Metakritiikkiä. Otsikosta. Yleisön miellyttäminen ei ole Uskon asia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metakritiikkiä. Otsikosta. Yleisön miellyttäminen ei ole Uskon asia"

Transkriptio

1 Metakritiikkiä Aviisissa 16/2006 ilmestyi Hertta-Mari Kaukosen kritiikki ohjaamastani Tampereen ylioppilasteatterin USKO -esityksestä. Kritiikki oli negatiivisuudessaan ja perusteettomuudessaan järkyttävää luettavaa. Ensilukemalta lähinnä nauratti, sitten alkoi pikkuhiljaa harmittaa enemmän ja enemmän. Miksi ihmeessä Kaukonen kirjoittaa niin kuin kirjoittaa? Kritiikki on pelkkää epäselvää ja asiantuntematonta esityksemme ja sitä kautta myös minun, esiintyjien ja Tampereen ylioppilasteatterin mollaamista. Kritiikki on epämääräinen kirjoittamisen laji. Sen pitäisi mielellään olla teoksen analyysiä ja näkökulmien avaamista lukijoille ja mahdolliselle yleisölle. Sen pitäisi mielellään osallistua kyseisen taiteenalan, ja miksei myös yleiseen, taidekeskusteluun. Sen pitäisi mielellään olla palautetta tekijöille. Sen pitäisi mielellään ehdottaa teokselle paikkaa oman taiteenalansa kaanonissa. Sen pitäisi mielellään olla jollain tavalla uutinen. Onko vielä jotain? Kritiikin pitäisi ja sen pitäisi. Kriitikon asema on epäkiitollinen. Kun erilaisia vaatimuksia saataa niskaan, ei voi koskaan tehdä kaikkea oikein. Taiteen tekijät esimerkiksi ovat kovin herkkänahkaisia. Eivät tahdo sietää negatiivista palautetta ja syyttävät kriitikkoa ettei tämä tajua. Minäkin olen nyt, taiteen tekijänä, reagoinut Hertta-Mari Kaukosen kritiikkiin esityksestämme. Olen kirjoittanut vastineeksi niin sanotun metakritiikin, jossa tarkastelen hänen tekstiään kohta kohdalta. Käsittelen metakritiikissä Kaukosen tekstin epäselvyyksiä ja esittelen lukijalle niiden tulkintamahdollisuuksia. Toivon että huomioni auttavat myös Kaukosta vastaavien epäselvyyksien välttämisessä, jos hän tulevaisuudessa teatterikritiikkien kirjoittamista aikoo vielä harrastaa. Selvitän lisäksi hieman näkemystäni siitä, mikä on teatterikriitikon rooli teatterikentässä. Kirjoitukseni yrittää olla hengeltään rakentavaa kritiikin kritiikkiä. Voin tunnustaa lukijalle että tämän hengen ylläpitäminen ei kirjoittaessa ole ollut ihan helppoa. Otsikosta Yleisön miellyttäminen ei ole Uskon asia Mitä Hertta-Mari Kaukonen haluaa kritiikkinsä otsikolla kertoa? Hän asettaa itsensä, tulkinnasta riippumatta, aika vaativiin, ellei jopa mahdottomiin asemiin. Hän asettuu tekijöiden edustajaksi esittäessään tuntevansa näiden pyrkimyksen, joka otsikon mukaan on olla miellyttämättä yleisöä. Tai sitten hän ottaa oikeuden puhua koko esityksen yleisön puolesta väittäessään että esitys ei miellytä yleisöä. Tai ehkä hän ottaa nämä molemmat asemat itselleen, tarkoittaa molempia asioita ja lisää vielä asiantuntija-tuomarin ominaisuudessa toteamuksen että USKO -esityksellä ei yleensäkään ole mitään asiaa yleisön miellyttämisen piiriin. Sitä alkaa etsiä kritiikistä perusteluja ja oikeutuksia moisille asemien ottamisille ja väitteille. Ja pettyy. Kaukosen laatima otsikko kun on itseasiassa pelkkä pikkunäppärä sanaleikki, joka liittyy vain hyvin ohuesti itse kritiikkiin. Monitulkintainen otsikko ei tule

2 perustelluksi itse jutussa. Se kylläkin tavallaan alleviivaa erinomaisesti koko kritiikin epämääräisyyttä. Ensimmäisestä kappaleesta Ylioppilasteatterin Uskossa olisi ollut hyvä etukäteen miettiä, kenelle esitystä on valmisteltu. Ainakin viikon takaisessa esityksessä näyttelijöillä oli huomattavasti hauskempaa kuin yleisöllä. Mitä Kaukonen tarkoittaa? Katsotaanpa mitä väitteitä tähän kappaleeseen sisältyy. Ensinnäkin Kaukonen väittää että (I) näyttelijöillä oli (huomattavasti) hauskempaa kuin yleisöllä. Lisäksi hän väittää että (II) Uskossa ei ole etukäteen mietitty kenelle esitystä on valmisteltu. Lopuksi väitteet (I) ja (II) muodostavat jonkinlaisen väitteen että (III.) se että etukäteen ei ole mietitty kenelle esitystä on valmisteltu, on johtanut siihen että näyttelijöillä on huomattavasti hauskempaa kuin yleisöllä. I Kuinka Kaukonen voi tietää että näyttelijöillä oli hauskempaa kuin yleisöllä? Tarkoitan nyt koko yleisöä, en vain kriitikkoa itseään tai hänen seurassaan ollutta henkilöä. Ehkä Kaukonen on tarkkaillut muita katsojia, näiden ilmeitä ja eleitä. Hienoa. Tällainen toisten reaktioiden seuraamisen mahdollisuus tahdottiin yleisölle koko esitystila valaisemalla tarjotakin. Mutta Kaukonenhan kehtaa väittää tietävänsä koko paikalla olleen yleisön tuntemukset. Voidakseen väittää näin, hänen olisi pitänyt tarkkailla jokaista katsojaa herkeämättä voidakseen muodostaa jonkilaisen keskiarvon siitä onko katsojalla kokonaisuudessaan hauskaa vai ei. Samalla pitäisi tietysti tarkkailla näyttelijöitä ja heidän hauskuuntumisen astettaan, jotta voi verrata heidän hauskuuntumisen astettaan katsojien vastaavaan. Ehtiikös siinä enää varsinaista esitystä seuraamaankaan? Edellisellä kärjistyksellä yritän havainnollistaa ettei kriitikko oikeastaan voi kirjoittaa koko yleisön puolesta. Kaukosen pitäisi ilmaista tekstissään että nimenomaan hänestä näytti tai tuntui siltä että näyttelijöillä oli hauskempaa kuin yleisöllä. Kaukosta voi kiittää siitä ettei hän sentään ole sortunut väittämään suoraan että kaikissa esityksissä tilanne olisi hänen havaintonsa kaltainen. Ilmaukseen "Ainakin viikon takaisessa..." sisältyy toki epäily että myös muissa esityksissä, menneissä (joita oli ennen puheena olevaa esitystä ollut yksi) ja tulevissa (joita oli tulossa vielä kymmenen kappaletta) yleisön ja esiintyjien hauskuuntumisen suhde on ollut ja tulee olemaan samanlainen. Tätähän Kaukonen ei voi tietenkään tietää. II USKO -esitystä valmistellessamme olemme kyllä tienneet että sitä tullaan esittämään yleisölle. Yleisöä ei ole aliarvioitu tai halveksittu, jos Kaukonen tätä yrittää epäselvästi vihjata. Yleisö on minulle teatterintekijänä erittäin tärkeä osa teatteriesitystä. III

3 Kaukonen väittää että jotenkin näyttelijöiden ja yleisön hauskuuden kokemisen suhde määräytyy sen mukaan onko esitystä valmisteltaessa ajateltu kenelle esitystä tehdään. Samalla väite että näyttelijöillä on hauskempaa kuin yleisöllä viittaa epämääräisesti väitteeseen että ei ole ajateltu kenelle esitystä tehdään. Sekavaa? Kyllä. Yrittääkö Kaukonen sanoa että se että näyttelijöillä on hauskempaa kuin yleisöllä on merkki siitä ettei yleisöä ole ajateltu ja on ajateltu vain näyttelijöitä? Totta kai yleisöä voi olla ajateltu vaikkei sillä olisikaan yhtä hauskaa tai hauskempaa kuin näyttelijöillä! Vai yrittääkö Kaukonen syyttää esityksen tekijöitä sisäänpäinlämpiävyydestä? Tämän kummallisen väitteen voisi ilmaista selkeämminkin. Toisaalta jos ilmaisua selkeyttäisi, Kaukosen väite paljastuisi pelkäksi olettamukseksi. Epäselvässä nykymuodossaan Kaukosen olettamus kätkeytyy ja naamioituu tiedoksi siitä että esitystä valmisteltaessa on ajateltu vain esiintyjiä tai yleisöä ei ole ajateltu. Toisesta kappaleesta Ilmaiseen esitykseen oli tullut katsojia vain kaksi enemmän kuin näyttelijöitä - mutta kaksi katsojaa olikin ylioppilasteatterin näyttelijöitä. Miksi tämä tekstikappale on kritiikissä? Mitä Kaukonen haluaa kertoa lukijoilleen? Minun täytyy taas olettaa. Viittaako hän jotenkin edelliseen kappaleeseen, jossa kritikointiyritys kohdistui epämääräisesti yleisön huomioonottamiseen? En näe yhteyttä. Paitsi jos Kaukonen haluaa vahvistaa perusteettomasti luomaansa kuvaa esityksen sisäänpäinlämpiävyydestä. Tällä kertaa sisäänpäinlämpiävyyssyytteen alle joutuu kahden produktioon kuulumattoman jäsenen kautta koko Tampereen ylioppilasteatteri. Hyvin kummallista. Miksi tällaista tekstiä? Miksi? Minä pystyn ymmärtämään kappaleen vain esityksen, jälleen perusteettomana, mollausyrityksenä. Kaukonen maalaa kuvaa että vaikka esitys on ilmainen se ei houkuttele yleisöä. Yleisön vähyyden esiin nostettuaan hän voisi aivan hyvin miettiä ja eritellä syitä yleisön vähyyteen. Tätä hän ei tee, vaan jättää syyt lukijan arvailtavaksi. Yleisön vähyyttä ei esimerkiksi voi esityskauden tässä vaiheessa laittaa varsinaisen esityksen piikkiin. Kaukosen näkemä esitys kun oli vasta toinen. Syynä voisi olla esimerkiksi ennakkotiedotuksen epäonnistuminen. Ehkä tieto esityksestä ei ole tavoittanut ihmisiä tai aihe epäilyttää tai ei yksinkertaisesti kiinnosta. Yleisöä USKOlla on ollut ihan kohtuullisesti: ensi-illassa vajaa viisikymmentä, toisessa (Kaukosen näkemässä) esityksessä yhdeksän, kolmannessa kolmetoista, neljännessä reilu viisikymmentä, viidennessä reilu kolmekymmentä ja kuudennessa (Aviisin kritiikin ilmestymistä seuraavana päivänä) viisitoista. Tätä kirjoittaessani esityksiä on jäljellä vielä kuusi. Kolmannesta kappaleesta Uskossaei ole ollut alun perin käsikirjoitusta, vaan se on syntynyt

4 ryhmäharjoitusten ja improvisaation avulla. Ryhmästä lähtevä käsikirjoitus on tekijäporukalleen erittäin haastava, koska tarinan pitäisi olla jollain tavalla yhtenäinen kokonaisuus, vaikkei aikaisempaa käsikirjoittamistaustaa välttämättä ole ollenkaan. Kappaleen loppuosa on niin kimurantti että täytyy taas käydä tarkemmin läpi mitä Kaukonen tässä mahtaa väittää. (I) Ryhmästä lähtevä käsikirjoitus on tekijäporukalleen erittäin haastava, koska (II) tarinan pitää olla jollain tavalla yhtenäinen kokonaisuus, vaikka (III) aikaisempaa käsikirjoittamistaustaa ei välttämättä ole ollenkaan. I ja II Kaukonen väittää että ryhmästä lähtevässä käsikirjoituksessa pitäisi olla tarina ja tämän tarinan pitäisi olla jollain tavalla yhtenäinen kokonaisuus. Hän ei näytä tietävän tai ymmärtävän vaihtoehtoa että tarinan hylkääminen ja yhtenäisen tarinallisen kokonaisuuden tavoittelematta jättäminen voisivat olla tietoinen valinta. Eikö hän tiedä että teatteri, varsinkin niin sanottu nykyteatteri voi olla muutakin kuin yhden kokonaisen tarinan kerrontaa? Mitä Kaukonen tekee teatterikriitikkona jos hän ei tiedä tämän vertaa teatterista? Kriitikko saa toki sanoa että hänen mielestään pitää olla tarina ja sen pitää olla yhtenäinen kokonaisuus. Tällöin olisi mielestäni kuitenkin sopivaa edes mainita että on olemassa muitakin tapoja nähdä asia. III On epäselvää mihin väite oikein viittaa. Ymmärtääkseni Kaukonen esittää epäilyksen että USKOn tekijöillä ei välttämättä ole aiempaa käsikirjoittamiskokemusta. Tämän epäilyksen hän sitten liittää epämääräisesti täysin perustelemattomaan tarinan yhtenäisyyden vaatimukseen ja kliseiseen toteamukseen ryhmälähtöisen käsikirjoituksen vaikeudesta. Kaukosen käsitys esityksemme syntyprosessista on väärä. Hän on ilmeisesti ymmärtänyt että USKOn käsikirjoitus on tehty ryhmässä. Se ei pidä paikkaansa. Esitystä on kyllä kehitetty ryhmässä, suunnittelemieni harjoitusten pohjalta, mutta sitä ei ole varsinaisesti käsikirjoitettu ollenkaan. Esityksellä ei siis ole käsikirjoitusta vaan harjoituksissa ja minun ohjaajana tekemistäni valinnoista syntynyt dramaturgia. Dramaturgia on tässä käsikirjoitusta laajempi käsite. Esimerkiksi jääkiekko-ottelulla ja televisiouutisilla voi olla dramaturgia vaikkei niillä ole käsikirjoitusta. Kummallinen taas on Kaukosen käsitys, että tarinasta tulee yhtenäinen kokonaisuus, kunhan tekijöillä vain on käsikirjoittamistaustaa. Väitän että asia on aivan päinvastoin. Kokemus käsikirjoittamisesta ja dramaturgian tuntemus vapauttaa perusteettomasta pakosta tehdä esityksestä yhtenäisen tarinan sisältävä kokonaisuus ja avaa uusia näkökulmia, mahdollisuuksia tehdä asioita toisin. Usko vaikuttaa kasalta näyttelijäharjoituksia ja -leikkejä, joita olisi kiva tehdä itse, mutta joita on vaivaannuttavaa seurata. Tässä olisin toivonut taas Kaukosen tuovan esiin oman kokemuksensa subjektiivisuuden.

5 Jos kriitikkoa vaivaannuttaakin seurata kohtauksia, jotka hänelle ilmenevät harjoituksina ja leikkeinä, hänen tulisi ymmärtää ja mielestäni myös tuoda esiin että kaikki katsojat eivät koe hänen laillaan. Suuri osa katsojistamme ei todellakaan vaivaannu vaan heittäytyy mielenkiinnolla seuraamaan näitä "harjoituksia" ja "leikkejä" eli esityksen kohtauksia. Neljännestä kappaleesta Usko käsittelee uskomista eri näkökulmista. Kukin näyttelijöistä on vuorollaan Usko, joka paljastaa jotain olennaista maailmasta. Rakenteessa on se heikkous, että katsoja alkaa laskea, kuinka monta Uskoa pitää vielä kestää, ennen kuin tunnin ja vartin mittainen esitys ja siihen kuuluva raivostuttava koskettimien pimputtelu viimein loppuu. Myös tässä rakenteeseen liittyvässä kommentissa olisin toivonut Kaukosen kirjoittavan vain omasta puolestaan. Kuka on "katsoja", joka alkaa laskea montako Uskoa pitää vielä kestää? Kaikki katsojat eivät taatusti laske montako mitäkin pitää vielä kestää. Osa ei laske ollenkaan, osa saattaa laskea että montako Uskoa saa vielä nähdä ja miten monta kertaa pimputtelua saa viellä kuunnella. Jollakulla saattavat jopa ärtymys ja nautinto mennä sekaisin. Tunne saattaa vaihdella. Välillä voi ärsyttää, välillä voi naurattaa että ei kai nyt taas tai jipii taas. Kaukonen ei myöskään näe että joku saattaa olla tyytyväinen tietäessään miten esitys tulee dramaturgisesti etenemään. Tämä harmittaa. Onhan itsestään selvää että yhden katsoja-kokijan esityksen heikkoutena kokema asia saattaa toisen katsoja-kokijan mielestä olla jopa esityksen vahvuus. Enkä lakkaa tätä korostamasta: mielestäni asiansa osaava kriitikko tunnistaa nämä erilaiset näkökulmat ja ilmaisee ne, vaikka toisen näkökulman paremmuuteen henkilökohtaisesti päätyisikin. Viidennestä kappaleesta Uskoa on tehty tosissaan ja rehellisesti esitykseen uskoen, eivätkä näyttelijät ole huonoja. Mikä ihmeen kommentti on tämä"eivätkä näyttelijät ole huonoja"? Eikö Kaukosella ole muuta sanottavaa näyttelijäntyöstä? Se että kriitikko arvioi asioita pelkällä hyvä-huono -vastakohtaparilla on jo aivan liian epämääräistä eikä palvele lukijaa yhtään ja epämääräisyys vain lisääntyy ei-huono -ilmaisulla. Ovatko näyttelijät siis hyviä kun eivät ole huonoja? Vai ovatko keskinkertaisia? Jos kriitikolla ei ole hallussaan keinoja arvioida näyttelijäntyötä, hän voisi ilmaista tämän rehellisesti eikä kätkeytyä epämääräisyyksien taakse. Ohjaaja Lasse Forsgren luonnehtii esitystä tiedoteluonnoksessaan YT:n

6 kotisivuilla: "Tämä on suuri asia. Tärkeä asia. Tämä ei ole mikä tahansa esitys. Tämä on tärkeä rimpuilu, riuhtaisu. Sinun on nähtävä tämä tai jäät paljosta paitsi." On hienoa että Kaukonen on nähnyt vaivaa ja jaksanut tutustua ylioppilasteatterin kotisivuilta löytyviin tiedoteluonnoksiini. Niistä on luettavissa omaa yritystäni määritellä ja kuvailla esitystä, kuitenkin niin ettei lukija muodostaisi etukäteen, esitystä kokematta, valmista kuvaa siitä mistä on kyse. Samalla luonnokset ovat leikkimistä ajatuksella tiedottamisesta ja yritys näyttää avoimesti ettei tiedotteen tekeminen ole, ainakaan minulle, mikään yksinkertainen asia. Tiedotteen ei pitäisi olla mikään markkinointipuhe, jossa esitys muuttuu "tästä on kyse" -slogan-tiivistys-selitykseksi jonka toteutumista yleisö sitten tulee esitykseen vain todistamaan. Pahimmillaanhan tiedotteissa pureskellaan mahdolliselle yleisölle koko esitys valmiiksi. Kuudennesta kappaleesta Uskossa uskalletaan kysyä lapsellisia filosofiapainotteisia kysymyksiä ja vaikuttaa tyhmältä. Kaukonen olisi voinut esitellä lukijoilleen pari näitä "lapsellisia filosofiapainotteisia kysymyksiä". Tuollaisenaan epämääräinen kommentti ei avaa esitystä lainkaan lukijoille. Ehkä maailmansyntyselitysten pohtiminen on lapsellista. Ehkä on lapsellista miettiä mistä voi olla varma. Ehkä avoin ja leikkisä suhtautuminen edellä mainittuihin kysymyksiin on tyhmältä vaikuttamista. Mutta Kaukonen ei jaa näitä asioita lukijan puntaroitaviksi. Mitä ajattelee lukija, joka ei ole nähnyt esitystä? Siirtää automaattisesti omat mielikuvansa "lapsellisista filosofiapainotteisista kysymyksistä" osaksi esitystä. Mielikuvat, joilla ei välttämättä ole mitään yhteistä itse esityksen kanssa. "Tyhmäksi leimautumisen pelossa en uskalla sanoa ääneen: Tämähän on täyttä paskaa ", Forsgren sanoo myöskin tiedoteluonnoksessaan. Kaukonen lainaa tässä eri tiedoteluonnosta kuin edellä. Minua harmittaa että hän irrottaa virkkeen asiayhteydestään, joko väärinymmärryksen tuloksena tai tahallaan. Asiayhteydessään lause liittyy ajatukseeni siitä että "tavallinen ihminen" on sulkeutunut tai suljettu taiteen ulkopuolelle. Taide saatetaan kokea joksikin minusta irralliseksi, joksikin, joka on jossain muualla oikeutettu ja jota sen vuoksi pitää lähinnä sietää. Ollessaan taiteen kanssa tekemisissä, kohdatessaan taideteoksen, ihminen luulee että hänen pitää tietää tai pystyä päättelemään mistä kussakin teoksessa on kysymys. Ihminen ei uskalla avautua taiteelle. Heittäytyä kokemaan jotain. Täytyy muka tuntea taideteoriaa, seurata taidekeskustelua, jotta taiteesta voisi saada mitään irti. Vastaan tähän nyt yhtä rehellisesti kuin ohjaaja itse siis edellyttää

7 taidekeskustelulta: tämä esityshän on totta tosiaan täyttä paskaa. Kaukonen paljastaa tässä rehellisesti ettei ole ymmärtänyt lainaamansa tiedoteluonnoksen sisältöä. En minä taidekeskustelulta edellytä "Tämähän on täyttä paskaa!" -huudahdusta. Tervemennyt se toki on sinnekin, vaikkakaan se ei siellä ole mitään uutta. Odotan huudahdusta taidekeskustelun ulkopuoliselta "tavalliselta ihmiseltä". Mutta, pelkkää paskaksi toteamista paljon voimakkaammin, peräänkuulutan ihmisiltä rohkeutta heittäytyä kokemaan taidetta avoimesti, omista lähtökohdista käsin, herkkänä vaikuttumaan, välittämättä siitä tietääkö tarpeeksi, omaa ymmärrystä epäilemättä. Peräänkuulutan rohkeutta todeta ääneen oma kokemus, eikä vetäytyä "kun en minä tästä mitään tiedä niin en voi mitään saadakaan, tajutakaan, sanoakaan" -ajattelun taakse. Vaikuttaa siltä että kriitikko Kaukonen on innoittunut lähinnä tuosta luvasta huutaa paska. Teatterikriitikko ei mielestäni kuitenkaan ole mikä tahansa mielipiteenilmaisija. Hän kirjoittaa paikalta, joka automaattisesti tuo haltijalleen poikkeavaa vaikutusvaltaa. Hänellä on lukijakunta edessään. Tästä johtuen kriitikko ei voi arvioida esitystä miltä tahansa mutu -pohjalta vaikka muuta yleisöä siihen kannustettaisiinkin. Lehtikriitikki tulee kaukaa lukijasta. Se lähtee keskuksesta ja tavoittaa useita ihmisiä kerralla. Se on yksisuuntainen siinä mielessä että siihen on vaikea vastata, sen kanssa on hidasta, ehkä jopa mahdotonta keskustella. Siksi kritiikissä pitäisi pyrkiä valmiiksi näkökulmien rikkauteen. Pyrkiä tietoisesti rikkomaan tuota keskuksesta julistetun totuuden illuusiota joka yksisuuntaisuudesta seuraa. Kun esitys herättää kriitikossa negatiivisen reaktion, pitäisi hänen mielestäni kiinnittää erityistä huomiota kokemuksensa subjektiivisuuden esiin tuomiseen. Kriitiikin tarkoitus ei missään tapauksessa ole päättää lukijan puolesta onko esitys kokemisen arvoinen vai ei. Esitystä voi tietysti vastustaa, siitä saa olla pitämättä mutta kriitikon raskas taakka on tuoda perustelut näkyviin ja lukijoidensa arvioitaviksi. Hertta-Mari Kaukosen kritiikissä perusteluja ei joko ollut tai ne olivat epäselviä ja osoittivat tietämättömyyttä teatterista. Olisin luullakseni pystynyt hyväksymään Kaukosen kritiikin jos se olisi ilmestynyt lehdessä mielipidekirjoituksen paikalla. Harmittavaa on että hän kirjoittaa kriitikon paikalla, kriitikon asemasta käsin. Viimeistään silloin kun hän rohkeasti toteaa että esitys on täyttä paskaa, hän mielestäni putoaa lopullisesti kriitikon asemasta ja asettuu kirjoittamaan vain omana katsoja-kokija-itsenään. Harmittavaa on että samalla hän kuitenkin tulee tietämättään tai tietoisesti käyttäneeksi kriitikon vaikutusvaltaa lukijoihin ja myös ylioppilasteatterin potentiaaliseen yleisöön nähden. Toisin sanoen hän ei joko ole ymmärtänyt kriitikon roolia ja sen tuomaa vastuuta tai on törkeällä tavalla jättänyt sen huomiotta. Seitsemännestä kappaleesta Ainut Uskon hyvä oivallus on lopussa. Jotta kenenkään ei tarvitse käydä katsomassa Uskoa, selitän läpän tässä:

8 Kriitikko, joka ei koko arviossa ole osoittanut minkäänlaista pätevyyttää, käyttää kriitikon valtaa määrittääkseen ohjaamani esityksen kaikkien mahdollisten katsojien puolesta arvottomaksi katsoa. kahvi on parempaa niin sanotusti vesipedillä eli jos pannuun lisää muutaman millin vettä pohjalle, ensimmäiset kahvitipat eivät pala kuumaan pannuun osuessaan. Tai ainakin kahvi on parempaa, jos uskoo sen olevan tämän kikkailun jälkeen parempaa ja käryttömämpää. Näin ikkäästi. Voi harmin paikka. Lasse Forsgren

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt OPPITUNNIN KUVAUS OPPITUNNIN NIMI Sisältö Luokka-aste Suositeltu ohjelmiston kokemustaso Tavoitteet Kesto Tarvikkeet Tehtävän sanastoa Petra s Planet for Schools -ohjelmiston pelisäännöt Käydään läpi netikettiä

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa!

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! - Elikkä tässä ohjeessa näet kuinka voit tehdä peda.net palveluun koti/etätehtäviä tai vaikka kokeitten tekoa, tapoja on rajattomasti.

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Kuluttajien luottamusmaailma

Kuluttajien luottamusmaailma Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Miten voin itse luoda mielekkään työyhteisön?

Miten voin itse luoda mielekkään työyhteisön? Finnclean-messut 11.5.2017 Miten voin itse luoda mielekkään työyhteisön? Luennon aiheet Millaisia keinoja meillä on vaikuttaa itse oman työyhteisön hyvinvointiin? Millaisessa työilmapiirissä viihdyt ja

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli

Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Esiripun noustessa Sekä esiintyjillä että yleisöllä on aktiivinen rooli esitystapahtumassa -> vuorovaikutus Esitystilanteessa

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois.

Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. 1. Suodattaminen Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. Esim. Kiinnitän huomiota hikoiluuni ja jännittämiseeni, mutta en mieti lainkaan, onko minua kohtaan

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Joshua Salzman Ryan Cunningham I LOVE YOU BECAUSE. Hillevi Avikainen, Disa Kamula

Joshua Salzman Ryan Cunningham I LOVE YOU BECAUSE. Hillevi Avikainen, Disa Kamula Joshua Salzman Ryan Cunningham I LOVE YOU BECAUSE Hillevi Avikainen, Disa Kamula Joshua Salzmanin kirjoittama ja Ryan Cunninghamin säveltämä I LOVE YOU BECAUSE -musikaali käsittelee rakkautta ja sydänsuruja

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Arvojen tunnistaminen

Arvojen tunnistaminen Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

Mä ammun teidät kaikki

Mä ammun teidät kaikki Mä ammun teidät kaikki Kokemuksia lukion dramaturgian kursseilta Äidinkielen opettajien liiton talvipäivät 19.1.2014 Marja Kangas Teatterin pt. tuntiopettaja, Turun klassillinen lukio Me ollaan teinejä

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Ohjeita peda.net palvelun Luo uusi osioon

Ohjeita peda.net palvelun Luo uusi osioon Ohjeita peda.net palvelun Luo uusi osioon - Elikkä tuo kyseinen kohta löytyy omalta sivultasi oikeasta ylä-laidasta, kuten alla näkyvästä kuvasta näkyy. Sekä tuo kyseinen kohta näkyy luokkien sivuilla

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009 Kevään 2009 5-6 FyKe koe Oppilasmäärä 14 12 10 8 6 4 2 0 5 6 FyKe kevät 2009 10 10 9,5 9, + 9 9 8,5 8 + 8 8 7,5 7 + 7 7 6,5 6 + 6 6 5,5 5 + 5 5 4,5 4 + 4 Arvosana 122 oppilasta, keskiarvo 7,56 Tehtäväkohtaiset

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja: ihmepensas, kiinanruusu ja orkidea Codiaeum variegatum ihmepensas Kävin naapurin luona katsomassa hänen kasvejaan ja hän pyysi katsomaan ihmepensastaan,

Lisätiedot

Mitä ymmärrys tarkoittaa? Mitä tarkoittaa kun sanomme; hän on fiksu tyyppi, tai hän on tosi kummallinen, vähän outo.

Mitä ymmärrys tarkoittaa? Mitä tarkoittaa kun sanomme; hän on fiksu tyyppi, tai hän on tosi kummallinen, vähän outo. Eläköön erilaisuus Miksi minua ei ymmärretä? Miksi hän ei voi rakastaa minua? Oletko joskus asettanut itsellesi näitä kysymyksiä? Mitä ymmärrys tarkoittaa? Mitä tarkoittaa kun sanomme; hän on fiksu tyyppi,

Lisätiedot

Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017

Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017 Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017 Tajua Mut! -kyselytutkimus Tutkimuskysymys: Miten Tajua Mut! -toimintamalliin koulutetut kokevat toimintamallin tarpeellisuuden ja käytön? Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

Tietotekniikan valintakoe

Tietotekniikan valintakoe Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Tietotekniikan valintakoe 2..22 Vastaa kahteen seuraavista kolmesta tehtävästä. Kukin tehtävä arvostellaan kokonaislukuasteikolla - 25. Jos vastaat useampaan

Lisätiedot

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Merja Pihlajasaari, kehittäjäterveydenhoitaja, työnohjaaja Markku Mäkinen, kehittäjäsairaanhoitaja, työnohjaaja Lapset ja perheet Kaste-hanke

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN

KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN KICK ASS! FACEBOOK-MARKKINOINNILLA MATKAILULIIKETOIMINTA KASVUUN Marko Pyhäjärvi PUHEENVUORON TAVOITE On olemassa miljoonia eri keinoja vauhdittaa matkailuyrityksen myyntiä, ja Facebookmarkkinointi on

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Taivas+Helvettikirjan. opetuksessa. Opettajan ohje. One on One Publishing Oy, Henry Fordin Katu 6, 00150 Helsinki www.taivasjahelvetti.

Taivas+Helvettikirjan. opetuksessa. Opettajan ohje. One on One Publishing Oy, Henry Fordin Katu 6, 00150 Helsinki www.taivasjahelvetti. Taivas+Helvettikirjan käyttäminen opetuksessa Opettajan ohje Taivas+Helvetti Taivas+Helvetti Vol. 1 julkaistiin vuonna 2013 ja sen suosio ylitti kaikki odotukset. Lukijat inspiroituivat kirjan rehellisistä

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen

Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008 17. helmikuuta 2008 ISLP:n Kansainvälinen tilastotieteellisen lukutaidon kilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) http://www.stat.auckland.ac.nz/~iase/islp/competition Harjoituspaketti

Lisätiedot

Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset

Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset 17.1.2013 Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset Kysymys 1: Oppilaiden koulunkäyntiajat tarvitaan tarjouslaskelman tekemiseen. Tarjouspyynnön liitteessä kohteet on mainittu ajoajat. Koulujen

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot