STRATEGIA TALOUSARVIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STRATEGIA 2010-2012 TALOUSARVIO"

Transkriptio

1 KAM STRATEGIA Verkko-opetus Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Opiskelijahuolto Opinto-ohjaus Keskeiset opetusta ja oppimista tukevat prosessit Kansainvälisyys Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, hanketoiminta Näyttötutkinnot STRATEGIA TALOUSARVIO 2010 Yhtymähallitus hyväksynyt: X.X.2009 Yhtymävaltuusto hyväksynyt: X.X.2009

2 luonnos A. KUNTAYHTYMÄN YHTEINEN OSA 1 STRATEGIA 1.1 KOULUTUSVISIO TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 1.3 PÄÄTEHTÄVÄ 1.4 TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT 1.5 PÄÄMÄÄRÄ 1.6 OSASTRATEGIAT 2 TOIMINTATAVOITTEETJA SUUNNITELMA VUOSILLE TAVOITTEET VUODELLE Johtajuus/Vaikuttavuus: Toimintaperiaatteet ja strategia / Koulutuksen vaikuttavuus Toimintaperiaatteet ja strategia / yhteistoiminta Henkilöstö / henkilöstön kehittäminen, oppiminen ja kasvu Kumppanuudet ja resurssit / talous ja resurssit Prosessit / rakenteet ja prosessit Prosessit/koulutuksen prosessit: Asiakastulokset / koulutuksen vaikuttavuus Henkilöstötulokset / koulutuksen resurssit ja tehokkuus Yhteiskunnalliset tulokset Keskeiset suorituskykytulokset / koulutuksen vaikuttavuus 2.2 AIKUISKOULUTUS 2.3 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KOULUTUSALOITTAIN Tekniikan ja liikenteen ala Kulttuuriala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Luonnonvara- ja ympäristöala Korkeakoulutoiminta 2.4 ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Yhtymäpalvelut Talous- ja hallintopalvelut Kehittämispalvelut Tietohallintopalvelut 2.5 ITSEARVIOINTI/RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ 3 KUNTAYHTYMÄN TALOUS 3.1 Yleisperustelut 3.2 Käyttötalousosa 3.3 Tuloslaskelmaosa Yhtymähallinnon hankkeet, kustannukset ja vyörytysperiaate 3.4 Investointiosa 3.5 Rahoitusosa Kuntayhtymän rahoituslaskelma B. AMMATTIOPISTOT JA TULOSALUEET Aikuiskoulutus- ja oppisopimuskeskus AIKUKAM Haapajärven ammattiopisto HAI Kalajoen ammattiopisto ARTEMA Nivalan ammattiopisto NAO Oulaisten ammattiopisto OULA Ylivieskan ammattiopisto YSO Nivalan autokoulu LIITTEET

3 luonnos STRATEGIA 1.1 KOULUTUSVISIO 2015 A. KUNTAYHTYMÄN YHTEINEN OSA Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä (KAM) on alueensa vastuullinen vaikuttaja ja Pohjois- Suomen vetovoimaisin ja tuloksellisin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. KAM on aktiivinen toimija laajentuneessa koulutuksen yhteenliittymässä, ja koulutustarjonta kattaa toiminta-alueen koko toisen asteen koulutuksen vuoteen 2015 mennessä. 1.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Julkisen sektorin voimakas velkaantuminen haastaa jatkossa koulutussektorin tuottavuustalkoisiin. Juuri julkaistussa OECD raportissa Education at a Glance 2009 on hyvää vertailuaineistoa OECD maiden panostuksista koulutukseen eri asteilla. Liitteenä olevassa taulukossa esitetään eri koulutusasteiden kokonaiskustannukset/ opiskelija maittain. Taulukko osoittaa, että maamme kokonaiskustannukset peruskoulutuksen ja toisen asteen osalta ovat alle OECD keskiarvon. Meneillään oleva globaalin talouden murros ja vaatimukset julkisen sektorin uusista toimintamalleista nostavat keskiöön koulutuksen laadullisen ennakoinnin. Yhtymä on voimakkaasti kehittämässä omaa laadullista ennakointiosaamistaan. Koulutuskuntayhtymä on myös toimijana mukana valtakunnallisissa ja alueellisissa ennakointihankkeissa. Työelämän ammattiosaamisvaatimusten ja yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten myötä ammatillisen koulutuksen laaja tehtäväkenttä on muuttumassa entistä haasteellisemmaksi. Hyvä yhteistyö elinkeino- ja muun työelämän sekä koulutussektorin välillä on keskeistä. Tulevaisuuden ammattiosaamisen haasteisiin vastaaminen edellyttää, että työelämään tulevien ammattitaidon perusta on riittävän laaja ja että ammattitaito vastaa työelämän alakohtaisia tarpeita. Tämän lisäksi tarvitaan elinikäisen oppimisen valmiuksia, kielitaitoa, sosiaalisia taitoja ja edellytyksiä oman työn kehittämiseen. Kansainvälistymisen myötä näiden taitojen ja valmiuksien merkitys entisestään korostuu. Palvelusektorin kehittäminen on keskeisessä asemassa työllisyystilannetta parannettaessa. Palvelualojen kehittymisen edellytykset ovat pitkälti riippuvaisia korkeatasoisesta inhimillisestä pääomasta. Tämä korostaa koulutuksen merkitystä palveluyritysten innovatiivisen ja ammattitaitoisen työvoiman tuottajana ja yrittäjyyden edistäjänä. Menestyksellisten tuotanto- ja palveluinnovaatioiden synnyttäminen ja käyttöönotto edellyttävät tiivistä vuorovaikutusta tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä tuotanto- ja palvelutoiminnan välillä. Työministeriön mukaan uuden työvoiman tarve vuoteen 2015 saakka on keskimäärin henkilöä vuodessa. Samaan aikaan työmarkkinoille tulee keskimäärin noin henkilöä ikäluokasta. Nuorten työvoiman tarjonta ei näytä tyydyttävän työvoiman kysyntää, vajaus on vuositasolla henkilöä. Elinkeinoelämän keskusliiton viimeisimmän rekrytointi- ja koulutustarveraportin mukaan sen jäsenyrityksiin vuosittain palkattavista työtekijästä puolet on ammattiosaajia. Ammattiosaaminen ei tarkoita ainoastaan käden taitoja. Ammattityöntekijöillä työn jatkuva kehittäminen, itsenäinen päätöksenteko- ja ongelmanratkaisukyky sekä uusien ratkaisujen luominen ovat olennainen osa työtä. Vuonna 2009 perustetulla yhteisellä opiskelijakunnalla vahvistetaan opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia. Toiminnassa mukana oleminen antavat opiskelijoille lisävalmiuksia toimia yhteiskunnallisissa ja yhteisöllisissä tehtävissä.

4 luonnos PÄÄTEHTÄVÄ Asennetta, tietoa ja osaamista Koulutus tuottaa riittävästi ammattitaitoisia osaajia ja yrittäjiä toiminta-alueemme uudistuvalle elinkeinotoiminnalle. Ammattiin valmistuvat opiskelijat tuntevat työelämässä vaadittavat perustiedot ja -taidot. Ammatillinen koulutus ja kasvatus tukevat ammatillisten ja yhteiskunnallisten valmiuksien kehittymistä. Ammattiin valmistuvat opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita yhteiskunnassa. Koulutuskuntayhtymä järjestää ja organisoi oman toimintansa siten, että yhtymän järjestämä koulutus on alueellisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti arvioiden tuloksellista ja laadukasta. Koulutus tukee myös syrjäytymisvaarassa olevien ammatillisten valmiuksien kehittymistä. 1.4 TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Toiminnassa arvostamme Palveluhenkisyyttä ja avoimuutta, joka näkyy - nopeana ja vuorovaikutteisena tiedottamisena - vallan ja vastuun tarkoituksenmukaisena jakamisena - avoimena, keskustelevana ja kannustavana ilmapiirinä Yhteistyökykyä, joka näkyy - kykynä toimia kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa - toimivina yhteistyösuhteina ja KAM-henkenä Kehittymistä yksilönä ja yhteisön jäsenenä, mikä ilmenee - uskona omiin kykyihin ja osaamiseen - tukemisena ammatillisessa kehittymisessä ja henkisessä kasvussa - eettisten arvojen kunnioittamisena Taloudellisuutta, vastuullisuutta ja tehokkuutta, joka näkyy - toiminnan kestävänä kehityksenä ja resurssien optimaalisena käyttönä. 1.5 PÄÄMÄÄRÄ Kuntayhtymä tarjoaa alueen nuorille ja aikuisille monipuoliset, kansallisesti laadukkaat ja tulokselliset koulutuspalvelut. Yhtymän toiminta tukee jäsenkuntien koulutus- ja elinkeinopolitiikkaa sekä alueen elinkeinoelämän kilpailukykyä. Ammattiopistorakenne luo hyvät edellytykset kehittää aluetta kokonaisvaltaisesti. 1.6 OSASTRATEGIAT Pedagoginen strategia Pedagogisen strategian lähtökohtina ovat konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisesti oppia ikä kaikki, elinikäisen oppimisen tukeminen ja yksilöiden erilaisten edellytysten ja tarpeiden huomioon ottaminen koulutuksen toteutuksessa. Tavoitteena on edistää opetus- ja oppimiskulttuurin yhteisöllisyyttä ja työelämälähtöisyyttä. Kuntayhtymässä pedagoginen johtajuus näkyy kaikessa toiminnan kehittämistyössä ja se koskee koko henkilöstöä, johtoa ja opiskelijoita. Kuntayhtymän yhteisessä opetussuunnitelmassa on kuvattu pedagogisen strategian toteutumisen keinoja. Pedagogisen johtamisen tukena ovat ajan tasalla olevat tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat.

5 luonnos Henkilöstöstrategia Yhtymä on asiantuntijaorganisaatio, jonka vahvuus riippuu henkilöstön osaamisesta, sitoutumisesta, motivaatiosta ja yritteliäisyydestä sekä kyvystä verkostoitua alueen muiden toimijoiden kanssa. Henkilöstöstrategia kertoo yhtymän henkilöstöpolitiikan suuntaviivat ja strategian lähtökohtana on ollut jatkuvan osaamisen kehittäminen. Uuteen strategiaan sisältyy henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma sekä tasa-arvosuunnitelma. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian laatimisen tavoitteena on ammattiopistojen toimintakäytäntöjen ja opetussuunnitelmien kehittäminen niin, että tieto- ja viestintätekniikan taidot, verkko-opinnot, työssäoppiminen ja lähiopetus muodostavat kiinteän kokonaisuuden opiskelijan opinnoissa siten, että ammatillinen tieto ja osaaminen rakentuvat monipuolisessa vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden ja ympäristön kanssa. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän tieto- ja viestintätekniikan strategian toteuttamiseksi jokaisessa ammattiopistossa tehdään vuosittain tieto- ja viestintätekniikan strategian toteutussuunnitelma, jonka laadinnasta ja toteutuksesta vastaa ammattiopiston rehtori. Markkinointistrategia Markkinointi- ja viestintäsuunnitelma on osa Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän KAM - strategiaa. Se antaa pohjan markkinoinnin ja viestinnän kehittämissuunnitelmalle ja käytettävien viestintäkanavien ja menetelmien valinnoille. Markkinointiprosessi tukee kaikkia koulutuskuntayhtymän prosesseja viestintään liittyvissä asioissa. Kansainvälisyysstrategia Kuntayhtymän kansainvälisyyssuunnitelmassa koulutuksen kansainvälistymistavoitteena on lisätä opiskelijoiden ja henkilöstön osallistumista kansainvälisiin vaihtoihin. Kansainvälistyvän työelämän ja lisääntyvän kanssakäymisen edellyttämää kielten ja kulttuurien tuntemusta lisätään ja kehitetään. Aikuiskoulutuksessa lisätään kansainvälisyyttä ja sitä suunnataan pienten ja keskisuurten yritysten sekä erityisesti vientiyritysten työvoimatarpeen mukaisesti. Kuntayhtymän tavoitteena on kansainvälisten työelämäyhteyksien kehittäminen ja kulttuureihin liittyvän tuntemuksen lisääminen sekä kansainvälisen vertailutiedon saaminen yhteisten hankkeiden avulla. Lisäksi kuntayhtymässä on laadittu arviointiin, työssäoppimiseen, opinto-ohjaukseen, erityisopetuksen ja opiskelijahuollon tukemiseen liittyvät suunnitelmat ja toimenpideohjelmat, joita tarkistetaan säännöllisesti. 2 TOIMINTATAVOITTEETJA SUUNNITELMA VUOSILLE TAVOITTEET VUODELLE 2010 Strategiset tavoitteet on jaoteltu Euroopan laatupalkinnon (EFQM) ja tasapainotetun mittariston (BSC) mukaisesti. Tavoitteet tarkennetaan vuosittain talousarvion suunnittelun yhteydessä. Strategian liitteenä olevassa taulukossa on lueteltu EFQM:n mukaiset arviointialueet (1 9) ja niitä vastaavat BSC:n tulosalueet.

6 luonnos EFQM 1-9 / BSC:n tulosalue: Johtajuus/Vaikuttavuus: Pedagoginen johtajuus: taso Mittari Rehtorit ja esimiehet tukevat ja rohkaisevat hyvä (4) Henkilöstökysely toiminnallaan henkilöstöä osallistumaan täysipainoisesti oman tehtäväalueensa hoitamiseen ja kehittämiseen. Esimiehet käyvät vuosittain kehityskeskustelut jokaisen työntekijän kanssa. Keskusteluissa on keskeisessä asemassa, oman työn kehittämiseen, työkykyyn, fyysiseen työympäristöön, esimiestyöhön, itsensä kehittämiseen ja johtamiseen liittyvät asiat. taso hyvä (3,5) Mittari Palaute jäsenkuntien sivistysjohtajilta sekä elinkeinotoimilta Jäsenkuntien vaikuttamismahdollisuus: Jäsenkunnat ovat tietoisia kuntayhtymän toiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmista ja voivat vaikuttaa kuntayhtymän toimintaan. Kuntayhtymän johto informoi yhtymän toimenpiteistä jäsenkuntia osallistumalla vuosittain jäsenkuntien toimivan johdon ja luottamushenkilöiden yhteisiin suunnittelukokouksiin. Tehdään kysely jäsenkuntien edustajille vuoden 2010 aikana Toimintaperiaatteet ja strategia / Koulutuksen vaikuttavuus Opetustilat: taso Mittari Oppilaitoksen tilat ovat määrältään, käyttökelpoisuudeltaan hyvä (3,5) Opiskelijapalaute ja viihtyisyydeltään ajan- mukaisia. Nivalan ammattiopiston tilojen saneeraustyöt jatkuvat. Vuoden 2009 aikana valmistellaan hankesuunnitelma Oulaisten ammattiopiston saneerauksesta Toimintaperiaatteet ja strategia / yhteistoiminta Kuntayhtymän sisäinen: taso Mittari Strategioista ja toimintaperiaatteista tiedottaminen Hyvä (4) henkilöstökysely, on avointa Ammattiopistot tekevät kiinteää yhteistyötä koulutuksen toteuttamisessa ja uusien koulutustuotteiden suunnittelussa. Tiimitoiminnan tavoitteena on yhteistoiminnan lisääminen, osaamisen vaihtaminen ja levittäminen. Yhteisten hankkeiden määrä, opiskelija- ja opettajavaihdot oppilaitoksesta toiseen, opintojaksojen määrä, tavoitteiden / tehtävien toteutuminen tiimeissä Selvitetään eri toimintamalleja yhteisen opiskelijakunnan käynnistämiseksi. Käynnistäminen Yhteinen opiskelijakunta toimii toteutuu opiskelijalähtöisesti. Kuntayhtymässä kehitetään ja otetaan käyttöön tiedon jakamista ja yhteistoimintaa lisääviä ja helpottavia ryhmätyöympäristöjä. Yksiköiden yhteistyötä ja johtamisjärjestelmää kehitetään yhteisten tiimien avulla. Tiimien keskinäistä yhteistyötä ja toimintatapoja kehitetään.

7 luonnos Ulkoinen: Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien ja alueen lukioiden kanssa on monipuolista. Yhteistyötä tehdään arviointiin, tietotekniikkaan, verkko-opetukseen ja kansainvälisyyteen liittyvissä asioissa. Lisäksi järjestetään yhteisiä henkilöstön virkistystapahtumia. taso Yhdistelmätutkintoa suorittaa 10 % opiskelijoista. Yhteisten hankkeiden ja tapahtumien lukumäärä Mittari Tilasto tutkinnoittain (kaksois-kolmois, ammatilliset yhdistelmätutkinnot) Itsearviointi Kuntayhtymällä on valmius jatkaa neuvotteluja ammatillisen koulutuksen kokoamiseksi. Yhtymä on keskeinen toimija Oulun eteläinen korkeakoulukeskuksessa ja on mukana Pohjois- Pohjanmaan etälukioverkostossa. Alueen ammatilliset kuntayhtymät tarjoavat lukio-opintoja ammatillisten oppilaitosten ja päivälukioiden opiskelijoille. Kuntayhtymällä on valmiudet toimia Pohjois-Suomen kehittämishankkeiden koordinaattorina Henkilöstö / henkilöstön kehittäminen, oppiminen ja kasvu Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus: taso Mittari Päätoimisilla opettajilla on asetuksen 90 % Tilasto /986 mukainen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimus. Joustavalla työjärjestyksellä mahdollistetaan pedagogisten opintojen suorittaminen työn ohessa. Opettajien ammattitaito: Opettajien ammattitaito vastaa työelämän tarpeita. taso Jokaisella opettajalla > 2.5 Mittari Opiskelijapalaute, tilasto opistoittain tavoitetason saavuttaneiden määristä. Kuntayhtymä järjestää vuosittain monipuolista täydennyskoulutusta ajankohtaisista pedagogisista asioista. EU osarahoitteiset työelämäjaksohankkeet vuosien aikana tukevat opettajien ja asiantuntijoiden työelämäosaamista kotimaassa sekä EU-maissa Kumppanuudet ja resurssit / talous ja resurssit Talous: taso Kuntayhtymän talous on tasapainossa eli vuosikate riittää poistoihin. Kuntayhtymä rahoittaa itse toimintansa. Vuosikateprosentti on 9 Mittari Tilinpäätös Tuottojen ja kulujen suhde eli katteiden jatkuva seuranta ja kulujen sopeuttaminen tuottoihin tilivuoden aikana. Talouden hyvinvointi: taso Mittari Omavaraisuusaste säilyy hyvänä. 80 % Tilinpäätös Investointien omarahoitusosuus säilytetään hyvänä ja tehdään ylijäämäiset tilinpäätökset.

8 luonnos Prosessit / rakenteet ja prosessit Koulutustarjonta: Kuntayhtymän koulutusalatarjonta vastaa alueen työelämän tarpeisiin. taso suoritetut perustutkinnot 700 Mittari Suoritetut perustutkinnot koulutusaloittain/ vuosi Meiltä valmistuneiden työllistyminen alueelle Vuosittain tarkistetaan koulutusaloittain koulutusalatarjonta suhteessa alueen tarpeisiin. Tuloksellisuusrahoituksen indikaattoreista työllistymistä koulutusaloittain seurataan tiiviisti ja sen pohjalta tehdään ratkaisuja koulutustarjonnasta aloittain. Kuntayhtymä on mukana toteuttamassa osaamistarpeiden ennakointihanketta. Aloituspaikat KAMissa v.2010 Aloituspaikkoja ammatilliseen koulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa; yhteensä 704 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 20 % MARATA-ala 16 % Luonnonvara - ja ympäristöala 6 % Kulttuuriala 17 % Tekniikan- ja liikenteen ala 27 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 9 % Luonnontieteiden ala 5 %

9 luonnos Prosessit/koulutuksen prosessit: Tähän kohtaan on kuvattu opetusta keskeisesti tukevia prosesseja (ammattiosaamisen näytöt, kansainvälisyys, opiskelijahuolto, opinto-ohjaus, työssäoppiminen, verkko-opetus) Opetussuunnitelmien sisältö ja ajanmukaisuus: taso Mittari Koulutuksen järjestäjän tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat vastaavat uusien tutkinnon hyvä (4) Itsearviointi ja opiskelijapalauttymäsuunnitelman perusteiden vaatimuksia ja kuntayh- tavoitteita. Vuosina uudistetaan koulutuksen järjestäjän tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat uusien ammatillisten perustutkintojen tutkintojen perusteiden pohjalta. Näyttötoiminnasta saatua tietoa kerätään tietokantapohjaiselle alustalle, jota voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Oppimisprosessin laatu: Oppimisprosessit ovat monipuolisia työtavoiltaan ja ottavat huomioon opiskelijoiden taso hyvä (4) Mittari Itsearviointi ja opiskelijapalaute yksilöllisiä tarpeita. Työssäoppiminen ja siihen liittyvät ammattiosaamisen näytöt monipuolistavat opiskelijoiden arviointia. AIKUKAMin työelämän kehittämis- ja palvelutehtävien valmiuksien hankkimiseen käytettävää resurssia hyödynnetään henkilökunnan osaamisen lisäämisessä. Kansainvälisyys: Opiskelijavaihto: lähtevät opiskelijat saapuneet opiskelijat Henkilökunnan kansainvälinen vaihto: lähteneet saapuneet Maahanmuuttajat taso 95 / 376 ov 92 / 267 ov 32 / 70 ov 26 / 39 ov 83 opiskelija/ lukuvuosi Mittari Kuntayhtymän yhteinen kansainvälinen mittaristo Kuntayhtymän yhteinen kansainvälinen mittaristo Kuntayhtymän yhteinen kansainvälinen mittaristo Kuntayhtymässä opiskelevat Vuoden 2010 kansainvälisyyden painopistealueena on jatkaa alueen työelämän edelleen aktivoimista kansainväliseen toimintaan vastaanottamalla ulkomaisia työssäoppijoita sekä hyödyntämällä kuntayhtymän opiskelijoiden kansainvälistä osaamista työelämän omassa kansainvälistymisessä. Erilaisten hankkeiden (mm. Leonardo, OPH:n rahoitukset) avulla lisätään opiskelijoiden ja henkilöstön osallistumista kansainvälisiin vaihtoihin ja kehitetään kansainvälistä vertaisoppimista. Tuetaan henkilöstön kielikoulutusta ja kehitetään virtuaalisia menetelmiä (verkkoopetushankkeita) ammattiopistojen eri koulutusalojen opettajien ja opiskelijoiden tueksi ja aktivoimiseksi. ESR -rahoitteinen KAMoon TYKE ja Leonardo -rahoitteisen DEMOKAM 2 avulla toteutetaan neljän viikon mittaisia työelämäjaksoja EU-maissa. Opinto-ohjaus ja opiskelijahuolto: Tavoitteena on, että opiskelija valmistuu häntä kiinnostavaan ammattiin, johon hän on soveltuva. taso Mittari Tilasto

10 luonnos Vuoden 2010 painopistealueena on yksilöllisen ohjauksen kehittäminen ja varhaisen puuttumisen tehostaminen sekä läpäisyasteen parantaminen. Tavoitteena on yhtenäistää opiskelijahuoltoon liittyviä lomakkeita ja käytänteitä. Mahdollisten uusien kehittämishankkeiden eräinä tavoitteena on vahvistaa sellaisia opintopolun aikaisen ohjauksen, urasuunnittelun, työssäoppimisen ja työllistymisen käytäntöjä, jotka mahdollistavat opiskelijoiden sitoutumisen opiskeluun ja myös laadukkaan kiinnittymisen työelämään. Potentiaalisten keskeyttäjien ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen ja ohjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Erityisesti pyritään ehkäisemään negatiivista keskeyttämistä, jossa nuori jää ilman jatkosuunnitelmia. Jokaiselle keskeyttämisuhan alla olevalle opiskelijalle pyritään löytämään syrjäytymistä ehkäisevä jatkosuunnitelma. Ammattiopistot tekevät yhteistyötä seutukunnallisten nuorisotyön hankkeiden kanssa. Ryhmänohjaaja on keskeinen toimija opiskelijan opintojen etenemisen tukemisessa. Muita keinoja tukea opintojen etenemistä ovat mm. pienryhmäopetus, opintomenestyksen ja poissaolojen reaaliaikainen seuranta ja oppimistyylianalyysit. Opettajat ja ohjaajat huomioivat erilaisten oppijoiden oppimistyylit myös opetuksessa tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia erilaisiin oppimiskokemuksiin. Työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt: Opiskelijat saavat työssäoppimisen ohjausta verkon välityksellä. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämiskoulutuksiin osallistuneet Työelämäosaamisen diplomiopinnot (15 ov) taso Mittari 75 % / ammattiopisto Koulutustilasto 80 % Koulutustilasto 15 % Tilasto suorittaneet Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevasta kehittämisestä kuntayhtymässä vastaa kuntayhtymän työssäoppimis- ja näyttötiimi. Tiimissä on edustus eri koulutusaloilta ja eri ammattiopistoista. Tiimi tekee esityksen linjauksista ja muusta kehittämisestä johtoryhmälle. Vuoden 2010 painopisteenä on työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen laadunvarmistus, sähköisen palautejärjestelmän kehittäminen ja prosessikuvausten laatiminen ammattiopistoissa. Vuoden 2010 pyritään järjestämään koulutusta opettajan työelämäosaamisen opintojen alan kehittäminen ja yrittäjyys osiosta. Arviointitoimikunta hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat, valvoo näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteuttamista, määräävät ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat, käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Toimikunnassa on mukana koulutuksenjärjestäjän edustajia, opettajia, elinkeinoelämän edustajia sekä opiskelijoita yhteensä 15 henkilöä. Arviointitoimikunnan puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistukset. Työssäoppimis- ja näyttötiimin sekä arviointitoimikunnan välistä työnjakoa selkeytetään laatimalla toimintaohje arviointitoimikunnalle. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen laadulliseen arviointiin kehitettyä mittaristoa tarkennetaan vuoden 2010 aikana. Opetushallituksen erillismääräraha työssäoppimisen ja näyttöjen kehittämiseen sekä laajennetun työssäoppimisen kokeiluun on kohdennettu hankesuunnitelmissa mainittuihin kohteisiin, ja tulokset on mitattu ja raportoitu vuoden 2010 loppuun mennessä.

11 luonnos taso Mittari 100 % Tilasto koulutusaloittain Verkko-opetus: Ammatillisen perustutkinnon opiskelija suorittaa vähintään 2 ov:a verkko-opintoja. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan verkossa. Koulutuskuntayhtymä tukee opiskeluympäristön monipuolistamista ja opiskelijoiden mahdollisuuksia valita opintojaan myös toisista oppilaitoksista. Tähän perustuen kuntayhtymän ammattiopistoissa kehitetään ja laajennetaan myös verkko-opintojen tarjontaa. Vuoden 2010 painopistealueena on kuntayhtymän verkko-opetusprosessin selkeyttäminen ja kehittäminen. Opistokohtaisesti nimetyt verkkokoordinaattorit ovat opettajien tukena verkkoopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Seurataan verkko-opintojen määrää sekä osallistuvien opiskelijoiden määrää/opisto. Ammattiopistokohtaiset tieto- ja viestintätekniikan toteutussuunnitelmat ohjaavat ja varmistavat verkko-opintojen toimivuuden osana opetussuunnitelmia. Opettajille järjestetään verkkoopetukseen liittyvää koulutusta. Tehdään laadullinen kysely opiskelijoille verkko-opetuksen merkityksestä ja siitä, miten opiskelijat kokevat oppivansa opiskellessaan verkon välityksellä. Kuntayhtymässä toteutetaan erillisrahoituksella verkko-opetukseen liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Aikuisille suunnattujen verkkokoulutuspalvelujen kehittämiseksi Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä on saanut rahoituksen ASKO - Aikuiskoulutuksen sähköisten koulutuspalveluiden kehittäminen-hankkeelle. Hanketta rahoittavat Oulun Lääninhallitus, ESR ja kunnat ja toteutusaika on Hankkeen tavoitteena on kehittää aikuisille suunnattuja koulutuspalveluita tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Hankkeen kohderyhmänä ovat mm. aikuiskouluttajat, koulutussuunnittelijat, yrittäjät ja työnantajat sekä aikuisopiskelijat Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: yrittäjyys tutkinnon osan verkko-opetuksen kehittäminen, johtamistason erikoisammattitutkintojen verkko-opetuksen kehittäminen, näyttötutkintojen työnantaja ja työntekijä arvioijien perehdyttämisen kehittäminen, opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikkataitojen kehittäminen, sähköisten koulutuspalveluiden prosessin ja verkossa tapahtuvan täydennyskoulutustarjonnan kehittäminen ja verkkokoulutustarjonnan tuotteistaminen ja markkinointi. Vuoden 2010 aikana kokeillaan työssäoppimisen- ja näyttöjen ohjauksen tehostamista digikuvien, mobiililaitteiden ja blogien avulla. Kuntayhtymä hallinnoi ammatillisen lisäkoulutuksen verkko-opetuksen kehittämiseen liittyvää Virtuoosi hanketta Asiakastulokset / koulutuksen vaikuttavuus Kielitaito: taso Mittari Koulutuksen päättyessä opiskelijat selviävät hyvä (3,5) opiskelijoiden itsearviointi vähintään yhdellä vieraalla kielellä käytännön elämän tilanteissa. Vapaasti valittaviin opintoihin sisällytetään kieliopintoja ja kannustetaan opiskelijoita valitsemaan ensimmäisen vieraan kielen lisäopintoja. Oppimistulokset: Opiskelijat ovat saavuttaneet opetussuunnitelman mukaiset oppimistulokset. taso hyvä (3,5) Mittari Opettaja-arvio, opiskelijaarvio, työnantajapalaute

12 luonnos Kuntayhtymä panostaa työelämälähtöisen koulutuksen kehittämiseen järjestämällä opettajille mahdollisuuksia osallistua työelämäjaksoille. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävähankkeet mahdollistavat henkilökunnalle hankkia valmiuksia tuottaa uusia tai kehittää vanhoja työelämän kehittämis- ja palvelutehtäviä. Opiskelijoiden oppimisen tukena ovat mm. monipuoliset verkko-oppimisympäristöt, henkilökohtaiset opetussuunnitelmat ja vuorovaikutteiset opetusmenetelmät Henkilöstötulokset / koulutuksen resurssit ja tehokkuus Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistaminen: taso Mittari Kokonaiskustannukset muodostuvat henkilöstön osaamisen uudistamiseen käytetyistä panoksista (mm. koulutus-, matka-, majoitus- ja palkkakulut). 5 % Talouden seuranta (henkilöstön kokonaismenoista) Kuntayhtymä järjestää vuosittain henkilöstölle mm. työelämäosaamisen diplomiopintoihin liittyviä koulutustilaisuuksia. Henkilöstön työelämäyhteydet: Tavoitteena on toteuttaa henkilöstön työelämäjaksoja uuden ohjelmakauden rahoituksella niin, että kaikilla opettajilla on tiiviit työelämäyhteydet taso Vähintään 10 henkilöä tai työelämäjaksoja on vähintään 20 kk /vuosi Mittari Tilasto Kuntayhtymän toiminnan lähtökohtana on, että kaikilla opettajilla on suorat työelämäyhteydet työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöihin liittyvässä työskentelyssä. Henkilöstökoulutus: Henkilöstökoulutuksessa noudatetaan kuntayhtymän vahvistettua strategiaa. Koulutuksen painopisteet määräytyvät toiminnan kehittämisen mukaisesti. taso Henkilöstöllä on keskimäärin 5 koulutuspäivää / v henkilöä kohden. Mittari Tilasto Kuntayhtymä järjestää monipuolisesti opetusta tukevia koulutuskokonaisuuksia yhtymän toiminta-alueella. Koko henkilökunnalle yhteisiä koulutuspäiviä on kaksi kertaa vuodessa. Tutkintotavoitteinen koulutus: taso Mittari Henkilöstö osallistuu oman ammattialan 5 % henkilöstöstä Tilasto tutkintotavoitteiseen omaehtoiseen koulutukseen vuosittain. Kehittämiskeskusteluissa käydään läpi henkilökohtaiset toiveet ja tarpeet suhteessa omiin työtehtäviin.

13 luonnos Henkilöstön työkuntoisuus, työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys: taso Mittari Henkilökunta on tyytyväinen työpaikkaansa. 3,5 Henkilöstöpalaute ja tilasto Kuntayhtymä tarjoaa henkilökunnalle 5 vuorokauden kuntoremontteja. Vuosittain toteutetaan vähintään yksi ryhmäkurssi. Lisäksi käytössä on vuosittainen kuntoraha fyysisen tai henkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksesta yli 2 %:n vuosittain saatava lisärahoitus käytetään henkilöstön kehittämistä tukeviin toimenpiteisiin Yhteiskunnalliset tulokset Kuntayhtymän toiminnan alueellinen vaikuttavuus: taso Mittari Toiminta tukee jäsenkuntien koulutus- ja elinkeinopolitiikkaa sekä alueen elinkeinoelämän hyvä (3,5) Palaute jäsenkunnilta ja elinkeinoelämältä kilpailukykyä. Opiskelijoiden sijoittuminen Oulun Eteläisen alueelle 70 % Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu Kuntayhtymässä on useita ulkopuolisella rahoituksella olevia hankkeita käynnissä. Hankkeiden määrä ja kokonaisbudjetti 4 hanketta 3,5 milj. :n hankekanta Kuntayhtymä toimii kiinteässä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhtymä toteuttaa Opetusministeriön myöntämää pysyvää alueen työelämän palvelu- ja kehittämistehtävää. Tehtävä mahdollistaa yrityksille suunnattujen palvelujen kehittämisen. Käytämme monipuolisesti eri rakennerahastojen mahdollisuuksia koulutuksen, oppimisympäristöjen ja muun infran sekä palvelutehtävien kehittämiseen Keskeiset suorituskykytulokset / koulutuksen vaikuttavuus Opiskelijoiden sijoittuminen työelämään, jatko-opintoihin, asevelvollisuuden suorittamiseen tai perhevapaalle opintojen päättyessä koulutusaloittain: taso Mittari Heti koulutuksen jälkeen Kaksi vuotta koulutuksesta 90 % 95 % Itsearviointi ja tilastokeskuksen aineisto Kuntayhtymä on saanut jatkorahoituksen opiskelijoiden ohjaustoiminnan tukemiseen. Veera - hankkeen keskeisinä toimenpiteinä ovat verkostotyön kehittäminen ohjaustoiminnassa ja opiskelijahuoltotyössä, työpainotteisen koulutuksen kehittäminen ja kokeileminen sekä urasuunnittelun uusien toimintatapojen kehittäminen. Järjestämisluvan käyttöaste (koulutustehtävän mukainen opiskelijamäärä): taso Mittari Opiskelijamäärä 100 % tilasto Tiivis yhteydenpito peruskouluihin, vanhempainillat, messut, KAM koulutusopas, TET jaksojen kehittäminen eri koulutusaloille, TAITAJA kisat, oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien monipuolistaminen ja edelleen kehittäminen. Tutkintojen läpäisyaste: Opinto-ohjaus ja henkilökohtaiset opetusjärjestelyt ehkäisevät koulutuksen keskeyttämisiä. taso Mittari 75 % Tilasto: Seurataan kuinka monta prosenttia opiskelijoista valmistuu OPH:n määrittelemässä määräajassa.

14 luonnos Jokaiselle koulutusalalle tehdään suunnitelma läpäisyasteen kohottamiseksi. Keskeyttämisaste: Valtakunnan tasoa pienempi negatiivisesti keskeyttäneiden määrä taso < 4 %. Mittari Negatiivisesti keskeyttäneiden prosenttimäärä koulutuksen järjestäjän koko opiskelijamäärästä kalenterivuosittain. Opiskelijahuoltoprosessin parantaminen. Tiivistetään yhteistyötä alueen työpajojen kanssa. Keskeiset toimenpiteet on kuvattu opinto-ohjauksen ja opiskelijahuolto -prosessin alla. Kuntayhtymässä syksyllä 2009 alkaneen Veera hankkeen tavoitteena on, että erityistä tukea tarvitseva nuori saa riittävän tuen ja palvelut opintopolun aikana opiskeluun kiinnittymiseksi ja niiden etenemisen varmistamiseksi. Keskeiset toimenpiteet ovat: opiskelijahuoltotyön palvelujen sisällöllinen tarkasteleminen ammattiopistokohtaisesti, verkostoituminen eri toimijoiden kanssa opiskelijahuollon palveluiden kehittämiseksi, opiskelijahuollon palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen ammattiopistokohtaisesti yhteistyössä verkoston kanssa, ennakointidialogin mukaisen verkostokonsultaation kokeileminen kehittämistyössä ja opiskelijaa koskevissa huolitilanteissa. Imago ja vetovoima: Riittävä ensisijaisten hakijoiden määrä jokaiselle koulutusalalle taso Mittari 100 % Kaikilla koulutusaloilla ensisijaisten hakijoiden suhde aloituspaikkoihin Vuoden 2010 painopisteenä on riittävän henkilöstöresurssin suuntaaminen markkinoinnin suunnitteluun ja tekniseen tukeen. 2.2 AIKUISKOULUTUS Aikuiskoulutusta kehitetään niin, että opiskelija tai tutkinnon suorittaja oppii hallitsemaan elämäänsä, oppii oppimaan ja tekemään ratkaisuja, joilla hän palvelee yhteiskuntaa ja aluekehitystä. Tulevaisuuden kannalta keskeistä on, että opiskelija oppii hallitsemaan yhteiskunnan ja työelämän muutostilanteet ja pystyy hyödyntämään osaamistaan eri tavoilla toimivissa, erilaisen kieli- ja kulttuuritaustan omaavissa organisaatioissa. Ammattiopistorakenne luo hyvät edellytykset alueen tasapainoiseen kehittämiseen. Opetusministeriön myöntämän järjestämisluvan mukaan ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusehtoisen koulutuksen vuosipaikkamäärä on 112 opiskelijaa ja oppisopimuksen lisäkoulutuspaikkamäärä on 180 opiskelijaa. Tavoitteena on lisätä yhtymän vuosipaikkamääriä viimeistään vuoden 2011 valtionosuusjärjestelmän toteutuksen yhteydessä. Yhtymän oman tuotannon osuutta on mahdollista kasvattaa erityisesti oppisopimuskoulutuksessa. Oppisopimuksella toteutettavan perustutkintokoulutuksen resurssia ei ole rajattu. KAM toimii niin, että alueelle tuleva resurssi kohdennettaisiin aluekehityksestä kokonaisvastuun ottavalle koulutuksen järjestäjälle. Aikuiskoulutukseen suunnitellaan yhtenäisiä ja alueellisia ohjaus- ja neuvonta palveluja. KAM toimii alueellisena koordinaattorina tässä kehittämishankkeessa.

15 luonnos Lisäksi aikuiskoulutuksen merkittävänä resurssina on vuosittain vaihtuva työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen maksullisen palvelutoiminnan resurssi, joka on riippuvainen kilpailukyvystä ja alueelle kohdistettujen tarjouspyyntöjen määrästä. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä pyrkii maksullisessa palvelutoiminnassa pidempikestoisiin ja kattavampiin hankintasopimuksiin, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin työelämätarpeisiin. Pyrimme toimimaan keskeisenä koulutuksen toteuttajana eri toimijoiden hallinnoimissa koulutushankkeissa. Aikuiskoulutuksen prosesseja ja yhteisiä periaatteita toiminnan toteuttamiseen tarkennetaan vuoden 2010 aikana. KAAVIO: Valtionosuudella toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen vuosipaikkojen jako koulutusaloittain. Perustutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta järjestetään myös näyttötutkintoperusteisena opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen yhteydessä. Nykyisessä järjestämisluvassa ei ole määrällistä rajoitetta. Koulutusresurssit: Opettajaresursseja pyritään jatkossa käyttämään mahdollisimman paljon ristiin opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen välillä. Tämä mahdollistaa osaamisresurssin mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen aluekehityksen hyväksi. Osaamisresurssin kehittäminen on mahdollista työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valmiuksia kehittävien hankkeiden tai muiden henkilöstön kehittämishankkeiden kautta. HeKe-hankkeella kartoitetaan henkilöstön osaamista suhteessa työelämän alueelliseen tarpeeseen. Ennakointi: Kuntayhtymän aikuiskoulutus seuraa alueellisia, mm. työhallinnon ja itse toteutettuja ennakointitietoja, reagoi niihin nopeasti ja kustannustehokkaasti. Ennakointityössä tehdään yhteistyötä opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen kanssa. Aikuiskoulutuksen reagointinopeus on suuri, ja ennakointitiedon mukaisen koulutuksen toteutus on enemmänkin taloudellisista resursseista kiinni. taso Mittari Aikuiskoulutus vastaa jäsenkuntien elinkeinopolitiikan sekä alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. hyvä (3,5) Palaute jäsenkunnilta ja elinkeinoelämältä Osavuosikatsauksen yhteydessä seurataan aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää kotikunnittain. AIKUKAM koordinoi aikuiskoulutusta ja opetusministeriön myöntämän pysyvän Oulun eteläisen alueen työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän toteuttamista. Aikuiskoulutusta tarjotaan kysyntään vastaten tasapainoisesti ammattiopistojen kautta. Vuoden 2010 aikana tehdään yhteinen kysely ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen vaikuttavuudesta alueella. taso Mittari Työvoimakoulutuksen OPAL-palaute on vähintään valtakunnan keskitasoa niiden kysymysten osalta, joihin koulutuksen järjestäjä voi vaikuttaa (mitataan useaa asiaa). Palautteen keskiarvo 3,6 Työministeriön OPAL-raportit

16 luonnos AIKUKAM seuraa kuukausittain palautetietoa ja raportoi siitä yhtymäjohdolle ja hallinnolle, sekä rehtoreille ja aikuiskoulutustiimille. Ammattiopistojen johto puuttuu kehittämiskeskusteluissa heikkoon palautteeseen. taso Mittari Ammatillisen lisäkoulutuksen AIPAL-palaute Palautteen Opetushallinnon raportit (vähintään valtakunnan keskitaso niiden kysymysten osalta, joihin koulutuksen järjestäjä voi vaikuttaa (mitataan useaa asiaa). keskiarvo 3,6 AIKUKAM seuraa kuukausittain palautetietoa ja raportoi siitä yhtymäjohdolle ja hallinnolle sekä rehtoreille ja aikuiskoulutustiimille. Ammattiopistojen johto puuttuu kehittämiskeskusteluissa heikkoon palautteeseen. taso Mittari Resurssitavoitteet Ammatillisen lisäkoulutuksen vuosipaikat 125 Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa + 10 % Oppisopimuksen lisäkoulutus 235 Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa (järjestämislupa 180) Oppisopimuksen perustutkintosopimukset 110 AIKUKAM toteutumatieto Työvoimakoulutuksen myynti 280 AIKUKAM:n toteutumatieto Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuspaikat pyritään täyttämään 110-prosenttisesti, mikä mahdollistaa lisäpaikkojen hakemisen viimeistään valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Oppisopimuskoulutuksen lisäpaikkoja haetaan. Työvoimakoulutuksen markkinointia ja tarjontaa lisätään uusille aloille. taso Mittari Valtionosuusehtoisen (tai valtionavustusehtoisen) 110 % AIKUKAM tilastot ammatillisen lisäkoulutuksen toteutuminen Ammattiopistot ottavat opiskelijoita ns. ylipaikoille. Ylipaikkojen käyttö mahdollistanee lisäresurssien hakemisen toimintavuoden tai sitä seuraavan vuoden aikana. taso Mittari Oppisopimuskoulutuksen (tutkintotavoitteinen) 90 % AIKUKAM tilastot läpäisyaste Oppisopimuskoulutuksen loppuunsaattaneiden 95 % AIKUKAM tilastot työllistymistavoite Tietopuolisen opetuksen järjestäjän valintaan kiinnitetään huomiota. Yhteistyökumppaneiksi valitaan aidosti oppisopimuskoulutukseen sitoutuneita oppilaitoksia. Varmistetaan, että opiskelijoilla on kulkemismahdollisuudet oppilaitoksiin.

17 luonnos taso Mittari Oppisopimuskoulutuksesta KAM:n toteuttamaa 75 % AIKUKAM tilasto oppisopimuksen lisäkoulutuksesta tutkintotavoitteista 80 % AIKUKAM tilastot Ammattiopistojen tuotekehitys, markkinointi, opintojenohjaus Aikuiskoulutuksen järjestäminen: Näyttötutkintomestarikoulutuksen (15 ov) suorittaneet KAMissa v loppuun taso Mittari 40 % Koulutustilasto mennessä Kannustetaan opetushenkilöstöä hakeutumaan näyttötutkintomestarikoulutukseen. Työvoimakoulutuksen myynti: taso Mittari Työvoimakoulutuksen myynti Hankintasopimukset Markkinoinnin tehostaminen, menestyminen alueen ulkopuolisissa tarjouskilpailuissa Aikuisopiskelijoiden lukumäärä valtionosuudella toteutettavassa opetussuunnitelmaperusteisessa perustutkintokoulutuksessa: taso Mittari Yli 25 v. opiskelijat 200 Laskentapäivien luvun keskiarvo Markkinoinnin tehostaminen Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkintosuoritusten järjestämisoikeudet: taso Mittari Ammattitutkintoihin Erikoisammattitutkintoihin Tutkintotoimikuntien kanssa voimassa olevat sopimukset Ammattiopistojen uusien tuotteiden kehittäminen Aikuiskoulutuksessa suoritettujen perus-, ammatti, ja erikoisammattitutkintojen määrä: taso Mittari Perustutkintoja 30 Ammattiopistojen tilastot Ammattitutkintoja Erikoisammattitutkintoja Opiskelijoiden ohjaus, henkilökohtaistaminen, tutkintoon valmistavien koulutusten markkinointi, toimet opetustoiminnan kehittämisessä, ammattiopistojen uusien tuotteiden kehittäminen

18 luonnos Muut tutkinnot: Hygieniapassi Anniskelupassi Tulityötutkinto Työturvallisuustutkinto taso Tieturvatutkinto Ammattiopistojen uusien tuotteiden kehittäminen, markkinointi Mittari Ammattiopistojen tilastot 2.3 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KOULUTUSALOITTAIN Meneillään oleva maailmantalouden murros ja uudet julkisen sektorin toimintamallit korostavat vahvasti laadullisen ennakointityön merkitystä. Yhtymä on ollut ja on osaltaan aktiivisesti mukana alueelle syntyneiden uusien sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatioiden osaamistarpeiden kartoitustyössä. Tämä työ antaa työkaluja yhtymän sosiaali- ja terveysalan koulutustarjonnan profiloimiseen. Jatkossa kaikki opistot eri koulutusaloineen ovat mukana tässä laadullisessa ennakointityössä. Tämä on välttämätöntä, jotta Oulun Eteläisen osaamisprofiiliin liittyen kuntayhtymän opistot ovat osana alueen korkean teknologian ja palvelujen osaamisverkkoa. Yhtymä on opistojensa kautta keskeisesti mukana alueen eri kehittämisympäristöjen toiminnassa. Nivalassa toimii elektroniikan mekaniikan tuotantostudio konseptissa. Kehittämisympäristön työn hyödyntämismahdollisuuksia koulutukseen parannetaan käyttämällä opetushenkilökuntaa ja studion henkilökuntaa ristiin. Pyhäjärvellä kivistudion toimintaa kehitetään kone- ja metallialan koeteltujen hyvien toimintamallien mukaisesti. Uusiutuvat energiat ja erityisesti biokaasuun liittyvä koulutus- ja kehittämistyö on Haapajärvellä painopisteenä. Ylivieskan ammattiopisto on mukana digitaalisen median kehittämiskonsortiossa. Oulaisissa on meneillään kansainvälinen vanhustyön kehittämisohjelma. Kalajoen ammattiopisto on vahvasti mukana erityisesti matkailun kehittämishankkeissa. Jatkossa eri kehittämisympäristöissä saavutettu osaaminen tulisi heijastua entistä paremmin koulutusohjelmien sisällöissä. Tavoitteena on myös lisätä opetushenkilöstön liikkumista yhtymän sisällä. Kuntayhtymä ylläpitää ja kehittää osaltaan alueellista kulttuuria ja tarjoaa näin monipuolisen ja kulttuurisesti rikkaan kasvualustan alueen väestölle sekä koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittämiselle. Kuntayhtymässä on korostettu pedagogisen johtajuuden merkitystä henkilöstön ja opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Kuntayhtymän yhteisessä opetussuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin pedagogisen johtajuuden keinoja koulutuksessa. Jokainen koulutusala kehittää toimintaansa ja ottaa huomioon sekä ammatillisen peruskoulutuksen, että aikuiskoulutuksen tuomat vahvuudet ja haasteet. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhdistelmätutkintojen määrää lisätään merkittävästi. Erilaiset kehittämishankkeet mahdollistavat uusien lähestymistapojen tuomisen kuntayhtymän opistoihin sekä erilaisten toimintamallien kokeilun arkityön ja toimintarakenteiden rajoitteista riippumatta. Kuntayhtymän hankkeiden tulee olla sidoksissa opetustoimintaan. Henkilöstön valmiuksia tarjota työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa parannetaan. Kehittämis- ja palvelutehtävää toteutetaan kaikilla koulutusaloilla. Kuntayhtymä hakee uusia rahoituksia mm. henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseen ja verkko-opetuksen kehittämiseen.

19 luonnos Tekniikan ja liikenteen ala Nykytila: Meneillään oleva talouden murros heijastuu myös alueelle. Epävarmuus tulevasta kehityksestä heijastuu alueella tekniikan ja liikenteen työpaikkakehityksen näkymiin. Kuitenkin eräillä aloilla on ollut ajoittain työvoiman saantiongelmia ja ammattitaitoisesta työvoimasta on ollut puutetta. Useilla yrityksillä on työntekijöitä, joiden ikääntyminen sekä yritysten laajentuminen lisäävät työvoiman kysyntää. Esimerkkeinä ovat teräsrakenne- ja konepajateollisuus sekä puuala. Rakennemuutoksen myötä autoalan, logistiikan (esim. yhdistelmäajoneuvonkuljettaja) ja rakennusalan (talonrakennus, talotekniikka) ammattilaisille ja asiantuntijoille avautuu uusia työmahdollisuuksia. Keskeisimpiä haasteita on osaavan työvoiman alueellisen saatavuuden turvaaminen. Päämäärä/tavoitteet lähivuosille: Koulutusvolyymissa ei ole tarvetta suurempiin muutoksiin. Toisen asteen perustutkintokoulutuksen aloituspaikkamäärien muutosten jälkeen koulutustarjonta vastaa määrällisesti alueellista tarvetta. Tulevaisuuden tärkeä haaste on joustavuus, jotta koulutuksen resurssit saadaan mahdollisimman järkevään käyttöön. Kone- ja metallialan koulutuksen toteuttamisen mahdollisuuksia maantieteellisesti laajemmalla alueella parannetaan. Toisen asteen ja aikuiskoulutuksen kehittämistä ja yhteensovittamista jatketaan aktiivisesti. Aikuiskoulutusta vahvistetaan kaikilla tekniikan ja liikenteen alojen sektoreilla. Keinot: Kuntayhtymä osallistuu metallialan opetusta tukeviin erilaisiin kehittämishankkeisiin. Työssäoppimista, ammattiosaamisen- sekä ammattitutkintojen näyttöjä kehitetään yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. Kuntayhtymän henkilöstön, koneiden, laitteiden ja tilojen voimavarojen hyödyntäminen tehostuu uuden organisoitumisen myötä. Konekalustoa kehitetään asteittain mobilisoitavaksi (siirrettäväksi). Verkko-opetuksen avulla monipuolistetaan oppimista ja opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioidaan entistä paremmin. Aikuiskoulutusta vahvistetaan kaikilla koulutuksen sektoreilla, ja erityisenä painopisteenä on vakiinnuttaa jo aloitettu yhdistelmäajoneuvon kuljettajakoulutus. Samalla pyritään vähentämään koulutusasteen sisäistä moninkertaista koulutusta ohjaamalla perustutkinnon suorittanut lyhytkestoisempaan ammattitutkintoon tähtäävään aikuiskoulutukseen. Alalle hakeutuvalle aikuisopiskelijalle tarjotaan vastaavasti myös mahdollisuus perustutkinnon suorittamiseen näyttötutkinnon kautta, joustavasti integroituna toisen asteen koulutukseen. Työnjohtajakoulutuksen turvaamiseksi tehdään yhteistyötä tekniikan erikoisammattitutkintokoulutuksen osalta muiden kuntayhtymän ammattiopistojen kanssa. Tutkintojen läpäisyastetta parannetaan edelleen monipuolistamalla opetusmenetelmiä ja kokeilemalla työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämistä Kulttuuriala Nykytila: Koulutuskuntayhtymässä toimivia kulttuurialan perustutkintoja ovat käsi- ja taideteollisuusalan sekä audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnot. Tuotteensuunnittelun ja valmistuksen (vaatetusala, puuala ja metalliala) ja ympäristön suunnittelun ja rakentamisen (rakennusala ja sisustusala) koulutusohjelman painopisteenä ovat toiminnan integrointi yritystoimintaan erityisesti työssäoppimispaikkojen ja erilaisten yhteisten hankkeiden kautta. Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen (ohjaustoiminta ja vaatetusala) koulutusohjelmien painopistealueet ovat vaatetusja sisustuskokonaisuudet, kädentaitojen ohjaus ja pukeutumisneuvonta. Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelman painopistealueena korostuu ilmaisuvoimainen sisältötuotanto sekä erikoistuminen äänituotantoon ja graafiseen viestintään. Päämäärä: Koulutuksen laatu ja määrä vastaavat elinkeinoelämän tarpeita. Valmistuneet opiskelijat sijoittuvat työelämään tai jatkavat alan jatko-opintoihin. Kulttuurialan koulutusohjelmat ylläpitävät ja lisäävät alueen yritystoimintaa, hyvinvointia ja viihtyisyyttä.

20 luonnos Tavoitteet: Alueen kulttuurialan kouluttajien yhteistyötä lisätään ja koulutustarvearvioinnit huomioidaan koulutuksen järjestämisessä. Tavoitteena on kehittää monimuoto -koulutuksena kädentaitojen ohjausta ja sisustusalan koulutusta sekä lisätä yrittäjyyttä. Yrittäjyyttä, kulttuurientuntemusta, visuaalisuutta ja asiakaslähtöisyyttä lisätään opinnoissa. Yhteistyötä lisätään RFMpolis-yrityshautomotoiminnan kanssa. Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelman tavoitteena on kehittää koulutusväylää ja toteuttaa koulutus- ja tuotantoyhteistyötä KPAMK:n mediatekniikan koulutuksen sekä muiden alueen koulutusten järjestäjien kanssa, luoda yhteistyöverkosto alueen AV- ja tapahtumatuotannon yritysten kanssa työssäoppimisen, yhteistuotantojen ja uusien palvelujen kehittämiseksi sekä palvelujen tunnettavuuden nostamiseksi. Yhteistyöverkostoja kehitetään ammattiopistojen, muiden toisen asteen oppilaitosten, korkeakoulujen, yritysten, kulttuuri- ja elinkeinoelämän sekä alaa tukevien hankkeiden välille kansainvälisiä yhteyksiä unohtamatta. Kulttuuriala osallistuu vuosittain muiden yhteistyötahojen kanssa laaja-alaisten kulttuuriproduktioiden tuotantoon ja taltioimiseen. Käsi- ja taideteollisuus- sekä viestintäalan aikuiskoulutustarjontaa kehitetään osaksi alan koulutusta. Yrittäjyyteen liittyvää opetusta tehostetaan kaikissa kulttuurialan koulutusohjelmissa esim. yrityshautomon avulla, ja yrittäjyys liitetään myös osaksi työssäoppimista. Verkko-opetusta kehitetään kulttuurialan ammatillisissa aineissa. Kansainvälistä asiantuntija- ja opiskelijavaihtoa lisätään. Kehitetään alueen AV- ja tapahtumatuotannon koulutusta sekä yritystoimintaa tarjoamalla YSOmedia hankkeessa toteutettujen laiteinvestointien sekä uusien tilojen myötä syntynyttä ajanmukaista osaamis- ja tuotantoympäristöä koulutuksen järjestäjien ja yrittäjien hyödynnettäväksi. Kulttuurialalla opintojen läpäisyastetta kohotetaan nykyisten opintojen tukemistoimenpiteiden lisäksi kehittämällä opintojen seurantaa ja ongelmiin puuttumista (kehitetään koulutusalakohtainen puuttumisen toimintamalli), tehostetaan opintosuoritusten jatkuvaa ja opintokokonaisuuskohtaista seurantaa (Wilma). Opetusjärjestely- ja lukusuunnitelmakohtaisilla toimenpiteillä parannetaan henkilökohtaisten opetussuunnitelmien toteutumista. Henkilökohtaisten opetuksen järjestämistä koskevien suunnitelmien toteuttamista parannetaan sisällyttämällä koulutukseen työvaltaisia opetusmenetelmiä sekä lisäämällä työpaikoilla tapahtuvia opintoja säädösten ja opetussuunnitelmien sallimissa rajoissa Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Nykytila: Marata-alat (matkailuala, hotelli-, ravintola- ja catering sekä puhdistus- ja kotityöpalveluala) ovat yhtymän alueella kasvava elinkeino, jonka työvoiman tarve suunnittelukaudella lisääntyy. Kuntayhtymän ammattiopistoissa perus-, ammatti ja erikoisammattitutkintoja suorittavat opiskelijat kykenevät seuraamaan alan kehitystä ja toimimaan työelämän vaatimusten ja haasteiden mukaisesti. Opiskelijoiden sijoittumista työelämään tuetaan opintojen aikana. Työelämälle järjestetään täydennys- ja henkilöstökoulutusta sekä tarjotaan kehittämispalveluja. Päämäärä/tavoitteet lähivuosille: Marata-alan koulutuksen ja tutkintojen tavoitteena on antaa laaja-alaiset valmiudet kehittyä alan ammattilaiseksi. tta tukee tiivis yhteistyö toimialan yritysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa, ja uusien työelämälähtöisten palvelutuotteiden kehittäminen sekä erilaisiin työelämän palvelu- ja kehittämishankkeisiin osallistuminen. Marataalalla aloitus-(80/vuosi) ja opiskelupaikkojen (n.220 opisk./vuosi) määrä yhtymän oppilaitoksissa tulee säilymään nykytasolla tällä suunnittelukaudella. Aikuis- ja oppisopimuskoulutuksena tapahtuvalla tutkintotavoitteisella sekä täydennys- ja henkilöstökoulutuksella turvataan alalla työs-

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ /

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ / Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/656261127857495/ Kpedu 2020 strategia Yhdessä oppien tulevaisuuden osaajaksi Mitkä tavoitetilat haluamme saavuttaa? Asiakkaan kanssa menestyminen,

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus

Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus Opettaja/kouluttaja oppimisen ja osaamisen laadun varmistajana ja kehittäjänä, ryhmä B:n alustus LAATUA LAIVALLA Laadunhallinta nyt ja kohti vuotta 2020 29.-31.8.2011 Laki 630/1998 ja 631/1998, asetus

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015 TIEDOTUSTILAISUUS 6.2.2015 Ryhmä 2 Opetushallituksen valtionavustustoiminta Ammatillisen koulutuksen valtionavustushankkeet tukevat kansallisen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO

Työelämäosaamisen edistäminen seminaari Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO Työelämäosaamisen edistäminen seminaari 26.9.2006 Tampereen ammattikorkeakoululla OPETUSALAN KOULUTUSKESKUS OPEKO Koulutussuunnittelija Juha Oulujärvi Koulutussuunnittelija Kati Aimonen Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin AmKesu-aluetilaisuus, Turku 19.11.2014 Leena Koski Opetusneuvos Alueelliset suunnitelmat Yhteensä 15 alueellista suunnitelmaa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Sivu /3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 93 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien laskenta

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot