STRATEGIA TALOUSARVIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "STRATEGIA 2010-2012 TALOUSARVIO"

Transkriptio

1 KAM STRATEGIA Verkko-opetus Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Opiskelijahuolto Opinto-ohjaus Keskeiset opetusta ja oppimista tukevat prosessit Kansainvälisyys Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä, hanketoiminta Näyttötutkinnot STRATEGIA TALOUSARVIO 2010 Yhtymähallitus hyväksynyt: X.X.2009 Yhtymävaltuusto hyväksynyt: X.X.2009

2 luonnos A. KUNTAYHTYMÄN YHTEINEN OSA 1 STRATEGIA 1.1 KOULUTUSVISIO TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 1.3 PÄÄTEHTÄVÄ 1.4 TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT 1.5 PÄÄMÄÄRÄ 1.6 OSASTRATEGIAT 2 TOIMINTATAVOITTEETJA SUUNNITELMA VUOSILLE TAVOITTEET VUODELLE Johtajuus/Vaikuttavuus: Toimintaperiaatteet ja strategia / Koulutuksen vaikuttavuus Toimintaperiaatteet ja strategia / yhteistoiminta Henkilöstö / henkilöstön kehittäminen, oppiminen ja kasvu Kumppanuudet ja resurssit / talous ja resurssit Prosessit / rakenteet ja prosessit Prosessit/koulutuksen prosessit: Asiakastulokset / koulutuksen vaikuttavuus Henkilöstötulokset / koulutuksen resurssit ja tehokkuus Yhteiskunnalliset tulokset Keskeiset suorituskykytulokset / koulutuksen vaikuttavuus 2.2 AIKUISKOULUTUS 2.3 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KOULUTUSALOITTAIN Tekniikan ja liikenteen ala Kulttuuriala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Luonnonvara- ja ympäristöala Korkeakoulutoiminta 2.4 ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Yhtymäpalvelut Talous- ja hallintopalvelut Kehittämispalvelut Tietohallintopalvelut 2.5 ITSEARVIOINTI/RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ 3 KUNTAYHTYMÄN TALOUS 3.1 Yleisperustelut 3.2 Käyttötalousosa 3.3 Tuloslaskelmaosa Yhtymähallinnon hankkeet, kustannukset ja vyörytysperiaate 3.4 Investointiosa 3.5 Rahoitusosa Kuntayhtymän rahoituslaskelma B. AMMATTIOPISTOT JA TULOSALUEET Aikuiskoulutus- ja oppisopimuskeskus AIKUKAM Haapajärven ammattiopisto HAI Kalajoen ammattiopisto ARTEMA Nivalan ammattiopisto NAO Oulaisten ammattiopisto OULA Ylivieskan ammattiopisto YSO Nivalan autokoulu LIITTEET

3 luonnos STRATEGIA 1.1 KOULUTUSVISIO 2015 A. KUNTAYHTYMÄN YHTEINEN OSA Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä (KAM) on alueensa vastuullinen vaikuttaja ja Pohjois- Suomen vetovoimaisin ja tuloksellisin ammatillisen koulutuksen järjestäjä. KAM on aktiivinen toimija laajentuneessa koulutuksen yhteenliittymässä, ja koulutustarjonta kattaa toiminta-alueen koko toisen asteen koulutuksen vuoteen 2015 mennessä. 1.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Julkisen sektorin voimakas velkaantuminen haastaa jatkossa koulutussektorin tuottavuustalkoisiin. Juuri julkaistussa OECD raportissa Education at a Glance 2009 on hyvää vertailuaineistoa OECD maiden panostuksista koulutukseen eri asteilla. Liitteenä olevassa taulukossa esitetään eri koulutusasteiden kokonaiskustannukset/ opiskelija maittain. Taulukko osoittaa, että maamme kokonaiskustannukset peruskoulutuksen ja toisen asteen osalta ovat alle OECD keskiarvon. Meneillään oleva globaalin talouden murros ja vaatimukset julkisen sektorin uusista toimintamalleista nostavat keskiöön koulutuksen laadullisen ennakoinnin. Yhtymä on voimakkaasti kehittämässä omaa laadullista ennakointiosaamistaan. Koulutuskuntayhtymä on myös toimijana mukana valtakunnallisissa ja alueellisissa ennakointihankkeissa. Työelämän ammattiosaamisvaatimusten ja yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten myötä ammatillisen koulutuksen laaja tehtäväkenttä on muuttumassa entistä haasteellisemmaksi. Hyvä yhteistyö elinkeino- ja muun työelämän sekä koulutussektorin välillä on keskeistä. Tulevaisuuden ammattiosaamisen haasteisiin vastaaminen edellyttää, että työelämään tulevien ammattitaidon perusta on riittävän laaja ja että ammattitaito vastaa työelämän alakohtaisia tarpeita. Tämän lisäksi tarvitaan elinikäisen oppimisen valmiuksia, kielitaitoa, sosiaalisia taitoja ja edellytyksiä oman työn kehittämiseen. Kansainvälistymisen myötä näiden taitojen ja valmiuksien merkitys entisestään korostuu. Palvelusektorin kehittäminen on keskeisessä asemassa työllisyystilannetta parannettaessa. Palvelualojen kehittymisen edellytykset ovat pitkälti riippuvaisia korkeatasoisesta inhimillisestä pääomasta. Tämä korostaa koulutuksen merkitystä palveluyritysten innovatiivisen ja ammattitaitoisen työvoiman tuottajana ja yrittäjyyden edistäjänä. Menestyksellisten tuotanto- ja palveluinnovaatioiden synnyttäminen ja käyttöönotto edellyttävät tiivistä vuorovaikutusta tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä tuotanto- ja palvelutoiminnan välillä. Työministeriön mukaan uuden työvoiman tarve vuoteen 2015 saakka on keskimäärin henkilöä vuodessa. Samaan aikaan työmarkkinoille tulee keskimäärin noin henkilöä ikäluokasta. Nuorten työvoiman tarjonta ei näytä tyydyttävän työvoiman kysyntää, vajaus on vuositasolla henkilöä. Elinkeinoelämän keskusliiton viimeisimmän rekrytointi- ja koulutustarveraportin mukaan sen jäsenyrityksiin vuosittain palkattavista työtekijästä puolet on ammattiosaajia. Ammattiosaaminen ei tarkoita ainoastaan käden taitoja. Ammattityöntekijöillä työn jatkuva kehittäminen, itsenäinen päätöksenteko- ja ongelmanratkaisukyky sekä uusien ratkaisujen luominen ovat olennainen osa työtä. Vuonna 2009 perustetulla yhteisellä opiskelijakunnalla vahvistetaan opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia. Toiminnassa mukana oleminen antavat opiskelijoille lisävalmiuksia toimia yhteiskunnallisissa ja yhteisöllisissä tehtävissä.

4 luonnos PÄÄTEHTÄVÄ Asennetta, tietoa ja osaamista Koulutus tuottaa riittävästi ammattitaitoisia osaajia ja yrittäjiä toiminta-alueemme uudistuvalle elinkeinotoiminnalle. Ammattiin valmistuvat opiskelijat tuntevat työelämässä vaadittavat perustiedot ja -taidot. Ammatillinen koulutus ja kasvatus tukevat ammatillisten ja yhteiskunnallisten valmiuksien kehittymistä. Ammattiin valmistuvat opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita yhteiskunnassa. Koulutuskuntayhtymä järjestää ja organisoi oman toimintansa siten, että yhtymän järjestämä koulutus on alueellisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti arvioiden tuloksellista ja laadukasta. Koulutus tukee myös syrjäytymisvaarassa olevien ammatillisten valmiuksien kehittymistä. 1.4 TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Toiminnassa arvostamme Palveluhenkisyyttä ja avoimuutta, joka näkyy - nopeana ja vuorovaikutteisena tiedottamisena - vallan ja vastuun tarkoituksenmukaisena jakamisena - avoimena, keskustelevana ja kannustavana ilmapiirinä Yhteistyökykyä, joka näkyy - kykynä toimia kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa - toimivina yhteistyösuhteina ja KAM-henkenä Kehittymistä yksilönä ja yhteisön jäsenenä, mikä ilmenee - uskona omiin kykyihin ja osaamiseen - tukemisena ammatillisessa kehittymisessä ja henkisessä kasvussa - eettisten arvojen kunnioittamisena Taloudellisuutta, vastuullisuutta ja tehokkuutta, joka näkyy - toiminnan kestävänä kehityksenä ja resurssien optimaalisena käyttönä. 1.5 PÄÄMÄÄRÄ Kuntayhtymä tarjoaa alueen nuorille ja aikuisille monipuoliset, kansallisesti laadukkaat ja tulokselliset koulutuspalvelut. Yhtymän toiminta tukee jäsenkuntien koulutus- ja elinkeinopolitiikkaa sekä alueen elinkeinoelämän kilpailukykyä. Ammattiopistorakenne luo hyvät edellytykset kehittää aluetta kokonaisvaltaisesti. 1.6 OSASTRATEGIAT Pedagoginen strategia Pedagogisen strategian lähtökohtina ovat konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisesti oppia ikä kaikki, elinikäisen oppimisen tukeminen ja yksilöiden erilaisten edellytysten ja tarpeiden huomioon ottaminen koulutuksen toteutuksessa. Tavoitteena on edistää opetus- ja oppimiskulttuurin yhteisöllisyyttä ja työelämälähtöisyyttä. Kuntayhtymässä pedagoginen johtajuus näkyy kaikessa toiminnan kehittämistyössä ja se koskee koko henkilöstöä, johtoa ja opiskelijoita. Kuntayhtymän yhteisessä opetussuunnitelmassa on kuvattu pedagogisen strategian toteutumisen keinoja. Pedagogisen johtamisen tukena ovat ajan tasalla olevat tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat.

5 luonnos Henkilöstöstrategia Yhtymä on asiantuntijaorganisaatio, jonka vahvuus riippuu henkilöstön osaamisesta, sitoutumisesta, motivaatiosta ja yritteliäisyydestä sekä kyvystä verkostoitua alueen muiden toimijoiden kanssa. Henkilöstöstrategia kertoo yhtymän henkilöstöpolitiikan suuntaviivat ja strategian lähtökohtana on ollut jatkuvan osaamisen kehittäminen. Uuteen strategiaan sisältyy henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma sekä tasa-arvosuunnitelma. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian laatimisen tavoitteena on ammattiopistojen toimintakäytäntöjen ja opetussuunnitelmien kehittäminen niin, että tieto- ja viestintätekniikan taidot, verkko-opinnot, työssäoppiminen ja lähiopetus muodostavat kiinteän kokonaisuuden opiskelijan opinnoissa siten, että ammatillinen tieto ja osaaminen rakentuvat monipuolisessa vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden ja ympäristön kanssa. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän tieto- ja viestintätekniikan strategian toteuttamiseksi jokaisessa ammattiopistossa tehdään vuosittain tieto- ja viestintätekniikan strategian toteutussuunnitelma, jonka laadinnasta ja toteutuksesta vastaa ammattiopiston rehtori. Markkinointistrategia Markkinointi- ja viestintäsuunnitelma on osa Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän KAM - strategiaa. Se antaa pohjan markkinoinnin ja viestinnän kehittämissuunnitelmalle ja käytettävien viestintäkanavien ja menetelmien valinnoille. Markkinointiprosessi tukee kaikkia koulutuskuntayhtymän prosesseja viestintään liittyvissä asioissa. Kansainvälisyysstrategia Kuntayhtymän kansainvälisyyssuunnitelmassa koulutuksen kansainvälistymistavoitteena on lisätä opiskelijoiden ja henkilöstön osallistumista kansainvälisiin vaihtoihin. Kansainvälistyvän työelämän ja lisääntyvän kanssakäymisen edellyttämää kielten ja kulttuurien tuntemusta lisätään ja kehitetään. Aikuiskoulutuksessa lisätään kansainvälisyyttä ja sitä suunnataan pienten ja keskisuurten yritysten sekä erityisesti vientiyritysten työvoimatarpeen mukaisesti. Kuntayhtymän tavoitteena on kansainvälisten työelämäyhteyksien kehittäminen ja kulttuureihin liittyvän tuntemuksen lisääminen sekä kansainvälisen vertailutiedon saaminen yhteisten hankkeiden avulla. Lisäksi kuntayhtymässä on laadittu arviointiin, työssäoppimiseen, opinto-ohjaukseen, erityisopetuksen ja opiskelijahuollon tukemiseen liittyvät suunnitelmat ja toimenpideohjelmat, joita tarkistetaan säännöllisesti. 2 TOIMINTATAVOITTEETJA SUUNNITELMA VUOSILLE TAVOITTEET VUODELLE 2010 Strategiset tavoitteet on jaoteltu Euroopan laatupalkinnon (EFQM) ja tasapainotetun mittariston (BSC) mukaisesti. Tavoitteet tarkennetaan vuosittain talousarvion suunnittelun yhteydessä. Strategian liitteenä olevassa taulukossa on lueteltu EFQM:n mukaiset arviointialueet (1 9) ja niitä vastaavat BSC:n tulosalueet.

6 luonnos EFQM 1-9 / BSC:n tulosalue: Johtajuus/Vaikuttavuus: Pedagoginen johtajuus: taso Mittari Rehtorit ja esimiehet tukevat ja rohkaisevat hyvä (4) Henkilöstökysely toiminnallaan henkilöstöä osallistumaan täysipainoisesti oman tehtäväalueensa hoitamiseen ja kehittämiseen. Esimiehet käyvät vuosittain kehityskeskustelut jokaisen työntekijän kanssa. Keskusteluissa on keskeisessä asemassa, oman työn kehittämiseen, työkykyyn, fyysiseen työympäristöön, esimiestyöhön, itsensä kehittämiseen ja johtamiseen liittyvät asiat. taso hyvä (3,5) Mittari Palaute jäsenkuntien sivistysjohtajilta sekä elinkeinotoimilta Jäsenkuntien vaikuttamismahdollisuus: Jäsenkunnat ovat tietoisia kuntayhtymän toiminnasta ja tulevaisuuden suunnitelmista ja voivat vaikuttaa kuntayhtymän toimintaan. Kuntayhtymän johto informoi yhtymän toimenpiteistä jäsenkuntia osallistumalla vuosittain jäsenkuntien toimivan johdon ja luottamushenkilöiden yhteisiin suunnittelukokouksiin. Tehdään kysely jäsenkuntien edustajille vuoden 2010 aikana Toimintaperiaatteet ja strategia / Koulutuksen vaikuttavuus Opetustilat: taso Mittari Oppilaitoksen tilat ovat määrältään, käyttökelpoisuudeltaan hyvä (3,5) Opiskelijapalaute ja viihtyisyydeltään ajan- mukaisia. Nivalan ammattiopiston tilojen saneeraustyöt jatkuvat. Vuoden 2009 aikana valmistellaan hankesuunnitelma Oulaisten ammattiopiston saneerauksesta Toimintaperiaatteet ja strategia / yhteistoiminta Kuntayhtymän sisäinen: taso Mittari Strategioista ja toimintaperiaatteista tiedottaminen Hyvä (4) henkilöstökysely, on avointa Ammattiopistot tekevät kiinteää yhteistyötä koulutuksen toteuttamisessa ja uusien koulutustuotteiden suunnittelussa. Tiimitoiminnan tavoitteena on yhteistoiminnan lisääminen, osaamisen vaihtaminen ja levittäminen. Yhteisten hankkeiden määrä, opiskelija- ja opettajavaihdot oppilaitoksesta toiseen, opintojaksojen määrä, tavoitteiden / tehtävien toteutuminen tiimeissä Selvitetään eri toimintamalleja yhteisen opiskelijakunnan käynnistämiseksi. Käynnistäminen Yhteinen opiskelijakunta toimii toteutuu opiskelijalähtöisesti. Kuntayhtymässä kehitetään ja otetaan käyttöön tiedon jakamista ja yhteistoimintaa lisääviä ja helpottavia ryhmätyöympäristöjä. Yksiköiden yhteistyötä ja johtamisjärjestelmää kehitetään yhteisten tiimien avulla. Tiimien keskinäistä yhteistyötä ja toimintatapoja kehitetään.

7 luonnos Ulkoinen: Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien ja alueen lukioiden kanssa on monipuolista. Yhteistyötä tehdään arviointiin, tietotekniikkaan, verkko-opetukseen ja kansainvälisyyteen liittyvissä asioissa. Lisäksi järjestetään yhteisiä henkilöstön virkistystapahtumia. taso Yhdistelmätutkintoa suorittaa 10 % opiskelijoista. Yhteisten hankkeiden ja tapahtumien lukumäärä Mittari Tilasto tutkinnoittain (kaksois-kolmois, ammatilliset yhdistelmätutkinnot) Itsearviointi Kuntayhtymällä on valmius jatkaa neuvotteluja ammatillisen koulutuksen kokoamiseksi. Yhtymä on keskeinen toimija Oulun eteläinen korkeakoulukeskuksessa ja on mukana Pohjois- Pohjanmaan etälukioverkostossa. Alueen ammatilliset kuntayhtymät tarjoavat lukio-opintoja ammatillisten oppilaitosten ja päivälukioiden opiskelijoille. Kuntayhtymällä on valmiudet toimia Pohjois-Suomen kehittämishankkeiden koordinaattorina Henkilöstö / henkilöstön kehittäminen, oppiminen ja kasvu Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus: taso Mittari Päätoimisilla opettajilla on asetuksen 90 % Tilasto /986 mukainen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimus. Joustavalla työjärjestyksellä mahdollistetaan pedagogisten opintojen suorittaminen työn ohessa. Opettajien ammattitaito: Opettajien ammattitaito vastaa työelämän tarpeita. taso Jokaisella opettajalla > 2.5 Mittari Opiskelijapalaute, tilasto opistoittain tavoitetason saavuttaneiden määristä. Kuntayhtymä järjestää vuosittain monipuolista täydennyskoulutusta ajankohtaisista pedagogisista asioista. EU osarahoitteiset työelämäjaksohankkeet vuosien aikana tukevat opettajien ja asiantuntijoiden työelämäosaamista kotimaassa sekä EU-maissa Kumppanuudet ja resurssit / talous ja resurssit Talous: taso Kuntayhtymän talous on tasapainossa eli vuosikate riittää poistoihin. Kuntayhtymä rahoittaa itse toimintansa. Vuosikateprosentti on 9 Mittari Tilinpäätös Tuottojen ja kulujen suhde eli katteiden jatkuva seuranta ja kulujen sopeuttaminen tuottoihin tilivuoden aikana. Talouden hyvinvointi: taso Mittari Omavaraisuusaste säilyy hyvänä. 80 % Tilinpäätös Investointien omarahoitusosuus säilytetään hyvänä ja tehdään ylijäämäiset tilinpäätökset.

8 luonnos Prosessit / rakenteet ja prosessit Koulutustarjonta: Kuntayhtymän koulutusalatarjonta vastaa alueen työelämän tarpeisiin. taso suoritetut perustutkinnot 700 Mittari Suoritetut perustutkinnot koulutusaloittain/ vuosi Meiltä valmistuneiden työllistyminen alueelle Vuosittain tarkistetaan koulutusaloittain koulutusalatarjonta suhteessa alueen tarpeisiin. Tuloksellisuusrahoituksen indikaattoreista työllistymistä koulutusaloittain seurataan tiiviisti ja sen pohjalta tehdään ratkaisuja koulutustarjonnasta aloittain. Kuntayhtymä on mukana toteuttamassa osaamistarpeiden ennakointihanketta. Aloituspaikat KAMissa v.2010 Aloituspaikkoja ammatilliseen koulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa; yhteensä 704 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 20 % MARATA-ala 16 % Luonnonvara - ja ympäristöala 6 % Kulttuuriala 17 % Tekniikan- ja liikenteen ala 27 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 9 % Luonnontieteiden ala 5 %

9 luonnos Prosessit/koulutuksen prosessit: Tähän kohtaan on kuvattu opetusta keskeisesti tukevia prosesseja (ammattiosaamisen näytöt, kansainvälisyys, opiskelijahuolto, opinto-ohjaus, työssäoppiminen, verkko-opetus) Opetussuunnitelmien sisältö ja ajanmukaisuus: taso Mittari Koulutuksen järjestäjän tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat vastaavat uusien tutkinnon hyvä (4) Itsearviointi ja opiskelijapalauttymäsuunnitelman perusteiden vaatimuksia ja kuntayh- tavoitteita. Vuosina uudistetaan koulutuksen järjestäjän tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat uusien ammatillisten perustutkintojen tutkintojen perusteiden pohjalta. Näyttötoiminnasta saatua tietoa kerätään tietokantapohjaiselle alustalle, jota voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Oppimisprosessin laatu: Oppimisprosessit ovat monipuolisia työtavoiltaan ja ottavat huomioon opiskelijoiden taso hyvä (4) Mittari Itsearviointi ja opiskelijapalaute yksilöllisiä tarpeita. Työssäoppiminen ja siihen liittyvät ammattiosaamisen näytöt monipuolistavat opiskelijoiden arviointia. AIKUKAMin työelämän kehittämis- ja palvelutehtävien valmiuksien hankkimiseen käytettävää resurssia hyödynnetään henkilökunnan osaamisen lisäämisessä. Kansainvälisyys: Opiskelijavaihto: lähtevät opiskelijat saapuneet opiskelijat Henkilökunnan kansainvälinen vaihto: lähteneet saapuneet Maahanmuuttajat taso 95 / 376 ov 92 / 267 ov 32 / 70 ov 26 / 39 ov 83 opiskelija/ lukuvuosi Mittari Kuntayhtymän yhteinen kansainvälinen mittaristo Kuntayhtymän yhteinen kansainvälinen mittaristo Kuntayhtymän yhteinen kansainvälinen mittaristo Kuntayhtymässä opiskelevat Vuoden 2010 kansainvälisyyden painopistealueena on jatkaa alueen työelämän edelleen aktivoimista kansainväliseen toimintaan vastaanottamalla ulkomaisia työssäoppijoita sekä hyödyntämällä kuntayhtymän opiskelijoiden kansainvälistä osaamista työelämän omassa kansainvälistymisessä. Erilaisten hankkeiden (mm. Leonardo, OPH:n rahoitukset) avulla lisätään opiskelijoiden ja henkilöstön osallistumista kansainvälisiin vaihtoihin ja kehitetään kansainvälistä vertaisoppimista. Tuetaan henkilöstön kielikoulutusta ja kehitetään virtuaalisia menetelmiä (verkkoopetushankkeita) ammattiopistojen eri koulutusalojen opettajien ja opiskelijoiden tueksi ja aktivoimiseksi. ESR -rahoitteinen KAMoon TYKE ja Leonardo -rahoitteisen DEMOKAM 2 avulla toteutetaan neljän viikon mittaisia työelämäjaksoja EU-maissa. Opinto-ohjaus ja opiskelijahuolto: Tavoitteena on, että opiskelija valmistuu häntä kiinnostavaan ammattiin, johon hän on soveltuva. taso Mittari Tilasto

10 luonnos Vuoden 2010 painopistealueena on yksilöllisen ohjauksen kehittäminen ja varhaisen puuttumisen tehostaminen sekä läpäisyasteen parantaminen. Tavoitteena on yhtenäistää opiskelijahuoltoon liittyviä lomakkeita ja käytänteitä. Mahdollisten uusien kehittämishankkeiden eräinä tavoitteena on vahvistaa sellaisia opintopolun aikaisen ohjauksen, urasuunnittelun, työssäoppimisen ja työllistymisen käytäntöjä, jotka mahdollistavat opiskelijoiden sitoutumisen opiskeluun ja myös laadukkaan kiinnittymisen työelämään. Potentiaalisten keskeyttäjien ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen ja ohjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Erityisesti pyritään ehkäisemään negatiivista keskeyttämistä, jossa nuori jää ilman jatkosuunnitelmia. Jokaiselle keskeyttämisuhan alla olevalle opiskelijalle pyritään löytämään syrjäytymistä ehkäisevä jatkosuunnitelma. Ammattiopistot tekevät yhteistyötä seutukunnallisten nuorisotyön hankkeiden kanssa. Ryhmänohjaaja on keskeinen toimija opiskelijan opintojen etenemisen tukemisessa. Muita keinoja tukea opintojen etenemistä ovat mm. pienryhmäopetus, opintomenestyksen ja poissaolojen reaaliaikainen seuranta ja oppimistyylianalyysit. Opettajat ja ohjaajat huomioivat erilaisten oppijoiden oppimistyylit myös opetuksessa tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuuksia erilaisiin oppimiskokemuksiin. Työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt: Opiskelijat saavat työssäoppimisen ohjausta verkon välityksellä. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämiskoulutuksiin osallistuneet Työelämäosaamisen diplomiopinnot (15 ov) taso Mittari 75 % / ammattiopisto Koulutustilasto 80 % Koulutustilasto 15 % Tilasto suorittaneet Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjä koskevasta kehittämisestä kuntayhtymässä vastaa kuntayhtymän työssäoppimis- ja näyttötiimi. Tiimissä on edustus eri koulutusaloilta ja eri ammattiopistoista. Tiimi tekee esityksen linjauksista ja muusta kehittämisestä johtoryhmälle. Vuoden 2010 painopisteenä on työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen laadunvarmistus, sähköisen palautejärjestelmän kehittäminen ja prosessikuvausten laatiminen ammattiopistoissa. Vuoden 2010 pyritään järjestämään koulutusta opettajan työelämäosaamisen opintojen alan kehittäminen ja yrittäjyys osiosta. Arviointitoimikunta hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat, valvoo näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteuttamista, määräävät ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat, käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Toimikunnassa on mukana koulutuksenjärjestäjän edustajia, opettajia, elinkeinoelämän edustajia sekä opiskelijoita yhteensä 15 henkilöä. Arviointitoimikunnan puheenjohtaja allekirjoittaa näyttötodistukset. Työssäoppimis- ja näyttötiimin sekä arviointitoimikunnan välistä työnjakoa selkeytetään laatimalla toimintaohje arviointitoimikunnalle. Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen laadulliseen arviointiin kehitettyä mittaristoa tarkennetaan vuoden 2010 aikana. Opetushallituksen erillismääräraha työssäoppimisen ja näyttöjen kehittämiseen sekä laajennetun työssäoppimisen kokeiluun on kohdennettu hankesuunnitelmissa mainittuihin kohteisiin, ja tulokset on mitattu ja raportoitu vuoden 2010 loppuun mennessä.

11 luonnos taso Mittari 100 % Tilasto koulutusaloittain Verkko-opetus: Ammatillisen perustutkinnon opiskelija suorittaa vähintään 2 ov:a verkko-opintoja. Kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa osa opinnoistaan verkossa. Koulutuskuntayhtymä tukee opiskeluympäristön monipuolistamista ja opiskelijoiden mahdollisuuksia valita opintojaan myös toisista oppilaitoksista. Tähän perustuen kuntayhtymän ammattiopistoissa kehitetään ja laajennetaan myös verkko-opintojen tarjontaa. Vuoden 2010 painopistealueena on kuntayhtymän verkko-opetusprosessin selkeyttäminen ja kehittäminen. Opistokohtaisesti nimetyt verkkokoordinaattorit ovat opettajien tukena verkkoopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Seurataan verkko-opintojen määrää sekä osallistuvien opiskelijoiden määrää/opisto. Ammattiopistokohtaiset tieto- ja viestintätekniikan toteutussuunnitelmat ohjaavat ja varmistavat verkko-opintojen toimivuuden osana opetussuunnitelmia. Opettajille järjestetään verkkoopetukseen liittyvää koulutusta. Tehdään laadullinen kysely opiskelijoille verkko-opetuksen merkityksestä ja siitä, miten opiskelijat kokevat oppivansa opiskellessaan verkon välityksellä. Kuntayhtymässä toteutetaan erillisrahoituksella verkko-opetukseen liittyviä kehittämistoimenpiteitä. Aikuisille suunnattujen verkkokoulutuspalvelujen kehittämiseksi Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä on saanut rahoituksen ASKO - Aikuiskoulutuksen sähköisten koulutuspalveluiden kehittäminen-hankkeelle. Hanketta rahoittavat Oulun Lääninhallitus, ESR ja kunnat ja toteutusaika on Hankkeen tavoitteena on kehittää aikuisille suunnattuja koulutuspalveluita tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Hankkeen kohderyhmänä ovat mm. aikuiskouluttajat, koulutussuunnittelijat, yrittäjät ja työnantajat sekä aikuisopiskelijat Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: yrittäjyys tutkinnon osan verkko-opetuksen kehittäminen, johtamistason erikoisammattitutkintojen verkko-opetuksen kehittäminen, näyttötutkintojen työnantaja ja työntekijä arvioijien perehdyttämisen kehittäminen, opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikkataitojen kehittäminen, sähköisten koulutuspalveluiden prosessin ja verkossa tapahtuvan täydennyskoulutustarjonnan kehittäminen ja verkkokoulutustarjonnan tuotteistaminen ja markkinointi. Vuoden 2010 aikana kokeillaan työssäoppimisen- ja näyttöjen ohjauksen tehostamista digikuvien, mobiililaitteiden ja blogien avulla. Kuntayhtymä hallinnoi ammatillisen lisäkoulutuksen verkko-opetuksen kehittämiseen liittyvää Virtuoosi hanketta Asiakastulokset / koulutuksen vaikuttavuus Kielitaito: taso Mittari Koulutuksen päättyessä opiskelijat selviävät hyvä (3,5) opiskelijoiden itsearviointi vähintään yhdellä vieraalla kielellä käytännön elämän tilanteissa. Vapaasti valittaviin opintoihin sisällytetään kieliopintoja ja kannustetaan opiskelijoita valitsemaan ensimmäisen vieraan kielen lisäopintoja. Oppimistulokset: Opiskelijat ovat saavuttaneet opetussuunnitelman mukaiset oppimistulokset. taso hyvä (3,5) Mittari Opettaja-arvio, opiskelijaarvio, työnantajapalaute

12 luonnos Kuntayhtymä panostaa työelämälähtöisen koulutuksen kehittämiseen järjestämällä opettajille mahdollisuuksia osallistua työelämäjaksoille. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävähankkeet mahdollistavat henkilökunnalle hankkia valmiuksia tuottaa uusia tai kehittää vanhoja työelämän kehittämis- ja palvelutehtäviä. Opiskelijoiden oppimisen tukena ovat mm. monipuoliset verkko-oppimisympäristöt, henkilökohtaiset opetussuunnitelmat ja vuorovaikutteiset opetusmenetelmät Henkilöstötulokset / koulutuksen resurssit ja tehokkuus Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistaminen: taso Mittari Kokonaiskustannukset muodostuvat henkilöstön osaamisen uudistamiseen käytetyistä panoksista (mm. koulutus-, matka-, majoitus- ja palkkakulut). 5 % Talouden seuranta (henkilöstön kokonaismenoista) Kuntayhtymä järjestää vuosittain henkilöstölle mm. työelämäosaamisen diplomiopintoihin liittyviä koulutustilaisuuksia. Henkilöstön työelämäyhteydet: Tavoitteena on toteuttaa henkilöstön työelämäjaksoja uuden ohjelmakauden rahoituksella niin, että kaikilla opettajilla on tiiviit työelämäyhteydet taso Vähintään 10 henkilöä tai työelämäjaksoja on vähintään 20 kk /vuosi Mittari Tilasto Kuntayhtymän toiminnan lähtökohtana on, että kaikilla opettajilla on suorat työelämäyhteydet työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöihin liittyvässä työskentelyssä. Henkilöstökoulutus: Henkilöstökoulutuksessa noudatetaan kuntayhtymän vahvistettua strategiaa. Koulutuksen painopisteet määräytyvät toiminnan kehittämisen mukaisesti. taso Henkilöstöllä on keskimäärin 5 koulutuspäivää / v henkilöä kohden. Mittari Tilasto Kuntayhtymä järjestää monipuolisesti opetusta tukevia koulutuskokonaisuuksia yhtymän toiminta-alueella. Koko henkilökunnalle yhteisiä koulutuspäiviä on kaksi kertaa vuodessa. Tutkintotavoitteinen koulutus: taso Mittari Henkilöstö osallistuu oman ammattialan 5 % henkilöstöstä Tilasto tutkintotavoitteiseen omaehtoiseen koulutukseen vuosittain. Kehittämiskeskusteluissa käydään läpi henkilökohtaiset toiveet ja tarpeet suhteessa omiin työtehtäviin.

13 luonnos Henkilöstön työkuntoisuus, työssä jaksaminen ja työtyytyväisyys: taso Mittari Henkilökunta on tyytyväinen työpaikkaansa. 3,5 Henkilöstöpalaute ja tilasto Kuntayhtymä tarjoaa henkilökunnalle 5 vuorokauden kuntoremontteja. Vuosittain toteutetaan vähintään yksi ryhmäkurssi. Lisäksi käytössä on vuosittainen kuntoraha fyysisen tai henkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksesta yli 2 %:n vuosittain saatava lisärahoitus käytetään henkilöstön kehittämistä tukeviin toimenpiteisiin Yhteiskunnalliset tulokset Kuntayhtymän toiminnan alueellinen vaikuttavuus: taso Mittari Toiminta tukee jäsenkuntien koulutus- ja elinkeinopolitiikkaa sekä alueen elinkeinoelämän hyvä (3,5) Palaute jäsenkunnilta ja elinkeinoelämältä kilpailukykyä. Opiskelijoiden sijoittuminen Oulun Eteläisen alueelle 70 % Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu Kuntayhtymässä on useita ulkopuolisella rahoituksella olevia hankkeita käynnissä. Hankkeiden määrä ja kokonaisbudjetti 4 hanketta 3,5 milj. :n hankekanta Kuntayhtymä toimii kiinteässä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhtymä toteuttaa Opetusministeriön myöntämää pysyvää alueen työelämän palvelu- ja kehittämistehtävää. Tehtävä mahdollistaa yrityksille suunnattujen palvelujen kehittämisen. Käytämme monipuolisesti eri rakennerahastojen mahdollisuuksia koulutuksen, oppimisympäristöjen ja muun infran sekä palvelutehtävien kehittämiseen Keskeiset suorituskykytulokset / koulutuksen vaikuttavuus Opiskelijoiden sijoittuminen työelämään, jatko-opintoihin, asevelvollisuuden suorittamiseen tai perhevapaalle opintojen päättyessä koulutusaloittain: taso Mittari Heti koulutuksen jälkeen Kaksi vuotta koulutuksesta 90 % 95 % Itsearviointi ja tilastokeskuksen aineisto Kuntayhtymä on saanut jatkorahoituksen opiskelijoiden ohjaustoiminnan tukemiseen. Veera - hankkeen keskeisinä toimenpiteinä ovat verkostotyön kehittäminen ohjaustoiminnassa ja opiskelijahuoltotyössä, työpainotteisen koulutuksen kehittäminen ja kokeileminen sekä urasuunnittelun uusien toimintatapojen kehittäminen. Järjestämisluvan käyttöaste (koulutustehtävän mukainen opiskelijamäärä): taso Mittari Opiskelijamäärä 100 % tilasto Tiivis yhteydenpito peruskouluihin, vanhempainillat, messut, KAM koulutusopas, TET jaksojen kehittäminen eri koulutusaloille, TAITAJA kisat, oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien monipuolistaminen ja edelleen kehittäminen. Tutkintojen läpäisyaste: Opinto-ohjaus ja henkilökohtaiset opetusjärjestelyt ehkäisevät koulutuksen keskeyttämisiä. taso Mittari 75 % Tilasto: Seurataan kuinka monta prosenttia opiskelijoista valmistuu OPH:n määrittelemässä määräajassa.

14 luonnos Jokaiselle koulutusalalle tehdään suunnitelma läpäisyasteen kohottamiseksi. Keskeyttämisaste: Valtakunnan tasoa pienempi negatiivisesti keskeyttäneiden määrä taso < 4 %. Mittari Negatiivisesti keskeyttäneiden prosenttimäärä koulutuksen järjestäjän koko opiskelijamäärästä kalenterivuosittain. Opiskelijahuoltoprosessin parantaminen. Tiivistetään yhteistyötä alueen työpajojen kanssa. Keskeiset toimenpiteet on kuvattu opinto-ohjauksen ja opiskelijahuolto -prosessin alla. Kuntayhtymässä syksyllä 2009 alkaneen Veera hankkeen tavoitteena on, että erityistä tukea tarvitseva nuori saa riittävän tuen ja palvelut opintopolun aikana opiskeluun kiinnittymiseksi ja niiden etenemisen varmistamiseksi. Keskeiset toimenpiteet ovat: opiskelijahuoltotyön palvelujen sisällöllinen tarkasteleminen ammattiopistokohtaisesti, verkostoituminen eri toimijoiden kanssa opiskelijahuollon palveluiden kehittämiseksi, opiskelijahuollon palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen ammattiopistokohtaisesti yhteistyössä verkoston kanssa, ennakointidialogin mukaisen verkostokonsultaation kokeileminen kehittämistyössä ja opiskelijaa koskevissa huolitilanteissa. Imago ja vetovoima: Riittävä ensisijaisten hakijoiden määrä jokaiselle koulutusalalle taso Mittari 100 % Kaikilla koulutusaloilla ensisijaisten hakijoiden suhde aloituspaikkoihin Vuoden 2010 painopisteenä on riittävän henkilöstöresurssin suuntaaminen markkinoinnin suunnitteluun ja tekniseen tukeen. 2.2 AIKUISKOULUTUS Aikuiskoulutusta kehitetään niin, että opiskelija tai tutkinnon suorittaja oppii hallitsemaan elämäänsä, oppii oppimaan ja tekemään ratkaisuja, joilla hän palvelee yhteiskuntaa ja aluekehitystä. Tulevaisuuden kannalta keskeistä on, että opiskelija oppii hallitsemaan yhteiskunnan ja työelämän muutostilanteet ja pystyy hyödyntämään osaamistaan eri tavoilla toimivissa, erilaisen kieli- ja kulttuuritaustan omaavissa organisaatioissa. Ammattiopistorakenne luo hyvät edellytykset alueen tasapainoiseen kehittämiseen. Opetusministeriön myöntämän järjestämisluvan mukaan ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusehtoisen koulutuksen vuosipaikkamäärä on 112 opiskelijaa ja oppisopimuksen lisäkoulutuspaikkamäärä on 180 opiskelijaa. Tavoitteena on lisätä yhtymän vuosipaikkamääriä viimeistään vuoden 2011 valtionosuusjärjestelmän toteutuksen yhteydessä. Yhtymän oman tuotannon osuutta on mahdollista kasvattaa erityisesti oppisopimuskoulutuksessa. Oppisopimuksella toteutettavan perustutkintokoulutuksen resurssia ei ole rajattu. KAM toimii niin, että alueelle tuleva resurssi kohdennettaisiin aluekehityksestä kokonaisvastuun ottavalle koulutuksen järjestäjälle. Aikuiskoulutukseen suunnitellaan yhtenäisiä ja alueellisia ohjaus- ja neuvonta palveluja. KAM toimii alueellisena koordinaattorina tässä kehittämishankkeessa.

15 luonnos Lisäksi aikuiskoulutuksen merkittävänä resurssina on vuosittain vaihtuva työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen maksullisen palvelutoiminnan resurssi, joka on riippuvainen kilpailukyvystä ja alueelle kohdistettujen tarjouspyyntöjen määrästä. Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä pyrkii maksullisessa palvelutoiminnassa pidempikestoisiin ja kattavampiin hankintasopimuksiin, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin työelämätarpeisiin. Pyrimme toimimaan keskeisenä koulutuksen toteuttajana eri toimijoiden hallinnoimissa koulutushankkeissa. Aikuiskoulutuksen prosesseja ja yhteisiä periaatteita toiminnan toteuttamiseen tarkennetaan vuoden 2010 aikana. KAAVIO: Valtionosuudella toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen vuosipaikkojen jako koulutusaloittain. Perustutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta järjestetään myös näyttötutkintoperusteisena opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen yhteydessä. Nykyisessä järjestämisluvassa ei ole määrällistä rajoitetta. Koulutusresurssit: Opettajaresursseja pyritään jatkossa käyttämään mahdollisimman paljon ristiin opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen välillä. Tämä mahdollistaa osaamisresurssin mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen aluekehityksen hyväksi. Osaamisresurssin kehittäminen on mahdollista työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valmiuksia kehittävien hankkeiden tai muiden henkilöstön kehittämishankkeiden kautta. HeKe-hankkeella kartoitetaan henkilöstön osaamista suhteessa työelämän alueelliseen tarpeeseen. Ennakointi: Kuntayhtymän aikuiskoulutus seuraa alueellisia, mm. työhallinnon ja itse toteutettuja ennakointitietoja, reagoi niihin nopeasti ja kustannustehokkaasti. Ennakointityössä tehdään yhteistyötä opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen kanssa. Aikuiskoulutuksen reagointinopeus on suuri, ja ennakointitiedon mukaisen koulutuksen toteutus on enemmänkin taloudellisista resursseista kiinni. taso Mittari Aikuiskoulutus vastaa jäsenkuntien elinkeinopolitiikan sekä alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. hyvä (3,5) Palaute jäsenkunnilta ja elinkeinoelämältä Osavuosikatsauksen yhteydessä seurataan aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää kotikunnittain. AIKUKAM koordinoi aikuiskoulutusta ja opetusministeriön myöntämän pysyvän Oulun eteläisen alueen työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän toteuttamista. Aikuiskoulutusta tarjotaan kysyntään vastaten tasapainoisesti ammattiopistojen kautta. Vuoden 2010 aikana tehdään yhteinen kysely ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen vaikuttavuudesta alueella. taso Mittari Työvoimakoulutuksen OPAL-palaute on vähintään valtakunnan keskitasoa niiden kysymysten osalta, joihin koulutuksen järjestäjä voi vaikuttaa (mitataan useaa asiaa). Palautteen keskiarvo 3,6 Työministeriön OPAL-raportit

16 luonnos AIKUKAM seuraa kuukausittain palautetietoa ja raportoi siitä yhtymäjohdolle ja hallinnolle, sekä rehtoreille ja aikuiskoulutustiimille. Ammattiopistojen johto puuttuu kehittämiskeskusteluissa heikkoon palautteeseen. taso Mittari Ammatillisen lisäkoulutuksen AIPAL-palaute Palautteen Opetushallinnon raportit (vähintään valtakunnan keskitaso niiden kysymysten osalta, joihin koulutuksen järjestäjä voi vaikuttaa (mitataan useaa asiaa). keskiarvo 3,6 AIKUKAM seuraa kuukausittain palautetietoa ja raportoi siitä yhtymäjohdolle ja hallinnolle sekä rehtoreille ja aikuiskoulutustiimille. Ammattiopistojen johto puuttuu kehittämiskeskusteluissa heikkoon palautteeseen. taso Mittari Resurssitavoitteet Ammatillisen lisäkoulutuksen vuosipaikat 125 Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa + 10 % Oppisopimuksen lisäkoulutus 235 Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa (järjestämislupa 180) Oppisopimuksen perustutkintosopimukset 110 AIKUKAM toteutumatieto Työvoimakoulutuksen myynti 280 AIKUKAM:n toteutumatieto Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuspaikat pyritään täyttämään 110-prosenttisesti, mikä mahdollistaa lisäpaikkojen hakemisen viimeistään valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Oppisopimuskoulutuksen lisäpaikkoja haetaan. Työvoimakoulutuksen markkinointia ja tarjontaa lisätään uusille aloille. taso Mittari Valtionosuusehtoisen (tai valtionavustusehtoisen) 110 % AIKUKAM tilastot ammatillisen lisäkoulutuksen toteutuminen Ammattiopistot ottavat opiskelijoita ns. ylipaikoille. Ylipaikkojen käyttö mahdollistanee lisäresurssien hakemisen toimintavuoden tai sitä seuraavan vuoden aikana. taso Mittari Oppisopimuskoulutuksen (tutkintotavoitteinen) 90 % AIKUKAM tilastot läpäisyaste Oppisopimuskoulutuksen loppuunsaattaneiden 95 % AIKUKAM tilastot työllistymistavoite Tietopuolisen opetuksen järjestäjän valintaan kiinnitetään huomiota. Yhteistyökumppaneiksi valitaan aidosti oppisopimuskoulutukseen sitoutuneita oppilaitoksia. Varmistetaan, että opiskelijoilla on kulkemismahdollisuudet oppilaitoksiin.

17 luonnos taso Mittari Oppisopimuskoulutuksesta KAM:n toteuttamaa 75 % AIKUKAM tilasto oppisopimuksen lisäkoulutuksesta tutkintotavoitteista 80 % AIKUKAM tilastot Ammattiopistojen tuotekehitys, markkinointi, opintojenohjaus Aikuiskoulutuksen järjestäminen: Näyttötutkintomestarikoulutuksen (15 ov) suorittaneet KAMissa v loppuun taso Mittari 40 % Koulutustilasto mennessä Kannustetaan opetushenkilöstöä hakeutumaan näyttötutkintomestarikoulutukseen. Työvoimakoulutuksen myynti: taso Mittari Työvoimakoulutuksen myynti Hankintasopimukset Markkinoinnin tehostaminen, menestyminen alueen ulkopuolisissa tarjouskilpailuissa Aikuisopiskelijoiden lukumäärä valtionosuudella toteutettavassa opetussuunnitelmaperusteisessa perustutkintokoulutuksessa: taso Mittari Yli 25 v. opiskelijat 200 Laskentapäivien luvun keskiarvo Markkinoinnin tehostaminen Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tutkintosuoritusten järjestämisoikeudet: taso Mittari Ammattitutkintoihin Erikoisammattitutkintoihin Tutkintotoimikuntien kanssa voimassa olevat sopimukset Ammattiopistojen uusien tuotteiden kehittäminen Aikuiskoulutuksessa suoritettujen perus-, ammatti, ja erikoisammattitutkintojen määrä: taso Mittari Perustutkintoja 30 Ammattiopistojen tilastot Ammattitutkintoja Erikoisammattitutkintoja Opiskelijoiden ohjaus, henkilökohtaistaminen, tutkintoon valmistavien koulutusten markkinointi, toimet opetustoiminnan kehittämisessä, ammattiopistojen uusien tuotteiden kehittäminen

18 luonnos Muut tutkinnot: Hygieniapassi Anniskelupassi Tulityötutkinto Työturvallisuustutkinto taso Tieturvatutkinto Ammattiopistojen uusien tuotteiden kehittäminen, markkinointi Mittari Ammattiopistojen tilastot 2.3 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KOULUTUSALOITTAIN Meneillään oleva maailmantalouden murros ja uudet julkisen sektorin toimintamallit korostavat vahvasti laadullisen ennakointityön merkitystä. Yhtymä on ollut ja on osaltaan aktiivisesti mukana alueelle syntyneiden uusien sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatioiden osaamistarpeiden kartoitustyössä. Tämä työ antaa työkaluja yhtymän sosiaali- ja terveysalan koulutustarjonnan profiloimiseen. Jatkossa kaikki opistot eri koulutusaloineen ovat mukana tässä laadullisessa ennakointityössä. Tämä on välttämätöntä, jotta Oulun Eteläisen osaamisprofiiliin liittyen kuntayhtymän opistot ovat osana alueen korkean teknologian ja palvelujen osaamisverkkoa. Yhtymä on opistojensa kautta keskeisesti mukana alueen eri kehittämisympäristöjen toiminnassa. Nivalassa toimii elektroniikan mekaniikan tuotantostudio konseptissa. Kehittämisympäristön työn hyödyntämismahdollisuuksia koulutukseen parannetaan käyttämällä opetushenkilökuntaa ja studion henkilökuntaa ristiin. Pyhäjärvellä kivistudion toimintaa kehitetään kone- ja metallialan koeteltujen hyvien toimintamallien mukaisesti. Uusiutuvat energiat ja erityisesti biokaasuun liittyvä koulutus- ja kehittämistyö on Haapajärvellä painopisteenä. Ylivieskan ammattiopisto on mukana digitaalisen median kehittämiskonsortiossa. Oulaisissa on meneillään kansainvälinen vanhustyön kehittämisohjelma. Kalajoen ammattiopisto on vahvasti mukana erityisesti matkailun kehittämishankkeissa. Jatkossa eri kehittämisympäristöissä saavutettu osaaminen tulisi heijastua entistä paremmin koulutusohjelmien sisällöissä. Tavoitteena on myös lisätä opetushenkilöstön liikkumista yhtymän sisällä. Kuntayhtymä ylläpitää ja kehittää osaltaan alueellista kulttuuria ja tarjoaa näin monipuolisen ja kulttuurisesti rikkaan kasvualustan alueen väestölle sekä koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittämiselle. Kuntayhtymässä on korostettu pedagogisen johtajuuden merkitystä henkilöstön ja opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Kuntayhtymän yhteisessä opetussuunnitelmassa on kuvattu tarkemmin pedagogisen johtajuuden keinoja koulutuksessa. Jokainen koulutusala kehittää toimintaansa ja ottaa huomioon sekä ammatillisen peruskoulutuksen, että aikuiskoulutuksen tuomat vahvuudet ja haasteet. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhdistelmätutkintojen määrää lisätään merkittävästi. Erilaiset kehittämishankkeet mahdollistavat uusien lähestymistapojen tuomisen kuntayhtymän opistoihin sekä erilaisten toimintamallien kokeilun arkityön ja toimintarakenteiden rajoitteista riippumatta. Kuntayhtymän hankkeiden tulee olla sidoksissa opetustoimintaan. Henkilöstön valmiuksia tarjota työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa parannetaan. Kehittämis- ja palvelutehtävää toteutetaan kaikilla koulutusaloilla. Kuntayhtymä hakee uusia rahoituksia mm. henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseen ja verkko-opetuksen kehittämiseen.

19 luonnos Tekniikan ja liikenteen ala Nykytila: Meneillään oleva talouden murros heijastuu myös alueelle. Epävarmuus tulevasta kehityksestä heijastuu alueella tekniikan ja liikenteen työpaikkakehityksen näkymiin. Kuitenkin eräillä aloilla on ollut ajoittain työvoiman saantiongelmia ja ammattitaitoisesta työvoimasta on ollut puutetta. Useilla yrityksillä on työntekijöitä, joiden ikääntyminen sekä yritysten laajentuminen lisäävät työvoiman kysyntää. Esimerkkeinä ovat teräsrakenne- ja konepajateollisuus sekä puuala. Rakennemuutoksen myötä autoalan, logistiikan (esim. yhdistelmäajoneuvonkuljettaja) ja rakennusalan (talonrakennus, talotekniikka) ammattilaisille ja asiantuntijoille avautuu uusia työmahdollisuuksia. Keskeisimpiä haasteita on osaavan työvoiman alueellisen saatavuuden turvaaminen. Päämäärä/tavoitteet lähivuosille: Koulutusvolyymissa ei ole tarvetta suurempiin muutoksiin. Toisen asteen perustutkintokoulutuksen aloituspaikkamäärien muutosten jälkeen koulutustarjonta vastaa määrällisesti alueellista tarvetta. Tulevaisuuden tärkeä haaste on joustavuus, jotta koulutuksen resurssit saadaan mahdollisimman järkevään käyttöön. Kone- ja metallialan koulutuksen toteuttamisen mahdollisuuksia maantieteellisesti laajemmalla alueella parannetaan. Toisen asteen ja aikuiskoulutuksen kehittämistä ja yhteensovittamista jatketaan aktiivisesti. Aikuiskoulutusta vahvistetaan kaikilla tekniikan ja liikenteen alojen sektoreilla. Keinot: Kuntayhtymä osallistuu metallialan opetusta tukeviin erilaisiin kehittämishankkeisiin. Työssäoppimista, ammattiosaamisen- sekä ammattitutkintojen näyttöjä kehitetään yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. Kuntayhtymän henkilöstön, koneiden, laitteiden ja tilojen voimavarojen hyödyntäminen tehostuu uuden organisoitumisen myötä. Konekalustoa kehitetään asteittain mobilisoitavaksi (siirrettäväksi). Verkko-opetuksen avulla monipuolistetaan oppimista ja opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioidaan entistä paremmin. Aikuiskoulutusta vahvistetaan kaikilla koulutuksen sektoreilla, ja erityisenä painopisteenä on vakiinnuttaa jo aloitettu yhdistelmäajoneuvon kuljettajakoulutus. Samalla pyritään vähentämään koulutusasteen sisäistä moninkertaista koulutusta ohjaamalla perustutkinnon suorittanut lyhytkestoisempaan ammattitutkintoon tähtäävään aikuiskoulutukseen. Alalle hakeutuvalle aikuisopiskelijalle tarjotaan vastaavasti myös mahdollisuus perustutkinnon suorittamiseen näyttötutkinnon kautta, joustavasti integroituna toisen asteen koulutukseen. Työnjohtajakoulutuksen turvaamiseksi tehdään yhteistyötä tekniikan erikoisammattitutkintokoulutuksen osalta muiden kuntayhtymän ammattiopistojen kanssa. Tutkintojen läpäisyastetta parannetaan edelleen monipuolistamalla opetusmenetelmiä ja kokeilemalla työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämistä Kulttuuriala Nykytila: Koulutuskuntayhtymässä toimivia kulttuurialan perustutkintoja ovat käsi- ja taideteollisuusalan sekä audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnot. Tuotteensuunnittelun ja valmistuksen (vaatetusala, puuala ja metalliala) ja ympäristön suunnittelun ja rakentamisen (rakennusala ja sisustusala) koulutusohjelman painopisteenä ovat toiminnan integrointi yritystoimintaan erityisesti työssäoppimispaikkojen ja erilaisten yhteisten hankkeiden kautta. Tuotteen suunnittelun ja valmistuksen (ohjaustoiminta ja vaatetusala) koulutusohjelmien painopistealueet ovat vaatetusja sisustuskokonaisuudet, kädentaitojen ohjaus ja pukeutumisneuvonta. Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelman painopistealueena korostuu ilmaisuvoimainen sisältötuotanto sekä erikoistuminen äänituotantoon ja graafiseen viestintään. Päämäärä: Koulutuksen laatu ja määrä vastaavat elinkeinoelämän tarpeita. Valmistuneet opiskelijat sijoittuvat työelämään tai jatkavat alan jatko-opintoihin. Kulttuurialan koulutusohjelmat ylläpitävät ja lisäävät alueen yritystoimintaa, hyvinvointia ja viihtyisyyttä.

20 luonnos Tavoitteet: Alueen kulttuurialan kouluttajien yhteistyötä lisätään ja koulutustarvearvioinnit huomioidaan koulutuksen järjestämisessä. Tavoitteena on kehittää monimuoto -koulutuksena kädentaitojen ohjausta ja sisustusalan koulutusta sekä lisätä yrittäjyyttä. Yrittäjyyttä, kulttuurientuntemusta, visuaalisuutta ja asiakaslähtöisyyttä lisätään opinnoissa. Yhteistyötä lisätään RFMpolis-yrityshautomotoiminnan kanssa. Audiovisuaalisen viestinnän koulutusohjelman tavoitteena on kehittää koulutusväylää ja toteuttaa koulutus- ja tuotantoyhteistyötä KPAMK:n mediatekniikan koulutuksen sekä muiden alueen koulutusten järjestäjien kanssa, luoda yhteistyöverkosto alueen AV- ja tapahtumatuotannon yritysten kanssa työssäoppimisen, yhteistuotantojen ja uusien palvelujen kehittämiseksi sekä palvelujen tunnettavuuden nostamiseksi. Yhteistyöverkostoja kehitetään ammattiopistojen, muiden toisen asteen oppilaitosten, korkeakoulujen, yritysten, kulttuuri- ja elinkeinoelämän sekä alaa tukevien hankkeiden välille kansainvälisiä yhteyksiä unohtamatta. Kulttuuriala osallistuu vuosittain muiden yhteistyötahojen kanssa laaja-alaisten kulttuuriproduktioiden tuotantoon ja taltioimiseen. Käsi- ja taideteollisuus- sekä viestintäalan aikuiskoulutustarjontaa kehitetään osaksi alan koulutusta. Yrittäjyyteen liittyvää opetusta tehostetaan kaikissa kulttuurialan koulutusohjelmissa esim. yrityshautomon avulla, ja yrittäjyys liitetään myös osaksi työssäoppimista. Verkko-opetusta kehitetään kulttuurialan ammatillisissa aineissa. Kansainvälistä asiantuntija- ja opiskelijavaihtoa lisätään. Kehitetään alueen AV- ja tapahtumatuotannon koulutusta sekä yritystoimintaa tarjoamalla YSOmedia hankkeessa toteutettujen laiteinvestointien sekä uusien tilojen myötä syntynyttä ajanmukaista osaamis- ja tuotantoympäristöä koulutuksen järjestäjien ja yrittäjien hyödynnettäväksi. Kulttuurialalla opintojen läpäisyastetta kohotetaan nykyisten opintojen tukemistoimenpiteiden lisäksi kehittämällä opintojen seurantaa ja ongelmiin puuttumista (kehitetään koulutusalakohtainen puuttumisen toimintamalli), tehostetaan opintosuoritusten jatkuvaa ja opintokokonaisuuskohtaista seurantaa (Wilma). Opetusjärjestely- ja lukusuunnitelmakohtaisilla toimenpiteillä parannetaan henkilökohtaisten opetussuunnitelmien toteutumista. Henkilökohtaisten opetuksen järjestämistä koskevien suunnitelmien toteuttamista parannetaan sisällyttämällä koulutukseen työvaltaisia opetusmenetelmiä sekä lisäämällä työpaikoilla tapahtuvia opintoja säädösten ja opetussuunnitelmien sallimissa rajoissa Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Nykytila: Marata-alat (matkailuala, hotelli-, ravintola- ja catering sekä puhdistus- ja kotityöpalveluala) ovat yhtymän alueella kasvava elinkeino, jonka työvoiman tarve suunnittelukaudella lisääntyy. Kuntayhtymän ammattiopistoissa perus-, ammatti ja erikoisammattitutkintoja suorittavat opiskelijat kykenevät seuraamaan alan kehitystä ja toimimaan työelämän vaatimusten ja haasteiden mukaisesti. Opiskelijoiden sijoittumista työelämään tuetaan opintojen aikana. Työelämälle järjestetään täydennys- ja henkilöstökoulutusta sekä tarjotaan kehittämispalveluja. Päämäärä/tavoitteet lähivuosille: Marata-alan koulutuksen ja tutkintojen tavoitteena on antaa laaja-alaiset valmiudet kehittyä alan ammattilaiseksi. tta tukee tiivis yhteistyö toimialan yritysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa, ja uusien työelämälähtöisten palvelutuotteiden kehittäminen sekä erilaisiin työelämän palvelu- ja kehittämishankkeisiin osallistuminen. Marataalalla aloitus-(80/vuosi) ja opiskelupaikkojen (n.220 opisk./vuosi) määrä yhtymän oppilaitoksissa tulee säilymään nykytasolla tällä suunnittelukaudella. Aikuis- ja oppisopimuskoulutuksena tapahtuvalla tutkintotavoitteisella sekä täydennys- ja henkilöstökoulutuksella turvataan alalla työs-

STRATEGIA 2011-2013 TALOUSARVIO

STRATEGIA 2011-2013 TALOUSARVIO KAM STRATEGIA Verkko-opetus Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Opiskelijahuolto Opinto-ohjaus Keskeiset opetusta ja oppimista tukevat prosessit Kansainvälisyys Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä

OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä OPPIMAISEMAFESTIVAALI 2017 Joustavuus eri oppimisympäristöissä Yksilöllisen ja joustavan oppimisen tukeminen Sami Pirhonen projektipäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ENNAKOINTI

ENNAKOINTI ENNAKOINTI 10.9.2013 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Aloitti nykymuodossaan 1.1.2005 1.1.2009 alkaen 12 koulutusyksikköä ja hallintoyksikkö Opiskelijoita yhteensä n. 11 300 Perusopetuksessa 6 000 Aikuiskoulutuksessa

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Koppihankkeen loppuseminaari Helsinki ma 21.4.2008 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Ammattiosaamisen näytöt osana ammatillisen

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten

Lisätiedot

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta

Lisätiedot

Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Viestintä ja markkinointi

Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Viestintä ja markkinointi Koulutuskuntayhtymä Tavastia 28.4.2015 Viestintä ja markkinointi Ammattiopisto Tavastia Hämeenlinnan lyseon lukio ja aikuislinja Kaurialan lukio Lammin lukio Parolan lukio Vanajaveden Opisto Hämeenlinnan

Lisätiedot

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja

Lisätiedot

Miten ennakointitietoa voidaan käyttää koulutuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa (case Pkky)

Miten ennakointitietoa voidaan käyttää koulutuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa (case Pkky) Miten ennakointitietoa voidaan käyttää koulutuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa (case Pkky) 16.2.2016 Ilkka Pirskanen Kuntayhtymän johtaja Lähtökohdat 2 Perustana on opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus SALPAUKSEN TUNNUSLUVUT Koulutuskeskus Salpaus on perustettu 1.1.2001 ja se muodostaa Päijät-Hämeen

Lisätiedot

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ (Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011 Krisse Sulonen ja Minna Taivassalo-Salkosuo Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus RAHOITUSKEHYKSET 2011 RAHOITUSALUE VASTUUVIRANOMAINEN

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA 29.3.2011 Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos AMMATTIKOULUTUKSEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Valmistavat ja valmentavat koulutukset (4) 52 ammatillista

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (myöhemmin Kuntayhtymä ) järjestää ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä annettujen lakien

Lisätiedot

AMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA

AMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA AMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä maakunnan ammattitaidon ja osaamisen kehittäjänä 28.3.2017 Esa Karvinen Kuntayhtymän johtaja PKKY 13 pohjoiskarjalaista omistajakuntaa

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Viestintä ja markkinointi

Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Viestintä ja markkinointi Koulutuskuntayhtymä Tavastia 17.10.2017 Viestintä ja markkinointi Ammattiopisto Tavastia Hämeenlinnan lyseon lukio ja aikuislinja Kaurialan lukio Lammin lukio Parolan lukio Vanajaveden Opisto Vanaja Koulutus

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1. Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään Valtakunnallinen lukioseminaari Pro Lukio ry 1 KESU 2011-16 ja 2. asteen koulutus suuntasiko KESU rakenneuudistusta 2014? Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet. Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus

Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet. Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus Työssäoppimisen haasteet ja kehittämistarpeet Opetusneuvos Anu Räisänen Opetushallitus TAUSTA-ARVIOINNIT (KAN) TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN AMMATILLISESSA PERUS- KOULUTUKSESSA (2006) SOVITELLEN Sosiaaliset

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ /

Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/ / Tervetuloa! https://www.facebook.com/matti.louhula/videos/656261127857495/ Kpedu 2020 strategia Yhdessä oppien tulevaisuuden osaajaksi Mitkä tavoitetilat haluamme saavuttaa? Asiakkaan kanssa menestyminen,

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

Tarkempi kuvaus Määrä Ajankohta Rahoitus Muuta Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla yhteyshenkilöiden

Tarkempi kuvaus Määrä Ajankohta Rahoitus Muuta Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla yhteyshenkilöiden Henkilöstön osaamiskartoitukset Organisoidaan tarpeen Selvitetään 1 x / Vaihtelee Selvitetään ja sovitaan mukaan esim. ennen henkilöstökoulutusta: kullakin kerralla erikseen Sosiaalipalvelujen henkilöstölle

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

SASKY koulutuskuntayhtymä. Ammatillisen koulutuksen reformi

SASKY koulutuskuntayhtymä. Ammatillisen koulutuksen reformi SASKY koulutuskuntayhtymä Ammatillisen koulutuksen reformi A.Kakkuri 8.5.2017 Yksi lainsäädäntö - Nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistetään uudeksi

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot