Viisas Raha ,50

Transkriptio

1 Viisas Raha ,

2 TOIMITUS Viisas Raha TOIMITTAJALTA Ei aikaa, ei laatua Harvassa tuntuu olevan sellainen sijoitustutkimus, jossa mennään yhtiön kuvailua syvemmälle ja tehdään perusteltuja johtopäätöksiä niiden tulevaisuudesta. Siihen ei monen analyytikon taito eikä aika riitä. Näin päättelee toimittaja Pekka Rinne tässä lehdessä. Saman voi sanoa meistä journalisteista: Harvassa ovat tulos- tai yritysanalyysit, joissa nostetaan esiin muita kuin yrityksen itse korostamia seikkoja. Niitä ei ehditä huomata, jos laatua mitataan ennen muuta sillä, miten nopeasti uutinen saadaan maailmalle. Ei ole sattumaa, että Amer Sportsin sijoittajasuhdejohtaja Tommy Ilmoni kertoo arvostavansa Seligson & Co:n Anders Oldenburgin analyysia. Oldenburgilla on, mitä useimmilla analyytikoilla puuttuu: Seligson & Co:n osakkaana ja salkunhoitajana hänellä on vapaus käyttää aikansa niin kuin parhaaksi näkee. Hänen työnsä tukena on myös parinkymmenen vuoden kokemus sijoittamisesta. Toisaalla tässä lehdessä kehuja saavat lääketeollisuusanalyytikot. Orionin sijoittajasuhdepäällikkö Susanna Siira vakuuttaa Ismo Virran jutussa, että lääkealaa seuraavat analyytikot osaavat asiansa. Kenties lääketeollisuus on toimialana niin haastava, että siihen kevein eväin tartuta? Mutta miten etevää analyysia saisi lisää? Kenties maksamalla tutkimuksesta erikseen. Niin kauan kun laatu on, tai sen luullaan olevan, tuottajilleen huonobisnes, analyysien tai journalismin laatu ei parane. 2Viisas Raha

3 Viisas Raha3

4 Pääkirjoitus T aas on yksi vuosi kohta takana. Viisas Rahalle tämä oli jo toinen vuosi. Kiitos aktiivisesta osallistumisesta lehden kehittämiseen. Olemme saaneet ilahduttavasti vastauksia sähköpostikyselyihimme sekä lukuisia spontaaneja viestejä, joiden kannustavat sanat ja esitetyt ideat on kirjattu huolella muistiin. On hienoa tehdä lehteä informoituneille ja asioihin perehtyville lukijoille. Vuoden vaihtuessa on hyvä varautua jo seuraavaan kevääseen yhtiökokouksineen. Muista ottaa talteen vuositiliotteesta arvo-osuustilisi numero, mikäli aiot käyttää sähköisiä yhtiökokouspalveluita. Euroclear Finland on hyödyntänyt lakimuutosta ja tarjoaa yrityksille mahdollisuuden antaa osakkeenomistajien osallistua kokoukseen sähköisesti äänestämällä ennakkoon netissä esityslistan aiheista. Tunnistautumisessa käytetään arvoosuustilin numeroa. Tämä palvelu sopii erityisesti sellaisille osakkeenomistajille, jotka eivät pääse paikalle varsinaiseen kokoukseen, mutta voi sitä toki käyttää vaikka aikoisi kokoukseen tullakin. Yhä useamman yhtiön yhtiökokoukseen ilmoittautuminen järjestetään myös netin kautta. Tämä suuntaus on alkanut jo aikaisempina vuosina. Osakesäästäjät on ollut ajoissa liikkeellä ja lähettänyt omistamilleen yhtiöille terveiset ensi kevään kokouksiin. Tällä kertaa teemana ovat hallintoneuvostot, joita vaaditaan poistettaviksi. Kirje on lähetetty pörssiyhtiöille, joilla on hallintoneuvosto. Tästä aiheesta on siis odotettavissa keskustelua keväällä. Ajoissa kannattaa olla yksittäisen osakkeenomistajankin, jos jotain tärkeää yhtiökokouksessa käsiteltävää on mielessä. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajalla on oikeus saada asiansa yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Aikaisemmin tänä vuonna lakia täsmennettiin lisäämällä pörssiyhtiöiden kohdalle aikaraja, jolloin vaatimuksen katsotaan aina tulleen riittävän ajoissa. Tämä aikaraja on neljä viikkoa ennen kokouskutsun toimittamista. Kokouskutsu puolestaan voidaan julkisessa osakeyhtiössä toimittaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen kokousta. Mahdollinen vaatimus tulisi siis pyrkiä toimittamaan hallitukselle jo neljä kuukautta ennen kokousta. Kevään kokouksiin tähtäävälle se hetki on nyt. Yhtiökokousten päivämäärät löytyvät jo hyvin netistä. Kokoukseen osallistuvan on hyvä kirjoittaa itselleen tärkeät päivät ajoissa muistiin kalenteriin. Sähköinen kalenteri monella kulkeekin mukana puhelimessa, paperinen kalenteri taas saattaa löytyä pukin kontista. Rauhaisaa joulun odotusta ja oikein hyvää juhlan aikaa koko toimituksen puolesta. Seuraava Viisas Raha ilmestyy helmikuussa. 4Viisas Raha

5 Nordea Pankki Suomi Oyj Suomen parasta varallisuudenhoitoa jo viitenä vuonna peräkkäin* Tarjoamme sinulle ensiluokkaista palvelua ja otamme tarkasti huomioon yksilöllisen tilanteesi. Käytössäsi on oman varallisuudenhoitajasi ammattitaito hän tuntee tarpeesi ja tavoitteesi. Tukenaan hänellä on laaja ja monipuolinen asiantuntijaverkosto. Kun haluat saada parasta vastinetta rahoillesi, luota varallisuudenhoitosi Suomen parhaiden käsiin. Kuinka sinä voisit hyödyntää vahvan ammattitaitomme? Varaa aika tapaamiseen numerosta tai tutustu palveluihimme osoitteessa nordea.fi /privatebanking. *Lähde: Euromoney-lehden Annual Private Banking and Wealth Management -tutkimukset vuosina 2005, 2006, 2007, 2008 ja Merja Nurmi, sijoitusjohtaja, Nordea Private Banking

6 6Viisas Raha MARKKINOILTA O 6Viisas Raha

7 Viisas Raha7 Sitkeys lyö arvailun Seuraa sisäpiiriä Vähennyksen rippeet joulusiivoukseen Viisas Raha 7

8 Oulussa neliöhinta laski Kerrostaloyksiö pääkaupunkiseudulla Nimellishinta euroa/m 2 Ostovoimakorjattu hinta, euroa/m 2 Kerrostaloyksiö Oulussa Syksy Syksy Syksy Nimellishinta euroa, m 2 Ostovoimakorjattu hinta, euroa/m 2 Lähde: Tilastokeskus Disneyltä rahatietoa lapsille 8Viisas Raha

9 Yli puolet omistajille OMXH25 -yhtiöiden osinkoennusteet Yhtiö Osinkotuotto 2009E (%) Osinko 2009E (eur) Osinko 2008 (eur) Orion 7,7 % 0,99 0,95 Elisa 6,9 % 0,95 0,60 Fortum 5,7 % 0,93 1,00 Sanoma 5,5 % 0,71 0,90 Sampo 5,2 % 0,87 0,80 Wärtsilä 4,9 % 1,25 1,50 TeliaSonera (SEK) 4,2 % 1,97 1,80 UPM-Kymmene 4,0 % 0,32 0,40 Pohjola Pankki 3,8 % 0,30 0,19 Rautaruukki 3,8 % 0,55 1,35 Konecranes 3,8 % 0,68 0,90 Nokia 3,5 % 0,31 0,40 Outotec 3,4 % 0,69 1,00 Outokumpu 3,1 % 0,37 0,50 Tieto 2,9 % 0,41 0,50 KONE 2,6 % 0,68 1,30 Neste Oil 2,5 % 0,31 0,80 Kesko B 2,5 % 0,56 1,00 Stora Enso R 2,5 % 0,13 0,00 Metso 2,4 % 0,46 0,70 Nordea 2,1 % 0,16 0,20 YIT 1,8 % 0,23 0,50 Nokian Renkaat 1,6 % 0,23 0,40 Cargotec 1,5 % 0,21 0,60 Talvivaara 0,0 % 0,00 Lähde: Bloomberg Puheenjohtajan palsta Suomalaiset pörssiyritykset ovat joutuneet tekemään kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (International Financial Reporting Standard eli lyhyesti IFRS) mukaisen tilinpäätöksen vuodesta 2005 alkaen. Voimme kai olettaa että sen laatiminen on jo tällä hetkellä yrityksille rutiinia. Sijoittajat ovat olleet pääosin tyytyväisiä uuteen standardiin. Tämä ei olekaan ihme, sillä IFRS:n lähtökohtana olivat nimenomaan sijoittajan informaatiotarpeet siten, että laadittu tilinpäätös sisältää läpinäkyvää ja vertailukelpoista informaatiota. Ajatuksena oli, että IFRS perustuisi enemmän periaatteisiin kuin yksityiskohtaisiin sääntöihin. Tätä voi tosin olla vähän vaikea ymmärtää, kun selaa standardikokoelmia, joita lienee tuhansia sivuja. Asia kyllä valkenee, kun tutustuu amerikkalaisten US Gaap -säädöksiin, joita on vielä huomattavasti enemmän. Suomalainen tilinpäätöskäytäntö (FAS) on hyvin yksinkertainen, mutta se on tehty lähinnä verottajaa varten, joten sen informaatiosisältö ei ole yhtä käyttökelpoista sijoittajan näkökulmasta. Eroja on lähinnä IFRS:n käypäarvo vastaan FAS:n hankintameno ja vastaavasti tasevastaan tuloslaskelmalähtöisyys. Kansainvälisen standardin hyvä puoli sijoittajan kannalta on myös että samat säännöt ovat käytössä muuallakin. Näin on kaikissa tärkeimmissä maissa Pohjois-Amerikkaa lukuun ottamatta. Kanada siirtyy järjestelmään vuoden kuluttua samoin kuin Japani ja Intia ja USA viimeistään vuonna Mukana ovat siis jo nyt kaikki Euroopan maat, lisäksi esimerkiksi Venäjä, Kiina ja Australia. Mikään järjestelmä ei ole tietenkään täydellinen, parannettavaa löytyy aina. Suomessa tilinpäätöksiä seuraa Finanssivalvonta, joka tekee julkisen raportin vuosittain löytämistään epäkohdista (raportti löytyy netistä otsikolla Raportti IFRS-valvonnasta). Samoihin kohtiin Osakesäästäjätkin on usein kiinnittänyt huomiota. Esimerkiksi arvonalennuskirjaukset tuntuvat olevan monelle yritykselle hyvin epämiellyttäviä, eikä niitä aina tehdä vaikka pitäisi. Myös perustelut arvonalentumistestauksille ovat usein hyvin puutteellisia, esimerkiksi valitun korkotason osalta. Miten voi olla mahdollista, ettei nyt nähty rahoituskriisi ole vaikuttanut joidenkin yritysten laskelmiin tulevista kassavirroista ja käytetyistä diskonttauskoroista? Ja jos tilinpäätös on tältä osin puutteellinen, voimmeko luottaa, että se on muiltakaan osin oikein? Viisas Raha9

10 Identiteettivarkaus ei ole Suomessa rikos. Ilmiönä se on kuitenkin yhä laajempi ja ulottuu isoista tietomurroista koulukiusaamiseen. Identiteettivarkaudelle voi altistua, vaikkei tekisi mitään väärin. Useimmiten sen huomaa vasta, kun omia tietoja on jo käytetty väärin. Etenkin tietoverkoissa toisen henkilön tunnistetietojen anastaminen ja väärinkäyttö yleistyvät. Ylitarkastaja Sari Kajantie keskusrikospoliisista kertoo, että tällä hetkellä haavoittuvin kohde hyökkäyksille on tavallisen ihmisen koti- tai työkone. Suurin riski joutua identiteettivarkauden kohteeksi on, jos koti- tai työkoneella on haavoittuvia ohjelmistoja, kuten www-selain ja sen apuohjelmat. Uhriksi joutuminen ei välttämättä edellytä esimerkiksi sitä, että käy väärillä nettisivuilla. Erilaisista lisäkomponenteista ja ohjelmista puhutaan paljon, mutta tärkeintä on huolehtia siitä, että omassa koneessa on ajantasainen ohjelmistokanta. Päivittämättömän ja haavoittuvan käyttöjärjestelmän kautta koneelle voidaan asentaa esimerkiksi haittaohjelma, joka kerää näppäinpainalluksia. Tiedot kaapataan, kun käyttäjä omalla koneellaan käy täyttämässä esimerkiksi netissä olevan lomakkeen. Monilla kone on hyvässä kunnossa, mutta koko rikollisen liiketoiminnan logiikka perustuu suuriin lukuihin. Maailmassa on riittävästi niitä ihmisiä, jotka eivät ole huolehtineet koneen turvallisuudesta. Jos haluaa olla erityisen tarkka omasta tietoturvastaan, niin verkko-ostoksien tekoon voi käyttää toista konetta kuin muuhun surffailuun. Internet ja sen erilaiset julkiset palvelut ovat tietojenkalastelijoiden suosiossa. Monet paljastavat itsestään liikaa erityisesti erilaisissa sosiaalisissa verkostoissa. Erityistä huomiota kannattaakin kiinnittää siihen, mitä ja kuinka paljon itsestään netissä kertoo. Sosiaalisissa verkostoissa, kuten Facebookissa, on aina omat riskinsä. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio muistuttaa, että netin sosiaaliset verkostot ovat vielä suhteellisen uusi ilmiö. Verkkoyhteisöjen käyttäjä- ja sopimusehdoissa saattaakin olla kohtia, jotka ovat kuluttajan kannalta kohtuuttomia. Vielä ei esimerkiksi tiedetä sitä, miten onnistuneesti käyttäjä halutessaan pääsee yhteisöstä eroon. Epäselvää on myös, kenellä on oikeudet nettiin kirjoitettuihin tietoihin ja mitä näille tiedoille tapahtuu sen jälkeen, kun tili on suljettu. Facebookin kaltaisissa yhteisöissä ongelmana on myös se, että palveluntarjoaja toimii Yhdysvalloista käsin, joten lainsäädäntö on erilainen. Hyvänä ohjesääntönä kansalaiselle voi pitää sitä, että netissä jokainen viime kädessä vastaa itse omista tekemisistään. Palveluntarjoajan vastuulla ei ole, mitä henkilö itsestään nettiin kirjoittaa. Sosiaaliset verkostot pitävät kuitenkin yleensä sisällään erilaisia toimintoja ja ominaisuuksia, joilla voi säädellä annettavan tiedon määrää, esimerkiksi rajaamalla käytettävää näkymää. Mitä enemmän itsestään kertoo ja mitä suuremmalle yleisölle, sitä suurempi on myös riski joutua identiteettivarkauden uhriksi. 10Viisas Raha

11 Tuhansia Tukholmassa Internetissä jokainen on myös tiedon käsittelijä. Yksityisyydensuojan kannalta kuvien käyttö on hankala erityiskysymys. Voiko toisen henkilön kuvia laittaa nettiin? Aarnion mukaan nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että aina ensin on kysyttävä lupa asianomaiselta. Verkossa toimiminen on turvallisempaa, kun käyttää luotettavia sivustoja ja suojattuja yhteyksiä sekä pidättäytyy antamasta tarpeettomia tietoja ja huolehtii erityisesti luottokorttitietojen ja -numeroiden käytöstä. Samoja käyttäjätunnuksia ja salasanoja ei pitäisi käyttää kaikissa palveluissa, vaan kannattaa luoda itselle jonkinlainen muistisääntö erilaisille sisäänkirjautumistunnuksille. Identiteettivarkauksien aiheuttamia taloudellisia vahinkoja tapahtuu erityisesti luottokorttipuolella. Luottokorttitietojen tietomurrot saattavat koskettaa hyvinkin suuria määriä kortteja. Yksittäisiä korttikopiointeja on tapahtunut esimerkiksi kylmillä polttoaineasemilla. Luottokunnasta painotetaan, että luottokortin käytössä normaali huolellisuus riittää pitkälle. Salasanoja ja tunnuslukuja ei saa säilyttää niin, että ne ovat yhdistettävissä ja käytettävissä. Päivittäisessä asioinnissa, kuten maksupäätteillä, tunnusluku pitää suojata. Luottokunnan johtaja Henry Kylänlahti korostaa, että kaikkein kriittisin osa-alue luottokortin käytössä on käyttäjän oma PIN-koodi. Se on salainen tunnusluku ja tarkoitettu vain ja ainoastaan kortinhaltijan itsensä tietoon. PIN-koodia ei tarvitse koskaan kertoa ääneen. Sen ainoa tarkoitus on, että sitä käytetään maksutapahtumissa, kuten pankkiautomaatilla. Poliisista, Luottokunnasta tai pankista ei koskaan soiteta ja kysytä PIN-koodia. Jos kortti anastetaan, mutta PIN-koodi ei ole tiedossa, on kortin väärinkäyttäminen huomattavasti hankalampaa. Verkkokaupat ovat yleistyneet, ja etenkin ulkomaisissa verkkokaupoissa luottokortti on melkeinpä ainoa mahdollinen maksuväline. Yleinen periaate on, että maksukorttiin liittyviä tietoja ei koskaan saisi lähettää sähköpostissa eikä mielellään suojaamattoman yhteyden yli. Salatun yhteyden voi tarkistaa selainikkunan symbolista: näkyykö alareunassa ehjä avain tai lukittu lukko. Sivuston osoitteena on luotettavampi kuin Verkkokauppiaiden ja kortinmyöntäjien vastuulla on omalta osaltaan suojata käyttäjän toimintaympäristö. Kansainvälisten korttiyhtiöiden kortteihin on saatavilla lisätodentamispalveluita, kuten Visan Verified by Visa -palvelu ja Mastercardin Secure Code. Nämä suojaavat sekä kortinhaltijaa että verkkokauppiasta. Hyvä perussääntö on myös se, että asioi vain hyvämaineisten ja luotettavien verkkokauppojen kanssa. Kaupan toimitus- ja palautusehdot on hyvä selvittää ennen ostotapahtumaa. Omaa luottokorttilaskua ja tiliotetta kannattaa seurata verkkopankin kautta useamminkin kuin kerran kuukaudessa. Satasia Thaimaassa Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan identiteettivarkauksia tulisi lähestyä erityisesti rikoksen uhrin hyvinvoinnin kannalta. Identiteettivarkaus aiheuttaa monenlaisia haittoja, kuten unettomuutta, huolta, epävarmuutta ja sosiaalisten toimintamahdollisuuksien rajoittumista. Lainsäädännön sudenkuopat aiheuttavat sen, että rikoksen uhri on väärinkäytön tapahduttua usein heikoilla. Aarnio suosittaa identiteettivarkauden pikaista kriminalisointia myös siksi, että jo se saattaa ohjata arimmat vorot kaidalle tielle. Viisas Raha11

12 Lääkeyhtiöt eivät lamaa sairasta. Helsingin pörssilistan pieni lääketehtailija Orion teki tammi-syyskuussa liikevoittoa hulppeat 28 prosenttia liikevaihdostaan. Tukholman listan isoimman lääkejätin AstraZenecan liikevoittoprosentti oli ällistyttävä 39. Tanskan suurin Novo Nordisk ylsi 31 prosenttiin. Ja osinkoja virtaa. Orionin osinkotuotto nykykurssille hipoo kahdeksaa prosenttia. Astra- Zeneca on tänä vuonna ehtinyt jakaa osinkoa jo kahdesti, yhteensä melkein kolme miljardia dollaria. Esimerkiksi sikainfluenssa ei ollut lottovoitto vain Tamifluta tekevälle sveitsiläiselle Rochelle. AstraZenecakin nappasi USA:sta melkein puolen miljardin dollarin rokotekaupat. Hyvien ja huonojen aikojen armoitettujen rahakoneiden kurssikehitys ja osakkeiden arvostustaso näyttävät kuitenkin maltillisilta. Lääkeyhtiöiden kurssit ovat kaukana vuosien 2006 ja 2007 huipuistaan. Sijoittajat ovat siis varoneet lääkkeiden yliannostusta jopa synkimmän masennuksen aikana. Vaikka ala on erittäin vastustuskykyinen suhdanteille, on sijoittajilla muita hyviä syitä pelätä rahastusjuhlien latistumista tulevina vuosina. 12Viisas Raha

13 Jättifuusioita ja saneerauksia Suomen viime vuoden 2,7 miljardin euron lääkekuluista Kela maksoi yli 1,2 miljardia euroa, siis 44 prosenttia. Mallit ja maksuosuudet vaihtelevat maittain, mutta julkinen sairausvakuutus maksaa suuren osan lääkkeistä kaikkialla Euroopassa. Julkisen talouden krooninen rahapula ja lääkekulujen jatkuva kasvu ovat johtaneet siihen, että valtiot luovat vauhdilla järjestelmiä lääkekulujen kurissa pitämiseen. Tällaistä painia korvauskustannusten kanssa käydään joka maassa, sanoo Suomen lääkkeiden hintalautakunnan johtaja Ulla Kurkijärvi. Suomessa on toteutettu lääkevaihto, lääkkeiden tukkuhintojen alennus ja viimeksi viitehintajärjestelmä tämän vuoden huhtikuussa. Järjestelmien tarkoitus on lisätä kilpailua, painaa lääkkeiden hintoja alaspäin ja ohjata edullisempien lääkkeiden käyttöön. Viitehintajärjestelmässä Kelan maksama korvaus määräytyy viitehintaryhmän edullisimman lääkkeen perusteella. Kelan laskujen mukaan ensimmäisen puolen vuoden aikana järjestelmä tuotti maksajille 43 miljoonan euron säästöt, jotka ovat siis suoraan pois lääkeyhtiöiden tuloksista. Suomen järjestelmässä lääkevaihto ja viitehinnat rajoittuvat samaa lääkeainetta sisältäviin lääkkeisiin. Lääkeyhtiöille vielä pahempi Viisas Raha13

14 Kaikkein isoimmat menetykset lääketeollisuus kuitenkin kärsii sen vuoksi, että iso joukko tärkeitä patentteja päättyy. Uusia lääkkeitä kehittävän lääketeollisuuden ansaintalogiikka perustuu siihen, että patenttisuojan aikaisella lääkkeen korkealla hinnalla pystyy rahoittamaan pitkän ja kalliin tutkimus- ja kehitystyön sekä lääkkeen markkinoille tuomisen. Toistaiseksi siinä sivussa on syntynyt myös muheva tuotto omistajille, joiden rahoilla yhtiö on riskipitoista kehitystyötään tehnyt. Isojen patenttien päättyessä kopiolääkkeitä ilmestyy salamannopeasti kilpailemaan sairaista. Tyypillisesti USA:n markkinoilla lääkkeen hinta putoaa muutamassa kuukaudessa jopa prosenttia. Valtavien myyntivolyymien lääkkeistä patenttisuojan menettää lähivuosina esimerkiksi Pfizerin kolesterolilääke Lipitor ja veritulppia ehkäisevä Sanofi Aventiksen Plavix. Kaikkiaan noin viidensadan miljardin euron suuruisista maailman lääkemarkkinoista haih- mörkö on niin sanottu terapeuttinen viitehintajärjestelmä, joka panee samalle viivalle myös eri lääkeaineita sisältäviä mutta samaan tautiin tarkoitettuja lääkkeitä. Tämä malli kiristäisi lääkkeiden hintakilpaa rajusti. Monessa maassa tutkitaan, olisiko terapeuttinen viitehintajärjestelmä mahdollinen. Saksassa ja Hollannissa sellainen on jo, kertoo Kurkijärvi. Viranomaisilla on myös valta arvioida jokaisen uuden korvattavan lääkkeen hinnan kohtuullisuus. Kohtuuttoman kallis lääke ei pääse korvattavien joukkoon, eli käytännössä se jää ulos markkinoilta. Jatkossa, kun markkinoille tulee aina vaan kalliimpia lääkkeitä, viranomaisten täytyy tarkasti arvioida, ovatko hinta ja lääkkeestä saatavat hyödyt tasapainossa, sanoo Ulla Kurkijärvi. tusta. Pelkona lienee, että julkisen järjestelmän osuuden kasvaessa lisääntyy entisestään paine myös lääkkeiden hintojen alentamiseen. Jos siis uudistus vastustuksesta huolimatta joskus toteutuu, lääketeollisuus häviää rahaa. Yhdysvaltain järjestelmä perustuu enemmän yksityisiin vakuutuksiin, mutta eivät vakuutusyhtiötkään suostu enää lääkkeistä mitä tahansa maksamaan. Joka tapauksessa vapaamman hinnoittelun USA:ssa patenttilääkkeiden hintataso on muuta maailmaa korkeampi. Lääkkeitä myös kuluu niin paljon, että USA:ssa ja Kanadassa on peräti 45 prosenttia maailman lääkemarkkinoista. Euroopan osuus on 31 prosenttia. AstraZenecan alkuvuoden myynnistä yksistään USA:n osuus oli 45 prosenttia. Myös Novo Nordiskin insuliinien päämarkkina on USA. Orionin Parkinson-lääkkeitäkin menee Yhdysvaltoihin enemmän kuin muille markkinoille yhteensä. Lääketeollisuus on vastustanut presidentti Barak Obaman ajamaa terveydenhuoltouudistuu patenttien päättymisen mukana kolmessa vuodessa ainakin sata miljardia euroa. Eikä lääkeyhtiöiden tutkimusputkista löydy näiden aukkojen täyttäjiä. Orioninkin nykyisten kultamunien eli Stalevon ja Comtess/Comtan Parkinson-lääkkeiden patentit päättyvät Euroopassa ja Yhdysvalloissa vuosina 2012 ja Nämä yhtiön itse kehittämät lääkkeet tuovat nykyisin liikevaihdosta kolmanneksen ja tuloksesta vielä isomman siivun, jonka tarkkaa kokoa yhtiö ei ole koskaan paljastanut. Orionin sijoittajasuhdepäällikkö Susanna Siira tosin huomauttaa, että patenttien loppuminen ei lopeta lääkkeen myyntiä ja hintakin putoaa Euroopassa sentään hitaammin kuin USA:ssa. Mutta lääkkeen myynnin selvää pudotusta patenttisuojan loputtua ei estä mikään. Uusia lääkkeitä kehittävän lääkeyhtiön tulevien voittojen ja osinkovirtojen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko yhtiö kehittämään uusia kultamunia siihen mennessä, kun vanhojen rahastusjakso päättyy. Orionilla on kehitysputkessa tuotteita, joista parhaat mahdollisuudet kohtalaiseen myyntiin on uudella tehohoitorauhoitteella. Lähes- 14Viisas Raha

15 Oriola-KD leviää itään ja länteen Oriola-KD vahvistui Venäjällä Analyysipäivä Oriola-KD-konserni Osakekurssi 4, E2009 Liikevaihto, milj Muutos-% 0,3 3,2 14,8 6,3 Liiketulos, milj Liiketulos-% 1,7 2,1 2,3 Nettotulos, milj Nettotulos-% 1,3 1,7 1,7 2,6 Tulos/osake, 0,12 0,16 0,19 0,28 Osinko/osake, 0,06 0,08 0,08 Osinkotuotto-% 1,9 2,7 6,1 p/e-luku 25,3 18,2 6,7 15,1 p/s-luku 0,33 0,31 0,12 0,39 p/b-luku 2,40 2,17 1,00 2,74 Oman pääoman tuotto-% 9,4 12,0 14,1 Omavaraisuusaste-% 33,1 33,6 25,1 Henkilöstömäärä Taulukossa on esitetty oikaistuja tunnuslukuja kolmelta viime tilikaudelta. Kuluvan kauden luvut ovat arviota. P/e (hinta/tulos), p/s (hinta/liikevaihto) ja p/b (hinta/oma pääoma) on laskettu tilikauden päätöskurssilla ja kuluvan kauden osalta analyysipäivän kurssilla. Lähde: Balance Consulting kurssi/ / /04 0,55 42,0 0,85 26,5 1,00 3,8 1,00-18,8 0,95 1 3/05 4 6/05 7 9/05 Osinko/osake Lähde: Balance Consulting 10 12/05 Orionin kurssi ja tulos 1 3/06 4 6/06 7 9/ /06 1 3/07 4 6/07 7 9/ /07 1 3/08 4 6/08 7 9/ /08 1 3/09 4 6/09 7 9/ Osakkeen kokonaistuotto, %/v *tuotto tulos/ osake/ 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 20,5* 0,00 kurssi/ 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1 3/05 4 6/05 7 9/ /05 1 3/06 4 6/06 7 9/06 Osinko/osake Lähde: Balance Consulting Oriola-KD:n kurssin ja tulos 60,9 0,06-1,9 0,08-54,0 0,08 236,9* 10 12/06 1 3/07 4 6/07 7 9/ /07 1 3/08 4 6/08 7 9/ /08 1 3/09 4 6/09 7 9/ Osakkeen kokonaistuotto, %/v *tuotto tulos/ osake/ 0,09 0,08 0,07 0,06 0,05 0,04 0,03 0,02 0,01 0,00 VIISAS RAHA

16 kään Parkinson-lääkkeiden tasoista myyntiä Orion ei itsekään siltä odota. Lääkkeen koko kehityskaari kestää jopa 15 vuotta ja vain pieni osa aihioista lopulta johtaa markkinoilla menestyvään lääkkeeseen. Orion on kehittänyt itse seitsemän alkuperälääkettä, mikä on pienelle yhtiölle hyvä saavutus. Se ei kuitenkaan takaa uusia onnistumisia. Suurilla lääkeyhtiöillä on tutkimusputkissaan paljon hankkeita, joista löytyy todennäköisemmin myös helmiä korvaamaan päättyvien patenttien tuomia menetyksiä. Kun Orion kertoo tulosraporteissaan kourallisesta eri vaiheissa olevista tutkimushankkeista, AstraZeneca esittelee tilastoja. Sillä on ykkösvaiheen kliinisissä tutkimuksissa 38, kakkosvaiheessa 29 ja kolmosvaiheessa 10 lääkeainetta. Lääkkeiden kehitys on käynyt hitaammaksi ja kalliimmaksi. Patenttisuojaa ei myöskään heru, ellei kehitetty lääkeaine oikeasti tuo jotain uutta ja parempaa markkinoilla jo oleviin verrattuna. Olemassa oleviin patenttilääkkeisiin ei saa kosmeettisilla muutoksilla patentin jatkoaikaa. Yksi kehityssuunta ovat biolääkkeet. Niissä lääkeyhtiö voi saada patentin lisäksi suojaa myös vaikeasta valmistusmenetelmästä, jota ei ole helppo kopioida. Mutta kehityskin on erityisen kallista ja riskipitoista. Isot ja pienet tekevät lääkkeillä hurjia tuloksia Lääkeyhtiövertailu Orion AstraZeneca Novo Nordisk milj. euroa 1 9/ / / / / /2008 Liikevaihto Liiketulos Liiketulos-% 28,2 28,8 38,6 31,0 30,8 27,3 Nettotulos Oma pääoma Taseen loppusumma Omavaraisuusaste-% 57,6 65,5 37,7 33,7 66,3 65,7 Tulos/osake 9 kk, 0,84 0,80 2,81 2,28 1,88 1,59 Osakekurssi , 13,56 30,87 44,26 Markkina-arvo Markkina-arvo / tulos 12 kk 13,1 9,1 18,5 Luvut muunnettu euroiksi valuuttakursseilla : EUR/USD 1,464, EUR/DKK 7,444 Lähde: Balance Consulting Maailmanjättejä pienempien kehittävien lääkeyhtiöiden selviytymisstrategiaan kuuluu yleensä keskittyminen tarkoin valittuihin tauteihin, joiden hoidon yhtiö osaa. Esimerkiksi tanskalainen Novo Nordisk on noin kymmenen kertaa Orionin kokoinen yhtiö, mutta sekin on lähes pelkästään keskittynyt insuliiniin. Siinä se on markkinajohtaja maailmassa. Lihovassa maailmassa diabeteksen hoito onkin takuuvarma kasvubisnes. Pohjolan listatuista lääkeyhtiöistä mielenkiintoinen pikkujättiläinen on norjalainen Pronova Biopharma, jonka menestystuote perustuu kalan omega-3-rasvahappoon. Rajusta kasvusta huolimatta Biopharma on vielä selvästi Orioniakin pienempi yritys ei tosin kauaa jos prosentin kasvuvauhti jatkuu. Orion on keskushermoston lisäksi erikoistunut syöpä- ja tehohoitolääkkeisiin. Putkessa on myös easyhaler-keuhkolääkkeiden kehitys. Orionia jonkin verran isompi tanskalainen Lundbeck on myös kiinnostunut keskushermostosta, varsinkin masennuksesta ja skitsofreniasta. Kasvaviin tutkimushaasteisiin Orion on vastannut uudistamalla tutkimusorganisaationsa ja irtisanomalla samalla viidesosan omasta tutkimusväestään. Jäljellä on 550 tutkimushenkilöä. 16Viisas Raha

17 Kolumni Orionin idea on hakea tehoa yhteistyöllä. Alkuvaiheen molekyylinmetsästykseen yhtiö pyrkii Susanna Siiran mukaan saamaan kumppaneiksi esimerkiksi pieniä biotekniikan yrityksiä ja yliopistoja. Jatkokehityksessä Orion on mielestään hyvä siihen asti, kun tulee eteen lääkkeen markkinointi Euroopan ulkopuolelle ja kun pitää tehdä suuria potilastutkimuksia. Tällöin on tarpeen esimerkiksi iso amerikkalainen kumppani. Tutkimusväen irtisanomiset ja edessä oleva Parkinson-patenttien loppu ovat herättäneet epäilyjä siitä, että yhtiö olisi luopumassa omasta kehityksestä. Orion kiistää. Me olemme mukana pelissä yhä ja uskomme omaan kykyymme. Jatkamme tutkimus- ja kehitystoimintaa. Emme ole masentuneet, vakuuttaa Susanna Siira. Joka tapauksessa osa Orionin reseptiä on omat kopiolääkkeet. Yhtiö on tähänkin asti menestyksellä nimennyt vanhoja lääkeaineita uusiksi Suomen markkinoille. Orion on Suomen lääkemarkkinoilla markkinajohtaja vajaan kymmenen prosentin osuudella. Kopiolääkkeillä yhtiö yrittää laajentua Pohjolassa ja valikoivasti sen ulkopuolellekin. Nykyisestä Orionin liikevaihdosta kertyy kopiolääkkeistä kolmannes, pääosin Suomesta. Suomen viitehintajärjestelmästä Orion hyötyi kopiolääkkeiden kisassa. Kopiokisassa oleellista on lääkemalliston nopea uudistaminen. Kopiolääkkeillä ja toiminnan tehostuksella Orion voi turvata terveen toiminnan. Hulppeimmille tuloksille ja muhkeille osingoille voi kuitenkin heittää muutaman vuoden päästä hyvästit, ellei tutkimusputki tuota äkkiä jotain mullistavaa. Eikä se putki tuota äkkiä yhtään mitään. Mutta sama on edessä monella isommallakin lääkeyhtiöllä. Täydellisiä lääkesijoituksia tehdäkseen sijoittajan pitäisi tuntea lääkeyhtiöiden patenttisalkut. Lisäksi pitäisi tietää ja ymmärtää tutkimusputken täsmällinen sisältö ja eri molekyylien mahdollisuudet. Ja arvata viranomaisten ratkaisut. Jos tämä alkaa ahdistaa, Susanna Siira lohduttaa. Hyvin pitkälle yhtiöiden kursseihin on jo diskontattu tulevat riskit. Meidän alamme analyytikot osaavat tämän alan. Osingonjaon verotusta pohditaan Hetemäen työryhmässä ja julkisessa sanassa. Halukkaita järjestelmän mullistajia on paljon, lähtökohdat ja tavoitteet vain vaihtelevat. Lainsäätäjä sitten aikanaan tasapainottaa intressit: sitä vartenhan kansalle valitaan edustajia neljän vuoden välein. Yksi väittelyn aihe on ollut pörssin ulkopuolisten osakeyhtiöiden mahdollisuus jakaa parhaimmillaan enintään euroa yhteen kertaan verotettuna osinkona. Pörssiyhtiöiden osinkoihin kohdistuu lähes kahdenkertainen (1,7-kertainen) vero. Yhtenä perusteluna, jolla ei-pörssiyhtiöille on vaadittu kahdenkertaista osinkoveroa, on ollut, että nykytilanne on monelle pörssikelpoiselle yhtiölle listautumiseste. Mielestäni tämä ero on yksi nykyjärjestelmän hyvistä puolista. Jo nyt pörssissä on useita pörssiyhtiöinä kuolleita yhtiöitä. Erityisesti pienten, mutta myös keskisuurten yhtiöiden listalla on vain muutaman päiväkaupan yhtiöitä. Tällaisten osakkeiden arvo ei muodostu luotettavasti kysynnän ja tarjonnan tasapainohintana. Pettyneitä sijoittajia syntyy, kun yhtiöitä, joiden osakkeilla ei käydä kauppaa ja joiden listalletuontihinta ei pidä, tuodaan pörssiin. Ne syövät koko pörssin uskottavuutta. Yhtiöitä, joiden omistajat eivät katso hyötyvänsä pörssilistauksesta menettämäänsä veroetua enempää, ei mielestäni tule ottaa julkisen kaupankäynnin kohteiksi. Ne ovat potentiaalisia sijoittajan pettymyksiä. Tärkein pörssin kehittämistavoite on mielestäni se, että sen yhtiöt ovat aitoja pörssiyhtiöitä, sellaisia, joiden osakkeilla käydään jatkuvaa kauppaa. Pörssikurssi voi kuvata todellista osakkeen arvoa vain, jos sillä on jatkuva kysyntä ja tarjonta. Sijoittajien tulee voida luottaa siihen, että ostipa pörssistä minkä osakkeen hyvänsä, tämä vaatimus täyttyy. Pörssissä olo tuottaa paljon etuja aidolle pörssiyhtiölle pörssin ulkopuolisiin verrattuna: oman pääoman hankintakanavan, mahdollisuuden luopua omistuksen enemmistöstä ja silti käyttää merkittävää päätösvaltaa yhtiössä, mahdollisuuden käyttää omia osakkeitaan maksuvälineenä yritysostoissa ja esimerkiksi palkitsemisessa, edistää liiketoimintaa pörssiyhtiön tunnettuuden perusteella jne. Jos osinkojen veroetu on näitä seikkoja tärkeämpi, on kysymys yhtiöstä, jollaista ei pidä tuoda pörssiin harhauttamaan aitoja sijoitusmahdollisuuksia etsiviä sijoittajia. Pörssin ulkopuolella tällaiset yhtiöt voivat olla hyvin hyödyllisiä myös pörssiyritysten kannalta esimerkiksi alihankintakanavina ja niin edelleen. On hyödyllistä, että tällaisten yhtiöiden olemassaoloa ja kasvua kannustetaan veroedulla pörssiyhtiöihin nähden. Yhtiöiden tuominen pörssiin ei ole itseisarvo. Kriteereiden tulee olla korkealla. Helsingin pörssissä tarvittaisiin enemmänkin perkausta kuin yhtiöiden määrän itseisarvoista kasvattamista. Viisas Raha17

18 Pörssikäyrät heräsivät eloon Kauppalehti.fi:n uudet kurssigrafiikat tarjoavat sijoittajalle nyt aikaisempaa paremmat mahdollisuudet hakea reaalimaailman tapahtumista selitystä osakkeen kurssimuutoksille. OSAKEKOHTAISET PÖRSSIGRAAFIT OVAT UUDISTUNEET! Kurssikehitys näkyy nyt aiempaa yksityiskohtaisemmin. Jokaisen kaupankäyntipäivän avaus, alin/ylin kurssi, päätöshinta ja vaihto tulevat näkyviin hiirtä kurssikäyrän päällä liikuttelemalla. Kurssikäyrällä näkyvät myös yrityksestä julkaistujen uutisten (U), pörssitiedotteiden (P) ja lehdistötiedotteiden (L) otsikot ja ajankohdat. Jutut pääset lukemaan tilaamalla Markkinauutiset-palvelun alkaen 3 /vrk. Voit ladata vertailuun tiedot haluamaltasi ajanjaksolta. Myös pörssipäivän sisäisen kurssikehityksen kuvaaja on entistä tarkempi. Voit helposti muuttaa tarkasteltavaa ajanjaksoa grafiikan reunassa olevilla liukusäätimillä. Aikaväliä lyhentämällä kurssihistorian yksityiskohdat tulevat paremmin näkyviin. Tarkasteltava ajanjakso erottuu selkeästi värillisenä. Vertailutiedoksi kuvaajaan voit tuoda haluamasi indeksin tai osakkeen kurssin. Tutustu

19 Suurehkon pörssiyhtiön sijoittajasuhteista vastaavalta johtajalta kysyttiin hiljan, ketä analyytikkoa hän voisi suositella yrityksestä kiinnostuneelle sijoittajalle. Vastaus oli tyly: en ketään. Neljännesvuosisadan pörssiyhtiöitä seuranneen konkarin kommentti sijoitusanalyyseista: taso on romahtanut. Onko taso romahtanut, Amer Sportsin sijoittajasuhdejohtajaksi SEB Enskildan pääanalyytikon postilta vuonna 2006 siirtynyt ja siis molemmilla puolin pöytää istunut Tommy Ilmoni? On vaarallista yleistää, mutta kyllä väitteessä on paljon perää. Mistä se johtuu? Analyytikon työ on raskasta ja stressaavaa. Vaikka kompensaatio työstä on usein hyvä, moni väsyy siihen. Juuri kun homma alkaa olla hanskassa, siirrytään muihin tehtäviin. Seuraus on se, että analyytikkokunta Suomessa on usein kansainvälisesti vertaillen valitettavan kokematonta. He ovat aloittaneet juniorianalyytikkoina opiskelun jälkeen, mutta koulussa voi oppia vain perusteoriat. Vasta vuosien kuluessa kokemuksien kautta analyytikko pystyy antamaan lisäarvoa analyysin lukijoille tai suosituksien kuuntelijoille. eq Pankin varainhoidon strategin Hannu Angervuon mielestä suomalaiset analyytikot ovat kesyjä. Lontoossa analyytikot käyvät kiinni kuin rakkikoirat, meille ei vastaavaa kulttuuria ole syntynyt. Yksi syy analyysien tason heikentymiseen on Angervuon mukaan yhtiöiden varovaisuus sijoittajasuhdeviestinnässä: Sijoittajasuhdeviestinnästä ei enää saa mitään muuta tietoa kuin sen minkä yhtiö on jo aiemmin virallisesti julkistanut. Tapaamiset ovat hyödyttömiä. Hiljainen tieto on haettava muista lähteistä, esimerkiksi luottamusmiehiltä, tullitilastoista, alihankkijoilta ja muista vastaavista lähteistä. Hän muistaa yhden hätkähdyttäneen poikkeuksen. Yhdysvaltalaisen pörssilistatun rakennusyhtiön D.R. Hortonin hallituksen puheenjohtaja sanoi CNBC:n suorassa tv-lähetyksessä: The year two thousand and nine will suck eli vähän pehmentäen: koko vuosi 2009 menee päin prinkkalaa. Siinä menivät kokeneen tv-ankkurinkin pasmat sekaisin. Ajattele, jos Nokian Olli-Pekka Kallasvuo antaisi vastaavan kommentin, Angervuo ällistelee. Viisas Raha19

20 Analyytikkojen työ on vuosien mittaan vaikeutunut sitä mukaa kun yritykset ovat kansainvälistyneet. Yhä tärkeämmiksi ovat nousseet esimerkiksi valuuttakurssien ja yritysten tekemien suojausten arviointi. Kansainväliset tilinpäätössäännökset lisäsivät vaikeuskerrointa, sillä tulokseen vaikuttavia arvonalennuksia on vaikea ennustaa. Yksi syy analyysien sisältämään heikentyneeseen ennustetasoon on poikkeuksellinen aika. Eivät ekonomistitkaan tienneet pudotuksen tasoa. Pitää olla kova analyytikko, joka asettuu ekonomistien tai yrityksen johdon näkemystä vastaan. Edellisestä romahduksesta on 20 vuotta eivätkä nuorimmat analyytikot ole kokeneet sitä. He juoksivat silloin vaipat housuissa, sanoo Hannu Angervuo. Valtavirtaa vastaan uskaltavat ajaa vain seniorianalyytikot. Jos juniorianalyytikko tekee täysin poikkea- van ennusteen, uskottavuus on valitettavasti hyvin alhainen, Tommy Ilmoni arvioi. Valtionvarainministeriö kysyi tämän vuoden alussa ekonomisteilta, miten pörssiyhtiöiden tulos kehittyy. He ennustivat kymmenen prosentin laskua yhteenlaskettuun tulokseen ja yksi analyytikko arvioi tulosten nousevan parikymmentä prosenttia. Viennin romahduksen ja sen vaikutukset olisi nähnyt tullitilastoista jo vuoden 2008 joulukuussa, Angervuo toteaa. Ei hänkään ennusteissaan nappiin ole osunut, mutta on sentään onnistunut kohtuullisen hyvin. Ekonomistit ja analyytikot reagoivat makrotalouden muutoksiin hitaasti. Ollaan liian pitkään optimisteja, ja nousun nopeus puolestaan yllättää eli ollaan liian pitkään pessimistejä. Yritykset eivät ole veljeksiä. Niiden analysoinnin vaikeusaste vaihtelee paljon. Metsäyhtiöt ja vaikkapa Orion ovat olleet helpoimmasta päästä ja vaikeimpia ovat konepajayhtiöt, joilla tilausten koko on suuri. Yritykset eivät tietysti julkista, millä katteella isot tilaukset saadaan, joten ainoa analysointikeino on looginen päättely. Jos alalla on iso ylikapasiteetti, yrityksen tilauskanta on erittäin alhainen ja yt-neuvottelut ovat edessä, uusia tilauksia tuskin huippuhintaan saadaan. On ostajan markkinat. Kun taantuman jälkeen makrotalous taas lähtee kasvuun, yrityksen saamat heikkokatteiset työt tuloutuvat nousun jo alettua eli kannattavuus paranee hitaasti. Kääntäen erittäin hyvän tilauskannan aikana, kun kaikki myyvät ei oota, uusi tilaus on huippukatteellinen. Sen jälkeen kestää 1 2 vuotta ennen kuin tilauskanta sulaa ja sinä aikana yritys toimittaa erittäin hyväkatteisia töitä samaan aikaan, kun markkinatilanne heikkenee. Ero kokeneen ja juniorianalyytikon välillä on Ympäripyöreitä päiviä Liikaa optimismia Analyytikoiden konsensusennusteet ja Helsingin pörssin yhtiöiden tulokset Vuosi % ennusteista Ennuste yliarvioi tuloksen, ero yli 10 % Ennuste = toteutunut tulos, ero enintään +/- 10 % Ennuste aliarvioi tuloksen, ero oli 10 % Konsensusennusteet on kerätty ennustettavan vuoden maaliskuussa, jolloin pörssiyhtiöt ovat julkaisseet edellisen vuoden tuloksensa. Lähde: Balance Consulting Harva ennuste osuu kohdalleen Analyytikoiden yhtiökohtaisia konsensusennusteita verrattuna vuoden 2008 tuloksiin Yhtiö Ero,% Finnair 4 892* Outokumpu Stora Enso 336 Amer Sports 174 Kemira 118 UPM-Kymmene 111 Stockmann 73 Cargotec 63 YIT 62 Kesko 57 Nokian Renkaat 56 Neste Oil 46 Sanoma 32 Elisa 27 Nokia 22 Rautaruukki 22 Metso 19 Orion 8 Fortum 6 Wärtsilä 2 Kone 0 Outotec -1 Tieto -6 Konecranes -17 *Huimaa hutiprosenttia selittää lähelle nollaa painunut tulos. Esimerkiksi Finnairille ennustettiin 114,8 miljoonan euron tulosta. Toteutunut tulos oli 2,3 miljoonaa euroa. Lähde: Balance Consulting 20Viisas Raha