SI I RTOLAISUUSI NSTITUUTTI q MIGRATIONSINSTITUTET ..*{ MIGRATI

Transkriptio

1 MIGRATIONSINSTITUTET SI I RTOLAISUUSI NSTITUUTTI q -..*{ MIGRATI

2 SIIRTOLAISUUS _ MIGRATION 5. vuosikerta Siirtolaisuusinstituutti - Miqrationsinstitutet Paatoimittaja Editor Olavi Koivukangas Toimitussiht. l\4aija-liisa Kalhama Toimituskunta: Ed itorial committee: Prof. Vilho Niitemaa, Turun yliopisto Prof. Sune Jungar, Abo Akademi Prof. Terho Pulkkinen. Turun yliopisto Aikakauslehtilmestyy neljd kertaa vuodessa Tilaushinta on 12 mk/vuosi tai 15 Rkr, irtonumero 3 mk. Tilauksen voi suorittaa maksamalla 12 mk Postisiirtotilille TU 49590'3. SI I RTOLAISUUSINSTITUUTTI MIG RATIONSINSTITUTET Kasarmialue, rak Turku 50 puh l7 536 Henk ildkunta: Olavi Koivukangas, Ph.D., johtaja HuK l\4aija-liisa Kalhama, toimistosihteeri Yo.merk. Seija Albrechr, toimistoaputarnen Ekonomi Ritva Vehnieinen, kjrjanpiteja VTK Juhan i Salmela-l\rattila, projekt.siht. Dipl. kielenkeent. Pirkko H iipakka VTM Arja Munter VTM Simo Toivonen VTK Juhani Salmela-Mattila Valokuvaaja Kari Lehtinen Valtuuskunnan pj. Prof. Jorma Pohjanpalo Hallituksen pj. Prof. Vilho N iitemaa SI I RTOLAISUUSINSTITUUTIN HALLITUS 1978 Toim. joht. Tauri Aaltio Toim. peall. Anders Hulddn Prof. Lars Hulddn Prof. Sune Jungar Vt. neuv.virka mies Juhani Lonnroth Ap.os.pdell. Pirkko N4ela Varatuomari Jukka M ikkola Prof. V ilho Niitemaa Tutk.lait.joht. Aimo Pulkkinen Suomi-Seura r.y. Ulkoasiainministerio Helsingin yliopisto Abo Akademi Tydvo imaministerid Opetusmin isterid Turun kaupunki Turun yliopisto Vaestdliitto Cover: Mr. Philip Winter, Mount lsa A u stral ia, teach i ng s im u I taneo u sl y two levels, three generations, and a number of nationalities. Photo Peija llpola. TYPOPRESS OY 1978 Turku

3 Prof. Bengt Loman, Svenska instrruuonen Abo Akademi Siirtolaiset ja kieli Attikkeli perustuu esitelmadn, joka pidettiin Uppsalan yliopiston Humanistisen tiedekunnan Uppsalan yliopiston 5oo-vuotis juhlan iohdosta iariestdm;ss; symposiumissa kesdkuussa Aihetta "Siirtolaiset ja kieli" ei voida ilman joitakrn lulkrnnanvdraisuuks;a liitub pbaar. heeseen "The rise of modern society in Scand inavia ". Siirtolaisuus varsin myohaan tapahtuneena ilmicjna on tuskin ehtinyt vdik u aa nykyarkaisen Slandinavian syn' tyyn. Sen sijaan vaikutukset tulevat nakymaan uudenlaisessa Skandinaviassa, jossa on monia yht:iliiisyyksib mu iden Ldnsi-Euroo pan maiden kanssa eika viihiten kysymyksessa nykyisesls siirtolaisuudesta ja sen seurau ksista. Tdlla hetkelld lensi-eurooppalai sissa maissa od noin l5 miljoonaa siirtolais. ta ja voidaan arvioida, etta tdma Euroopassa tapahtuva siirtolaisuus jatkuu kauaksi tulevaisuuteen. Nykyisellaan siirtolarsuus on jossain m;arin pysahdyksissi, mutta ennusteet osoittavat, ettb 1980-luvull alkaa uusi siirtolaisuusaalto etenkin Turkista ja Pohjo is-afr ikasta. Juuri ilmestyneesse kirjassa siirtolaislapsista ja koulusta (Mohamed Chaib ja Jonas Widgren) on esitetty arvio, ett; vuonna 2000 kolmasosa L6nsi Euroopan nuoresta vdestdstd on nykyisten siirtolaisten jdlkelaisid. Euroopalle tarkeb kysymys on, kuinka ndmd lapset koulutetaan ja kurnka he lciytavat paikkansa yhreiskunnassa. Ei ole liioittelua sanoa siirtolaisten koulutuson' gelmaa "Euroopan avainkysymykseksi". Pe' lottavia nakoalojavautuu jo senkin seikan vuoksi. ette L6nsi'Euroopassa nykyisr noin 20 d 30 % oppivelvollisuusi;ssa olevista siirtolaislapsista eivet naytb lainkaan kiyvdn koulua rai kdyvet ainoastadn eprsa5n. nellisesti ja tamb johtuu useista eri syistd. Kun on kyseessd siirtolaisten kielellinen opetus, voidaan valita kolmesta vaihtoehdosta kaikkia vaihtoehtoia on sovellettu ja lutkittu eri maassa olevien siirlolaisvihemmistdjen kohdallai 1. Siirtolaislasten koulukieleksi tulee e- nemmiston kieli, jolloin lapsille opetetaan tetd kielte ja my6s opetus tapahtuu tiillij kielella. 2. Siirtolaisten opetus yritet6an jarjest.a siirtola isten iiidinkielella, jolloin uuden maan kieltd opetetaan ainoana vieraana k ielena. 3. Yriteta;n luoda kaksikielisi6 kouluja, joissa opetus tapahtuu rinnakkaisesti didinkielelld ja vieraalla kielella.

4 Yleinen kunn ioitus ia ve hem mist6ryhm ien elni)ten el lyrspirrteiden huomioonottami. nen ovat erarti perusteluja sille, ette siirtolaislasten tulee saada opetusta eidinkielelli;an ja iidinkielessbbn, mutta myds tar kemmin maariteltyjd a,gumentteja esiletaan. Huomautetaan, ett6 sii tolaisille ja erityrsesri crrflolaisldps;llp e:dinlieli on usein vain kotona kaytetty puhekieli, iota opetuksen avulla taytyy kehittae. T;llainen ope. tus takaa siirtolaislapsen didinkielen taidon jatkuvan kehityksen ja varmistaa, etta lapsi 5dilytd; lielell'5en yhteyden alkupe,aansa!ekd pe.heeseensd erti kolimddhansa Taka isin mu Lrttoa helpotetaan- Jos siirtolai. nen jaa pysyvdsti, Ruotsi saa tella tavoin lis;; d, vol..rsla kielilaitoa, jokd mlrutoin olisi huomattavan paljon kallilmmin saata vissa. Ensisijaisina perusteluina sille, ettd eri aineissa tapahtuva kouluopetus tulisi antaa aid ink ielellb, esitetban joitakin kaytannon syita l Siirtolaislapsen on helpompi kayttid hyvbkseen opetusta, kun se annetaan kielelli, jota he ymmbrtavat. Aidinkielelld annettu opetus luo paremmat edelly ty ksel (opeutua kouluympd'istbdn edrsty'r'rinen luo lu'vallisuulra jd antdd itseluottamlrsta. Hyvbksymiilla lapsen bidinkieli eriaksi koulukieleksi turvataan samalla sen asema uudessa ymperistossb. Aidinkielinen opetus lisre myds mahdol' lisuuks,a saada vanhemmat lahemm;ksi kou luymparistoa Mutta didinkielen tuominen opetukseen vaikullda myo5 ruotsalarsen d\erndan st'r. tolaisopetu ksessa. Tdrkeaa osaa, punnittaessa ruots n kielelld annettavaa opetusta ja kunkrn lapsen ai. dinkielelld tapahtuvaa opetusta, nayttelee luku- ja kirjoitustaidon alkeiden oppimisen huom ioonotlam inen. 2 Kyseenalaisempaa on jatkaa perusteluja vaitt;mdllii jyr kasrr, efib "edellyryksel oppia ruotsia ia muita vieraita kielia ovat suorassa riippuvuussuhteessa siirtolaislapsen kykyyn hallita omaa d id in k ie lteiin ". Tellainen alatus on helposti kasitettevisse, mutta epetietoisuutta on seuraavissasrorssa. Ydinkysymys on tietysri: milloin katsotaan siirtolaislapsen saavuttaneen niin "hyvan aidinkielen hallinnan", etta voidaan todella aloittaa aktiivinen opetus ruotsin kielelle? On siis mabriteltbvs jonkinlainen valmius, kynnys eivuosikursseina. Velivaihetta on kqvattu monella eri tavalla, tassd luokiteltuna A D. A puhuu, ette ainoastaan luku- ja kirjoitusla idon alkeided oppiminen aidinkielella on tarpeellista- Tama ei siis slrlje pois mah dollisuutta opettaa rinnakkain vierasta kielta suullisest i. B painottaa: "Lapsella teytyy olla paremmat nrahdollisuudet keh itt;d ensimmaista kieta;n, kotikieltaan. Vasta sen jalkeen tulee aloittaa aktiivinen opetus vieraan maan k ie le ll; ". C on oikeastaan B:n tarkempi maarittely. Siina korostetaan erityisesti rakenreellisia ja tyyliliisii eroia toisaalta spontaanin ia epavralli5en puhck,elen ja loisddltd normeihin sidotun Lirjor(etun l. ielen v;lrlld Vdsta sen i;lkeen kun lapsi hallitsee kirjakielen ardinkielellaan, voidaan ajatella opetuksen alorttam ista vieraalla kielell;. D puolestaan liittvy C:hen. Sirna koroste taan, etta lapsen aidinkielen taito, kirjakielen avulla tbytyy kehittya "rilttev.lle dlr5lrdkliold5olle, enne'1 ljin onn sluneesti om,rksutaan koulun uusi kieji. l\,1alli "ensin K'1, sirten K2, iolla talla hetkell6 nayttdd olevan voimakas kannatus r uotsalaisessa siir lold \f e\k,rstelussd ja po. lil kassd, n;yllaa olevdn epaselvdslr maar' telty ja perusteltu parissa tbrkeassa kohcjassa.

5 Ensinnikin, tuskin on voitu yksiselitteisesti m.;ritella, milloin voidaan olettaa lapsen saavuttaneen aidinkielen kehityksessa sen asteen, jolloin aktiivinen opetus uudella kielells voi alkaa. Lopultakin, eiko ole aivan yksinkertaisesti ajateltava myds sita seikkaa, etta siirtolaislapsi tosiasiallisesti eldd kaksikielistb olemassaoloa. Er6s tbrkea osa sitb maailmaa, jonka lapsi havaitsee ja rakentaa kielen avulla on kaksikielisyys. Vanhempien kieli, ijidinkieli ei voi antaa heille sitd yhtd ja ainoaa avainta tehan maailmaan. Kuinka vanhemmar voisivatkaan omalla kielelld;n nayttaa heille tietj ymp;roiv;en rlotsalais, lasten kulttulrriint selitiad, mita ruorsatars lapset leikkiv;t2 mista he puhuvat? pajsy r;han lasten maailmaan voi tapahtua arnoastaan ruotsala,slasten omalla kielelid. llman telb la.ioa si,tola;slal)s, o4 vaardssa joulud er torvottuun sosiaalisesti erlstyneeseen asemaan. Eikd p;invastoin olisi tarkeee, ei alnoastaan heille vaan myos ruotsalaisille lapsille, antaa luonnollihen kasitvs kaksjk ielisyydesta. Suon\alainen sosiologi ja psykologi Perlti Toukornaa julkaisi OloJstrdmissii 197 t.72 tekemiensa tlrtkimusten luloksei ja sai arkaan halya varoittamalla liian optimistisista \rrrlolaisten krelellisten lyryjerr drvrornners ta. Han vaitti mm. seuraavaa erabss;6. huh Toisaalta, perustelu "abstraktiotasosta " on epeselvd, varsinkin jos se kytketadn Piager'n keh itysteo riaan. Niiyttae silt6 kuin oletettaisiin abstrak t;sen ajattelun edellyttsv;n er i- tyistb ab5traktista k;elti. ltse asiassa voimme JLlonnoll;sesl; hyvrnkin suuressa m;ar;ssd suoritlaa ns- abstraktjstajaftelutyot; kdyt tembll; rajoirettua, jokapaivdistij sanavaras toa ia lauseiden perusrakenteita. Nykydikai, nen kielitiede ei myoska;n nae mitaan it- meist;; eroa "konkreettisen" ja "abstrakti sen" kielen viilill;. Lehinnii se on aste ero, sikiili etta kaikki kielenkbyrtd poh jimmiltaan perustuu erb;nlaiseen abstraktto. tikuuta 1972 Huvudstadsbladetille antamassaan haastattelussa: "Aikaisemmin on uskot, tu, etta lapset oppjvat nopeasti ruotsia, jos he ovat muuttaneet esikouluidssd rai ennen alakouluikai. Tosiasia on, ette he hankkivat vain erittiiin pintapuolisen arki- Lielen tdidon. He eivat ymmerrb sanoien syvemp;a merkitysta eivijtkii sanoia, jotka eivbt kuulu arkipaivaisimpiin ". ToukOmaan ajatukset ovat saaneet laa.iaa kannatusta ja niita on ahkerasti siteerattu ia rp{eroilu ruorsalaisissa tutkimuksissa siirtolaislasten kieli- ia koulutilanteesta. H6nen johtopebtoksensa on esitetty seuraavalla ta, valla mm. lnvandrarutredningen.sariassa: "Toukomaan mukaan voidaan olettaa, ette neljavuotiaana Ruotsiin muuttaneella koululaiselta menee 4-5 vuotta. ennen kuin han on aultavastr omaksunut sanojen siselldn merkityksen, kun taas oppilaalta, joka on muuttanut 10-vuotiaana menee vain pan vuotta. Jalkimmaisessd tapauksessa oppilaan aidinkielen taito on kehittynyt suhteellisen korkealle abstraktiotasolle, ennen kvin toisen kielen oppiminen alkaa" (SOU , s.242). Taman vuoksi on mielenkiintoista tarkastella mrllaisirn emprrrisrin tutktmuksiin n;md lausunnot perustuvat. Toukomaan tutkimukset perustuvatesteihin, jotka lyhyesti esitet6an TouKomaan raportissa (' Selonteossa ei kuitenkaan ole miti;n tarkempaa kuvausta testien muodosra, joten niist:i ei luonnolliseslikaan vorda tehd; selkoa mydsk6:in tass5. EsimerkkinS voin k!itenkin valita tarkastelun kohteeksi erein testin, joka on naytellyt hyv,n tarke6; osaa Toukomaan johtopedtoksissd ja erityisesti hdnen arvostelussaan sjirtolaj5laslen kielitilanteesta. Toukomaahan lausuu mm- erittain kategorisesti mielipiteense Olotstrdmin siirtolaislasten ruotsin kielen taidosta. Tata taitoa on rutkittu kayrtemdll:j testje,.ioka Toukomaan mukaan "mittaa kijsitteiden

6 sis5lldn ymmartemist;". Tamd testi on otettu Skandinaviska Testfdrlaget Ab:n iulkaisemasta testjsarjasta. Kyseesse on standdrdisortrr testi. Standardisoimrnen on suor,- tettu eri vuosikursseilta ol valla differentioimattomalla ruotsalaisella oppilasaineksella ja se on alunperin laadittu mittaamaan ruotsa laisen oppilaan koulukypsyytts. Tistd testisarjasta (WlTl-3) Toukomaa on valinnut eradn erityisen testityypin, jota kutsutaan nimelle "Meningar" (Lauseita). Tdmanlaatuinen testi kasittdd joukon yksit taiisia virkkeita, joista on jdtetty yksi sana pois, esimerkiksi: innan han ordet av hade han kdrt omkull. Tehtdvdnl on siis lis?itb puuttuva sana. Jokainen sarja kasithe 20 d 26 tamentapaista lausetta. Tulokset esitete;n tavalla, ioka tilastollisesti on varmasti oikein, mutta mika kuitenkrn vaikeuttaa arvostelud. Ei saada tiet;d, kuinka monta "oikeaa" eri luokilla olevat oppilaat ovat saaneet kustakin tehtava5ld. Sen sijadn esilelaan diagrammin avu lla minkd prosenttimbaren ruotsalaisen normaaliluokan oppilaista voidaan odottaa saavan parempia tuloksia kuin tes(attujen suomalaisten oppilaiden keskitaso. Tellaisten laskelmien pohialta Toukomaa muotoilee mm. seuraavanlaisia johtopdetelmia: "Ainakin Olofstromissd keskitason suomalainen oppila5, mita ruotsinkielen taitoon tulee, on samalla tasolla kuin alle 10 % heikommista ruotsalaisoppllaista." Selvasti ilmaistuna t.me tarkoittaa, ett. ruotsin.kielen testis' sa vastaavalla vuosikurssilla olevasta, ruotsalaasesta normaaliluokasta g0 % voidaan odottaa saavan parempia tuloksia kuin suomalaiset oppilaat keskimaerin. Tama on luonnollisesti vehemman m ielenkiintoinen tapa esittad tietoja. Sen, etta ruotsalai, set oppilaat ovat parempia ruotsin kielessd, ei piti;isi olla mikaen ihmetelt:ivii uutuus. lmielenkiintoisempaa olisi tietdd kuinka pallon parempra. Toukomaan vertailut perustuvat myds siihen olettamukseen. etta tatb sosiaalisesti aivan erityistd siirtolaislasten ryhmdd voidaan ilman muuta verrata d ifferentioimattomaan ruotsalaiseen keskitasoon. Jotta vertailu olisi tar kojt uksenmuka;sla, hanen on myos tdytynyt edellyrraa, etta jo kolmannen vr.rosikurssin suomalaisen siirtolaislapsen on taytynyt saavuttaa sama ruotsin kielen taito kuin vastaava ruotsalaislasten keskitaso. R uotsalaiset [ouluviranomaiset tosin ovat asettaneet pd6mddrdksi, ette siirtolaislapsen on sddvutettava ruotsjn lje,en opeluk5en avulla sama ruotsin kielen taito kurn ruot. salaislapsilla yleens;. TbmA ei luonnolli sestikaan tarkoita, ettd siirtolaislapset voi, sivat kaikilla, jopa ala-asteellakin saavurraa yhta hyviii tuloksia tbssd suhteessa kuin ruotsalaislapset. Vieraan kielen taidon oppi, minen t;yryy n.hda pitemmin aian kulu essa tapahtuvana kehityksene. Voidaan mycis kysyd, millaista kielitaitoa tame testi mittaa. Toukomaan oman kbsityksen mukaan kyseessa on "kasitteiden syvempi ymmartbminen". Mutta onko asia na in? Testi neytt66 rnittaavan seuraavaa: a) kykyb kielen runsauden avulla ilmaista lyhennetyn lauseen kokonaissiseltd. b) kykye kielen kieliopillisten sabntdjen ja sanavaraston avulla tdydentde lyhennet tyd lausetla kokonaismerkityksen mu ka isek si- Kohta a tarkoittaa, ette testi on eraenlainen luetun ymmertbmistesti, joka edellyttad tiettyjen sanojen ja ilmaisujen seke me6- rattyjen kieliopillisien rakenteiden runre musta. Kohta b edellyttae mm. ruorsatat, sen Iraseoloqian tunlemusla. Esjrnerkjksj, etta idiomaattinen ruotsin kielen ilmaisu on juuri innan han visste ordet av. Mikali on oppinut teman ilmaisun selvidb tehtavesta. Kdsitykseni mukaan tdll; on hyvin vahan tekemistd "sanojen syvemman mer, kityksen ymmart;misen" tai "abstraktisen aiattelukyvyn" ja muun vastaavanlajsen kanssa. 4

7 Raportista ei mydske;n saa tietei millaisia vastaukset olivat tai kuinka ne arvosteltiin. Voitaneen otaksua, etta ne korjattiin jonkin annetun mallin mukaan. Mutta mika arvosteltiin oikeaksi ja mike vaar6ksi? Kuinka arvosteltiin kirjoatusvirheet? Kuinka-arvosteltiin oikea sana, jossa oli vaard muoto, esimerkiksi sparka bollen tai sparka bollet, sen sijaan etti olisi sanot. tu sparka boll? Oltirnko tietoisia siit;, ette useassa tapauksessa erilaiset vastaukset ovat voineet olla mahdoll'sia7 Jo se, ett; testej; oli keytetty kahteen erilaiseen tarkoitukseen, olisi pitenyt tehda aiheelliseksi eri la isten arvostelumallien soveltamisen. En' simmaisesse tapauksessahan oli kyseessa testin kaytteminen ruotsa laislasten koulukypsyyden mittaamiseen, to isessa tapauksessa suomalaisten oppilaiden kielitaidon mit' taamlseen, Tdytyy myds alleviivata sita, ette Touko' maan arvostelu Olofstrdmin suomalaislasten ruotsin kielen taidosta perustuu ainoastaan tdhan testiin, jota nyt on ldhemmin tarkasteltu. Vakavin kritiikki, joka tutkimukseen voidaan kohdistaa, on tietenkin, ett6 niin pitkblle viedyt johtopabtdkset perus tuvat niin minimaaliseen aineistoon, joka lisdksi mittaa kielitaidon erestd varsin epa miiardisesti meariteltye aspektia. Tdmdn lisaksi tulee myos se, ette itse tehtavd rajoittui eraaseen kielelliseen yksityiskohtaan. Toukomaan olisi pitdnyt ottaa huomioon koko koulu ja opetuslilanne, jossa ndme Olofstrdmin suomalaiset lapset olivat juuri ndiden vuosien aikana. Olofstrdmiin oli tuolloin saapunut suomalaisten siirtolaisaalto, mihin er oltu va lmistuduttu eika varsinkaan koululaitoksen osalta. Uskon, ettd minulla on hyvat perusteet sanoa oma mielipiteeni oloista, koska juuri vuosina 197i-72 olin tehnyt useita opintomatkoja Olof strdmin kouluihin, Lundin opiskeliioiden kanssa. Puuttui kaikkea ' opetusv;lineita, pbtevia ruotsin kielen opettajia, opettajia, jotka osasivat suomea. Ylipednsa puuttui kokemus, kuinka lapsille 7-vuotiaastalkaen opetetaan ruotsin kielte vieraana kielend. Yritettiin selviytyd improvisoinneilla. Ala-asteen lapsille opetettiin ruotsia kayttaen kuvamateriaalia, joka itse asiassa oli tarkoitettu jonkin muun vieraan kielen opetuksessa kiiytettaveksi (detta iir ett paron/appple - detta dr tv5 piron/6pplen). Erds opettaja, joka ei osannut suomea, yritti pienen taskusanakirjan avulla tarkistaa kahden suomalaispojan suullista kdentbmista ruotsista suomeksi. Vaikeudetarkoituksenmukaisen opetuksen antamisessa lapsille ovat varmasti vaikuttaneet omalta osaltaan siihen. ette lapsille muodostuu heikko itseluottamus ja alhai, nen opiskelumotivaatio, mika mm. voidaan n;hda heiden todistuksistaan. Toukomaata voidaan kritisoida myos siitii, ette hdn ei ole tehnyt uusia tutkimuksia, ioissa otetaan huomioon mahdolliset siirtola islasten opetuksessa tapahtuneet parannukset, vaan hen yha edelleen ilman varauksia toistaa melko sekavassa opetustilanteessa tekemiensa tutkimusten tuloksia. On todisteita, jotka puhuvat sen puolesta, etta siirtolaislasten tulee saada opetusta -ja hyvin paljon opetusta iiidinkielellaan. [,4utta perustelut ovat viime aikoina tulleet yhd yksipuolisemmiksi ja liioitellummiksi. Tlimd koskee erityisesti yrityksie puolikielisyyden uhalla antaa ko tik ielenopetu k- selle maar;av; asema, kouluopetuksen avulla annetlavan ruotsin kielen kustannuksella. Yhteiskunnallisesti suuntautunut, sovellettu kielitiede tuntee joskus olevansa pulmallisessa tilanteessa. Toisaalta ei haluta - empiiristen tulosten tai muun asiaankuuluvan tiedon puuttumisen vuoksi - jarruttaa uudistuksia, joita syysta taa toisesta pideteen toivottavina. lvlutta toisaalta ei mydskdan pelkdstd hyvantahtoisuudesta, hyvan tarkoitusperen vuoksi, voida jatt;a kriittisesti rutkimatta niitd oletuksia ja tietoja, joihin vecotaan keytanndn sosiaalisten toimenpi-

8 teiden lukena. Tutkimuksen tdytyy tehda tydte vastuullisesti eika v;hiten silloin kuin tutkitaan yhteiskunnallisia kysymyksia. Tutkimuk5en avulla ei voida yksiselitteisesti ratkaista tai antaa vastausta kaikkiin n'rahdollisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Todellisuus on paljon monimutkaisempi. Onneksi on olemassa myds sellaisia yhteiskunnal' lisia kysymyksib, jotka vordaan ratkaista veliaikaisesti tai tilapbisesti, ilman tutkimuk sia kayttamalla lervetta jarkea ja kiiytan non kokemusta. Kokeilusta saadut hyvet tulokset ja eri o5apuolten voimakkaasti esille tuomat tor' veet voivat olla riitt;v; syy toteuttaa ainakin ko keilu luontoisesti laajassa mittakaavassa tapahtuva siirtolaislasten kotrkieliopetus. Pdetoksenteolla on kuitenkin oltava selvat perusleet. Riittam;ttomdstl perusteltuihin tutkimuksiin ei missaan tapauksessa voida vedotd 'atkdrsevana tekrjdna ldaldm tta;sten soisaalisten uudistusien puolesta. On tiedett;va missd kulkee kbytdnnossa tapahtuvan yhte;sj.unnallisen lyon jd \ri,t1 >e5li Iyo tdan tekevdn tieteen vblinen raja. Sen vuoksi on korkea aika virittad ialleen tieteellinen keskusrelu kuin ka parhaiten edistetaan R uotsissa asuvien siirtolaislasten funktionaalista kaksikielisyyttb. AIuksi murstuteltakoon, etta arna ei ole oltu sitii mielt;, ette malli "ensin K 1, sitten K 2" on ainoa oikea. Siteeraan Els Oksadla, iojld on Jadja laytdnnon la 1eo. reettinen kokemus kaksikielrsyydesta ja monikielisyydest;. Han kirjoittaa "Svenska minoriteterissa" (1966): lhannetilane on, etta siirtolaisista tulee kaks kielisia, etta he oppivat maan virallisen kielen, mutta sal lyttdvdl myds Tdmd vddli "rdrnkiplen ymmartamysta yhleiskunnan taholta, mutta myos aktiivisuutta ia omaa tahtoa srrrto laisilta itselt;;n. Paras tapa saavuttaa kaksi kie,isvys on tehda se niin aikaisjn kuin mahdollista antamalla lapsilleen mahdol lisuudel tulla kaksrkielisrksi pikkl,lapsi iassa. Nykyiiiin ei myciskiiin olla yksimietisesri varmoja, etta "ensin K l, sitten K 2" on paras menetelma saada aikaan aktivisesti ka ksikielinen lapsi. Tove Skutnabb-Kangas, kotikielenopetuksen lempimin pqolestapu, huja, on Hufvudstatsbladetissa tuonut ilmi mielipiteita;n siite. kuinka kaksikielisissii suomdlaisissa perheissd vanhemmat voivat tehd; lapsistaan ka ksikielisid mahdollisimman nuorina. Yhdin on, ette lapsen teytyv oppia kumpikin kieli eri puhetilanreissa, esim. suomen kieli ;idiltii ja ruotsin kieli isaltb. Hanen mielestaan tell; tavalla lapsi voj jopa samanaikaisesti oppia kolmatta kielta kolrlussa. Mila roa oppimispsykologrsesti on sillb, ette lapsi teman sijasra op, pii kotikielen vanhemmiltaan ja sisaruksil, lddn {ja lolilielenopctlajalta), mur a vieraan krelen koulussa (muilta opettajilta) ja leikk itovereilta? l\rlallin "ensin K 1, sirten K 2" puolestapuhujat esittbvat toisen nakdkohdan lapsen kyvyste opprd k;elrd ku n n'nkd m,rutoin ravallisesti kohtaa. Erityisesti ollaan huo lestuneita k;sitteellisest; sekaannuksesta ja ep6varmulrdesta kieliopissa, mik; on selrra' uksena lrelten \eko,tturn sp\lj toi5;rnrd. lvluilta tahoilta on kuitenkin Lrsein korostettu sila, etta lapsen kyky oppia kielta on laadullisest, erilainen kuin aiklrisen. Lapsi oppii eri tavalla. Aikuisen saatelykokonar. suus on laaiempi, monimutkaisempi ja tasmentyneempi, mika vaiklrttaa hanen vritvks insa oppia ulrsr kieli. Lapsella sita vastoin on suppeampi ja yksinkertaisempi saatelymekan ismi. Joka tapauksessa lapsen sanavarasto la sanontatapojen luntemus on huo mattavasti vbhaisempi. Senvuoksi lapsen on helpompi oppia v eras k eli aidin kielesta er rllaan olevana kokonaisuutena. Paaasia on, ettb lapsella on tilaisuus harjoi. lella uutta kielta mahdollisimman luonnol lisella tavalla. Lapsille parasta kie enopetus ta on srs sellainen opetus, joka liitlyy tavallisiin arkipeivan t lanteisiin. 6

9 Tiytyy myds olla selville siita. ett; kaksikielisen ki lenhallinta ilmenee harvoin analyysista, loka arvioi hbnen spontaania kommunikointikykyean ja ette kielitaito sen sijaan perustuu joihinkin maerettyihin erillisiin, muodollisiin nakdkohtiin, jolloin arviointiin vaikuttaa enemmdn tai vahemman eptiolennaiset sosiaaliset arvostukset. Jopa mallin "ensin K 1, sitten K 2" puolestapuhujat ovat luonnollisesti huomanneet, ettd lapsi oppii vierasta kielt6 vaivattomasti vaikkakin paljon tistd oppimis sta tapahtuu ilman jdrjestelmallisyyttr, koulun ja ope tuksen valvonnan ulkopuolella. On vielspi havaittu tellaisen oppimisen olevan hyvin tehokasta - lapsi puhuu vierasta kieltd sujuvasti k6yttaen hyvia ilmaisuja. Paljon vapaammin kuin 240 tunnin kielikurssin kdynyt siirtolaisisansd. Tai, lainatakseni siirtolaistut kimusta: "Muutamia vuosia Ruotsissa oltuaan lapsi on omaksunut spontaan in kielenk;ytcin, han lopa puhuu nopeasri ja spontaanrltl paikallista muretta." Kuitenkaan ei olla tyy tyvdrsia Osrtla;n epaillaan, lnolautuen tassa nimenomaan Toukomaan testiin)" ett; lapselt abstraktisella tasolla puuttuu sanavdrasro la etta hdn ei ymmdrrb sanojen si. salrda ja vivahteita". Toisaalta ollaan huolestuneita siita, etta kieli ei ole puhdasta: "Sekaryhmista, mika tarkoittaa eri kieli ryhmista koostuvaa lapsiioukkoa, on seurauksena kielten sekoitus." Srirroldisten kieliongelmat ovat ensisijassa sosiaalinen ja poliittinen ongelma, jota ei voida ratkaista sovinnaisilla kielipedagogisilla toimenpiteilla. lhmisib ei voida pelolclla kaksikielrsyyreen. Sen srladn on luotava sellaiset olosuhteet yhteiskunnassa, etta kdksrkrelrsyys kbsrtetddn posirriv;sena saavutuksena seki yksilcille etta koko yhteiskunnalle. Ratkaisevaa on millaiseksi Ruotsi muotoilee siirrolaispolitiikkansa ja millainen yhteiskunta naista edellytyksist; luodaan. Siirtolaismietinndsse Ruotsin siirtolaispolitiikan perustavoitteiksi on asetettu tasa-arvoisuus. valinnanvapaus ia mahdollisuus yhteistydhdn. Tema tarkoiftaa, erte pohjimmiltaan ollaan valmiita luomaan sellainen Ruotsi, joka muodostuu eri kansanryhmistd, jotka pitavat itsea5n ennen kaikkea ruotsalaisina, mutta joilla kuitenkin on oma kieli ia muita oman kulttuurinsa erityispiirteite. TAlle tavalla luodaan yhteiskunta, joka samalla kertaa on seke pluralis, tinen etta integroitunut. Ruotsia puhuvat eroaisivat vain mddrdllisesti muisia rvhmista. T6ss6 suhteessa hahmottuvat aivan uudenlaisen Ruotsin diiriviivat. T.llaisen kehityksen edut olisivat aivan ilmeiset: Ensinndkin, eiko se auttaisi ruotsalaisia suurempaan avoimmuuteen ja ymmairtamykseen suhteutumisessa erilaisuuteen ja mahdollisuuden irrottautua tapoihin kangistuneestajattelutavasta. Toiseksi, eiko Ruotsi siten hankkisi ja varmislaisi erilaisten kielten taidon, joka kansantaloudellisestikin ajatellen olisi arvokasta. Kolmenneksi, eikd kulnuririen moninaisuus olisi sinansa voima: erilaisten kulttuurien "pool" on - lainatakseni amerikkalaisen kaksik ielisyyden tutkijan Joshua Fishinanin ajatusta yhta arvokas ja yhteiskuntaa vitalisoiva kuin rikas geneettinen variaatio. TAmii on ihannekuva. On ehk; mielenkiintoista yrittiili tarkastella lahemmin millaiset ovat siirtola is mietin ndn periaatteiden seuraukset ja mahdollisuudet toteuttaa ne. Juuri nyt erddt tekijdt vaikeuttavat pid. mtiardn' pluralistisen ja integroituneen' yhteiskunnan saavuttamista. Suuri osa siirtolaisista ei ole saanut ammattikoulutusta, heille on huono kielitaito ja ylipdansa he opiskelevat vah:in. Niimi tekijat ja myds tydmarkk ina mekan ismit aiheuttavat sen, ettii he paatyvdt ammatteihin, joissa on alhainen sosiaalinen arvostus, vaikkakaan ne eiv:it aina ole erityisen huonosti palkattuja. Noin 56 % suomalaisis-

10 ta siirtolaisista on keynyt vain kansakoulun, noin 75 o/o ei ole saanut a mmattikou lutusta ja 9O % heiste kuuluu tydleisvaestddn. Tdmd merkitsee sosiaalisen eristymisen riskia, josta heiddn on vaikea p;asta ulos puutteellisen kielitajdon ja heikon itseluottamuksen vuoksi. Samanaikaisesti he kadottavat yhteyden alkuperdiinsli. lvluutos ei merkirse ainoastaan, etta heiden on yri- Ietlbvb sopeutua uusiin olosuhteisiin vaan tt:i h iddn on enemm6n tai veh mmbn tietoisesti h5vitt;ve osa alkuperliisest; identiteeristeen. Uudessa ympbristdssd esimer. kiksi ei ole miteiin kaytt6s suurelle osalle site sana' ja sanontatapavarastoa, jota tarvittiin kuvaamaan alkuperiist5 kotiymperistde ja sen arkieldmid. On myds olemassa riskejd, etti siirtolaisten uusi ymperistd on aivan liian vehan erilaistunutta siirtolaisryhmien tydn homogeenisuudesta johtuen; valtava enemmistd tekee yksitoikkoista ruumiillista tydt; tehtaissa, ja sosiaalisen eristaytymisen vuoksi; pyrkimys erillisiin asuntoalueisiin ja muuta vastaavaa. Tdllaisten rvhmren sis.lld syntyy helposti saman. laisuutta kokemusten ja arvostusten ollessa kyseessa, mika puolestaan aiheuttaa eraan laista kielen ja kulttuurin yksipuolistumista. Kotikielen opetuksen toteuttaminen voidaan nehda eraani ulospdasytieni testii tilanteesta. lvutta se ei yksist;iin ole riittivs. Valinnan vapaushan tarkoittaa, etra kielellisten vahemmistdjen jisenilld on mahdoilisuus itse valita, mjsse miidrin he haluaval sailyttiiai alkupereiseen kulttuuriinsa ja kieleensd liittyviin identiteettinsa ja miss; mearin he haluavat luoda identiteettinsa su lautumalla ruotsalaiseen kulttuuriin. Jotta tdma valinnanvapaus olisi todellista, tsytyy yhteiskunnan kyeta takamaan, etta mycis yksikieliset, eri didinkielta puhuvat kansalaiset saavat riittavasti yhteiskunnan palveluja omalla kielellden. T;mii puolestaan edellytt6a erityisen Ruotsin kaksikielisyyslainseedanndn syntya, joka kesitteii koulun lisdksi joukon muita laitoksia. I Taytyy myds olla selvilla siit6, etta laajennetun kotik ielenopetuksen toteuttaminen ei ole riittbve vaan vaatii tuekseen muita toimenpiteite. Jos valinnanvapausperiaattetta ei toteuteta taysin johdonmukaisesti, on olemassa vaara, etta siirtolaiset joutuvat kuitenkin sosiaalisesti ja taloudellisesti syrj;ytettyyn asemaan. Tavoitteen saavuttam;nen edellyttdd, ett; myds ruotsalaiset ilse tuntevat paremmin siirtolaisten vaikutuksen yhteiskunnassa ia ymmarravat paremmin heid.n kielensd ja kulttuurnsa enlaisuuna R uotsalaisten tietdm;ttdmyys tdss: suhte s. sa saa joskus pelottavia ja levottomuutta herettavie ilmenemismuotoja. Tessd tilanteessa on etsittev; keinor, ioilla erityisid Buotsin siirtolaiskulltuureja ia -identiteettejd kehitetijan. l\,4utta siirtolaiskielet on voitu menettaa io toisessa sukupolvessa. ellei niitd koeta ilmaisuna jostain erityisesta. Tbytyy saada tuntea, etta myds uudessa maassa kotlkielellii on k:jyttoa, etta suomesta, serbokroatiasta, turkista, kreikasta jne, on hyotya ja iloa. Sellainen siirtolaisryhmd ku in suomalaiset Ruotsissa eivat voi siilyttda suomalaista identiteettieen koskemattomana. Uusiin olosuhteisiin mukautuminen aiheuttaaitoien kansallisten esikuvien hajoamisen. Eivetka tilanteessa auta jatkuvastikaan kotimaasta tulevat vaikutteet. Olosuhteet ovat niin erilaiset. Toisaalta suomalaisuus Ruotsissa ei saa olla pelkastdan ruotsalaisten olosuhteiden keantamiste suomeksi. Ruotstn suomr taytyy tulla ilmaisuksi jostain erityisesta Ruotsin-5uomalaisesta identrteelrsla, samoin kuin suomen ruotsi on ilmaisu omasta kulttuurista ja omista perinteista, mika prtkalld aikavdlrlib on estdnyt \uldutunrista suomalaiseen enemmistddn. Ruotsin. suomalaisten kulttuurieliimed kehittemelle. tukemalla yhdistystoimintaa, kirjallista toi mintaa, teatteria, sanomalehtid, radiota ja TV:td jne., voidaan luoda mielekds perusta

11 suomen kielen kiiytcille Ruotsissa. Tame merkitsee, etta yritetean eri tavoin kohottaa siirtolaiskielten sosiaalisessa mielessa saamaa arvostusta. On osoitettu, ett; monet siirto' laiset mm. suomalaiset arastelevat puhua omalla kielelldan ulkopuolisten kuullen. Tiissii kohdin jiilleen suomen kielella tapahtuvalla kou luopetu ksella on t;rked tehtdve. Kuinka ruotsin kieli ja eri siirtolaiskielet tulevat vaikuttamaan toisiinsa? Todennakdisesti kuulemme tulevaisuudessa yha useammin ruotsia lausuttavan vieraalla korostuksella, samanaikaisesti kun ruotsin kieli puolestaan vaikuttaa eri siirtolaiskieliin. Jo nyt on nakyvissa merkkejd er;;nlaisen Ruotsin-suomen synnyst.. Kielelle tyypillisia ovat lainat, mukaanluettuina k;dnndslainat ruotsin kielesle ' ldhinne ruotsin kielelle luonteenomaisten kasitteiden ilmarsurna. Luonteenomaista mycjs eradnlainen lauseopillinen mukautuminen ruotsin kielen mukaisekri, erityisesti siten. etta ereet lause-,rakenteet, jotka lahinni liittyvet ruotsin kielen syntaksiin, esiintyvat yh:r useammin. Mutta kuten Osmo Hormia on huomauttanut, on mycis olemassa merkkeja erityisestb murrevarityksesta. lt;- ja pohjois- Suomesta keski- ja etela-suomen teollisuusseuduille muuttaneilla kielen murteellisuus ymp.riston vaikutuksesta tasoittuu. Joka tapauksessa, tallaista ei sitavastoin tapahdu ainakaan niin nopeasti ja selvdsti niilla, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin. Koko kysymys murteen ja kirjakielen valisestd suhteesta on hyvin ristiriitainen. Keskusteluissa ei tulisi yksinomaan ajatella sellaisia nakdkohtia, jotka liittyv5t kielen huoltoon ja siientoihin vaan kieltb yhteenkuuluvuuden ja identiteetin ilmaisuna. Tissd tapauksessa on mahdollisuus, etta spontaanisti tapah' tuu erilliskehityste, joka pidemmelle teh' taimelle tukee toivottua ruotsinsuomalaista identiteettia. Edelld olevassa on jo mainittu ioitakin niistb toimenpiteistd, jotka ovat edellytykse' nd erityisen R uotsin -suomalaisen identiteetin synnylle ja siten myds ruotsin-suomalaisen kaksikielisyyden varmistamiselle Ruotstssa I 1. Ruotsissa asuva suomalaissiirtolaisten ryhman laaiemman erilaistumisen aikaansaaminen - yhteikunnallisesti samoin kuin koulutus- ja ammattikysymyksissa; 2. E rityisen ruotsinsuomalaisen, ruotsinsuomalaisten vahemmistojen tarpeet, edut ja edellytykset h uom ioonottaviin ruotsinsuomalaisiin kulttuurijliriestdihin ja -laitok. siin perustuvan kulttuurin kehitteminen. 3. Yhteyksien lisii?iminen ruotsalaiseen yhteiskuntaan, jotta siirtolaiset paesevat ulos sosiaalisesta eristyksestd. jotta saadaan heiddt ja heidan jalkeleisensa tuntemaan itsensa tasavertaisiksi kansalaisiksi uudes$ maassa. Tdllaisiin pyrkimyksiin sissltyisiver luonnollisesti myds muut Ruotsin siirtolaisryhmat. Kysymyksesse on hyvin laajalle ulottuva yhteiskunnallinen tyd. N4ite voi klelentutkimus tehd;? Siirtolaiskysymys on jo nyt osaltaan vaikuttanut voimakkaasti ruotsalaisen kielitieteen suuntautumiseen sovellettua kielitiedetta, erityisesti kontrasriivista kielioppia ja kieli. pedagogjaa kohti. Mutta huolimatta monista lupaavista ja antoisista aloituksista i;e viels paljon tekemista - luotettavien teslim itta usmenete lmien ia testivdlineiden kehittaminen, yksityiskohtaisten kontrastiivisten kuvausten laatiminen ruotsin kieleste ja muista siirtolaiskieliste. hyddyllisten ja helppokeyttdisten sanakirjojen valmistaminen, opetusmenetelmien laatiminen, ehk:i erityisesti aikuisopetukselle, opettajaopetuksen muotoileminen. Name ovat tbrkeimmiit alueet. joilla kielenrutkimus voi apuaan siirtolaisten kielivaikeuksiin. Rakentava tyd tdytyy keskitt5e n;ille alueille.

12 ProI. Bengt Loman, Abo Akademi IMMIGRANTS AND LANGUAGE; SUMMARY The mgririon of worle's belheen Lo-nlrres in W stern Europe has c.rused many new problems, especially for countries which like Su/eden have been of a predomjnanlly monol,ngual and moro cultural character. Pariicular cons deration has be n paid to the schooling and the educat onal condr(ro.9 o. (he rri.nrg dnls chr,dren. for ;n<(dhre thfrr ldrg-dge developrrenr. Wh,.h ldngudge i. most rmportant to rhem ' lheir morher to^gue or the naronal language of their new countryt How can the leaching of both languages besr be Integrated in lhe currrcqla) Nowadays there seems to be a genera agree menr rn Sweden on rhe ma,n goa s lhe immi g.dn s.hiloren should hdve.n opoorrunirv lo be laughr Swedish effecrively bur also to preserve and develop their abrlrly lo use lherr molher tongue Recen( y it hds, however, been clarm d, particularly by pedagogues, that a chrld can learn a ne!^/ iang!age successfully only uihen rt has acquired J suff cient mastery of ils own f rst language, the mother tongue. Consoquently, it has been dem.rnded that the teaching of Swedish should be postponed until higher levets in the jnleresl of a healthy jdnguage devejopment oj the children. In the art cle rhe arqumenrs tor this ideotogy have be n crrrc ly scruttnized lt is clatmeo rnar the discussion so far has lacked a sound basis of relevanr empilcal dar.r Finally, the immigranls' whoe situation is discussed n rhe light ot rhe pol trcally accepted pnncip es of equality, tteedom ol choice, and coope lon' for the immlgrants ln Swedsh sociery. These princrples presume a pluralisi c socielv, borh erhnicatty and lrnguistrcally. Thrs necessrtates rhai rhe immigranr minorities are given far qrealer opportunities than lhose rh3l I has been possibte to cfeale until now in Swedish sociely. The preservairon of the mother tongue rs oniy one imporrant detail In thrs mdjor lrnmework 10

13 Peija llpola Vt. apul. prof. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta Siirtolaisten englannin kielen opetus ja suomalaisten lasten koulumenestys Australiassa Vt. apul. prof. Peija llpola on kevetkaudella 1977 Austratiassa tutkinut siirtolaisten englannin opetuksen muotoja ja menetelmiii ja suomalaisten siirtolaisten lasten koulumenestyste seke kielitaidon yhteytti siihen. 1. AUSTRALIAN SIIRTOLAISTEN ENGLANNIN KIELEN OPETUS 1,1. Australian suomalaisten kielitaito ja!en larve Australian suomalaiset ovat valtaosaltaan yritteliesta, ahkeraa ja ammattitaitoista vdkea. Heidlin kansallisuuttaan ja tydpanostaan arvostetaan. HeidSn englannin ki len taitonsa sen sijaan jatt;a varsin run5aasti toivomisen varaa- Harvat suomalaiset aikuiset, kauankin maassa asuneet, puhuvat kielte sujuvasti, ja monet tarvit sevat lulkkia vuodesta toiseen. Usein tulkin rehtivia hoitaa joku omista kouluikaisistd tai sit.kin nuoremmista lapsista tai kielitaidoltaan vahvempi suomalainen, jolla saattaa olla runsaasti autettavia. Valtion tahol. ta on myds jerjestetty siirtolajsille ilmaista tu lk k rpa lvelua. Espaniaa didinkielenddn puhuvat, usein Eteld Amerikasta saapuneet siirtolaiset muodostavat suurimman s itd tarvitsevan ryhman- Toisella srjalla ovat suoma la tset. Yleens?i suomalainen siirtolainen vaivautuu, kun hanelt; ryhtyy kyselemidn kielikursseille osallistumisesta. Hdn on tavallisimmin jossakin vaiheessa osallistunut jollekin kurssille mutta jattenyt sen kesken. Kurssi on kylldkin ollut henen mielestain hyve ja hy6dyllinen, mutta kun hain on saavuttanut ty6n kannalta kaikkein viilttiimiittdmimman kielitaidon. hdn on tyytynyt siihen. Tosin hiin mydhemmin kaipaa taitoa pystye todella kommunikoimaan muiden kuin suomalaisten kanssa ja hallitsemaan englantia kirjallisesti esim, sen verran. ette pystyisi kirioittamaan kirjeen. Haastattelemistani suomalaisista miehistii enin osa mainitsi ensimmaisenii kielenopiskelun keskeytt;imisen syyn6 laiskuuden ja toisena vuoroty6n mukanaan tuomat hankaluudet. Naispuolisilla suomalaisilla tuntui tarkeimpana syynd kurssin keskeyttdmiseen tai 5ille osa llistumattomuteen l1

14 olevan arkuus ja ujous. Opiskeltava kieli on vaikeata, ja virheitten tekeminen pelottaa. lmonilla oli tai oli ollut tydesteitai tai kotona hoidettavia pieni6 lapsia (Nykyisin pyriteen lastenhoitokin jarjestemedn aidin kurssituntien ajaksi. Tahen tarkoitukseen on perustettu lastenhoitokeskuksia.) Kurssille osallistumista ja kielen oppimista niiylti huomattavasti helpottavan jo ennen maahan muuttoa saavutettu vahainenkin englannin tai jonkin muun vieraan kielen ratro. Kukaan haastattelemistani suomalaisista tai muihin kansallisuuksiin kuuluvista siirtolaisista ei moittinut kielikurssien laatua, opet' tajia, menetelmia tai materiaalia Tosin eridt kaikkein vaativimman kurssin (lntensive Course) keyneet pitiv6t sen ohjelmaa liian tiiviin6. Saman mielipiteen ilmaisi liittovaltion Canberrassa sijaitsevan opetusm in isterion korkea virkamies Sain hiineltd suullisen ja kiriallisen selostuksen maan siirtolaisten englannin opetusta kos' kevista jerjestelyista ia t:irkeeksi tiedonlahteekseni kyseisen ministeriijn julkaisun English a New Language. Volume 14, '1976. No. 3, December Haastattelujeni perusteella tulin siihen tulokseen. ette siirtolaiset itse antavat tayden tunnustuksen Australian monipuolisille yrityksille opettaa heille englantia. Neqatiivista kritiikkia esittivet ne, jotka itse opettavat tai ovat opetuksesta hallinnollisesti vastuussa. "lvlrkb meissa on vi' kana. kun siirtolaisel eivet tule kursseille tai j;ttiivat ne kesken?" Siirtolaisten ongelmien ymmartiimisessi on menty varsln pitkdlle, ja omaan toimintaan kohdistettu kritiikki panee jatkuvasti tarkistamaan ja hiomaan opetusohielmia, materiaalia ja me' netelmia. Vastuun kantajat ovat yksimielisid siiti, ettei siirtolaisten hyveksi ole teh' ty tarpeeksi. Tarvitaan lisdi varoja aloitet' tujen toim inta muotojen yllapitemiseksi, laa' jentamiseksi ja parantamiseksi. Hallituksen sdestdohjelma ei kay yksln toiveiden toteutuksen kanssa. 12 1,2. Kielikurssien varhaisvaiheet Australiassa on tapahtunut yleinen mielipiteiden avartuminen ja muunkin kuin oman kulttuurin hyveksyntd. Ymmerretean, ette siirtolaisten kulttuurit ja kielet rikastuttavat maan omaa kulttuuria. Ne ovat arvokas lisii. joka on hyva seilytt:li, samalla kun autetaan siirtolaisla sopeutumaan maan oloihin ja kieleen. Sama ndkemys on nykyisin havaittavissa Yhdysvalloissa, joka oli aiemmin ensisijaisesti lukuisten kansallisuuksien sulatusuuni. Vehemmistokansallisuuksien arvostaminen on edistynyt Australiassa elintason ja sivistystason kohoamisen my6te. Valtiovalta alkoi kiinnittee huomiota siirtolaisten englannin kielen opetukseen jo 1940-luvun puolivelissii. Samoihln aikoi' hin siirtolaisministeri Arthur Calwell pyrki kasvattamaan australialaisten asenteita siirtolaisia kohtaan torjuvuudesta hyvdksynt;en. Kun siirtolaisia alkoi tulla monesta eri kansa llisuudesta, heiden didinkielensd kavttbminen opetuksen aplrvblineend ei ollut aina mahdollista. Erilaisen kieli- ja kansallisuustausran lis6ksi ongelmiaiheuttivat ja aiheuttavat edelleenkin siirtolaisten vaihteleva ike, lahjakkuus ja aikaisempi koulutus. Oli kehitettbvi uusi jerjestelma englannin opettamiseksi tuhansille siirtolai' sille, joiden lahtdkohta oli erilainen, silla valmisra kdyltokelpo rsta jbrjesretmaa ei ollut. Liittohallituksen opetusosaston padllikkd teki vuonna 1946 esityksen englannin opettamiseksi niille siirtolaisille. jotka eivet puhuneet sita didinkielenban. Tdman suun nitelman mukaan englantia opetettaisiin neljess. eri vaiheessa:'1. maassa, josta l5hdettiin, 2. laivamatkalla Australiaan, 3. heti Australiaan saapumisen jslkeen, 4. Austra liaan sijoittumisen jslkeen. Vaikka ohjelmaa kehitettiin taman esityksen mukaisesti, sen eri vaiheita ei otettu keytdntdon esitetyssa jijrjestyksessa. vaan jerjestyksessa 3,2. 1 ja 4.

15 Suunnitelmaa opettaa englantia heti maahan saapumisen jdlkeen alettiin toteuttaa varsin monelle suomalaisellekin tutulla Bonegillan siirtolaisleirillii Kyseisen vuoden Ioppuun mennessb 800 henkildd oli saanut kuukauden ajan englannin kielen opetusta. O pet usmateriaa li oli nopeasti valmistettua. ja o petusmenetel m;na keytettiin suoraa menetelmae. Jos opettajalla oppilailla oli yhreinen kieli, sit; kayrettiin opetuksen apuna. Opettajina toimi yksityisten ja valtion koulujen opertajia. Eonegillan 30 luokkaa saivat opetusta nelja tuntia peivdsse. Ensimmdinen tunti kiiytettiin kielen opettamiseen, toinen sen ohjattuun kayttamiseen, kolmas Australian eldmdan perehdyttiimiseen, ja nelj6s oli 'visuaa lista opetusta'. TamSn opetuksen uskottiin antavan siirtolaiselle riitteven sana. varaston. jotta han voisi selviytyd tavallisimmista jokapbiveisen elaman tilanreista. Vastaanottokeskusten ja si irtolaisleirien lukum.bra lisedntyi nopeasti, ia etiiisillekin seuduille pyrittiin iirjestdmdan kjelenopetusta. Vuonna '1948 ilmestyi ensimmainen painos jatkuvasti kehittyviia tekstikirjaa English for Newcomers to Australia. Merimatkalla ryhdyrtiin antamaan siir' tolaisille englannin opetusta toukokuussa Tehtivi oli eri jbriestdjen ja komiteoiden huolena, ja vslillli opetus oli keskeytyksess;kin. Vuodesta 1955 ldhtien liittohallitus on nimittanyt omat tehtaveste vastuussa olevat virkamiehensa. Nykyisin siirtolaiset saapuvat lentoteitse, jolloin markustaminen on nopeaa, eik5 englannin opetusta matkan aikana anneta. Ainoa nykyisin siirtolaisia kuliettava laava on 'Australese'. Slirtolaisiksi aikoville on ennen matkelle ldhtdd annettu opelusta useissa Euroopan maissa vuodesta 1949 lehtien, ja, t6ll; hetkellii tutkitaan mahdollisuutta jarjestba tete opetusta myos Euroopan ulkopuolella. Opetust australialaisessa yhteisdssd sen jelkeen, kun siirtolainen on saanut tydpaikan, on pidetty tdrkeand. Siirtolaisen piteisi opiskella kielte jatkuvasri jd systemaattisesti taitavan opettajan johdolla saavuttaakseen kielen hallinnan- Vanhimpia tah.n tarkoitukseen suunnitelruja ja iarjestettuja kurss ja ovat iltakurssit (evening continuation classes) seke radio- ja kirjekurssit, jotka ovat edelleenkin suosittuja monien muiden kurssimuotojen ohella. lltakurssit kdynnistyivet vuonna I948. Suunnitelman mukaan siirtolaisilla oli tilaisuus jatkaa siirtolaisleirilld aloittamaansa kielenopiskelua ldhelle tydpaikkaansa sill; edellytykselle, etta halukkaita oli vijhintd.n kuusi ja ettd sopiva opettaja oli kaytettdvissd. Valtion koulujen opetrajat anlo;- vat iltaopetusta enint;;n nelja tuntia viikossa. Hallitus maksoi heiden palkkansa lltakurssiopetustoiminta laajeni nopeasti. Aloitusvuoden (1948) loppuun mennesse oli toiminnassa noin 150 iltakurssiluokkaa, joissa opelusta sai siirtolaista. Lokakuun lopussa 1975 luokkien lukum!5. rd oli 974. ja niissa osallistui aktiivisesti opetukseen ldhes siirtolaista. Tavallisesti opetusta annetaan kahtena rrrana viikossa kahden tunnin ajan. Englannin kielen opetuksen ohella tunneilla annelaan tietoa Australian el6miste. Radio- ia kiriekurssit alkoivat ' 949. Seuraavasta vuodesta lehtien radrossa on pidetty jdrjestelrndllisesti englannin alkeiskurssi yksinomaan englantia opetuskielen:i kayttaen. Oppimateriaali on huolellisesti porrastettua ia hyodylliseksj osoittautunut, ta. Samoin on kirjekurssin, joka sai kiitosta haastattelem ilta n i sen k6yneilta suomalaisil- Nykyinen kirjekurssi Learning English otettiin kbyrrddn Se on radio. ja kirjekurssin yhdistelms. Radiotunnit liihete, tadn kolmentasoisina kuutena aamuna vii. kossa. Oppilas kuulee omalla tasollaan kaksi oppituntia viikossa, ja han vor suo- I

16 rittaa ja palauttaa tehtbvdnse radiotunti' ohjelmien mukaisesti. Tell6in hanen on mahdollista keyda kurssinsa loppuun vuodessa. Kuitenkin useimmat opjskelijat osal listuvat kurssiin vain klrjeellisesti. Heidan auttamisekseen kaikki 100 radiotuntia ovat saatavilla levytettyini nimellishintaan Kielenopetuksen uudet muodot Viimeisten kymmenen vuoden aikana aikuisten siirtola isten englannin opetuksessa on tapahtunut uutta kehityst; vastaamaan syntyneita tarpeita. H uomattavimpia uusista opetusmuodoista ovat erilaiset kokopeivekurssit- Viime vuosikymmenen lopr.rlla Tiekkos' lovakiasta pakolaisina saapuneille yliopiston opiskelijoille jarjestettiin ensimmdiset koko' p;ivakurssit. Onnistuneen kokeilun jelkeen kurssitoimintaa laajennettiin. Henkisen alan tydntekijdille tai koulutukseltaan site lehelle oleville henkil<iille jarjestetaan nykyisin kahdeksan viik koa kestbvia intensiivisid kurssel? (intensive courses), Vuonna 1973 otettiin keyttcjdn kokopeiv;iset kymmenen viikkoa kest;v;t pikakutssit (accelerated courses) sellaisille siirtolaisrlle, ioille intens. siiviset kurssit ovat liian vaativat mutta jotka pysyvdt kuitenkin hydtyma;n keskitetystd kokopeiveopetuksesta. Kokopbivii, opiskelijat saavat kurssin ajalta rahallista avustusta omien ja perheensd elinkustannusten kattamiseksi. Kurssien jerjest;jj6t ja pitdiat kritisoivat sita seikkaa, ert; tydtt6myysavustus on nykyisin hieman korkeampi kuin kurssilaislen saama avuslus. Kurssilaiset itse eivdt haastarteluissa tahan seikkaan puuttuneet. Niin suomalaiset kuin muitakin kansallisuuksia edustavat siirtolai- Erikoiskoulutuksen saanur [4rs Euck]ey opeltamassa oppikou u ki sia si rtola slapsi,r Te opea P.rk High Schoolin leheisyydess; olevassa rakennuksessa Canberrassa Laps l siirtyvat normaalrin koullropelukseen, kun heid,n kielitaitonsa on riittevan vahva. 14

17 set pitivat pikakursseja hyvina ja tarpeitaan vastaavina. He uskoivat tyomahdollisuu k- siensa pdranevan kasvavan kielitaidon mydta. Nirlle siirtolaisille, jotka haluavat pysye ty6ssa englantia opiskellessaan, jbrjestetaen 14'24 viikkoa keste\lie osapdiveisie pikakurs$ /a. Opetusta annetaan aamulla, ilta' pdiv6lls tai illalla viitena paiviind viikossa. Nama kurssit sopivat erityisen hyvin esim. vuorotydldisille ja kotirouville oli 484 osapbiveiste pikakurssia, joihin osallistui opiskelijaa. Muita erityistarpeita vastaamaan on jirrjestetty opetusta perheryhmille ja koti' rouville. Joillakin ndiste kursseista kbyte' tdan alkuvaiheessa kaksikielist; menetelme6. Seurasin Adelaiden suomalaisten siirtolaisten luterilaisen kirkon tiloissa suomalaisille koti' rouville jarjestettya kaksikielistii englannin opetusta. Niime vajaat kymmenen Australiassa eripituisen ajan (2-18 vuotta) asunut. ta rouvaa ilmaisivatyytyveisyytensa siihen, etta opetuksen kuluessa heille voitiin selittiii vaikeat kohdat omalla eidinkielelliin. Teo isu ud en pa I vel u k sessa tyoskenteleville siirtolaisille on kehitetty kuuden vii' kon erityiskurssi, joka on ollut toiminnas' sa kesdkuusta 1973 lahtien. Peruskurssia voidaan mukaella erityisille teollisuuden aloille sopivaksi. Sen ohella, ettd kurssilla opetetaan kielen perusasioita, ohjelma on suunniteltu sellaiseksi, ettd siin6 perehdytiien tydv m p:iristdcin: tydturvallisuuteen, so' siaalihuoltoon, henkilcikunnan keskinbisiin suhteisiin ine. Naite kursseja pidet..n yleensa ty6nantajan aialla, ia niille anne' taan opetusta 36 tuntia, tavallisesti kaksi tuntia kolme ke taa viikossa kuuden viikon ajan. Teollisuuskursseja ei oletettavasti ole tarpeeksr. Esim. Brisbanessa oli kdynnisse yksi ainoa kurssi, joka pidettiin Holdenin autotehtaalla. Kevin site seuraamassa. Kaksoistunnin ensimmainen puolisko oli tyonantajan ajalla ja kustannuksella annettua opetusra, jilkimmeinen valtion kuslantamaa- Oppilaat olivat Euroopan eri maista kotoisin olevia keski-ikaisi. miehie. joista monet opettelivat nyt englannin alkeita asuttuaan Australiassa pitk;en. Eriis oli koulutukseltaan insindori, muuttanut maahan monta vuotta sitten ja tyoskenteli liukuhihnan aaressa puuttuvan kielitaidon vuoksi. HAnen kohtalonsa on varsin tavallinen Austraiiassa siirtolaisten englannin opettajien ja opetuksen jerjestejien kertomuksen mukaan. On ollut pyrkimyste siihen, etta ereiden ammattialoien edustajille j;rjestetadn omia kielikursseja tai tavallinen kokopiiivakurssi eriytet?iiin loppuvaiheessaan eri ammattialojen tarpeita vastaavaksi. Opettajille, ldakdreille. insinooreille ia toimitusjohtajille opetetaan alan englanninkielisen terminologian liseksi Australiassa vallitsevia jirjestelmie ja menettelytapoja. Useat yhteiskunnalliset ia kulttuurijiiriestdt (Good Neighbour Councils, British Council, English Speaking Union, Alliance Francaise ja kansallisseurat) jarjestaviit nykyisin kuqseja ia keskusteluiltoja siittolaisille. Niissa illoissa esim. australialainen arkkitehti voi keskustella siirtolaisarkkitehdin kanssa. Moni siirtolainen on saanut. tat; tieta tydpaikankin. Vapaaehtoisten kulttuurijdrjestdjen tyon kerrottiin tuottaneen erityisen hyvie tuloksia [Ielbournessa. Vapaaehtoiseen auttamiseen perustuu myds kotiopettajajdrjesfeln A (Home Tutor Scheme), joka aloitettiin virallisesti huhtikuussa Suunnitelma on laadittu ja otettu kayttddn Britanniassa ja sovellettu Australian tarpeisiin. Sen mukainen opetus on olennaisesti sosiologinen harjoitus, ja sen tarkoituksena on saattaa kotiopettajat kosketuksiin sellaisten siirtolaisnaisten kanssa. joiden on alussa vaikea mennd muodolliselle kurssille. Useita yhteiskunnallisia jerjestdja on mukana t6sse toiminnassa. Kotiopettajajdrjestelmasse noudateraan usein yhden suhde yhteen -pe(aatetta. Lahes kaikkl paristatuhannesta kirjoihin merkityst; kotiopettajasta ovat saat-_

18 neet opastusta tehtavaensd, mutta varsa' naisesti koulutettuja opettajia he eivet ole. Heiddn tydns6 on tdysin palkatonra. Kotiopettajien autettavina ei ole ainoastaan kotirouvia. Seurasin Brisbanessa kotiopettajana toimivan nuoren rouvan tyciskentelyii Australiassa 18 vuotta asuneen elakkeellii olevan suomalaisen pariskunnan kotona. Karsivellisesti ja valhtelevia tydtapoia k5yttaen han yritti perehdyttda pariskuntaa englannrn kielen alkeisiin ia jokapeivaisen el;men tavallisimpaan sanastoon. Auttamistydn hdn koki mielekkaaksi osaksi elemanse sisaltdd, vaikka tiedolliset tulokset aivan ilmeisesti eivet vastanneet tehtdviidn uhrattua aikaa ja vaivaa. Opetettavat itse olivat hyvin motivoituneita ia olivat olleet site ennenkin. Kotiopettaja ei ollut heidan ensimmeisensa. Kotiopettaiia on mukana myds siirtolaisluokkien opetuksessa. Esim. Wollongon' gissa he perehdyttavet siirtolaisia paikan pddlld valintamyymaldihin, kaupungintalocn ja muihin laitoksrin ja opastavat kaytbnndn asioissa. esim. miten roskaponltdjen tyhjennvs hoidetaan ja kuinka kukkakaupasta liihetetaan kukkia Eurooppaan. Ennen tilan' netta ja sen jalkeen kayde;n keskustelu. Kotiop ttajien toiminta osoittaa siirtolaisille, ette heista vslitetiien. Australian kunkin osavaltion piiikaupungissa on siirtolaisopetuskesk s (lvligrant Education Centre), joka toimii valtion aikuisten siirtolaisten ja usein myds h iddn lastensa englannin opetuksen hallinnollisena keskuksena, koulutusmuotojen keskipistee na. osa- ja kokopiiiviikurssien pitopaikkana, opetusmateriaalien kehittelykeskuksena ja opettaja n kou lutuspaikkana. Opetuskeskuk' sia on perustettu muuallekin kuin peekau' punkeihin, mm. siirtolaisleireihin. Kielenopetusta jarjestetean mahdollisuuksien mukaan my6s toipilaskeskuksissa ia sairaaloissa. Kuntoutuskuttsit (rehabilitation courses) ovat osoittautuneet erittein hycidylliseksi yhte istydm uodo ksi. Siine ovat mukana laak;r it, hoitajar, porilaat, sairaalan ulkopuolelta tulleet opiskelijat ja opettajat. Eris haastattelemani hallituksen virkamies nimesi temen kielenopetuksen lajin voimakkasti asenteihin vaikuttavaksi yleiskurssiksi eldmiseen (a general course for living). Seurasin ndita kuntoutuskurs, seja Canberran Woden Valley-sairaalassa. Opetusta annettiin viitena aamuna viikossa viidellekymmenelle kuudelle eri tasoryhmiin jaetulle oppilaalle. Heiste puolet oli sairaalan potilaita, puolet ulkopuolisia terveata. Sekd kuntoutettavien etta tervei den joukossa oli suomalaisia. Hekin pitivet kurssimuotoa onnistuneena. Jo mainittujen kurssien liseksi annetaan eri tr/ isope tu sta I u k u - j a k i rj o i tustai d o tto m i e siirtolaisille. Jatkokursseja suullisen ja kirjallisen kielitaidon parantamiseksi on tariotla sellaisille siirtolaisille, joilla oli kohtalaisen hyve kielitaito jo ennen Auslraliaan saapumistaan ja jotka ovat suorittaneet kokopeivakurssin saapumisensa i6lkeen. Osa niista kursseista on siirtolaisohjelman alaisia maksuttomia kursseja, osa joidenkin koulutuslaitosten j?irjestamid nimellisen maksun vaativia kursseja. Telld vuosikymmenelld on otettu kayt, tddn seke aikuisilletti lapsille tarkoitetru englannin feleyli/b-opefus. Tunnetussa ver i. sarjassa You Say the Word, jota tdll6 hetkellit kolmetoista asemaa ldhettae, pyr;- tdin tilannepohjaiseen k ieleno petu kseen la Vhteiskunta kasvatukseen. Aiheina ovat esim. talon ostaminen, veh ittaisma ksuje rjeste lm?i. kulkukauppias ja monet muut tdrkeat ja siirtolaisille vaikeuksia tuottavat asiat Opetusmenetelmiit Kun Austra liassa ryhdyttiin suunnittelemaan siirtolaisten englannin opetuk' sessa kiytettavia menetelmi6, maan op pikoulujen vieraitten kielten opetuksessa noudatettiin l6hes yksinomaisesti kielioppikddnn.jsmenetelmda. N;yttie siltb, etta to

19 koulujen keskeinen opetusmenelelma on edelleenkin kddnnds, vaikka kiellen hyvat oppikirjat antaisivat mainion tilaisuuden modernimpien menetelmien kdyttdon ja vaikka Ausrralia on edellekevijbmaa siirto' laislen englannin kielen opetuksessa. Kielioppi-kdanndsmenetelmd ei ole y. leensa tuottanut puhutun kielen ymmirt5misen ja tuottamisen taitoa, ja siksi se ei sopinut siirtolaisten kielenopetukseen, jossa piipaino oli asetettava kielitaidon suullisille komponenreille. Oli laadiltava uusi menetelme. jossa ei voinut tukeutua keenndkseen eike didinkieleen. Ty6n suunnittelijat tutkivat aluksi, mite muualla maailmassa oli tehty suunnilleen vastaavissa tilanteissa ja mitkd olivat tuoreimmat kielenopetuksen kehitysn;kvmiit muissa maissa. He havaitsivat, ettd Auslralian ongelmat olivat monessa suhteessa muista poikkeavat seuraavilla oppimiseen lilttyvil' ld alueilla. opetuksen er tyiset tavortteet, opiskelijoiden motivaatio, heidan vaihteleva ikansa, muistinsa, kielipiirinse. Lis;ksi oli oleltava huomioon oppimisolgsuhteissa e' siintyvat erot. Australian siirtolalsten opettajat ja opetusmateriaalien valmistajat suun' nittelivat menetelm6n, jossa kaytetaan kohdekieltb itsearn ja tukeudutaan tilanteisiin opetuksen velittejand. lvlenetelmaa nimitettiin tilannepohjaiseksi \Situational Method) - SituationalMethod on ollut kaytdsse Australian siirtolaisten englannin kielen opetuksessa yli kaksikymmenta vuolla ja on edelleenkin. lvlenetelm6lld on tietty luja per Lrsta, jota ammattitaitoiset opettajat arvostavat ja iota he irse pitevat opetuk, sensa ldhlokohrana, muna karkessa In. himillisessd loiminnassa on kaavoittumisen vaara. ellei pidd varaansa. Oikeastaan menetelmi itse dsertdd opettajdlle ioustamisen velvoitteen ja t;ten esleen kangisiumiselleen. Piidoilpikirjasarjan Situational English for Newcomers to Au5tralia en5rmmaisen osan opeitajan oppaassa esitetdan edellii mainitun menetelmdn piieperiaatteet. Lauserakenteiden opettaminen on voimakkaasti painotettua. Kieliopilliset asiat opetetaan laus kaavojen avulla huolellista porrastusta ja runsasta harjoitusta apuna kbyttaen. Vaikeuksia tuottaviin solmukohtiin kiinniteteen erityist; huomiota. l4enetelmen mukaista on ohiata hvva;n adntamiseen, sanojen oikeaan painottamiseen ja oikeaan lauserytmiin. Opettajille annetaan yksityiskohtaiset ja huolelliset ohjeet siita. miten naihin tavoitteisiin voidaan pyrkie. Australian tilannepohjainen menetelm;j on suuressa mearin eklektinen, ts. s n mukaan toimiva opettaja yritt.e valita parhaan aineksbn eri opetusmenetelmista ja sovittaa sen aian tavoitteita, oppilaiden tarpeita ia oman luonteensa vaatimuksia vastaavaksi. Suoran menetelmdn ldirect Methodl hyvine puolista on yleisesti omaksuttu fonetiikkaan tukeutuva huolellinen eantamisen opetus, johon jo, viittasin. Teysin uutena ilmidnd, jollaista en ollut muuall aiemmin nahnyt, huomiotani heretti australialaisten opettajien taito kryttaa k5siedn eantamisen opetuksen apuna. Nilden avulla saatiin havainnolllst tuksi mm. 5enielinten (esim. kielen) asento tiettyjii ienteits tuotettaessa, samoin lauserytmi ja intonaatio. Kiiden liikkeilla oli myds symboli5ra merkilyksid, jotka oppilaat n6yttivat nopeasti oppivan. Aud iolingvaalisesta menetelmiistii (Audio-Lingual/ Aural-Oral Method) on omaksuttu mm. hycidyllisten ja vaikeuksia tuottavien rakenteiden runsas harjoittelu, joka suoritetaan ensin kuorossa (koko luokka, puoli luokkaa, rivi tai muu pien.yhma) ja sitten yksitellen. Jos oppilas tai pienryhmii horjuu tuotoksessaan, palataan koko luokan kuorotoistoon. Eris menetelmen hyvi puoli on, etti oppitunnilla on kielellista toimintaa koko ajan ja jokainen oppilas tuntee olevansa mukana oppimisprosessissa. On kuitenkin vaara, ettii tete menetelmaii kdyletteessd koulutetaan papu. 17 ^--

20 kaijoja. jotka toistavat annetun mallin mukaisia lauseita tietiimdtte, mite sanovat ja miksi. Toinen vaara on, ette tyydytaan pelkkiin mekaanisiin suorituksiin eike laajenneta dialogeja ja harjoituksia todellista soveltamista edellyttaviin tilanteisiin. Kielitaitohan edellyttde luovuutta. Kolmanneksi: tdss; menetelmesse kirjoitetun kielen antama tuki on usein ollut liian viivastettye. Australian Situational Method on pyrkinyt torjumaan audiolingvaalisen menetel' men haittapuolet. Muun muassa suullisesti opitun kirjallinen vahvistus annetaan yleense velittdmasti myds alkaia-asteella. Opettalaa neuvotaan opettamaan uudet asiat luontevissa yhteyksissa ja tekemaiin niiden merkitys oppilaille selvaksi. Lisaksi pidetedn terkeana, ette opettaja soveltaa ja laaientaa opettamansa asiat luokkahuoneen ulkopuolisiin tilanteisiin. Opettajaa kehotetaan jltrjestemaan seenn6llisesti kes' kusteluharjoituksia oppilailleen, jotta he voisivat keyttae karttuvan kielitaitonsa f unktionaalisia yksik6ita luonnollisissa yhteyksissa. edellyttdd. Opettajat ja kurssin laatijat Erden osavaltion siirtolaisopetuskeskuksen johtaia kritisoi ankarasti s kii vallitse- iatkuvasti suorittamaan kurssin joutuvat muokkausta ja vaa oppikirjaa ette siihen liittvvaa mene arviointia. Samoin uutta ja telmda: liian ra ken nepito ista, jdykkds, van' ajankohtaista lisemateriaalia on jatkuvasti hentunutta, liian kauan ia yksipuolisesti tuotettava sekb kielitaidon kartuttamiseksi hallinnut Australian siirtolaisten kielenopetusta, ei lainkaan uusia ajatuksia. Koska etta Vhteiskuntat retouden ja kultruuritaus. tan laajentamiseksi. oppikirjan ja menetelmen mukaista on kui Joukko julkaisuja on ollut tukemassa tenkin ottaa huomioon todellisetilanteet opettajien tydta. Liittohallituksen opetus ja opiskelijoiden tarpeet, opettalan velvollisuus on pysytelle ajan tasalla, vaikka TEFL/TESL Newsletter ja TE F L/TES L ministerici on viime vuosina toimittanut tekstimateriaali vanhenisikin. l\4enetelmee ei Bulletrn'nimisid aikakauslehtii, joissa on tblloin voi syyttaa joustamattomaksi. Lisek mm. tietoja tehokkaista opetusmenetelmist6 si materiaalia on jatkuvasti muokattu ja englannin opettamiseksi vieraana eli toisena laajennettu. Kirjasarian kansainvdlinen versio kielend ja opettajille jdrjestettiivistd kursseista. Julkaisuista vanhin ja merkittdvin Situational English, joka ilmestyi , perustuu samoille periaatteille kuan on English a New Langr-rage, ionka ensimmeinen numero ilmestyi tammikuussa edeltdjansekin ja on laajalti arvostetlu. Australiassa on toisaalta otettu kayttddn Lehden vaikutus on ollut huomattava moderneja eurooppalaisia kursseia. Erityisesti minua kiinnosti Brisbanessa keyt6sse ohjelmiin ja oppikirjojen sisdltddn. paitsi opetusmenetelm iin, myds oppikurssien Sen 18 oleva ranskalainen All's Well-materiaali ja siihen liittyvat menetelmdt (Dickinson et al., All's Well, Marcel Didier, Paris, 1975). Nykyisin kielenopetuksen alueella on kautta maailman tapahtumassa liikehdintee. johon ovat osaltaan vaikuttamassa uudet yhteiskunnalliset, kieliti teelliset ja psykologiset nakemykset. l\4eidan maassamme tilan nepohja isuus on ajankohtainen kesite. Australialaisittain tarkasteltuna sille sopisi sekaannuksen valttamiseksi paremminkin nimeksi funktionaalisuus, koska rakenteiden voimakas painottaminen ja perusteellinen harjoittelu poikkeavat meidan tilannepohiaisen suuntauksemme p riaatteista. Austra' liassakin ha.kitaan t;lld hetkella, olisiko siirtolaisten kielenopetus perustettava vastaisuudessa sellaisiin kdsitteisiin kuin aihe' keskeisyys tai kokonaisvaltaisuus vai olisiko lineaarista etenemist; edelleenoudatettava. Yksimielisia ollaan siita. ette opettajien on joustettava rakenteiden opettamisessa opiskelijoittensa tarpeiden mu kaan. Usein esim. jokin aikamuoto, mm. imperfekti, on opetettava aikaisemmin kuin kurssi