille vuokratuilta mailta joutuu pois niillä omia maitaan sukupolvien ajan viljellyttä väkeä. Heidän oikeuttaan maahan ei vain ole koskaan virallistettu. Maat ovat voineet myös olla perinteisiä yhteisiä laidunmaita, joiden poisottaminen vaikeuttaa karjanhoitoa. HARVARD BUSINESS REVIEW JA SLOAN MANAGEMENT REVIEW Harward Business Review ja Sloan Management Review, nuo kaksi kuuluisaa liikkeenjohdon lehteä, suorastaan pursuavat nyt ajatuksia siitä miten yksittäinen yritys voi lamasta selvitä, miten lamaa voi käyttää liiketoiminnassa hyväkseen ja miten voi estää joutumasta seuraavan laman uhriksi. Sloan Management Review lehden kevään 2009 numerosta otan esimerkiksi artikkelin Recession-Proofing Your Organization. Sen kirjoittaja Peter Navarro on professorina University of Californian Irvinen kampuksella. Artikkelin taustalla on 2000-luvun alkupuolella alkanut tutkimus, josta kirjakin on ilmestymässä. Perusajatus artikkelissa on se, että jos ja kun yrityksellä on oma selkeä ennustemalli tuleville talouden vaihteluille ja sen lisäksi strategia nousukausien menestyksekkäälle hyväksikäyttämiselle ja laskukausien vahinkojen minimoinnille, niin eipä ole hätää. Tutkimuksessaan hän on osoittanut, että yrityksen menestyksellä ja sillä, että yrityksellä on erityinen suhdannevaihtelujen hallinnan strategia, on vahva korrelaatio. Suhdannevaihtelujen johtamisen malli artikkelissa on kuvattu kaaviona. Sen keskeiset ohjeet koskevat ajoitusta. Seuraava suhdannejakso on ennakoitava kaikkine käänteineen nousukauden päättyminen, lamaan syöksyminen, laman pohjan saavuttaminen, nousun alku ja kiihtyminen. Muutoksiin on valmistauduttava ja toimenpiteisiin ryhdyttävä ajoissa. Kun talouden taantuminen alkaa nousta näköpiiriin, silloin olisi jo vähennettävä väkeä ja varastoja, lykättävä investointeja ja mietittävä tarkoin luotonanto. Laman aikana pitäisi rakentaa brandia mainonnalla, uudistaa markkinointimix, investoida ja vahvistaa tuotekehitystä sekä etsiä työkustannuksia alentavia ratkaisuja. Nousukauden häämöttäessä oli jo lisättävä ostoja, kasvatettava varastoja, avattava luotonantoa ja harkittava yritysostojakin.

17 15 Noinhan se on, mutta ei näytä olevan kovin yleistä yrityksessä. Harvalla on omaa erityistä suhdanteiden ennustemallia. Artikkelissa kyllä annetaan joitakin osviittoja miten sellaista voisi rakentaa, mutta kovin yleiselle tasolle se jää. Kuvana ja kaaviona asioita havainnollistetaan näin:

18 16 Harvard Business Review lehti kertoo puolestaan huhtikuun numerossaan miten laman vallitessa on markkinoitava. Artikkelin How to Market in a Downturn kirjoittajista John A. Quelch on professori ja Katherine E. Jocz tutkija Harvard Business Schoolissa. Artikkeli pohtii kuluttajamarkkinoinnin ongelmia. Lähtökohta on psykologinen tai ainakin psykologisoiva. Asiakkaat on jaettava ryhmiin heidän lamaan suhtautumisensa perustella, pelokkaista huolettomiin, ja sen mukaan miten he ostoksiaan luokittelevat, ovatko ostokset välttämättömyyksiä vain toisessa ääripäässä sellaisia, joista on helppo luopua. Molemmissa luokituksissa heillä on neljä perusluokkaa. Kuluttajat he jakoivat käyttäytymisen perusteella luokkiin Slam-onthe-Brakes, Pained-but-Patient, Comfortably-Well-Off ja Live-for-Today. Tuotteiden merkityksen perusteella luokat ovat Essentials, Treats, Postponables ja Expendables.

19 17 Luokituksilla syntyvässä 4-4 matriisissa vasemman laidan sarake ja alimmalla rivillä myös sen viereinen sarake merkitsevät varsin vakaita markkinoita, asiakkaat jatkuvat ostojaan. He voivat toki hieman valikoida mitä merkkiä ostavat, mutta muutokset eivät ole järisyttäviä. Toinen ääripää ovat oikean yläkulman kolme ruutua. Siellä ostot ja sen myötä markkinat supistuvat rajusti. Välimaastossa vahvat yritykset ja tuotemerkit menestyvät, muilla markkinat ja myynti supistuvat. Artikkeli tarjoaa ymmärrettävää, jopa tuloksiltaan itsestään selvää analyysiä. Lähtökohtaolettamuksena on tietenkin vaikeahkon pohja-analyysin asiakkaista ja yrityksestä itsestään onnistuminen. Se ei aina ehkä ole kovin yksioikoisesti ja yksiselitteisesti tehtävissä. Asiakkaita voi olla moneen lähtöön ja yritys itsekin joissakin asioissa markkinajohtaja ja toisissa heikko seurailija. Ehkäpä kuitenkin malli antaa ajattelulle aineksia. PBS- PRACTICE BASED STUDIES Käytännöt ja rutiinit ovat olleet tutkimuksen kohteena kauan. Toimintaa ja toimintatapoja on pyritty tehostamaan ja kehittämään varmaan viimeistään kivikaudelta. Esimerkkejä on runsaasti läpi historian. Kuuluisia esimerkkejä uudenlaisesta ajattelusta ja uusien työ- ja toimintatapojen kehittelystä riittää paljon. Nimekkäimpinä joukossa ovat Arkhimedes ja Leonardo da Vinci. Mitäpä muuta oli Taylorin työkään sata vuotta sitten. Se on työn tutkimista ja aiempaa tehokkaampien menetelmien kehittelyä. Sellaista työtä tehdään edelleen. Hieman erilaista tutkimusta teki Minzberg tutkiessaan johtajien työtä 1970-luvulla ja jo häntä ennen Lindblom tutkiessaan strategista päätöksentekoa 1960-luvulla. Kaikissa näissä ajatus oli sama, tutkimuskysymys oli what actors do. Taylorilla tavoite oli selvästi normatiivinen ja pragmaattinen, parantaa työn tehokkuutta. Minzbergillä ja Lindblomilla kysymys oli päästä selville siitä miten asiat oikeasti ovat, miten johdetaan tai strategioidaan. Johtaminen on johtamistyötä, jota voi eritellä. Strategia on strategiointia, työtä, jota voi kuvata ja eritellä. Samalla he tulivat rikkoneeksi myyttejä johtamisesta järkevänä ja rationaalisena toimintana. Kysymys ei silti ole siitä, että näin saataisiin paremmin todellisuutta vastaava kuva siitä mitä johtaminen tai strategiointi on. Kokonaisuuden pienempiin osiin pilkkominen ei välttämättä vie meitä lähemmäksi totuutta. Näin sanovat tutkijat nykyisin Tutkijat ovat viime vuosina kehittäneet käytäntöjen tutkimukseen runsaasti erilaisia lähestymistapoja ja metodisia ratkaisuja. Käytäntö voidaan näköjään määritellä kovasti monella tavalla. Kenttä alkaa olla jo hankalaa viidakkoa, ainakin näin ulkopuolisen silmin katsottuna. Käytäntöjen tutkimus on toisaalta aluetta, joka on kiintoisaa ja palkitsevaakin. Sillä kentällä näyttää uutta löytyvän vielä runsaasti. Tämän kevään Management Learning -lehden huhtikuun 2009 numero oli omistettu teemanumerona PBS tutkimukselle ja Organization -lehdenkin maaliskuun numero

20 18 sivusi aihepiiriä. Kirjoitukseni lähtökohtana on Silvia Gherardin johdantoartikkeli: The Critical Power of the Practice Lens Management Learning lehdestä. Käytännön määrittely vaihtelee nykyisin eri suutauksissa. Eräs keskeinen piirre on kuitenkin nähdä käytännöt kuin suurennuslasina tai kehyksinä, joilla tarkastelu keskitetään pieniltä näyttäviin yksityiskohtiin. Käytännöillä, vaikkapa rutiineiksi haukuttuina, on merkittävä asema arkisessa elämässä ja työssä. Niiden syntymisen ja kehittymisen prosessit ovat joskus ratkaisevan tärkeitä toiminnan kokonaisuudelle. Kovin rationaalisia eivät käytäntöjen perustelut tai syntyprosessit aina ole. Eräs merkittävä jako käytäntöjen määrittelyssä kulkee siinä määritelläänkö käytäntö ulkoapäin, sen säännönmukaisuuden, toimijoiden siitä luoman ja ylläpitämän yhteisen ymmärryksen ja sen toistuvuuden perusteella vai sisältäpäin toimijoiden ja käytäntöä luovien prosessien näkökulmasta. Ulkoapäin tarkasteltaessa käytännöstä tulee käytäntö kun se tulee käyttäjien parissa sosiaalisesti institutionalisoiduksi, yhteisö hyväksyy sen vallitsevaksi käytännöksi. Käytäntö on tällöin yhtä kuin rutiini. Se yhdistää toimijan ja toiminnan tai tehtävän. Käytännön voi toimija tai miksei tutkijakin identifioida käytännöksi jo ulkopuolisena tarkkailijana. Näin puhutaan esimerkiksi hyvistä käytännöistä ja halutaan niitä levittää. Tällaiset käytännöt ovat epävarmuuden välttämisen menetelmiä. Ne voivat paljastua myös vallankäytön välineeksi ja vallitsevien valta-asetelmien ylläpitämiseksi. Asioilla on hyväksytty tekemisen tapa. Tutkimuskysymykset voivat käytäntöjä tutkittaessa suuntautua käytäntöjen syntymiseen, niitä ylläpitäviin prosesseihin, niiden muuttumiseen yms. Olennaista on tässä institutionalisoituminen, käytännöt ovat yhteiskunnan tai yhteisön luomia itseään ylläpitäviä sosiaalisia rakenteita, joihin kuuluu osaamista, normeja ja arvoja. Sisältäpäin tarkasteltuna käytännöt ovat vielä monimutkaisempia ja moniulotteisempia. Ne syntyvät toimijoiden tietoisena kollektiivisena toimintana, joka luo suhteita ja yhteyksiä toimijoiden, toiminnan päämäärien ja tilanteiden, resurssien ja rajoitteiden muodostamassa maailmassa. Gherardin sanoin (s 117): Performing a practice therefore requires knowwing how to align humans and artefacts within a sociotechnical ensemble and therefore knowing how to construct and maintain an action-net, which is interwoven and deployed so that every element is a situated activity and that knowing-in-practice is always a practical accomplishment. Käytäntöjen hallitseminen on osaamista, tietoa, siitä miten toimitaan ihmisten, asioiden, laitteiden ja muiden toimintojen muodostamassa kokonaisuudessa, tilanteessa. Käytännöt ovat toimintaa ja niissä on aina myös subjektiivinen vivahteensa. Tutkimuskysymykset ovat usein tässäkin muotoa, miten käytännöt syntyvät.

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

TR Building Investment Research

TR Building Investment Research Uusien asuntojen kauppa Suomessa Kesäkuu 2015 Yhteystiedot: p. 040-595 3156 tuomasr@building-research.fi Data uusien asuntojen kaupasta Suomessa - myynti Asuntojen myynti - kuukausi (kesäkuu 2015) Yhtiö

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO 14.8.2013 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Esittely - Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey 3 / 2013 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World

Lisätiedot

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX

ICC Open Market Index 2013. Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC Open Market Index 2013 Ennakkotiedot 10.5.2013 ICC OPEN MARKET 2013 INDEX ICC OPEN MARKET INDEX INTRO ICC OPEN MARKET INDEX 2013 Tausta Talouden taantumassa yrityselämässä koettiin huolta markkinoilla

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Prosentti- ja korkolaskut 1

Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti on sadasosa jostakin, kuten sentti eurosta ja senttimetri metristä. Yksi ruutu on 1 prosentti koko neliöstä, eli 1% Kuinka monta prosenttia on vihreitä ruutuja neliöstä?

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011

Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen. Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Toimitusjohtaja Mikael Mäkinen Varsinainen yhtiökokous 8.3.2011 Saadut tilaukset kasvoivat 49 % MEUR 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 8.3.2011 3 Liikevaihto oli vuoden 2009 tasolla

Lisätiedot

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Pari vinkkiä lisätuloksen tekemiseksi ilman lisäkuluja. 09/13/13 Markkinointi, myynti, menestys. Kaupallistamista, kontakteja, kassavirtaa! Helsinki

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

Sijoittamisen trendit

Sijoittamisen trendit Sijoittamisen trendit Suvi Tuppurainen myynti- ja markkinointijohtaja, Nordnet Suomi 16.10.2013 Naisten ilta Pörssissä 1. Kehittyvien markkinoiden merkitys maailman taloudessa kasvaa Aasian osuus maailman

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

MUUTOKSEN JOHTAMISTA JA

MUUTOKSEN JOHTAMISTA JA MUUTOKSEN JOHTAMISTA JA JOHTAMISEN MUUTOSTA SANOMATALO, 25.03.2010 MICROSOFT JA IT-VIIKKO OMA TAUSTA PROJEKTIJOHTAMISTA VUODESTA 1979 TIETOTEKNIIKKAA, ENERGIAA, LENTOKONEITA, TEOLLISUUTTA, RAKENTAMISTA,

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet 1. Johdanto 1.1. Tässä eturistiriitoja koskevassa käytännössä määritetään, kuinka Plus500CY Ltd.

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010 Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Suomen Pörssisäätiö Riippumaton aatteellinen säätiö Tehtävänä arvopaperisäästämisen ja arvopaperimarkkinoiden edistäminen

Lisätiedot

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Sisältö Lyhyt lainaesite Hedgehog Oy Rapidfire lainaehdot Rapidfire testaus Miten Rapidfireen voi sijoittaa Yhteystiedot ã 2004 Hedgehog Oy E Koskinen / 2 Rapidfire-pääomalaina

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

MAB7 Loppukoe 25.9.2014

MAB7 Loppukoe 25.9.2014 MAB7 Loppukoe 25.9.2014 Jussi Tyni Lue tehtävänannot huolellisesti. Tee pisteytysruudukko konseptin ekalle sivulle yläreunaan! Valitse kuusi tehtävää, joihin vastaat. Muista että välivaiheet perustelevat

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot