PERTTI KETTUNEN PERTIN LUKEMAA KEVÄÄLLÄ 2009 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA. Strategiklubi ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERTTI KETTUNEN PERTIN LUKEMAA KEVÄÄLLÄ 2009 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA. Strategiklubi ry www.strategiklubi.fi"

Transkriptio

1 Strategiklubi ry PERTTI KETTUNEN PERTIN LUKEMAA KEVÄÄLLÄ 2009 JA STRATEGIKLUBIN MUITA KUULUMISIA Kiitos luottamuksesta, totesi klubin uusi oltermanni Juha Koskinen kevätkokouksessa Jyväskylän yliopistolla. Taustalla klubilaiset Ilkka Hämäläinen ja Heikki Tervanen Jäsenkirje 2/2009

2

3 1 AINUTLAATUINEN STRATEGIKLUBI 2 VIESTEJÄ MAAILMALTA 3 Niin syvä on kuin pitkäkin 3 Euroopan maiden vauraus 6 Yrittäjät ja lama 6 Kiina, Intia, Japani ja globalisaatio 8 Entäpä ne kaikkein rikkaimmat 10 Opiskelun kustannukset 10 Opintolainojen outo yksityiskohta 12 KUNTIEN TALOUSONGELMAT 12 ULKOISTAMISEN KOLMAS VAIHE 13 HARVARD BUSINESS REVIEW JA SLOAN MANAGEMENT REVIEW 14 PBS PRACTICE BASED STUDIES 17 Anna-Maija Lämsä MINNE MATKA TALOUSTIETEELLINEN KOULUTUS 22 Paavo Lintula TYÖHYVINVOINTI 28 TUTKIMUSSEMINAARIN KUULUMISIA 32 KLUBIN TAPAHTUMIA KUVIEN KERA 34 KLUBINEUVOSTON YHTEYSTIEDOT 40 Strategiklubi ry (Jyväskylä) Hallitus : Oltermanni, pj. toimitusjohtaja Juha Koskinen, Wellcon Development Oy, varapj. toimitusjohtaja Risto Jämsen, Jykes Oy, Past Oltermanni Mirja Yli-Erkkilä, Tana Oy sekä jäsenet tutkimusjohtaja Hannakaisa Isomäki, Tietotekniikan tutkimusinstituutti TITU, liiketoimintajohtaja Esa Koivula, Vapo Oy, konttoripäällikkö Aila Nieminen, HB-Betoniteollisuus Oy, varatoimitusjohtaja Seppo Nieminen, Keski-Suomen Osuuspankki ja toimialajohtaja Heikki Tervanen, Keskimaa Osk. Taloustieteiden tiedekunnan edustajana dekaani Jukka Pellinen sekä virkailijoina emeritusprofessori Pertti Kettunen ja klubisihteeri Pirjo Heikkinen, Jyväskylän yliopisto/viestintäpalvelut.

4 2 AINUTLAATUINEN STRATEGIKLUBI Tulin mukaan strategiklubin toimintaan vasta muutama vuosi sitten. Alusta pitäen huomasin klubin olevan jotain erityistä. Toiminnan pohja oli rakennettu jo aikanaan vankaksi. Klubissa pääsi tutustumaan monenlaisiin ihmisiin, joita yhdisti halua oppia, kehittää itseään ja rakentaa ystävyyssuhteita. Klubin selkärangan ovat muodostaneet ja muodostavat Pertti ja Pirjo. Pertin ainutlaatuisen laaja kokemus ja älyn terävyys ovat ilahduttaneet klubilaisia tutkimusseminaarissa, yritysvierailuillamme, keskusteluilloissamme ja mm. tässä julkaisussa. Pirjon ansiosta klubin rattaat pyörivät ja asiat hoituvat. Olemme viime talvena tehneet klubin kehittämiseen tähtäävää strategiatyötä. Olemassa olevalle pohjalle meidän on hyvä rakentaa myös uudistuneita toimintamuotoja. Henkisen kasvun ja ystävyyden lisäksi haluamme klubin jatkossa olevan myös yhteiskunnallisen keskustelun aktivaattori. Kehitämme uusia toimintoja, joissa käytäntö ja tiede pääsevät monialaisesti keskenään vuorovaikuttamaan. Haluamme klubin toiminnassa myös hyödyn ja huvin yhdistyvän. Perinteisiä toimintamuotojamme edustavat erilaiset keskusteluillat hieman filosofisemman pohdinnan ja yrityselämän kysymysten merkeissä. Tutkivat yritysvierailut, tutkimus-seminaari ja Pertin lukemaa ovat toimintamme kivijalkaa, kuten myös uuden vuoden tanssiaiset. Yhteiskunnallista vaikuttamista harjoitamme jatkossa erityisesti säväyttävien seminaarien muodossa. Jyväskylän yliopiston taloustieteellisen tiedekunnan kanssa olemassa olevaa yhteistyötä haluamme aktivoida ja jalkauttaa käytäntöön. Luomme uudentyyppistä pienryhmätoimintaa esimerkkinä kokkaavat strategit ja uutena ideana kiinnostavien persoonien ympärille rakentuvat tarinaillat. Meillä on nykyisellään noin sata jäsentä. Haasteemme on jäsenistömme aktiivisena pitäminen mutta myös uusien jäsenten hankinta. Haluamme klubin olevan jäsenilleen tärkeä, merkityksellinen vähintään yhdessä toimintamuodossa. Klubiin ei kenenkään tarvitse kuulua. Ihmisille, jotka haluavat oppia ja kehittää itseään, jotka ovat kiinnostuneita tutustumaan monialaisesti asioihin ja ihmisiin sekä kiinnostuneita vaikuttamaan asioihin positiivisesti tarjoamme virikkeellisen ja ainutlaatuisenkin yhteisön. Jäsenistömme kattaa jatkossa eri ikäluokat opiskelijoista senioreihin. Uudistettu toimintaajatuksemme on: Klubi on strategisen näkökulman puolestapuhuja, monialainen käytännön ja tieteen yhdistäjä. Toiminnallaan klubi tukee elinikäistä oppimista ja henkistä kasvua, rakentaa ystävyyttä ja verkostoja sekä herättää keskustelua. Strategiklubissa hyöty ja huvi ovat samassa paketissa. Niin, ja mitä se strateginen näkökulma tarkoittaa? Se tarkoittaa päämäärätietoista aktiivista suhtautumistapaa esim. omaan elämään, organisaatioon, yhteisöön ja yhteiskuntaan. Hyvää kesää kaikille nykyisille ja uusille jäsenillemme Juha Koskinen Oltermanni

5 3 VIESTEJÄ MAAILMALTA Niin syvä on kuin pitkäkin Maailman lehdistö ja Suomenkin toi pitkin kevättä aina vain synkempiä ennusteita laman syvyydestä ja pituudesta. Toukokuulla mieli alkoi hivenen kääntyä. Optimistiakin ajatuksia heiteltiin jo. Aikaisemmista lamavuosista 1930-luvun lama on kuitenkin hyvä vertailuperusta. Sitä voi pitää mittana, sillä niin syvälle on vielä runsaasti matkaa. Silloin Yhdysvalloissa tuotanto supistui 25%, työttömiä oli pahimmillaan 16 miljoonaa. Euroopassa monien maiden työttömyys oli 20-25%. Suomessa laman aikana ansiot olivat pudonneet 20% mutta laskeneet olivat myös elinkustannukset, joten todellinen pudotus ei ollut aivan niin suuri. Nyt palkanalennukset on useimmiten korvattu lomautuksilla. Työttömiä oli vaikeimpana aikana virallisten tilastojen mukaan , todellisuudessa paljon enemmän. Maatiloja pakkohuutokaupattiin lamavuosina yli Lama ei koske vain teollisuusmaita, se iskee voimalla myös kaikkein köyhimpiin maihin. Economist maaliskuun puolivälin numerossaan arvioi maailmanpakin raporttien perusteella, että 65 miljoonaan ihmisistä putoaa takaisin äärimmäiseen köyhyyteen alle 2 dollarin päivätuloille, mikä merkitsee lapsikuolleisuuden kasvussa lasta. Autoteollisuus. Teollisuuden kysynnän ja tuotannon supistuessa ovat erityisesti ne kehittyneet teollisuusmaat, joissa vielä on autoteollisuutta voimakkaasti lähteneet tätä teollisuuden alaansa puolustamaan. Yhdysvallat, Ranska, Saksa ja Japani ovat olleet vahvimmin äänessä. Autoteollisuus on suuri ala, jonka vaikutus ulottuu laajalle toimittajaverkoston välityksellä. Autoteollisuus on myös eräs viimeisiä vanhoja suurteollisuuden aloja, joka kehittyneissä maissa on vielä merkittävä. Teollisuudenalana se on monessa maassa erityinen ylpeydenaihe, maan imagon osatekijä. Se on myös työllistäjänä suuri ala. Melkoinen osa muusta teollisuudesta on jo siirtynyt uusiin kehittyviin teollisuusmaihin, kodinkoneet ja elektroniikka käyvät hyvin esimerkistä, tekstiiliteollisuus samoin. Autotehtaiden valtiollistaminen tai mittavat tukipaketit herättivät alkuvaiheessa vastustusta, summat ovat suuria ja valtiokapitalismi ei houkutellut. Yhdysvalloissa GM:n ja sen työpaikan pelastaminen nielee kymmeniä ja taas kymmeniä miljardeja dollareita ja Saksassa Opel halutaan pelastaa mihin hintaan tahansa. Saksassa markkinatalouden voimakkaimmat kannattajat pelkäävät jo, että vahva teollisuuden tukeminen ja valtiollistaminen merkitsevät, että Saksasta tule entisen Itä- Saksan kevytversio East Germany lite. Ranskassa valtio tuli tukemaan Peugeot Citroen eli PSA ja Renault valmistajia 6 mrd euron summalla. Autoteollisuus työllistää Ranskassa välittömästi henkeä ja välillisesti vielä 2, 5 miljoonaa lisää. Valtion huoli on ymmärrettävissä kun työttömyys lähenee jo 9%:n rajaa.

6 4 Mitä on tapahtunut kevään mittaan autoteollisuudessa? Toukokuuhun mennessä tilanne on alkanut selkeytyä, joskaan ei ole vielä ratkennut. Chrysler sai kyllä jo velkasaneerauksessa valmiiksi ja suunnitelman yrityksen tervehdyttämiseksi hyväksytyksi. Suunnitelmasta tihkuneiden tietojen mukaan vakuudettomien lainojen antajille tarjotaan vain 5 senttiä dollarilta. Autotyöläisten järjestöt ovat autoalalla merkittäviä velkojia eläke- ja työterveysjärjestelmien haltijoina. Niinpä liittoja lähellä oleva säätiö saa omistukseensa lähes 70% yrityksestä. Yhdysvaltain ja Kanadan hallitukset saavat yhteensä runsaat 10% omistuksesta. Fiat saa kuitenkin määräysvallan yhtiössä. Sen omistusosuus on nyt 20%, mutta voi nousta myöhemmin 35 %:iin. Tehtaita suljetaan, väkeä vähennetään. Fiat sai kaupassa itse asiassa jakelukanavan ja vastuun yhtiön kehittämisestä. GM on pyrkinyt eroon niin väestä kuin ulkomaisista yhtiöistään, mutta silti sekin joutui Chapter 11 saneeeraukseen. Konkurssi ja yrityksen alasajo merkitsisi työpaikan menetystä teollisuudessa ja usean tuhannen autokauppiaan leivän loppumista. Toiminnan, omistuksen ja velkojen uudelleenjärjestely on vielä hyväksyttävä erikseen ja vie aikaa kuukauden tai pari. Päävelkojat ovat kuitenkin luoneet suuntaviivat järjestelylle. Niiden mukaan yritys itse asiassa valtiollistetaan. Yhdysvaltain hallitus, jonka sijoitukset yritykseen tulevat nousemaan 50 miljardiin saa omistuksesta 60%, Kanadan hallitus ja Ontarion osavaltio antavat rahaa 12.5 miljardia ja saavat 12% omistuksesta. Autotyöläisten liiton eläkeläisten sairausvakuutuskassa saa 20 miljardin saatavistaan 17,5% omistuksesta ja 27 miljardin vakuudettomien lainojen antajat saavat 10% omistuksesta. Tässäkin käy niin, että tehtaita suljetaan, väkeä vähennetään ainakin , automerkkejä lopetetaan ja kaikkea mahdollista kaupaksi käyvää myydään. Saab on myynnissä, Opel jo myyty Magnalle kanadalais-itävaltalais-venäläiselle autonosatuottajalle ja sopimusvalmistajalle. Opelin tuotantoa ja markkinoita ennakoidaan siirtyvän Venäjälle. Niinhän tapahtui myös Opelille viime sodan jälkeen, nyt varmaan automerkki kuitenkin säilyy Venäjällä valmistettavissa autoissa. Mitä tämä oikein merkitsee? Onko markkinatalouden kiivain levittäjä luopunut periaatteistaan? Sitähän se näyttää. Ongelmat ovat kasvaneet niin suuriksi, että sisäpoliittiset näkökohdat kevyesti rusensivat markkinatalouden ideat luvun protektionismiin ja jyrkkään valtion menojen karsimiseen ei luisuttu, ei Yhdysvalloissa erikä muuallkaan. Pikemminkin menoja lisätään elvytyksen merkeissä ja valikoituja kohteita suojellaan kansallisen edun nimissä. Lehdissä on käytetty sanoja talouspatriotismi ja talousnationalismi. Mitä tästä seuraa, se jää nähtäväksi. Markkinatalouden kirkkain kiilto on kuitenkin himmentynyt. Toukokuun Fortune oli tehnyt laajan ja hyvin myönteisen jutun Fordista ja sen uudesta toimitusjohtajasta Alan Mulallysta. Hänet nähtiin suorastaan amerikkalaisen autoteollisuuden sankarina, joka pelastaa Fordin, ainoan jäljellä olevan suuren itsenäisen autovalmistajan. Mulally on taustaltaan lentokoneinsinööri ja tuli Fordille

7 Boeingilta. Hän on saanut muutamassa vuodessa paljon aikaan. Fordin markkinaosuus yksityishenkilömarkkinoilla ja samoin sen pörssikurssi ovat nousussa. Mitä hän sitten on tehnyt: Heti aluksi vuonna 2006, jolloin rahaa vielä sai edulliseen hintaa markkinoilta, hän lainasi 25 mrd USD, joten yrityksellä on rahaa, eikä sen markkinoiden romahtaessa ole tarvinnut ainakaan vielä turvautua valtion lainoihin ja alistua niiden ehtoihin. Hän neuvotteli ammattiyhdistyksen kanssa uudet sopimukset, joilla työkustannukset putosivat 76 dollarista 55 dollariin tunnilta. Jaguar ja Land Rover myytiin Intian Tatalle vuonna 2007 jolloin niistä vielä sai hintaakin. Volvokin on järjestetty myyntikuntoon, mutta kauppoja ei ole vielä syntynyt Tappiota Ford tekee yhä, viime vuonna 12,6 mrd USD ja tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,7 mrd. Tavoitteena on tehokkaammat, pienemmät autot ja keskittyminen FORD brandiin. Sähköauto pyritään saamaan markkinoille jo Vuonna 2013 tavoitteena on myydä 2 miljoonaan autoa. Ei Fordinkaan selviäminen aivan itsestään selvä asia ole. Entä muualla? Oman tuotannon ja työpaikkojen suojaaminen on lisääntynyt kaikissa maissa. Maailman kansainvälinen kauppa supistuu tänä vuonna ehkäpä 10%. Kehittyvät maat turvautuvat ensisijassa tulleihin ja erilaisiin tuonnin vaikeuttamisen keinoihin. Kehittyneet maat tukevat suoraan ja epäsuorasti oman maan tuotantoa ja vientiä. Ero 1930-lukuun on selvä. Silloin korkeat tullit olivat kaikissa maissa keskeinen suojautumisen keino. Se vain pahensi lamaa silloin eikä ongelmilta nytkään vältytä. Ongelmat eivät ole yksin yritysten, kansataloudet, osavaltiot, kunnat ja muut julkisyhteisöt ovat ongelmien keskellä nekin. Suomen kuntien ongelmat ovat jokapäiväistä uutisantia. Fortune -lehden huhtikuun alun numerossa oli tarinaa Kaliforniasta. Menestyvänä ja mahdollisuuksien paikkana mielissämme kuvasteleva Kalifornia on konkurssin partaalla ellei jo suorastaan konkursissa. Siellä on alueita, joissa työttömyysprosentti on Yhdysvaltojen huippua, 25,6%, siellä on eniten asuntojen pakkohuutokauppoja, yli puoli miljoonaa, suurin väestökato lähes vuodessa, suurin osavaltion budjetin alajäämäisyys ja Yhdysvaltojen osavaltioista huonoin luottoluokitus. Silicon Valley ei yksin riitä osavaltion menestyksen takaajaksi. Tulevasta Economist ennustaa, että keskeinen muutos tulevaa uutta taloutta rakennettaessa on joustavuus. Tämä eufemismi, niin kuin Economistkin sitä nimittää, merkitsee, että yrityksille tulee ja on tultava helpommaksi ja halvemmaksi irtisanoa eli erottaa työntekijöitään. Lehden omin sanoin: The bare truth is that the more easily jobs can be destoyed the more easily new ones can be created. Työllisyyden ja yritysten tukeminen on perusteltua, jos lama on lyhyt, mutta kun se nyt ei ehkä olekaan, niin rakenteiden on annettava uudistua. Vanhat työpaikat eivät palaa, eivät espanjalaisille muurareille eivätkä Wall Streetin meklareille. Yhdysvalloissa

8 6 työmarkkinat ovat joustavat. Siellä on maaliskuun loppuun mennessä hävinnyt 5,6 miljoonaa työpaikkaa ja lisää häviää ainakin puolimiljoonaa joka kuukausi. Toukokuun lopussa työttömiä on jo ainakin 7 miljoonaa. Maa on väkiluvultaan 60 kertaa Suomen kokoinen, joten väkilukuun suhteutettuna 7 miljoonaa vastaisi runsasta työtöntä Suomessa. Luku ei ole puoltakaan Suomen nykyisestä työttömien määrästä. Työttömyysturva on tosin Yhdysvalloissa niukkaa, alle puolet työttömistä saa jostakin lähteestä avustusta. Kiinassa työpaikkoja on arvioiden hävinnyt jo 20 miljoonaa. Euroopan maiden vauraus Maalis-huhtikuun vaihteen Economist sisälsi myös Euroopan maiden keskinäisen hyvinvoinnin vertailun. Se on tehty vertailemalla maiden bruttokansantuotetta henkeä kohden. Taulukossa Euro-maat on kursiivilla, oman valuuttansa säilyttäneet normaalitekstillä. Lama on muuttanut valuuttakursseja ja heikentänyt joidenkin oman valuuttansa säilyttäneiden maiden kuten Englanti ja Ruotsi, asemaa. Tanska on onnistunut säilyttämään paikkansa vauraimpien joukossa ja samoin Suomi. Yrittäjät ja lama Yrittäjät ja uudet yritykset ovat luovan tuhon enkeleitä, niinhän Schumpeter sanoi. Yrittäjyys näyttää myös viriävän jopa kukoistavan näinä aikoina. Monilla aloilla lama ei ole yrittäjiin iskenyt, ei ainakaan niin kovasti kuin suurteollisuuteen. Silicon Valley voi edelleen hyvin. Yrittäjät ja heidän yrityksensä myös työllistävät. Economist listaa viisi yrittäjyyteen liittyvää myyttiä ja pyrkii ne romuttamaan.

9 7 Ensiksikin yrittäjät eivät ole kuten usein ajatellaan omituisia yksin yrittäjiä. Yrittäjyys ja yrittäminen on sosiaalista toimintaa, heillä on verkostonsa ja ystävänsä, niitä he tarvitsevat yrittämisessä. Yrittäjyys kukoistaa klustereissa. Yhdysvalloissa on kuusi erityistä yrittäjyyden klusteria Silicon Valley, New York, Los Angeles, San Diego, Boston, ja Austin. Toiseksi yrittäjät eivät ole nuoria hullunrohkeita ihmisiä. Monet uusista tietotekniikkaan liittyvistä yrityksistä ovat tällaisten nuorten luomia. Mutta pääosa on varttunutta väkeä. Kolmanneksi yrittäminen ei ole aina tai edes pääosin riskipääomaa ja sijoittajia edellyttävää. Yrittämisen toimialoista vain kapea siivu, tietotekniikka, puolijohdeteknologia, bioteknologia ja telekommunikaatio ovat aloja, joilla pääomasijoittajaa tarvitaan, mutta useimmilla muilla ei. Googlen perustajakin tarvitsi vain yhden miljoonan dollareita ja se löytyi lähipiiristä. Neljänneksi vastoin yleistä käsitystä yrityksen perustaminen ei edellytä mitään ihmeellistä innovaatiota, hyvä oivallus tarpeesta ja sen tyydyttämisen tavasta riittää. Viidenneksi, yrittäjyys ei ole vain pienten yritysten asiaa. Lehti nimeää Jack Welchin ja Jorma Ollilan tosiyrittäjiksi, vaikka isoissa yrityksissä toimivatkin. Onko yrittäjyydestä sitten laman nujertajaksi? Ehkäpä ne eivät siihen kykene, mutta niiden joukosta kasvat ne tulevaisuutta muokkaavat uudet ja uudenlaiset yritykset. Miten ja missä yrittäjillä on parhaat mahdollisuudet, siitä Economistin mukaan voi tehdä johtopäätöksiä mm. seuraavien taulukoiden avulla, joista jälkimmäisessä Suomi on mukana oikein hyvällä paikalla.

10 8 Kiina, Intia, Japani ja globalisaatio Kiina ja Intia ovat maanosan suuruisia niin väestöltään kuin resursseiltaan. Japani on ollut eräs merkittävä tekijä maailmantaloudessa. Niiden voisi ajatella selviävän tällaisten lamojen yli muita helpommin aivan omin voimin. Näyttää kuitenkin siltä,

11 9 että ne ovat kietoutuneet globaaliin talouteen yhtä tiukasti kuin muutkin. Varsinkin Kiina on viimeisen neljännesvuosisadan aikana hyötynyt globalisaatiosta ehkä enemmän kuin mikään muu maa. Vuonna 2000 Kiinassa oli ulkomaalaisten omistamaa yritystä, viime vuoden lopulla niitä oli jo Investoinnit Kiinaan olivat viime vuonna yhteensä 1,76 biljoonaan dollaria eli noin 40% Kiinan bruttokansantuotteesta. Kiinan näkökulmasta maailma on kaksinapainen. Siinä on Yhdysvallat laskeva tähti ja Kiina nousevan maailman aurinko ja valtias. Eurooppa on vain pieni saari horisontissa. Siitä ei tarvitse välittää edes näinä lama-aikoina. Maailma on kaksinapainen G2 maailma. Japanin kehitys päättyi oikeastaan luvun päättyessä. Seuraava vuosikymmen oli laman vuosia, sitä seuraavallakaan se ei päässyt kehityksen vauhtiin. Viimeiset viisi vuotta kehitys on ollut näyttävää, mutta nyt talous taantuu jälleen. Tänä vuonna päädytään vuoden 1993 tasolle. Japanin julkisen talouden velka nousee ensi vuonna ennusteiden mukaan 200%:iin bruttokansantuotteesta, joten paljon varaa elvyttämiseen ei ole. Kaksi kiintoisaa kuviota maalis-huhtikuun vaihteen Economist lehdessä havainnollistaa globalisaation voimaa ja nyt tapahtuneen käänteen äkkijyrkkyyttä. Ensimmäinen kuvio kuvaa maailmankaupan prosentuaalista muutosta edellisestä vuodesta. Kuvion kattamana aikana kauppa ei ole vähentynyt kuin pari kertaa. Tälle vuodelle ennustettu 9%:n vähennys on ennenkuulumattoman suuri. Toinen kuvio havainnollistaa maailman vuosittaista uutta valmistunutta kauppalaivatonnistoa. Uusien laivojen määrä ja kuljetuskapasiteetti on kasvanut huikeasti ja kasvaa edelleen. Laivoja on rakenteilla ennätysmäärät. Viime aikoina valmistuneista laivoista suuret määrät kelluu jo Kaukoidän satamissa toimettomana. Kuviot havainnollistava hyvin sitä, kuinka olemme rakentaneet jatkuvalle ja kiihtyvälle kasvulle perustuvan maailman. Se on kuitenkin näköjään uskonvarainen ja hyvin häiriöherkkä. Luottamuksen rakoileminen suistaa koko maailman kasvun radalta.

12 10 Entäpä lama ja ne kaikkein rikkaimmat? Huhtikuun alkupuolen Economist pohti heidän kohtaloaan näinä vaikeina aikoina. Huonosti heillekin on käynyt, ainakin suhteellisesti. Globaali dollareissa mitattujen miljardöörien määrä on pudonnut 1125:stä 793:een ja miljonäärien määrä yksin Yhdysvalloissa 9,2 miljoonasta 6.7 miljoonaan. Kolmanneksen on molempien määrä vähentynyt yhdessä vuodessa. Huippurikkaiden määrä kasvoi nyt päättyneen nousukauden aikana nopeasti ja vahvasti. Tulojen ja vaurauden kasvu keskittyi jo aiemmin hyvin ansainneisiin ja tuloerot kasvoivat. Yhdysvalloissa 0,1% huippu ansaitsi nyt 2000 luvulla keskimäärin noin 80 kertaa sen mitä 90%:n valtaväestö. Huippurikkaat muodostivat jo oman joukkonsa. Siihen kuuluva on voinut syntyä Pariisissa, työpaikka voi olla Lontoossa, rahat Sveitsissä ja yritystoiminta Cayman saarilla. He eivät olleet oikeastaan minkään maan kansalaisia, he muodostivat oman Richistanin. Maailman 400 rikkaimman henkilön omaisuus oli vuonna 1982 yhteensä 92 miljardia dollaria, mutta 2006 jo 1,25 biljoonaa dollaria. Listalle pääsemiseen vuonna 1982 tarvittiin 75 miljoonan dollarin omaisuus, mutta vuonna 2006 oli oltava jo miljardööri. Monien luksustuotteiden myynti on laskenut, kaikkein hienoimpien hotellien varauskirjat eivät enää aina ole täynnä, mutta sampanjan vienti on laskenut vain 4%. Muiden sijoituskohteiden epävarmuuden vuoksi kultaan sijoittaminen on kasvanut yli 60%. Opiskelun kustannukset Suomessa pohditaan ajoittain ja laman vaikutuksesta nytkin, opiskelijoiden taloudellisia ongelmia. Miten opintoraha riittää, miten opiskeluna rahoittamiseen on työtilaisuuksia tarjolla ja nyt juuri yliopistouudistuksen vaikutuksia. Suomessa

13 11 koulutuksen asiat ovat hyvin lama-ajasta huolimatta. Ongelmat eivät ole ylitsepääsemättömiä. Yhdysvalloissa, tuossa markkinatalouden esimerkkimaassa, asiat ovat mutkikkaampia. Maassa on julkisen varoin rahoitettuja yliopistoja, mutta myös yksityisiä. Yksityisiä yliopistoja pitävät opiskelijat ja heidän vanhempansa monesti parempina tai ainakin houkuttelevampina kuin julkisia. Korkeakouluopiskelunsa aloittavien määrä on kasvanut viimeisten 20 vuoden aika noin :sta :een. Yksityisissä yliopistoissa opiskelukustannukset ovat samana aikana nousseet nelinkertaiseksi, kuluttajahintaindeksi ei edes kaksinkertaiseksi. Intoa opiskeluun on, mutta yhdenkin lapsen opistojen rahoitus on monille perheille oman talon hankintaan verrattava ponnistus. Yksityiset yliopistot ovat kilpailukykyään vahvistaakseen investoineet nyt päättyneen nousukauden aikana runsaasti niin kiinteistöihin kuin henkilökuntaan ja opiskelijapalveluihin. Rahaa on kertynyt lahjoituksin ja rahastojen tuottoina. Siltikin monet yliopistot ovat velkaantuneet pahasti. Huhtikuun Fortune kertoo kehityksestä ja tilanteesta esimerkkinään Middlebury College Vermontista. Yliopisto on investoinut viimeisten 10 vuoden aikana ainakin parisataa miljoonaa uusiin rakennuksiin tutkimuskeskuksista kirjastoon, asuntoloihin ja jäähalliin. Velat ovat kasvaneet 5 miljoonasta 270 miljoonaan. Investoinnit ovat kannattaneet ainakin siinä mielessä, että hakijamäärät ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa 43% ja noin 7000 hakijasta voidaan yliopistoon ottaa vuosittain noin 20%. Taloudesta on tullut paha ongelma. Yliopistolla on paljon velkaa, sen rahastot olivat parhaimmillaan noin 900 miljoonaa, mutta niiden arvosta on nyt hävinnyt 200 miljoonaa. Täyden hinnan maksava opiskelija joutuu maksamaan nyt dollaria vuodessa. Nelivuotisen tutkinnon hinta on siis Hintaan sisältyy myös asuminen. Hinta ei ole yhtään pienempi kuin kaikkein parhaimpina pidetyissä yliopistoissa. Kysyntää on ollut enemmän kuin aloituspaikkoja tarjolla ja hintaa on pidetty myös laadun kriteerinä. Täyden hinnan maksavia opiskelijoita on on ollut noin puolet kaikista, muut ovat saaneet tukea yliopistolta. Middlebury on käyttänyt opiskelijoiden tukemiseen viime vuosina yli 30 miljoonaa vuosittain. Nyt tämän tuen määrä on ongelma sekin. Suurempia säästöjä etsitään normaaleja teitä. Opiskelijapalveluja on leikattu. Investointisuunnitelmat ja palkat on jäädytetty, huippupalkkoja leikattu ja aikaistettua vapaaehtoista eläkkeelle siirtymistä varten on luotu järjestelmä. Tuloja pyritään lisäämään tutkintokoulutuksen ulkopuolisella koulutuksella erityisesti kielikoulutuksella ja kielten opiskelun tietokoneohjelmilla. Missä määrin nämä keinot riittävät jää nähtäväksi. Paljon riippuu artikkelin mukaan uusista tulolähteistä, eläkkeellesiirtymisohjelman onnistumisesta ja opiskelijoiden vanhempien mahdollisuuksista tulojen pienentymisestä tai työttömyydestäkin huolimatta rahoittaa jälkikasvunsa opintoja.

14 12 Opintolainojen outo yksityiskohta Englannissa on vanhoja ennen vuotta 1998 otettuja opintolainoja, joiden korot määräytyvät vuosittain maaliskuun kuluttajien hintaindeksin muutoksen mukaan. Korko on yhtä suuri kuin inflaatioprosentti. Tänä vuonna on tilanne ainakin Englannin hallitukselle ongelmallinen. Maaliskuun kuluttajien hintaindeksin vuotuinen muutos oli 0,4%, eli hinnat olivat alemmat kuin vuotta aikaisemmin. Siis syyskuussa alkavan tulevan lukuvuoden opintolainojen koron pitäisi olla 0,4%. Sen mukaisesti valtion pitäisi maksaa lainaa ottaneille opiskelijoille. Uudemmissa lainoissa sitominen ei ole yhtä tiukka, mutta sanamuoto viittaa samantapaiseen yhteyteen koron ja rahanarvon muutosten välillä. Ongelmaa ei ole vielä ratkaistu, hallitus pohtii ja on luvannut, että kyllä se syyskuuhun mennessä ratkeaa. Mitä tästä voisi oppia? Ehkäpä opetus on se, että aina joku hyötyy lamastakin ja se, että hieman olisi ajatusaikaa annettava myös vähemmän todennäköisille tulemille. Asiasta raportoi Economist huhti-toukokuun vaihteen numerossaan. KUNTIEN TALOUSONGELMAT Suomessa kuntien talousongelmia pyritään ratkaisemaan aivan kuin muita keinoja ei olisi kuin säästäminen, leikkaaminen ja ulkoistaminen. Määrärahoja leikataan, väkeä vähennetään, toimintoja siirretään yksityisten hoidettavaksi. Talous saadaan ehkä lähemmäksi tasapainoa, mutta asioiden hoito kärsii. Uusia tapoja asioiden hoitamiseksi etsitään, mutta lainsäädäntö, sopimukset ja ihmisten vaikeus hyväksyä uutta helposti heikommaksi uskottua tapaa ovat muutosten tiellä. Verojen ja maksujen nostaminen on usein viimeinen keino, jostakin syystä aivan turhaan liian vaikea asia päätöksentekijöille. Aivan samanlaisia näyttävät ongelmat ja ratkaisut olevan muuallakin. Eikä juuri parempia vastauksiakaan ole näköpiirissä. Kesäkuun alun Economist kertoi Yhdysvaltojen kaupunkien talousongelmista ja niiden ratkaisuista. Monissa merkittävissä kaupungeissa menot uhkaavat nousta 10-20% tuloja suuremmiksi. Yhdysvalloissa kaupunkien mahdollisuudet vaikuttaa tuloihinsa ovat rajalliset. Joillakin niistä ei ole lainkaan itsenäistä verotusoikeutta, ne ovat osavaltion rahoituksen varassa. Joillakin taas on mahdollisuuksia esimerkiksi arvonlisäveron kaltaiseen verotukseen, mutta siihen voi olla vaatimuksena osavaltion lupa tai kaupunkilaisten äänestyksellä antama lupa. Kiinteistövero on ehkä yleisin kunnallinen ero. Maksuja kunnallisista palveluksista voi olla mahdollista käyttää tulojen keräämiseen, jätteet, vesi ja muut Suomessa tavanomaiset palvelut voivat olla kunnallisia ja maksullisia, mutta eivät aina. New Yorkissa on ehdotettu viiden sentin maksua muovikasseille.

15 13 Päälinja on kuitenkin sama tavanomainen, leikkauksia, lomautuksia, vähennyksiä. Henkilökuntamenot, palkat, eläkkeet ja sosiaalikustannukset ovat suurin menoerä amerikkalaisissa kaupungeissa. Ne vievät budjetista 60-80%. Ne ovat aina ensimmäisenä esillä kun säästöjä etsitään. Economist kertoo koko joukon esimerkkejä amerikkalaisesta säästämisestä. Uusien työntekijöiden rekrytoinnin kielto on tavanomainen keino. Eläkkeelle jäävän muihin töihin siirtyvän tai muista syistä poistuvan tilalle ei palkata ketään. Jäljelle jääneet saavat työt hoitaa. Palkankorotuksista on luovuttu tai niitä on lykätty. Parin viikon palkattomia lomia on ehdotettu työntekijöille, joisssakin paikoin hyväksyttykin. Lyhennetty työviikko kaikille poliiseja myöten ja sen mukaisesti pienempi palkka on eräs käyttöön otettu ratkaisu. Tehtävien ja niiden mukana henkilökunnan vähentäminen on New Yorkissa esillä 3800 henkilön osalta ja väkeä vähennetään muuallakin. Kaupunkilaisia on pyydetty talkoisiin, vapaaehtoistyöhön, esimerkiksi nuorisotyössä ja muissa sosiaalipuolen tehtävissä. Kaupungin työntekijät voivat ottaa hoitaakseen tehtäviä oman toimialueensa ulkopuolelta. Toledossa Ohiossa kaupungin pormestari leikkaa kaupungin puistojen nurmikoita oman virkansa ohessa. Kovin paljon uutta ja Suomessa soveltamiskelpoista ei noissa keinoissa ole. Ehkäpä Suomessa olisi selvintä korottaa veroja, ainakin tilanteissa, joissa säästämisen tie alkaa olla kivikkoista. Se olisi monesti selkeä ja hyväksyttävä ratkaisu. ULKOISTAMISEN KOLMAS VAIHE Toimintojen ulkoistamisessa on alkanut kolmas vaihe. Teollisuustuotannon ja informaatioteknologian ulkoistamisen jälkeen on nyt alkanut maatalouden globaali ulkoistaminen. Esimerkkinä toukokuun lopun Economist käyttää Saudi Arabiaa. Saudi liikemiehet ovat vuokranneet Etiopian hallitukselta pitkäaikaisella sopimuksella maata, käyttäneet 100 miljoonaan USD siihen, kasvattavat riisiä, vehnää ja ohraa, vievät sen kaiken Saudi Arabiaan. Samaan aikaan Maailman ruokaohjelman nimissä Etiopiaan tuodaan suunnilleen samalla rahamäärällä viljaa hätäapuna etiopialaisten hengissä pitämiseksi. Yhä useammat maat ja niiden liikemiehet ovat alkaneet ostaa ja vuokrata maata kehitysmaista viljan ja muiden elintarvikkeiden tuotannolle. Elintarvikkeiden omaa perustuotantoa ulkoistetaan halvempiin maihin sen sijaan, että käytettäisiin globaaleja vilja- ja muita elintarvikemarkkinoita ja ostettaisiin niiltä se mitä tarvitaan omassa maassa tuotetun lisäksi. Monet ensimmäisinä liikkeelle lähteneistä maista ovat sellaisia, joissa oman tuotannon ongelmat ovat suuret erityisesti kuivuuden ja kastelun ongelmien vuoksi. Kongosta ovat ulkomaalaiset jo hankkineet käyttöönsä 2,8 miljoonaa hehtaaria, Sambiasta 2 ja Sudanista ainakin 1.5 miljoonaa hehtaaria. Nämä lienevät suurimmat maakohtaiset alueet. Venäjältäkin ovat ulkomaalaiset hankkineet yli puolimiljoonaa

16 14 hehtaaria. Sudanissa ulkomaiset investoijat ovat tulleet Etelä Koreasta, ha, Yhdistyneistä arabiemiirikunnista ja Egyptistä ha kumpikin. Elintarvikkeiden lisäksi näillä ostetuilla tai vuokratuilla pelloilla tuotetaan myös biopolttoaineiden raaka-aineita. Myös työvoima tulee eräissä tapauksissa ulkomailta. Sambiassa on jo miljoona kiinalaista töissä. Ongelmia tämä uusi aalto aiheuttaa useitakin. Kehitysmaiden oma elintarviketuotanto menettää hyviä viljelysmaita, joiden tuotanto tarvittaisiin omassa maassa. Maat joutuvat turvautumaan edelleen ruoka-apuun ulkomailta. Maanomistussuhteet eivät monessa maassa ole selvät. Ulkomaalaisille vuokratuilta mailta joutuu pois niillä omia maitaan sukupolvien ajan viljellyttä väkeä. Heidän oikeuttaan maahan ei vain ole koskaan virallistettu. Maat ovat voineet myös olla perinteisiä yhteisiä laidunmaita, joiden poisottaminen vaikeuttaa karjanhoitoa. HARVARD BUSINESS REVIEW JA SLOAN MANAGEMENT REVIEW Harward Business Review ja Sloan Management Review, nuo kaksi kuuluisaa liikkeenjohdon lehteä, suorastaan pursuavat nyt ajatuksia siitä miten yksittäinen yritys voi lamasta selvitä, miten lamaa voi käyttää liiketoiminnassa hyväkseen ja miten voi estää joutumasta seuraavan laman uhriksi. Sloan Management Review lehden kevään 2009 numerosta otan esimerkiksi artikkelin Recession-Proofing Your Organization. Sen kirjoittaja Peter Navarro on professorina University of Californian Irvinen kampuksella. Artikkelin taustalla on 2000-luvun alkupuolella alkanut tutkimus, josta kirjakin on ilmestymässä. Perusajatus artikkelissa on se, että jos ja kun yrityksellä on oma selkeä ennustemalli tuleville talouden vaihteluille ja sen lisäksi strategia nousukausien menestyksekkäälle hyväksikäyttämiselle ja laskukausien vahinkojen minimoinnille, niin eipä ole hätää. Tutkimuksessaan hän on osoittanut, että yrityksen menestyksellä ja sillä, että yrityksellä on erityinen suhdannevaihtelujen hallinnan strategia, on vahva korrelaatio. Suhdannevaihtelujen johtamisen malli artikkelissa on kuvattu kaaviona. Sen keskeiset ohjeet koskevat ajoitusta. Seuraava suhdannejakso on ennakoitava kaikkine käänteineen nousukauden päättyminen, lamaan syöksyminen, laman pohjan saavuttaminen, nousun alku ja kiihtyminen. Muutoksiin on valmistauduttava ja toimenpiteisiin ryhdyttävä ajoissa. Kun talouden taantuminen alkaa nousta näköpiiriin, silloin olisi jo vähennettävä väkeä ja varastoja, lykättävä investointeja ja mietittävä tarkoin luotonanto. Laman aikana pitäisi rakentaa brandia mainonnalla, uudistaa markkinointimix, investoida ja vahvistaa tuotekehitystä sekä etsiä työkustannuksia alentavia ratkaisuja. Nousukauden häämöttäessä oli jo lisättävä ostoja, kasvatettava varastoja, avattava luotonantoa ja harkittava yritysostojakin.

17 15 Noinhan se on, mutta ei näytä olevan kovin yleistä yrityksessä. Harvalla on omaa erityistä suhdanteiden ennustemallia. Artikkelissa kyllä annetaan joitakin osviittoja miten sellaista voisi rakentaa, mutta kovin yleiselle tasolle se jää. Kuvana ja kaaviona asioita havainnollistetaan näin:

18 16 Harvard Business Review lehti kertoo puolestaan huhtikuun numerossaan miten laman vallitessa on markkinoitava. Artikkelin How to Market in a Downturn kirjoittajista John A. Quelch on professori ja Katherine E. Jocz tutkija Harvard Business Schoolissa. Artikkeli pohtii kuluttajamarkkinoinnin ongelmia. Lähtökohta on psykologinen tai ainakin psykologisoiva. Asiakkaat on jaettava ryhmiin heidän lamaan suhtautumisensa perustella, pelokkaista huolettomiin, ja sen mukaan miten he ostoksiaan luokittelevat, ovatko ostokset välttämättömyyksiä vain toisessa ääripäässä sellaisia, joista on helppo luopua. Molemmissa luokituksissa heillä on neljä perusluokkaa. Kuluttajat he jakoivat käyttäytymisen perusteella luokkiin Slam-onthe-Brakes, Pained-but-Patient, Comfortably-Well-Off ja Live-for-Today. Tuotteiden merkityksen perusteella luokat ovat Essentials, Treats, Postponables ja Expendables.

19 17 Luokituksilla syntyvässä 4-4 matriisissa vasemman laidan sarake ja alimmalla rivillä myös sen viereinen sarake merkitsevät varsin vakaita markkinoita, asiakkaat jatkuvat ostojaan. He voivat toki hieman valikoida mitä merkkiä ostavat, mutta muutokset eivät ole järisyttäviä. Toinen ääripää ovat oikean yläkulman kolme ruutua. Siellä ostot ja sen myötä markkinat supistuvat rajusti. Välimaastossa vahvat yritykset ja tuotemerkit menestyvät, muilla markkinat ja myynti supistuvat. Artikkeli tarjoaa ymmärrettävää, jopa tuloksiltaan itsestään selvää analyysiä. Lähtökohtaolettamuksena on tietenkin vaikeahkon pohja-analyysin asiakkaista ja yrityksestä itsestään onnistuminen. Se ei aina ehkä ole kovin yksioikoisesti ja yksiselitteisesti tehtävissä. Asiakkaita voi olla moneen lähtöön ja yritys itsekin joissakin asioissa markkinajohtaja ja toisissa heikko seurailija. Ehkäpä kuitenkin malli antaa ajattelulle aineksia. PBS- PRACTICE BASED STUDIES Käytännöt ja rutiinit ovat olleet tutkimuksen kohteena kauan. Toimintaa ja toimintatapoja on pyritty tehostamaan ja kehittämään varmaan viimeistään kivikaudelta. Esimerkkejä on runsaasti läpi historian. Kuuluisia esimerkkejä uudenlaisesta ajattelusta ja uusien työ- ja toimintatapojen kehittelystä riittää paljon. Nimekkäimpinä joukossa ovat Arkhimedes ja Leonardo da Vinci. Mitäpä muuta oli Taylorin työkään sata vuotta sitten. Se on työn tutkimista ja aiempaa tehokkaampien menetelmien kehittelyä. Sellaista työtä tehdään edelleen. Hieman erilaista tutkimusta teki Minzberg tutkiessaan johtajien työtä 1970-luvulla ja jo häntä ennen Lindblom tutkiessaan strategista päätöksentekoa 1960-luvulla. Kaikissa näissä ajatus oli sama, tutkimuskysymys oli what actors do. Taylorilla tavoite oli selvästi normatiivinen ja pragmaattinen, parantaa työn tehokkuutta. Minzbergillä ja Lindblomilla kysymys oli päästä selville siitä miten asiat oikeasti ovat, miten johdetaan tai strategioidaan. Johtaminen on johtamistyötä, jota voi eritellä. Strategia on strategiointia, työtä, jota voi kuvata ja eritellä. Samalla he tulivat rikkoneeksi myyttejä johtamisesta järkevänä ja rationaalisena toimintana. Kysymys ei silti ole siitä, että näin saataisiin paremmin todellisuutta vastaava kuva siitä mitä johtaminen tai strategiointi on. Kokonaisuuden pienempiin osiin pilkkominen ei välttämättä vie meitä lähemmäksi totuutta. Näin sanovat tutkijat nykyisin Tutkijat ovat viime vuosina kehittäneet käytäntöjen tutkimukseen runsaasti erilaisia lähestymistapoja ja metodisia ratkaisuja. Käytäntö voidaan näköjään määritellä kovasti monella tavalla. Kenttä alkaa olla jo hankalaa viidakkoa, ainakin näin ulkopuolisen silmin katsottuna. Käytäntöjen tutkimus on toisaalta aluetta, joka on kiintoisaa ja palkitsevaakin. Sillä kentällä näyttää uutta löytyvän vielä runsaasti. Tämän kevään Management Learning -lehden huhtikuun 2009 numero oli omistettu teemanumerona PBS tutkimukselle ja Organization -lehdenkin maaliskuun numero

20 18 sivusi aihepiiriä. Kirjoitukseni lähtökohtana on Silvia Gherardin johdantoartikkeli: The Critical Power of the Practice Lens Management Learning lehdestä. Käytännön määrittely vaihtelee nykyisin eri suutauksissa. Eräs keskeinen piirre on kuitenkin nähdä käytännöt kuin suurennuslasina tai kehyksinä, joilla tarkastelu keskitetään pieniltä näyttäviin yksityiskohtiin. Käytännöillä, vaikkapa rutiineiksi haukuttuina, on merkittävä asema arkisessa elämässä ja työssä. Niiden syntymisen ja kehittymisen prosessit ovat joskus ratkaisevan tärkeitä toiminnan kokonaisuudelle. Kovin rationaalisia eivät käytäntöjen perustelut tai syntyprosessit aina ole. Eräs merkittävä jako käytäntöjen määrittelyssä kulkee siinä määritelläänkö käytäntö ulkoapäin, sen säännönmukaisuuden, toimijoiden siitä luoman ja ylläpitämän yhteisen ymmärryksen ja sen toistuvuuden perusteella vai sisältäpäin toimijoiden ja käytäntöä luovien prosessien näkökulmasta. Ulkoapäin tarkasteltaessa käytännöstä tulee käytäntö kun se tulee käyttäjien parissa sosiaalisesti institutionalisoiduksi, yhteisö hyväksyy sen vallitsevaksi käytännöksi. Käytäntö on tällöin yhtä kuin rutiini. Se yhdistää toimijan ja toiminnan tai tehtävän. Käytännön voi toimija tai miksei tutkijakin identifioida käytännöksi jo ulkopuolisena tarkkailijana. Näin puhutaan esimerkiksi hyvistä käytännöistä ja halutaan niitä levittää. Tällaiset käytännöt ovat epävarmuuden välttämisen menetelmiä. Ne voivat paljastua myös vallankäytön välineeksi ja vallitsevien valta-asetelmien ylläpitämiseksi. Asioilla on hyväksytty tekemisen tapa. Tutkimuskysymykset voivat käytäntöjä tutkittaessa suuntautua käytäntöjen syntymiseen, niitä ylläpitäviin prosesseihin, niiden muuttumiseen yms. Olennaista on tässä institutionalisoituminen, käytännöt ovat yhteiskunnan tai yhteisön luomia itseään ylläpitäviä sosiaalisia rakenteita, joihin kuuluu osaamista, normeja ja arvoja. Sisältäpäin tarkasteltuna käytännöt ovat vielä monimutkaisempia ja moniulotteisempia. Ne syntyvät toimijoiden tietoisena kollektiivisena toimintana, joka luo suhteita ja yhteyksiä toimijoiden, toiminnan päämäärien ja tilanteiden, resurssien ja rajoitteiden muodostamassa maailmassa. Gherardin sanoin (s 117): Performing a practice therefore requires knowwing how to align humans and artefacts within a sociotechnical ensemble and therefore knowing how to construct and maintain an action-net, which is interwoven and deployed so that every element is a situated activity and that knowing-in-practice is always a practical accomplishment. Käytäntöjen hallitseminen on osaamista, tietoa, siitä miten toimitaan ihmisten, asioiden, laitteiden ja muiden toimintojen muodostamassa kokonaisuudessa, tilanteessa. Käytännöt ovat toimintaa ja niissä on aina myös subjektiivinen vivahteensa. Tutkimuskysymykset ovat usein tässäkin muotoa, miten käytännöt syntyvät.

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010

ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 ENNAKOINTIA TULEVAISUUDEN TYÖSTÄ Kaupan Liiton koulutusvaliokunta 17.5.2010 www.ek.fi/oivallus Facebook: Oivallus twitter.com/oivalluksia kirsi.juva@ek.fi Valokuva: Kaarle Hurting Miksi tulevaisuutta mietitään,

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Valmetin tie eteenpäin

Valmetin tie eteenpäin Valmetin tie eteenpäin 31. heinäkuuta 2014 Pasi Laine, toimitusjohtaja Agenda 1 2 Valmetin tie eteenpäin Taloudelliset tavoitteet 2 July 31, 2014 Valmet Valmetin tie eteenpäin: strategia uudelleenhyväksytty

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle

Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen. TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki Pirjo Ståhle Verkkokoulutus ja uuden oppimiskulttuurin luominen TieVie-kouluttajakoulutus Helsinki 8.11.2002 Pirjo Ståhle Organisaation tieto- ja toimintaympäristöt Suhteet avoin tiedonvaihto mekaaninen orgaaninen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2009 6.8.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 61,9 miljoonaa euroa, laskua

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015

HALLITUKSEN ESITYS KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITTEEKSI VUOSILLE 2013-2015 Sivu 1 / 6 Liittokokous 18. 19.11.2011 Hotelli Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu 4, Hyvinkää 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 HALLITUKSEN

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto. Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi

Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto. Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi Viestintäsisältöjen/- tuotteiden tuotanto Viestinnän perusteet 2013 Ryhmä kuusi PRODUSAGE = Production + Usage (suom. käyttäjätuotanto) Perinteisessä teollisuustuotannossa kuluttaja on vain kuluttaja,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma 2013 2015 1. Yleistä Ylioppilaskunnan hallitus on valmistellut keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman (KTS). KTS:n

Lisätiedot

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen 22.5.2015 Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén 16.6.2015 1 Yhteisetu -hanke Toteuttajana Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa

Talouden tilanne kesäkuu Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Talouden tilanne kesäkuu 2013 Kunnanjohtajan kokoama tiivistelmä tilanteesta ennen raamin antoa Lähtökohta verot+valt.osuudet vs nettomenot 36000 34000 32000 30000 28000 26000 24000 22000 20000 34457 33085

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot