Metakritiikkiä. Otsikosta. Yleisön miellyttäminen ei ole Uskon asia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metakritiikkiä. Otsikosta. Yleisön miellyttäminen ei ole Uskon asia"

Transkriptio

1 Metakritiikkiä Aviisissa 16/2006 ilmestyi Hertta-Mari Kaukosen kritiikki ohjaamastani Tampereen ylioppilasteatterin USKO -esityksestä. Kritiikki oli negatiivisuudessaan ja perusteettomuudessaan järkyttävää luettavaa. Ensilukemalta lähinnä nauratti, sitten alkoi pikkuhiljaa harmittaa enemmän ja enemmän. Miksi ihmeessä Kaukonen kirjoittaa niin kuin kirjoittaa? Kritiikki on pelkkää epäselvää ja asiantuntematonta esityksemme ja sitä kautta myös minun, esiintyjien ja Tampereen ylioppilasteatterin mollaamista. Kritiikki on epämääräinen kirjoittamisen laji. Sen pitäisi mielellään olla teoksen analyysiä ja näkökulmien avaamista lukijoille ja mahdolliselle yleisölle. Sen pitäisi mielellään osallistua kyseisen taiteenalan, ja miksei myös yleiseen, taidekeskusteluun. Sen pitäisi mielellään olla palautetta tekijöille. Sen pitäisi mielellään ehdottaa teokselle paikkaa oman taiteenalansa kaanonissa. Sen pitäisi mielellään olla jollain tavalla uutinen. Onko vielä jotain? Kritiikin pitäisi ja sen pitäisi. Kriitikon asema on epäkiitollinen. Kun erilaisia vaatimuksia saataa niskaan, ei voi koskaan tehdä kaikkea oikein. Taiteen tekijät esimerkiksi ovat kovin herkkänahkaisia. Eivät tahdo sietää negatiivista palautetta ja syyttävät kriitikkoa ettei tämä tajua. Minäkin olen nyt, taiteen tekijänä, reagoinut Hertta-Mari Kaukosen kritiikkiin esityksestämme. Olen kirjoittanut vastineeksi niin sanotun metakritiikin, jossa tarkastelen hänen tekstiään kohta kohdalta. Käsittelen metakritiikissä Kaukosen tekstin epäselvyyksiä ja esittelen lukijalle niiden tulkintamahdollisuuksia. Toivon että huomioni auttavat myös Kaukosta vastaavien epäselvyyksien välttämisessä, jos hän tulevaisuudessa teatterikritiikkien kirjoittamista aikoo vielä harrastaa. Selvitän lisäksi hieman näkemystäni siitä, mikä on teatterikriitikon rooli teatterikentässä. Kirjoitukseni yrittää olla hengeltään rakentavaa kritiikin kritiikkiä. Voin tunnustaa lukijalle että tämän hengen ylläpitäminen ei kirjoittaessa ole ollut ihan helppoa. Otsikosta Yleisön miellyttäminen ei ole Uskon asia Mitä Hertta-Mari Kaukonen haluaa kritiikkinsä otsikolla kertoa? Hän asettaa itsensä, tulkinnasta riippumatta, aika vaativiin, ellei jopa mahdottomiin asemiin. Hän asettuu tekijöiden edustajaksi esittäessään tuntevansa näiden pyrkimyksen, joka otsikon mukaan on olla miellyttämättä yleisöä. Tai sitten hän ottaa oikeuden puhua koko esityksen yleisön puolesta väittäessään että esitys ei miellytä yleisöä. Tai ehkä hän ottaa nämä molemmat asemat itselleen, tarkoittaa molempia asioita ja lisää vielä asiantuntija-tuomarin ominaisuudessa toteamuksen että USKO -esityksellä ei yleensäkään ole mitään asiaa yleisön miellyttämisen piiriin. Sitä alkaa etsiä kritiikistä perusteluja ja oikeutuksia moisille asemien ottamisille ja väitteille. Ja pettyy. Kaukosen laatima otsikko kun on itseasiassa pelkkä pikkunäppärä sanaleikki, joka liittyy vain hyvin ohuesti itse kritiikkiin. Monitulkintainen otsikko ei tule

2 perustelluksi itse jutussa. Se kylläkin tavallaan alleviivaa erinomaisesti koko kritiikin epämääräisyyttä. Ensimmäisestä kappaleesta Ylioppilasteatterin Uskossa olisi ollut hyvä etukäteen miettiä, kenelle esitystä on valmisteltu. Ainakin viikon takaisessa esityksessä näyttelijöillä oli huomattavasti hauskempaa kuin yleisöllä. Mitä Kaukonen tarkoittaa? Katsotaanpa mitä väitteitä tähän kappaleeseen sisältyy. Ensinnäkin Kaukonen väittää että (I) näyttelijöillä oli (huomattavasti) hauskempaa kuin yleisöllä. Lisäksi hän väittää että (II) Uskossa ei ole etukäteen mietitty kenelle esitystä on valmisteltu. Lopuksi väitteet (I) ja (II) muodostavat jonkinlaisen väitteen että (III.) se että etukäteen ei ole mietitty kenelle esitystä on valmisteltu, on johtanut siihen että näyttelijöillä on huomattavasti hauskempaa kuin yleisöllä. I Kuinka Kaukonen voi tietää että näyttelijöillä oli hauskempaa kuin yleisöllä? Tarkoitan nyt koko yleisöä, en vain kriitikkoa itseään tai hänen seurassaan ollutta henkilöä. Ehkä Kaukonen on tarkkaillut muita katsojia, näiden ilmeitä ja eleitä. Hienoa. Tällainen toisten reaktioiden seuraamisen mahdollisuus tahdottiin yleisölle koko esitystila valaisemalla tarjotakin. Mutta Kaukonenhan kehtaa väittää tietävänsä koko paikalla olleen yleisön tuntemukset. Voidakseen väittää näin, hänen olisi pitänyt tarkkailla jokaista katsojaa herkeämättä voidakseen muodostaa jonkilaisen keskiarvon siitä onko katsojalla kokonaisuudessaan hauskaa vai ei. Samalla pitäisi tietysti tarkkailla näyttelijöitä ja heidän hauskuuntumisen astettaan, jotta voi verrata heidän hauskuuntumisen astettaan katsojien vastaavaan. Ehtiikös siinä enää varsinaista esitystä seuraamaankaan? Edellisellä kärjistyksellä yritän havainnollistaa ettei kriitikko oikeastaan voi kirjoittaa koko yleisön puolesta. Kaukosen pitäisi ilmaista tekstissään että nimenomaan hänestä näytti tai tuntui siltä että näyttelijöillä oli hauskempaa kuin yleisöllä. Kaukosta voi kiittää siitä ettei hän sentään ole sortunut väittämään suoraan että kaikissa esityksissä tilanne olisi hänen havaintonsa kaltainen. Ilmaukseen "Ainakin viikon takaisessa..." sisältyy toki epäily että myös muissa esityksissä, menneissä (joita oli ennen puheena olevaa esitystä ollut yksi) ja tulevissa (joita oli tulossa vielä kymmenen kappaletta) yleisön ja esiintyjien hauskuuntumisen suhde on ollut ja tulee olemaan samanlainen. Tätähän Kaukonen ei voi tietenkään tietää. II USKO -esitystä valmistellessamme olemme kyllä tienneet että sitä tullaan esittämään yleisölle. Yleisöä ei ole aliarvioitu tai halveksittu, jos Kaukonen tätä yrittää epäselvästi vihjata. Yleisö on minulle teatterintekijänä erittäin tärkeä osa teatteriesitystä. III

3 Kaukonen väittää että jotenkin näyttelijöiden ja yleisön hauskuuden kokemisen suhde määräytyy sen mukaan onko esitystä valmisteltaessa ajateltu kenelle esitystä tehdään. Samalla väite että näyttelijöillä on hauskempaa kuin yleisöllä viittaa epämääräisesti väitteeseen että ei ole ajateltu kenelle esitystä tehdään. Sekavaa? Kyllä. Yrittääkö Kaukonen sanoa että se että näyttelijöillä on hauskempaa kuin yleisöllä on merkki siitä ettei yleisöä ole ajateltu ja on ajateltu vain näyttelijöitä? Totta kai yleisöä voi olla ajateltu vaikkei sillä olisikaan yhtä hauskaa tai hauskempaa kuin näyttelijöillä! Vai yrittääkö Kaukonen syyttää esityksen tekijöitä sisäänpäinlämpiävyydestä? Tämän kummallisen väitteen voisi ilmaista selkeämminkin. Toisaalta jos ilmaisua selkeyttäisi, Kaukosen väite paljastuisi pelkäksi olettamukseksi. Epäselvässä nykymuodossaan Kaukosen olettamus kätkeytyy ja naamioituu tiedoksi siitä että esitystä valmisteltaessa on ajateltu vain esiintyjiä tai yleisöä ei ole ajateltu. Toisesta kappaleesta Ilmaiseen esitykseen oli tullut katsojia vain kaksi enemmän kuin näyttelijöitä - mutta kaksi katsojaa olikin ylioppilasteatterin näyttelijöitä. Miksi tämä tekstikappale on kritiikissä? Mitä Kaukonen haluaa kertoa lukijoilleen? Minun täytyy taas olettaa. Viittaako hän jotenkin edelliseen kappaleeseen, jossa kritikointiyritys kohdistui epämääräisesti yleisön huomioonottamiseen? En näe yhteyttä. Paitsi jos Kaukonen haluaa vahvistaa perusteettomasti luomaansa kuvaa esityksen sisäänpäinlämpiävyydestä. Tällä kertaa sisäänpäinlämpiävyyssyytteen alle joutuu kahden produktioon kuulumattoman jäsenen kautta koko Tampereen ylioppilasteatteri. Hyvin kummallista. Miksi tällaista tekstiä? Miksi? Minä pystyn ymmärtämään kappaleen vain esityksen, jälleen perusteettomana, mollausyrityksenä. Kaukonen maalaa kuvaa että vaikka esitys on ilmainen se ei houkuttele yleisöä. Yleisön vähyyden esiin nostettuaan hän voisi aivan hyvin miettiä ja eritellä syitä yleisön vähyyteen. Tätä hän ei tee, vaan jättää syyt lukijan arvailtavaksi. Yleisön vähyyttä ei esimerkiksi voi esityskauden tässä vaiheessa laittaa varsinaisen esityksen piikkiin. Kaukosen näkemä esitys kun oli vasta toinen. Syynä voisi olla esimerkiksi ennakkotiedotuksen epäonnistuminen. Ehkä tieto esityksestä ei ole tavoittanut ihmisiä tai aihe epäilyttää tai ei yksinkertaisesti kiinnosta. Yleisöä USKOlla on ollut ihan kohtuullisesti: ensi-illassa vajaa viisikymmentä, toisessa (Kaukosen näkemässä) esityksessä yhdeksän, kolmannessa kolmetoista, neljännessä reilu viisikymmentä, viidennessä reilu kolmekymmentä ja kuudennessa (Aviisin kritiikin ilmestymistä seuraavana päivänä) viisitoista. Tätä kirjoittaessani esityksiä on jäljellä vielä kuusi. Kolmannesta kappaleesta Uskossaei ole ollut alun perin käsikirjoitusta, vaan se on syntynyt

4 ryhmäharjoitusten ja improvisaation avulla. Ryhmästä lähtevä käsikirjoitus on tekijäporukalleen erittäin haastava, koska tarinan pitäisi olla jollain tavalla yhtenäinen kokonaisuus, vaikkei aikaisempaa käsikirjoittamistaustaa välttämättä ole ollenkaan. Kappaleen loppuosa on niin kimurantti että täytyy taas käydä tarkemmin läpi mitä Kaukonen tässä mahtaa väittää. (I) Ryhmästä lähtevä käsikirjoitus on tekijäporukalleen erittäin haastava, koska (II) tarinan pitää olla jollain tavalla yhtenäinen kokonaisuus, vaikka (III) aikaisempaa käsikirjoittamistaustaa ei välttämättä ole ollenkaan. I ja II Kaukonen väittää että ryhmästä lähtevässä käsikirjoituksessa pitäisi olla tarina ja tämän tarinan pitäisi olla jollain tavalla yhtenäinen kokonaisuus. Hän ei näytä tietävän tai ymmärtävän vaihtoehtoa että tarinan hylkääminen ja yhtenäisen tarinallisen kokonaisuuden tavoittelematta jättäminen voisivat olla tietoinen valinta. Eikö hän tiedä että teatteri, varsinkin niin sanottu nykyteatteri voi olla muutakin kuin yhden kokonaisen tarinan kerrontaa? Mitä Kaukonen tekee teatterikriitikkona jos hän ei tiedä tämän vertaa teatterista? Kriitikko saa toki sanoa että hänen mielestään pitää olla tarina ja sen pitää olla yhtenäinen kokonaisuus. Tällöin olisi mielestäni kuitenkin sopivaa edes mainita että on olemassa muitakin tapoja nähdä asia. III On epäselvää mihin väite oikein viittaa. Ymmärtääkseni Kaukonen esittää epäilyksen että USKOn tekijöillä ei välttämättä ole aiempaa käsikirjoittamiskokemusta. Tämän epäilyksen hän sitten liittää epämääräisesti täysin perustelemattomaan tarinan yhtenäisyyden vaatimukseen ja kliseiseen toteamukseen ryhmälähtöisen käsikirjoituksen vaikeudesta. Kaukosen käsitys esityksemme syntyprosessista on väärä. Hän on ilmeisesti ymmärtänyt että USKOn käsikirjoitus on tehty ryhmässä. Se ei pidä paikkaansa. Esitystä on kyllä kehitetty ryhmässä, suunnittelemieni harjoitusten pohjalta, mutta sitä ei ole varsinaisesti käsikirjoitettu ollenkaan. Esityksellä ei siis ole käsikirjoitusta vaan harjoituksissa ja minun ohjaajana tekemistäni valinnoista syntynyt dramaturgia. Dramaturgia on tässä käsikirjoitusta laajempi käsite. Esimerkiksi jääkiekko-ottelulla ja televisiouutisilla voi olla dramaturgia vaikkei niillä ole käsikirjoitusta. Kummallinen taas on Kaukosen käsitys, että tarinasta tulee yhtenäinen kokonaisuus, kunhan tekijöillä vain on käsikirjoittamistaustaa. Väitän että asia on aivan päinvastoin. Kokemus käsikirjoittamisesta ja dramaturgian tuntemus vapauttaa perusteettomasta pakosta tehdä esityksestä yhtenäisen tarinan sisältävä kokonaisuus ja avaa uusia näkökulmia, mahdollisuuksia tehdä asioita toisin. Usko vaikuttaa kasalta näyttelijäharjoituksia ja -leikkejä, joita olisi kiva tehdä itse, mutta joita on vaivaannuttavaa seurata. Tässä olisin toivonut taas Kaukosen tuovan esiin oman kokemuksensa subjektiivisuuden.

5 Jos kriitikkoa vaivaannuttaakin seurata kohtauksia, jotka hänelle ilmenevät harjoituksina ja leikkeinä, hänen tulisi ymmärtää ja mielestäni myös tuoda esiin että kaikki katsojat eivät koe hänen laillaan. Suuri osa katsojistamme ei todellakaan vaivaannu vaan heittäytyy mielenkiinnolla seuraamaan näitä "harjoituksia" ja "leikkejä" eli esityksen kohtauksia. Neljännestä kappaleesta Usko käsittelee uskomista eri näkökulmista. Kukin näyttelijöistä on vuorollaan Usko, joka paljastaa jotain olennaista maailmasta. Rakenteessa on se heikkous, että katsoja alkaa laskea, kuinka monta Uskoa pitää vielä kestää, ennen kuin tunnin ja vartin mittainen esitys ja siihen kuuluva raivostuttava koskettimien pimputtelu viimein loppuu. Myös tässä rakenteeseen liittyvässä kommentissa olisin toivonut Kaukosen kirjoittavan vain omasta puolestaan. Kuka on "katsoja", joka alkaa laskea montako Uskoa pitää vielä kestää? Kaikki katsojat eivät taatusti laske montako mitäkin pitää vielä kestää. Osa ei laske ollenkaan, osa saattaa laskea että montako Uskoa saa vielä nähdä ja miten monta kertaa pimputtelua saa viellä kuunnella. Jollakulla saattavat jopa ärtymys ja nautinto mennä sekaisin. Tunne saattaa vaihdella. Välillä voi ärsyttää, välillä voi naurattaa että ei kai nyt taas tai jipii taas. Kaukonen ei myöskään näe että joku saattaa olla tyytyväinen tietäessään miten esitys tulee dramaturgisesti etenemään. Tämä harmittaa. Onhan itsestään selvää että yhden katsoja-kokijan esityksen heikkoutena kokema asia saattaa toisen katsoja-kokijan mielestä olla jopa esityksen vahvuus. Enkä lakkaa tätä korostamasta: mielestäni asiansa osaava kriitikko tunnistaa nämä erilaiset näkökulmat ja ilmaisee ne, vaikka toisen näkökulman paremmuuteen henkilökohtaisesti päätyisikin. Viidennestä kappaleesta Uskoa on tehty tosissaan ja rehellisesti esitykseen uskoen, eivätkä näyttelijät ole huonoja. Mikä ihmeen kommentti on tämä"eivätkä näyttelijät ole huonoja"? Eikö Kaukosella ole muuta sanottavaa näyttelijäntyöstä? Se että kriitikko arvioi asioita pelkällä hyvä-huono -vastakohtaparilla on jo aivan liian epämääräistä eikä palvele lukijaa yhtään ja epämääräisyys vain lisääntyy ei-huono -ilmaisulla. Ovatko näyttelijät siis hyviä kun eivät ole huonoja? Vai ovatko keskinkertaisia? Jos kriitikolla ei ole hallussaan keinoja arvioida näyttelijäntyötä, hän voisi ilmaista tämän rehellisesti eikä kätkeytyä epämääräisyyksien taakse. Ohjaaja Lasse Forsgren luonnehtii esitystä tiedoteluonnoksessaan YT:n

6 kotisivuilla: "Tämä on suuri asia. Tärkeä asia. Tämä ei ole mikä tahansa esitys. Tämä on tärkeä rimpuilu, riuhtaisu. Sinun on nähtävä tämä tai jäät paljosta paitsi." On hienoa että Kaukonen on nähnyt vaivaa ja jaksanut tutustua ylioppilasteatterin kotisivuilta löytyviin tiedoteluonnoksiini. Niistä on luettavissa omaa yritystäni määritellä ja kuvailla esitystä, kuitenkin niin ettei lukija muodostaisi etukäteen, esitystä kokematta, valmista kuvaa siitä mistä on kyse. Samalla luonnokset ovat leikkimistä ajatuksella tiedottamisesta ja yritys näyttää avoimesti ettei tiedotteen tekeminen ole, ainakaan minulle, mikään yksinkertainen asia. Tiedotteen ei pitäisi olla mikään markkinointipuhe, jossa esitys muuttuu "tästä on kyse" -slogan-tiivistys-selitykseksi jonka toteutumista yleisö sitten tulee esitykseen vain todistamaan. Pahimmillaanhan tiedotteissa pureskellaan mahdolliselle yleisölle koko esitys valmiiksi. Kuudennesta kappaleesta Uskossa uskalletaan kysyä lapsellisia filosofiapainotteisia kysymyksiä ja vaikuttaa tyhmältä. Kaukonen olisi voinut esitellä lukijoilleen pari näitä "lapsellisia filosofiapainotteisia kysymyksiä". Tuollaisenaan epämääräinen kommentti ei avaa esitystä lainkaan lukijoille. Ehkä maailmansyntyselitysten pohtiminen on lapsellista. Ehkä on lapsellista miettiä mistä voi olla varma. Ehkä avoin ja leikkisä suhtautuminen edellä mainittuihin kysymyksiin on tyhmältä vaikuttamista. Mutta Kaukonen ei jaa näitä asioita lukijan puntaroitaviksi. Mitä ajattelee lukija, joka ei ole nähnyt esitystä? Siirtää automaattisesti omat mielikuvansa "lapsellisista filosofiapainotteisista kysymyksistä" osaksi esitystä. Mielikuvat, joilla ei välttämättä ole mitään yhteistä itse esityksen kanssa. "Tyhmäksi leimautumisen pelossa en uskalla sanoa ääneen: Tämähän on täyttä paskaa ", Forsgren sanoo myöskin tiedoteluonnoksessaan. Kaukonen lainaa tässä eri tiedoteluonnosta kuin edellä. Minua harmittaa että hän irrottaa virkkeen asiayhteydestään, joko väärinymmärryksen tuloksena tai tahallaan. Asiayhteydessään lause liittyy ajatukseeni siitä että "tavallinen ihminen" on sulkeutunut tai suljettu taiteen ulkopuolelle. Taide saatetaan kokea joksikin minusta irralliseksi, joksikin, joka on jossain muualla oikeutettu ja jota sen vuoksi pitää lähinnä sietää. Ollessaan taiteen kanssa tekemisissä, kohdatessaan taideteoksen, ihminen luulee että hänen pitää tietää tai pystyä päättelemään mistä kussakin teoksessa on kysymys. Ihminen ei uskalla avautua taiteelle. Heittäytyä kokemaan jotain. Täytyy muka tuntea taideteoriaa, seurata taidekeskustelua, jotta taiteesta voisi saada mitään irti. Vastaan tähän nyt yhtä rehellisesti kuin ohjaaja itse siis edellyttää

7 taidekeskustelulta: tämä esityshän on totta tosiaan täyttä paskaa. Kaukonen paljastaa tässä rehellisesti ettei ole ymmärtänyt lainaamansa tiedoteluonnoksen sisältöä. En minä taidekeskustelulta edellytä "Tämähän on täyttä paskaa!" -huudahdusta. Tervemennyt se toki on sinnekin, vaikkakaan se ei siellä ole mitään uutta. Odotan huudahdusta taidekeskustelun ulkopuoliselta "tavalliselta ihmiseltä". Mutta, pelkkää paskaksi toteamista paljon voimakkaammin, peräänkuulutan ihmisiltä rohkeutta heittäytyä kokemaan taidetta avoimesti, omista lähtökohdista käsin, herkkänä vaikuttumaan, välittämättä siitä tietääkö tarpeeksi, omaa ymmärrystä epäilemättä. Peräänkuulutan rohkeutta todeta ääneen oma kokemus, eikä vetäytyä "kun en minä tästä mitään tiedä niin en voi mitään saadakaan, tajutakaan, sanoakaan" -ajattelun taakse. Vaikuttaa siltä että kriitikko Kaukonen on innoittunut lähinnä tuosta luvasta huutaa paska. Teatterikriitikko ei mielestäni kuitenkaan ole mikä tahansa mielipiteenilmaisija. Hän kirjoittaa paikalta, joka automaattisesti tuo haltijalleen poikkeavaa vaikutusvaltaa. Hänellä on lukijakunta edessään. Tästä johtuen kriitikko ei voi arvioida esitystä miltä tahansa mutu -pohjalta vaikka muuta yleisöä siihen kannustettaisiinkin. Lehtikriitikki tulee kaukaa lukijasta. Se lähtee keskuksesta ja tavoittaa useita ihmisiä kerralla. Se on yksisuuntainen siinä mielessä että siihen on vaikea vastata, sen kanssa on hidasta, ehkä jopa mahdotonta keskustella. Siksi kritiikissä pitäisi pyrkiä valmiiksi näkökulmien rikkauteen. Pyrkiä tietoisesti rikkomaan tuota keskuksesta julistetun totuuden illuusiota joka yksisuuntaisuudesta seuraa. Kun esitys herättää kriitikossa negatiivisen reaktion, pitäisi hänen mielestäni kiinnittää erityistä huomiota kokemuksensa subjektiivisuuden esiin tuomiseen. Kriitiikin tarkoitus ei missään tapauksessa ole päättää lukijan puolesta onko esitys kokemisen arvoinen vai ei. Esitystä voi tietysti vastustaa, siitä saa olla pitämättä mutta kriitikon raskas taakka on tuoda perustelut näkyviin ja lukijoidensa arvioitaviksi. Hertta-Mari Kaukosen kritiikissä perusteluja ei joko ollut tai ne olivat epäselviä ja osoittivat tietämättömyyttä teatterista. Olisin luullakseni pystynyt hyväksymään Kaukosen kritiikin jos se olisi ilmestynyt lehdessä mielipidekirjoituksen paikalla. Harmittavaa on että hän kirjoittaa kriitikon paikalla, kriitikon asemasta käsin. Viimeistään silloin kun hän rohkeasti toteaa että esitys on täyttä paskaa, hän mielestäni putoaa lopullisesti kriitikon asemasta ja asettuu kirjoittamaan vain omana katsoja-kokija-itsenään. Harmittavaa on että samalla hän kuitenkin tulee tietämättään tai tietoisesti käyttäneeksi kriitikon vaikutusvaltaa lukijoihin ja myös ylioppilasteatterin potentiaaliseen yleisöön nähden. Toisin sanoen hän ei joko ole ymmärtänyt kriitikon roolia ja sen tuomaa vastuuta tai on törkeällä tavalla jättänyt sen huomiotta. Seitsemännestä kappaleesta Ainut Uskon hyvä oivallus on lopussa. Jotta kenenkään ei tarvitse käydä katsomassa Uskoa, selitän läpän tässä:

8 Kriitikko, joka ei koko arviossa ole osoittanut minkäänlaista pätevyyttää, käyttää kriitikon valtaa määrittääkseen ohjaamani esityksen kaikkien mahdollisten katsojien puolesta arvottomaksi katsoa. kahvi on parempaa niin sanotusti vesipedillä eli jos pannuun lisää muutaman millin vettä pohjalle, ensimmäiset kahvitipat eivät pala kuumaan pannuun osuessaan. Tai ainakin kahvi on parempaa, jos uskoo sen olevan tämän kikkailun jälkeen parempaa ja käryttömämpää. Näin ikkäästi. Voi harmin paikka. Lasse Forsgren

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.

1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009

Kevään 2009 valtakunnallinen 5-6 luokan FyKe koe tilanne FyKe kevät 2009 Kevään 2009 5-6 FyKe koe Oppilasmäärä 14 12 10 8 6 4 2 0 5 6 FyKe kevät 2009 10 10 9,5 9, + 9 9 8,5 8 + 8 8 7,5 7 + 7 7 6,5 6 + 6 6 5,5 5 + 5 5 4,5 4 + 4 Arvosana 122 oppilasta, keskiarvo 7,56 Tehtäväkohtaiset

Lisätiedot

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

4. Lue ja arvioi vastauksia

4. Lue ja arvioi vastauksia 4. Lue ja arvioi vastauksia Tenttipalvelu lähettää sinulle kerran viikossa sähköpostiviestin, jos tenttiisi on tullut suorituksia. Jos opiskelija on vastannut tenttiin, voit mennä lukemaan vastaukset Lue

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

A* Reitinhaku Aloittelijoille

A* Reitinhaku Aloittelijoille A* Reitinhaku Aloittelijoille Alkuperäisen artikkelin kirjoittanut Patrick Lester, suomentanut Antti Veräjänkorva. Suom. huom. Tätä kääntäessäni olen pyrkinyt pitämään saman alkuperäisen tyylin ja kerronnan.

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King

Vihamiespiiras. kirjoittanut Derek Munson kuvittanut Tara Calahan King kirjoittanut erek Munson kuvittanut Tara alahan King Se oli täydellinen kesä, kunnes Juuso Rossi muutti parhaan kaverini, Santerin, naapuriin. En pitänyt Juusosta. Hän järjesti juhlat, eikä minua edes

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan. A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen

E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan. A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen HEARS -MALLI H Hyvä kuunteluasento E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen R Reagoi ilmeilläsi; jos toinen näyttää surulliselle ole surullinen. Jos toinen

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

H Kalervo Väänänen Akateeminen rehtori UEF. Miksi sama asia näyttää niin erilaiselta?

H Kalervo Väänänen Akateeminen rehtori UEF. Miksi sama asia näyttää niin erilaiselta? H Kalervo Väänänen Akateeminen rehtori UEF Miksi sama asia näyttää niin erilaiselta? UEF/Viestintä 25.8.2011 2 Sisältö Vaikeus ja joitakin sen syitä Organisaatioiden fuusiot muutoksen ajureina Miksi tavoiteltu

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

EU:N JA SUOMEN KILPAILUVALVONTA. Mika Oinonen

EU:N JA SUOMEN KILPAILUVALVONTA. Mika Oinonen EU:N JA SUOMEN KILPAILUVALVONTA Mika Oinonen TALENTUM PRO Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijä Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2676-6 ISBN 978-952-14-2677-3 (verkkokirja)

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Mindfulness-kerho Mielekäs

Mindfulness-kerho Mielekäs Mindfulness-kerho Mielekäs Hyväksyntä 17.03.2015 LK Oskari Ventilä Mitä mindfulness on? suomeksi tietoinen läsnäolo tarkoittaa huomion tarkoituksellista kiinnittämistä vallitsevaan hetkeen, lempeällä ja

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

1. Keksi ja kirjoita, mitä kirjan päähenkilölle kuulee 5 10 vuoden kuluttua.

1. Keksi ja kirjoita, mitä kirjan päähenkilölle kuulee 5 10 vuoden kuluttua. 1. Keksi ja kirjoita, mitä kirjan päähenkilölle kuulee 5 10 vuoden kuluttua. 2. Kenestä kirjan henkilöstä et pitänyt tai pidit vähiten. Miksi? 3. Kirjoita kirjan päähenkilön TOP10-lista. 4. Tee kuvin ja

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe

Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe Kehittämisryhmän alustavia kaavailuja kyselyyn vastaamisen tueksi Kehittämisryhmä on parhaillaan suunnittelemassa esimerkkitehtäviä, jotka julkaistaan myöhemmin

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä minä olen puhunut, vaan tärkeitä ovat teidän omat kysymyksenne ja oivalluksenne.

Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä minä olen puhunut, vaan tärkeitä ovat teidän omat kysymyksenne ja oivalluksenne. YTT Eeva-Leena Vaahtio elvaahtio@elisanet.fi gsm 050-407 5730 www.eevaleenavaahtio.fi Otty ry. 17.5.2011 Akava-talo Työmarkkinaikä ei näy kasvoista eikä kalenterista Ei ole tärkeää, että muistatte, mitä

Lisätiedot

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Matematiikan peruskurssi 2

Matematiikan peruskurssi 2 Matematiikan peruskurssi Tentti, 9..06 Tentin kesto: h. Sallitut apuvälineet: kaavakokoelma ja laskin, joka ei kykene graaseen/symboliseen laskentaan Vastaa seuraavista viidestä tehtävästä neljään. Saat

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4

VERSTASTUUTTI. Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 O SALLISTAVAN SOSIAALITURVAN PILOTTI VIESTINTÄVERSTAS 8.9.201 4 VERSTASTUUTTI Tule mukaan tekemään yhdessä viestintää! E I TARVITSE OSATA VIESTINTÄ- TAI TIETOTEKNIIKKAA ETUKÄTEEN S YYS-JOULUKUUN 201 4

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse?

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse? 1 LAKI JA KADONNEEN JUONEN ARVOITUS LAKI kertojaääni Nimeni on Larry Laki, ja sanani on laki. Laki on myös sukunimeni, ja lakia pitää noudattaa. Laki ei ole mikään Lucky Luke (=Lakki Laki), vaan se on

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää

Lisätiedot

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen Systeemiajattelua-I Helena Ahonen Miksi systeemiajattelua Kokonaisuuksien hallintaa vai ongelmanratkaisua Työhön kohdistuu jatkuvasti ulkoisia ja sisäisiä muutospaineita, jotka sekoittavat kokonaiskuvan

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN Riitta Viitala & Merja Koivula Jyväskylän yliopisto Papilio-ohjelman

Lisätiedot