Vauhtia Kulttuuripäiville Tapiolasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vauhtia Kulttuuripäiville Tapiolasta"

Transkriptio

1 Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n sosiaalinen uudistuslehti 2/06 Liitteenä Terveysrintama 1/06 sivut 5-8 Vauhtia Kulttuuripäiville Tapiolasta Kesänumeron aiheita: Vammaisten oikeudet/ pääkirjoitus ja puheenjohtajan palsta Sivu 2 Matkapalvelu-uudistus takkuaa Tampereella, sanovat käyttäjät Sivu 3 Kyllä meillä on varaa hyvinvointivaltioon, vastaa Teuvo Junka kysymykseensä Sivu 4 Terveysrintaman nelisivuinen liite. Aiheina mm. ydinvoiman vaarat, asbestin haitat ja tautien historia Liitteen sivut 1-4 Liiton uusi työntekijä Marja-Leena Kalkkinen esittäytyy haastattelussa Sivu 5 Tampereen Tapaturma- ja Sairausinvalidien Kevätkarkeloissa Tapiolan työväentalolla oli väkeä omasta takaa ja muiden paikkakuntien yhdistyksistä, mm. Nokialta ja Valkeakoskelta. Laulu ja soitto soi, ja kulttuuri kukoisti muutenkin. Niinpä Tapiolan salista haettiin vauhtia kesäkuuta Vähäjärven lomakodissa Hauholla pidettäville Vammaisten kulttuuripäiville. Siellä tavataan oikein isolla porukalla! Valkeakosken yhdistys syntyi vuonna 1961 Säterin myrkkyjen ansiosta Sivu 12 TSIL kysyy, kansanedustajat vastaavat Miten voi hoitotakuu ja maksukatto? Uusi Invalidi-lehden kysymykset: Mitä ryhmänne on tehnyt ja tulee lähitulevaisuudessa tekemään, että hoitotakuu toteutuisi täysimääräisesti ja mahdollisimman nopeasti? Entä mitä ryhmänne on tehnyt/ tekee yhden yhtenäisen terveyskulujen maksukaton aikaansaamiseksi? Kansanedustajien vastaukset: Pentti Tiusanen Vasemmistoliitto: Olemme esittäneet ja esitämme terveyden- ja sairaanhoidon rahoitukseen selkeän lisäyksen. Samalla olemme esittäneet hoitotakuu rahoituksen leikkauksen peruuttamista. Taustalla ovat valtiontalouden tolkuttoman kireät menokehykset. Rahaa valtiontaloudessa on, mutta sitä ei voida käyttää. Maksukaton yhdistäminen on järkevää ja samalla se on tehtävä riittävän korkeaksi. Asiasta on tehty aloite liittyen valtion budjettiin ja se kuuluu myös Vasemmistoliiton vaatimuksiin ajatellen seuraavaa hallitusohjelmaa. Leena Rauhala Kristillisdemokraatit: Olemme vaatineet, että ns. valtionosuusvelka maksetaan kunnille heti takaisin, jolloin niillä olisi paremmin taloudellisia edellytyksiä vastata hoitotakuun edellyttämiin vaatimuksiin. KD ryhmä on vaatinut yhtenäistä maksukattoa mm. terveyspoliittisessa ohjelmassaan, joka löytyy mm. osoitteesta Vaihtoehtobudjeteissa olemme äänestyttäneet useaan kertaan lääkekorvausten omavastuuosuuksien alentamisesta. SDP:n Pirkko Peltomon lupaamat vastaukset eivät tulleet määräaikaan mennessä, ei myöskään Vihreiden ja Perussuomalaisten vastaukset. Muut ryhmät eivät olleet lähettäneet edustajiaan lähetystön puheille. Lähetystössä ( ) vasemmalta TSIL:n Jorma Eloranta ja Tarja Västilä, Terveysrintaman Jaakko Pietiäinen ja Pauli Toikka, vastaanottajina kansanedustajat Pirkko Peltomo (sd), Leena Rauhala (kd) sekä eduskuntasihteeri Toni Kokko (ps). Lähetystö tapasi myös kansanedustaja Pentti Tiusasen (vas) ja eduskuntasihteeri Tiina Kivisen (vihr).

2 2 On yleisesti pistetty merkille, että eri kunnissa vammaiset joutuvat käymään kovaa taistelua, jopa lakisääteisistä oikeuksistaan, jopa niistäkin, joissa laki määrää palvelut vammaisille subjektiivisiksi oikeuksiksi. Lain velvoitteiden kiertämiseen tai lain suoranaiseen rikkomiseen haetaan lähes kaikki mahdolliset kiertotiet. Tähän viittaavat ne sadat tai tuhannet valitukset, joita asioista on tehty. *** On jo monissa tapauksissa voitu todeta, että vammainen itse joutuu käymään omaa taisteluaan lakisääteisistä oikeuksistaan, mikä tuntuu olevan ja onkin rikosluontoista toimintaa yhteiskunnan taholta. Onneksi vammaisten avuksi on viime vuosikymmenen aikana aktivoitunut vammaisten omia yhteisöjä. Valitettavasti kaikki vammaiset eivät kuulu niihin yhteisöihin, tai eivät osaa hakea apua näiden kautta. *** On myöskin todettava se, etteivät kaikki vammaisten etujärjestötkään tuo aktiivisesti auttamishaluaan edes jäsenistönsä tietoisuuteen, saati sitten jäsenistön ulkopuolisille vammaisille, niistä mahdollisuuksista, joita he voisivat tarjota vammaisten tueksi. Se on valitettavaa senkin vuoksi, että yleisesti vammaisjärjestöt on perustettu juuri aina- Pääkirjoitus 1/2006 Uusi Invalidi 2/06 TAISTELU VAMMAISTEN OIKEUKSISTA kin jäsenistön edunvalvontaa varten. Herääkin kysymys mihin tarkoitukseen näitä järjestöjä on aikanaan perustettu? *** Yhteiskunnan niin sanottuina hyvinä vuosina ovat vammaisjärjestöt taistelleet erilaisia lakeja vammaisen elämänlaatua turvaamaan. On subjektiivisia lakeja, joissa kunnat eivat voi piiloutua varojen puutteen taakse, joita kunnan on pakko järjestää, on sitten rahaa tai ei. Rahaa on löydyttävä vaikka kiven alta. On taas harkinnanvaraisia lakeja, joissa voidaan soveltaa rahan puutetta, ja vamman laatuun, varattomuuteen tai muuhun pätevään syyhyn nojaten voidaan evätä avun tarve. *** Kun on kysymys subjektiivista lain määräämistä oikeuksista ja palveluista, on niistä tietoisuuden lisääntyessä tullut muka rasite kunnille, joka on saanut aikaan runsaasti lain rikkomuksia tai lain kiertoja, joka on tuonut mukanaan runsaasti valituksia. Esimerkkinä voidaan mainita muun muassa kuljetuspalvelujen ja kodin muutostöiden osalta palvelujen hylkäämisiä ja lain kiertoliikkeitä, joilla vain vaikeutetaan vammaisen elämää ja toimintaa oman kodin piirissä, mihin nykyinen suuntaus yhteiskunnassamme kaikesta huolimatta pyrkii. Harkinnanvaraisissa sosiaalilain tulkinnoissa kunnat voivat vedota aina tapahtumakohtaisesti kunnan varojen puutteeseen tai asiakkaan varallisuuteen, sairauden laatuun/ tasoon, tai muuhun sillä hetkellä mieleen tulleeseen perusteeseen. Koska harkinnanvaraiset palvelut eivät ole ehdottomia toteuttaa sellaisena tai osittaisenakaan palveluna. *** Yleisesti ottaen ihminen, joka hakee apua vammansa perusteella, ei hae sitä leikkimielella, vaan siihen on aina perusteltua syyta. Meidän vammaisjärjestöjen tulee olla kaikin mahdollisin keinoin mukana auttamassa vammaista näissa pyrkimyksissa, vointimme mukaan. Pentti Riekkola TSIL:n liittohallituksen jäsen Tämän numeron pääkirjoittaja Pentti Riekkola Nokialta on myös musiikkimies. Puheenjohtajan palsta Jorma Eloranta 65 v. ja vammaisen ihmisoikeudet Vanhasen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi kehitysvammalain ja vammaispalvelulain uudistaminen sovittamalla ne yhteen. Asian eteenpäin viemiseksi STM on tilannut ja saanut kaksi esiselvitystä Erkki Paaralta ja Jukka Kumpuvuorelta, sekä valmistellut eduskunnalle äskettäin annetun hallituksen vammaispoliittisen selonteon. Muuten ansiokkaissa selvityksissä kiinnittyi huomio siihen, että selvityshenkilöt sortuivat vammaisuuden ja vammaispalveluiden perusperiaatteita miettiessään esittämään Suomen perustuslain vastaisia toimia vammaisten asettamiseksi eriarvoiseen asemaan keskenään. Selvityshenkilö Erkki Paara toteaa selvitystyössään, että ikääntyminen ja vanhuuden aiheuttamien toimintarajoitteiden lisääntyminen tulee ottaa huomioon uutta vammaislakia valmisteltaessa ja näin ollen hän esittää, että uusi vammaislaki rajattaisiin ennen 65 ikävuotta vammautuneisiin henkilöihin. Lievempänä muotona, mutta kuitenkin kyseenalaisena ehdottaa selvityshenkilö Jukka Kumpuvuori, että soveltamisalan ulkopuolelle rajattavaksi normaalista ikääntymisestä johtuvan toimintarajoitteen. Edellä olevat kannanotot eivät vastaa nykyistä ajattelua siitä, että vammaispalvelut ovat myös ensisijaisesti ihmisoikeuskysymyksiä. Jotta vammaiset ihmiset voisivat saada ihmisoikeutensa toteutetuksi, on heille järjestettävä palveluja vamman tai sairauden aiheuttaman tarpeen mukaan eikä iän mukaan. Nykyinen vammaispalvelulaki on ollut voimassa vasta 17 vuotta ja sen antamat perusoikeudet ovat olleet pääsääntöisesti tyydyttäviä käyttäjilleen. Ongelmana on lähinnä kuntien harjoittama lainvastaisten päätösten tekeminen vammaispalveluja evätessään, ja usein vielä tuomioistuimen päätöksen tai eduskunnan oikeusasiamiehen huomautuksen jälkeenkin kunnat tekevät näitä vääriksi katsottuja päätöksiään. Uudistuksen yhteydessä näyttäisi olevan vammaislainsäädännön sovittaminen kunta- ja palvelurakenneuudistukseen ja sitä kautta hyväksyä maan tapa eli sopeuttaa lait kuntien nykyisen käytäntöön. Tällä tavalla saadaan kuntien päätökset lain mukaisiksi. Toivottavasti olen väärässä, aika näyttää. Ministeriön saamat selvitykset luovat hyvän pohjan lakien yhteensovittamisen jatkolle, sellaisenaan tämän päivän esitykset eivät ole riittäviä todellisen ja toimivan uuden vammaislain säätämiseksi. Tulemme käsittelemään asiaa pikaisesti liittomme toimesta. Tulemme valvomaan sitä, että lakiin tulevat säädökset sisältävät vammaisten ihmisten palveluiden turvaamisen ja palvelujen parantamisen eri tavoin vammaisten ja sairaiden ihmisten osalta. Valtaosa Lahden omaishoitosopimuksista purettiin Lehtemme edellisessä numerossa kerrottiin, että Lahden kaupunki irtisanoi vuoden alusta kaikki noin 540 omaishoitajasopimustaan. Syynä oli se, että lakia muutettiin vuoden alusta omaishoitajien eduksi. Lahti vastasi tylysti panemalla sopimukset poikki, kustannussäästöjen nimissä tietenkin. Vastarinnan voima ei riittänyt Tapaturma- ja sairausinvalidien yhdistys, omaishoitajayhdistys ja kaupungin vammaisneuvosto muiden muassa nousivat vastarintaan, ja vaativat sopimusten palauttamista. Lopputulos oli se, että vain Mauno Laitinen Lahdesta. noin 200 sopimusta uudistettiin. Teimme yhdistyksissä voitavamme, mutta tämä on nyt tilanne. Muut saavat vain omaishoitajatunnuksen, mutta ilman korvausta. Myöskään uudet omaishoitajat eivät pääse korvausten piiriin, kertoo Lahden seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidien yhdistyksen puheenjohtaja Mauno Laitinen. Hän toteaa, että tilanne on aivan mahdoton sairaiden, vammaisten ja heidän omaishoitajiensa kannalta. Laitisen mukaan asiasta tilille vaadittu peruspalveluministeri Liisa Hyssälä on julkisuudessa puhunut ympäripyöreitä asiassa, mutta ei ole vaatinut kuntia vastuuseen lain noudattamisesta. Asukkailla ja yhdistyksillä ei ole paljon tehtävissä, koska laki ei tunne sanktioita lakia rikkovia kuntia kohtaan. Ne saavat näköjään tehdä mitä vaan joutumatta vastuuseen, pahoittelee Mauno Laitinen. TSIL:n paikallisyhdistys ja Uusi Invalidi-lehti seuraavat tilannetta eli Lahden tilanteeseen tullaan palaamaan vielä. Ja kuten Mauno Laitinen toteaa, Lahti tuskin on ainut kunta, joka on reagoinut omaishoitajalain uudistukseen näin nurinkurisella tavalla. Laillisuuden valvojia pitää patistella Vaikka kuntia ei suoraan saada vastuuseen lakien rikkomuksista, ei asiaa kuitenkaan kannata jättää silleen. Tamperelainen sosiaalipolitiikan professori Jari Heinonen muistuttaa, että lainsäätäjän ja kuntien välissä ontahoja, joiden sanalla voi olla painoa asiassa. Lääninhallitukseen kannattaa tehdä perusteltu kantelu ja selvityspyyntö. Koukkuniemen vanhainkodin tapaus Tampereella osoittaa, että lääninhallitus voi pakottaa kunnat korjaamaan ilmiselviä puutteita. Myös oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle voi tehdä kantelun tällaisissa tapauksissa, muistuttaa Jari Heinonen. Hän jatkaa, että valitusten ja kantelujen kautta saatava julkisuus voi myös auttaa vääryyksien oikaisemisessa. Hannu Oittinen

3 Liittovaltuusto koolla teemana hyvinvointivaltion tulevaisuus Maaliskuun viimeisenä viikonloppuna kokoontui liittovaltuusto kokoukseensa ja seminaariin. Lauantain seminaarin teemana oli Onko hyvinvointivaltio pelastettavissa. Seminaarin ansiokkaan alustuksen piti VATT:n erikoistutkija Teuvo Junka ja hänen alustuksensa käsitteli hyvinvointivaltion rahoitusta. Hän käsitteli alustuksessaan tuloerojen kasvua, pääomien karkaamista ulkomaille ja kuntien kurittamista. Kysymykseen onko meillä varaa hyvinvointivaltioon, hän vastasi, että rahaa on mutta rahat ovat väärissä taskuissa. Junkan alustus on pääpirteittäin tässä lehdessä sivulla 4. TSIL:n liittovaltuuston kokouksen teemana oli hyvinvointivaltion tulevaisuus. Aiheesta alusti VATT:n erikoistutkija TSIL:n liittovaltuusto vaatii yhteiskuntaa kunnioittamaan omia lakejaan Oikeus ihmisarvoiseen elämään Yhteiskunnan muutokset ovat koskettaneet kipeämmin heikommassa asemassa olevia kansalaisia suomalaista elää köyhyydessä. Kuinka tämä on mahdollista hyvinvointi Suomessa? Meillä on hyvä sosiaalilainsäädäntö, mutta kunnissa tehdään lainvastaisia ratkaisuja, miksi? Kyse ei ole siitä, ettei raha riittäisi kansalaisten tarvitsemiin hyvinvointipalveluihin. Rahaa on, mutta poliittinen tahto puuttuu sen ohjaamiseksi oikeisiin kohteisiin kansalaisten kannalta. Valtio on vetäytynyt vastuustaan leikkaamalla kunnille Rauman Seudun Tapaturmaja :n vuosikokous sujui sopuisasti. Puheenjohtajan toimi Taisto Lamminen. Liiton tervehdyksen toi liiton varapuheenjohtaja Timo Piippo, joka käsitteli eläkeläisten tilanteen huononemista. Kansantulo ja yritysten tulot ovat kasvaneet mutta eläkkeet ovat laskeneet. Vanhusten asuminen ja turvattomuus ovat heikentyneet. Liiton Ikään- maksettavia valtionosuuksia. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella on turvattava julkiset palvelut kansalaisille. Saadaksemme kunnalliset palvelut toimiviksi, se vaatii valtion toimenpiteitä ja osallistumista palvelujen rahoittamiseen. Väestön ikärakenteeseen liittyvät uhkakuvat siitä, mitä tapahtuu viidenkymmenen vuoden kuluttua, osoittaa piittaamattomuutta meistä tämän päivän suomalaisista. Meidän tavoitteenamme on turvata ihmisarvoinen elämä, joka sisältää toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ja riittävän toimeentulon nyt ja tulevaisuudessa. Uusi Invalidi 2/06 3 Suomea on rakennettava kansalaisten hyväksi ja tahdon mukaisesti. Tutkimusten mukaan noin neljä miljoonaa suomalaista kannattaa hyviä julkisia palveluja ja on valmiita maksamaan lisää veroja niiden turvaamiseksi. Vaadimme, että eduskunta noudattaa kansalaisten tahtoa, ja lakia säätäessään edellyttää, että kunnat noudattavat niitä ja näin rakennamme yhdessä hyvinvoivaa kansalaisyhteiskuntaa kaikille. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n liittovaltuuston kokous Rauman yhdistyksen vuosikokouskuulumiset tyneet monivammaiset -kurssille tulisi osallistua, toivoi Piippo, sillä ne antavat tietoa muuttumisesta ja vanhenemisesta. Vammaisjärjestöjen yhteistyötä pitäisi laajentaa, koska se todettiin heikoksi. Toimintakertomuksessa todettiin, että toiminta on ollut monipuolista ja erikoisesti kiitoksen ansaitsevat Varttuneiden viihderyhmän lauluesitykset eri vanhainkodeissa Rauman seudulla ja muissa tilaisuuksissa. Kannattaa tutustua. Alustuksen jälkeen käydyssä keskustelussa nousivat esille kansanedustajien rooli päättäjinä - suurin osa heistä istuu myös kotikuntansa valtuustossa. Heidän tulisikin viedä terveisiä peruskunnista eduskuntaan ja tehdä päätöisiä kansalaisten parhaaksi eikä vain totella valtiovarainministeriötä. Kuntien toimet karsia niin vammaisten kuin vanhustenkin palveluissa ajavat ihmiset ahdinkoon, esim. Lahden kaupungin päätös irtisanoa omaishoitajasopimukset. Iltapäivän ryhmätöissä käytiin keskustelua siitä, mitä olisi tehtävissä suunnan muuttamiseksi ja valmisteltiin kannanotto sunnuntain kokoukselle. Sunnuntaina liittovaltuuston kokous vietiin läpi tehokkaasti puheenjohtaja Pauli Toikan tahdittamana. Parissa tunnissa asiat saatiin käsiteltyä. Liiton toimintavuoden keskeisemmät tehtävät ovat vammaisten edunvalvonta, vanhustenhoito ja järjestötoiminnan kehittäminen. Yhdistyksille toimitetun järjestökyselyn avulla toivomme saavamme aloitteita toimintaan ja kartoittamaan järjestöllinen tilamme. Alkusyksystä kutsumme yhdistysten aktiivit pohtimaan kyselyn pohjalta jatkotoimia ja suuntaviivoja tulevaisuudelle. Tarja Västilä Teuvo Junka ja liittovaltuusto hyväksyi alla olevan kannanoton aiheeseen liittyen. Keskustelu asiasta oli vilkasta. Tilikertomuksessa todettiin talouden olevan tasapainossa. Toimintasuunnitelman mukaan kuluvaankin kauteen panostetaan monipuolisesti. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Taisto Lamminen. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen erovuorossa olleet Toini Roininen ja Kyllikki Myllymäki. Muut hallituksen varsinaiset jäsenet ovat Aatto Heine, Kalevi Tuominen, Keijo Varho ja Inkeri Miksi toimivat palvelut lakkautetaan? Tamperelaiset vammaiset ja vanhukset eivät tykkää huhtikuun alusta voimaan tulleesta uudistuksesta, joka on vaikeuttanut ja heikentänyt vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten käyttöä. Isoin ongelma lienee, että tilauspuhelut kulkevat Suomen Postin Savonlinnassa olevan keskuksen kautta. Kun paikallinen tuntemus puuttuu, tilatut kyydit ohjautuvat minne sattuu tai ne eivät tule ajallaan. Posti valittiin operaattoriksi tarjouskilpailun perusteella, koska sen yksikköhinta oli kymmenen senttiä halvempi kuin toiseksi tulleen palvelujen tarjoajan. Nyt kymmenen sentin säästöstä on tulemassa tuhannen taalan lasku, sillä hukkareissut ja turhat odotukset rasittavat maksajan kukkaroa. Turhaa hintaa tulee myös palvelun käyttäjälle, sillä puhelut tilataan kalliista 020-alkuisista numeroista, joissa odotusaika on usein kohtuuttoman pitkä. Kun samansuuntaisia matkoja kerätään liikaa yhteen, joudutaan asiakkaita ajeluttamaan pitkiä matkoja tarpeettomasti. Ja kun aiemman järjestelmän aikana taksi odotti asiakkaan tarvitseman asioinnin ajan, nyt jo varsin lyhyen pysähdyksen jälkeen alkaakin uusi matka, eli seteleitä kuluu tarpeettomasti. Tiedottaminen ja välttämättömän asiakasnumeron saaminen takkuili aivan uudistuksen alkuvaiheessa, sillä kirjallinen tieto asiakkaille tuli jopa niin myöhään kuin uudistuksen aattopäivänä. Taksia harvakseltaan käyttävä, iältään pitkälti sataa käyvä Lyyli Wilen on tuohtunut mokomasta uudistuksesta. Tullessaan TSIL:n yhdistyksen Kevätkohinoihin Tapiolan työväentalolle, hän pahoitteli ollessaan myöhässä aikataulusta. Syy on hänen mukaansa uudessa järjestelmässä, ei taksiautoilijoissa. Kyllä ne myöhästelevät. Ihan turhaan tehtiin tällainen muutos, vanha oli ihan toimiva. Miksi hyvin toimivat käytännöt täytyy lopettaa, ihmettelee Lyyli Wilen. Kokemusta on, sillä hän on vaivojensa vuoksi ollut oikeutettu vammaispalvelulain mukaisiin matkoihin jo liki 20 vuoden ajan. Teen lyhyitä matkoja invalidien kerhoon ja tänne Tapiolan tilaisuuksiin. Se pitää mielen virkeänä, toteaa Lyyli Wilen. TSIL:n Tampereen yhdistyksessä on keskusteltu muutoksen aiheuttamista haitoista. Käyttäjien kokemus pitäisi koota yhteen, jotta voitaisiin ryhtyä toimiin asiassa. Hannu Oittinen Ikivirkeä Lyyli Wilen saapuu vammaispalvelutaksilla Tapiolan työväentalolle. Taksiautoilija Ari Kinnunen auttaa häntä autosta ja Taavi Lintunen ottaa vastaan. Pääkkö. Erovuorossa varajäsenistä ollut Kaisa Siltanen valittiin uudelleen ja muut varajäsenet ovat Jorma Kisamaa, Olavi Hanhiluoto ja Raija Vikstedt. Järjestäytymiskokouksessa varapuheenjohtajaksi valittiin Jorma Kisamaa, joka toimii myös jäsenasioidenhoitajana. Taloudenhoitajaksi ja sihteeriksi valittiin Kalevi Tuominen ja varasihteeriksi Olavi Hanhiluoto. Haiko jatkaa Lappeenrannassa Lappeenrannan Tapaturmaja :n vuosikokous pidettiin Perillistenkadun tiloissa. Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Sirkka Haiko, sihteeriksi Hilkka Smolander ja taloudenhoitajaksi Elma Mikkonen. Kerhokokoukset pidetään kaksi kertaa kuukaudessa ja hallituksen kokous tarpeen mukaan. Liiton edustajana vuosikokouksessa oli Pauli Toikka.

4 4 Uusi Invalidi 2/06 ONKO MEILLÄ VARAA HYVINVOINTIVALTIOON? Suomessa on sovellettu uusliberalistista talouspolitiikkaa noin 15 vuotta. Sen vakavat seuraukset tulivat näkyviin heti alussa: lamavuosina bruttokansantuote (BKT) pieneni yhteensä 12 prosenttia. Työttömien määrä lisääntyi BKT ohitti lamaa edeltäneen tason vuonna 1997 ja on sen jälkeen kasvanut noin kolmen prosentin vuosivauhdilla. Tuotannon voimakas kasvu jo auttaa vastaamaan kysymykseen, onko meillä varaa hyvinvointivaltioon. Rahaa Suomessa pitäisi kyllä olla. Mutta missä? Tuloerojen kasvu Laman jälkeen tulonjako on Suomessa muuttunut jyrkästi pääomatulojen hyväksi palkkatulojen kustannuksella. Ennen lamaa vuonna 1989 työvoimakulut olivat noin 57 prosenttia yrityssektorin bruttoarvonlisäyksestä ja voitot alle 24 prosenttia. Vuonna 2004 vastaavat osuudet olivat 49 prosenttia ja yli 33 prosenttia (kuvio 1). Jotta tulonjako olisi vuonna 2004 ollut ennen lamaa edeltänyttä vuoden 1989 tasoa, yrityssektorin työvoimakulujen olisi pitänyt olla 7,5 miljardia euroa suuremmat ja voittojen 9,4 miljardia pienemmät, kuin mitä olivat. Voittojen ja pääomatulojen voimakas kasvu on peräisin lähinnä siitä, että palkankorotukset ovat olleet työn tuottavuuden kasvuun verrattuna perin vaatimattomat. Asialla on selvä yhteys myös Emupyrkimyksiin. Emun tiedettiin vähentävän kansallisen talouspolitiikan mahdollisuuksia. Sitä korvaamaan ay-liikekin masinoitiin tukemaan palkkamalttia, jotta yritysten voittoja ja taseita saataisiin vahvistettua. Tämän väitettiin turvaavan Kirjoittajamme on VATT:n erikoistutkija Teuvo Junka. Milj. euroa työpaikkojen säilymisen Suomessa. Toisin kävi. Voitot kasvoivat kyllä. Niitä ei kuitenkaan ole käytetty työpaikkojen lisäämiseen Suomessa. Ne on jaettu osinkoina omistajille, joista merkittävä osa on ulkomaisia sijoittajia ja keinottelijoita. Mikäli voittoja on investoitu, se on ollut kasvavassa määrin pääomien vientiä Suomesta ulkomaille. Pääomien karkaaminen ulkomaille Sijoitusten ja tuottojen netto yhteensä, milj. euroa 2004 hinnoin Pääomaliikkeet vapautettiin kokonaan säätelystä uusliberalismin hengessä 1990-luvun alkupuolella. Meille luvattiin, että sen seurauksena mittava määrä ulkomaista pääomaa virtaa Suomeen, mikä lisäisi myös työpaikkoja täällä. Tämä ei toteutunut. Se mikä toteutui, oli lisääntynyt pääomien virta Suomesta ulkomaille ja suomalaisyritysten työpaikkojen lisääntyminen ulkomailla. Tämä on tärkeä syy siihen, että työttömyys pysyy Suomessa edelleen joukkomittaisena. Vuosina Suomesta virtasi pääomia ulkomaille suorina ja muina sijoituksina enemmän kuin vastaavia pääomia tuli ulkomailta Suomeen. Kun otetaan huomioon näille sijoitukselle maksetut osinkotuotot Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen, kokonaistulos on häkellyttävä: Suomesta virtasi ulkomaille vuosina rahaa yhteensä 29 miljardia euroa enemmän kuin ulkomailta tuli vastaavaa rahaa Suomeen (kuvio 2). Rahavirta Suomesta ulkomaille vuosina oli yhteensä 29 miljardia euroa eli keskimäärin 2,6 miljardia euroa vuodessa v hinnoin Kuvio 2 Julkisen sektorin kutistaminen Yrityssektorin ja teollisuuden työpaikat vähenivät koko luvun. Samaan aikaan kuitenkin julkinen sektori lisäsi tasaisesti työvoimaansa. Tämä oli oleellinen syy, jonka takia työttömyys ei ryöstäytynyt mahdottomiin mittoihin jo 1980-luvulla. Hyvinvointipalveluja rakennettiin ja uusia työpaikkoja saatiin niille, joita yrityssektori ei enää tarvinnut palvelukseensa. Julkisten palvelujen ja työpaikkojen luominen 1980-luvulla tarvitsi tietenkin myös rahaa. Sitä riitti. Nyt tulee eteen iso kysymys, miksi ei riitä enää? Suhteessa BKT:hen julkisen sektorin menot nousivat tasaisesti vuoteen 1990 asti. Sen jälkeinen lama nosti tätä suhdelukua nopeasti. Syynä oli sekä BKT:n pienentyminen että laman johdosta kasvaneet työttömyysturvamenot. Mutta lama oli ohi vuonna 1995 ja vuonna 1996 BKT oli jo suurempi kuin ennen lamaa. Silti vuosina julkisen sektorin menot suhteessa BKT:hen alenivat edelleen täyttä vauhtia, vaikka tuotannon kasvu olisi mahdollistanut aivan toisenlaisen kehityksen. Jotta vuonna 2004 julkisen sektorin menot/bkt olisivat olleet samaa tasoa kuin vuonna 1995, esimerkiksi kuntien menoja olisi pitänyt olla kaksi miljardia euroa enemmän kuin oli. Sen sijaan yritysten voitoista olisi vuonna 2004 voitu leikata pois sama kaksi miljardia euroa ja silti voitot/bkt olisivat olleet vuoden 1995 tasolla. Vuoden 1995 jälkeen tuotanto on Suomessa kasvanut voimakkaasti. Myös yritysten voitot ovat kasvaneet reippaasti koko ajan. Mutta kuntien menot ovat jämähtäneet vuoden 1995 reaalitasolle ja suhteessa BKT:hen pienentyneet selvästi. Mitä ihmettä meillä on tapahtunut? Eikö kunnille riitä rahaa? Tai pikemminkin: miksi kunnille ei anneta enää rahaa? Talouslaman eräs syy tai ainakin laman syventäjä oli Suomen valmistautuminen Emuun. Emun lähentymiskriteerien täyttämiseksi Suomessa ryhdyttiin määrätietoisesti pienentämään julkista sektoria jo vuodesta 1992 alkaen. EU:n komissiolta tuli jopa suoria kehotuksia vähentää valtion ja kuntien menoja, jotta Suomi olisi kelvollinen Emun jäseneksi ensimmäisten joukossa. Näihin päiviin asti valtion menoja on pienennetty niin paljon, että ne ovat nyt 8,5 miljardia euroa pienemmät kuin olisivat ilman leikkauksia. Valtio kuntien kurittajana Valtio on 1990-luvun alusta lähtien monin eri tavoin vaikeuttanut kuntien asemaa. Valtion kunnille maksamia valtionosuuksia on leikattu. Lisäksi valtionosuuksien maksatusta on viivästetty ja niiden indeksikorotuksia (vuosittaiset indeksitarkistukset ja nk. nelivuotistarkistukset) puolitettu tai maksettu muuten vajaana täysimääräisestä. Valtio on myös määrännyt uusia tehtäviä ja tehtävien muutoksia antamatta kunnille vastaavasti lisärahoitusta. Myös suuret veronkevennykset ovat selvästi vaikeuttaneet kuntien rahoitusta. Veropohjaan on tehty muutoksia, jotka ovat vähentäneet kunnallisveron tuottoa, mutta tätä ei ole kompensoitu kunnille. Kuntaliiton laskelmien mukaan vuonna 2000 kuntien talous oli valtion toimenpiteiden seurauksena 4380 miljoonaa euroa kireämpi kuin olisi ollut ilman näitä uusliberalistisen talouspolitiikan toimenpiteitä. Myös vuoden 2000 jälkeen Kuntaliitto on seurannut valtion toimenpiteiden vaikutuksia kuntien talouteen. Vuoden 2000 jälkeen valtio on heikentänyt kuntien rahoitustilannetta lisää yli 1200 miljoonalla eurolla. Siten voidaan päätellä, että vuoden 2005 lopussa kuntien talous oli noin 5600 miljoonaa euroa kireämpi kuin olisi ollut ilman valtion em. toimia. Tästä on seurannut huomattavia heikennyksiä kaikkiin kunnallisiin palveluihin. Suuriin kärsimyksiin ovat joutuneet erityisesti työttömät, vähävaraiset ja sairaat, opiskelijat ja eläkeläiset. Mitä voidaan tehdä? Missään tapauksessa nyt ei ole kysymys siitä, että rahaa ei riittäisi kunnille ja kansalaisten tarvitsemiin julkisiin palveluihin. Rahaa Suomessa kyllä on. Mutta se on nyt väärissä taskuissa ja kiertää vääriin paikkoihin ulkomaita myöten. Varmaa on, että muutosta tähän pähkähulluun menoon ei tule ilman laajojen kansalaispiirien aktiivista vastarintaa. Hyvinvointivaltion puolustaminen on toimintaa kapitalistista uusliberalismia vastaan tavallisten ihmisten etujen puolesta. % Yritykset, % bruttoarvonlisäyksestä 70 Voitot Työvoimakulut * Kuvio 1

5 TERVEYSRINTAMA Rintamassa kansan terveyden puolesta Neljättä vuosikymmentään toimiva Terveysrintama syntyi 1970 ajankohtaisesta tarpeesta laajapohjaiseksi, suomalaisten terveyttä ja sosiaaliturvaa puolustavaksi kansalaijärjestöksi. Ainutlaatuista sen toimintaperiaatteissa oli, että kansalaiset potentiaalisina tai aktiivisina asiakkaina yhdessä rintamaan liittyneiden, sosiaali- ja terveysturvan asiantuntijoiden kanssa ajoivat julkisessa päätöksenteossa kansalaisten etua. Edunvalvonnan alueiksi tulivat sittemmin myös Rintamankin tärkeimmäksi toiminta-alaksi kehittyvä työsuojelu ja myöhemmin ympäristönsuojelu. Silloisten demokraattisten järjestöjen tapaan osallistuimme maailmanlaajuisen solidaarisuuden innoittamina köyhien ja sorrettujen aseman kohentamiseen koko pallollamme. Rintama julkaisi myös kirjasia, joissa jaettiin virallisen Suomen salaamaa tai väheksymää tietoa kansalaistemme Useimmissa teollisuusmaissa asbestin käyttö on lopetettu. Aikaisemmanasbestialtistuksen vuoksi ihmisiä silti edelleen kuolee ennenaikaisesti asbestin aiheuttamiin keuhkosairauksiin. Kehitysmaissa asbestia edelleen käytetään ja siellä asbestista aiheutuvat kuolemat tulevat vain lisääntymään kunnes niissäkin maissa käyttö saadaan 1/06 Yhteistyössä työtätekevien terveyden puolesta PÄÄKIRJOITUS 1/2006 Hollanti yksityisti terveydenhuollon kokonaan lakisääteistenkin oikeuksien vaatimiseksi. DAK eli rintaman asiantuntijain kehittelemä demokraattinen ammattikäytäntö elää tänäkin rahaa yliarvostavana aikana nyttemmin tohtoroituneiden ja työalojensa johdosta eläköityvien rintamalaisten työtapana. Aikoinaanhan se merkitsi mm. ilmaistyötä työtätekevien, erittäinkin lakkolaisten terveystarkastuksina turuilla ja toreilla. Tämä ja muualla salattu työsuojelutietous on säilyttänyt jäseninämme mm. 34 SAK:laista, yksityisen ja julkisen alan ammattiosastoa vielä toiminnan kutistuttuakin. Terveysrintaman tavoitteista kuten ammattilaisten ja terveyskeskusten saannista kaikkiin kuntiin, osa toteutuikin hyvää vauhtia kunnes talousseikkailu lamavuosineen käänsi kehityksen sosiaali- ja terveysturvan alasajoksi. Niinpä Rintaman tavoitteet esim. maksuttomasta perusterveydenhuollosta ja tasokkaammasta toimeentulo- turvasta ovatkin ajankohtaista hoitotakuuta unohtamatta yhä toteuttajia kutsuvampia. Alkuun palveluja kehittänyt sairausvakuutusjärjestelmäkin toimii nyttemmin yhä enemmän alan yksityisen voitontavoittelun takeena. Muuhun hallintoon integroimalla minimoidulla työsuojelullakin on nyt palloistumisen aikana yhä vaativampia terveyshaasteita. Tervetuloa mukaan yhteisrintamaan, entiset rintamalaiset ja nousevan sukupolven uusi voima! ASBESTIN AIHEUTTAMAT KUOLEMAT ON SAATAVA LOPPUMAAN lopetettua. Asbestia käytetään, koska sitäsaa halvalla ja koska sillä on monia hyviä ominaisuuksia. Vastaavat vaarattomammat aineet ovat monesti paljon kalliimpia. Lisäksi asbestia tuottavat suuret yritykset rahoittavat tutkimuksia ja mainoskampanjoita, joissa asbestin terveysvaaroja vähätellään. Kanadalaiset suuryritykset ovat Pauli Toikka, puheenjohtaja esimerkki välipitämättömästä suhtautumisesta ihmisten terveyteen. Kanadassa asbestin käyttö on kielletty, mutta silti Kanada on yksi suurimpia asbestin tuottajia. Lähes koko tuotanto myydään kehitysmaihin. Kansainvälinen rakennustyöväen liitto UITBB kamppailee voimakkaasti asbestin käytön kieltämisen puolesta. Vuoden 2006 alussa Hollannissa poistettiin julkisen sairausvakuutusjärjestelmän viimeisetkin rippeet. Kaikki maassa asuvat tai työskentelevät ovat siksi velvollisia ottamaan yksityisen vakuutuksen sairauskulujen varalta. Aikaisemmin vakuutuksen ottamiseen ovat joutuneet turvautumaan vain keski- ja hyvätuloiset, jotka ansaitsevat yli euroa vuodessa. Pienempituloiset ovat kuuluneet valtion tukeman sairausvakuutuksen piiriin. Uudessa järjestelmässä valtio maksaa vain alle 18-vuotiaiden sairausvakuutukset. Kaikki tätä vanhemmat joutuvat hankkimaan sairausvakuutuksen yksityisiltä vakuutusyhtiöiltä. Jos henkilöllä ei ole vakuutusta, hän joutuu maksamaan hoitonsa itse. Jos hän hakee korvauksia, hän saa sakot korvauksen sijasta. Periaatteellisista syistä yksityisiä vakuutuksia vastustavia varten on tehty erityisiä järjestelyjä. Näiltä vakuutuskieltäytyjiltä peritään erillistä sairausvakuutusveroa, jolla heidän terveydenhuoltonsa rahoitetaan. Vakuutusyhtiöiden tarjoaman sairausvakuutuksen peruspaketin hinta on tällä hetkellä euroa vuodessa. Peruspakettiin voi liittää täydentäviä vakuutuksia, joista on tietenkin maksettava kalliisti erikseen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman Socius-lehden (1/2006) haastattelema Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston osastopäällikkö Tarmo Pukkila on kiinnostunut Hollannin mallista. Hänen mukaansa nykyvauhdilla lääkekustannukset olisivat kymmenen vuoden kuluttua lähes kolminkertaiset. Tällainen kehitys johtaisi mahdottomaan tilanteeseen. Kun Suomenkin haasteet ovat terveydenhuollossa verraten kovat, kannattaa Alankomaiden ratkaisua tutkia ennakkoluulottomasti, toteaa Pukkila. Käytännössähän Suomessa ollaan jo vuosia oltu etenemässä yksityisen terveydenhuollon suuntaan, kun julkisen terveydenhuollon resursseja on vähennetty ja alan työntekijöiden työtaakkaa lisätty. Nyt on toimittava, jotta uhkaava kehitys saataisiin ensin pysäytettyä ja sitten käännettyä julkista terveydenhuoltoa parantavaan ja kehittävään suuntaan. Hollannin malli ei ole missään tapauksessa meidän mallimme. TERVEYSRINTAMA 1/06 Julkaisija: Terveysrintama ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Paino:Kangasalan Lehtipaino Oy Haluan liittyä Terveysrintaman jäseneksi. Lähettäkää minulle jäsenmaksutiedot lehden näytenumeroita Päätoimittaja: Pauli Toikka Taitto: Hannu Oittinen/ Osuuskunta Opalix Kuvassa on japanilaisia UITBB:n aktivisteja, jotka järjestivät huhtikuun lopulla Tokiossa mielenosoituksen Kanadan lähetystön edustajalle. Nimi Postiosoite Postinumero Puhelin Sähköpostiosoite Terveysrintama ry Kulmavuorenkatu Helsinki

6 2/TR Terveysrintama 1/06-liite UUSIA TYÖKULTTUUREJA OLKILUODON R Tämän kirjoituksen Olkiluodon suurelta rakennustyömaalta on tehnyt Terveysrintamassa aktiivisesti toimiva rakennusmies omien kokemustensa ja haastattelujen pohjalta kesän 2005 ja helmikuun 2006 välisenä aikana. Erityisesti joidenkin ulkomaisten yritysten suhtautuminen työsuojeluun ja ammattiyhdistystoimintaan on kovasti kielteistä, siksi kirjoitus julkaistaan nimimerkillä. Haastattelija ja kirjoittaja on kirvesmies Tupaukko. Aikatauluongelmia Olkiluodon ydinvoimalatyömaa aloitettiin jo ennen kuin varsinainen rakennuslupa oli myönnetty. Olisiko suuri raha vaikuttanut tällaiseen erikoiseen aloittamiseen? Aloittamisessa otetusta varaslähdöstä huolimatta tavoiteaikataulusta oltiin jo heti kättelyssä jäljessä ja tätä kirjoitettaessa on jo myönnetty, että yhdellä vuodella tullaan jäämään asetetusta tavoitteesta, joka on vuoden 2009 syksy. Syitä viivästymiseen on monia alkaen suunnittelun puutteista nyt viimeisimpään julkisuudessa olleeseen tapaukseen, jolloin työt pysähtyivät betonin laatuvaatimusten täyttymättömyyden vuoksi. Osansa on ollut myös sääolosuhteilla. Kovat tuulet ovat vaikuttaneet nostotyöhön, joita nosturit suorittavat. Nosturit ovat suuria, jonka vuoksi niitä ei kovalla tuulella voi käyttää. Esimerkiksi Mammutti-nosturin puomin pää hipoo 100 metrin korkeutta, joten tuuliset olosuhteet haittaavat selvästi sen työtä. Myös 80 metrin korkeuteen yltävä Bouyguesin Liebher-nosturi joutuu ajoittain odottelemaan tuulen tyyntymistä. Pienemmätkin nosturit ovat aika ajoin stopissa tuulen vuoksi. Syksyn koettelemusten jälkeen on kuitenkin pohjalaatta saatu valettua ja täydentäviä rakennustöitä suoritetaan koko ajan. Betonipumppuasema on jo nyt keväällä iskukunnossa ja reaktorille rakennettu talvisuoja on valmis. Tasausvaluja tehdään ja turvallisia kulkuteitä sokkeloisella työmaalla järjestellään kuntoon. Työt ovat edenneet siihen vaiheeseen, että reaktorin sielu nostetaan seuraavaksi paikalleen.se on valtaisa teräskuppi halkaisijaltaan noin 40 metriä. Turbiinihallin seinät nousevat myös kovaa vauhtia. Sitä urakoi saksalainen Heitkamp Kun tämä ydinvoimala käynnistetään, on syytä muuttaa niin kauas kuin pippuri kasvaa. niminen yritys, joka työllistää jonkun verran suomalaisia aliurakoinnin kautta, mutta pääasiassa Heitkampilla on puolalaisia työntekijöitä. Väkeä ja kieliongelmia Henkilöstöä koko Olkiluodon työmaa-alueella on noin 600 ihmisen verran kaikkiaan yli 20 eri maasta, joten kielten sekamelskaa riittää. Työkielenä on englannin kieli. Valitettavasti työnjohdossa urakoitsijoiden puolella on kuitenkin henkilöitä, jotka eivät puhu sanaakaan englantia ja se haittaa kyllä kommunikointia. Ratkaisua on yritetty kielikoulutuksesta. Lisäksi suomalainen työnjohto on ollut koulunpenkillä lukemassa ranskankieltä. Tarkoittaakohan se sitä, että työkieli on muuttumassa ranskaksi, tiedä häntä. Toki on niinkin, että myös muista kieliryhmistä kuin ranskalaisista löytyy henkilöitä jotka eivät taida englantia juuri lainkaan. Kommunikoinnissa näin ollen on omat jopa työturvallisuuteen vaikuttavat tekijät mukana. Viittomakieli ja piirtäminen ovat apukeinoja, joita käytetään aika paljonkin. Erilaisia kulttuureita Kulttuurien tuomat erot näkyvät erilaisina työtapoina ja tavoissa ratkaista ongelmia. Ranskalaisilla on enemmänkin ns. latinalainen rakennuskulttuuri. Se on moninaista tekemistä, joka päättyy valtavaan kiireeseen ja hässäkkään ja uusintasuoritukseen. Suomessa on taas eurooppalainen rakennuskulttuuri, jossa ensin suunnitellaan ja sitten tehdään rauhassa ja ripeästi. Lopputuloksena hyvä suoritus, josta on helppo jatkaa. Olkiluotoon rantautunut urakoitsija on toimissaan byrokraattinen ja ylimielinen suhtautumisessaan suomalaiseen ja muualta tulleeseen työväkeen. Heille kaikki vaikuttavat olevan turkkilaisia. Johtamistyyli on voimakas käskyttämistyyli, josta ei oikein pidetä työväen keskuudessa. Urakoitsijoiden mielestä vain heillä on valtaa ja osaamista. Voisipa sanoa, että Siperia opettaa heitäkin. Hullun hauskoja tapauksiakin on tullut vastaan. Esimerkiksi omien työkalujen käyttö on ankarasti kielletty turvallisuussyistä ja reaktorirakennuksen ympärillä onkin ollut välillä melkoinen touhu, kun miehet ovat käyttäneet muurauskauhoja vasaroina ja taistelleet käyttövuoroista puolalaisten kanssa yhdestä poravintilästä. Näin sitä rakennetaan ydinvoimalaa vuonna Työmaalle on kyllä toimitettu ranskalaisen urakoitsijan tilauksesta työkaluja verstaille, mutta niitä saavat käyttää vain verstaalla työskentelevät henkilöt. Tosin työkaluja lainataan lupaa kysymättä yksinkertaisesti vain hakemalla niitä lähes kädestä ja palautetaan vajaakuntoisina takaisin. Palkassakin ongelmia Palkkaus on yksi peikko, jota urakoitsija ei tunnu käsittävän, suorastaan unohdetaan annetut lupaukset palkan korotuksista ja urakoita ei anneta lainkaan. Mieluimmin pitäisi höpelönä ja onnellisen näköisenä painaa alipalkattuna urakkavauhtia. Silloin ranskalaiset urakoitsijan miehetkin hymyilisivät kuin puuhevoset pakkasella. Vaikka aluksi tehtiin sopimukset työstä ranskalaisen urakoitsijan Bouyguesin kanssa, lähes kaikki joutuivatkin vuokrafirman kirjoille, jos aikoivat tulla ydinvoimalaa rakentamaan. Urakoitsija ei ollut vielä kuulemma ennättänyt järjestää tarvittavia asiakirjoja kuntoon. Tätä toimenpidettä ei valvonut Suomen valtio eikä mikään viranomainenkaan. Rakennusliiton edunvalvojatkin pitivät ulkomaisen työvoiman työehtojen valvontaa tärkeämpänä. Ei ollut aikaa eikä resursseja muuhun. Kun sitten vihdoin siirryttiin Bouyguesin kirjoille, alkoi uusia pilviä kasaantua työväen yläpuolelle. Palkanmaksupäivänä tuli palkka pankkiin ja otettiin pois saman tien tai ei tullut ollenkaan. Silloinen luottamusmies ei tehnyt mitään asialle, mutta työmaan työsuojeluvaltuutettu puuttui peliin ja rahat tuli tileille pikamääräyksellä. Palkanmaksuongelmia jatkui kolmen palkkajakson verran. Sen lisäksi työnantajalla tuntui olevan muitakin ongelmia. Betonia ei tullut työmaalle, työkoneita uhattiin hakea pois omistajien toimesta, kun laskut oli firmalla maksamatta ja sama peli jatkuu laskunmaksuissa. Palkat tulee kyllä nyt ajallaan. Ydinvoimalan rakentaminen on mukavaa puuhaa. Työsuojelussa lipsutaan Välillä tuntuu siltä, että työsuojelu ei koske ollenkaan ranskalaisia. Usein he kulkevat ilman kuulonsuojaimia alueilla, joissa ne ovat pakollisia ja turvavaljaiden käyttö on heikkoa. Yksi suomalainen sai lopputilin, kun huomautti tästä, häntä ei enää tarvittu. Myös aiemmin työmaalla ollut työsuojeluvaltuutettu painostettiin pois. Työmaajäte lajitellaan huolella, puujäte ja betonijäte samaan lavaan ja oikein käskystä. Onneksi me suomalaiset rakentajat ei tehdä niin vaikka käs-

7 Terveysrintama 1/06-liite RAKENNUSTYÖMAALLA ketään. Me otamme työsuojelun vakavasti ja samoin jätteiden lajittelun, jopa biojäte lajitellaan tarvittaessa. Työterveyshuoltokin rupesi toimimaan vasta, kun viranomaiset siihen puuttuivat, tosin lain määräämä kolme kuukautta meni yli. Työsuojelun on oltava jokapäiväistä ja kuuluu meidän mukaan kaikille. Surkeat majoitustilat Reissun päällä kulkeva työväki on majoitettu vanhoihin Olkiluodon 1- ja 2- reaktoreiden rakennustyömaiden aikaisiin parakkeihin. Parakit ovat aikansa eläneitä, vetoisia, kosteita ja ankeita. Parakeissa on majoitettuna yksi henkilö per huone ja jossain vaiheessa, kun väki lisääntyy - mm. 600 puolalaista on reservissä odottamassa kutsua - niin sitten on kaksi per huone. Käsittääksemme se on vastoin lakia ja asetusta. Parakki koostuu neljästä kahden hengen huoneesta ja suihkutilasta, jossa on wc-pytyt ja pesualtaat. Lisäksi parakissa on kuivaushuone vaatteille ja yhteinen oleskelutila, johon neljä henkeä mahtuu kun supussa oleskelee. Lisäksi on pieni keittiö ja kaksi pientä jääkaappia, televisiokin on. Luxusta kerta kaikkiaan.jää nähtäväksi mitä sitten suunniteltu kaksivuorotyö tuo tullessaan. Omaa rauhaa ei ole majoituksessa, kun aina joku tulee ja menee vuorotyöstä johtuen. Työväki, joka nyt tulee tänne, joutuu maksamaan itse majoituksensa, saadun tiedon mukaan 300 euroa kuukaudessa ja kun palkaksi tarjotaan juuri ja juuri tessin minimit ylittävä palkka, niin tunkua ei ole ollut. Ne jotka ovat aiemmin tulleet, asuvat yrityksen maksamissa parakeissa. Tasa-arvoa, onko sitä? Bouygues ei maksa päivärahoja koska maksavat majoituksen, joskin päiväraha ja majoitus ovat näkemyksemme mukaan eri asioita. Myöskään kotimatkoista ei reissumiehille makseta mitään korvausta. Rakennusliitto ei tätäkään asiaa ole tosissaan ottanut pyynnöistä huolimatta. Työmaalle on asetettu edunvalvojat liiton ja TVO:n yhteisellä sopimuksella, jossa on mukana Framatome pääurakoitsijana. He ovat olleet yli puolitoista vuotta jo paikalla ja saavutukset eivät päätä huimaa. Mietteitä työmieheltä Monikansallisella työmaalla on kieliongelmia ja tulee jatkossakin olemaan. Suomalaisilta vaaditaan englannin kielen taitoa, mutta muilta kansallisuuksilta ei. Ulkomaiset puhuvat heikosti englantia ja lisäksi on kulttuurien tuomat erot työtavoissa ja sitä kautta yhteistyöongelmat saattavat voimistua jatkossa. Ohjeita tulee pomoilta kolme sanaa englantia ja kymmenen sanaa ranskaa, mutta mitä ne haluaa tehtäväksi, ei kyllä selviä. Puolalaisistakaan ei aina tiedä mitä ne tahtoo, kun heidän kielitaitoiset eivät satu aina paikalle. Työturvallisuus on lujilla jokielimuuri takia. Väärinkäsitysten vaara on suuri. Kaikki on aivan toisin kuin työhönhakuhaastattelussa esiin tulleiden asioiden pohjalta olisi voinut päätellä. Palkka ei ole noussut lupauksista huolimatta ja pottuilua tulee vaan kaikesta. Painostetaan suomalaiset ulos keinolla millä hyvänsä ja otetaan ulkomaisia töihin halvemmalla, se on koko porukan mielipide ranskalaisista. Täyttyisikö ulkomaisilla edes tes- minimit, kun itse ollaan melkein minimipalkoilla? Työvoiman vaihtuvuutta on ollut ja tulee olemaan jatkossakin, ranskalaisten ylimielinen asenne ja pompottelu työväkeä kohtaan on törkeätä. Nostureiden alamiehen rooli pitää selventää, ettei häntä hyppyytetä missä sattuu. Hänen pitää kulkea nosturin mukana eikä viedä muualle töihin kesken kaiken. Valaistusta on pyydetty lisää, tulee kai vasta sitten kun jotain ensin sattuu. Liikuntamahdollisuuksia saisi olla lisää, ei yksi pieni kuntosali laitteineen riitä tälle porukalle, saati sitten kun väki lisääntyy. Tarvittaisiin mahdollisuus pallopelien harrastamiseen, jotain liikuntaseteleitä vaikka ja firmalle salivuoroja sulkapalloon jne. Onneksi on sauna sentään, ettei tarvitse koko iltaa istua ukkoporukassa telkkaa tuijottaen. Kävelylenkkejä kyllä tehdään, ei täällä muuta voikaan tehdä. Se on kyllä vaarallista, mitään kevyen liikenteen väyliä ei ole ja liikenne on ajoittain vilkasta. Lähimmät kevyen liikenteen väylät ovat kai Raumalla. Uusi majoitusalue on porttien ulkopuolella ja sitten kun se otetaan käyttöön, vaarat lisääntyvät. Sieltä on vain maantie, joka on vilkkaasti liikennöity ydinvoimalalle ja sieltä poispäin. Palkat eivät varmaan nouse ulkomaisen työvoiman myötä, mieluimmin maksaisivat vähemmän jos voisivat. Puolalaisen tilinauhassa oli palkka käteen kahdelta viikolta 250 euroa, eli joku vetää välistä ja rankasti. Tähän ei kukaan puutu jostain syystä. Eikö riitä Rakennusliitolla potku vai mikä on? Tällä menolla OL- 3 on valmis 2015, jos sittenkään. Kun koekäynnistys tapahtuu, on lähdettävä niin kauaksi kuin ikinä, toiselle puolelle maapalloa eikä tulla takaisin. EU HUONONTAA KONEIDEN TURVALLISUUTTA Euroopan Unionin direktiiveillä ja standardeilla on ollut myönteisiä vaikutuksia koneiden turvallisuuden parantumiseen. Normit ovat yksityiskohtaisia ja useimmissa tapauksissa turvallisuustasoltaan vähintään tyydyttäviä. Osa koneiden valmistajista on ottanut normit tosissaan ja tekee koneensa niiden vaatimukset täyttäviksi. Ongelmana ovat määräyksistä tietämättömät tai välittämättömät valmistajat, jotka tekevät edelleen vaarallisia koneita. Valvonta on Suomessa ja koko EU:ssa niin heikkoa ja satunnaista, että halvalla määräysten vastaisia ja vaarallisia koneita tekevät ja myyvät yritykset pysyvät markkinoilla pitkäänkin. Periaatteessa on tietenkin oikein, että pääasiallinen vastuu koneiden määräysten mukaisuudesta ja turvallisuudesta on niiden valmistajalla. Jotta valmistajat saataisiin vastuuseen laittomien ja vaarallisten koneiden valmistamisesta ja Tällaisella koneella sattui vakava työntekijän sormet katkaissut työtapaturma. myymisestä, olisi oltava ainakin koko Euroopan Unionia koskeva järjestelmä, jonka perusteella valmistaja saadaan vastuuseen, tapahtui tapaturma tai todettiin määräysten vastaisuus missä jäsenmaassa tahansa. Nykyisellään sellaista järjestelmää ei ole, vaan kunkin maan tuomiovalta loppuu maan rajoille. Siksi EY:n tuomioistuimen ja Suomen Korkeimman oikeiden päätökset hankaloittavat ja heikentävät muualta Suomeen tuotavien koneiden ja muidenkin tuotteiden turvallisuuden valvontaa. Tapio Siirilä Työsuojeluinsinööri 3/TR PALVELUDIREKTIIVI HUOLESTUTTAA AY- VÄKEÄ Kirjoitus perustuu SAK:n lakimies Arjo Suonperän Työpaikkojen rauhantoimikunnan kokouksessa pitämään alustukseen ja Maisa Kuikan yhteenvetoon sekä omiin muistiinpanoihin. EU-jäsenyyden myötä myös Suomea koskevat EU:n neljä perusvapautta: pääoman, tavaroiden, palveluiden ja työvoiman vapaa liikkuvuus. Palveludirektiivillä pyritään toteuttamaan ylikansalliset palveluiden markkinat. Palveludirektiivin vaikutukset kohdistuisivat suoraan ammatilliseen järjestäytymiseen ja Suomen työllisyystilanteeseen. Palveludirektiivi ehdottaa palvelujen vapauttamista kansainväliselle kilpailulle EU:n alueella ja pyrkii poistamaan kohdemaan kansallisia rajoituksia. EU:n palveludirektiivi toteutuessaan tulee vaikuttamaan työehtosopimuksiin ja niiden yleissitovuuteen. Jos jossain EU:n jäsenmaassa palveluntuottaja täyttää oman maan säädökset, se voi näiden pykälien turvin siirtää toimintaansa toiseen maahan, vaikka siellä säädökset olisivat erilaiset, konkretisoi Suonperä direktiivin pulmakohtia. Entä miten valvotaan muualta tulevien työnantajien pelisääntöjen noudattamista? Kuka niitä valvoo ja millä keinoin? Täytyykö muualta EU-maista Suomeen tulevien työnantajien noudattaa ollenkaan suomalaisia työehtosopimuksia, Suonperä jatkaa kysymyksiään. Yksi ongelma on tilapäinen työvoima, jonka kohdalla työnantajien tarvitsee noudattaa vain alkuperämaan lakeja ja työehtosopimuksia. Esimerkkinä voidaan mainita Olkiluodon ydinvoimalan työmaa, jossa työvoima on luokiteltu tilapäiseksi. Työmaa kuitenkin kestää ainakin viisi vuotta. Lakeja voidaan myös helposti kiertää siirtämällä työntekijä eri yritysten nimiin esimerkiksi viikon välein. Työn alla olevaa palveludirektiiviä ja siihen liittyvää keskustelua on vaikea seurata, koska direktiivin sisältö on muuttunut valmisteluiden eri vaiheissa. Suonperä totesi, että EU:n päätöksentekojärjestelmä on erittäin monimutkainen ja portaittainen seitsenkertaisesta käsittelystä aina kymmenkertaiseen käsittelyyn. Käsittelijöinä ovat komissio, parlamentti, jota ennen asianomainen valiokunta esittelijöineen, komissiolle takaisin, joka ratkaisee missä muodossa eteenpäin tai parlamentille takaisin, sieltä hallitusten välisiin neuvotteluihin ja päätös Kyllä tai Ei. Ammattiyhdistysten oikeus valvoa työehtosopimuksia on direktiivissä poistettu ja siirretty viranomaisille. Ei ole olemassa mitään kansainvälistä työehtosopimusta eikä ay-järjestelmää, jolla valvontaa voitaisiin suorittaa. Käytännössä palveludirektiivinkin valvominen jäisi työsuojelupiirien varaan, joiden resursseja suoriutua tehtävästä Suonperä epäili vahvasti. Suomalaisilla ammattiyhdistysjärjestöillä ei myöskään ole kanneoikeutta. Oikeuteen vietävissä ongelmatilanteissa tarvittaisiin valtakirja esim. ulkomaiselta työntekijältä, ja sen saaminen on vaikeata. Valtakirjan antajaan saattaa kohdistua myös ikäviä painostustoimenpiteitä työnantajan tahdolta. Kuka uskaltaa antaa valtakirjan? Riitatapaukset saatetaan myös viedä ulkomaiseen tuomioistuimeen, jolloin työnantaja saa helpommin itselleen myönteisemmän päätöksen tuomioistuimelta. Suonperän mukaan ay- liike teki perustavan virheen tukemalla Suomen EU-jäsenyyttä. Toisin kuin Ruotsissa, edes työehtosopimuksia tai minimipalkkajärjestelmää koskevia varaumia Suomessa ei tehty. Palveludirektiivin aikataulusta Suonperä kertoo, että Itävallan puheenjohtajuuskauden aikana tuskin syntyy lopullisia päätöksiä eli ei ennen heinäkuuta. Suomen puheenjohtajuuskauden aikana vuoden 2006 loppupuoliskolla on oltava tarkkana ja käytettävä kaikki keinot ettei meidän tessin yleissitovuus heikkene ja ettei tule muualta Euroopasta Suomen työmarkkinoille direktiiviin perustuvaa invaasiota, jolla poljettaisiin työväestön oikeuksia ja työehtoja Suomessa. Lähes kaikissa muissa EU-maissa työehtosopimukset ovat heikompia kuin meillä Suomessa. Kun direktiivin valmistelijat löytävät Suomen tessin ja palveludirektiivin välisiä ristiriitoja on vaarana Suomen työehtosopimusjärjestelmän alasajo. Tavoitteemme pitää olla, että työehtosopimuslakia saadaan muutettua työntekijöille edullisempaan suuntaan ja että pystytään torjumaan kaikki hyökkäykset Suomen työehtosopimuksia vastaan. Jo nyt on terveydenhoitoalalla ajettu työehtosopimusta alaspäin direktiivillä työehtojen noudattamisessa kohdemaassa. Kari Hurmerinta

8 4/TR Päivittäin tiedotusvälineet käsittelevät lintuinfluenssaa ja ihmiskuntaa uhkaavaa influenssapandemiaa. Voidaan jopa sanoa, että on luotu ilmapiiri, jossa ihmiset odottavat pelokkaina uhkaavaa tulevaisuutta. Tuovatko joutsenet ja muut maahamme palaavat muuttolinnut tullessaan tuhoisan kulkutaudin? Mistä oikein on kysymys? Yritän tässä valaista tilannetta influenssan historian avulla. Laajalle levinneitä influenssaepidemioita on riehunut maailmassa tiettävästi vuosisatoja ja 1700-luvulta lähtien joitain taudin laaja-alaisista epidemioista voidaan kutsua pandemioiksi (tauti oli tavallista vakavampi ja epidemia levisi ympäri maailman). Influenssaepidemiat näyttävät aluksi rajoittuneen vanhaan maailmaan ja levinneen yleensä Itä-Euroopasta länteen. II maailmansodan jälkeen pandemioiden (1957 ja 1968) lähtökohdaksi on todettu Kiina. Voi olla, että pandemiat aikaisemminkin ovat alkaneet sieltä, mutta puutteellisten lähdeaineistojen vuoksi tätä on vaikea osoittaa. Influenssapandemia on syntynyt, kun taudin aiheuttavassa influenssa A -viruksessa on tapahtunut niin suuria muutoksia, että väestöissä ei enää ole ollut vastustuskykyä sille. Taudin vaikeusaste on vaihdellut eri pandemioissa, ja pandemioiden välissä on ollut hyvin vaihteleva määrä vuosia. Nykymaailmassa taudit leviävät nopeasti Ihmisestä ihmiseen herkästi tarttuvana tautina influenssa on levinnyt niin nopeasti kuin liikennevälineet ovat kulloinkin antaneet mahdollisuuden. Aluksi epidemiat levisivät maitse ihmisen ja hevosajoneuvojen nopeudella, mutta 1800-luvulta lähtien yhä nopeammin rautatieverkoston kehittyessä. Merellä influenssan leviämisnopeuden määräsivät aluksi purjelaivat. Koska kyseessä on akuutti tauti, johon sairastuneet tulevat kyseiselle influenssavirukselle vastustuskykyisiksi, niin matkan pitkä kesto rajoitti taudin leviämistä esimerkiksi Amerikkaan. Taudin leviäminen meritse nopeutui ratkaisevasti höyrylaivojen yleistyessä 1800-luvulla luvulla influenssan eteneminen nopeutui edelleen maa-, meri- ja lentoliikenteen kehittyessä. Tavallisesti influenssaepi- Terveysrintama 1/06-liite Voimmeko oppia influenssapandemioiden historiasta? Varhaisen pandemian eli 1300-luvun mustan surman leviämisestä ketova kartta osoittaa miten nopeasti tauti levisi jo tuolloisissa oloissa. demiat ovat levinneet asutuskeskusten suuruusjärjestyksessä suurista pienempiin ja lopulta maaseudulle luvun ja 1900-luvun alun pandemiat Erityisesti vuonna 1889 alkaneen pandemian yhteydessä todettiin, että tautiin liittyi suuri kuolleisuus. Vaikka influenssan todettiin tappavan enemmän ihmisiä kuin koleran, se ei kuitenkaan aiheuttanut luvulla sellaista yhteiskunnallista kuohuntaa kuin kolera. Syynä oli todennäköisesti se, että tautiin sairastuivat pandemian yhteydessä lähes kaikki, mutta kuolleet olivat lähinnä lapsia ja vanhuksia sekä muuten heikkokuntoisia, mikä silloisissa oloissa tuntui luonnonmukaiselta tilanteelta. Tiedotusvälineissä luoduissa kauhukuvissa erityistä huomiota on saanut espanjantautina tunnettu influenssapandemia, johon vuosina menehtyi noin miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa. Espanjantauti oli erityisen raju ja siihen kuoli huomattavasti tavallista runsaammin hyväkuntoisia nuoria työikäisiä ihmisiä. Espanjantaudin yhteydessä on hyvä pitää mielessä, että tauti riehui ensimmäisen maailmansodan runtelemassa maailmassa ja kuolleita oli erityisen runsaasti kehitysmaissa. Nyt lintuinfluenssaa aiheuttava virus muistuttaa rakenteeltaan espanjantaudin aikoinaan aiheuttanutta virusta. Lintuinfluenssa on lintujen tauti Lintuinfluenssa on eläinten lintujen tauti, joka tarttuu ilmeisen huonosti ihmisiin eikä näytä leviävän ihmisestä toiseen. Siipikarjalle lintuinfluenssa muodostaa uhan, minkä vuoksi toimenpiteet siipikarjan suojaamiseksi luonnonvaraisilta linnuilta saatavalta tartunnalta ovat perusteltuja. Lintuinfluenssalta voi suojautua normaalilla hygienialla kuten käsien pesulla lintujen käsittelyn jälkeen ja kypsentämällä ruoaksi valmistettava lintu kunnolla. Kissat ja koirat on syytä pitää kurissa ja estettävä niitä syömästä kuolleita lintuja tai ahdistelemasta eläviä lintuja. Jos samasta paikasta löytyy useita kuolleita lintuja, on tästä syytä ilmoittaa ko. kunnan eläinlääkärille. Muuttolintujen tulosta voi nauttia samalla tavoin kuin ennenkin, niitä ei tarvitse pelätä. Hyvinvointivaltio ja julkinen terveydenhuolto Taudinaiheuttajasta voi joissain oloissa kehittyä ihmisestä ihmiseen leviävä influenssavirus, joka aiheuttaa pandemian. Tällainen on kuitenkin erittäin epätodennäköistä Suomen oloissa. Mutaatioita, joiden seurauksena influenssavirus muuttuu kykeneväksi leviämään ihmisestä ihmiseen, tapahtuu todennäköisesti Kiinassa tai muualla, missä siipikarja ja siat ym. kotieläimet ovat hyvin läheisessä kanssakäymisessä ihmisten kanssa. Paras keino varautua joskus tulevaan influenssapandemiaan on huolehtia siitä, että suomalainen hyvinvointivaltio kokonaisuudessaan ja erityisesti julkinen terveydenhuoltojärjestelmämme ovat hyvässä kunnossa. Heikki S. Vuorinen Tautinen historia Leski A. Dahlströmin saunaa Tähtitorninmäellä käytettiin Helsingissä kolerasairaalana vuosina (piirros 1880-luvulta). Influenssapandemioista kirjoittava lääketieteen tohtori Heikki S. Vuorinen on perehtynyt aiheeseensa perusteellisesti. Vuonna 2002 ilmestyi Vastapainon kustantamana lähes 400- sivuinen Heikin kirjoittama kirja tautien historiasta. Kirja on kirjoitettu kiinnostavasti ja sopii luettavaksi myös muille kuin lääketieteen ammattilaisille. Teoksen alussa luvussa Tautien ekologia Vuorinen hahmottelee erilaisten tautien esiintyvyyttä ja keskinäisiä suhteita sääteleviä tekijöitä erottamalla kolme merkittävää vaihetta: keräilijä- ja metsästäjäyhteisöt, maanviljelyskulttuurit ja teollistunut yhteiskunta. Metsästäjä-keräilijävaiheen yhteisöt saivat erilaisia taudinaiheuttajia riista- ja muista eläimistä. Sen sijaan vain harvat myöhemmin yleisistä tartuntataudeista esiintyivät jatkuvasti näissä yhteisöissä. Syynä oli toisaalta yhteisöjen pienuus ja toisaalta vähäiset kontaktit muihin. Maanviljelyksen synty muutti tilannetta olennaisesti. Ihminen asettui paikalleen, kaupungistuikin, muutti ruokavaliotaan ja kesytti lukuisan joukon uusia kotielämiä. Tämä kaikki muutti ihmiskunnan tautisuuskarttaa. Yksipuolinen viljaravinto toi tullessaan rakko- ja munuaiskiviä, kotieläimet tartuttivat tautinsa myös ihmiseen yhteisten loisten myötä (tuhkarokko koiralta, isorokko naudoilta tai apinoilta ja influenssa sioilta). Teollisessa maailmassa tautien kuva muuttui, kun maanviljelyajan taudit korvautuivat uusilla 1800-luvun loppupuolella. Euroopassa alkoivat maanviljelyskulttuurin ajan rutto, isorokko, malaria, lavantauti, pilkkukuume ja punatauti vähetä. Myös lääketieteen kehitys antoi aiempaa paremmat mahdollisuudet taistella mainittuja tauteja vastaan. MYYNNISSÄ ON KELVOTTOMIA HENGITYKSENSUOJAIMIA Arvostettu ranskalainen tutkimus- ja testauslaitos INRS havaitsi jo parisen vuotta sitten, että tietyn tyyppiset kiinteitä epäpuhtauksia (pölyjä) vastaan tarkoitetut hengityksensuojaimet eivät annakaan riittävää suojaa. Nykyinen suojainten testausstandardi EN 143 on siten osoittautunut puutteelliseksi. Ranskan hallitus, saksalainen turvallisuusorganisaatio KAN ja Euroopan ammattiliittojen työsuojelutoimisto ovat vaatineet heti testaustulosten selvittyä EU:n komissiolta toimenpiteitä kelvottomien suojainten myynnin lopettamiseksi ja testausstandardin uusimiseksi. Komissio on kuitenkin viivytellyt mm. siksi, että 3M-yhtiö ja muutamat muut suuret suojainvalmistajat ovat vastustaneet mihinkään toimenpiteisiin ryhtymistä. Vasta kuluvan vuoden maaliskuussa komissio totesi, että nykyisen testausstandardin mukaiset suojaimet eivät ole riittävän turvallisia ja määräsi standardin uusittavaksi. Suomessa Sosiaali- ja terveys ministeriö suosittaa, että kaik- kia nykyisiä hiukkasilta suojaavia hengityksensuojaimia käytetään kertakäyttöisenä korkeintaan yhden työvuoron ajan. Näin toimitaan kunnes kaikki markkinoilla olevat suojaimet on testattu uuden standardin mukaisesti ja niissä on asianmukaiset merkinnät. Hengityksensuojaimissa todettuja puutteita koskeva Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote on Internetissä osoitteessa Resource.phx/publishing/documents/6722/index.htx. Muun muassa tällaiset pölysuojaimet on vaihdettava uuteen seuraavana päivänä.

9 Uusi Invalidi 2/06 Monitoiminainen Marja-Leena Kalkkinen aloitti liiton palveluksessa Tapaturma- ja sairausinvalidien liittoon perustettiin taannoin uusi toimenkuva, eli sosiaali- ja järjestösihteerin tehtävä. Toimen otti vastaan toukokuun alusta alkaen Marja-Leena Kalkkinen. Koulutusta ja työkokemusta hänellä on monelta alalta, joten kyseessä on todellinen monitoiminainen. Pohjakoulutukseltani olen yhteiskuntatieteilijä (VTK-tutkinto), jota täydentävät vuosien mittaan kertyneet monenlaiset ammatilliset ym. jatko- ja täydennyskoulutukset, osin työtehtäviin liittyen ja osin ihan oman kiinnostuksen mukaan mm. aikuiskasvatustiedettä ja työ- ja organisaatiopsykologiaa ja tietysti atk:ta ja kieliä jatkuva opiskelu on itse asiassa pysyväisluontoinen harrastukseni, sanoo Marja-Leena Kalkkinen. Aikaisemmissa työtehtävissä hän on toiminut tutkijana ja suunnittelijana eri organisaatioissa (mm. Medivire työterveyspalveluissa, YLE:ssä ja Kuntoutussäätiössä) ja kartoittanut työpaikkojen henkilöstön työhyvinvointia, terveyttä ja jaksamista sekä suunnitellut ja kehittänyt työkyvyn ylläpitämistä tukevia toimintatapoja. - Kohderyhmä nyt siis tavallaan laajenee, mutta uskoisin tuosta kokemuksesta ja sen myötä kertyneestä tietämyksestä olevan jotakin hyötyä tällä uudellakin sarallani. Varmaan myös tutkijan työssä kertyneestä tiedonhankinta- ja tie- dontyöstämiskokemuksesta ja systemaattisesta työotteesta on tässä työssä apua. Työttömyydestäkin hänellä on kokemusta, mm. Kelan kanssa asioinnista. Toki työttömyysajankin hän käytti parhaansa mukaan hyödyksi paitsi työnhakuun myös itsensä kehittämiseen ja oppimiskyvyn ylläpitämiseen eli opiskeluun niissä puitteissa kuin sitä työttömille sallitaan? Vaativa haaste, hyvät opettajat Muuten menee mukavasti Lehtemme viime vuoden viimeisessä numerossa oli pikkuuutinen maksukatto-adressimme luovutuksesta ministeri Liisa Hyssälälle. Tässä hieman tarkemmin asiasta. Tapahtumapaikka oli Pikkuparlamentti Eduskuntatalon vieressä. Tapahtumassa oli kolme alustajaa. Ministerin lisäksi HUS:n sairaanhoitopiirin hallinnon edustaja ja Helsingin sosiaali- ja terveystoimen suunnittelija. Hyssälä aloitti kehumalla onnistunutta hoitotakuuta, kuinka hyvin se on lähtenyt liikkeelle. Hän puhui tosin kovin yleisellä tasolla. Kellään ei ollut mitään kysyttävää häneltä. Adresseja luovutettaessa kysyin, mitä hallitus on tehnyt yhden yhtenäisen maksukaton voimaan saattamiseksi. Voi vaikka kuinka paljon, vastasi Hyssälä. Aika niukka vastaus. HUS:n alustajan asia oli kertoa kuinka hoitotakuu on lähtenyt liikkeelle pääkaupunkiseudulla. Kuulemma odotettua paremmin, mutta 2-4 prosenttia lisää budjettiin auttaisi. Puutteita ja alituksia on. Sydänsairaiden jono on hieman lyhentynyt, mutta lonkka-, polvija kaihileikkauksiin jonoa riittää, lisäksi jatkohoitoon joudutaan ohjaamaan muualle. Suurena saavutuksena hän kertoi, että hammashoitoon on saatu palkattua lisää lääkäreitä, vaikka se ei vielä ole tuntunut käytännössä. Tässä vaiheessa nousi pystyyn vihainen mies maakunnasta, joka sanoi että olette värvänneet hammaslääkäreitä maaseudulta ja Itä-Suomesta, ja aiheuttaneet ongelmia siellä. Valitettavana HUS:n mies piti sitä, että kun 280:lle on tarjottu hoitopaikkaa Tammisaaresta, vain 60 on suostunut lähtemään. Miksiköhän, sitä HUS:n mies ei kertonut. Näitä muutamia puutteita ja alituksia lukuunottamatta muuten menee mukavasti. TSIL:n uusi työntekijä, sosiaali- ja järjestösihteeri Marja-Leena Kalkkinen työnsä ääressä. Timo Piippo kerää nimiä maksukattoadresseihin viime keväänä Helsingissä. Kolmannelta alustajalta kysyin, miksi kaikissa terveyskeskuksissa ei saa maksaa käyntiänsä. Se on turvallisuuskysymys, oli vastaus. Eikä hän halunnut keskustella siitä sen enempää. Jälkikäteen tuli mieleen, että pienissä ruokakaupoissa on iltamyöhään vain kaksi nuorta töissä. Siellä on varmasti enemmän rahaa kassassa kuin terveyskeskuksissa, joissa on vahtimestari ja muutakin henkilökuntaa enemmän. Timo Piippo Lappeenrantalaiset vapaalla ja sosiaaliopissa Vähäjärvellä Lappeenrannan Tapaturma- ja Sairausinvalidit oli päättänyt katkaista pitkän talven ja lähteä viettämään muutaman päivän Vähäjärvelle. Maanantaiaamuna lähdimme matkaan, mukana oli 17 jäsentä, joista neljä oli sosiaalilomalaista. Ensimmäinen päivä kului seurustellen ja myös Antin pitämää bingoa pelaten. Illalla saunottiin ja mikä ihaninta, sai pulahtaa sopivan viileään uimaaltaaseen. Aika kului rattoisasti korttia pelaten ja boccia-palloa heitellen. Sitten siirryttiin vähän asiallisempaan ohjelmaan. Tarja piti meille kurssia sosiaalipuolen asioista, kuten Kelan etuuksista ja lääkekorvausasioista. Kyllä jokainen seurasi mielenkiinnolla, kun ne eivät koskaan ole päivän selviä asioita tavalliselle tallaajalle. 5 Uusi työ tuntuu täyttävän monet työlle asetetut odotukset ja toiveet: ennen muuta työn mielekkyys, tarpeellisuus, myös vaihtelevuus, haasteellisuus ja mahdollisuus oppia koko ajan uutta. Olihan TSIL sitä paitsi hänelle jo aikaisemmin jossain määrin tuttu, etenkin Tarjan ja muidenkin liiton toiminnassa mukana olleiden välityksellä, ja Vähäjärvellä on tullut vietetyksi useita ihania pikkulomia. Sosiaali- ja järjestösihteerin toimenkuva on liitossa uusi ja tulee varmaan muokkaantumaan ja täsmentymään ajan mittaan. Pääasialliset tehtäväalueet liittyvät liiton jäsenyhdistysyhteyksien ja toimiston hoitoon, tiedottamiseen, edunvalvontatoimintaan, sosiaalineuvontaan ja kurssitoimintaan. Ihan ensi alkuun työlistalla ovat tietenkin liiton toimiston haltuunotto ja tutustuminen jäsenyhdistyksiin, ja siinä samalla perehtyminen liiton käytäntöihin, toimintatapoihin ja sisältöasioihin. Kulttuuripäivillä kesäkuussa on hyvä tilaisuus tutustua Tsilin yhdistysten ihmisiin, ja työlistalla on kiertää yhdistyksissä niin paljon kuin vain mahdollista. Toki tiedän tehtävän haasteellisuuden, mutta uskon liiton jäsenten ja työntekijöiden olevan hyviä opettajia tässä asiassa. TSIL:n tärkeinä tehtävinä Marja-Leena Kalkkinen pitää vammaisten oikeuksien tukemista ja puolustamista tiedottamalla, valmentamalla/kouluttamalla ja myös kannustamalla ja rohkaisemalla oikeuksien hakemiseen ja vaatimiseen. Liiton tasolla edunvalvonta painottuu eduskunnan ja muiden valtakunnan sekä EU:n tason päättäjien suuntaan. Virkistystoiminnassa korostuvat toisaalta paikallisyhdistysten oma toiminta, toisaalta Vähäjärven lomakodin tarjoamat mahdollisuudet. Virkistystoiminnan ymmärrän laajasti: erilaisten harrastustoimintojen ja hyvin ansaitun rentoutumisen ohella ennen muuta mahdollisuuksina sosiaaliseen kanssakäymiseen, kokemusten vaihtoon ja keskusteluun, uusien tuttavuuksien solmimiseen jne. Lopuksi TSIL:n uuden työntekijän miete liiton 60-vuotispäivän lähestyessä parin vuoden kuluessa. Uusien sukupolvien saaminen mukaan liiton toimintaan on mielestäni yksi lähiaikojen suuria haasteita, vanhoja suinkaan unohtamatta! Haastattelu: Hannu Oittinen Kuva: Tarja Västilä Mikko, Aulis ja Armi kävivät pilkillä ja kalaa tuli hyvin. Armi sai mahdottoman ison ahvenen. Eivätkä nämä ole kalavaleita. Perjantai-iltana oli sitten illanvietto, makkaran paistoa, laulua, tietokilpailuja ym. hauskaa yhdessäoloa. Aapokin tuli jo varmuudeksi perjantai-iltana, että varmasti lähdemme lauantaina kotimatkalle. Kiitos koko Vähäjärven henkilökunnalle hauskasta yhdessäolosta siellä. Hyvää kevään jatkoa kaikille! Hilkka Kätten töitä näytteillä.

10 6 Uusi Invalidi 2/06 YHDISTYSTEN TOIMINTAPALSTA Maailma kylässä festivaali la su toukokuuta Yhdistys esittäytyy Maailma kylässä -festivaalissa toukokuussa Helsingissä Kaisaniemen puiston Mahdollisuuksien tori -teltassa. Tule Sinäkin mukaan! Makkaran paistoa toimiston pihalla to 1. kesäkuuta Tule mukaan viettämään mukavaa iltapäivää klo 12 alkaen toimiston takapihalle yhdessäolon ja makkaranpaiston merkeissä. Makkarat höysteineen kustantaa Torstai -kerho. Säävaraus (+10 C ja aurinkoista). Lisätiedot ja ilmoittautumiset toimistolle ke 31. toukokuuta mennessä, puh Kulttuuripäivät Vähäjärvellä la su kesäkuuta. Ilmoittautumiset toimistolle ke 31. toukokuuta mennessä. Lisätietoja toimistolta puh Aktiiviloma Vähäjärvellä ma pe heinäkuuta. Hinta 150 e/jäsen. Hintaan sisältyy edestakainen kuljetus invabussilla, majoitus täysihoidolla (2 hh), kurssiohjelma (yhteistyössä DSL:n kanssa) ym. Ilmoittautumiset retkelle sekä maksu toimistolle pe 23. kesäkuuta mennessä, puh Kerhojen kesä.torstai kerho on kesälomalla. Kerhotoiminta jatkuu Kinaporin Palvelukeskuksessa 7. syyskuuta Askartelukerho on kesälomalla. Kerho jatkaa toimintaansa toimistolla syksyllä. Lahjoituksia lomakodille Lahjoituksin ovat lomakotia muistaneet yhdistyksistä Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Porin, Tampereen ja Turun yhdistykset sekä seuraavat yksityishenkilöt: Allen Järvenpää, Maija Räsänen, Anja Mäkelä, Anja Ylä-Ajos, Esa Aittonen, Voitto Huldén, Kyllikki Wallin, Frans Lammi, Elma Mikkonen, Liisa Myllynen, Orvokki Murto, Pentti ja Julia Riekkola, Eeva Toivonen, Erkki Sinisalo, Matti ja Helli Koivu, Eila Viinikainen, Mauno Laitinen, Vieno Leinonen, Aarre ja Sally Pulkkinen, Raili Palonen, Helena Laukkanen, Aili Hakanen, Aino ja Kaino Kivisalo, Asta ja Aarre Mäkelä, Aili Pärnä, Paavo Antikainen, Maria Aumasalo, Irmeli ja Eino Saarijärvi, Aune Saarinen, Matti Vesalainen, Aulis Salin, Antti Paananen, Eeva Ronkainen, Paavo Lehto, Hemmo Mäkinen, Aune ja Veikko Aalto, Veijo ja Raija Salmi, Hilkka Hernesniemi, Lahja Nieminen, Tauno Hellman, Reijo ja Pirkko Mäkelä, Sydämellinen kiitos kaikille lahjoittajille! Helsingin Seudun Sairausja :n tapahtumia ja toimintaa: POSTI KOTIIN VAMMAISELLE VANHUKSELLE Liikuntaesteisellä ja yli 75-vuotiaalla on oikeus saada pyynnöstä postinsa jaetuksi tontin rajalle ajo- ja tai kulkuliittymään sijoitettuun postilaatikkoon tai huoneistokohtaisesti postiluukkuun. ks. lisätietoja jakeluoh.htm Myönteisenä, omakohtaisena kokemuksena oli radiosta kuultuna tieto siitä, että 75 vuotta täyttäneet ja vammaiset saavat postin palvelut kotiovelle. Soitin postiin ja sieltä kävi virkailija katsomassa sekä tekemässä tarvittavat paperit. Asia oli sillä kunnossa. Enää ei tarvitse hakea postia kadun varresta. Porin Sairaus- ja tapaturmainvalidit ry Kuntoharjulla kerhot alkavat Äitienpäivän merkeissä klo Seuraavat kerhot 30.5, 13.6, 27.6, , 22.8, 5.9. ja 19.9.Linja-auto Kuntoharjulle lähtee Nuorisotalon parkkipaikalta klo Menemme Turun yhdistykseen vierailulle Muutoksista ilmoitetaan Satakunnan työ -lehden järjestösaralla. Olemme mukana Vilppulan torilla ja Yhdistyksen 45-vuotisjuhla Anja Ylä-Ajoksella Kitusuontie 15. Lättykestit Anja Ylä- Ajoksella Uusi Invalidi-lehden 2006 ilmestymisajat 3/06 viikko /06 viikko Aineiston jättö viim. 1-1,5 viikkoa ennen ilmestymistä. Tarkka päivämäärä ilmoitetaan kunkin numeron yhteydessä. Vuoden kolmannen numeron aineistopäivä on ti Huom! Ajankohta tarkoittaa painoviikkoa ja painopäivä riippuu painon aikataulusta. Lehti on lukijalla 3-5 päivää painon jälkeen, riippuen siitä sattuuko viikonloppu väliin. UI:n lukijan kokemus: Sain postin kotiovelle XXII VAMMAISKULTTUURIPÄIVÄT Vilppulan Sairausja tapaturmainvalidit ry Haluan kertoa tämän kokemukseni, että muutkin osaisivat hakea postin kantoa kotiovelle. Tämäkään asia ei onnistu hakematta, niin kuin ei moni muukaan asia. Täytyy vaan rohkeasti kysyä. Kiitokset postille hyvästä palvelusta! AM Vähäjärven lomakodissa Hauholla Laulua, runoa, sketsiä, tanssia, kädentaitoja hinnat: - 45 euroa sis. kahden päivän paketin - 12 euroa sis. lounaan ja kahvin Tervetuloa esittämään, osallistumaan, kuulemaan ja katsomaan, mitä vuoden aikana yhdistyksissä on saatu aikaiseksi. Lisätietoja ja varaukset Vähäjärven lomakotiin puh (03) Turun Tapaturma- ja sairausinvalidit ry. Kesäpäiväretket Kemiön Putkinotkoon 8.6., ja Huom. Heinäkuussa saamme vieraita Porista, lähdöt klo Päiväretki Lammin Caravan-alueelle Vietämme kesäpäivää Helka Rekolan hoivissa ulkoilleen ja savusaunassa lämmitellen, lähtö klo Juhannusviikon risteily m/s Amorellalla Aamulähtö, B-hyttejä rajoitettu määrä, päivällinen klo Kaustisen kansanmusiikkijuhlille Nämä juhlat pitää itse kokea. Majoitus on aivan juhla-areenan lähituntumassa. Tulkaa mukaan kauempaakin, tervetuloa! Päiväretki Tampereelle 1.8. Tutustumme Tampereen yhdistyksen jäseniin, kiertoajelu, yhdessäoloa, jne. Lähtö klo Kesäteatteriin Jokioisille 6.8. Esityksenä laulunäytelmä Mustanpörssin aikaan. Lähtö klo Kokkon kota Perinteinen marja/sieniretki Punkalaitumelle. Lähtö klo Huom! Mikäli olet kiinnostunut Lappiin lähdöstä (Kiilopään maja), maja varattu ajalle Ota pikaisesti yhteyttä Lisätietoja: tsto puh. (02) tai Ritva puh. (02) , Tampereen Tapaturma- ja sairausinvalidit ry Toimisto Näsilinnankatu 22 A 37, puh Voit maksaa jäsenmaksusi tai hoitaa muut asiasi keskiviikkoisin klo Kerhot torstaisin klo11.00, Pellervonkatu 6. Kevään viimeinen kerho Syyskausi alkaa 7.9. Kulttuuripäiville sunnuntaina 11.6., lähtö klo 9.30 Hervannasta ja klo Vanhalta kirkolta. Hinta 20 euroa, sis. matkan, ruokailun ja kahvit. Jyväskyläläiset kutsuvat meitä Vähäjärvelle. Siellä puhuu Marja-Liisa Kirvesniemi masennuksesta ja sen voittamisesta. Mennään viettämään kesäinen päivä lomakodin maisemiin. Lähtö klo 9.30 Linja-autoasemalta. Retkelle voi ilmoittautua Irmelille puh tao Turkulaiset tulevat vieraaksemme 1.8. Tapiolaan, Karhunkatu 71. Huom! Aiemmin lehdessä oli virheellinen päivämäärä. Aloitamme ruokailulla klo ja sen jälkeen on ohjelmaa. Nokialaiset ovat kutsuneet meitä Vähäjärvelle vietetään Kaamoksen kaatajaisia Tapiolassa. Silloin vieraaksemme tulee jyväskyläläisiä. Tarkemmin seuraavassa lehdessä. Toivotamme kaikille hyvää kesää! Nokian Tapaturma- ja sairausinvalidit ry:n kesäajan toimintakalenteri Tiistaikerho kokoontuu klo 13 Osuuspankilla Vammaiskulttuuripäiville mennään 11.6., lähtö klo 8.30 Koskenmäen koululta. Elokuun tapaaminen 23.8., tarkemmat tiedot myöhemmin. Retkille ja tilaisuuksiin voivat osallistua muutkin kuin jäsenet, ilmoittautua voi puh Tervetuloa viihtymään! Oulun Sairaus- ja. Kerho Aleksinkulmassa tiistaisin alkaen klo toukokuun loppuun saakka. Toiminta siirtyy kesän ajaksi Lomakoti Lammelaan. Lammelassa juhannusaatto alkaen klo Leiriviikko on heinäkuun ensimmäinen viikko. Vähäjärvelle menemme lokakuussa. Yhdyshenkilöt. Matti , Tuomo , Kyllikki Tervetuloa iloiseen joukkoomme!! Lehti Internetissä: uusi invalidi Puhelinmyynnin voit kieltää soittamalla numeroon ark klo hinta 0,39 e/min+pvm.

11 Forssan Seudun Tapaturmaja Pj. Heikki Henriksson Saksankatu 23 as Forssa Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto ry:n jäsenyhdistyksiä Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki ark sähköp. Sos.sihteeri Päivi Koivunen (09)713991,fax.(09) Hämeenlinnan Tapaturmaja pj. Markku Tulander Haukankalliotie Leppäkoski Jyväskylän seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Toimisto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen Keravan Sairaus- ja Pj.Keijo Kortelampi Sibeliuksentie 19 A Kerava (09) , Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie 21, Kuopio (017) , Lahden Seudun Sairaus- ja Pj. Mauno Laitinen Riihelänk.72, Lahti (03) Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. (09) faksi (09) Sähköposti: Kotisivut:www.tsil.fi Pankkiyhteys: Sampo Lappeenrannan Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry Pj. Sirkka Haiko Savonkatu b Lappeenranta (05) Nokian Tapaturma- ja Pentti Riekkola Sorvantie Nokia (03) Oulun Sairaus- ja Pj. Matti Soini Lehmikentäntie Kempele Oriveden Sairaus- ja Pj. Antero Nieminen Orivedentie Orivesi Pieksämäen Seudun Sairaus- ja Pj Hannu Hiltunen Kaunokkikuja 6 A Pieksämäki puh Porin Sairaus- ja Pj. Aili Pärnä Koivulantie 4, Pori Rauman Seudun Tapaturma- ja Pj. Taisto Lamminen Vilkuntie 9, Rauma (02) , UUSI INVALIDI Julkaisija: Tapaturma- ja Sairausinvalidien Liitto ry Kulmavuorenkatu 5, Helsinki Puh. ja fax (09) , faksi (09) Internet: invalidi Pankkiyhteys Sampo Toimituskunta Timo Piippo, Pentti Riekkola, Pauli Toikka ja Anja Ylä-Ajos Toimisto av. arkisin klo sosiaalisihteeri Marja-Leena Kalkkinen Ilmoitukset TSiL ry (09) Paino Kangasalan Lehtipaino Oy Uusi Invalidi 2/06 7 Tampereen Tapaturma- ja Tsto: Näsilinnankatu 22 A Tampere (03) av. ke klo Pj. Anja Kivipensas Karhunkatu Tampere (03) , Turun Tapaturma- ja Tsto: Yliopistonkatu 11 a E Turku (02) , fax (02) Pj. Lilja Nurmi Valpuri Innamaankatu 11C Turku (02) Vaajakosken Tapaturmaja Pj.Pentti Viinanen Nujulantie 18, Jyskä puh. (014) Valkeakosken Ammattitauti- ja Pj Tuure Hietanen Harjukatu Valkeakoski (03) Varkauden Vammaiset ry Pj. Saara Tuovinen Näreikönkatu Varkaus Vilppulan Sairaus- ja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula (03) Muut yhteystiedot Puheenjohtaja/ päätoimittaja Jorma Eloranta Nokiankaivontie Virttaa puh Lehden toimitus ja taitto Hannu Oittinen Näsilinnankatu 22 A Tampere puh (03) Hyvät autoilijat! Toimiessani Kuopion palolaitoksella palomiehenä joudun näkemään ja raivaamaan hyvin paljon kolareiden jälkiä. Tuli tahtomattaan ajatelleeksi niitä perheitä ja omaisia, jotka näissä onnettomuuksissa menettävät omaisiaan. Hyvin usein he ovat aivan syyttömiä näihin onnettomuuksiin. He ovat sijaiskärsijöitä. Muutama vastuuntunnoton kaahailija saattaa aiheuttaa arvaamatonta surua ja vahinkoa moneen perheeseen. Se hetkellinen tilanne, mihin onnettomuuden raivaajat joutuvat tahtomattaan, on niin lyhyt ja työntäyteinen, ettei siinä jouda ajattelemaan muuta kuin onnettomuuteen joutuneiden ihmisten auttamista. Se romukasa, joka usein onnettomuuspaikalla on edessä, ei anna aikaa ajatella muuta kuin sen kuinka uhrit saadaan mahdollisimman ehyenä ja nopeasti irrotettua ja toimitettua sairaalahoitoon. Liian usein tehtävänä on kerätä vain muodottomia ruumiita, joista omaiset sitten yrittävät tunnistaa omansa. Onnettomuuksien jälkeen mietimme, oliko tämän pakko tapahtua? Kuka tästä on vastuussa? Me kaikki olemme tästä vastuussa. Nykyaikaiset uudet ja voimakkaat autot, joissa ajo-ominaisuudet yhdistyvät hienoon tekniikkaan, tekevät meistä kaikista formulakuskeja. Monen ihmisen käsissä tällainen auto on erinomainen tappoase. Myös nykyajan kiireinen elämänmuoto saa tämän kaiken aikaan. Liian suuret nopeudet maanteillä tekevät entistä pahempaa jälkeä myös kolareissa.miettikää, hyvät autoilijat istuessanne auton ratissa: onko minulla kiire? Ajatelkaa perhettänne ja omaisianne. Moikatkaa vastaantulijalle, olkaa iloisia ja kohteliaita. Nauttikaa ajamisesta. Älkää tuoko rallirataa yleiselle maantielle, noudattakaa nopeusrajoituksia. Ei poliisi ole syyllinen, jos teitä sakotetaan, vaan te itse. Olen pyrkinyt tuomaan esille muutamia ajatuksia ja toivon, että kaikkien asenteet muuttuisivat maanteillä ja pelaisimme kaikki samalla puolella vähentääksemme onnettomuuksia liikenteessä. Liian monessa perheessä surraan liikenteessä kuolleita omaisia. Onnettomuuksissa tuhoutunut omaisuus on useimmiten korvattavissa, mutta ihmishenkiä ei korvaa kukaan. Paavo Antikainen Hallitus lupasi oikeutta vammaisille, mutta lopputulos oli vaikeutta ommaisille Tampereen apulaiskaupunginjohtaja hakee töihin Helsinkiin, koska pelkää joutuvansa Koukkuniemen vanhainkotiin. SIINÄ JA SIINÄ Ministeri Liisa Hyssälä saa tästedes ottaa lähetystöjä vastaan vain kypärä päässä. Montako poliitikkoa tarvitaan vaihtamaan vaippa? Kaksi. Toinen ryhtyy isäksi, toinen äidiksi. Lomailuun, kokouksiin, seminaareihin, perhejuhliin... Viihtyisä lomakoti Hauholla, keskellä kauneinta Hämettä. Hinnat: A-osa 43,00 euroa/vrk/hlö B-osa 39,50 euroa/vrk/hlö

12 8 Toukokuun lopulla tulee kuluneeksi 45 vuotta siitä, kun kopautettiin pöytään Valkeakosken Invalidiyhdistyksen perustamispäätös. Taustalla oli Säterin työntekijöiden lisääntynyt sairastelu, joka monissa tapauksissa osoittautui rikkihiilen ja rikkivedyn aiheuttamaksi ammattitaudiksi. Näin kertovat Valkeakosken Ammattitauti- ja Sairausinvalidien yhdistyksen puuhamiehet, puheenjohtaja Tuure Hietanen ja varapuheenjohtaja Pekka Lehtinen, jotka kymmenkunnan muun yhdistyksen jäsenen kanssa ovat kokoontuneet perinteiseen torstaikerhoonsa. Tämä pienoisparlamentti ruotii ajankohtaista päivänpolitiikkaa ja ajanilmiöitä vapaamuotoisesti. Osansa kritiikistä saavat niin paikalliset kuin isommatkin johtajat. Muut kerholaiset aurinkoisena toukokuun päivänä ovat Kari Saukkonen, Hilja Menna, Pauli Menna, Sirkka Seppänen, Erkki Kylmälä, Lea Hietanen, Ritva Hyrsky, Aili Lehtinen, Arja Toivonen, Pirkko Rantala ja Aini Vikman, joka on yhdistyksen sihteeri. Yhdistys vaikutti lainsäädäntöön Uusi Invalidi 2/06 Valkeakosken yhdistyksen pienoisparlamentti kokoontuu aina torstaisin Puhe viipyy vielä yhdistyksen alkuajoissa, jolloin työsuojelu tehtaissa ja ammattitautilaki olivat vielä vaatimattomalla tasolla. Yhdistyksen sanalla oli painoarvoa, kun ammattitautilakia uudistettiin. Yhdistys liittyikin sitten valtakunnalliseen liittoon, ja vaikutti myös sen kautta asioihin. Lain uudistamisen jälkeen monet rikkipotilaat pääsivät hoi- Valkeakosken yhdistyksen torstaikerholaiset yhteiskuvassa, taustallaan kaupunginkirjasto ja tehtaan piippuja savuineen. Mutta nyt kesätauolle ja syksyllä taas jatketaan. don piiriin, sanoo Pekka Lehtinen. Alkuun näitä rikkiyhdisteiden aiheuttamia vaivoja ei hyväksytty ammattitaudeiksi, vaikka tehtaiden työolot ja niiden yhteys sairauksiin tiedettiin, Tuure Hietanen jatkaa. Minunkin mieheni oli 15 vuotta Säterillä. Kun terveys heikkeni, hän meni kysymään muualta töitä. Työtä olisi löytynytkin, mutta yhtiö ei päästänyt hyviä urheilijoitaan pois. Niinpä hän oli Säterillä vielä muutaman vuoden, Sirkka Seppänen kertoo. Pekka Lehtinen toteaa vielä, että rikkihiili on monin tavoin vaikuttava hermomyrkky. Pahimpia paikkoja olivat hänen mukaansa silkki- ja villakehräämöt. Huolta sairaaloista ja vanhainkodeista Mutta nyt eletään tätä päivää. Jäsenistö on ikääntynyttä, mutta toiminnassa yhä mukana. Vammaisten edunvalvonnasta kannetaan huolta, tehdään retkiä, käydään Vähäjärvellä virkistäytymässä ja kulttuuria harrastetaan, vaikka se on jäänytkin vähemmälle. Takavuosina on tehty vammaisten kuljetuspalvelujen puutteista johtuva valitus lääninhallitukselle, on vaadittu luiskia ja muita liikkumista helpottavia parannuksia ja terveydenhuollon hoitajavajeet puhuttavat paljon. Sairaaloiden ja vanhainkotien hoitajavaje on iso ongelma meilläkin. Olemme yrittäneet vaikuttaa asian korjaamiseksi, mutta toistaiseksi vain neljä uutta hoitajaa on luvassa, Tuure Hietanen kertoo. Edes kaikkia olemassa olevia hoitajan vakansseja ei ole täytetty, jatkaa Pekka Lehtinen. Ja yhä vaan kaupunki vaatii sosiaalimenojen leikkauksia, joten ongelmia on luvassa edelleen, toteaa Erkki Kylmälä. Porukka toteaa yhteen ääneen, että rahaa kyllä on moniin muihin kohteisiin. Esimerkiksi tulevaa asuntomessualuetta varteen rakennetaan jopa uusia katuja, lisäksi rakennetaan uusi lukio, vaikka vanhasta saisi korjaamalla ihan hyvän. Vammaisneuvoston kautta olemme koettaneet vaikuttaa pyörätuoliluiskien saamiseksi ja muutenkin liikkumisen esteiden poistamiseksi, ja vähän parannuksia saatiinkin, kertoo Arja Toivonen. Vammaisille liian nopeisiin liikennevaloihin on luvassa korjausta, lisää Tuure Hietanen. Vierailuja ja vastavierailuja Jäseniä yhdistyksessä on noin 50, ja silloin tällöin tulee joku uusi jäsen. Mutta perusporukka on varsin vakiintunut. Kulttuuri- ja harrastustoiminta ei ole enää kovin vilkasta, vaikka Vammaisten kulttuuripäiville osallistutaankin. Äskettäin oli vierailu ja esiintyminen Tampereen yhdistyksen tilaisuudessa. Pian tamperelaiset ovat vastavuoroisesti tulossa Valkeakoskelle kylään. Vaikuttaminen yleisiin asioihin tapahtuu pääasiassa oman liiton kautta, onhan yhdistyksen puheenjohtaja Tuure Hietanen liittovaltuuston varapuheenjohtaja. Ja kuten Kari Saukkonen muistuttaa, vuosikokousten kannanotot ovat hyviä ja työväenhenkisiä. Vanhusten ja sairaiden hoidon tila puhuttaa edelleen. Todetaan tarpeelliseksi saada tarkka selvitys mikä asiaintila Valkeakoskella oikein on. Eikös ne lääninhallituksesta tee selvityksen, kun tehdään perusteltu valitus lääniin, huomauttaa Erkki Kylmälä lopuksi. Asia jää muhimaan ja odottamaan toteutustaan. Mutta ensin kesätauolle ja sitten taas syksyllä kohti uutta toimintaa. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Turun yhdistyksen jäsenet matkasivat, perinteisesti, tammihelmikuun vaihteeksi LÖHÖ- LOMALLE Vähäjärven lomakotiin. Viikon aikana tuli tehtyä monenlaista - löhöilystä ei tietoakaan. Ohjelmaa oli jokaisena päivänä aamuvarhaisesta miltei yöhön. Päivät alkoivat aamujumpalla ja -uinnilla. Pekan keittämän maittavan aamupuuron jälkeen jonotettiin verenpainemittauksiin. Paineita oli vaihtelevasti - ei kuitenkaan vaaraksi asti. Aamuohjelman jälkeen siirryimme asiapitoisten pohtimisten pariin. Näitä asiatietoja meille jakoi pääasiassa lomakodin hengetär Tarja Västilä. Saadut tiedot synnyttivät lukuisia kysymyksiä ja näihin Tarja asiantuntijana vastasi. Kuitteja ja askartelua Yhdessä ja ryhmissä tutustuttiin esim. Kelan lomakkeisiin ja Turkulaisten puuhakas löhöloma Vähäjärvellä täytimme niitä. Esillä oli myös sosiaaliturvan muutokset, kuluttajansuoja, ym. Kuluttajavirastoon toimitimme kirjeen, jossa tiedustelimme kauppakuittien tiedon haalistumista. Vastauskin on jo tullut ja se kertoo ympäripyöreästi, että kuluttajan on itse huolehdittava asioista. Mikäli takuutieto on ainoastaan lämpöpaperikuitilla, vaatikaa ehdottomasti muukin takuutodistus ostoistanne. Toki pohdimme myös, näin juhlavuoden alla, oman yhdistyksemme toimintaa ja sen kehittämistä. Askarteluunkin riitti aikaa. Aivan upea ohjaaja, Marjatta Lahtinen, sai mahdottomal- takin tuntuvan onnistumaan. Kömpelöistä käsistä ja kankeista sormista huolimatta syntyi kauniita kukkakortteja, ym. Kiitos, Marjatta! Keskustelu- ja ryhmätyöaiheista mainittakoon vielä: Varsinais-Suomen ja Turun alueen perinneruuat sekä Entisajan lääkkeet: Mitä oli lapsuuskotisi lääkekaapissa? ja sairaudenhoito. Silakk looraa tilauksesta Pekka keittiöstään loihti meille runsaat ja maittavat ruuat. Perinneruokapäivänä tilauksesta saimme silakk looraa. Isot kiitokset Pekalle! Iltapuhteeksi oli bingoa, mölkkyä, petankkia, saunomista, yhteislaulua, jne. Sunnuntaina tuntui jo haikealta. Näin se viikko hurahti. Viihdyimme. Kiitos Teille, uupumaton Vähäjärven väki, Tarja, Pekka, Antti ja Asta! Hyvää kesää! RN Säteriltä se toiminta alkoi Valkeakoskella Muista TSIL:n yhdistyksistä poiketen Valkeakosken yhdistyksen nimessä mainitaan ammattitauti-invalidit. Sille on selvä syy, sillä yhdistys sai alkunsa Kemiran Säteri Oy:n työntekijöiden ammattitaudeista. Tämä johti yhdistyksen perustamiseen.. Kokous pidettiin OsuusliikeKoiton kabinetissa eli 45 vuotta sitten. Ammattitaudit olivat vuosia esillä arkisessa edunvalvontatyössä, mutta 1970-luvulla siitä tuli kansallinen puheenaihe. Silloinen television valpas yhteiskunnallinen toimitus teki Säterin tapauksesta sellaisia ohjelmia kuin Myrkytetyt (1970) ja Tietolaari (1973), joista puhuttiin laajasti. Kansalaisen tietolaari-ohjelmaan oli jopa tungosta, kertoo historiikki.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5)

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5) 1(5) SUOMEN KETTUTERRIERIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kettuterrierit ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Yhdistys on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella.

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella. Helsingin Jousiammuntapiiri Helsingfors Bågskyttedistrikt r.y. SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA, ALUE JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään piiriksi, nimi on Helsingin Jousiammuntapiiri

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1 HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta.

Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. EY-tuomioistuin: Lakko-oikeus ei ole ehdoton Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. Syynä olivat merihenkilökunnan palkat ja edut

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry, ruotsiksi Vinföreningen Munskänkarna i Jyväskylä rf, ja sen kotipaikka

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Valtaosa ( %) suomalaisista yhtyy väittämään, jonka mukaan Suomessa aivan liian monia asioita säädellään liian pikkutarkasti. Vain vajaa kuudesosa

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI Sääntömuutosehdotukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Rotujärjestöstatuksen vaatimat muutokset sääntöihin (merkitty punaisella) Oikeinkirjoitusasun korjaukset ja sääntöjen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka

Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka Tehkäämme enemmän vähemmällä politiikka Eurooppalaisten yhteiskuntien sosiaalipolitiikka 2010- luvulla Briitta Koskiaho 20.11.2014 Toisin tekeminen Tausta hyvinvointivaltion rahoitus- ja byrokratiaongelmat

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot