YSTÄVÄKIRJE 1/92 Kuopio Jorma ja Lea Pihkala Kuopionlahdenkatu 13 B Kuopio Puh

Transkriptio

1 YSTÄVÄKIRJE 1/92 Kuopio Jorma ja Lea Pihkala Kuopionlahdenkatu 13 B Kuopio Puh Rakas ystävä! "Sanokaa tytär Siionille: 'Katso, sinun kuninkaasi tulee sinulle hiljaisena ja ratsastaen aasilla, ikeenalaisen aasin varsalla'." (Matt. 21:7) Kuninkaasi tulee Katso, Sinun kuninkaasi tulee luoksesi! Hän tulee sinun vuoksesi ja sinua varten. Hän tulee tänään, tänä adventtina niin kuin Hän tuli palmusunnuntainakin nöyränä ja hiljaisena. Muista, Hän on kuitenkin Kuningas. Kun Hän tänään tulee hiljaisesti oman totuutensa ja armonsa sanan välityksellä omantuntosi ovelle asti, Hän vaatii oikeutta hallita Sinua. Hän ei Kuninkaanasi tule koskaan tyytymään vähempään. Kertokaa, kertokaa! Jeesuksen ratsastus Jerusalemiin oli profetian täyttymys: "Sanokaa tytär Siionille: 'Katso, sinun kuninkaasi tulee sinulle hiljaisena ja ratsastaen aasilla, ikeenalaisen aasin varsalla'." Tämä profetia kertoo tapahtuman tarkoituksen. Profetia kehottaa meitä tänäänkin korottamaan äänemme ja julistamaan Jeesuksen tuloa. Sanoma on kerrottava "tytär Siionille", kansalle, jota Jumala rakastaa, jonka Hän on luonut itseään varten ja jonka Hän tuli nyt vapauttamaan synnin ja kuoleman ja sielunvihollisen vallasta. Katso, avaa silmäsi ja näe! Kansalle on kerrottava, että sen tulee avata silmänsä ja nähdä mitä todella tapahtuu. Yhtä vähän kuin Jeesuksen ratsastusta Jerusalemiin kansan kykeni ymmärtämään Kuninkaan ja Hallitsijan marssiksi, yhtä vähän tämä maailma näkee julistetussa Jumalan Sanassa tai ehtoollisen salaisuudessa mitään kuninkaallista. Yhtä vähän tämä maailma näkee Jeesuksen toista tulemista edeltäviä merkkejä sellaisina. Mutta se, joka avaa silmänsä ja lukee Raamatusta Herran sanan ja Sanan valaisemin silmin katsoo tapahtumien kulkua, näkee ja tajuaa, että Jeesus on Kuningas ja Hän on tulossa takaisin. Sinun Kuninkaasi "Sinun Kuninkaasi" on erilainen kuin kaikki muut hallitsijat. Hänen hallintansa ei ole ulkoista vaan sisäistä. Mutta muista! Ellet ole Jeesuksen totuuden ja armon hallittavana, jokin elämääsi joka tapauksessa hallitsee. Se on se, mille sinä kumarrat ja jota pidät tärkeimpänä. Jos olet rahan, maailman, sielunvihollisen, omien halujesi, kuolemanpelkosi tai toisten ihmisten hallittavana, olet tyrannin orja. Jeesus haluaa vapauttaa Sinut. Hän on uhrillaan hankkinut Sinulle rauhan, ilon ja iankaikkisen valtakunnan. Hän hallitsee tänään. Päästä Hänet oman sydämesikin valtaistuimelle! Kuninkaasi jakaa Sinulle suunnattoman aarteen.

2 Hän itse lähestyy Sinua "Hän tulee". Omin keinon ja omin yrityksin ja omin päätöksin et pääse Herran luo. Mutta Hän itse tulee Sinun luoksesi. Sinun on mahdollista päästä Hänen hallintaansa, sillä Hän on nyt täällä sanassaan läsnä. Avaa sydämesi ovi. Huuda: "Herra auta! Hoosianna!" Herra on valmis ratsastamaan hiljaa Sinun sydämesi ovesta sisään. Hän julistaa apua huutavalle: "Sinun syntisi annetaan Sinulle anteeksi minun vereni tähden! Minä olen turvasi!" Herra tulee luoksesi omasta aloitteestaan. Hän kutsuu Sinua, vaikka sinä et Häntä vielä tuntisikaan! Sinun luoksesi, Sinulle ja Sinuun! "Hän tulee Sinulle!" Herra ei tule vain Sinun luoksesi, vaan sisälle Sinun elämääsi. Kun Hän tulee Sinulle, saat omaksesi kaiken, mitä Hän kuninkuudessaan omistaa. Sinusta tulee Kuninkaan lapsi. Hiljaisena Hän tulee "hiljaisena". Hän lohduttaa hiljaisella sanallaan, antaa sydämeesi omantunnon levon ja rauhan. Sinun ei tarvitse pelätä, kun Hän nyt lähestyy Sinua. Tänään on armon ja pelastuksen päivä. Paimenet, tietäjät ja ristin ryöväri Jeesus tuli kuninkaana kun Hän syntyi Betlehemin talliin. Paimenet, nuo temppelin uhrilampaiden kaitsijat olivat ensimmäisten joukossa kumartamassa maailmaan tullutta Vapauttajakuningasta. Hänen uhrinsa oli murtava synnin vallan, kuoleman kahleet ja sielunvihollisen hirmuvallan. He saivat myös kokea vapautuksen ilon Jeesuksen kohtaamisessa. Tietäjät painoivat myös päänsä lapsen edessä. He tunnustivat, että heidän tietonsa ja viisautensa ei koskaan tulisi riittämään Hänen kuninkuutensa ymmärtämiseen. Mutta heille riitti palvonta. He oppivat, että todellinen viisaus alkaa Herran pelosta. Herran Sanan johdatus vei heidän ymmärryksensä lepoon. He ymmärsivät nyt että vain Jumala ymmärtää. Kristuksessa on kaikki viisauden salaisuudet kätkettynä. Jeesus astui kuninkaana myös ristille. Häntä eivät pitäneet sillä ruostuneet naulat, vaan Hänen sydämensä rakkaus Häntä vastaan noussutta ihmistä kohtaan. Kuninkaallisessa rakkaudessaan Hän tuskiensa keskeltä rukoili: "Isä anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät!" Mutta oli yksi, joka ymmärsi. Kuolemaan tuomittu rikollinen Hänen vierellään. Hän tiesi, että hänelle kuului syystä kadotuksen tuska, mutta Jeesuksessa, piikkikruunulla kruunatussa hän näki Kuninkaan, joka oli astumassa valtaistuimelleen. "Muista minua, kun tulet valtakuntaasi!" Yksi ajatus minulle kadotuksen kekäleelle, mikä lohdutus siinäkin olisi ollut. Mutta hän sai kuulla Kuninkaallisen vastauksen: "Tänä päivänä olet minun kanssani Paratiisissa." Kuoleman kauhujen keskelle armahdettu ryöväri sai kuninkaallisen toivon, varman taivaan yhdessä Jeesuksen kanssa. Oletko Sinä taivuttanut jo pääsi ja tunnustanut, että Jeesus on myös Sinun Herrasi. Hän tulee luoksesi hiljaisena ja rakkaudessaan, mutta odottaa saavansa omakseen sinut kokonaan!

3 Kuluneen vuoden taival Kuluneen vuoden aikana aika moni on kysellyt ja pahoitellut, kun meiltä ei enää tule kiertokirjeitä niin kuin aikanaan, kun olimme vielä kentällä. Ymmärrän, että yhteydenpitomme on ollut puutteellista varsinkin niihin, joita emme maantieteellisistäkään syistä ole päässeet kovin usein tapaamaan. Siksi ajattelin nyt kirjoittaa oikein pitkän joulukirjeen ja käydä lävitse kulunutta vuotta ja sen sisältämää iloa ja tuskaa - molempia perheemme elämään on tälle vuodelle kertynyt poikkeuksellisen paljon. Kirjoittaminen on sitäkin tarpeellisempaa, kun osoitteemme on myös muuttunut vasemman ylälaidan mukaiseksi marraskuun alusta. Mutta käydäänpä vuotta läpi aika järjestyksessä. Vieraita Japanista Oma vuoteni vaihtui Jyväskylässä, missä olin kahden japanilaistytön W ja F kanssa päivillä. Muitakin japanilaisia saimme pitää vieraanamme. Maaliskuussa vieraili rouva I sisarensa kanssa. Kesäkuussa kävivät rouvat U ja N, syyskuussa professori I, joka viisipäiväisen käyntinsä jälkeen kyseli, olisiko hänenkin mahdollista tulla kristityksi ja saada kaste. Rukoilkaa hänen ja hänen vaimonsa puolesta edelleen. Lokakuussa kävi täällä radiopastori Ariki puolisonsa ja sokean muusikon Tokitan kanssa. Saimme tavata myös neiti H Ananin seurakunnasta. Japaninkielen taitomme ei ole siis päässyt ruostumaan varsinkin, kun kesällä naapuriimme muutti 25 vuotta Japanissa lähetystyössä toiminut Heimosten perhe (SVUL). Kirjeenvaihto Japanin suuntaan on myös ollut vilkasta. Vaikka olemme yrittäneet vihdoin sopeutua tähän maahan, emme voi sille mitään, että osa sieluamme on yhä Japanissa. Lean työ Lea on ollut koko vuoden SPR:n Siilinjärven pakolaiskeskuksessa terveydenhoitajana. Työ osoittautui heti alusta erittäin rankaksi, sillä ongelmat ja ahdistukset, joista pakolaiset tulevat eivät todellakaan ole pieniä. Tiedotusvälineiden ja yleisen mielipiteen vääristynyt kuva elintasopakolaisista on todella kaukana todellisuudesta. Alussa Lealta oli mennä täysin voimat, mutta pikku hiljaa hän tottui työhönsä, jonka jatkosta ei tätä kirjoittaessani ole vielä tietoa, koska pakolaiskeskusten uudelleenjärjestely on menossa. Kaksi pitkähköä sairaslomaa Lea joutui kuitenkin pitämään. Toinen pyörällä kaatumisen ja työpaineiden vuoksi, toinen liukastumisessa saadun ranneluun murtuman vuoksi. Hannan ja Sepon yhteinen taival alkuun Hanna ja Seppo ovat päässeet siihen onnelliseen vaiheeseen, että he pääsevät muuttamaan omaan kotiin Heidän uusi osoitteensa on: Seppo ja Hanna Kiviniemi, Metsälamminkuja 4-6 C 6, Hyvinkää, puh Seppo on menestynyt työssään Koneella ja Hanna on jatkanut opintojaan. Hän pääsi myös aloittamaan Kauppakorkeakoulussa syksystä, joten hänen idän kulttuureihin ja kieliin liittyvät opintonsa saavat nyt käytännöllisen sovellusalueensa. Helena sairaslomalla Helena joutui vuoden alusta jäämään sairaslomalle sairaanhoitajan opinnoistaan ja kesällä hän päätti luopua niistä kokonaan. Syksyn hän on ollut työttömänä ja etsii nyt uutta alaa, jolle hakeutua.

4 Koululaiset Asako ja Tomio ovat nyt lukion toisella luokalla ja koulu tuntuu työllistävän heitä todella runsaasti. Silti he ovat laulaneet innokkaasti Puijon seurakunnan nuorisokuorossa, olleet isoisina rippikoululeireillä ja kiertäneet maan suurimpia hengellisiä nuorisotapahtumia. Tomio kirjoitti rippikoululeirikokemuksistaan varsinaisen "romaanin", josta hänen luvallaan lainaan pitkähkön otteen jatkossa. Sampo on käynyt yläastetta, harrastanut kaikkinaista urheilua mutta varsinkin keilailua. Hän on aina ajoittain käynyt myös auttamassa polkupyöräverstaalla ja oppinut monia hyödyllisiä taitoja siellä. Kuopuksemme Kaarina on pimputtanut pianoa ja ollut monessa suhteessa perheemme päivänpaisteena. Tomion todistus Ennen kuin kerron Sinikan kuulumiset, päästän Tomion valloilleen. Kysymyksessä on ote hänen päiväkirjamerkinnöistään luvusta "Hampaanpesijän muistelmat" Viimeinen päivä omin voimin Tähän sunnuntaipäivään laitoin otsikon, koska se sopii niin hyvin. Kertakaikkiaan osuvasti... Ehkä lukija tietää miksi, ehkei vielä. Joka tapauksessa mä sain tietää ja tajuta sen aivan pian. Sunnuntaipäivä olisi näyttänyt kenen tahansa muun ihmisen silmissä kauniilta ja ihanalta päivältä. Niin, eikö se olekin Raamatun mukaan lepopäivä. Mulle tää päivä ei näyttänyt yhtään kauniilta ja ihanalta, enkä mä levännyt henkisesti. Kyllähän mä näytin muitten silmissä ihan normaalilta, joku näki mut varmaan hymyilevänkin sinä päivänä, mutta... Vieraat olivat tulleet katsomaan tänä kauniina päivänä leiriämme. Varmaan monen leiriläisen isät ja äidit olivat saapuneet näkemään lastaan. Mun vanhemmat eivät luonnollisesti olleet tulleet, olihan Kuopiosta pitkä matka ja sitä paitsi olinhan mä jo isonen. Silti yksi isä oli siellä kattomassa mua, vaikka mä en nähnyt sitä. Hän katsoo meitä jokaista aina. Se kiusasi mua hirveesti. Ei mua tarvinnut katella ja hoivata, kyllä mä selviän omin voimin. Sen tähden mä en levännyt, enkä mä nähnyt kaunista päivää. Jumalanpalvelus alkoi puolenpäivän jälkeen. Vanhempia oli tullut sankoin joukoin katselemaan leiriläisiä ja osallistumaan kirkkoon. Olihan se isäkin siellä. Aluksi leirin opettajat esittelivät itsensä ja isosetkin kertoivat itsestään ja omista ryhmäläisistään. Minä, isonen, siis Kristityn esikuva, esittelin myös itseni kuin paraskin hurskauden ruumiillistuma. Kauniisti hymyillen. Laulut, jotka lauloimme jumalanpalveluksen aikana kuoromme kanssa olivat kauniita, mutta yksi laulaja oli onneton. Se riittikin siitä jumiksesta ja mä lähdin kesken pois. Syynä oli vaikkapa Baseball-matsi Riihimäellä. Mä pelasin sen matsin ihan onnettomasti ja olin koko ajan ihan muissa maailmoissa. Kaiken kukkuraks se isä oli kattomassa sitä ottelua Kun hiiri kurkisti kolostaan Teinilän kolmannen kerroksen kylpyhuoneessa joskus kahden maissa aamuyöstä maanantaina, se näki hampaanpesijän, jolla ei ollut kaikki hyvin. Hän nimittäin itki hillittömästi peiliä vasten. Hiiri ymmärsi oitis, mitä oli tapahtunut. Se suuri Isä, joka oli luonut hiirenkin, oli pelastanut tämän hampaanpesijän. Hampaanpesijän, homo sapiens ja Tomio Pihkala, joka oli luotu Jumalan kuvaksi, ihmiseksi maailmaan ja pysymään Jumalan tahdossa, oli hyljännyt Hänet kaiken hyvän jälkeen, tehnyt itsestä jumalan, kulkenut omaa tietä ja lopulta suistunut. Silloin Jumala punnitsi oman Poikansa Jeesuksen ja Tomio Pihkalan vaa'assa ja katsoi Tomion arvokkaammaksi. Hän heitti Jeesuksen kadotukseen ja mä pääsin

5 Jumalan luo. Mutta Raamattu sanoo, että Jeesus taisteli kadotuksessa sielunvihollisen kanssa, voitti kuoleman, nousi ylös taivaaseen Isänsä oikealle puolelle. Käännekohta, josta olin maininnut oli tää maanantaiaamuyö. Siellä kylppärissä tehtiin melkoinen suurpesu, kun kaikki synnit imuroitiin musta pois. Ei ihme, että sen jälkeen tuntui puhtaalta. Mutta se on kyllä jännää, että vaikka me edelleen liataan itseämme synnillä, meissä asuu kokopäivätoiminen siivooja, Jeesus. Sen jälkeen, kun Pyhä henki on vaikuttanut ihmisessä, ihminen rupeaa tajuamaan asioita. Mä huomasin sen, kun me keskusteltiin isosten ja Tapsan kanssa elämän peruskysymyksistä: Miksi on kärsimystä? Miten käy niille ihmisille, jotka eivät koskaan saa kuulla evankeliumia? Miksi juuri minä uskon? Mitä tarkoittaa kolmiyhteinen Jumala? Minkä näköinen on Jumala? Mitä me teemme taivaassa? Minkä näköisiä ja minkä ikäisiä me ollaan siellä? jne. jne. Mulle välähti moni asia ja ajattelin, että siksikö ne uskovat oli aina puhuneet tollaista Tiistaina opettajien ja isosten aamupalaverissa, mä ilmoitin pontevasti pitäväni iltahartauden ja todistuspuheenvuoron iltaohjelman lopussa, ilman ihmeellisempiä selityksiä. Kukaan ei erityisemmin ihmetellyt yllättävää käytöstäni vaan päivän suurena puheenaiheena pidettiin illan iltaohjelmaa, jossa isosilla olisi viimeisen kerran mahdollisuus esittää sketsejä ym. omaa ohjelmaa... Todistuspuheenvuoroni oli tietenkin kaikille melkoinen yllätys, ja huomasin sen muutamien ilmeestä. Kun Tapsa oli pitänyt loppurukouksen, tuntui mahtavalta halata isosia, opettajia ja kaikkia muita saman tien kulkijoita. Oli semmoinen tunne, että "samassa junassa ollaan" Todellakin silloin mulla oli mahtava tunne, mä tunsin, että nyt ollaan hurskaita, nyt on helppo olla iloisella mielellä. Mun uskoni eli tunteiden varassa. Mut tunteiden varassa ei voida selvitä elämän vaikeuksista ja esteistä. Sen mä sain huomata heti seuraavana iltana. Mä tunsin itteni aivan onnettomaksi ja epäonnistuneeksi. Mä olin tehnyt jotain väärin ja mä ymmärsin, etten mä pysty olemaan synnitön ja hyvä. Mut valtasi yleinen masennus. Onneksi mua viisaampia ihmisiä oli tässäkin asiassa ja mä selvitin Tapsan avustuksella alttarilla Jumalalle asiat sinä iltana ja ymmärsin, että ei tää uskonelämä oo tunneasiaa vaan mä voin tiedostaa, että vaikka mä edelleenkin teen syntiä, niin Jeesus on kantanu kaikki meidän tulevatkin synnit ristillä. Eihän meillä ole muuten mitään jakoja taivaaseen. 1.8 Joka päivä Jumalan voimin Tähän konfirmaatiopäivään mä panin tän otsikon, koska se sopii tästä lähtien jokaiseen päivään, jonka mä elän täällä maanpäällä... Päivässä oli todella juhlan tuntua. Isät, äidit, veljet, siskot, sukulaiset ja tutut olivat tulleet katsomaan konfirmoitavia. Mun vanhemmat eivät luonnollisesti olleet tulleet, olihan Kuopiosta pitkä matka ja sitä paitsi olinhan mä jo isonen. Silti eräs Isä isolla iillä oli siellä katsomassa mua ja mä tiesin sen. Mä nautin siitä hirveesti. Mun teki mieli esitellä sitä Isää kaikille. Konfirmaatiojumalanpalvelus meni hyvin. Laulu, jonka leiriläiset lauloivat konfirmaation jälkeen oli kaunis, mutta yksi kuuntelija oli onnellinen. Sinikan tuskien taival Sinikan vuosi alkoi siirtymisenä kahden ja puolen vuoden määräaikaiseläkkeelle. Alku vuonna hän autteli pari tuntia päivässä vapaaehtoistyöntekijänä Männistön seurakunnan keittiössä ja iloitsi tästä tehtävästään. Toukokuun lopussa hän aloitti Julkulan päiväosastolla ja heinäkuun alusta hän muutti asumaan omaan vuokra-asuntoon vajaan kilometrin päähän meiltä. Hänen kun-

6 tonsa oli selvästi parantumaan päin. Mutta sitten tuli eli musta päivä perheellemme. Sinikka joutui erinäisten asioiden yhteisvaikutuksesta paniikkitilaan, juoksi illalla kotiimme ja hyppäsi Helenan estoyrityksistä huolimatta viidennen kerroksen parvekkeelta alas. Mutta Jumala oli tarttunut asioiden kulkuun jo sitä ennen. Juuri sinä päivänä Jumala oli herättänyt Toivo Oksmanin Kaavin Sivakkavaarassa rukoilemaan meidän perheemme puolesta. Herra oli laskenut Toivon sydämeen hädän ja hän koko päivän muisti meitä rukouksissaan. Hän oli tapahtumahetkellä juuri soittamaisillaan meille, mutta pitkä sielunhoidollinen puhelu esti sen. Jumala kuuli Toivon rukoukset ja sitten niiden monien jotka heti samana iltana yhtyivät rukousrintamaan Sinikan puolesta. Herra lähetti enkelinsä varjelemaan Sinikkaa, niin että hän ei ainoastaan säästynyt inhimillisesti katsoen varmalta kuolemalta, vaan myös aivojen ja hermoston vammoilta. Jumalan käsittämättömästä armosta Sinikka on nyt hyvää vauhtia toipumassa saamistaan vammoista. Kuusi kertaa hänet on jouduttu leikkaamaan, mutta hän istuu jo rullatulissa päivittäin pari tuntia ja parin viikon kuluttua hänellä aloitetaan seisomis- ja runsaan kuukauden kuluttua kävelykuntoutus. Jumala on ennen kaikkea hoitanut kaiken tämän keskellä Sinikan sielua. Ensimmäinen asia, mitä hän kahden viikon hengityskoneessa olon jälkeen sanoi: "Voinko minä enää päästä taivaaseen, kun olen tehnyt näin suuren synnin?" Suunnaton etuoikeus oli saada julistaa hänelle Jeesuksen nimessä ja veressä kaikki synnit anteeksi. Hän on myös saanut rauhan on ollut ihmeen kärsivällinen kuntoutuksen jatkuessa. Paljon hän tulee jatkossakin tarvitsemaan tukea ja rakkautta, mutta olemme kokeneet, että Jumala on tekemässä myös parantavaa työtään hänen psyykeensä puolella. Herran lupaus siitä, että "kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat", pitää paikkansa. Jälleen kerran olemme saaneet sen nähdä. Tapahtumasarja on tietysti pannut jokaisen perheemme jäsenen erittäin koville. Olemme joutuneet tutkimaan itseämme ja suhdettamme toinen toisiimme. Olemme myös joutuneet pyytämään ja saaneet paljon Jumalan armoa osaksemme. Tilanteen tuoma stressi ja väsymys on myös koettu kouriintuntuvasti. Mutta tähän päivään Herra on meitä auttanut. Juuri päivinä, jolloin aurinko ei paista, tulee näkyviin se suunnaton etuoikeus, että saa olla Jumalan lapsi. Eräs ruotsalainen runoilija kiteytti asian sanoihin: "Vilken tröst under tunga tider att vara Guds barn". (Mikä lohdutus raskaina aikoina, kun saa olla Jumalan lapsi.) Kiitos tuestanne Tällaisina aikoina olemme myös saaneet uudella tavalla kokea ystävien rakkautta. Esirukoustuki ja käytännön apu on kantanut meitä päivästä toiseen. Kun jouduimme pikaisesti etsimään alemmalta tasolta uuden asunnon, johon saisimme sekä Sinikan että Helenan mahtumaan omiin huoneisiinsa, olemme saaneet suunnattoman paljon käytännön apua niin muutossa kuin muuttoa edeltäneessä remontissa ja vanhan asuntomme siivouksessa. Ystävät ovat Herran lahja. Teidän arvonne on jälleen kerran tullut ihanalla tavalla näkyviin.

7 Tyäkuviot Kulkurina Oma työni on kuluneen vuoden aikana ollut maan kiertämistä julistustyössä eri seurakunnissa ja Kansanlähetyksen piireissä. Samalla olen myös antanut ATK-koulutusta ja mikrotukea. Työ on painottunut aika lailla koulukäyntien suuntaan, koska Oulun hiippakunnassa on menossa kampanja "Yhdessä koulujen kanssa", jonka aikana lähetystyöt yhteistyössä pyrkivät kiertämään kaikki Oulun hiippakunnan ala-asteet lähetystyön merkeissä. Jonkin verran olen onnistunut myös käyttämään aikaa kirjoitteluun. Loppu suoralla on Apostolien tekojen selitysteos. Kuluneen vuoden aikana olen Ryttylän lisäksi vieraillut puhumassa ainakin seuraavilla paikkakunnilla ja seurakunnissa ja haluan lämpimästi kiittää teitä, joiden hyvää huolenpitoa olen matkoillani saanut osakseni. Jyväskylä, Kuopio KL, Helsinki KL, Lapinlahti, Kangasniemi, Kostamus, Ristijärvi, Kajaani, Männistö, Rantasalmi, Nurmes, Tervola, Rovaniemi, Sodankylä, Muonio, Tampere, Kerava, Kaavi, Iisalmi, Joroinen, Turku, Salo, Vammala, Leppävirta, Kittilä, Kuopion tuomiokirkko srk, Pieksämäki, Hirvensalmi, Oulu, Liminka, Lumijoki, Siikajoki, Ulvila, Alava, Karvia, Pälkäne, Forssa, Mihkli (Eesti), Seinäjoki, Alatornio, Saarijärvi, Vuolijoki, Sulkava, Längelmäki, Kemi, Karttula, Johanneksen srk, Hyrynsalmi, Puumala, Yli-ii, Riistavesi, Vaala, Kuopion ja Pieksämäen opiskelijalähetykset. Kiertävä työ on olut raskasta, mutta antoisaa. Lama-aika Laman ja devalvaatioiden tuoma kireä talous on tuntunut Kansanlähetyksen työssä. Työskentelymotivaatio ei ole kuitenkaan laskenut, vaikka lomautusta tälle vuodelle on kertynytkin puolitoista kuukautta. Herra on kuitenkin täyttänyt tarpeemme lupaustensa mukaan. Olemme todella kiitollisia siitä, että ystävien uhrituki tälle työlle on kuluneen vuoden aikana lisääntynyt. Helppoa aikaa ei ole edessämme näköpiirissä, mutta evankeliumin eteenpäin menolle otollisin aika on juuri tänään! Tänään on armon ja pelastuksen päivä. Muistakaamme rukouksissamme Japanin kasvavia seurakuntia, joilla on omat taistelunsa. Muistetaan samalla myös Kiinan kristittyjä, jotka ovat kuluneen vuoden aikana kokeneet pahimmat vainot yli vuosikymmeneen. Jumalan siunaamaa Vapahtajamme syntymäjuhlaa ja Uutta Vuotta Sinulle ja rakkaillesi! Jorma, Lea, Helena, Sinikka, Asako, Tomio, Sampo ja Kaarina PS. Pidämme kodissamme tupaantuliais- ja kiitosseurat sunnuntaina klo 15. Terve tuloa! Uudessa kodissammekin on tarkoituksemme pitää Raamattu- ja rukouspiiriä joka maanantai klo 17 alkaen Jos et kuulu mihinkään muuhun piiriin ja asut tarpeeksi lähellä olet tervetullut mukaan.