oli kuvataiteilijan tutkinnon lopputyö Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Martti Puontila jäi ainoaksi hakijaksi, Vauvakirkko SIVUT 3 ja 5

Transkriptio

1 Kirkkolaivaa ei jaeta automaattisesti jos postiluukussa on ilmaisjakelulehtien kielto. Lehden saa silloin osoitteellisena ilmoittamalla osoitteensa oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon. K e m i - To r n i o n r o v a s t i k u n n a n s e u r a k u n t i e n l e h t i N o Kukkulan laelle oli pientä tungosta, kun tyttleirin osanottajat kokoontuivat yhteiskuvaan Saarenottassa. Kemin seurakunnan varhaisnuoriso- ja nuorisotyön tavoitteena saavuttaa kaikki ikäluokat Kemin seurakunnalla on kasvatustyöstä varhaisnuo- miten Kemissä toimitaan neljä nuorisotyöntekijää rison ja nuorison parissa. kaikkien ikäluokkien saavastaamassa kristillisestä Sivuilla 4-5 kerrotaan, vuttamiseksi. Tornion Kivirannan nuorten tilaan taidesarja Tornion seurakunnan Ki- Usko, Toivo ja Rakkaus. virannan nuortentiloihin Sivulla 9 kerrotaan niisaapuvia tervehtii uusi den tekijästä Katja Plankolmen maalauksen sarja: tingista, jolle maalaussarja oli kuvataiteilijan tutkinnon lopputyö Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Kemi Keminmaa SIMO tervola tornio YLItornio Jaakko Alamommon mietteitä laavulla ja meren jäällä Karjalaisten evakkojuhlan monet tunnot Martti Puontila jäi ainoaksi hakijaksi, Vauvakirkko Marianpäivänä Vammavaarassa Yhteisvastuulle Suvijuhlille kutsutaan talkooväkeä Marianpäivä: kun elämä satuttaa SIVU 7 SIVU 7 SIVUT 3 ja 5 SIVU 11 SIVU 9 SIVU 11 Kirkolliset Kirkolliset Kirkolliset Kirkolliset Kirkolliset Kirkolliset SIVU 6 SIVU 10 SIVU 10 SIVU 11 SIVU 8 SIVU 11

2 2 Sana sunnuntaiksi Marian ilmestyspäivä Herran palvelijatar Tämän pyhäpäivän aiheena on enkeli Gabrielin ilmestyminen neitsyt Marialle ilmoittamaan Jeesuksen syntymisestä. Tästä tulee myös juhlan nimi eri kielissä. Marian saamassa lupauksessa näkyy Jumalan armon koko rikkaus. Monien Vanhan testamentin henkilöiden tavoin Maria asettuu kokonaan Jumalan käytettäväksi. Hän tekee sen tietoisesti ja ilmaisee oman suostumuksensa: "Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit." Vanhastaan kirkko on viettänyt myös Marian käyntipäivää (2.7.). Silloin on muisteltu Marian vierailua Johannes Kastajan äidin Elisabetin luona (Luuk. 1:36-55). Tämä muistopäivä poistui kalenteristamme v Mainittu evankeliumi on otettu Marian ilmestyspäivän 2. ja 3. vuosikerran evankeliumiteksteiksi. Liturginen väri: Valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen Alkuvirsiä: 52 Maria, Herran äiti 256 Kristus, Jumalan Poika Päivän virsiä: 50 Jumalaa kiittää sieluni 51 Kaikki ilon lähteet puhkeavat 53 Nuori neitsyt Maria Päivän psalmi: Ps. 113: lukukappale: 1. Sam. 2:1-2, lukukappale: Room. 8:1-4 Evankeliumi: Luuk. 1: Palmusunnuntai Kunnian kuninkaan alennustie Palmusunnuntain ja 1. adventtisunnuntain evankeliumitekstit kertovat samasta tapahtumasta. Kristuksen julkinen toiminta tähtäsi alusta lähtien hänen elämänsä viimeisiin päiviin. Palmusunnuntain nimi dominica palmarum viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Tämän muistelemiseen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin palmunoksia ja niistä tehtyjä koristeita. Niitä on myös kannettu palmusunnuntain kulkueissa. Pohjoisemmissa maissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia. Palmusunnuntaina alkaa kunnian kuninkaan alennustie. Betaniassa voideltu Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa, mutta juuri niistä tuli toivon ja voiton merkki, jonka vertauskuvia ovat palmunoksat. Palmusunnuntaina Kristuksen kirkko lähtee seuraamaan hänen elämänsä viimeisiä vaiheita. Liturginen väri: Violetti tai sininen Alkuvirsiä: 60 Soi kunnia ja kiitos 3 Hoosianna! huudetaan 54 Käykäämme nyt Jerusalemiin 15 Tiellä ken vaeltaa Päivän virsiä: 58 Kas Karitsata Jumalan 299:1-6 Ei mikään niin voi virvoittaa 61 Ken tahtoo käydä Päivän psalmi: Ps. 22:2-6 tai Ps. 118: lukukappale: Jes. 50: 4-10 tai Sak. 9:9-10 (1. vuosikerta) 2. lukukappale: Fil. 2:5-11 (1.vuosikerta) tai Hepr. 7:24-27 Evankeliumi: Matt. 21:12-17 (18-22) Vapahtajamme Jeesus Kristus. Tänään tahdomme muistella ihmeellisiä tekojasi. Haluamme liittyä mielessämme niihin, jotka tervehtivät sinua palmunlehvät käsissään. Vaikka emme aina osaa ilmaista iloamme yhtä riemullisesti kuin he, sinä näet sydämemme hiljaisen ilon. Avaa kaikki mikä meissä on lukossa, jotta voisimme ottaa sinut vastaan. Ylistys sinulle ikuisesti. Hartaus Mariaa etsimässä n Minulla on erilaisia muistikuvia Jeesuksen äidistä Mariasta. Kun kävin äitini kanssa luterilaisessa kirkossa, Maria jäi sivuosaan. Ainoastaan jouluna Maria astui näyttämölle, kun luettiin jouluevankeliumia. Tilanne oli hyvin toisenlainen, kun menin isäni kirkkoon, joka oli ortodoksinen. Neitsyt Maria Jumalanäiti ja taivaallinen Valtiatar oli yltäkylläisesti läsnä sekä ikoneissa että rukouksissa. Lapsena en nähnyt tässä suurta ongelmaa, sillä ajattelin että toinen täydentää toistaan. Tuumin, että luterilaiset ovat enemmän kiinnostuneita lapsesta kun taas ortodoksit huomioivat myös äidin. Myöhemmin minulle valkeni, että selitys Marian erilaisuuteen ei ollut näin yksinkertainen. Opin, että Marian elämä, rooli ja asema olivat aiheuttaneet suuria teologisia kiistoja ja hajottaneet kirkkoja. Tästä päättelin, että Maria on hyvin merkityksellinen nainen, hahmo ja toimija kristinuskossa. KIRKKOVUOSI: Maria on rohkean uskon esikuva n Marian ilmestyspäivänä välähtää joulun ja Jumalan ihmiseksi tulemisen ihme. Päivää vietetään sen muistoksi, että enkeli Gabriel ilmestyi Marialle ja ilmoitti tämän tulevan raskaaksi. Maria otti tehtävänsä rohkeasti vastaan. Päivässä kaikuvat joulun sävelet, sillä kirkoissa lauletaan usein virttä 50 (Jumalaa kiittää sieluni). Sen sävelmä on sama kuin Enkeli taivaan virren. Marian ilmestyspäivän vietto vakiintui 500-luvulla. Perinteinen päivämäärä oli yhdeksän kuukautta ennen joulua, Vuodesta 1955 alkaen Marian ilmestyspäivää vietetään Suomessa sunnuntaina ja välisenä aikana. Päivän merkitys kulttuurissamme on vähentynyt, mutta saamelaiset viettävät sitä yhä vahvasti. Päivä osuu kevätpäiväntasauksen tienoille, joten sillä on myös vuodenkierrossa merkitystä. Paasto katkeaa hetkeksi Lähdin etsimään Mariaa. Kun matkustin katolisissa maissa, törmäsin suuriin Maria-juhliin. Kuningattareksi puettua Marian patsasta kannettiin kylän läpi. Väkijoukot hurrasivat kaduilla. Ihmiset samaistuivat Mariaan. Hän oli heille elämän ja elämänmyönteisyyden lähde. Samalla he kunnioittivat häntä taivaallisena hahmona, johon liitettiin hallitsijan piirteitä. Vaikka tällainen Maria jäikin minulle arvoitukseksi, havahduin siihen, että luterilaisessa kuvastossa Maria on aliarvioitu. Hän oli lähes unohdettu hahmo verrattuna ortodoksisiin ja katolilaisiin vastineisiinsa. Löysin Marian myös luterilaisessa kirkossa. Joulun ja pääsiäisen lisäksi hän astuu esiin Marian ilmestyspäivänä, jolloin hän onkin yllättäen pääosassa. Marialle ilmestyy enkeli. Paastonaika katkeaa yhden päivän ajaksi Jumalan ihmiseksi syntymisen ihmeen ensimmäisen säkeen heijastuessa maailmaan Marian raskauden alkaessa. Marianpäivä on Kristus-juhla. Sen vuoksi kirkoissa käytetään valkoista liturgista väriä. Marian kiitoslaulu kuvaa arvojärjestysten muuttumista Raamatun mukaan Maria lausui kiitoslaulun (Luuk. 1:46-55) raskaana ollessaan. Tänä vuonna juuri se kohta luetaan kirkoissa. Marian kiitoslaulu voi kaikua joka päivä, sillä se on osa vesperiä eli liturgista iltarukousta, jota voidaan viettää päivittäin. Marian ilmestyspäivän virsi 50 pohjautuu myös siihen. Päivän sanoma kiteytyy kiitoslaulussa: Palmusunnuntaina tervehditään hoosiannalla kärsimään saapuvaa Jeesusta n Palmusunnuntaita vietetään viikkoa ennen pääsiäistä sen muistoksi, että Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin kansan tervehtiessä häntä riemuiten palmunoksin. Tänä vuonna palmusunnuntai on 1.4. Palmusunnuntaista alkavalla hiljaisella viikolla eletään joka vuosi uudelleen läpi Jeesuksen kärsimyshistoria. Palmusunnuntain vieton juuret ulottuvat 300-luvun Jerusalemiin. Kristityt kulkivat kulkueessa Öljymäeltä Jerusalemiin kantaen palmunlehviä mukanaan. Tästä kehittyivät liturgiset kulkueet, joissa seurakunta saapui palmunoksia kantaen kirkkoon. Kulkueet hiipuivat uskonpuhdistuksen myötä 1500-luvulla. Viime vuosina meillä on virinnyt uudelleen kiinnostus elää jumalanpalvelusta eri aistein. Luterilaisissakin kirkoissa saattaa taas nähdä lasten pajunkissakulkueita. Virpojat jatkavat kulkueiden perinnettä Ovelta toiselle kulkevat virpojat jatkavat omalla tavallaan 300-luvulla syntynyttä perinnettä, joka on siis jo lähes 1700 vuotta vanha. Pajunkissat ovat pohjoisten maiden palmunoksia. Niillä tervehditään Jeesusta, joka alkavalla viikolla kärsii ja kuolee ihmisten puolesta ja viikon kuluttua voittaa kuoleman tuoden myös ihmisille elämän. Virpominen on pohjimmiltaan pääsiäisen sanoman viemistä naapureille ja siunauksen toivottamista. Virpoja antaa koristellun pajunoksan lahjaksi. Vastalahja oli aiemmin tapana antaa pääsiäisenä, mutta nykyisin se yleensä annetaan saman tien. Hän saa tietää synnyttävänsä Jeesuksen, antavansa elämän Korkeimman Pojalle. Hän sai erityistehtävän. Tuon tehtävän Maria myös suostui ottamaan vastaan. Maria ei siis ollut ainoastaan nöyrä. Hän oli myös rohkea ja valmis toimimaan Jumalan tahdon mukaisesti. Kiitos Marian, joka köyhän ja syrjäisen kylän tyttösenä, valittiin suureen tehtävään. Kiitos Marian, että Jeesus syntyi ihmiseksi. Kiitos Marian, että kristinusko ei ole vain miesten tekoja! Matti Peiponen Kirjoittaja on tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Jumala kääntyy vähäisimmän puoleen. Vallanpitäjät syöstään istuimiltaan. Alhaiset korotetaan. Nälkäiset ruokitaan. Jumalan ihmiseksi tuleminen muuttaa ihmisten luoman arvojärjestyksen. Marianpäivä on monelle naiselle maailmassa merkityksellinen. Nuori, tavallinen, köyhä nainen valittiin Jumalan äidiksi. Hän kulki rohkeasti yksin pitkän matkan vuoriseudulle sukulaisensa luo. Hän sepitti laulun, jota kristikunnassa yhä päivittäin lauletaan. Maria on kannustava esimerkki. Hänelle annettiin suuri tehtävä, jonka hän otti iloiten vastaan. Hän on rohkean uskovan esikuva naisille ja miehille. Sini Hulmi Kirjoittaja on teologian tohtori ja toimii liturgiikan ja homiletiikan lehtorina Helsingin yliopistossa. Idän ja lännen perinteet yhdistyneet Itäsuomalainen virpominen on viime vuosikymmeninä levinnyt eri puolille Suomea. Samalla on tullut tavaksi, että virpovat lapset usein pukeutuvat noidiksi. Pääsiäisnoita on länsisuomalainen perinne. Noidat eli trullit liikkuivat pahanteossa pitkänperjantain ja pääsiäissunnuntain väliin jäävänä lankalauantaina. Kun Jeesus on haudassa, on pahojen trullien ajateltu saavan valtaa. Noidiksi pukeutuneet virpojat ovat sulauttaneet itäisen ja läntisen perinteen yhteen. Virpovien lasten mielissä noita ei kuitenkaan yleensä yhdisty pahan voimiin. Pukeutuminen vain on lapsista hauskaa. Noitien lisäksi nykyisin saattaa nähdä supermiehiä tai avaruusolentoja virpomassa. Heillä kaikilla on puvusta riippumatta mielessä pääsiäisilon vieminen ja totta kai myös siitä palkkion saaminen. Kyse on ilon ja hyvän vastavuoroisesta jakamisesta. Sini Hulmi KIRKKOLAIVA Ryhmätilaus joka kotiin 16. vuosikerta Julkaisija: Kemi-Tornion rovastikunnan seurakunnat Päätoimittaja Markku Korpela , markku.korpela@evl.fi Netissä: Kaikki aineisto lehteen sähköpostilla: soile.koivisto@tornionlaakso.net P Fax Alkkulanraitti 48, Ylitornio Toimittajat: Paavo Vänninen Kemi , paavo.vanninen@pp.inet.fi Tarja Tervahauta Tornio , tarja.tervahauta@evl.fi Kustantaja: Privat-Medi Oy Painatus: Suomalainen Kirjapaino Oy, Kajaani Jakelu: Kaupunkilehti Kemi-Tornio ja Itella Ilmestyy torstaisin joka toinen viikko Seuraava numero keskiviikkona

3 3 ääkirjoitus Hyvä kuolema? Paastonajan ja lähestyvän pääsiäisen aihepiiriin liittyy läheisesti kuoleman kysymys. Lieneekö tällä mitään yhteyttä siihen, että julkisuudessa on jälleen aktivoitu keskustelu eutanasiasta, hyvästä kuolemasta, armokuolemasta. Kristillinen usko ymmärtää ihmisen elämää kolmen, luomiseen liittyvän, näkökulman kautta: Ihmisen ruumis on aineelliselta koostumukseltaan maan tomu ja irtonainen maalaji. Käytetty ilmaisu alkukielessä, hepreassa, on paljon puhuva. Kuolemassa lopullisesti tuhoutuva ruumiimme on saanut määräaikaiseksi isännäkseen elämän hengen. Alkukielessä tässä yhteydessä käytetään hengestä samaa ilmaisua kuin Jumalan Hengestä puhuttaessa. Johtopäätöstä ei tarvitse kaukaa hakea: niin kuin Jumala on kuolematon olemukseltaan, niin myös Jumalan ihmiselle antama elämän henkikin on kuolematon. Kolmas persoonallisuuden ulottuvuus on ihmistä kuvaava kokonaisilmaisu: elävä sielu. Jälleen alkutekstissä käytetään ilmaisua, josta on pääteltävissä ihmisen psyykkisen minän, mm. järjen-, tunne-, vaistoja viettielämän toimintojen jäsentyminen sielun toimintoihin. Martti Luther ajatteli, että kuolemassa, sielun ja ruumiin erossa, ruumis tuhoutuu mutta ihmisen persoona jatkaa itsestään tietoisena elämää. Kuolema on samalla kertaa sekä loppu että uuden alku. Palaamme nyt eutanasiaan, pyynnöstä tapahtuvaan oman elämän lopettamiseen. Potilaan auttaminen kuolemaan on Suomessa rangaistava rikos. Ihmisen elämänkokonaisuuden kannalta ei voida puhua armokuolemasta vaan armottomasta kuolemasta. Eutanasiaan liittyvät perustelut paljastavat taustalla olevan materialistisen ihmiskäsityksen: ihminen elää vain ruumiillista todellisuutta kipuineen, sairauksineen ja kärsimyksineen. Kun ruumiin elämä lopetetaan ajatellaan vapauduttavan myös kuolemanjälkeisestä elämästä, jota eutanasian puolustajat eivät ota huomioon tai johon he eivät usko. Eutanasian toteuttamisessa ihminen hyökkää röyhkeässä itseriittoisuudessaan elämän ainutkertaista pyhyyttä vastaan. Elämän tuhoaminen, siis tappaminen, omasta tai toisen ihmisen toimesta on aina Jumalan elämänsuunnitelmaan puuttumista ja sellaisena kristillisen uskon näkökulmasta majesteettirikos. Näin on siitäkin syystä, että sukusolujen yhtyessä syntyy ainutlaatuinen yksilö Jumalan luomisihmeenä. Elämän syntymekanismi ei ole ihmisen luoma, ei myöskään elämään liittyvä suunnitelma ja sen tarkoitus. Lainsäädännön muuttamista vaaditaan niin, että potilaalla olisi oikeus saada ja hoitohenkilökunnalla velvollisuus antaa kuolinapua siis surmata sairas. On mahdotonta ajatella millaiseen eettiseen tai moraaliseen oikeutukseen tällainen Jumalan tehtävän ottaminen elämän ja kuoleman herrana voisi perustua. Jos yhteiskunta kyseenalaistaa lainsäädännössään elämän pyhyyden ja sen koskemattomuuden, niin kuin osin on jo tapahtunut, kuljetaan tiellä, jolla mikään ulkopuolisen arvioijan arvottomaksi toteama elämä ei ole turvassa. Tietysti saattohoito tai muuta erityishoitoa vaativat sairaudet tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Samoilla perusteilla heikennetään myös lasten, pienten lasten vanhempien, nuorten ja vanhusten sekä kaikkien niiden erityisryhmiin kuuluvien lähimmäisten oikeuksia, jotka arvioidaan talouden näkökulmasta ainoastaan taloudellista voittoa tuottamattomiksi kuluttajiksi. Tällaiselle kuolemantiellekö tahdomme arvovalinnoissamme? Minä uskon pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän. Jeesus Kristus Vapahtajamme herättää sinut viimeisenä päivänä. Toivotan kaikille kirkkolaivan lukijoille siunattua paaston- ja pääsiäiseen valmistautumisen aikaa. Ari Juntunen Tornion kirkkoherra, lääninrovasti Jani Koivusalo vetäytyi Martti Puontila jäi ainoaksi hakijaksi Simoon n Kemin seurakunnan kappalainen Jani Koivusalo on vetäytynyt Simon kirkkoherran vaalista. Näin Tornion kappalainen, rovasti Martti Puontila jäi ainoaksi hakijaksi. Oulun hiippakunnan tuomiokapituli totesi tiistaina Puontilan kelpoiseksi hakijaksi. Asia lähetettiin lausunnolle Simon kirkkoneuvostolle, joka päättää omalta osaltaan ensi tiistaina Parhaassa tapauksessa Puontilan odotetaan saavan valtakirjan jo 1.6. jolloin Seppo Lohi jää virallisesti eläkkeelle. Vs. kirkkoherrana toimii siihen saakka pastori Tuuli Kapraali. Martti Puontila (61 v) on toiminut aiemmin Karungin kirkkoherrana ja seurakuntien yhdistymisen jälkeen Tornion kappalaisena. Aiemmin hän oli Ylitornion kristillisen opiston rehtorina 1980-luvulla. Martti Puontila Perhesyyt pitävät Koivusalon Kemissä Jani Koivusalo perustelee vetäytymistään henkilökohtaisilla ja perhesyillä. - Uskon, että Simo olisi ollut hyvä vaihtoehto. Simolaiset toivovat kuitenkin, että heidän kirkkoherransa asuu Simossa. - Tällä hetkellä minulla ei ole sellaisia valmiuksia. Meillä on koti Kemissä ja vaimolla työ, joten nämä asiat painoivat päätöstä tehtäessä. Janilla on kokemusta Simon seurakunnasta, jossa hän on työskennellyt aiemmin runsaat neljä vuotta. - Menen mielelläni jatkossakin Simoon tuuraajaksi. Janilla on Kemissä erityisalanaan oppilaitos- ja maahanmuuttajatyö. - Olen pitänyt työstäni, mutta olen myös kaivannut uusia haasteita. - Simon seurakunnalla on tulevaisuutta. Seurakunta ja seurakuntalaiset ovat mukavia. Simossa olisi myös kohdannut seurakuntalaiset kotikäyntien muodossa nykyistä tehtävääni läheisemmin. Ville Väkeväinen Tornion vt. kappalaiseksi n Oulun hiippakunnan tuomiokapituli on määrännyt Ville Väkeväisen Tornion seurakunnan vt. kappalaiseksi 1.4. alkaen. Tuomiokapituli on hylännyt kappalainen Aki Lautamon tekemän oikaisuvaatimuksen tuomiokapituli päätöksestä, että Lautamo ei ole kelpoinen hakija Kemijärven kirkkoherran virkaan. Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoherran viran Suomen Lähetysseuran paastokeräys 2012: Tuetaan luterilainen kirkon ensi askeleita Kambodzhassa n Pieneen Krusin kylään Keski- Kambodzhassa syntyi maan ensimmäinen luterilainen seurakunta vajaa kaksi vuotta sitten. Seurakunta on vireä ja sen toiminta monipuolista. Kastettuja jäseniä seurakunnassa on lähes 80. Lapsi ja nuorisotyö on vilkasta. Seurakunta tekee myös monipuolista sosiaalija avustustyötä ympäristössään. Suomen Lähetysseura on tukenut kehitysyhteistyöhankkeita Kambodzhassa vuodesta Nyt tuki laajenee myös seurakuntatyöhön. Lähetysseuran kevään paastokeräyksen kohde on seurakuntatyö Kambodzhassa ja Mekongin alueella. Lähetysyhteistyön tulosta Kambodzha on yksi maailman vaaliehdokkaaksi ei ole kelpoinen hakija, jolta ilmeisesti puuttuvat viran hoitamiseen tarvittavat edellytykset. Lautamo on ilmoittanut, ettei hän tee yhteistyötä kaikissa virkatehtävissä kaikkien pappien kanssa. Rovasti Vilho Vähäsarjalle myönnettiin osa-aikaista (50 %) virkavapautta Muonion seurakuntapastorin virasta 1.4. alkaen köyhimmistä maista. Levoton ja väkivaltainen menneisyys on hidastanut maan kehitystä. Synkin jakso maan historiassa oli punaisten khmerien hirmuhallinto 1970-luvun loppupuolella luvun lopulta alkaen poliittiset olot ovat vakiintuneet ja olot rauhoittuneet. Kristittyjä väestöstä on pari prosenttia. Mitään suurempia kirkkotai tunnustuskuntia ei ole, vaan suurin osa kirkoista on pieniä, itsenäisiä ryhmiä. Aloite luterilaisen kirkollisen työn aloittamisesta Kambodzhassa tuli Mekongin alueella toimivien luterilaisten kirkkojen yhteistyöelimeltä, Mekong Mission Forumilta. Vastuu työn aloittamisesta annettiin Singaporen luterilaiselle toistaiseksi. Pastori Sirpa Leppäjärven virkamääräys muutettiin siten, että hän toimii Enontekiön seurakunnan osa-aikaisen (50 %) ma. seurakuntapastorina ja Muonion seurakunnan osa-aikaisena (50 %) ma. Seurakuntapastorina saakka. Haettavaksi julistettiin Kemijärven kappalaisen virka mennessä. kirkolle, jonka työn tulosta on nyt ensiaskeleitaan ottava Kambodzhan luterilainen kirkko. Kirkolla on kaksi toimipaikkaa: Krusin kylässä Pyhän paimenen seurakunta ja toimintakeskus sekä Phnom Penhissä opiskelija-asuntola ja sen yhteydessä toimiva City Church -seurakunta. Paastokeräys seurakuntatyöhön Kambodzhassa Lähetysseuran paastokeräykseen voi osallistua pankissa: tili FI BIC: DABAFIHH viestiksi PAASTO2012 tai netissä:

4 4 Nuoriso kokoontui peruskorjattujen nuorisotilojen avajaisiin viime vuoden maaliskuussa. (Kuva: Juha Taanila) Rippileirillä yhteisiä asioita voi pohtia leppoisissa ympyröissä. Nuorisotyöntekijät Juha Taanila, Tiina Väkeväinen, Kari Rimpiläinen ja Virpi Ahonen paneutuivat uuden vohveliraudan salaisuuksiin. Nyt saadaan lisää makua nuorisoiltoihin (kuva alla). Kemin seurakunta kilvoittelee nuorten ajasta yhtenä monista toimijoista n Kemin seurakunnan nuorisotyöntekijät Virpi Ahonen, Tiina Väkeväinen, Kari Rimpiläinen ja Juha Taanila kokoontuivat yhdessä keskustelemaan seurakunnan lapsija nuorisotyön tilasta, näkymistä ja haasteista. Tiina ja Juha toivat asiantuntemuksensa nuorisotyön puolelta. Virpi ja Kari puolestaan varhaisnuorisotyön saralta. Yhdessä he edustavat merkittävää osaa seurakunnan kristillisestä kasvatustyöstä, jossa tavoitteena on saavuttaa kaikki ikäluokat. - Seiskaluokkalaiset ovat tavallaan väliinputoajia ikäluokkana, kun tarkastellaan lapsi- ja nuorisotyön kristillistä jatkuvuutta ikäluokasta toiseen. Siirtyminen lapsityöstä varhaisnuorisotyöhön sujuu luontevasti, mutta varhaisnuorisotyöstä nuorisotyöhön tarvittaisiin enemmän siltoja. - Tai ehkä paremminkin meidän toimintamuotomme ovat väliinputoajia? On mietitty kuinka tavoitetaan 7-luokkalainen, joka ei koe olevansa lapsi eikä nuori. Hyvin tietoa lapsi- ja nuorisosaralta Keskustelijoilla on selkeä kuva kemiläisten lasten hyvinvoinnista. - Ääripäät korostuvat myös - Tietoa saadaan, yhdessä keskustellaan ja ilmiöitä ihmetellään. Omatoimisia ja rohkeita nuoria lasten kohdalla. Ne, joilla menee hyvin, menee todella hyvin. Vastaavasti toisessa ääripäässä pahoinvointi lisääntyy. Heidän ongelmiensa hoitaminen vaatii yhä enemmän voimavaroja ja aikaa. Seurakunta ei kuitenkaan paini asian kanssa yksin, vaan yhteistyö Kemissä ylittää organisaatioiden rajat. Oman seurakunnan perhe- työn ja kaupungin sosiaalitoimen kaikki ovet ovat auki niille nuorille, jotka tukiverkkoa tarvitsevat. Seurakunnan osalta Juha ja Tiina ovat mukana kuukausittain kokoontuvassa päihde- ja huumetyön seudullisessa inforyhmässä. Siihen kuuluvat myös poliisin, kaupungin sosiaali- ja nuorisopuolen sekä Keminmaan edustajat. Juha Taanila ja Tiina Väkeväinen kohtaavat työssään yli 15-vuotiaita nuoria. Vanhan pappilan peruskorjauksen yhteydessä nuoret saivat nykyaikaiset kokoontumistilat, joissa kokoontuu myös varhaisnuorisokerhoja. Miten keskustan ulkopuoliset nuoret tavoitetaan? - Tausta-ajatuksena toiminnassa on ollut koko ajan, ettei toimipisteitä ripotella ympäriinsä seurakuntaa toimipisteiden vuoksi. On parempi, että nuoret kokoontuvat eri puolilta kaupunkia yhteen toimipisteeseen, jolloin nuoria on riittävästi ja he kohtaavat toisiaan yli kaupunkiosarajojen, korostaa Juha. - Meillä käy nuorten tiloissa todellisia nuoria, siis yli 15-vuotiaita. Tiina huomauttaa, että seurakunnan nuorisotyöllä on facebooksivusto. Nuoret käyttävät paljon sosiaalista mediaa, mutta haluavat myös kokoontua yhdessä toimimaan. - Kun nuorille antaa mahdollisuudet ja puitteet, ei heitä tarvitse paljon toimintaan patistaa. Par- haimmillaan tapahtumia järjestettäessä ei tarvitse sopia kuin päivä. Kyllä nuoret muusta huolehtivat. He tykkäävät, kun saavat olla ja tehdä. Sosiaalisessa mediassa mukana Juha seuraa satunnaisesti netin keskustelupalstoja varmistaakseen putkahtaako ilmoille keskusteluaiheita, joihin Kemin seurakuntana täytyy osallistua. Samalla asioita voidaan kommentoida ja välittää eteenpäin. - Tavallaan elämme mukana niissä kysymyksissä, jotka eivät meille suoranaisesti välity. Tiina kiittelee nuoria ihailtavasta sisäisestä kurista, joka on säilynyt facebookin keskusteluissa. - Vaikka sivustomme ovat avoimia kommenteille, ei keskustelun kielenkäyttöön ole tarvinnut puuttua. Juha antaa nuorille kiitosta rohkeudesta. - Kyllä nuoret esittävät melkoisen uskontunnustuksen, kun he altistavat itsensä arvostelulle osallistumalla seurakunnan toimintaan ja esiintyvät sen tapahtumissa. Seurakunnan huppari, kolme ristiä selässä, on nuorilta rohkea esiinmarssi. - Luottamus nuoriin on suuri. On

5 5 aika harvinaista, että nuorilla on avaimet omaan tilaansa. Meidän nuorilla on. Nuoret ovat meidän työkavereita. Lasten ja nuorten rinnalla pitkä matka Varhaisnuorisotyö nostetaan kirkon omissa julkaisuissa yhdeksi tärkeimmistä työmuodoista. Kirkon varhaisnuorisotyö tavoittaa vuoden 2010 tilaston mukaan valtakunnallisesti 7-14-vuotiaita yli , joka vastaa vajaata 12 prosenttia varhaisnuorista. Rippikoulutyö tavoittaa 87 % nuorista. Virpi Ahonen aprikoi, voidaanko yhtä työmuotoa pitää tärkeimpänä, kun kaikki toimintasektorit ovat merkittäviä. - Pidän tärkeänä, että kuljemme lapsen rinnalla pitkän ajan ja olemme läsnä mahdollisimman monen lapsen elämässä. Kari Rimpiläinen korostaa, että on tärkeää kulkea yhteistyössä huoltajien kanssa lasten rinnalla ikävuodet Juuri silloin nuori ihminen on kasvamassa ja muokkautumassa Koulut hyvin apuna Virpi ja Kari kokevat, että seurakunta on onnistunut tavoitteessaan olla lapsen tukena kristillisessä kasvussa. He antavat kiitosta kouluille, jotka auliisti ovat lohkaisseet opetusaikaansa seurakunnalle. - Koemme, että koulut arvostavat seurakuntaa ja me arvostamme koulujen työtä. Koulujen lisäksi seurakunta tapaa varhaisnuoret leireillä. Virpin ja Karin mukaan varhaisnuorisotyö on pystynyt hyvin vastaamaan leiritystarpeeseen. Keväällä järjestetään neljä leiriä, joille tulee 125 lasta. Keskustelussa todettiin, että lapset sitoutuvat paremmin perjantaista sunnuntaihin kestävään leiriin, kuin pitkäkestoiseen kerhotoimintaan. - Me kilpaillaan kerhoillamme lasten harrastusajoista. Olemme vain yksi toimija muiden joukossa, sanoo Kari. Neljä toimijaa Paavo Vänninen Virpi Ahonen vastaa varhaisnuorisotyöstä. Hän tuli Kemiin vuonna 1998 miehensä mukana. Vuotta myöhemmin hänet valittiin seurakunnan tyttötyön virkaan. - Opiskelin hieman vanhempana ja kiinnostuin kirkollisesta lapsi- ja nuorisotyöstä. Haluan työskennellä lasten ja nuorten parhaaksi. Virpiä luonnehditaan askartelun taitajaksi. Hän korostaa, että kerho tai leiri on vasta silloin seurakunnan, kun siihen liittyy hartaus. Kari Rimpiläinen toimii varhaisnuorisotyössä. Kari on ollut kotiseurakuntansa palveluksessa jo yli 30 vuotta ja hän on mukana myös kemiläisessä yhteiskuntaelämässä ja hyväntekeväisyydessä. - Olen saanut kasvaa ja kehittyä työssäni ja olla mukana nuorten musiikkitoiminnassa. Tykkään puurtaa ja tarttua asioihin. Karin ominta aluetta ovat liikuntakerhot ja musiikki. Lisäksi hän hallitsee metsässä liikkumisen ja olemisen taidot. Juha Taanila vastaa rippikoulu- ja nuorisotyöstä sekä yhteiskuntasuhteista sosiaaliseen mediaan liittyvissä asioissa. Hänet valittiin Kemiin vuonna Kokemusta ja yhteiskuntanäkemystä on kertynyt myös rauhaturvatyön, hiippakuntatoiminnan ja Suomen Lähetysseuran kautta. - Minusta piti tulla alun perin kauppamies. Armeijassa kiinnostuin sotilasdiakonin työstä ja hakeuduin opiskelemaan. - Vahvuuteni on valtava kiinnostus kaikista asioista. Tiina Väkeväinen on toiminut Kemin seurakunnassa neljä vuotta. Hänen työsarkanaan on nuorisotyö. - Olin juuri valmistunut, ja täällä oli nuorisotyönohjaajan virka auki, johon minut valittiin. - Minut on aika hyvin johdateltu tähän työhön. Olen nuorena ollut lastenleireillä, isoisena jne. Vahvuutenani on into ja halu sekä tunne, että olen oikealla paikalla. Vauvakirkon aiheena Simossa kaste ja ikuisen elämän leipä n Entäs, jos ikuisen elämän leipä olisi pakattu pussiin. Mitä sen tuoteselostuksessa lukisi? Simon seurakuntapastori Tuuli Kapraali lähestyi kuulijoitaan hyvin konkreettisella tavalla. Hän nosti esille ruisleivän. Vertaus sopi hyvin päivän tekstiin, sillä sunnuntaina vietettiin Simon seurakuntasalissa vauvakirkkoa ja leipäpäivää. Kirkkovieraiden joukossa oli myös rippikouluryhmä, joille jumalanpalvelus oli maanläheinen oppitunti ruumiin ja sielun ravinnon suhteesta. Ei hintalappua, vaan armo Vastauksessa omaan kysymykseensä Tuuli totesi, ettei ikuisen leivän pussissa ole hintalappua, vaan armo ja Jumalan rakkaus annetaan ihmisille ilmaiseksi. Elämän leivällä ei myöskään ole viimeistä käyttöpäivää. Evankeliumin sanomalla on ikuinen tuoreustakuu. Pohdittavaa seurakunta sai myös vedestä. Sen kautta huomio oli helppo siirtää kastemaljaan ja kasteen merkitykseen kutsuna seurakunnan jäseneksi. Simossa kastettiin viime vuonna 28 vauvaa, joista osa saapui juhlaan vanhempiensa, isovanhempiensa ja sisartensa kanssa. Oman panoksensa ohjelmaan antoivat Iida ja Saara Työaloilta Kuinka helppoa elämän pitää olla? n Uusia toinen toistaan mullistavampia keksintöjä, laitteita, erilaisia vehkeitä ja vempaimia virtaa maahamme amerikoita myöten. Jokainen turhanpäiväinen vempain, joka meidän aina syystä tai toisesta on pakko hankkia itsellemme, helpottaa elämäämme ja tekee arjesta sujuvamman. Kaikki ruumiillinen työ ja tekeminen automatisoituu. Pyrkimyksenä on maksimoida vapaa-aika ja tehdä kaikki mahdollisimman helposti ja tehokkaasti, aikaa tuhlaamatta. Mihin me sitä aikaa niin ylen määrin tarvitsemme? On toki totta, että nykyihmisen arki kokisi järkyttävän muutoksen, mikäli jo keksityt hyödykkeet poistettaisiin käytöstä. Kuka ehtisi tehdä enää yhtään mitään, jos esim. sähköä ei olisi? Simon vauvakirkkoon oli kutsuttu seurakunnan jäseniksi kastetut vauvat perheineen. Iida ja Saara Tuuttu lauloivat suojelusenkelistä. - Nuorisotyönohjaaja Virpi Rajaniemi jakoi rippikoululaisille merkinnän läsnäolosta. Tuuttu, jotka lauloivat suojelusenkelistä. Perhejumalanpalvelus oli muutoinkin Päivät kuluisivat puita hakatessa ja asuntoa lämmittäessä. Yhteiskunta suorastaan tyrkyttää meille helppoutta ja nykyisin on vieläpä niin, että helppous on halvempaa. Kuka viitsii alkaa kutomaan itselleen kaulahuivia, kun sen saa puoli-ilmaiseksi marketista. Kutomiseenkin kuluu sitä paitsi käsittämättömän paljon aikaa. Miksi vaivautua, tuhlata aikaa tai opetella vaikkapa lihapullien teko, sillä lihapullarasian saa lähikaupasta napattua pilkkahinnalla. Kuka enää lähtee mihinkään kaupungille asioimaan, kun samat asiat voi huomattavasti helpommin, tehokkaammin ja nopeammin kutsuvieraidensa mukainen - vauvahenkinen. Välittömät kiljahdukset, pienet itkut ja hoitaa netissä, kotona, nappia painamalla. Suosimme helppoutta ja tehokkuutta lähes joka asiassa. Siksi tuntuu ristiriitaiselta, että samaan aikaan siunailemme uusavuttomuutta ja kaikkea sitä mitä nykynuoret eivät enää osaa tai eivät viitsi opetella. Kiire on muotia, ja mahdollisimman tehokkaasti kiireestä selviytyminen on päämäärä, jota tavoitellaan päivästä toiseen. Entäs sitten ne ihmiset, jotka eivät luo ympärilleen kiirettä, vaan nauttivat pelkästään elämän helppoudesta? Teemmekö tällä elämän jatkuvalla helpottamisella itsellemme ja kanssaihmisillemme karhunpalvelusta? Elämä voi olla nykyisin ni- tipahtelevien helistimien äänet viestittivät elävästä seurakunnasta. (PV) mittäin niinkin helppoa, ettei ihmisen tarvitse liikahtaa edes ulos asunnostaan. Yhteiskunta pitää kansalaisestaan huolen, halusi hän elää sitten kuinka helppoa elämää tahansa. Monesti tuo helppous johtaa siihen että aikaa olla on yksinkertaisesti liikaa. Jos ihmisen ei tarvitse tehdä mitään selvitäkseen arjestaan, elämä menee liian helpoksi. Haastetta elämään on siis etsittävä jostain muualta kuin arjesta, sillä se jos joku on hoidettu pois päiväjärjestyksestä alta aikayksikön. Tästä syystä meidän tulisi joskus pysähtyä miettimään, kuinka helpoksi me todella elämämme haluamme? Virpi Rajaniemi Simon seurakunnan nuorisotyönohjaaja

6 6 Kemi Kemin seurakunta Kirkkoherranvirasto puh Taloustoimisto puh , JUMALAN- PALVELUKSET Sunnuntaina Klo 10 messu Kemin kirkossa, saarna Anu Morikawa, liturgia Tapio Karjula. Rovastikunnalliseen kehitysvammaisten kirkkopyhään liittyen messun jälkeen päiväjuhla seurakuntakeskuksessa. Klo 12 messu Veitsiluodon kirkossa, saarna Lilli Alapiessa, liturgia Oili Tuovinen, Veitsiluodon kuoro. Naistenpäivään liittyen kirkkokahvit ja päiväjuhla Veitsiluodon seurakuntasalissa. Keskiviikkona Klo 18 hiljaisuuden ilta ja ehtoollisen vietto Peurasaaren kappelissa, Oili Tuovinen. Perjantaina Klo 19 nuorten messu Kemin kirkossa, Oili Tuovinen. Sunnuntaina 1.4. Klo 10 messu Kemin kirkossa, saarna Jani Koivusalo, liturgia Oili Tuovinen. Klo 12 pyhäpäivänhartaus Veitsiluodon kirkossa, Jani Koivusalo. Kirkkokahvit. Klo 18 ry:n seurat Kemin kirkossa. Maanantaina 2.4. Klo 18 ahtikirkko Veitsiluodon kirkossa, Lilli Alapiessa. Tiistaina 3.4. Klo 18 ahtikirkko Peurasaaren kappelissa, Tapio Karjula. Keskiviikkona 4.4. Klo 18 ahtikirkko Kemin kirkossa, Oili Tuovinen. Kiirastorstaina 5.4. Klo 18 messu Kemin kirkossa, saarna Markku Korpela, liturgia Tuomas Tölli. Klo 18 messu Veitsiluodon kirkossa, John Bäckström, Veitsiluodon kuoro. Klo 18 ry:n ehtoolliskirkko Paattionlehdon kappelissa, Tapio Karjula. Pitkäperjantaina 6.4. Klo 10 sanajumalanpalvelus Kemin kirkossa, saarna Lilli Alapiessa, liturgia John Bäckström. Klo 15 Jeesuksen kuolinhetkenhartaus Peurasaaren kappelissa, Markku Korpela. Lauantaina 7.4. Klo 22 pääsiäisyön messu Kemin kirkossa, saarna Oili Tuovinen, liturgia Tapio Karjula. Sunnuntaina 8.4. pääsiäispäivä Klo 10 messu Kemin kirkossa, saarna Tuomas Tölli, liturgia Markku Korpela, kirkkokuoro. Klo 12 messu Veitsiluodon kirkossa, Tuomas Tölli. Kirkkokahvit. Maanantaina pääsiäispäivä Klo 10 sanajumalanpalvelus Kemin kirkossa, toimittaa John Bäckström. Lauantaina Klo ajoslaisten ulkoilutapahtuma Ajoksen nuorisotalolla. Sunnuntaina Klo kaikenikäisten ulkoilutapahtuma Jungon mäessä. Klo 14 kasvuryhmä seurakuntakeskuksen takkahuoneessa. Keskiviikkona Klo 18 Kemin seurakunnan kuorojen konsertti Veitsiluodon kirkossa. Kolehti yhteisvastuulle. Torstaina Klo 15 virsilaulutilaisuus seurakuntakeskuksessa Marian kappelissa. Laulamme kärsimysajan virsiä. Mukana Marjo Nevala ja Oili Tuovinen. Tilaisuuden jälkeen nimikkolähettipiiri seurakuntakeskuksessa, alasali 1. Sunnuntaina 1.4. Klo 15 hartaus lumilinnan kappelissa, Oili Tuovinen. Mukana kirkkokuoro. Tiistaina 3.4. Klo 19 Mozartin sielunmessu Kemin kirkossa klo 19. Keskiviikkona 4.4. Klo 17 raamattu- ja lähetysilta seurakuntakeskuksen takkahuoneessa. DIAKONIATYÖ Retki Kirkkopyhä Leiripäivä NEUROLOGISTEN LEIRIPÄIVÄ Eläkeläisten kerhot To klo seurakuntakeskus, Kaisu Näykki To klo 13 Marttalatalo, musiikin monet kasvot Pe klo 13 Ajoksen nuorisotalo, Päivi Väänänen Ti klo Syväkankaan palvelutalo, pääsiäisteema To klo 13 Juntonkankaan seurakuntakoti, Juhani Aho, I. Lammassaari To klo 13 Veitsiluodon seurakuntakoti, Marjo Nevala To 5.4. klo seurakuntakeskus, kiirastorstain hartaus, John Bäckström Diakoniatoimiston ajanvarausvastaanotto kerran viikossa, puh tiistaina 3.4. klo KUOROT Kirkkokuoro seurakuntakeskuksessa tiistaisin klo 16. Tuomaskuoro seurakuntakeskuksessa torstaisin klo Veitsiluodon kuoro Veitsiluodon seurakuntasalissa torstaisin klo 18. ARKISIN Maanantaisin klo 8 aamurukoushetki seurakuntakeskuksessa Marian kappelissa. Torstaisin klo 10 hartaushetki vainajien omaisille ja sanomakellojen soitto Kemin kirkossa. PÄIVÄ- JA PERHE- KERHOTOIMINTA kevät 2012 Maanantaisin klo päiväkerho Hepola ja Takajärvi. Tiistaisin klo perhekerho Juntonkangas ja Hepola. Tiistaisin klo päiväkerho Juntonkangas ja Takajärvi. Keskiviikkoisin klo 9-13 perhekerho Takajärvi ja Peurasaari ELÄKELÄISKERHOJEN RETKI Kajaaniin Retken hinta 250 euroa. Tiedustelut ja ilmoittautuminen mennessä Teija Jestilälle puh NAISTEN KIRKKOPYHÄ sunnuntaina Marian ilmestyspäivänä klo 12 messu Veitsiluodon kirkossa. Messun jälkeen kirkkokahvit ja päivätilaisuus Veitsiluodon seurakuntakodilla, jossa puhuu opettaja Kerttu Junnonen ortodoksisesta seurakunnasta. lauantaina Saarenotan leirikeskuksessa, os. Sotisaarentie 130 klo 10-16, omavastuu 10 (sis.lounaan ja päiväkahvit) Ohjelmassa mm. neuroklubinsuunnittellua, yhteislaulua, leikkimielisiä kilpailuja. Järj. Neurologiset järjestöt ja Kemin seurakunta Torstaisin klo päiväkerho Takajärvi Torstaisin klo perhekerho Paattio. Torstaisin klo päiväkerho Juntonkangas ja Takajärvi. Perjantaisin klo 9-14 avoin perhekerho seurakuntakeskus ja Juntonkangas. Päivä- ja perhekerhot eivät kokoonnu Lastenohjaajat ovat lomalla. PYHÄKOULUTYÖ Pyhäkoulu sunnuntaina klo 12 lumilinnan kappelissa. Pyhäkoulu sunnuntaina 1.4. klo 12 lumilinnan kappelissa. RAUHANYHDISTYS su klo 16 kodinilta ke klo ompeluseurat TOIMITUKSET Kuollut: Heikki Mankki 90 v, Vieno Lilja Väisänen 88 v, Eeva Hanna Ruottu 85 v, Alpo Kalevi Rimali 79 v, Kauko Ensio Rajakangas 78 v, Armas Teodor Niskala 78 v, Rauha Maria Halttu 74 v, Kyösti Antero Kannala 66 v, Lea Mirjami Alatalo 61 v, Jarno Tuomas Tolppanen 28 v, Kalle Erkki Tiiro 86 v, Sirkka Liisa Kamsula 74 v, Taisto Valtteri Nurmela 72 v, Pentti Allan Salmi 63 v, Mikko Oskari Murisoja 62 v, Jarno Juhani Laurila 26 v. Kastettu: Nea Maria Harila, Pihla Elma Aurora Kvist. Kaipaatko hiljentymistä Kemin kirkko avoinna maanantaisin klo (ei 2.4.). Mahdollisuus hiljentymiseen ja esirukoukseen. Sinua palvelevat seurakunnan vapaaehtoiset. Tervetuloa! Kemin seurakunta Yhteisvastuu KAIKENIKÄISTEN ULKOILUTAPAHTUMA Jungon mäessä sunnuntaina klo Paikalla onnenpyörä, tarjolla kuumaa mehua, makkaraa, kahvia ja pullaa. Tuotto yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tervetuloa! Järjestää Syväkangas-Tervaharjun piirineuvosto. Kemin seurakunnan kuorojen konsertti Veitsiluodon kirkossa keskiviikkona klo 18. Kolehti yhteisvastuulle. Hartaus lumilinnan kappelissa sunnuntaina 1.4. klo 15, Oili Tuovinen. Mukana kirkkokuoro. Mozartin Sielunmessu, Kemin kirkossa tiistaina 3.4. klo 19 Maamme huippusolistit: Kaisa Ranta, sopraano, Ann-Marie Heino, altto, Niall Chorell, tenori ja Petri Pussila, basso tulkitsevat teoksen yhdessä Tuiran kamarikuoron, Länsi-Pohjan Oratoriokuoron ja Kemin kaupunginorkesterin kanssa. Markuksen evankeliumi kirkkodraama Kemin kirkossa Pitkäperjantaina 6.4. klo 18 Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 5 euroa (yhteisvastuun hyväksi). Väliajalla tarjolla kahvia ja teetä 1 euroa. Vappuna 1.5. motoristikirkko 110 virttä Kemin kirkossa tiistaina klo 18 Ystävyysseurakuntatapahtuma seurakuntakeskuksessa torstaina klo 18 Kemin seurakunta mukana kalamarkkinoilla Piispa Samuel Salmi vierailee kalamarkkinoilla lauantaina klo 12 Perinnejumalanpalvelus Kemin kirkossa Helluntaina klo 10 Hopealyhdyn ruokalista ma kaalilaatikko ti 27.3 Hawaijinpihvi jauhelihasta ke siskonmakkarakeitto/linssikeitto to tomaattisilakat pe merimieslaatikko ma 2.4. hedelmäbroileria ti 3.4. lohilaatikko ke 4.4. lammaspata to 5.4. lihakeitto pe 6.4. pitkäperjantaina suljettu Päivittäin myös kasvisvaihtoehto. Joka päivä salaattia, leivät, juomat sekä jälkiruoka. Hinnat eläkeläisille 5,50 euroa, muille 8,00 euroa, kotiannos eläkeläiset 4,50 euroa (jälkiruoka ei kuulu 4,50 euron kotiannoshintoihin, jälkiruoka maksaa 1 euron). Muistutus kotiannosten hakijoille: omat astiat mukaan. Huomioimme laktoosin ja gluteenittoman ruokavalion! Hopealyhty avoinna arkisin klo Kemin seurakuntakeskuksessa, Kirkkopuistokatu 11, puh Tervetuloa ruokailemaan Hopealyhtyyn! Yhteisvastuu Kemin seurakunnan 110-vuotisjuhlaan liittyviä tapahtumia AJOSLAISTEN ULKOILUTAPAHTUMA lauantaina klo Ajoksen nuorisotalolla. Ohjelmassa mm. liikunnallinen tapahtuma lapsille (hiihtoa,kävelyä ja luistelua), osallistujat palkitaan, lisäksi curlingia, tarkkuusheittoa, visailua. Puffetissa: munkkia, kahvia, mehua, arpoja, onnenpyörää ja makkaraa nuotiolla. Tuotto yhteisvastuulle. TERVETULOA! Järj. Ajoksen omakotiyhdistys ja Kemin seurakunta KIRKONMÄEN KEVÄTTAPAHTUMA lauantaina klo Veitsiluodon kirkolla. Myytävänä: lounasta, myös kotiaannoksia, leivonnaisia, kahvia ja arpoja, lisäksi kilpailuja ja kirpputori. Tuotto yhteisvastuulle. TERVETULOA! Järj. Hepolan pientaloyhdistys ja Kemin seurakunta

7 7 Keminmaassa talvisodan ja evakkopäivän yhteinen muistojuhla n Arkisesta ajankohdastaan, tiistai-illasta, huolimatta Talvisodan muistopäivän ja karjalaisten evakkopäivän muistojuhla keräsi Keminmaan koulukeskukseen runsaan yleisön. Puheissa kunnioitettiin jälleen kerran ansaitusti sotiemme veteraaneja ja heidän uhrauksiaan. Tunnustusta jaettiin myös karjalaisille, jotka sotien melskeissä joutuivat kaksi kertaa raskaalle evakkotaipaleelle ja uudelleen asutuksen tielle. Keminseudun Karjalaseuran puheenjohtaja Eero Knuuti palautti tervehdyssanoissaan mieliin karjalaisen evakon peräänantamattoman sitkeyden. Vaikka Talvisodan seurauksena Karjala pääosin menetettiin, heti Jatkosodan alkaessa 1941 karjalaiset riensivät kotiseutuaan jälleenrakentamaan. Sitä jatkui vielä asemasodan ajan, kunnes Jatkosodan viime vaiheet kesällä 1944 ajoivat karjalaiset jälleen evakon taipaleelle, joka aselepo ja välirauha syksyllä 1944 sinetöivät. Kemin Karjalaseura onkin ottanut Talvisodan päättymispäivän omaksi perinnepäiväkseen - evakkopäiväksi. Keminmaalla menee hyvin Keminmaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Keskimaula tarkasteli tervehdyksessään maamme vaurastumista sotien jälkeen. Hän korosti, että Keminmaa kuntana on vaurastunut samaan tahtiin ja on tällä hetkellä yksi Lapin parhaiten menestyvistä kunnista. - Kaikilla mittareilla mitaten Keminmaalla on ehkä parhaat edellytykset jatkaa itsenäisellä kuntamallilla, sanoi Keskimaula viitaten edessä olevaan kuntauudistukseen. - Kun valtionosuudet muodostavat pääsääntöisesti liki puolet kuntien tuloista, on Keminmaan kohdalla kyse vain noin kolmanneksesta. Yhteisöllisyydessä voima Kirkkoherra Yrjö Haapala käsitteli marsalkka Mannerheimin Talvisodan päättymisen jälkeen antamaa päiväkäskyä. Sen sanoma oli ensisijaisesti suunnattu Suomen armeijalle, mutta sisältönsä puolesta päiväkäsky kosketti koko kansaa. Siksi se luettiin aikoinaan kirkoissakin. - Kiitoksen saivat myös lotat, työväestö ja rakentajat. Tällä Mannerheim korosti, että sodasta oli selvitty yhteisen ponnistuksen, yhteisen tahdon säilyttämisen kautta. Yhteisöllisyys ja asioiden yhdessä ymmärtäminen ovat avain menestymiseen silloinkin, kun edessä on vain pahoja vaihtoehtoja. - Sellainen kansa, jossa vaikuttaa Jeesuksen korostama yhteinen rauhan henki, voi kulkea menestyksellisesti kohti tulevaisuutta. Teollisuusneuvos Jorma Terentjeff tarkasteli juhlapuhees- saan sodan muistoja ja jälkiä sotien jälkeisten suurten ikäluokkien edustajana. Henkilönä, jolle sodan sisältö oli lapsuudessa välittynyt sodan kokeneiden vanhempien kautta. Hän kertoi, kuinka hän näkee karjalaisuuden ja sotiemme seuraukset. - Onneksemme sodat ovat nykyisin siirtyneet muualle. Valitettavasti sotien määrä on kuitenkin kasvanut ja niistä on tullut entistä raaempia. Juhlavieraaksi saapunut Oulun Karjalaseuran kuoro Käköset siirsi lauluillaan juhlayleisön vehmaiden lehtojen ja havisevien koivujen Karjalaan. Juhlavan tervehdyksen toi myös maanpuolustusjärjestöjen lippukulkue. (PV) Keminseudun Karjalaseuran puheenjohtaja Eero Knuuti (oik.) totesi, että karjalaisten kohtaamiset eivät jää enää juhlien ja harrastusten varaan, vaan kohtaamispaikaksi on tullut myös sosiaalinen media. Sotiemme veteraanien lisäksi juhlaan osallistui järjestäjien ja tukijoiden edustajia. Kolumni Mietteitä laavulla n On keväinen sunnuntai. Päivä on mitä kaunein. Valkea hanki auringon loisteessa kimaltelee ja puissa satanut lumi on kiteytynyt hohtaviksi helmiksi Voiko olla parempaa. On aika ulkoilun. Matkalla laavulle tapaa ihmisiä, jotka ovat todella reippaita ja sanavalmiita. Tarinaa riittää. *** Etappi laavulle toteutuu. On makkaroiden paiston ja kahvin juonnin aika. Nuotion savu hieman kirvelee silmiä. Katse tapailee meren horisonttia. Yhdessä nuotio touhuiluineen ja meri horisontteineen rentouttaa. Mieli ajautuu moniin ajatuksiin. Mietteissä esiin tulee elämän rajallisuus ja terveyden merkitys. Monen ystävän matka on saavuttanut määränpäänsä, tai jonkin heistä terveys on pettänyt. Avuttomuuden tunne valtaa mielen. *** Miten me ihmiset olemmekin niin kiivastempoisia ja ahneita. Nälkä on syömästä päästyäänkin. Mitään ei saa matkaan. Siinä valkeassa kaavussa ei ole taskuja. Ajatukset harhailevat. *** Kysymyksen muodossa esiin nousee ajatus siitä, että miten vaikeaa onkaan esimerkiksi niillä viranhaltijoilla, tai luottamushenkilöillä, jotka joutuvat omien henkilökohtaisten vaikeuksien keskellä elämään näyttämättä tunteitaan. Monilla heistä ei välttämättä ole hyvää uskottua ystävää. Ympärillä velloo raikkauden sijasta kateuden ja pahasuopaisuuden ilmapiiri. *** Mietteissäni huomaan, että meren jäällä hiihtää ja kävelee ihmisiä, joiden suunta on kauas horisonttiin. Rytmi on joillakin kiireinen. Porinoihin ja tervehdyksiin vastaantuleville ei näytä olevan aikaa. Näin vaikka jutustelut ja tervehdykset eivät maksa mitään. *** Havahdun pienen piskini haukahdukseen. Hän kokee olonsa minun aatoksissa ollessa yksinäiseksi. On aika lähteä. Jotenkin tuntuu olo horrosmaiselta, mutta kuitenkin vahvalta. Matkalla kotiin ohitan kirkon. Tuumailen, että voisipa kirkkokin olla enemmän - kuin laavu monien ihmisten väsyneellekin mielelle. JAAKKO ALAMOMMO Juhlayleisö kunnioitti saliin saapuvaa maanpuolustusjärjestöjen lippukulkuetta. - Teollisuusneuvos Jorma Terentjeff kertoi niistä sotatuntemuksista, jotka suurten ikäluokkien lapsille välittyivät sodan kokeneiden elämästä ja kertomuksista. Kemin kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja

8 8 Tornio Tornion seurakunta Kirkkoherranvirasto Parasniementie 115, Tornio Puh Avoinna ma-pe klo Aamurukous keskiviikkoisin klo Suensaaren srk-talon kappelissa. Raamattupiirit Maanantaisin klo 18 Pappilassa. Tiistaisin klo 18 Kivirannan srk-kodilla. Ti klo 19 Arpelan srkkodilla. Keskiviikkoisin klo 13 Parasniemen yläsalissa. Torstaisin klo 14 Lähimmäisen Kammarilla. LUENTOSARJA Roomalaiskirjeestä jatkuu ke klo 19 Suensaaren srk-salissa; pitäjinä Martti Puontila ja Raimo Kittilä. (Ke 4.4. luento Ahtisaarnan yhteydessä klo 19 Tornion kirkossa) Miesten saunailta to klo 18 Antinsaaressa. Lisätiet. Sauli Kinnunen p SANAN JA RUKOUKSEN ILTA pe klo 18 Hellin ja Ahti Mäkimaalla Kourilehdossa Jokikartanossa, Kourilehdontie 203 (ent. vanhainkoti). Mukana Maikki Saarinen Kansan Raamattuseurasta, Raimo Kittilä, musiikki Tuula Kreivi. - Rukoustapahtuma jatkuu lauantaina. Mökki-ilta Pukulmissa lauantaisin klo 18. MUSIIKKITOIMINTA Haukiputaan Kirkon Kamarikuoron SÄVELHARTAUS su klo 17 Karungin kirkossa. Kuoronjoht. Hannu Niemelä, yksinlaulu mezzosopraano Maija Lauri. Tervetuloa! LUUKASPASSIO Palmusu klo 16 Karungin kirkossa, -klo 19 Alatornion kirkossa. Alatornion Kirkkokuoro ja Karungin Kirkkokuoro esittävät Seppo Pänkäläisen säveltämän säveldraaman, jonka teksti Luukkaan evankeliumista. Laulupiiri to klo Suensaaren srk-talon alasalissa. Alatornion Kirkkokuoro harjoitukset keskiviikkoisin klo Parasniemen srktalolla. Lisätiet. Pertti Hurtig p Karungin kirkkokuoro harjoitukset torstaisin klo 18 Karungin srk-talolla. Lisätiet. Katja Heroja p Lapsikuoro harjoitukset keskiviikkoisin klo Parasniemen srktalolla. Tied. Taina Hurtig p JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaina Klo 10 Messu Alatornion kirkossa; saarna Ville Väkeväinen, lit. Heikki Turunen. Klo 11 Messu Karungin kirkossa; Jarkko Kuusisto. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; kappalainen Juhani Holma pitää lähtösaarnan ja johtaa messun seurakunnan papiston ja seurakuntalaisten avustamana. Lapsikuoro laulaa. Messu jälkeen kirkkokahvit ja Holman perheen lähtöjuhla Suensaaren srk-talolla. klo 18 Iltakirkko Alatornion kirkossa; Ville Väkeväinen, gospelbändi avustaa. Palmusunnuntaina 1.4. Klo 10 Messu Alatornion kirkossa; saarna Ari Juntunen, lit. Ville Väkeväinen. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; saarna Heikki Turunen, lit. Raimo Kittilä. Karungin kirkossa ei jumalanpalvelusta. Klo 16 Luukaspassio Karungin kirkossa; Alatornion ja Karungin kirkkokuorot sekä solistit. Klo 19 Luukaspassio Alatornion kirkossa; Alatornion ja Karungin kirkkokuorot sekä solistit. HILJAISELLA VIIKOLLA: Maanantaina 2.4. Klo 19 Ahtisaarna Alatornion kirkossa; Heikki Turunen. Klo 19 Ahtisaarna Tornion kirkossa; Markku Hulkko. Tiistaina 3.4. Klo 19 Ahtisaarna ja matkalauluja Alatornion kirkossa; Ari Juntunen, Heino Ristikari. Keskiviikkona 4.4. Klo 19 Ahtisaarna Alatornion kirkossa; Jarkko Kuusisto. Klo 19 Lavrencuhkin musiikkiperheen konsertti Karungin kirkossa, hartaus Martti Puontaila. Klo 19 Ahtisaarna ja Roomalaiskirjeen luento Tornion kirkossa; Raimo Kittilä. Kiirastorstaina 5.4. Klo 19 Messu Alatornion kirkossa; saarna Ville Väke- LÄHETYSTYÖ Lähetysilta to klo 19 Anja Ahvenjärvellä, Raumontie 385. Lähetyskahvion tuotto Sydämellinen kiitos kaikille markkinatalkoolaisille ja teltalla ostoksia tehneille. Tuotto lähetystyön hyväksi 2064,90. Lähetys- ja diakoniapiiri ti klo 13 Lähimmäisen Kammarilla. Kemi-Tornion rovastikunnanlähetyspyhä su alkaen klo 10 Messulla Alatornion kirkossa ja jatkuen Parasniemen srktalolla. Päivä on ilmainen. Ilmoitt. ruokailua varten ti menn. khranvirastoon p VAMMAISTYÖ Kehitysvammaisten kokoontuminen ma klo Torintienoon palvelukeskuksessa. väinen, lit. Ari Juntunen, Alatornion Kirkkokuoro avustaa. Klo 19 Messu Karungin kirkossa; Martti Puontila, Heikki Turunen, Karungin Kirkkokuoro avustaa. Klo 19 Messu Tornion kirkossa; saarna Markku Hulkko, lit. Raimo Kittilä. Pitkäperjantaina 6.4. Klo 10 Sanajumalanpalvelus Alatornion kirkossa; Jarkko Kuusisto. Klo 11 Sanajumalanpalvelus Karungin kirkossa; Heikki Turunen. Klo 12 Sanajumalanpalvelus Tornion kirkossa; Markku Hulkko. Lauantaina 7.4. Klo 21 (Huom. Aika!) Pääsiäisyön messu Tornion kirkossa; Ville Väkeväinen, Mauri Laakso. Pääsiäispäivänä 8.4. Klo 10 Messu Alatornion kirkossa; saarna Martti Puontila, lit. Ville Väkeväinen. Klo 11 Messu Karungin kirkossa; Raimo Kittilä. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; Jarkko Kuusisto. Klo 14 Kyläkirkko/ Messu Arpelan srk-kodilla; Raimo Kittilä. 2. Pääsiäispäivänä 9.4. Klo 10 Messu Alatornion kirkossa; saarna Tero Saapunki, lit. Raimo Kittilä, Ry:n kuoro avustaa. Klo 12 Messu Tornion kirkossa; Mauri Laakso. Karungin kirkossa ei ole jumalanpalvelusta. Kolehdit Nuoriso- ja opiskelijatyöhön Herättäjä-Yhdistyksen kautta 1.4. Yhteisvastuukeräykselle omassa seurakunnassa. Radiointi Jumalanpalvelukset radioidaan sunnuntaisin klo 10 Alatornion kirkosta Radio Pron kanavalla. Myös internetin välityksellä lähetystä on mahdollisuus kuunnella osoitteessa: Kuurojen raamattupiiri ma 2.4. klo 17 Hiljaisen viikon messu Suensaaren kappelissa ja tilaisuus sen jälkeen alasalissa. DIAKONIATYÖ Kansainvälinen naisten ja lasten ilta pe klo 18 Suensaaren srk-talon alasalissa. Lian vie meidät kiinalaisiin tunnelmiin. Diakonia- ja lähetyspiiri ti klo 13 Lähimmäisen Kammarilla. Eläkeläisten kerhot - Arpelan srk-kodilla: ti klo 12 - Karungin srk-talolla: ke klo 12 - Parasniemen srk-talolla: ke klo 11 - Suensaaren srk-talolla: ke klo 14 Kuljetusta varten kerhoihin ilmoittautuminen pe khranvirastoon p YHTEISVASTUUKERÄYS PÄIHDETYÖ To nähdään Pirkkiönkadun päiväkeskuksessa. Tulossa: Pilkkipäivä Ilmoitt menn. Tapiontuvalle, Pirkkiönkadun päiväkeskukseen, Miralle p tai Riikalle p VAPAAEHTOISTYÖ Lähimmäisen Kammari Pe klo 9 Päivystäjien leivontatalkoot Suensaaren srk-talolla. RAUHANYHDISTYS Karungin ry: La klo 19 alueellinen nuortenilta Karungin ry:llä. Su klo 13 seurakuntapäivä ry:llä (alustus). Su klo 18 seurat ry:llä; puhujina Jari Hintsala ja Erkki Ilvesluoto. Ke klo ompeluseurat ry:llä. Tornion ry, Kemintie 17: Pe klo raamattuluokka ry:llä. La klo 19 alueellinen nuortenilta Karungin ry:llä. Su klo 16 kaksikieliset seurat ry:llä, Tero Saapunki, Kari Sutinen. Ma klo 18 päiväkerho ry:llä. Ti klo 14 S.a. seurat Haa- OLE ARKI- ENKELI JA AUTA! La klo Partiolaisten yhteisvastuutapahtuma kävelykadulla; myytävänä pyttipannua ja tarjolla kahvia kahdella eurolla. Järj. Pohjan Tytöt ja Sissit sekä Tornion srk. Ma klo 19 Yhteisvastuuilta Maija-Liisa Viirretin luona, Könöläntie 725. tilaisuudesta To klo 18 Toimintailta Arpelan urheilukentällä. Kts. erillinen ilmoitus. Olisiko sinun kodissasi tänä vuonna tilaa Yhteisvastuu illalle tai kotiseuroille, tai vaikkapa lauluillalle? Olemme iloisia jokaisesta kodeissa. Ota yhteyttä Ritva Eskolaan p niin sovitaan ajasta. parannan vanhainkodilla, Jouko Okkonen. Ke klo lauluseurat alueittain kodeissa. Pe klo raamattuluokka Laila ja Heikki Kaikkosella. La klo 19 rippikoulun käyneiden raamattuluokka ry:llä, Ari Niskala. Su 1.4. klo 16 laulutuokio ja seurat ry:llä, Alpo Isotalus. Ma 2.4. klo 18 päiväkerho ry:llä. Ti 3.4. klo 14 tiistaikerho ry:llä, Jorma Majuri. Seurat radiossa ja internetissä pääsääntöisesti sunnuntaisin kello 16 Radio Prossa (92 MHz) ja internetissä LAPSET VARHAIS- NUORET JA NUORET Päivä- ja perhekerhot vapaita paikkoja voi tiedustella kerhopisteistä: Antinsaari Arpela Kaakamo Karunki Kiviranta Parasniemi Suensaari Päiväkerhojen pääsiäiskirkko hiljaisen viikon - ma 2.4. klo 9.30 Alatornion kirkossa, - ti 3.4. klo 9 Karungin kirkossa (myös eskareiden). Rippikoululaiset Päiväkouluosuus2: La klo 9-15 Kivirannan srk-kodilla; Kesä6. La klo 9-15 Kivirannan srk-kodilla; Kesä7. Nuorisotyö päivystää Rajalla pe ja klo Tervetuloa juttelemaan! Nuortenilta Messissä pe ja klo Riparilaisille leima (klo 19-20) Tyttöjen talo Tirlittan (Jääkärink. 16, kellari) - yli 12 v. tytöille EI ma ja 2.4., seuraavan kerran ma klo Nuorten raamis lauantaisin klo 18 Suensaaren srk-talon olosalissa. Nuortenillat Arpelan srk-talolla tiistaisin klo 18, Karungin srk-talolla ti 3.4. klo 18 TOIMITUKSET KUOLLUT: Impi Maria Brusila 100 v., Anja Maria Sunden 91 v., Maria Karoliina Keskitalo 90 v., Aino Kyllikki Vehkaperä 88 v., Reino Alaoja 87 v., Mirjam Raakel Hautamäki 83 v., Yrjö Aimo Edvin Saarinen 83 v., Mirja Lilja Holma 78 v., Ulla Marja Anneli Amonsen 53 v., Kauko Kalervo Miettinen 47 v. KASTETTU: Hellen Alma Elena Holappa, Mico Veeti Tenhonen, Kristian Samuli Johannes Hiukka, Aaron Juhani Rantavuoti, Juuso Ilmari Puhakka, Viivi Hilkka Kristina Keskimaunu, Alex Lenni Oliver Paldanius, Viivi Isabella Maununiemi, Otto Mikko Matias Enbuske, Roope Johan Elias Mustajärvi, Iines Rauha Kerttuli Tapojärvi, Julius Benjamin Koskenniska, Iina Emilia Kristiina Perkaus, Aino Maria Adelina Uusitalo.

9 Kohti kesän Suvijuhlia Torniossa Tule mukaan talkoisiin! n Talven luminietokset ovat yllättäneet meidät jokaisen. Lumitöitten lomassa on muuttolintujen ääniäkin saanut jo hiukan kuulla ja kesää kohti kuljetaan vääjäämättä. Kesä tuo tullessaan myös hengelliset kesäjuhlat, joita on runsaasti ympäri maata. Ensi kesänä järjestetään kolmatta kertaa Rauhan Sanan Suvijuhlat Torniossa juhlapaikkana Alatornion kirkko. Hengellisiä kesäjuhlia odottelee myös Terttu Hökkä-Karlsson, joka iloitsee niiden runsaudesta. Hän käy erilaisilla kesäjuhlilla mahdollisuuksien mukaan. Rakkauden henki Rauhan Sanan Suvijuhlille hän osallistuu mielellään, kun juhlapaikkakin on tällä kertaa niin lähellä ja sanan äärellä voi tavata paljon tuttuja ja olla mukana rakentamassa yhteistä juhlaa. Terttu odottaa, että juhlille tulisi runsaasti väkeä sekä omasta että muista seurakunnista. Hän toivoo, että juhlissa vallitsisi hengellinen vapaus, joka antaa ilon sydämeen ja puheiden sekä laulujen kautta välittyisi rakkauden ja yhteenkuuluvuuden henki. Rento tunnelma vapauttaa ja antaa rohkeutta uusillekin tulemaan mukaan Sanan kuuloon. - Tietysti kaunis sää kruunaisi kaiken, Terttu kiteyttää. Tunnus rohkaisee Jumala kuulee on Terttu Hökkä-Karlssonin mielestä hieno ja rohkeasti valittu tunnus. Se rohkaisee ihmisiä luottamaan, että Jumala kuulee meitä kaikkialla ja kaikessa. Teema herättää myös ajatuksen siitä, että Jumala puhuu ja kuulee myös hiljaisuudessa. - Jumalan ääntä ei aina kuulla sanoina. Se tajutaan myös salaisuutena sydämessä, Terttu lainaa A. Russelin ajatusta. Vastuunkantajia talkoisiin Suvijuhlien järjestäminen on iso hanke ja sen toteuttaminen vaatii paljon vapaaehtoisia vastuunkantajia. Omalta osaltaan Terttu kannustaa vapaaehtoisia tulemaan mukaan ja kantamaan oman kortensa Terttu Hökkä-Karlsson odottaa, että juhlille tulisi runsaasti väkeä sekä omasta että muista seurakunnista. kekoon juhlien onnistumiseksi. Hän on ollut aikaisemmin vapaaehtoisena mukana eri työpisteissä. Erityisesti ruokahuollon järjestäminen on suuri ja haasteellinen tehtävä ja se vaatii monta ahkeraa käsiparia. Mutta yhdessä oleminen ja tekeminen on antoisaa. Tekemisen lomassa on saanut tutustua erilaisiin ihmisiin ja palvelutehtävässä toimiminen tuo kiitollisen mielen. Välillä on syntynyt hyviä keskusteluja ja niistä on jäänyt mukavia muistoja. Kokeneen talkoolaisen rinnalla voi luottavaisin mielin olla mukana ja antaa oman panoksensa hyvän asian puolesta. Mukanaolo on auttanut myös häntä saamaan hyvän kokonaiskuvan valmisteluista ja erilaisten tehtävien määrä on suuresti hämmästyttänyt. - Kun seuravieraiden joukossa on runsaasti nuoria aikuisia perheineen, se on ollut suuri ilonaihe ja hyvällä mielellä on voinut kokea, ettei vaivannäkö ole ollut turhaa, Terttu Hökkä- Karlsson toteaa. Raija Nurminen Kuvat: Kari Nurminen Musiikillisia terveisiä Pohjois-Pohjanmaalta! HAUKIPUTAAN KIRKON KAMARIKUORON SÄVELHARTAUS Karungin kirkossa sunnuntaina klo Johtaa Hannu Niemelä Yksinlaulu Maija Lauri Olet lämpimästi tervetullut! Vapaa pääsy. Ohjelma 5 euroa. Työtoverit ilahduttivat suntio Sointu Mikkolan merkkipäivää iloisella yllätyksellä. Martti-pappi arvelee, että tästä lähtien Sointu nähdään tiiviisti Laivakankaan raveissa. - Kuva Martti Puontila. Uskon, toivon ja rakkauden kuvasarja Kivirannan nuorisotilaan n Usko, Toivo ja Rakkaus, kolmen maalauksen sarja, tervehtii Tornion seurakunnan Kivirannan nuortentiloihin saapuvaa. Maalaukset ovat Katja Plantingin kuvataitelijan opintojen päättötyö. - Seurakunta antoi minulle hyvän tilaisuuden toteuttaa samalla maalaukset ja työharjoittelun. Tämä on ensimmäinen kunnon teossarja ja ensimmäinen tilaustyö. Olen todella ylpeä. - Kävin kirkossa hiljentymässä ja hakemassa voimaa, jotta sain oikean mielentilan. Seurakunta on muutoinkin 25-vuotiaalle Katjalle merkittävä. - Olen osallistunut seurakunnan toimintoihin, vetänyt kerhoja, käynyt isoskoulutuksen ja ennen kaikkea viihtynyt täällä. Tämä rakennuskin on minulle tärkeä paikka. Katja Planting on maalannut Tornion seurakunnan Kivirannan nuorisotiloihin kolmen työn sarjan. Kohtaloni on tehdä taidetta Katja Planting opiskelee neljättä ja viimeistä vuotta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa tutkintonimikkeenään kuvataiteilija. - Opiskeluun kuuluvat mediataidot, painotyöt, grafiikka ja pienessä osin piirtämistä ja maalausta. Aika paljon opinnoista on tietokonepohjaista työskentelyä. - Minusta tulee kuvataiteilija. En usko ansaitsevani sillä rahaa. Uskon, että kohtaloni on tehdä taidetta. Ei minulla ole ruusuisia kuvia taiteilijan elämästä, sillä taiteilijat myyvät vuodessa keskimäärin kolme teosta. Valmistumisen jälkeisestä suuntaansa Katja ei osaa määritellä. - Arvelen alkavani toteuttaa omatoimisesti teoksia tai lähden muualle opiskelemaan lisää. Kaikkeen on tartuttava mitä vastaan tulee. Moni medialinjan opiskelijoista mieltää opiskelevansa suoraan työttömäksi. Freskomainen jälki Nyt esillä oleva kolmen maalauksen sarja vei Katjalta kuukauden, puolitoista. Aluksi hän teki suunnitelmat, luonnokset ja toteutti työt pienoiskoossa. - Varsinaisen työn pohjustuksen tein telaamalla akryylipohjat. Hahmottelun jälkeen maalasin mahdollisimman kuivalla pensselillä, jotta syntyi vähän freskomainen jälki. Kunkin teoksen alle on liitetty gospelkappaleen lause täydentämään teosta. Lauseiden ja teossarja sopusointua sopii itse kunkin käydä tutkailemassa nuorisotilojen seinältä. (PV)

10 10 Keminmaa Kirkkoherranvirasto puh JUMALAN- PALVELUKSET Su Messu kirkossa klo 10, saarna Johan Helkkula, liturgi Sakari Ylönen. Saarnan aikana pyhäkoulu lapsille. Su 1.4 Palmusunnuntain messu kirkossa klo 10, saarna Sakari Ylönen, litrugi Yrjö Haapala. Karjalaisten kirkkopyhä, messun jälkeen kirkkokahvit ja virpominen srkkeskuksessa. Saarnan aikana pyhäkoulu lapsille. To 5.4. Lasten pääsiäiskirkko kirkossa klo 10 Kiirastorstain ehtolliskirkko kirkossa klo 19. Pe 6.4. Pitkäperjantain jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki kirkossa klo 15. La 7.4. Pääsiäisyön messu kirkossa klo 23. Su 8.4. Pääsiäispäivän messu kirkossa klo 10. Ma Pääsiäispäivän messu kirkossa klo 10. To Eläkeläisten kerho Lautiosaaren srk-talolla klo 13. Hartaus Juopperin Kartanossa klo 14. Kirkkokuoro srk-keskuksessa klo 17. Pe Mielenterveyskuntoutujien Hyvän mielen kerho Kyläpaikassa klo 13. Ma Lähetyspiiri kokoontuu klo 18 Vanhassa Pappilassa, askartelun merkeissä. Tervetuloa! Ti Päihdekuntoutujien raamattu- ja rukouspiiri Kyläpaikassa klo 12. Ke Eläkeläisten Kyläpaikka Kyläpaikassa klo 11. Hartaus Kallinrannassa klo 13. Hartaus terveyskeskuksen vuodeosastolla klo Raamattupiiri srk-keskuksessa klo To Keminmaan Eläkeläiset järjestää yhteisvastuupäivän srk-keskuksessa klo 12, seurakunnan Eläkeläisten kerho osallistuu tapahtumaan. Yhteiskyyti lähtee Lautiosaaresta klo 10.30, kiertää Taivalkosken kautta. Kysy kyydistä Eeva-Kaarina Kasalalta puh Kirkkokuoron harjoitukset srk-keskuksessa poikkeuksellisesti klo Omaishoitajien ryhmä kokoontuu klo 12 Kyläpaikassa. Pe Perhepäivähoitajien ja -lasten yhteinen kerho Laurilan päiväkerhotiloissa klo 9. Miestenpiiri srk-keskuksessa klo 19. Su 1.4. Kehitysvammaisten sunnuntaikerho Kyläpaikassa klo 14, kuljetus Eeva-Kaarina Kasala puh Ma 2.4. Ahtisaarna Kirkossa klo 19. Ti 3.4. Päihdekuntoutujien raamattu- ja rukouspiiri Kyläpaikassa klo 12. Ahtisaarna Kirkossa klo 19. Ke 4.4. Eläkeläisten Kyläpaikka Kyläpaikassa klo 11. Hartaus Tyynelässä klo 12. Hartaus terveyskeskuksen vuodeosastolla klo Raamattupiiri srk-keskuksessa klo Luukas-passio Kirkossa klo 19, mukana Alatornion ja Karungin kirkkokuorot, johtaa Pertti Hurtig. Katso erillinen ilmoitus. LÄHETYS Lähetyssoppi avoinna lauantaisin klo Tervetuloa tekemään löytöjä ja kahvittelemaan lähetyksen hyväksi. LAPSET JA NUORET PYHÄKOULU Sunnuntaisin messun yhteydessä kirkon yläsalissa, tervetuloa lapset pyhäkouluun. PÄIVÄKERHO Päiväkerhoihin otetaan -06, -07, -08 ja -09-syntyneitä lapsia. -09 syntyneet lapset täytettyään 3 v. PERHEKERHOT Laurilassa Uudessa pappilassa päiväkerhotiloissa maanantaisin klo Lautiosaaressa seurakuntatalolla torstaisin klo Lassilassa Myötätuulen kerhotiloissa perjantaisin klo DIAKONIA Diakoniatoimistossa päivystys maanantaisin ja torstaisin klo 9 11 Seuraavilla viikoilla vain torstaisin: to 5.4. ja to MUSIIKKI Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 17 srk- keskuksessa, tervetuloa mukaan. Lisätietoja saat kanttori Tiina Ylöseltä puh TOIMITUKSET KUOLLUT: Eino Johannes Heinonen 91 v. KASTETTU: Joel Johannes Lääperi, Kasper Jaakko Juhani Matero, Kira Matilda Haapakoski ja Lumi Helmi Adele Hautala. RAUHANYHDISTYS Su klo 16 Kodinilta Kemissä Ke klo 18 Ompeluseurat Su 1.4. klo 16 Seurat To 5.4. klo18 HPE Paattionlehdon kappeli Tiedusteluja päivä- ja perhekerhoista Taina Väkeväiseltä puh: LASSILA MYÖTÄVIRTA, SEURAKUNNAN KERHOTILA Torstaisin: Sekakerho (1 6 lk) klo Tied. ja lisätietoja Virpi Huttuselta puh NUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ VANHA PAPPILA VANHA PAPPILA LAUTIOSAAREN Torstaisin Sekakerho Avoimet ovet SRK-TALOLLA (1 6 lk) klo Keskiviikkoisin klo Maanantaisin klo LASSILAN KOULULLA Rippikoulumerkkien hakijoiden tulee saapua klo Sekakerho 1 6 lk (Makero) Perjantaisin SEURALASSA Liedakkalassa Keskiviikkoisin Sekakerho (1 3 lk) klo PÖLHÖN KOULULLA Keskiviikkoisin Liikuntakerho (1 3 lk) Sählykerho (1 3 lk) klo Sählykerho (4 6 lk) klo KIRKONMÄEN KOULULLA Perjantaisin Sählykerho (1-3 lk) klo ja merkin saa noin klo 20, jonka jälkeen on vapaa lähtemään. LASSILAN KOULULLA Perjantaisin Nuorten ja aikuisten sählykerho klo klo Huom! Seuratkaa koulun Tied. ja lisätietoja Liikuntakerho (4 6 lk) ovelta peruuntuneet Hannu Huttuselta puh. klo Perjantaina salivuorot. klo Kirkonmäen koululla 452 Perjantaina klo Tällä kertaa vähän erilainen Kirkonmäen donkkis, koululla elämyksiä ja kokemuksia pääsiäisen ajan tapahtumien parissa Tällä kertaa vähän luokkalaisille. erilainen donkkis, Tietysti myös elämyksiä ja kokemuksia tuttuja pääsiäisen lauluja, toimintaa ajan tapahtumien ja touhua parissa luokkalaisille. sekä melkoiset Tietysti nyyttärit, myös jonne tuttuja lauluja, toimintaa ja touhua sekä melkoiset voi tuoda pientä naposteltavaa. nyyttärit, jonne voi tuoda pientä naposteltavaa. Tapahtuman järjestää Keminmaan Tapahtuman seurakunta järjestää yhdessä Keminmaan Lapin srk yhdessä Lapin Kansanlähetyksen Kansanlähetyksen kanssa kanssa Ota kaverit mukaan ja tule donkkikseen! Ota kaverit mukaan ja tule donkkikseen! NAPPULAHIIHDOT alle kouluikäisille Kallinkankaan hiihtokeskuksessa tiistaina Ilmoittautumiset klo alkaen Kallinkankaalla. Hiihdot alkavat klo Sarjat: 2005, 2006, 2007 ja 2008 syntyneet ja sitä nuoremmat tytöt ja pojat. Osanottomaksu: 1 /hiihtäjä. Kaikki palkitaan. Mehu ja pulla hiihtäjille. Myytävänä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi arpoja, makkaraa, kahvia, mehua ja lättyjä. Järjestää Mannerheimin lastensuojeluliitto Keminmaan yhdistys ja Keminmaan seurakunta. LASSILAN KOULUN KENTÄLLÄ Torstaina klo 18 Luistelu/ulkoilutapahtuma kilpailuja, arvontaa, makkaran- ja lätynpaistoa. Tuotto: Lassilan koulun Vanhempainyhdistykselle ja yhteisvastuukeräykselle. Länsi-Pohjan jousikvartetti konsertoi KEMINMAAN SRK-talolla Elämästäni -teemalla Tänään klo 19 Vapaa pääsy! TERVETULOA! LUUKASPASSIO Kirkossa ke 4.4. klo 19 mukana Alatornion ja Karungin kirkkokuorot, johtaa Pertti Hurtig - säveltäjä Seppo Pänkäläinen - teos käy Kristuksen kärsimyshistorian läpi musiikin keinoin teos solisteille, lausujalle, kuorolle ja uruille passioon seurakunta osallistuu laulamalla virsiä. Simo Kirkkoherranvirasto puh VIIKKOTAPAHTUMAT Ti 20.3 Klo 13 Hartaus Kiikanpalolla. Tuuli Kapraali Ke 21.3 Klo 12 Kultaisen iän kerho, Simoniemi. TERVETULOA JUMALANPALVELUKSIIN! Su klo 11 Messu srk-keskuksessa. Toimittaa Tuuli Kapraali, kanttori Tatjana Pöntynen. Kirkkokahvit. Tervetuloa! Su 1.4. klo 11 Messu srk-keskuksessa. Toimittaa Tuuli Kapraali, kanttori Tatjana Pöntynen, avustaa Elsa Tiirola. 70, 75, 80- syntymäpäiväjuhlat & kakkukahvit tervetuloa! Ma 26.3 Klo Aseman diakoniapiiri Hoivakodilla. Ti 27.3 Klo 13 Virsilaulutuokio Kiikanpalolla. Tatjana Pöntynen. Tervetuloa laulamaan! La 31.3 Klo 18 Lauluseurat Tuula ja Pekka Ruuskasella. Ti 3.4 Klo 13 Hartaus Mäntylässä. Tuuli Kapraali To 5.4 Klo 18 Kiirastorstain messu kirkossa. Tuuli Kapraali Rippikoulu: Kaikille yhteinen kokoontuminen klo srk-keskuksessa. Huom. paikka! Tiedustelut Tuuli Kapraali p LÄHETYS Kauneimmat virret yhteislaulu- ja lähetysilta ke klo 18 srk-keskuksessa. Myytävänä suolaista iltapalaa ja arpoja lähetyksen hyväksi. Tuuli Kapraali & Tatjana Pöntynen. Laulutoiveet ja tiedustelut Tuuli Kapraali p Tervetuloa! LAPSET JA NUORET Päiväkerhotyö: 3-6 vuotiaiden päiväkerhot: Maanantaisin Simoniemen srk-kodilla klo Tiistaisin Aseman srk-keskuksessa ykkösryhmä klo 9-11 Tied. p /Virpi Varhaisnuorisotyö: Ala-asteikäisille suunnatut varhaisnuortenkerhot kokoontuvat seuraavasti: Maksniemen vanhalla koululla maanantaisin klo Simoniemessä srk-kodilla keskiviikkoisin klo Tiedustelut p / Virpi Nuorisotyö: Iso-Syötteen lasketteluretki jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Yökahvila Aseman nuorisotiloilla pe klo Tervetuloa! Valvojana kunta ja srk. TOIMITUKSET Vihitty: Jarmo Aukusti Järvenpää ja Jaana Satu Maarit Ruonala, Matti Johannes Pesiö ja Maria Kaarina Kantola Haudattu: Alpo Unto Uolevi Hietala 79 v, Rauno Olavi Hepola 81 v

11 11 Tervola Kirkkoherranvirasto puh VIIKKOTOIMINTA To Eläkeläisten kerho Peuran koululla klo Seurakuntailta Suukoskella Soile ja Juho Alaniskalla (Ryynäsenniemi 20a) klo 18. Pe Miesten piiri Törmävaaran leirikeskuksessa klo 18. Ke Sairaalahartaus klo 14. To Hartaus Kotikullerossa klo ja Pihakullerossa klo Eläkeläisten kerho seurakuntakeskuksessa klo 11. PYHÄKOULUTYÖ Kirkkopyhäkoulu jumalanpalvelusten saarnan aikana. Lapsilla on mahdollisuus osallistua pyhäkouluhetkeen päiväkerhohuoneessa. Lapset palaavat jumalanpalveluksen lopuksi kirkkosaliin. Pyhäkoulua ei ole perhekirkkojen aikana. PÄIVÄKERHOTYÖ Kerhot 3-6-vuotiaille: keskiviikkoisin klo 10-12, Seurakuntakeskuksessa, Kirkkokuja 4, keskiviikkoisin JUMALANPALVELUKSET Tunti ennen messujen alkua (klo 9) aamurukous seurakuntakeskuksen kerhosiivessä. Saarnan aikana on lapsilla mahdollisuus osallistua kirkkopyhäkouluun päiväkerhohuoneessa. Su Messu Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 18, johtaa Heikki Holma, kanttori Sari Vähäkangas. Naisten lauluryhmä laulaa. Kolehti nuoriso-ja opiskelijatyöhön Herättäjä-yhdistyksen kautta. Su 1.4. Palmusunnuntain Perhemessu Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 11, johtaa Heikki Holma, kanttori Sari Vähäkangas. Kolehti yhteisvastuukeräykseen. Messun jälkeen puurolounas. Puurolounaan hinnat: aikuiset 1,50, lapset alle 15v 1,00, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Ma 2.4. Hiljaisen viikon iltakirkko Vanhassa kirkossa klo 19, johtaa Tero Saapunki. Ti 3.4. Hiljaisen viikon iltakirkko Vanhassa kirkossa klo 19, johtaa Heikki Holma. Ke 4.4. Hiljaisen viikon iltakirkko Vanhassa kirkossa klo 19, johtaa Heikki Holma. Kiirastorstaina 5.4. viikkomessu Vanhassa kirkossa klo 19, johtaa Heikki Holma. Kolehti yhteisvastuukeräykseen. Pitkäperjantaina 6.4. Sanajumalanpalvelus Vanhassa kirkossa klo 10, johtaa Heikki Holma, Kolehti Kirkon ulkomaanavulle. Jeesuksen kuolinhetken hartaus Vanhassa kirkossa klo 15, johtaa Heikki Holma. Pääsiäisenä 8.4. Konfirmaatiomessu Seurakuntakeskuksen kirkossa klo 10, johtaa Heikki Holma. Kolehti heikoimmassa asemassa olevien perheiden tukemiseen kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun kautta. Ma 9.4. toisen pääsiäispäivän perhekirkko Srk-keskuksen kirkossa klo 11. Kolehti oman seurakunnan lapsityölle. Perhemessun jälkeen kirkkokahvit srk-keskuksessa. klo Koivun koululla (huom! uusi kerho, johon voivat osallistua myös vanhemmat ja alle 3- tai yli 6-vuotiaat lapset), perjantaisin klo 12-14, Louen koululla Avoin päiväkerho 0-6-vuotiaille: torstaisin klo , Seurakuntakeskuksessa Avoimeen päiväkerhoon voivat lapset tulla vanhempansa tai hoitajansa kanssa, yli 3-vuotiaat myös yksikseen. Osa kerho-ohjelmasta on kaikille yhteinen, osan aikaa on aikuisilla mahdollisuus virkistyä myös keskenään kerhohuoneen viereisessä huoneessa. Mehu- ja kahvitarjoilu. Päiväkerhoihin otetaan uusia lapsia koko kerhovuoden ajan. Tied. Leena Holma NUORET VARHAISNUORISOTYÖ: Pe Retki Keminmaahan Donkkis Big Night- tapahtumaan klo (Kirkonmäen koulu, Rovaniementie 31) Toiminnallinen ilta on tarkoitettu 6-12-vuotiaille. Aikuisia voi tulla mukaan. Illan ohjelmassa on elämyksiä ja kokemuksia pääsiäisen ajan tapahtumien parissa. Lauluja, toimintaa ja touhua sekä jättinyyttärit, jonne voit tuoda pientä naposteltavaa. Iltaan on vapaa pääsy. Ilmoittaudu yhteiskyytiin torstai-iltaan mennessä, Leena Holmalle p Lähtö seurakuntakeskuksesta klo Paluu samaan paikkaan noin klo NUORISOTYÖ: Nuorten Raamis perjantaisin klo 17 pappilassa (Kirkkokuja 4b). LÄHETYSTYÖ Lähetyksen Kirppis (Keskustie 89) avoinna Vaatteiden tulee olla puhtaita ja ehjiä. (Huom. emme ota vastaan kesävaatteita säilytystilojen puutteen vuoksi). Mahdollisuus varata tanko/pöytä, tied. Arja p Kirppis auki: ma-pe klo ja ke klo Poikkea vaikka kahville! DIAKONIATYÖ Ma Maanantailounas klo srk-keskuksessa. Lounaan hinta on työttömille ja muille, jotka eivät ole työelämässä 2, muille 5, alle kouluikäisille maksutta. YHTEISVASTUU KIRKKOMUSIIKKI Kirkkokuoro. Kirkkokuoron harjoitukset keskiviikkoisin srk-keskuksessa klo 17. RAUHANYHDISTYS Pe klo 19 raamattuluokka L. ja J. Kokkosella, Kalervo Vuokila La klo 19 alueellinen nuortenilta Karungissa Su klo 17 seurat Mauno Vuokilalla, Antti Savela ja Johannes Tuomela Pe klo ompeluseurat Marja-liisa ja Jussi Vaaralla, Otto Hytönen TOIMITUKSET Hautaan siunattu: Eino Jalmari Johannes Halonen 86v, Jaakko Johannes Mäkiollitervo 41v Su Maanpuolustus- ja yhteisvastuutapahtuma Vammavaaralla. Tervolan Varikon tarjoama telakuorma-auto kuljetus klo 11 alkaen Tervolan ja Rovaniemen rajan tuntumasta itäpuolen tien varresta. Viimeinen kuljetus vaaran laelle klo Tarjolla on hernekeittoa, makkaraa, kahvia, mehua ja arpoja. Marianpäivän hartaus on klo 13, jonka jälkeen arvonta. Tapahtuman jälkeen kuljetus vaaralta alas. Ylitornio Kirkkoherranvirasto puh KOTIKIRKKO KUTSUU Su klo Messu Ylitornion kirkossa, Olavi Palovaara Su 1.4. klo Messu Ylitornion kirkossa klo 18 Maakirkko Raanujärven koululla Ma 2.4. klo 18 Ahtisaarna Ylitornion kirkossa Ti 3.4. klo 18 Ahtisaarna srkkodilla Ke 4.4. klo 18 Ahtisaarna Ylitornion kirkossa To 5.4. klo 18 Kiirastorstain messu Ylitornion kirkossa, Hyttinen klo 18 Kiirastorstain messu Meltosjärven kirkossa Pe 6.4. klo Pitkäperjantain jumalanpalvelus Ylitornion kirkossa Su 8.4. klo Messu Ylitornion kirkossa, Alkkulan palveluvuoro Ma 9.4. klo pääsiäispäivän messu Meltosjärven kirkossa, kirkkokahvit Su klo Messu Ylitornion kirkossa Su klo Perhekirkko Ylitornion kirkossa, SOSkylän juhlajumalanpalvelus Kotikirkko kutsuu seuroihin ja muihin tilaisuuksiin Pe Pekanpään ja Kainuunkylän YV-juhla Poikkilahden koululla Su klo 18 Naistenilta srk-kodilla, Eeva Ylihurula Ti klo 13 Raanujärven tiistaikerho Vieno Vuololla Su 1.4. klo 18 Ylitornion soittajien konsertti kirkossa Ma 2.4. klo 19 Kirkkovaltuuston kokous srk-kodilla Ti 3.4. Ahtisaarnan jälkeen lähetysmyyjäiset srk-kodilla Ma 9.4. klo 9.50 Pääsiäishartaus Ainiovaaran hiihtokeskuksessa Ke klo 11 Ehtoollishartaus Lantonvainiolla klo Ehtoollishartaus Palvelutalolla To klo 18 Kaulirannan- Kuivakankaan YV-ilta monitoimitalolla LÄHETYSTYÖ Lähetysiltojen pitämisestä voi sopia lähetyssihteeri Iita Materon kanssa p e. Ti 3.4. Pääsiäisen lähetysmyyjäiset srk-kodilla heti ahtisaarnan jälkeen KIRJEPYHÄKOULU Ylitorniolaisilla lapsilla on mahdollisuus osallistua Tornion seurakunnan järjestämään kirjepyhäkouluun. Kirjepyhäkoulu on 7-12 vuotiaille lapsille suunnattu pyhäkoulu, joka toteutetaan kirjeiden välityksellä. Ylitorniolaisten osalta kirjepyhäkoulun kustannuksista vastaa Ylitornion seurakunta, joten koulu on ilmainen. Lisätietoja Torniosta Tarja Rautio p Seurakuntaretki Aholansaareen ja Kajaaniin Ylitornion seurakunnan srkretki tehdään Pohjois- Savoon, Nilsiään. Siellä sijaitsee Aholansaari, joka on tunnettu yhden kirkkomme herätysliikkeen; herännäisyyden syntyyn vaikuttaneen Paavo Ruotsalaisen kotisaarena. Aholansaari ylläpitää ukko-paavon perintöä esim. tapahtumia ja leirejä järjestäen, nykyaikaisen leirikeskuksen palveluilla hoitaen. Retken ohjelma: Lähtö ti 4.9. Ylitorniolta. Reitti kulkee Meltosjärven, Raanujärven ja Rovaniemen kautta Nilsiään, jossa ruokailun jälkeen illalla tutustumme herännäisyyteen ja Aholansaareen. Ke 5.9. aamupäivällä lähtö Kajaaniin, jossa lounas ja tutustumista kaupunkiin oppaan johdolla ja itsenäisesti. Yöpyminen srk:n leirikeskuksessa, jossa saunomista ja illanviettoa yhdessä. To 6.9. Lähtö kotiin Manamansalon kautta, jossa ruokailu ja tutustuminen Kassu Halosen taidetaloon. Paluu kotiin Rovaniemen kautta. Retken hinta n sisältää matkan, yöpymiset, tutustumiset kohteissa, aamu- ja iltapalat sekä päivällisen Aholansaaressa ja lounaat Kajaanissa ja Manamasalossa. Muut mahdolliset ruokailut omakustannushintaan. Paikkoja retkelle 30. Lisätietoja Ritva Eroselta p sekä Ilkka Korvalta p , sekä internetillä os. Retken sitova ilmoittautuminen suoritetaan maksamalla retkimaksu mennessä. Retkelle lähtijöille lähetetään tarkempi ohjelma maksun yhteydessä. Yhteisvastuuilta Pekanpäässä Pekanpään-Kainuunkylän alueen yhteisvastuuiltaa vietetään Poikkilahden vanhalla koululla pe klo Tilaisuudessa on iltakahvit, esitellään keräyskohteita ja lauletaan sekä kerätään varoja keräykselle. Lahjoituksia huutokauppaan toivotaan ja niitä voi tuoda mukaan paikan päälle. Lisätietoja Ritva Eroselta p Tervetuloa molemmista kylistä! Yhteisvastuuilta Kaulinrannalla to klo Kaulinrannan-Kuivakankaan alueen yhteisvastuuilta Monitoimitalolla. Ohjelmassa keräyskohteisiin tutustumista, keskustelua, musiikkia, arpajaiset ja myyjäiset. Myyntipöydälle toivotaan kyläläisiltä lahjoituksia, esim. leivonnaisia, jotka voi tuoda suoraan monitoimitalolle. Tervetuloa mukaan molemmilta kyliltä. Kun elämä satuttaa Marianpäivän naistenilta Ylitorniolla Miten selvitä elämässä eteenpäin, kun elämä satuttaa? Naistenilta pidetään su klo 18 Ylitornion seurakuntakodilla. Tilaisuuden puhujavieras on rovasti Eeva Ylihurula Rovaniemeltä. Mitä elämän haasteita elämä tuo eteen? Millaisia vastuita ja tunteita nainen kohtaa elämässään? Mistä nousee naisena elämisen rikkaus? Tällaisten kysymysten äärelle naisia johdattelee perheneuvojana toiminut Eeva Ylihurula. Olet lämpimästi tervetullut Marianpäivän naisteniltaan! Tilaisuuden aloittaa kahvitarjoilu. Vapaaehtoinen kahviraha Yhteisvastuukeräykselle. Sivakkarinki Lohijärvellä n Lohijärven kylässä hiihdettiin su sivakkarinkiä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi jo 9. kerran. Hiihtolenkkiä Leukumaavaaran pellolla olivat kiertämässä kuvassa vasemmalta: Helena Ylävaara, Roosa Siponen, Hannu Yrjänheikki, Jorma Ylävaara, Sakari Mattila, Marja Granat, Mauri Granath, Anja Leukumaavaara, Raimo Viiri, Raija Kenttämaa, Petri Siponen ja Leena Kauma. Hiihdon jälkeen esiteltiin yhteisvastuun keräyskohteita ja nautittiin iltakahvit. Mukana oli kaikkiaan 26 sponsoria ja osallistujaa. Kiitos kaikille osallistujille ja lahjoittajille!

12 12 Presidentin vaalien varjossa n Viime viikot olemme eläneet presidentinvaaleja alustavissa kireissä tunnelmissa. Jos olette seuranneet tämän kulmakunnan uutisia, olette varmaan huomanneet että Senegalissa on ollut levotonta. Vaaleja edeltäneet mielenosoitukset jättivät jälkeensä surevia perheitä ja haavoittuneita. Dakarin keskusta oli monena iltapäivänä menemätön paikka. Myös maaseutukaupungeissa oli levotonta ja mielenosoittajat sulkivat valtateitä. Mielenosoitusten syynä oli istuvan presidentin asettuminen ehdokkaaksi kolmannelle kaudelle. Perustuslaki rajaa presidentin kaudet kahteen, mutta tämä perustuslain pykälä tuli voimaan istuvan presidentin aikana ja perustuslakivaliokunta ei katsonut sen koskevan istuvaa presidenttiä. Tällaiseen tulkintaan eivät kaikki luonnollisestikaan olleet tyytyväisiä. Viime sunnuntaina oli sitten vaalien ensimmäinen kierros. Ilmassa oli jännitystä ja jotain pientä kähinää oli jossain vaalipaikoissa, mutta yleistunnelma oli rauhallinen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tulee toinen kierros, joka on maaliskuun 18. Senegalin kansa tarvitsee nyt paljon rukousta. Kyläkirjasto Koko alkuvuoden aikataulutusta ovat viitoittaneet meneillään olevat vaalit. Vuo- Pulaarinkielisiä lukutaito-oppilaita Perhe rukoilee (pyhäkoulukirjasta) tuiset työntekijäpäivätkin pidimme jo tammi-helmikuun vaihteessa, ensimmäistä kertaa Dakarissa. Matkasuunnitelmia on myös pitänyt muokata mielenosoitusten takia. Sereerinkielisen Raamatun uusintapainokseen liittyvät asiat ovat olleet päällimmäisenä. Olemme tehneet ensimmäiseen painokseen joitakin korjauksia ja hankesuunnitelman uuden painoksen rahoittamiseksi. Tarvittavasta rahasta on nyt noin puolet luvassa ja uskomme, että toinenkin puoli tulee eri rahoittajilta ja kirkon yhteistyökumppaneilta. Abdou Faye ja Omar Bâ tekivät kolmeen pulaarinkieliseen esikoulukirjaan korjaukset heti tammikuun alussa ja kirjat odottavat painotaloon menoa. Sanakirjatyöstä vastaava Birane Sène lisäkoulutti työtovereitaan Ndongo Fallia ja Fatou Cissé Sèneä kolmena päivänä sanakirjaohjelman käytössä. Viime viikolla Abdou Faye, Birane Sène ja Edouard Ndong olivat Ndioumissa pulaarinkielisessä runopajassa, jota veti pulaarinkielisen lukutaitotyön vastaava Omar Bâ. Siellä työstettiin edellisen runopajan tuotoksia ja myös kirjoitettiin joitakin uusia runoja. Nyt pulaarinkielisiä runoja on koossa kirjan verran. Ndioumiin menomatkalla oli ollut pientä jännitystä mielenosoitusten takia ja kollegani olivat joutuneet kiertotielle pariin otteeseen, mutta paluumatka oli sujunut rauhallisesti. Kahdelle uudelle kylälle on perustettu kyläkirjasto ja kirjastoista vastaavat saivat helmikuun alussa koulutusta Fatickissa, meidän tiimistämme oli kouluttamassa Abdou Faye. Pappisseminaarin hallintotoimikunta kokoontuu säännöllisesti. Pappiskoulutus siirtyi vuoden alusta ELCA:n antamiin tiloihin Dakarin esikaupunkiin Yeumbeuliin. Opiskelijoita on kahdeksan. Kurssin ainoa naisopiskelija keskeytti opintonsa ja siirtyi hotellialalle. Kurssin toinen nainen on koulunjohtajan Thomas Dioufin vaimo, Mame Coumba Faye, joka on kurssilla kuunteluoppilaana. Vuoden alusta kurssille tuli kirkon pitkäaikainen evankelista Ibou Diouf. Kaksi opiskelijoista on Senegalin naapurimaasta Guineasta. Opetus tapahtuu moduuleittain ja opettajina toimivat kirkkomme papit. Pappiskoulutus on kolmivuotinen, puolet vuodesta on teoriaopetusta ja puolet käytännönharjoittelua seurakunnissa. Hallintotoimikunnassa on pohdittu kurssin ohjelmaa, vuosiraporttia, kirjastoa, matkakuluja ja jopa kattiloita. Koulutuksen siirtyminen esikaupunkiin on sujunut hieman kuoppaisesti, mutta toivottavasti tässäkin pätee alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. Jos ei muusta, niin kirkkovuodesta huomaa ajan juoksun. Juuri ohitimme joulun ja nyt olemme jo paastonajassa. Taas, aivan kuin luvan takaa, saan hiljentyä, hidastaa, levätä Jumalan armollisen katseen alla. Kiitos teille kaikille esirukoustyöstänne ja monenlaisesta muistamisesta! Dakarissa Katriina Mäkelä B.P Dakar-Liberté, Sénégal Puh tai katriina.makela@felm.org LUUKASPASSIO Alatorniolla, Karungissa ja Keminmaassa n Elämme jälleen paastonaikaa, jolloin erityisesti muistellaan lähes kahden vuosituhannen takaisia tapahtumia Getsemanessa ja Golgatalla. Kristuksen kärsimystietä ja ristinkuolemaa kuvataan Raamatussa neljän evankelistan kertomuksissa. Kaikki neljä evankelistaa kertovat samasta asiasta vähän eri painotuksin. Kristuksen kärsimystietä kuvataan myöskin musiikin avulla ja säveltäjät ovatkin luoneet runsaasti PASSIO teoksia jo vuosisatojen ajan (passio= Kristuksen kärsimystietä kuvaava musiikkiteos). Tunnetuin ja maailmanlaajuisesti eniten esitetty on J.S. Bachin säveltämä Matteuspassio Passioteoksia esitetään myös täällä Merilapissa Alatornion kirkkokuoro on jo usean vuoden ajan, Palmusunnuntai-iltana, toteuttanut Seppo Pänkäläisen säveltämän LUUKASPAS- SION ja voidaankin puhua jo perinteestä tässä asiassa. Viime vuonna teos toteutettiin yhdessä Karungin kirkkokuoron kanssa ja kuorot lauloivat passion myöskin Ylitornion kirkossa. Tulevana Palmusunnuntaina, 1.4. kuorot laulavat teoksen ensin Karungin kirkossa klo 16 ja samana Lähetysterveisiä Mongoliasta n Kristillistä radiotyötä tekevän Mongolian Radiotalon johtaja Batjargal Tuvshintsengel vierailee Avainmedian kutsumana maassamme. Tuvshintsengel iloitsee kristillisen sanoman myönteisestä vastaanotosta kotimaassaan. - Radiolähetykset ovat olleet avainasemassa uusien seurakuntien syntymisessä. päivänä Alatornion kirkossa klo 19. Keminmaan kirkossa teos esitetään hiljaisenviikon keskiviikkona, 4.4. klo 19. Pänkäläisen säveltämän passion sävelkieli on todella puhuttelevaa ja tekstiä tukevaa. Paikalla olijoiden, niin laulajien kuin yleisönkin, on helppo eläytyä Kristuksen kärsimystien tapahtumiin. Tätä tukee myös se, että teos lauletaan suomenkielellä ja yleisön osuudet ovat tuttuja virsiä ja hengellisiä lauluja. Teos toteutetaan paikallisin voimin: Evankelistan osan laulaa Tero Ylönen, Jeesuksen osan Sampo Häkkinen. Muissa soolo-osissa ovat Ulaanbaatarissa toimii peräti 28 radioasemaa. Wind FM nimettiin kaupungin parhaaksi radioasemaksi Tuvshintsengel vierailee alueellamme: Päivi Viitavaara, Reijo Hiekkanen, Kari Nurminen, Mauri Pyyny ja Jaakko Rytisalo. Urkusäestyksestä vastaa Katja Heroja. Passion johtaa Pertti Hurtig ja hän laulaa myös teokseen kuuluvan tenorisoolon Ristin luona. Yhdistetyn suurkuoron, lähes viisikymmentä laulajaa, solistien ja seurakunnan yhdessä toteuttamana Luukaspassio on mieliinpainuva tapahtuma. Kutsummekin teitä suurin joukoin osallistumaan Kristuksen kärsimystiehen musiikin avulla. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa. tänään torstaina klo 18 Kemin Helluntaiseurakunnassa, Koulukatu 6 ja huomenna perjantaina klo 19 Tornion Helluntaiseurakunnassa, Keskikatu 21. Klo 10 MESSU Alatornion kirkko - liturgi Mauri Laakso, seurakuntapastori - saarna Matti Laurila, hiippakunnan lähetyssihteeri Päivä jatkuu Parasniemen seurakuntatalolla: Klo Klo Klo RUOKAILU PÄIVÄJUHLA Musiikkia ja lähetysterveiset Virosta; Kirsti Malmi, Kansanlähetyksen Viron lähetti Hiippakunnan uutisia; Matti Laurila LOPPUSIUNAUS Kahvi ja kotia kohti Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen ti menn. Tornion kirkkoherranvirastoon p