Kepalaisen elämää 90-luvun Mosambikissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kepalaisen elämää 90-luvun Mosambikissa"

Transkriptio

1 1 Kepalaisen elämää 90-luvun Mosambikissa Helinä Helminen Vuonna 1991 alkoi tuttavuuteni Mosambikin kanssa. Vähitellen tuo hämmentävän moni-ilmeinen maa ja siellä kohtaamani ihmiset hivuttautuivat sydämeeni ja valtasivat sieltä pysyvän paikan itselleen. En voi sanoa pelkästään: Ihana maa ja erinomainen kansa. Kokemukseni työvuosinani siellä eivät olleet pelkästään positiivisia. Yritteliäisyyden ja oppimishalun lisäksi kohtasin paljon kurjuutta, epäoikeudenmukaisuutta, väkivaltaa. Iloisten ja riemukkaiden tilanteiden lisäksi koin myös pelottavia hetkiä ja pettymyksiä. Elämää ei eletty luistellen tai molemmat jalat tukevasti ilmassa liidellen, vaan maan kamaralla kompuroiden ja lakkaamatta hetkien merkitykseen törmäten. Se oli todellista elämää, jonka muistot eivät mielestä häviä. Ennen lähtöäni kepalaisena Mosambikiin olin tutustunut Angolaan UFF:n eli ADPP:N Terveys ja kasvatus-projektissa puolen vuoden ajan. Se oli sikäli hyvä, että olin saanut jo kurkistaa sotaa käyvän kehitysmaan elämään. Se antoi myös mahdollisuuden vertailla kahta erilaista kehitysyhteistyöprojektia ja erilaisten kansalaisjärjestöjen toimintatapoja. Kuuluin ensimmäisten Kepan Mosambikiin lähettämien työntekijöiden ryhmään. Muutamat olivat tulleet perille joitakin kuukausia aikaisemmin kuin me kesäkuussa tulijat. Silloin ei vielä valitettavasti lähtijöiden koulutukseen kuulunut kielikurssi Portugalissa, mutta onneksi saimme paikallisen kielikoulun opetusta heti ensi päivistä alkaen ja sitä oli mahdollista tehostaa lisäopinnoilla myöhemmin. Parasta kielikoulutusta sain kuitenkin käytännössä, sillä työskentelin koko ajan mosambikilaisen työparin kanssa. Monet erilaiset työtoverit ja kanssakäyminen lukuisten mosambikilaisten perheiden kanssa olivat työvuosieni parasta antia. Se oli myös välttämätöntä työn suunnittelun ja toteuttamisen kannalta; kumppaneillani oli maan tapojen ja kulttuurin tuntemus, johon yritimme yhdessä soveltaa ammatillista tietoa, jota kotimaasta toin tullessani. Vuosien kuluessa huomasin kyllä, että paitsi hyödyllistä tietoa, me tuomme mukanamme, tahdoimme tai emme, myös länsimaisen kulttuurin hapatusta, joka on täysin tarpeetonta, jopa vahingollista. Toisaalta nykyisen avoimen, globaalin maailman aikaan länsimainen kulttuuri tunkee lonkeronsa, hyvät ja huonot, joka paikkaan ilman minuakin. Vastaanottajalta edellytetään melkoista kypsyyttä, jotta osaisi valita vain itselleen hyödyllisen ja toisaalta säilyttää oman kulttuurinsa parhaat puolet. Ensi kertaa Mosambikin kohdatessani tilanne maassa oli varsin erilainen kuin nyt. Tiedotusvälineet olivat hyvin puutteelliset. Sen huomasin karvaasti yrittäessämme työssäni kehitellä yhteydenpitoa sosiaaliministeriöstä eri lääneihin. Puhelimet toimivat silloin tällöin, jos silloinkaan. Esimerkiksi Niassan pääkaupunkiin Lichingaan pidimme yhteyttä Punaisen Ristin radiopuhelimen avulla. Oli melkoinen ongelma saada kaukainen sosiaalitoimen työntekijä paikalliseen Punaiseen Ristiin juuri silloin, kun mahdollisuus yhteyteen oli.

2 2 Postin kulku oli varsin avutonta. Kun oli tarpeen lähettää tärkeä työkirje, mentiin lentokentälle provinssien pääkaupunkeihin harvakseltaan lähtevien lentojen aikaan ja etsittiin luotettavan tuntuinen henkilö, jolta pyydettiin postiapua. Vieläkin olen kiitollinen monille nunnille, jotka suostuivat viemään kirjeitä lichingalaisille tai pembalaisille työtovereille. Rahaliikenteen järjestely oli luku sinänsä provinsseissa pidettävien kurssien aikana. Pankeista ei kerta kaikkiaan ollut apua siinä hommassa. Oli epämiellyttävää matkustaa miljoonat meticaiset matkatavaroissa ja säilytellä niitä hatarissa majoituspaikoissa. Ihme kyllä yhtään onnettomuutta tai varkautta ei näillä matkoilla tapahtunut. Vaikka meticaisten arvo ei ollut hääppöinen, olisi toiminta katkennut niiden katoamiseen. Tiet olivat suurilta osin ajokelvottomia ja sitä paitsi sodan vielä jatkuessa turvattomia. Mutta kyllä asiat tavalla tai toisella aina saatiin hoidetuiksi, kun suostui unohtamaan täsmällisyyden ja nopeuden vaatimuksen. Aluksi kärsivällisyyteni oli koetuksella, mutta elämä muuttui mukavammaksi, kun kuminauha vähitellen venyi. Odotukset ja todellisuus Kun lähdin kohti Mosambikia, ajatuksenani oli, että saisin työskennellä Maputon kaupungin omistamaan lastenkotiin sijoitettujen vammaisten lasten kanssa. Heti kohta perille tuloni jälkeen selvisi, että vastaanottajilla oli erilaiset suunnitelmat. Sosiaalihallitus (SEAS), joka toimi Terveysministeriön alaisena, ilmoitti tarvitsevansa vammaisalaa ja vammaisten lasten koulutusta tuntevan henkilön palvelukseensa. Maputon kaupunki halusi, että alkaisin suunnitella kaupungin vammaishuoltoa ja kouluttaa siihen henkilökuntaa. Olin kauhuissani! Tarjotut saappaat olivat todellakin aivan liian suuret. Kun ensi järkytyksestä selvisin, päätin kaikessa rauhassa tutustua tilanteeseen. Toisina päivinä työskentelin lastenkodeissa sekä Maputossa että Matolassa, toisina kaupungin sosiaalitoimistossa ja välillä SEAS:ssa. Tutustuin myös Maputon erityiskouluihin. Paikallinen työpari löytyi vähitellen sekä sosiaalitoimistosta että SEAS:sta. Heidän avullaan selvisi, ettei kukaan oikeastaan tiennyt, miten sosiaalitoimi voisi helpottaa niiden vammaisten elämää, jotka eivät tarvinneet sairaanhoitoa tai pyörätuolia. Siihen asti vammaisten ainoa mahdollisuus oli istua kadulla käsi ojossa tai kuppi kourassa kerjäämässä. Alku oli siis todella hämmentävä. Satuin tulemaan paikalle aikaan, jolloin Maputon sosiaalitoimi piti suunnitteluseminaariaan. Osallistuin siihen kiinnostuneena ja ihmettelin mielessäni eteeni vyöryvää sosiaalihuollon ongelmien määrää. Sotaorvot, katulapset, sotainvalidit ja muut vammaiset, vanhukset, joiden määristä ei ollut edes tietoa, odottivat ratkaisua ongelmiinsa. Yhteiskunnan rakenne oli sodan vuoksi sekava. Perinteinen sukuyhteys oli rikkoutunut, kun ihmiset pakenivat maalta pääkaupungin täyteen sullottuihin slummeihin. Minulla ei todellakaan ollut minkäänlaista vastausta esiin tulleisiin kysymyksiin eikä kielitaitoa edes tilanteen taivasteluun. Ymmärsin kyllä osapuilleen, mitä seminaarissa puhuttiin, mutta kun teki mieleni kysyä jotakin, ei kysymyksen muotoilu onnistunut ennen kuin oltiin jo aivan muussa asiassa.

3 3 Verraten pian tuloni jälkeen SEAS irtosi Terveysministeriöstä ja muodostettiin Sosiaaliministeriö. Yksi sen osastoista alkoi suunnitella vammaisohjelmaa koko maahan. Osaston päällikön työparina toimi italialainen kooperantti, jonka Save the Children UK oli palkannut. Heidän yhteistyönsä oli hiukan kitkaista ja se oli ehkä yksi syy siihen, että molemmat esittivät innokkaasti, että liittyisin työryhmään. Kaupungin sosiaalitoimi piti kuitenkin itsepintaisesti kiinni mahdollisuudesta, että työskentelisin kaupungin vammaistyössä. Niinpä pyörähtelin palvelemassa kahta herraa. Onneksi paikalle tuli sopivasti Suomesta kuurojen alan asiantuntija, joka pontevasti alkoi perehtyä ja järjestellä kuurojen asioita. Saatoin keskittyä enemmän kehitysvammaisten ja monivammaisten asioihin ja lasten kuntoutukseen, jotka olivat minulle tutumpia alueita. Vähitellen huomasin, että sekalaiset työtehtäväni olivat varsin hyödyllinen yhdistelmä. Oli pakko muuttaa näkökulmaa välillä suppeammaksi ja laajemmaksi tilanteen mukaan. Valtakunnallisen suunnitelman pohjaksi tarvittiin käytännön kokeiluja. Niinpä päätettiin, että aloittaisin työparini kanssa pilottiprojektin jossakin Maputon kaupunginosassa. Bairrojen päälliköt kutsuttiin koolle ja heidän avullaan aloituspaikaksi valittiin Chamanculo, jossa oli erittäin paljon ongelmia. Suunnitelmista toteutukseen Työryhmä ministeriössä oli innostunut ryhtyessämme tekemään suunnitelmia. Joukkoon oli liittynyt ministeriöön uutena työntekijänä tullut lastenhoitajan koulutuksen saanut ja lastenkodissa aikaisemmin työskennellyt mosambikilaisnainen. Myös työparini, joka toimi lasten päiväkodin johtajana, liittyi joukkoomme. Saimme haalituksi WHO:n toimittamaa materiaalia siitä, miten vastaavanlaisia ohjelmia oli toteutettu kehitysmaissa eri puolilla maailmaa. Kävimme opintomatkalla naapurimaassa Zimbabwessa ja työparini ja minut lähetettiin WHO:n asiaa koskevaan seminaariin Senegaliin. Vaikka suunnittelu oli innostavaa, törmäsimme heti miltei vuoren korkuiselta tuntuvaan esteeseen. Mistä löytyisivät rahat toteuttamiseen? Vaikka oli kyse varsin vaatimattomista rahasummista, ei niitä ollut mahdollista saada valtion eikä kaupungin pussista. Valtion budjetti kattoi juuri ja juuri työntekijöiden palkat, samoin kaupungin. Projektien toteutuminen riippui ulkomaisten järjestöjen rahoituksesta. Alkoi kansainvälisten järjestöjen ovien kolkuttelu. Kirjeet lentelivät Euroopan suuntaan. Save the Children UK osoittautui myötämieliseksi. Sitten löytyi Suomesta apua. Kehitysvammaliitto ja Kuurojen Liitto olivat valmiit tukemaan työtämme. Oli todella työmme kannalta ensiarvoista, että järjestöt tavoistaan poiketen suostuivat tukemaan valtion ja kunnallisen instituution ohjelmaa. Paikallinen vammaisjärjestö oli jo osoittautunut kyvyttömäksi ajamaan kaikkien erilaisten vammaisryhmien etuja. Sillä oli ulkomaisen tuen varassa ollut joitakin liikuntavammaisten projekteja vain pääkaupunkiseudulla. Myös Kepan kunkin kooperantin työn tukemiseen tarkoittamat vähäiset rahat kartuttivat valtiollisen vammaisohjelman kassaa. Täytyy myöntää, että joskus oli varsin piinallista, kun toteuttamiskelpoisen suunnitelman jatko oli kaiken aikaa kiikun kaakun epävarman rahatilanteen vuoksi. Myös paikan päällä tehtävien päätösten ja ulkomailta tulevien rahoitusten aikataulujen yhteen sovittaminen aiheutti oman

4 4 päänsärkynsä. Aloitimme työmme bairrossa tyhjin käsin ja taskuin. Onneksi Kepa tarjosi käyttöömme auton, jotta käynnit Chamanculossa ylipäänsä tulivat mahdollisiksi. Sinne ei silloin ollut mitään yleistä liikennettä. Bairron sokkeloissa Ilman Chamanculon päällikön ja korttelivastaavien apua ei bairroon tutustuminen olisi ollut mahdollista. Korttelivastaavat tunsivat alueensa perheet ja taluttivat meidät kädestä pitäen vammaisten luo. Ja heitä riitti! Oli sokeita, puhumattomia, liikuntaongelmaisia, kuulovammaisia ja erittäin monivammaisia lapsia, nuoria, työikäisiä, vanhuksia. Kierrokset bairron perheissä olivat aluksi suorastaan pökerryttäviä. Tuntui kuin olisi tullut vuoren juurelle hentoinen teelusikka kädessä tehtävänä tasoittaa vuori kulkukelpoiseksi. Elleivät perheet, erityisesti vammaisten lasten äidit, olisi olleet niin kiitollisia ja innostuneita pelkästään siitä, että joku tuli tutustumaan heidän vaikeuksiinsa ja halusi tehdä jotakin auttaakseen, olisimme kenties lamaantuneet jo ennen aloitusta. Ymmärsimme kyllä, että kaikkeen emme voisi heti käydä käsiksi. Niinpä teimme vaikeaa priorisointia, josta Suomen terveydenhuollossa nykyisin puhutaan. Päätimme aloittaa vammaisten lasten perheiden kanssa yhteistyön, jonka tarkoituksena oli lasten kuntouttaminen kotikonstein ja perheenjäsenten voimin meidän opastuksellamme ja avullamme. Se liittyi sopivasti myös lastenkotien vammaisten lasten kuntoutukseen, joka oli vähitellen lähtenyt hiljalleen liikkeelle. Yllätyksiä Olin tehnyt videoita Zimbabwen matkallamme sikäläisestä lasten ja äitien kanssa tehtävästä työstä ja tuonut myös joitakin videoita työstäni Suomessa vammaisten lasten kanssa. Kutsuimme korttelivastaavien ja bairron chefin kanssa perheitä kokoukseen, jossa videoiden avulla halusimme selventää, mistä oli kysymys. Oli tärkeää saada ihmiset ymmärtämään, että emme olleet tuomassa ammattiauttajia, apuvälineitä, ruokaa tai rahaa bairroon, vaan vammaisten ja heidän perheittensä tilanteen parantaminen onnistuisi vain, jos he suostuisivat kanssamme yhteistyöhön. Kepan toimistolta saatiin lainaksi TV ja videolaitteet, joiden kanssa matkasimme bairron chefin toimistoon. Väkeä oli kertynyt runsaasti katsomaan, mistä oikein on kysymys. Kun asettelimme esitysvälineitä paikoilleen, selvisi, että talossa ei ollutkaan sähköä! Kerroin hämmentyneenä, että videoiden näyttäminen ilman sähköä ei ollut mahdollista, mutta lupasin kertoa heille videoiden sisällöstä. Mutta missä hätä, siinä apu! Paikalla oli mies, joka vakuutteli: Não há problemas! Talon nurkalla oli sähkötolppa ja joku oli pinkaissut hakemaan johtoa ties mistä. Yksi kiipesi tolppaan, toiset avustivat alhaalta käsin sekä neuvoin että jaloista kannattelemalla. Pelkäsin sydän syrjällään, että joku tipahtaa kuolleena tolpasta näiden omaperäisten sähkötöiden aikana. Mutta minua rauhoiteltiin kertoen, että työmies oli ihan oikea sähkömies. Omaperäisiä virityksiä ei ilmeisesti tehty ensi kertaa. Niinpä televisioon tuli virta ja videot katsottiin. Yhteistyö oli jo ihan konkreettisesti alkanut. Pelkästään se, että videoissa oli muiden maiden vammaisia

5 5 lapsia ja heidän äitejään, vieläpä valkoisiakin, herätti ihmetystä. Toiveikkuutta sai aikaan se, että kuvien lapset olivat iloisia ja näyttivät oppivan asioita eivätkä äidit häpeilleet esitellä lapsiaan. Kokeiluihin mukaan haluavista perheistä ei ollut pulaa. Mutta monesta muusta oli. Yksinkertaisessakin kuntoutuksessa tarvitaan tilaa tehdä harjoituksia, alusta ja vaatimattomia apuvälineitä. Kun pienen pienessä häthätää mielikuvituksellisesta materiaalista kyhätyssä majassa asuu suuri joukko ihmisiä, kun perheellä on vain yksi kattila, kuluneet kaislamatot yöksi ja pari kapulaanaa peitteiksi, suomalaisen avustajan luova ajattelu pyrkii tyrehtymään ennen yhtäkään tulosta. Vaikeat olosuhteet näyttävät kuitenkin lisäävän luovuutta, ilman sitä eläminen slummissa tuskin olisi edes mahdollista. Erityisesti äidit, naiset ja lapset olivat mestareita keksimään ratkaisuja ongelmiin ja puutteisiin. Miehet, työttömät isät, valitettavan usein tyytyivät vain läiskimään korttia ja litkimään kotitekoista kavereiden kanssa äitien haaliessa ruokaa, vettä, puita tai hiiliä ja pyörittäessä muutenkin perheen taloutta. Kaikkea tutuista normeista poikkeavaa kohtaan oli monenlaisia ennakkoluuloja, joista monet eivät ole vieraita suomalaisillekaan. Perheet tunsivat syrjinnän taakan niskassaan. Siksi erityisesti isät olivat monesti valmiita piilottelemaan vammaista lastaan, jopa toivoen tämän kuolemaa. Jotakin tapahtui ilman rahaakin ja toisaalta taloudellista apua tuli yllättäviltä tahoilta. Toiset kepalaiset keräsivät suomalaisten tuttaviensa avulla pienoisen summan, jolla ostettiin käytettyjä vaatteita ja kankaita, joista lastenkodin ompelija pyöräytteli mekkoja ja housuja. Diplomaattien rouvat lahjoittivat suomalaisrouvan aloitteesta laitoskäyttöön sopivan hellan ja pesukoneen lastenkotiin. BBC:n toimittaja kävi tekemässä radio-ohjelman miinaonnettomuudessa halvaantuneesta tytöstä ja lapsi sai palkkioksi vaatteita ja apuvälineitä. Pieniä asioita, mutta merkittäviä niille, joihin apu kohdistui. Kotikäynnit jatkuivat ja suunnitelmat vapaaehtoisten ja sosiaalityöntekijöiden kouluttamiseksi kypsyivät hiljalleen. Oma koti Vaikka työpäivät olivat pitkiä ja työaikoja piti sovitella perheiden aikataulujen mukaan, ei elämä toki kuitenkaan pelkkää työtä ollut. Muutaman kuukauden odottelun jälkeen löytyi 24 de Julholta sopiva asunto, jonka Kepa vuokrasi. Oli ihanaa saada oma koti! Kepan autonkuljettajan avustamana löytyi kadun varren myyjältä sopiva sänky patjoineen, rantatieltä pari korituolia ja kapulaanoja sohvan peitteeksi ja verhoiksi. Kattilat ja muut taloustavarat olivat jo odotelleet purkamista kotoa tuoduissa tynnyreissä, joista tuli erinomaiset varaveden säiliöt. Niitä tarvittiin, sillä vesikatkot eivät olleet mitenkään harvinaisia. Tärkein muuttovaiheessa oli kuitenkin erinomainen emppa, Victória, joka tiesi, mistä vesi haetaan, kun hanasta ei sitä tule. Mukisematta hän kantoi saavit täyteen kahdeksanteen kerrokseen, teki ostoksia, loihti kaasuliedellä herkullisia aterioita, siivosi, pesi ja silitti pyykit. Aluksi tuntui perin omituiselta, että kotona oli apulainen, joka hoiti huushollin. Olin sentään kotimaassa

6 6 itse pyöritellyt kuusihenkisen perheen taloutta työn ohessa vähäisen avun turvin. Mutta pian opin nauttimaan erinomaisesta palvelusta täysin siemauksin. Tilanteen hyväksymistä helpotti, että emppa oli yhteinen toisen kepalaisen kanssa ja hoiteli hänenkin huushollinsa. Victória oli iloinen saadessaan hyvin palkattua työtä. Vaikka maksoin mielelläni hänelle ulkomaalaisia palvelevien emppojen yleisen taksan mukaisesti, ajattelin toisaalta, että kehitysyhteistyötekijöiden empoilleen maksamat palkat eivät olleet suhteessa maan koulutettujen palkollisten ansioihin. Toisaalta saattoi vain toivoa, että nämä eteenpäin pyrkivät, monin tavoin pätevät naiset veisivät omalla sarallaan maan elämää eteenpäin hankkimalla lapsilleen paremmat elinehdot ja koulutuksen. Pimeästä porraskäytävästä ja hissin toimimattomuudesta huolimatta pidin kovasti uudesta kodistani. Se sijaitsi keskellä kaupunkia, mutta silti sen parvekkeelta saatoin katsella auringon laskiessa pääskyjen huikeita syöksyjä sinisellä taivaalla tai seurata ukkosen lähestymistä Katemben lahden takaa. Talon vieressä oli Dollarikauppa, josta löytyi kaikenlaista tarpeellista ja tarpeetonta, jos vain oli dollareita maksamiseen. Kadun keskiosa oli oivallinen pysäköintitila, jossa kukkivat punaiset akaasiat. Siinä katupojat kinastelivat autojen vartiointivuoroista ja silmän välttäessä irrottelivat autoista peilejä, lamppuja, vilkkuja, joita sitten kaupittelivat varastettujen tilalle. Kun siirryin asunnon keittiöparvekkeelle, jossa emppa pesi ja kuivatteli pyykin ja tappoi ja höyhensi kanat, näkymä aukeni pimeään kuiluun, jossa rotat juoksentelivat ja naapuritalon kattotasanteelle, missä pahvista, pellistä ja kankaasta kyhätyssä kodissaan asusteli perhe, vai liekö ollut koko suku. Naiset laittoivat ruokaa hiilikeittimellä ja pesivät pyykkiä. Miehet pelasivat ja komentelivat naisiaan ja lapsiaan. Viemäriverkosto ei luonnollisesti ulottunut katolle, niinpä tämän tästä läiskähti sankollinen likavettä rottien niskaan. Siitäkö lie johtunut, että kuilun nurkassa kukki marraskuussa uljas, mahtava, tuoksuva jakaranda. Portaikot eivät ole vain kulkemista varten Kun muutin taloon, porraskäytävässä oli myös talon suuri roskis. Se houkutteli paikalle rottia, joiden kohtaaminen pimeässä portaikossa oli miltei halvaannuttava kokemus. Vähitellen roskapönttö onneksi saatiin siirretyksi kadun puolelle. Porraskäytävä oli päivisin myös lasten leikkipaikka. Pallot tömähtelivät oviin kenenkään häiriintymättä ja tyttöjen rytmikkäät taputus-, lorutus- ja hyppelyleikit kaikuivat käytävän seinistä. Jos oli isot kutsut ja vähän tilaa, sitä saatiin lisää käytävästä. Sinne voi viritellä vaikka hiiligrillin, jolla tarjottavat kätevästi tirisivät. Seuraavana tai sitä seuraavana aamuna tai päivänä sitten raivailtiin vähän jälkiä pois. Hankimme ystävättäreni kanssa käytävään lamput, jotka naapurit ystävällisesti ruuvasivat paikoilleen. Muutaman katoamiskerran jälkeen ne jopa pysyivät paikoillaan. Olin talon ainoa valkoinen asukas ja siksi dollarikaupan edustalla viihtyvät katupojat ja muut joutilaat helposti oppivat tuntemaan aikatauluni. Tuttavuudet katupoikien kanssa sujuivat enimmäkseen mukavasti ja jotkin niistä jatkuivat pitkään.

7 7 Porraskäytävä oli ajoittain myös pelottava paikka. Muutaman kerran joku rahan tarvitsija oli kotiin tullessani piiloutunut odottamaan rappukäytävään ja puukolla uhaten tai yhden kerran kurkkuun käyden yritti rikastua vähäisistä varoistani. Vaikka tilanteista useimmin selvisin valtavien äänivarojeni ja naapureiden ovien availun ansiosta, jättivät kokemukset pitkäksi aikaa selkäpiitä karmivan pelon kotiintuloihin pimeässä portaikossa. Kolmen vuoden kuluttua muutin vartioituun taloon, jossa asui muitakin valkonaamoja. Uusia tuttavuuksia Ei koskaan pitäisi sanoa: Ei ikinä! Naureskelin ja sanoin nuo kohtalokkaat sanat, kun kepalainen ystäväni aloitti golfin pelaamisen ja houkutteli minua mukaan. Mutta niin siinä vain kävi, että jonkin ajan kuluttua löysin itseni Maputon golfkentän väylältä tuijottamassa pienen pientä palloa ja huitomassa mailalla saadakseni sen lentoon. Aluksi kyllä edelleen ajattelin, että minulle sopisivat paremmin välineiksi leipälapio ja jalkapallo, mutta vähitellen kaunis kenttä, mukava peliseura ja liikunnan ilo tempasivat mukaansa. Paikalliset opettajat ja taitavat koulupojat, jotka toimivat caddyinä saivat jopa minutkin vähitellen tajuamaan jotakin pelin ideasta. Pojista tuli vähitellen ystäviä, jotka avasivat käsitystä kentän viereisen bairron perheiden elämään. Caddyn saama palkkio oli monesti ainoa perheen rahallinen tulo. Isät olivat hankkiutuneet tienestiin naapurimaan kaivoksiin, elleivät olleet suostuneet työttömyyteen kotimaassaan. Äidit elättivät perhettä viljelemällä kenttää ympäröiviä peltotilkkuja ja hoitelemalla lastensa lisäksi vuohia, jotka laidunsivat kentällä saaden välillä kipakoita osumia kylkeensä. Monilla isillä oli perhe myös naapurimaassa ja vierailut Mosambikin perheessä harvenivat vuosien kuluessa. Jotkut pojista jaksoivat kouluttautua paremman elämän toivossa, toisten sai nähdä valitettavasti luisuvan alkoholin ja huumeiden avulla kiihtyvää vauhtia kohti rappiota. Paras caddyni lähti surukseni, mutta kenties onnekseen, etsimään parempaa elämää naapurimaasta isänsä ja veljensä esimerkkiä seuraten. Ajalla on siivet Sopimukseni mitta oli määritelty kahdeksi vuodeksi. Aloittaessa se tuntui pitkältä ajalta, mutta yhtäkkiä huomasin sen loppuvan. Ministeriö kuitenkin anoi Kepalta lisäaikaa ja minä olin vielä intoa täynnä. Työni kuva muuttui sen verran, että kaupungin sosiaalitoimistoon tuli Suomesta uusi työntekijä. Erinomainen tulikin! Sain keskittyä kokonaan ministeriön suunnitelmien toteuttamiseen. Aloitimme ohjelman levittämisen kaikkiin provinsseihin, ensin viiteen ja sitten kokemusten pohjalta korjailtuna loppuihin. Ensimmäinen kurssi sosiaalityöntekijöille ja vapaaehtoisille järjestettiin Zambesian provinssissa Mocubassa. Siihen osallistui 2-3 osanottajaa kustakin valitusta läänistä. Rahaa oli vähän. Osanottajille piti luonnollisesti järjestää asuminen ja ruokailu. Kaupungista löytyi kohtuullinen majatalo, jonka emäntä pystyi myös huolehtimaan ruokailuista. Välipaloista vastasimme me kurssin vetäjät. Meillä oli käytössämme Save Children UK:n vanha jeeppi Quelimanesta. Sillä kuljetimme kanistereissa juomaveden ja välipalatarvikkeet kurssipaikalle.

8 8 Kurssipaikaksi olimme neuvotelleet italialaisen Padren kanssa hänen kirkkonsa eteistilan. Muutamista lankuista ja pukeista koottiin penkit istuimiksi. Olimme Maputosta ostaneet ison kasan ruskeaa käärepaperia, sinitarraa ja tusseja. Näin saatiin seinätaulut, jotka aina iltaisin piti koota pois, sillä kirkkoa käytettiin luonnollisesti myös varsinaiseen tarkoitukseensa. Kun halusimme käyttää opetuksessa myös videoita, saimme neuvotelluksi luvan käyttää myös kirkkosalia, jossa oli sähkö. Kaupungista löytyi perhe, joka omisti TV:n ja videot ja suostui vuokraamaan niitä meille sillä ehdolla, että perheen poika oli mukana koko ajan niitä käytettäessä. Meillä ei luonnollisesti ollut mitään sitä vastaan. Jeepillä haettiin poika ja lainakoneet sovituiksi tunneiksi ja vietiin taas takaisin. Maputo ei ole koko Mosambique Matka Mocubaan kulki Quelimanen kautta. Kun tulin kaupunkiin, se oli heinäsirkkojen valloittama. Kerrostalojen seinät olivat elävän koristekudoksen peitossa ja kadulla kulkiessa sai peitellä kasvojaan ja huitoa vimmatusti, ellei halunnut sirittäjien ryömivän kaula-aukosta ja hihoista vaatteiden alle. Jostakin rakosesta niitä oli päässyt rähjäiseen hotellihuoneeseenkin sulostuttamaan sirinällään yön tunteja. Voihkiva bussi, johon aamulla sullouduimme eri lääneistä tulevien kurssilaisten kanssa, tuntui suorastaan pelastavalta enkeliltä rymistellessään meitä pois kaupungista. Tosin Mocubassa tajusin, että paikallisille sirkat olivat myös herkkua. Niitä kerättiin ja toriltakin niitä saattoi ostaa grillattavikseen. Me, kurssin vetäjät ja paikalla vierailevat opettajat, majoituimme portugalilaisten jälkeensä jättämään rapistuvaan taloon. Ensimmäisenä iltana vuoteessa kuuntelin torakoiden rapinan lisäksi kummallista vinkunaa. Äänilähde selvisi, kun kurkistin ikkunasta. Emakko porsaineen tonki pihalla. Seuraavana aamuna tajusin, etteivät ne olleet kaupungin ainoita sikoja, vaan röhkijöitä vaelteli pitkin katuja epälukuinen määrä. Muut kulkijat eivät mitenkään reagoineet niihin. Vähitellen röhkinä, vinkuna, kukkojen kiekuminen ja paikallisen talonmiehen luudan rapsutus kuuluivat erottamattomina turvallisiin aamuääniin. Köyhyys paistoi kaikkialta. Tori oli kuitenkin monipuolinen. Sieltä löytyi kuivattujen mustien toukkien lisäksi muhkeita heinäsirkkoja, jotka papujen, maapähkinöiden, kaalien ja muiden vihannesten lisukkeina olivat kuulemma erinomainen valkuaislähde. Viereisistä kojuista voi ostaa Euroopasta tuotuja käytettyjä vaatteita uskomattoman halvalla meikäläisen mittapuun mukaan. Ne olivat ylivoimaisen kalliita paikallisille ostajille. Miltei jokaisen talon verannalla istui kuitenkin ompelukonetta polkemassa mies, joka loihti kankaanpaloista tai käytetyistä vaatteista uusia. Kierrätystä ei tarvinnut mainostaa. Sodan jäljet näkyivät Zambesiassa joka puolella. Myös Mocuban ympäristö oli monin paikoin miinoitettu. Pelloille ei voinut mennä ja miinaonnettomuuksia sattui useita siellä ollessamme. Malaria ja erilaiset ripulitaudit olivat yleisiä. Vammaisia oli sekä sairauksien että sodan seurauksena paljon. Monet perheet olivat valmiita työskentelemään kurssin kanssa. Näin kurssilaiset saivat käytännössä harjoitella opetettavia asioita. Kahden ja puolen kuukauden aikana kaupunki ja sen asukkaat tulivat monella tavoin tutuiksi.

9 9 Olen edelleen kiitollinen siitä, että työssäni sain viivähtää niin monissa erilaisissa paikoissa Mosambikissa ja kursseilla opiskelijoiden kautta tutustua maan monenmoisiin olosuhteisiin. Ongelmat Lichingassa tai Niassa-järven rantakylässä Metangulassa ovat erilaiset kuin Pembassa tai sen naapurissa Chiúressa. Ilonaiheet Zambesian Namacurrassa eroavat Maputon riemuista. Mutta kaikkialla ihmisen perustarpeet ovat samat, meille tutut. Iloa, naurua, surua, tuskaa, vihaa ja katkeruutta voi tavata kaikkialla. Teinkö minä kehitysyhteistyötä? Olen monesti miettinyt yllä olevaa kysymystä eikä minulla ole siihen vastausta. Mitä vastaanottajaa hyödyttävä kehitysyhteistyö on? Ainoa kriteeri, jonka näen koskevan sekä maiden välistä että kansalaisjärjestöjen tekemää kehitysyhteistyötä, on pyrkimys muutokseen, parempaan. Hämäräksi tuntuu usein jäävän, kuka määrittelee muutoksen tavoitteet ja sisällön, sanelee säännöt materiaalisen avun käytöstä ja valvonnasta. Maiden välisissä projekteissa liikutellaan isoja rahasummia, joilla pyritään muuttamaan instituutioita ja niiden toimintaa. Kansalaisjärjestöjen toiminta lähtee yleensä enemmän suoraan yksilön elämänehtojen parantamisesta. Tekipä kehitysyhteistyötä kuka tahansa eivät kestävät tulokset ymmärtääkseni voi olla nopeita. Muutokset ovat kuitenkin aina sidoksissa sekä auttajan että autettavan kulttuureihin. Ellei autettava pysty ottamaan omakseen saamaansa apua, sillä ei ole jatkuvuutta. Toisaalta epäonnistuneelta näyttävä tulos voi jättää siemenen, josta muokkautuu aikanaan ympäristöön sopiva hedelmä. Tarvitaan yrityksiä, erehdyksiäkin ja paljon kärsivällisyyttä. Ei jokapäiväisessä työssä työn filosofiaa tullut pohdituksi. Tein työtä, joka oli mielenkiintoista ja haastavaa, välillä liiankin. Kysymys oli paljolti asenteiden muuttamisesta vammaisuutta kohtaan. Se ei ole mahdollista kovin nopeasti. Toisaalta kysymys oli myös aivan yksinkertaisista arjen asioista. Muistan, kuinka majatalon pöydän ääressä Chiúressa harjoittelimme paikallisen työkumppanin kanssa yhteen- ja vähennyslaskua ja yksinkertaista kirjanpitoa, jotta selviäisi, mihin vähäisiä rahoja voi käyttää, jotta eivät lopu kesken. Tuloksesta saattoi olla hyötyä ainakin hänelle itselleen. Halvaantuneen naisen pesuongelmien ratkaiseminen saattoi olla jonkin perhekäynnin tulos. Tavoite, että ihmiset näin oppisivat itse ratkomaan ongelmiaan, jäi hämäräksi. Entä nyt? Tein marras-joulukuussa 2010 parin viikon matkan Mosambikiin. Tapasin entisiä työtovereitani ja katselin ympärilleni. Työtoverit kertoivat, että samanlaisena kuin aloittaessamme ei vammaisohjelma toimi missään provinssissa. Monet kouluttamistamme henkilöistä ovat siirtyneet muihin, paremmin palkattuihin, tehtäviin. Hyvä niin, ainakin heidän kannaltaan. Vammaistyö kuitenkin jatkuu. Siihen vaikuttavat ohjelman aikana syntyneet paikalliset järjestöt, joista jotkut toimivat erinomaisesti. Suomalaisten järjestöjen yhteistyö mosambikilaisten kanssa jatkuu. Elinkustannusten jatkuvasta noususta huolimatta elämä jatkuu.

10 10 Maputon katujen kuopat ovat ennallaan eikä jätehuollon toiminta näytä muuttuneen. Mutta uusia komeita kerrostaloja nousee Baixaan. Katupojat ovat miltei kaikonneet katukuvasta ja kadun varrella kyyköttäviä myyjiä on koottu hotellialueen läheiseen puistoon. Kännykät näyttävät kuuluvan kadun tallaajan vakiovarusteisiin ja pojat kiertelevät kauppaamassa prepaid-liittymiä. Pankkiautomaatit ovat lisääntyneet ja niillä seisoskelee jonossa rahan nostajia. Näin sekä Maputossa että Inhambanessa. Kallisarvoista, varjeltavaa luontoa ja kulttuuria maassa on riittämiin. Mahdollisuudet tuottavaan turismiin olisivat mahdolliset. Mutta paljon tarvitaan vielä harkintaa, kehitystä ja ponnistuksia, jotta vaativakin matkailija kartuttaisi mosambikilaisten kassaa vaarantamatta luonnon ja kulttuurin tuhoutumista. Näkyvien muutosten perusteella on vaikea arvioida elinolojen paranemista. Kaikilla muutoksilla on myös näkymätön puolensa. Siitä kertoivat myös tapaamani entiset työtoverit. Luottamukseni siihen, että mosambikilaiset pystyvät rakentamaan maatansa vaikeuksista huolimatta, ei horjunut. Tukea epäilemättä vielä tarvitaan.

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

North2north Winnipeg Kanada

North2north Winnipeg Kanada North2north Winnipeg Kanada WINNIPEG Manitoba provinssin pääkaupunki Kanadan 7. suurin kaupunki Väkiluku 634 000 asukasta Kaupungissa on kaksi yliopistoa University of Winnipeg (n. 9000 opiskelijaa) ja

Lisätiedot

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011

Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaaja Tartu Kutsehariduskeskus, Kopli 1C 27.03.2011-22.04.2011 Lähdimme Essin kanssa sunnuntai aamuna 27.3 kohti länsisatamaa, josta suuntasimme laivalla kohti Tallinnaa.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Vapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään. Käytännön apua ja ystävyyttä. Lukio > Elämänkatsomustieto

Vapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään. Käytännön apua ja ystävyyttä. Lukio > Elämänkatsomustieto Rouva Tsevelmaa ja rouva Buyankhishig ovat tunteneet kolme vuotta. Tuona aikana rouvista on tullut ystäviä. Vapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään Rouva Tsevelmaa ottaa iäkkään rouva Buyankhishigin

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

Vaihtoraportti. Universidad Politécnica de Madrid/E.T.S.I.I. Syyslukukausi 2007, ERASMUS Puunjalostustekniikka. sampsa.t.veijalainen@tkk.

Vaihtoraportti. Universidad Politécnica de Madrid/E.T.S.I.I. Syyslukukausi 2007, ERASMUS Puunjalostustekniikka. sampsa.t.veijalainen@tkk. Vaihtoraportti Universidad Politécnica de Madrid/E.T.S.I.I. Syyslukukausi 2007, ERASMUS Puunjalostustekniikka sampsa.t.veijalainen@tkk.fi Miksi ja minne? Itselleni vaihtoon lähtö oli oikeastaan jonkinlainen

Lisätiedot

Loppuraportti OPET-projekti

Loppuraportti OPET-projekti Loppuraportti OPET-projekti HENKILÖTIEDOT Johanna Jussila Omnia, Lakelan toimipiste Tel: 046-8515142 email: johanna.jussila(a)omnia.fi TYÖYKSIKKÖ Hotelli Libyan Princess Main Street, Paleochora 73001,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Kansainvälinen harjoittelu. Jukka Inget TTE8SN2 Jaakko Hartikka TTE9SNL

Kansainvälinen harjoittelu. Jukka Inget TTE8SN2 Jaakko Hartikka TTE9SNL Kansainvälinen harjoittelu Jaakko Hartikka TTE9SNL Vaihtoon hakeminen ja alkujärjestelyt Minulla oli kauan ollut sellainen etäinen haave vaihdosta ja usein ajattelin, että olisi mukava lähteä mutta se

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Työssäoppimiseni ulkomailla

Työssäoppimiseni ulkomailla Työssäoppimiseni ulkomailla Nimeni on Jenna Virtanen suoritin kuukauden 7.2.-11.3.2015 Pintakäsittely alan työharjoittelusta Espanjassa Fuerteventuran Corralejossa. Työskentelin kauppakeskuksessa nimeltä

Lisätiedot

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4

JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 JALOSTAMO VIERAILU BRATISLAVAAN 21.4 24.4 Olimme saaneet kutsun entiseltä Porvoon jalostamon johtajalta Miika Eerolalta mahdollisuuden tutustua MOL öljy yhtiön bratislavalaiseen jalostamoon.eerola oli

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Työssäoppimisjakso Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Kobe? Kobe - yksi Japanin suurkaupungeista (~1,6 milj. asukasta) ja tärkeä satamakaupunki, joka sijaitsee Hyogon prefektuurissa

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu Lemminkäisenkatu 30

Ammattikorkeakoulu Lemminkäisenkatu 30 Ammattikorkeakoulu Lemminkäisenkatu 30 Kohde: koulu Käyttäjinä: opiskelijat, opettajat, sekä muita henkilöitä Kasveina: anopinkieliä, viikunoita, traakkipuita, orkidea, isolehtistä murattia silkkikasvina(?)

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

Ystävät hyvät! 24.4.2014

Ystävät hyvät! 24.4.2014 Ystävät hyvät! 24.4.2014 Morogorossa on sadekausi. Sadekuuroja tulee lähes päivittäin. Lämpötila kipuaa kuitenkin + 30 paikkeille päivisin, joten on kuumaa ja kosteaa. Pari viikkoa sitten täällä satoi

Lisätiedot