KANTELEEN VOIMA OY & PUHURI OY vuosikertomus årsberättelse

Transkriptio

1 KANTELEEN VOIMA OY & PUHURI OY vuosikertomus årsberättelse

2 Vuoden 2014 turveyrittäjäksi valittiin Pekka Forsström Siikalatvalta. Bioenergia ry:n Turvevaliokunta myönsi Vuoden turveyrittäjä -palkinnon Turvepäivässä Tampereella. Tärkeimmät kriteerit olivat vesien- ja ympäristönsuojelusta huolehtiminen ja tuotantotavoitteiden täyttyminen. Valinnassa painotettiin myös sosiaalista kanssakäymistä. Pekka Forsström viestii esimerkillisen avoimesti yrityksensä toiminnasta naapureille ja asiakkaille. Pekka Forsström, 36, on toisen polven turveyrittäjä. Ura turvesuolla alkoi kesätöissä yli 20 vuotta sitten. Yrittäjäksi hän ryhtyi 21-vuotiaana. Forsströmin PE-Forss Oy vastasi kesällä 2014 tuotannosta kuudella tuotantosuolla ja kunnosti myös uusia alueita tuotantokuntoon. Yrityksessä työskentelee 16 henkilöä ja aliurakoitsijoiden yrityksissä 12 työntekijää. Suurimmat urakanantajat ovat Kanteleen Voima Oy ja Vapo Oy. Naapurien mielipiteet otetaan huomioon PE- Forss Oy:n toiminnassa. Haastavissa tilanteissa Forsström hakee ratkaisuja ottaen huomioon eri osapuolien näkemykset. Forsström haluaa aidosti toimia avoimesti ja pääsi viime kesänäkin esittelemään toimintaansa. Lonkerinnevalla järjestettyyn kaikille avoimeen tutustumispäivään osallistui yli 100 turvetuotannosta kiinnostunutta vierasta ja median edustajaa. Pekka Forsström esitteli tilaisuudessa työntekijänsä ja aliurakoitsijansa kanssa turvetuotannon eri työvaiheita ja työkoneita sekä tuotantoalueen vesienkäsittelyä. Vieraat olivat positiivisesti yllättyneitä nykyaikaisesta turvetuotannosta ja ympäristöasioiden hoitamisesta. Ympäristön huomioiminen ja vesienkäsittely ovat muuttuneet alkuvuosista valtavasti. Turvevastaiset ihmiset ovat muodostaneet mielipiteensä usein tietämättömyyttään. Toivotan jatkossakin vieraat tervetulleeksi turvetuotantoalueelle tutustumaan nykyaikaiseen turvetuotantoon ja moniportaiseen vesienkäsittelyyn, Vuoden 2014 turveyrittäjä Pekka Forsström sanoo. Sisältö Tyyni vuosi 2014, toimitusjohtajan katsaus Voimalaitoksen tuotanto Polttoaineet Tuulivoimahankkeet Toimintakertomus ja tilinpäätös 2014 Hallituksen toimintakertomus Kanteleen Voima konsernituloslaskelma ja tase Kanteleen Voima Oy:n tuloslaskelma ja tase Puhuri Oy:n tuloslaskelma ja tase Kanteleen Voima Oy:n hallitus Omistajat Vuoden 2014 turveyrittäjä Pekka Forsström. Kanteleen Voiman joukkue vuoden 2014 Turvesuopotkupallo cupissa Tahkon läheisyydessä Kaijanpäänsuolla. Årets torvföretagare 2014 Pekka Forsström. Kanteleen Voimas lag i Torvmarksfotbolls cupen 2014 vid Kaijanpäänsuo nära Tahko. Till Årets torvföretagare 2014 valdes Pekka Forsström från Siikalatva. Priset beviljades av Bioenergia ry:s Torvkommitté i samband med Torvdagen i Tammerfors. De viktigaste kriterierna var skötseln av vatten- och miljöskyddet och uppfyllandet av produktionsmålen. Vid valet betonades även det sociala umgänget. Pekka Forsström presenterar och berättar om företagets verksamhet för grannar och kunder på ett föredömligt öppet sätt. Pekka Forsström, 36, är andra generationens torvföretagare. Yrkeskarriären på torvmossen började med sommararbete för drygt 20 år sedan. Då han var 21 år blev han företagare. Sommaren 2014 svarade Forsströms PE-Forss Oy för produktionen på sex torvmossar och såg även till att många nya områden restaurerades. Företaget har 16 anställda och underleverantörernas företag 12 anställda. De största uppdragsgivarna är Kanteleen Voima Oy och Vapo Oy. Grannarnas synpunkter tas i beaktande i PE- Forss Oy:s verksamhet. Forsström tar alltid hänsyn till olika parters åsikter då han söker lösningar i svåra situationer. Forsström har en genuin vilja att agera öppet och senaste sommar hade han också möjlighet att presentera sin verksamhet. En för alla öppen informationsdag som ordnades vid Lonkerinneva lockade mer än 100 besökare med intresse för torvproduktion samt representanter för media. Tillsammans med sina anställda och underleverantörer demonstrerade Pekka Forsström olika arbetsmoment och arbetsmaskiner samt vattenhanteringen i produktionsområdet. Besökarna var positivt överraskade över den moderna torvproduktionen och skötseln av miljöfrågor. Beaktandet av miljön och vattenhanteringen har förändrats radikalt sedan de första åren. Uppfattningen hos människor som är emot torvbrytning baseras ofta på okunnighet. Jag önskar att besökare också i fortsättningen ska komma hit och bekanta sig med modern torvproduktion och flerstegs vattenhantering, säger Årets torvföretagare 2014 Pekka Forsström. Kansikuva: Joutsenet Tuppuranevalla kevätmuuton aikaan. Pärmbilden: Svanar på Tuppuraneva under vårflyttningen. Kuvat: Kanteleen Voiman ja Puhurin arkisto Graafinen suunnittelu: Wiizart Painatus: Forsberg, 2015 Fotografier: Kanteleen Voimas och Puhuris arkiv Svensk översättning: Torbjörn Berg Grafisk form: Wiizart Tryckning: Forsberg, 2015 Innehåll Svaga vindar år 2014, verkställande direktörens översikt Kraftverkets produktion Bränslen Vindkraftsprojekt Verksamhetsberättelse och bokslut 2014 Styrelsens verksamhetsberättelse Kanteleen Voima koncernresultaträkning och balans Kanteleen Voimas Oy:s resultaträkning och balans Puhuri Oy:s resultaträkning och balans Kanteleen Voima Oy:s styrelse Ägarna

3 Tyvenessä ei purjelaiva liiku. Eurooppalainen, pohjoismainen ja suomalainen energiaala jatkoi alamäen laskua kuluneenakin vuonna. Tuontipolttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat jatkoivat yhä laskuaan ja vuoden päätteeksi nähtiin vielä roima öljyn hinnan romahdus, joka tuo lisää laskupaineita muihin fossiilisiin polttoaineisiin. Toimitusjohtajan katsaus Tyyni vuosi 2014 Poliittiset päättäjät jatkoivat Eurooppa-tasolla järjestelmän muuttamista mm. päätöksellä muuttaa markkinan ulkopuolelta päästöoikeuden hintaan nk. vakausmekanismin avulla sekä päätöksellä vähentää eurooppalaisia hiilidioksiidipäästöjä vuoteen 2040 mennessä. Oikeat poliittiset päätökset, joilla maanosamme tai maamme saataisiin takaisin siihen talouskasvuun mihin mm. USA on menossa, ei nähty. Talouskasvun puuttuminen näkyi sähkön käytön hiipumisena. Lauhdetuotannon ahdinko jatkui Kulunut vuosi oli lauhdetuotannon kysynnälle yhä huono. Norjan ja Ruotsin vesivarannot olivat korkeat ja markkinahinta oli Turpeen karheamista Lonkerinnevalla. Turpeen kääntämistä Lonkerinnevalla. Skandinaavian alueella vielä Suomeakin matalammalla tasolla. Ydinvoiman jälkeen maamme toiseksi merkittävin tuotantomuoto oli sähkön tuonti pääasiassa pohjoismaista. Erillistuotannon osuus maamme sähkönhankinnasta jäikin kahdeksaan prosenttiin, joka oli lähes yhtä surkea tulos kuin Sähkön tuonti kohosi uuteen huippuunsa, mikä näkyi myös kauppataseessa. Lauhdetuotantokapasiteettia poistuu maastamme nopeaan tahtiin. Fortum sulki Inkoon neljä yksikköä, Pohjolan Voiman Mussalon voimala purettiin ja Vaskiluodon kolmosyksikkö ja Kristiinan ykkösyksikkö lopettavat toimintansa kuluvan vuoden lopussa. Kapasiteetin riittävyys tilanteessa, jossa talous ja siten myös kysyntä kasvaisi sekä Pohjoismaissa olisi kuiva vesivuosi, on poistumisien takia riskirajoilla. Tämä on tuonut Eurooppa-tason keskusteluun kysymyksen kapasiteettimarkkinoiden tarpeesta, jotta riittävä säästä riippumaton sähköntuotantokapasiteetti olisi olemassa. Tuontisähkö korvaa turvetta Tuontisähkön roima kasvu piti kotimaiset lauhde- eli erillissähkön tuotantolaitokset pääosin kylminä. Hiilen hinta jatkoi laskuaan ja edellisen vuoden aikana hiilen saama markkina-asema vahvistui, mutta hitaammin kuin sähkön hinta laski. Tämän korjaamiseksi saavutettiin poliittinen yksimielisyys turpeen veron pienentämisestä. Haapaveden osalta tämä helpottaisi ennen kaikkea puupolttoaineen hankintaa, koska silloin vuonna 2012 tullut leikkuri pienenisi. Tämän puupolttoaineiden käytön potentiaalin lisääntyminen sai metsäteollisuuspiirit liikkeelle erikoiseen operaatioon, jolla saatiin jälleen lisättyä säätelyä puunkorjuussa sekä turpeen veron lasku siirrettyä jonnekin tulevaisuuteen. stiltje står båten still. Även under det gångna året fortsatte I nedgången för europeisk, nordisk och finländsk energiproduktion. Priserna på importbränsle och utsläppsrätter fortsatte sjunka och i slutet av året rasade dessutom oljepriset, vilket skapar en prispress nedåt också på andra fossila bränslen. De politiska beslutsfattarna Verkställande direktörens översikt Svaga vindar år 2014 fortsatte på Europanivå att ändra systemet bl.a. genom ett beslut att ändra priset på utsläppsrätter utanför marknaden med hjälp av en s.k. stabilitetsmekanism och genom ett beslut att minska koldioxidutsläppen i Europa före år Några politiska beslut som kunde stimulera den ekonomiska tillväxten i vår världsdel eller vårt land på samma sätt som till exempel i USA fattades inte. Avsaknaden av ekonomisk tillväxt återspeglades i en lägre användning av el. Bekymmersamt för kondensproduktionen Efterfrågan på kondensproduktion var fortsatt svag. Vattenreserverna i Norge och Sverige var stora och marknadspriset inom Harvning av torv vid Lonkerinneva. Vändning av torv vid Lonkerinneva. Skandinavien låg på en ännu lägre nivå än i Finland. Näst kärnkraften var elimport, huvudsakligen från de nordiska länderna, den viktigaste produktionsformen i vårt land. Den separata produktionens andel av landets elanskaffning var inte mer än åtta procent, dvs. ett nästan lika uselt resultat som år Elimporten nådde nya höjder, vilket även återspeglades i handelsbalansen. Kondensproduktionskapaciteten i vårt land försämras i snabb takt. Fortum stängde fyra enheter i Ingå, Pohjolan Voimas kraftverk i Mussalo lades ner och verksamheten vid Vaskiluoto 3 och Kristiina 1 upphör i slutet av detta år. I en presumtiv situation där ekonomin och därmed även efterfrågan skulle öka samtidigt som de nordiska länderna skulle uppleva ett torrt vattenår är det osäkert om kapaciteten räcker till. I diskussioner på Europanivå har man lyft fram frågan om behovet av en kapacitetsmarknad för att säkerställa en elproduktionskapacitet som är oberoende av vädret. Importel ersätter torv Den kraftigt ökade importen av el innebar att verksamheten vid de inhemska anläggningarna för kondensel, dvs. separat elproduktion, till stor del upphörde. Kolpriset fortsatte sjunka och den marknadsställning som kolet fått under föregående år förstärktes, men långsammare än vad elpriset sjönk. För att råda bot på detta nåddes politisk enighet om en sänkning av skatten på torv. För Haapavesi skulle detta underlätta framförallt anskaffningen av träbränsle eftersom nedskärningen som kom 2012 då skulle minska. Denna ökade potential för användning av träbränsle resulterade i att skogsindustribranschen initierade en speciell operation som innebär att virkesbärgning belastas av ytterligare reglering och att sänkningen av torvskatten skjuts upp till någon gång i framtiden. 4 5

4 Tuulivoimaa, lopultakin rakennetaan Tuulivoiman rakentaminen jatkui maassamme voimakkaana ja ensimmäisen kerran ylitettiin maamme tuulivoiman tuotannon 1 TWh rajapyykki eli siis sama sähkömäärä, jonka Haapaveden voimalaitos tuottaa täytenä tuotantovuonna. Puhurin toisen tuulipuiston Kopsa 2:n rakennus- ja asennustyöt tehtiin syksyllä ja keväällä päästään viettämään vihkijäisiä. Puhuri rakentaa parhaillaan Pyhänkosken tuulivoimalle Pyhänkosken tuulipuistoa. Aikoinaan tehty syöttötariffin tukipäätös ja siihen liittyvä keskeneräinen säädöstyö näkyy yhä enemmän tuulivoimahankkeiden luvituksessa. Useat paikkakunnat ovat ottaneet kuntien omalla päätöksellä kiinteitä etäisyyysrajoja tuulivoimaan, koska valtion viranomaiset eivät ole onnistuneet vakuuttamaan heitä omilla säädöksillään. Tämä on aiheuttanut usean hankkeen täyden uudelleensuunnittelun. Tyvenessä maailmassa Jälleen kerran vuosi on vaatinut Kanteleen Voiman ja Puhurin henkilökunnalta erityistä sitkeyttä. Kiitos henkilökunnalle hyvästä työstä tässä tyvenessä ja pysähtyneessä maailmassa. Kiitos myös omistajillemme luottamuksesta yhtiötä ja organisaatiota kohtaan niin lauhdetuotannon haasteissa kuin tuulivoimainvestointien riskien kanssa. Tätä kirjoitettaessa maassamme on vaalikuume korkeimmillaan. Viime keväänä valittu EUparlamentti sekä sen valitsema komissio on aloittamassa työtään. Voin vain toivoa, että uusien päättäjien avulla saadaan lopultakin tehtyä päätöksiä, joilla maanosamme saadaan pois siitä tyvenestä, jonne se vuonna 2008 ajelehti. Lonkerinnevan avoimet ovet -tapahtuma kesäkuussa. Voimalaitoksen tuotanto Tuotanto Sähköä voimalaitos tuotti alkutalvesta kevääseen ja syksystä loppuvuoteen. Täysiä ajokuukausia ei kuitenkaan ollut kuin syyskuu. Vuoden tuotantomäärä oli 350 GWh ja ajotunteja tuli Turvetuotanto onnistui hyvin, kesällä ja syksyllä laitosta ajettiinkin niin paljon kuin sähkön hinnan puolesta oli mahdollista. Laitos toimi hyvin, eikä suurempia teknisiä ongelmia ollut. Varsinkin syksyn ja loppuvuoden ajot olivat miltei häiriöttömiä. Vuonna 2014 polttoainetta oli riittävästi saatavilla, mutta ajomäärää rajoitti heikko sähkön markkinahinta. Alkuperäisestä tuotantotavoitteesta jäätiin sen vuoksi 18 %. Polttoainetta pääkattilalla kului vuonna 2014 kaikkiaan 950 GWh: ia, josta turvetta 93 %, biopolttoaineita 6 % ja öljyn osuus alle 1 %. Ympäristöasiat Voimalaitos on ilmoitettu kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan, joka antaa lisäaikaa IED päästörajoitusten vaatimiin investointeihin. Voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemusta on täydennetty kansallisen siirtymäsuunnitelman edellyttämillä lisäselvityksillä. Tarkistamishakemus jätettiin täydennettynä Pohjois-Suomen AVI:n käsittelyyn kesäkuussa. Voimalaitoksen päästörajat ylittyivät maaliskuussa rikkipäästön osalta, koska ajojakso oli tuolloin lyhyt eikä puuta käytetty. Vuosihuolto 2014 Voimalaitoksen ajotilanteesta Tuotanto /Produktion 2014 Käyntiaika /Driftstid 2014 Äntligen har vindkraftsbyggandet kommit i gång Byggandet av vindkraft fortsatte i god takt och för första gången överskred vindkraftsproduktionen i vårt land milstolpen 1 TWh, dvs. samma elmängd som kraftverket i Haapavesi producerar under ett helt produktionsår. Byggnads- och monteringsarbetena för Puhuris andra vindpark Kopsa 2 utfördes på hösten och invigningsfesten hölls på våren. Som bäst bygger Puhuri en vindpark i Pyhänkoski för Pyhänkoski Tuulivoima. Det tidigare fattade beslutet om en inmatningstariff och därtill förknippade halvfärdiga författningsarbete märks allt mer i behandlingen av tillstånd för vindkraftsprojekt. Flera orter har med kommunernas egna beslut bestämt fasta avståndsgränser för vindkraft, eftersom de statliga myndigheterna inte lyckats övertyga dem med sina egna bestämmelser. Detta har lett till en omplanering av många projekt. En värld på lågvarv Också det gångna året har krävt speciell uthållighet av personalen hos Kanteleen Voima och Puhuri. Ett stort tack till personalen för ett fint arbete i denna lugna och stagnerade värld. Ett speciellt tack också till våra ägare för förtroendet gentemot bolaget och organisationen såväl gällande utmaningar inom kondensproduktionen som risker i vindkraftsinvesteringar. Då detta skrivs är valfebern i landet som högst. EU-parlamentet som valdes senaste vår samt den av parlamentet valda kommissionen står beredda att inleda sitt arbete. Jag kan bara hoppas att de nya beslutsfattarna tar beslut som leder vår världsdel bort från de stilla vatten där den drivit omkring sedan år Öppet husevenemang vid Lonkerinneva i juni. Kraftverkets produktion Produktion Kraftverket producerade elektricitet från förvintern till våren och från hösten till slutet av året. Endast i september pågick driften dock hela månaden. Produktionen under året uppgick till 350 GWh och antalet drifttimmar var Torvproduktionen var framgångsrik och på sommaren och hösten kördes anläggningen så mycket som det med hänsyn till elpriset var möjligt. Anläggningen fungerade bra och utan några större tekniska problem. Särskilt driften på hösten och i slutet av året var i det närmaste störningsfri. Tillgången till torv var tillräcklig under året, men driftmängden begränsades av det låga marknadspriset på el. Det ursprungliga produktionsmålet underskreds därför med 18 %. År 2014 användes totalt 950 GWh bränsle i huvudpannan, därav 93 % torv, 6 % biobränsle och mindre än 1 % olja. Miljöfrågor Kraftverket har meddelat en nationell övergångsplan som ger tilläggstid att genomföra de investeringar som IED-direktivets gränsvärden för utsläpp kräver. Kraftverkets ansökan om översyn av tillståndsbestämmelserna i miljötillståndet har kompletterats med de ytterligare utredningar som den nationella övergångsplanen förutsätter. En kompletterad ansökan lämnades in för behandling till Norra Finlands 6 7

5 johtuen vuosihuolto ajoitettiin pitkälle aikavälille. Suurin yksittäinen työ oli turvemylly 3:n peruskorjaus, muille myllyille tehtiin normaalit korjaustyöt. Sykloneita paikkailtiin ja jatkossa ne tullaan uusimaan turvelinja kerrallaan. Pesuria korjattiin ja kuumakaasukanavien palkeita vaihdettiin. Kaikki turbiinin kp- pesän sulkuja säätöventtiilit avattiin ja tarkistettiin. Tarkastuksissa ei löytynyt mitään mainittavia ongelmia. Generaattorille tehtiin kunnonvalvontamittauksia ja pääjäähdytysvesipumpun sekä pesuripuhaltimen sähkömoottorit huollettiin. Investoinnit Laitosalueelle on rakennettu uusi varastokatos omalla ja ulkopuolisella työvoimalla. Automaatiojärjestelmän suunnittelutyöasema ja backup- asema uusittiin. Vuosihuollon aikana uusittiin myös taajuusmuuttajia, turpeen vastaanottoaseman pinnanmittauksia ym. Lonkerinnevan avoimet ovet -tapahtuma kesäkuussa. Turve Vuosi 2014 oli Kanteleen Voiman kolmas tuotantovuosi omilla soilla. Tuotannossa oli kaksitoista suota, joiden tuotantopinta-ala oli noin 900 ha. Kauden tuotanto päästiin aloittamaan toukokuun puolivälissä. Alkukesä oli kylmä ja kesäkuussa sateet haittasivat turvetuotantoa huomattavasti. Heinäkuussa sää parani ja tuotanto edistyi vauhdilla niin, että heinäkuun loppuun mennessä aumoissa oli turvetta noin 60 % kokonaistuotantotavoitteesta. Polttoaineet Tuotantokelit jatkuivat edelleen hyvinä elo- ja syyskuussa. Lokakuussa vielä ajettiin karheita aumaan kolmella suolla. Omien soiden jyrsinturvetuotanto onnistui kokonaisuutena erittäin hyvin ja tuotantotavoitteet ylitettiin. Tuotettu turve oli erittäin hyvälaatuista. Varpunevan hankkeelle myönnettiin ympäristölupa Myönnettyyn ympäristölupaan tuli valitusaikana kaksi valitusta. Asia etenee Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyyn. Varpunevan ympäristölupahakemus jätettiin viranomaisille keväällä Lonkerinnevan lisäalueelle myönnettiin ympäristölupa Lupapäätöksestä ei tullut yhtään valitusta. Alue on kooltaan noin 14 ha. Katajanevan hankkeen ympäristölupahakemus jätettiin viranomaisille heinäkuussa 2014 ja Paalinevan ympäristölupahakemus jätettiin viranomaisille joulukuussa Uusien tuotantoalueiden hankintaa jatketaan osana voimalaitoksen polttoainestrategiaa. Päästöt ilmaan, päästökertoimet Utsläpp i luften, utsläppsfaktorer, Pääkattilan polttoaineet 2014 Huvudpannans bränslen 2014 regionförvaltningsverk i juni. Kraftverket överskred gränserna för svavelutsläpp i mars beroende på att driftperioden då var kort och kraftverket då inte använde träbränsle. Årsservice 2014 Med anledning av kraftverkets driftläge utfördes den årliga servicen under en lång tidsperiod. Det enskilt största arbetet var en grundlig reparation av torvkvarn 3, på de andra kvarnarna utfördes normala reparationsarbeten. Cykloner reparerades och i fortsättningen kommer de att förnyas en torvlinje i taget. Tvätten reparerades och bälgarna på hetgaskanalerna byttes ut. Samtliga avstängnings- och reglerventiler i turbinens ht-hus öppnades och granskades. Inga nämnvärda problem kunde konstateras. Konditionsövervakningsmätningar genomfördes på generatorn och huvudkylpumpen och service utfördes på tvättblåsarens elmotorer. Investeringar Ett nytt lagerskjul har byggts med egen och extern arbetskraft på anläggningsområdet. Arbetsstationen för planering och backup-stationen i automationssystemet förnyades. Årsservicen omfattade även förnyande av frekvensomvandlare, ytmätningar i mottagningsstationen för torv m.m. Öppet husevenemang vid Lonkerinneva i juni. Torv År 2014 var det tredje produktionsåret på Kanteleen Voimas egna torvmarker. Tolv torvmarker med en produktionsareal på ca 900 ha var i produktion. Torvbrytningen kunde påbörjas i mitten av maj. Försommaren var kall och i juni försvårades torvproduktionen av regn. I juli förbättrades vädret och produktionen framskred så bra, att mängden torv i stackarna i slutet av juli uppgick till ca 60 % av målsättningen för totalproduktionen. Produktionsförhållandena Bränslen var fortsatt gynnsamma i augusti och september. Ännu i oktober kördes strängar till stackar på tre mossar. Frästorvproduktionen på de egna torvmarkerna lyckades i sin helhet mycket bra och produktionsmålen överskreds.torven var av mycket god kvalitet. Miljötillstånd beviljades för Varpuneva-projektet Två besvär över det beviljade miljötillståndet lämnades in under besvärstiden. Ärendet har förts till Vasa förvaltningsdomstol för behandling. Ansökan om miljötillstånd för Varpuneva inlämnades till myndigheterna våren Miljötillstånd beviljades för tillläggsområdet i Lonkerinneva Inget besvär lämnades in över tillståndsbeslutet. Området omfattar ca 14 ha. Ansökan om miljötillstånd för Katajaneva-projektet inlämnades till myndigheterna i juli 2014 och ansökan om miljötillstånd för Paalineva inlämnades till myndigheterna i december Anskaffningen av nya produktionsområden fortsätter i enlighet 8 9

6 Kaikilla Kanteleen Voima Oy:n nykyisillä ja tulevilla tuotantoalueilla käytetään nykyaikaista, moniportaista vesienpuhdistusjärjestelmää, johon kuuluu muun muassa pintavalutuskenttä. Haapaveden voimalaitoksella jyrsinturvetta käytettiin sähkön tuotantoon vuonna 2014 noin 890 GWh:a. Puu Viime vuosina metsähakkeen käyttö on ollut vähenevää johtuen hakkeen huonosta kilpailukyvystä sähköntuotannossa muihin polttoaineisiin verrattuna. Ratkaisevana tekijänä käytön vähenemiseen on ollut muutokset uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa Puupolttoaineita käytettiin Haapaveden voimalaitoksen tuotannossa vuonna 2014 noin 53 GWh:a. Puun osuus käytetyistä polttoaineista oli 6 %. Ranka- ja kokopuuhakkeita jauhettiin biomassajauhimilla voimalaitoksen pölypolttoon sopivaksi polttoaineeksi. Hakkuutähteistä pienempään palakokoon tehtyä haketta syötettiin polttoon myös ilman jauhatusta. Puuteollisuuden sivutuotteista käytettiin polttoaineina sahanpurua ja sahanpurubrikettiä. Haapakenttä Haapakenttä- biopolttoaineterminaalissa polttoaineiden toimittajat ja käyttäjät varastoivat ja käsittelivät metsäpolttoaineiden raaka-aineita, valmista haketta ja sahanpurua. Kanteleen Voiman varastoon hankittiin karsittua energiarankaa kuivumaan ja odottamaan haketusta. Raskas polttoöljy Raskasta polttoöljyä käytettiin voimalaitoksella tuki- ja käynnistyspolttoaineena sekä apukattiloissa vuonna 2014 noin 18 GWh:a. Energiarankaa kuivumassa Haapakentällä. Kopsa 1 ja Kopsa 2 tuulivoimapuistot Raahen Kopsassa. Tuulivoimahankkeet Tuulivoiman rakentaminen on vauhdissa Tuulivoiman rakentaminen on Suomessa nyt vauhdissa. Uusia voimaloita nousi yhteensä 59 kpl ja vuoden lopussa Suomessa pyöri jo 260 tuuliturbiinia. Vastaavasti tuulivoimakapasiteetti kasvoi 184 MW:n verran niin, että vuoden lopussa se oli 627 MW MW:n raja odotetaan saavutettavan vuoden vaihteessa. Nyt tuulivoimahankkeiden kehittäjät arvioivat tarkkaan milloin kansallinen megawatin kiintiö täyttyy ja kannattaako uusia pitkän kehitystyön vaativia projekteja enää käynnistää. Kertomusvuoden aikana valmistui Puhurin Kopsa 2 tuulivoimapuisto sekä rakentaminen aloitettiin Pyhänkosken Tuulivoima Oy:n omistamassa Pyhänkosken tuulipuistossa. TOTEUTUNEET HANKKEET Puhuri operoi tällä hetkellä kolmea tuulipuistoa ja yksi tuulipuisto Merijärven ja Pyhäjoen rajalle on rakenteilla. Omien Kopsan puistojen lisäksi muut puistot ovat Oy Perhonjoki Ab:n RistiVeto sekä Pyhänkosken Tuulivoima Oy:n Pyhänkoski. Kopsa I Puhuri Oy:n Raahen Kopsassa sijaitseva tuulipuisto vihittiin käyttöön lokakuussa Puisto koostuu seitsemästä 3 MW tuulivoimalasta. Vuosi 2014 oli Kopsan puiston ensimmäinen täysi med kraftverkets bränslestrategi. På alla Kanteleen Voima Oy:s nuvarande och kommande produktionsområden används ett modernt flerstegs vattenreningssystem, till vilket hör bl.a. ett översilningsområde. Till Haapavesi kraftverks elproduktion användes ca 890 GWh frästorv år Trä Under de senaste åren har användningen av skogsflis minskat. Orsaken är att flisen inte är tillräckligt konkurrenskraftig vid produktion av el jämfört med andra bränslen. En faktor som på ett avgörande sätt bidragit till den minskade användningen har varit ändringarna i lagen om stöd till produktion av el från förnybara energikällor Vid Haapavesi kraftverks produktion använde man ca 72 GWh träbränslen år Andelen trä av använda bränslen var cirka 14 %. Spant- och helträdsflis krossades med biomassakrossar till bränsle som lämpar sig för pulverförbränning i kraftverket. Flis som flisats till mindre bitar av flisrester har matats till förbränningen också utan krossning. Som bränslen har använts biprodukter från träindustrin, såsom sågspån och sågspånsbriketter. Haapakenttä Vid biobränsleterminalen Haapakenttä lagrade och hanterade bränsleleverantörer och företagare råmaterial till träbränslen, färdigt flis och sågspån. Kvistad energived samlades i Kanteleen Voimas lager för torkning och för flisning i ett senare skede. Tung brännolja Som stöd- och startbränsle samt i hjälppannor användes år 2014 ca 18 GWh tung brännolja vid kraftverket. Energived på tork vid Haapakenttä. Vindkraftparkerna Kopsa 1 och Kopsa 2 i Kopsa i Brahe stad. Vidkraftprojekt Byggandet av vindkraft i full gång Byggandet av vindkraft har nu fått fart under vingarna i Finland. Under året uppfördes sammanlagt 59 nya vindkraftverk och i slutet av året uppgick antalet vindturbiner i Finland till 260. Vindkraftskapaciteten ökade i motsvarande grad med 184 MW och var i slutet av året 627 MW. Gränsen MW förväntas uppnås vid årsskiftet. Nu försöker utvecklarna av vindkraftsprojekt noga bestämma tidpunkten då den nationella kvoten på megawatt uppfylls och bedöma om det längre är värt att initiera nya projekt som kräver ett långt utvecklingsarbete. Under verksamhetsåret färdigställdes Puhuris vindkraftpark Kopsa 2 och byggandet i vindparken Pyhänkoski, som ägs av Pyhänkosken Tuulivoima Oy, inleddes. GENOMFÖRDA PROJEKT Puhuri driver för närvarande tre vindparker och uppför som bäst en vindpark vid gränsen mellan Merijärvi och Pyhäjoki. De andra parkerna, förutom de egna parkerna i Kopsa, är Oy Perhonjoki Ab:s RistiVeto samt Pyhänkosken Tuulivoima Oy:s Pyhänkoski. Kopsa I Puhuri Oy:s vindpark i Kopsa i Brahestad invigdes i oktober Parken består av sju 3 MW vindkraftverk. År 2014 var parkens för

7 toimintavuosi. Puiston teknisessä toiminnassa oli vielä toivomisen varaa. Vuoden tuotanto jäi teknisten haasteiden ja matalan tuulen takia noin viidesosan alle budjetoidun tuotannon. Vuoden aikana koneiden viritystä jatkettiin ja niiden päätyttyä tehtiin standardien mukaiset melumittaukset. Mittauksien mukaan koneet täyttävät nykyiset normit. Televisiokuvaan liittyvien ongelmien osalta ei valitettavasti edistytty, koska eri tahot eivät saaneet linjattua, kenen vastuulle asia kuuluu. Tämä siitä huolimatta, että Puhuri kirjelmöi asiasta eri tahoille ratkaisun löytämiseksi. Kopsa II Kopsan tuulipuiston toisen vaiheen rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2013 heti luvituksen valmistuttua. Hanke on ensimmäisen, josta maksetaan uuden tutkalain mukaista tutkakompensaatiota. Puistoon asennettiin 10 kappaletta nimellisteholtaan 3.3 MW Vestaksen toimittamaa tuulivoimalaa. Voimaloiden napakorkeus on 137 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Kopsa II puiston kokonaisinvestoinnin arvo on noin 50 miljoonaa euroa. Hanketta varten rakennettiin useita kilometriä uusia teitä ja uusi sähköasema. Voimalat on otettu käyttöön syksyn 2014 aikana. Puiston arvioitu vuosituotanto on yli 110 GWh. Hanke tehtiin liki annetussa aikataulussa ja hyvinkin annetun budjetin mukaisesti. Hankkeen aikana ei tapahtunut vakavia työtapaturmia tai läheltä piti tilanteita. HANKKEIDEN TILANNE Yhden tuulipuiston kehitystyö kestää yleensä useita vuosia. Suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi tarvitaan lukuisia selvityksiä ja tutkimuksia, kuten esimerkiksi tuulimittauksia, luontoselvityksiä, äänimallinnuksia ja esisuunnitelmia. Kunnilla on harkintavalta tuulivoima-alueiden Kopsa 3 yleisötilaisuus Kopsan kylätalolla Raahessa. kaavoituksessa ja suhtautuminen tuulivoimaan vaihtelee merkittävästi eri alueilla. Toteutuneiden hankkeiden lisäksi Puhurilla on useita luvituksen erivaiheissa olevia hankkeita. Kaiken kaikkiaan hankeportfoliossa on kehitteillä hankkeita useiden satojen megawattien edestä. Puhuri jatkaa strategiansa mukaisesti etsimällä hyvätuulisia alueita, joissa hanke saadaan rakennettua mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla. Täyttyvä syöttötariffikiintiö huomioiden pääpaino on saattaa jo aloitetut hankkeet loppuun ja uusia aloitetaan harkiten. Vuohtomäki on Puhurin Pyhäsalmen kahdeksan voimalan hanke. Vuohtomäen osayleiskaava on hyväksytty Pyhäsalmen kaupunginvaltuustossa. Osayleiskaavasta on valitettu ja hallinto-oikeuden päätöstä odotetaan siten, että rakentamiseen tarvittavat luvat ovat käsillä vuoden 2015 aikana. Parhalahti, Pyhäjoen kunnan alueella sijaitsevan 15 tuulivoimalan hankkeen YVA selvitykset on tehty ja ELY-keskuksen viranomaisten lausunto YVA:sta saatiin vuoden 2014 puolella. Kaavaehdotukset tulevat nähtäville kevään 2015 aikana. Ketunperä on Raahen alueella sijaitseva 6 tuulivoimalan hanke, jonka kaavaehdotus on valmisteilla. Alkuperäiseltä 17 voimalan hankealueelta on useiden syiden vuoksi siirrytty etelän suuntaan ja samalla voimaloiden lukumäärää on jouduttu supistamaan. Nykyiselle alueelle on tehty mainitun siirtymisen vuoksi mittavia lisäselvityksiä luontoon ja muinaisjäännöksiin liittyen. Hankkeessa on tehty vahvaa yhteistyötä Puhurin ja Tuuliwatti Oy:n välillä, mm. ympäristövaikutusten arvioinnin osalta. Ketunperän rakentamisen on suunniteltu alkavan vuoden 2016 aikana. sta fulla verksamhetsår. Parkens tekniska funktion var ännu inte tillfredsställande. Årets produktion underskred den budgeterade produktionen med ca en femtedel på grund av tekniska utmaningar och svaga vindar. Trimningen av maskinerna fortsatte och efterföljdes av standardenliga bullermätningar. Mätningarna visade att maskinerna uppfyller gällande normer. Problemet med störningar på tv-bilden har tyvärr ännu inte lösts, eftersom det fortfarande är oklart vem som har ansvaret i ärendet. Detta trots att Puhuri skickat en skrivelse i ärendet till olika parter för att hitta en lösning. Kopsa II Byggnadsarbetena för det andra skedet av Kopsa vindpark inleddes i oktober 2013 genast efter att tillstånd beviljats. Projektet är det första där man betalar radarkompensation i enlighet med den nya lagen om kompensationsområden. Parken består av 10 stycken vindkraftverk med en nominell effekt på 3,3 MW:s effekt levererade av Vestas. Kraftverkens navhöjd är 137 meter och rotorns diameter 126 meter. Det totala investeringsvärdet för Kopsa II uppgår till ca 50 miljoner euro. Över fyra kilometer nya vägar och en ny elstation byggdes för projektet. Kraftverken togs i bruk hösten Den beräknade årsproduktionen för parken är drygt 110 GWh. Projektet genomfördes i stort sett enligt given tidtabell och helt inom ramen för given budget. Inga allvarliga arbetsolycksfall eller tillbud inträffade under projektperioden. PROJEKTSITUATIONEN Utvecklingen av en vindpark tar i allmänhet flera år. Som bakgrundsfakta för planering och beslut behövs många utredningar och undersökningar, till exempel vindmätningar, naturutredningar, ljudmodelleringar och preliminära planer. Kommunerna har pröv- Kopsa 3 informationsmöte i Kopsa byahus i Brahestad. ningsrätt när det gäller planläggning av vindkraftsområden och inställningen till vindkraft varierar kraftigt i olika områden. Förutom de genomförda projekten driver Puhuri flera andra projekt som för närvarande befinner sig i olika faser av tillståndsprocessen. I projektportföljen ingår allt som allt projekt för flera hundra megawatt. Puhuri fortsätter i enlighet med sin strategi att leta efter områden med bra vindstyrka där projekt kan byggas med så små miljöeffekter som möjligt. Med beaktande av att inmatningstariffkvoten snart är uppfylld läggs tonvikten nu på att slutföra redan påbörjade projekt och starta nya efter övervägande. Vuohtomäki är ett projekt omfattande åtta kraftverk som Puhuri uppfört i Pyhäsalmi. Delgeneralplanen för Vuohtomäki har godkänts i Pyhäsalmi stadsfullmäktige. Besvär över delgeneralplanen har inlämnats och förvaltningsdomstolens beslut förväntas innebära att nödvändiga tillstånd för byggande erhålls under år Projektet Parhalahti omfattar 15 vindkraftverk i kommunen Pyhäjoki. MKB-utredningarna har genomförts och NTM-centralens utlåtande om MKB erhölls år Planförslaget läggs fram till påseende våren Ketunperä är ett projekt omfattande 6 vindkraftverk i Brahestad. För närvarande arbetar man med planläggningen. Det ursprungliga området för 17 kraftverk har av flera orsaker flyttats söderut och samtidigt har man varit tvungen att minska antalet kraftverk. På det nuvarande området har man på grund av att området flyttats gjort omfattande ytterligare utredningar med avseende på naturen och fornlämningar. Ett nära samarbete har bedrivits mellan Puhuri och Tuuliwatti Oy, bl.a

8 Kopsan osalta vuonna 2014 tehtiin päätös laajentaa tuulipuistoa kuudella lisävoimalalla. Hankkeessa on aloitettu YVA menettely yhdessä kaavoituksen kanssa. Hanke on rakennettavissa vuoden 2017 aikana. Hankila ja Tuppura hankkeiden osalta Puhuri toteuttaa monipuolista maankäyttöä. Mainitut hankkeet sijoittuvat merkittäviltä osin Kanteleen Voiman Oy:n käytöstä poistuville turvesuoalueille. Hankilan kahdeksan voimalan hanke sijoittuu kahden kunnan alueelle eli Haapaveden sekä Kärsämäen. Hankkeeseen on aloitettu kaavaprosessi. Tuppuran neljän voimalan hanke toteutetaan Sievissä STR menettelyllä. Vetelissä Puhuri operoi Vetelin Tuulivoima Oy:n nimissä Ristinevan hanketta. Hankkeeseen on aloitettu YVA menettely. Hanke käsittää kaiken kaikkiaan voimalaa Patanan tekoaltaan koillispuolella. ORGANISAATIO Puhurilla on tällä hetkellä 7 työntekijää, jotka suunnittelevat, luvittavat, toteuttavat ja operoivat tuulipuistoja Oulusta ja Haapavedeltä käsin. Puhuri Oy on edelleen leventänyt hartioitaan rekrytoinnilla. Kuluneen vuoden aikana on palkattu projektijohtaja. Oman henkilökunnan lisäksi Puhurin hankkeissa työskentelee laaja joukko tuulivoima-alan erikoisosaajia ja useiden eri alojen yrityksiä. Tuppuranevan tuulivoimahankkeen ja turvetuotannon esittelytilaisuus Tuppuranevalla syksyllä Kanteleen Voima Oy ja Puhuri Oy Toimintakertomus ja tilinpäätös Verksamhetsberättelse och bokslut beträffande bedömningen av miljökonsekvenser. Byggandet av Ketunperä planeras komma igång år För Kopsas del fattades år 2014 beslut att bygga ut vindparken med sex nya kraftverk. En MKB och planläggning för projektet har inletts. Projektet ska byggas år När det gäller Hankila och Tuppura tillämpar Puhuri en mångsidig markanvändningsstrategi. Nämnda projekt ligger huvudsakligen i torvmarksområden som Kanteleen Voiman Oy inte längre använder. Hankila-projektet med åtta kraftverk ligger inom två kommuner, Haapavesi och Kärsämäki, och en planläggningsprocess för projektet har inletts. Tuppura-projektet omfattande fyra kraftverk förverkligas i Sievi med STR-förfarande. I Vetil driver Puhuri ett projekt i Ristineva via Vetelin Tuulivoima Oy. Ett MKB-förfarande för projektet har inletts. Projektet omfattar totalt kraftverk nordost om den konstgjorda sjön i Patana. ORGANISATION Puhuri har för närvarande 7 anställda med säte i Uleåborg och Haapavesi som planerar, hanterar tillståndsärenden, förverkligar och opererar vindparker med lokala krafter. Puhuri Oy har genom rekryteringar vuxit ytterligare. Under året anställdes en projektchef. Förutom egen personal är även en stor grupp specialister inom vindkraftsbranschen och företag inom flera olika branscher involverade i Puhuris projekt. Presentationsmöte om Tuppuraneva vindkraftsprojekt och torvproduktion vid Tuppuraneva hösten

9 KANTELEEN VOIMA -KONSERNI Hallituksen toimintakertomus Kanteleen Voima -konserniin kuuluvat emoyhtiö Kanteleen Voima Oy ja tytäryhtiöt Puhuri Oy ja Vetelin Tuulivoima Oy. Kanteleen Voima Oy tuottaa Haapaveden voimalaitoksella omistajilleen lauhdesähköä. Puhuri Oy on konsernin tuulivoimayhtiö ja Vetelin Tuulivoima Oy on hankekehitysyhtiö Vetelin seudun tuulihankkeille. Haapaveden voimalaitos Vuosi 2014 oli Kanteleen Voima Oy:n kahdeksas ja Puhuri Oy:n neljäs täysi toimintavuosi. Vetelin Tuulivoima Oy aloitti toimintansa kertomusvuonna. Voimalaitoksen tuotanto oli edellisvuotta suurempi mutta jäi kuitenkin alle suunnitellun ajomäärän. Syynä vähäiseen tuotantoon oli sähkön alhainen markkinahinta ja kivihiilen laskeneen hinnan vuoksi laitoksen huono kilpailukyky tuontipolttoaineita käyttäviin voimalaitoksiin verrattuna. Voimalaitoksen nettotuotannoksi koko vuodelle jäi 350 GWh. Polttoainetta käytettiin sähköntuotantoon 950 GWh, josta puun osuus oli 6 %. Öljyn osuus pääkattilan tuki- ja käynnistyspolttoaineena oli alle 1 %, öljyn sijasta priimaukseen käytettiin pääasiassa puubrikettiä. Apukattiloiden öljyn käyttö oli alle 10 GWh. Päästöoikeuksia käytettiin yhteensä t. Polttoaineet Oma turvetuotanto onnistui yli suunnitellun tason. Omaa turvetuotantoa oli kahdellatoista suolla, tuotettu määrä oli noin 400 GWh. Varsinaisen tuotannon ovat hoitaneet turveurakoitsijat. Lupakäsittelyssä on kolme suota ja lupavalmistelussa kolme suota. Yhden suon lisäalueen ympäristölupa saatiin. Yhden uuden myönnetyn luvan jatkokäsittely siirtyi Vaasan hallinto-oikeuteen yhtiöstä riippumattomasta syystä. Uusien tuotantoalueiden hankinta on käynnissä useassa muussa kohteessa. Puhuri Oy investoi toisen tuulipuistonsa Puhuri Oy:n tuulivoimahankkeet etenivät lähes suunnitellusti. Kanteleen Voima Oy omistaa Puhuri Oy:n koko osakekannan. Kopsa 2 tuulipuiston kymmenen 3,3 MW tuulivoimalaa valmistuivat vuoden loppuun mennessä. Hanke valmistui eräiden toimitusvaike- uksien takia hieman aikataulusta myöhässä, mutta investointibudjetin rajoissa. Nämä turbiinit ovat ensimmäiset joista maksettiin uuden Raahen-Ruukin tutkalain mukaista korvausta puolustusvoimien korvaavien valvontasensorien hankintaa varten. Raahen Ketunperän, Pyhäjoen Parhalahden ja Pyhäjärven Vuohtomäen tuulivoimapuistojen kaavoitustyöt jatkuivat. Kopsa 3 tuulivoimapuiston YVA- ja kaavoitustyö alkoi. Myös muita uusia tuulivoimahankkeita on käynnistetty. Yhtiön henkilökunta on Puhurin hankkeiden kehittämisen lisäksi tarjonnut asiantuntijapalveluita osakkaiden tuulivoimahankkeisiin, mm. Pyhänkosken Tuulivoima Oy:n puistoon sekä Oy Perhonjoki Ab:n Ristivuoren tuulipuistoon. Omistus Emoyhtiön omistajina olivat tilikauden lopussa Oy Katternö Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, Suomen Voima Oy, Valkeakosken Energia Oy ja Ålands Elandelslag. Omistuksessa ei ole tapahtunut muutoksia kertomusvuoden aikana. Kopsa 2 tuulivoimainvestoinnin yhteydessä P-osakesarjan osakepääomaa korotettiin. Puhuri Oy on jaettu kolmeen osakesarjaan, joista K1- sarjassa on Kopsa 1 tuulivoimapuisto, A-sarjassa kehityshankkeet ja K2-sarjassa Kopsa 2 -tuulivoimapuisto. Talous Konsernin liikevaihto oli ( ) ja tulos ( ) voitollinen, taseen loppusumma oli ( ). Emoyhtiön liikevaihto oli ( ) ja tulos tappiollinen (9 120 tappiollinen). Taseen loppusumma oli ( ). Kanteleen Voima Oy ja Puhuri Oy toimivat omakustannusperiaatteella ja osakkaat maksavat kiinteät kustannukset omistuksensa suhteessa, tuotettu sähkö myydään omistajille muuttuvaa kustannusta vastaavalla hinnalla ja omistuksen suhteessa. Omakustannusperusteisesta toimintaperiaatteesta johtuen taloudellisten tunnuslukujen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista liiketoiminnan, taloudellisen aseman tai tuloksen ymmärtämiseksi. Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli henkilöä (emoyhtiössä 39 henkilöä). Vuoden aikana palkattiin kaksi uutta henkilöä. Ulkopuolisina palveluina ostetaan edelleen mm. laboratoriopalvelut, ruokalan hoito, siivous ja pihatyöt. Kunnossapitopalveluita on ostettu niin ikään ulkopuolisilta toimittajilta tarpeen mukaan. Henkilöstölle on järjestetty ammatillista koulutusta. Voimalaitoksen ajotilanteesta johtuen ulkopuolisen henkilöstön käyttöä on vähennetty ja henkilöstön työpanosta on myyty ulkopuolisiin kohteisiin. Ympäristö ja turvallisuus Voimalaitoksella, tuulivoimatyö- KANTELEEN VOIMA-KONCERNEN Styrelsens verksamhetsberättelse Till koncernen Kanteleen Voima hör moderbolaget Kanteleen Voima Oy och dotterbolaget Puhuri Oy och Vetelin Tuulivoima Oy. Kanteleen Voima Oy producerar för sina ägare kondensel vid kraftverket i Haapavesi. Puhuri Oy är koncernens vindkraftverk och Vetelin Tuulivoima Oy är projektutvecklingsbolag för vindprojekt i Vetilområdet. År 2014 var Kanteleen Voima Oy:s åttonde och Puhuri Oy:s fjärde hela verksamhetsår. Verksamheten vid Vetelin Tuulivoima Oy inleddes under verksamhetsåret. Kraftverket i Haapavesi Kraftverkets produktion var större än året innan, men underskred dock den planerade driftmängden. Orsaken till den låga produktionen var det låga elmarknadspriset och, på grund av det sjunkande priset på stenkol, kraftverkets svaga konkurrenskraft jämfört med kraftverk som använder importbränslen. Nettoproduktionen för Haapavesi kraftverk blev 350 GWh. Till elproduktionen användes bränsle 950 GWh, av vilket andelen trä var 6 %. Andelen olja som användes till huvudpannans stöd- och startbränsle var mindre än 1 %. I stället för olja användes huvudsakligen träbriketter för att förbättra förbränningen. Användningen av olja i hjälppannorna var mindre än 10 GWh. Utsläppsrätter användes totalt t. Bränslen Den egna torvproduktionen lyckades bättre än planerat. Egen torvproduktion fanns på tolv torvmarker och produktionsmängden uppgick till ca 400 GWh. Den egentliga produktionen har skötts av torventreprenörer. Tre torvmarker är under tillståndsbehandling och tre torvmarker under tillståndsberedning. Miljötillstånd erhölls för ett tilläggssområde för en mosse. Fortsatt behandling av ett nytt beviljat tillstånd överfördes till Vasa förvaltningsdomstol av orsaker som är oberoende av bolaget. Anskaffningen av nya produktionsområden pågår på flera andra ställen. Puhuri Oy investerade i sin andra vindpark Puhuri Oy:s vindkraftsprojekt framskred i stort sett enligt planerna. Kanteleen Voima Oy äger hela aktiestocken i Puhuri Oy. De tio 3,3 MW vindkraftverken i vindparken Kopsa 2 färdigställdes före slutet av året. Projektet slutfördes något försenat på grund av en del leveranssvårigheter, men inom ramen för investeringsbudgeten. Dessa turbiner är de första för vilka ersättning betalades i enlighet med den nya lagen om kompensationsområden för anskaffning av försvarsmaktens övervakningssensorer. Planläggningen av vindkraftparkerna Ketunperä i Brahestad, Parhalahti i Pyhäjoki och och Vuohtomäki i Pyhäjärvi fortsatte. MKBoch planläggningsarbetet för vindkraftparken Kopsa 3 inleddes. Även andra vindkraftsprojekt har körts igång. Bolagets personal har utöver utvecklingen av Puhuriprojekten erbjudit experttjänster till delägarnas vindkraftsprojekt, bl.a. för Oy Perhonjoki Ab:s vindpark i Ristivuori. Ägande I slutet av räkenskapsperioden ägdes moderbolaget av Oy Katternö Kraft Ab, Kaakon Energia Oy, Finska Kraft Ab, Valkeakosken Energia Oy och Ålands Elandelslag. Inga ändringar har skett i ägarunderlaget under verksamhetsåret. I anslutning till Kopsa vindkraftsinvestering höjdes aktiekapitalet för P-aktieserien. Puhuri Oy är indelat i tre aktieserier, av vilka vindkraftparken Kopsa 1 är i K1-serien, utvecklingsprojekten i A-serien och den nya vindkraftparken Kopsa 2 i den nya K2-serien. Ekonomi Koncernens omsättning var ( ) och resultatet ( ) vinstgivande, balansräkningens slutsumma var ( ). Moderbolagets omsättning var ( ) och resultatet förlustbringande (9 120 förlustbringande). Balansräkningens slutsumma var ( ). Personal Koncernen hade 46 anställda (moderbolaget 39 personer). Under året anställdes två nya personer. Som tjänster utifrån köps fortfarande bl.a. laboratorietjänster, skötsel av matservering, städning och gårdsarbeten. Också underhållstjänster har köpts av utomstående leverantörer efter behov. Yrkesutbildning har ordnats för personalen. Med anledning av kraftverkets driftsituation har man minskat anlitandet av utomstående personal och personalens arbetsinsatser har sålts till utomstående objekt. Miljö och säkerhet Inga större olycksfall har inträffat vid kraftverket, vid vindkraftverken eller i torvproduktionen. Kraftverket har meddelat en nationell övergångsplan som ger tilläggstid att genomföra de investeringar som IED-direktivets gränsvärden för utsläpp kräver. Kraftverkets ansökan om översyn av tillståndsbestämmelserna i miljötillståndet har kompletterats med de ytterligare utredningar som den nationella övergångsplanen förutsätter. En kompletterad 16 17

10 mailla ja turvetuotannossa ei ole sattunut merkittäviä tapaturmia. Voimalaitos on ilmoitettu kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan, joka antaa lisäaikaa IED päästörajoitusten vaatimiin investointeihin. Voimalaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemusta on täydennetty kansallisen siirtymäsuunnitelman edellyttämillä lisäselvityksillä. Tarkistamishakemus jätettiin täydennettynä Pohjois-Suomen AVI:n käsittelyyn kesäkuussa. Voimalaitoksen päästörajat ylittyivät maaliskuussa rikkipäästön osalta, koska ajojakso oli tuolloin lyhyt eikä puuta käytetty. Turvetuotannossa ei ollut luparajojen ylityksiä. Kopsa 1 tuulipuiston äänitasoa on tutkittu sekä ulkoilmamittauksina että lähistön rakennusten sisätilamittauksina. Hallitus Kanteleen Voima Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimii Stefan Storholm ja muina jäseninä Akke Kuusela (vpj), Andreas Rasmus, Timo Honkanen, David Karlsson ja Arto Tiainen saakka ja Esa Koivula kyseisestä päivästä lähtien. Varajäseninä ovat olleet Olli- Pekka Marttila, Roald von Schoultz ja Esa Koivula saakka ja Olli-Pekka Marttila, Arto Tiainen sekä Frank Hoverfelt samasta päivästä lähtien. Toimitusjohtajana on toiminut Antti Vilkuna. Emoyhtiön hallitus kokoontui kertomusvuonna kahdeksan kertaa. Varsinainen yhtiökokous pidettiin Haapavedellä Tilintarkastajaksi on yhtiökokous valinnut Ernst & Young Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana Kjell Berts. Riita-asiat Vireillä olevia riita-asioita ei ole. Puhurin Vuohtomäen tuulivoimahankkeen kaavavalituksen käsittely jatkui Oulun hallintooikeudessa. Varpunevan turvetuotantohankkeen ympäristölupavalituksen käsittely alkoi Vaasan hallinto-oikeudessa. Riskit Voimalaitos kohtasi kertomusvuonna uuden luvitusriskin, kun hyväksyttyä IE-direktiiviä otetaan käyttöön ilman, että viranomaisohjeistusta direktiivin ympärillä olisi olemassa. Hyvin kuvaavana tässä on, että voimalaitos joutui ilmoittautumaan tunnin rajoitettuun käyttöaikaan, koska direktiiviin liittyvää kansallista siirtymäsuunnitelmaa ei ole saatu hyväksyttyä. Voimalaitoksen teknisinä riskeinä ovat edelleen tulipalot ja laitevauriot. Näitä pyritään tunnistamaan erilaisilla riskianalyyseillä, joita päivitetään tehtävien investointien yhteydessä sekä varautumaan niihin laiteratkaisulla ja koulutuksella. Puhuri Oy:n merkittävimmät riskit liittyvät Kopsa 1 investoinnin käytettävyysriskeihin. Uusien hankkeiden luvittamisen osalta merkittävä riski on jatkuvasti muuttuva viranomaisohjeistus. Ehdotus vuosituloksen kirjaamiseksi Emoyhtiön tilikauden tulos osoittaa tappiota Emoyhtiön hallitus esittää, että tappio kirjataan edellisten tilikausien tulostilille eikä osinkoa jaeta. Siirron jälkeen oma pääoma on Östersund, 13. päivänä huhtikuuta 2015 Stefan Storholm Andreas Rasmus Timo Honkanen puheenjohtaja David Karlsson Akke Kuusela Esa Koivula Antti Vilkuna toimitusjohtaja Näkymät vuodelle 2015 Sähkön markkinahinnan vaihtelu on tasaantunut matalalle tasolle johtuen vesivoimatuotannon määrästä, alhaisesta kivihiilen hinnasta ja vähentyneestä kulutuksesta. Päästöoikeuksien hinta on ollut vakaa. Markkinasähkön hinnan ennustetaan pysyvän kuluvan vuoden ja lähivuodet kuitenkin sellaisena, että voimalaitoksella on vain maltillinen ajotarve suhteutettuna saatavissa olevaan turvepolttoainemäärään. Toimenpiteitä polttoainepohjan laajentamiseksi ja polttoturpeen saannin varmistamiseksi jatketaan. Tuulivoimahankkeiden rakentamista on tarkoitus jatkaa samaan tahtiin myös vuonna Tavoitteena on käynnistää yhden uuden tuulivoimapuiston rakentaminen kuluvan vuoden aikana. Vaasa, 16. päivänä huhtikuuta 2015 Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu erillinen kertomus. Ernst & Young Oy Kjell Berts KHT /CGR ansökan lämnades in för behandling till Norra Finlands Regionförvaltningsverk i juni. Kraftverket överskred gränserna för svavelutsläpp i mars beroende på att driftperioden då var kort och kraftverket då inte använde träbränsle. Tillståndsgränserna överskreds inte i torvproduktionen. Ljudnivån från vindparken Kopsa 1 har undersökts både med utomhusmätningar och med inomhusmätningar i en byggnad i närområdet. Styrelse Som Kanteleen Voima Oy:s styrelseordförande fungerar Stefan Storholm och övriga medlemmar är Akke Kuusela, Andreas Rasmus, Timo Honkanen, David Karlsson och Arto Tiainen fram till och Esa Koivula från och med nämnda dag. Suppleanter har varit Olli-Pekka Marttila, Roald von Schoultz och Esa Koivula fram till och Olli-Pekka Marttila, Arto Tiainen samt Frank Hoverfelt från och med samma dag. Antti Vilkuna har varit verkställande direktör. Styrelsen sammanträdde åtta gånger under verksamhetsåret. Ordinarie bolagsstämma hölls i Haapavesi Till revisor valde bolagsstämman Ernst & Young Ab, med Kjell Berts som huvudansvarig revisor. Tvistemål Bolaget har inga anhängiga tvistemål. Behandlingen av besväret över delgeneralplanen för Puhuris vindkraftpark i Vuohtomäki fortsatte i Uleåborgs förvaltningsdomstol. Behandlingen av besväret över miljötillståndet för torvproduktionsprojektet Varpuneva inleddes i Vasa förvaltningsdomstol. Risker Kraftverket stötte på en ny risk inom tillståndsbeviljandet när det godkända IE-direktivet tas i bruk utan att det finns myndighetsanvisningar i anslutning till direktivet. Mycket beskrivande är att kraftverket var tvunget att anmäla sig till en begränsad drifttid på timmar, eftersom den nationella övergångsplanen i anslutning till direktivet ännu inte har godkänts. Bränder och maskinfel utgör fortfarande tekniska risker i kraftverket. Man försöker identifiera dessa risker genom olika riskanalyser som uppdateras i samband med investeringar samt genom att förbereda sig för dem med tekniska lösningar och utbildning. De största riskerna för Puhuri Oy är förknippade med riskerna med investeringen i Kopsa 1 med tanke på användbarhet. En stor risk i anslutning till tillståndsbeviljandet för nya projekt är de ständigt ändrade myndighetsanvisningarna. Förslag till bokföring av årsresultat Räkenskapsperiodens resultat för moderbolaget visar en förlust på Moderbolagets styrelse föreslår att förlusten bokförs på resultatkontot för föregående räkenskapsperioder och att ingen dividend utdelas. Efter överföringen uppgår det egna kapitalet till Utsikter för år 2015 Variationerna i marknadspriset på el har på grund av vattenkraftproduktionens mängd, det låga priset på stenkolskondensat och den Östersund, den 13 april 2015 Stefan Storholm Andreas Rasmus Timo Honkanen ordförande David Karlsson Akke Kuusela Esa Koivula Antti Vilkuna verkställande direktör lägre förbrukningen stabiliserats på en låg nivå. Priset på utsläppsrätter har varit stabilt. Priset på marknadsel förutspås under innevarande år och de närmaste åren dock hållas på en sådan nivå att kraftverket har endast ett måttligt driftbehov i förhållande till den torvbränslemängd som finns att tillgå. Åtgärderna för att bredda bränslegrunden och garantera tillgången på torvbränsle fortsätter. Avsikten är att fortsätta byggandet av vindkraftsprojekten i samma takt också år Målsättningen är att inleda byggandet av en ny vindkraftpark innevarande år. Vasa, den 16 april 2015 Bokslutsanteckningar Över verkställd revision har idag avgivits skild revisionsberättelse. Ernst & Young Oy Kjell Berts KHT /CGR 18 19

11 KANTELEEN VOIMA -KONSERNI KANTELEEN VOIMA -KONSERNI Tuloslaskelma Resultaträkning Liikevaihto Omsättning Valmistus omaan käyttöön (+) Tillverkning för eget bruk Muut liiketoiminnan tuotot Övriga rörelseintäkter Materiaalit ja palvelut Material och tjänster Henkilöstökulut Personalkostnader Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar och nedskrivningar Liiketoiminnan muut kulut Övriga rörelsekostnader Liikevoitto Rörelsevinst Rahoitustuotot ja -kulut Finansiella intäkter och kostnader Voitto ennen tilinpäätössiirtoja Vinst före bokslutsdispositioner ja veroja och skatter Tilinpäätössiirrot Bokslutsdispositioner Laskennalliset verot Kalkylmässiga skatter Tilikauden voitto Räkenskapsperiodens vinst VASTAAVAA AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet Immateriella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Materiella tillgångar Sijoitukset 5 1 Placeringar VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA Vaihto-omaisuus Omsättningstillgångar Pitkäaikaiset saamiset Långfristiga fordringar Lyhytaikaiset saamiset Kortfristiga fordringar Rahat ja pankkisaamiset Kassa och bank VASTATTAVAA Tase Balans PASSIVA OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL Osakepääoma Aktiekapital Edellisten tilikausien tulos Ackumulerade vinstmedel Tilikauden voitto Räkenskapsperiodens vinst OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ EGET KAPITAL TOTALT VÄHEMMISTÖOSUUS 42 MINORITETSANDEL PAKOLLISET VARAUKSET AVSÄTTNINGAR Muut pakolliset varaukset Övriga avsättningar PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ AVSÄTTNINGAR TOTALT VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen Långfristigt Lyhytaikainen Kortfristigt

12 KANTELEEN VOIMA OY KANTELEEN VOIMA OY Tuloslaskelma Resultaträkning Liikevaihto Omsättning Muut liiketoiminnan tuotot Övriga rörelseintäkter Materiaalit ja palvelut Material och tjänster Henkilöstökulut Personalkostnader Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar och nedskrivningar Liiketoiminnan muut kulut Övriga rörelsekostnader Liikevoitto Rörelsevinst Rahoitustuotot ja -kulut Finansiella intäkter och kostnader Voitto ennen tilinpäätössiirtoja Vinst före bokslutsdispositioner ja veroja och skatter Tilinpäätössiirrot Bokslutsdispositioner Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Förändring av avskrivningsdifferensen Tilikauden voitto 61 9 Räkenskapsperiodens vinst VASTAAVAA AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet Immateriella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Materiella tillgångar Sijoitukset Placeringar VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA Vaihto-omaisuus Omsättningstillgångar Pitkäaikaiset saamiset Långfristiga fordringar Lyhytaikaiset saamiset Kortfristiga fordringar Rahat ja pankkisaamiset Kassa och bank VASTATTAVAA Tase Balans PASSIVA OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL Osakepääoma Aktiekapital Edellisten tilikausien tulos Ackumulerade vinstmedel Tilikauden voitto 61 9 Räkenskapsperiodens vinst OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ EGET KAPITAL TOTALT TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER Poistoero Avskrivningsdifferens TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTS- YHTEENSÄ DISPOSITIONER TOTALT PAKOLLISET VARAUKSET AVSÄTTNINGAR Muut pakolliset varaukset Övriga avsättningar PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ AVSÄTTNINGAR TOTALT VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen Långfristigt Lyhytaikainen Kortfristigt

13 PUHURI OY PUHURI OY Tuloslaskelma Resultaträkning Liikevaihto Omsättning Valmistus omaan käyttöön (+) Tillverkning för eget bruk Liiketoiminnan muut tuotot Övriga rörelseintäkter Materiaalit ja palvelut Material och tjänster Henkilöstökulut Personalkostnader Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar och nedskrivningar Liiketoiminnan muut kulut Övriga rörelsekostnader Liikevoitto Rörelsevinst Rahoitustuotot ja -kulut Finansiella intäkter och kostnader VASTAAVAA Tase Balans AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT BESTÅENDE AKTIVA Aineettomat hyödykkeet 0 0 Immateriella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Materiella tillgångar VAIHTUVAT VASTAAVAT RÖRLIGA AKTIVA Pitkäaikaiset saamiset Långfristiga fordringar Lyhytaikaiset saamiset Kortfristiga fordringar Rahat ja pankkisaamiset Kassa och bank Voitto ennen tilinpäätössiirtoja Vinst före bokslutsdispositioner ja veroja och skatter Poistoeron muutos Förändringar av avskrivningsdifferens VASTATTAVAA PASSIVA Tilikauden voitto (tappio) Räkenskapsperiodens vinst (förlust) OMA PÄÄOMA EGET KAPITAL Osakepääoma Aktiekapital Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Fond för inbetalt fritt eget kapital Edellisten tilikausien tulos Ackumulerade vinstmedel Tilikauden voitto Räkenskapsperiodens vinst TILIPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ ACKUMULERADE BOKSLUTSDISPOSITIONER Poistoero Avskrivningsdifferens VIERAS PÄÄOMA FRÄMMANDE KAPITAL Pitkäaikainen Långfristigt Lyhytaikainen Kortfristigt

14 Kanteleen Voima Oy, hallitus /styrelsen 2014 Omistajat Ägarna Kanteleen Voima Oy -omistaja/ägare Puhuri Oy -omistaja/ägare Stefan Storholm hallituksen puheenjohtaja styrelseordförande Katternö Kraft Oy Ab Akke Kuusela varapuheenjohtaja vice ordförande Suomen Voima Oy Finska Kraft Ab Andreas Rasmus hallituksen jäsen styrelsemedlem Katternö Kraft Oy Ab tuotantojohtaja produktionschef Timo Honkanen hallituksen jäsen styrelsemedlem Valkeakosken Energia Oy KATTERNÖ -RYHMÄ /KATTERNÖ KRAFT Esse Elektro-Kraft Ab Oy Herrfors Ab Kruunupyyn Sähkölaitos Oy /Kronoby Elverk Ab Naantalin Energia Oy /Nådendals Energi Ab Pietarsaaren Energia Oy /Jakobstads Energi Ab Uudenkaarlepyyn Voimalaitos Oy /Nykarleby Kraftverk Ab Tammisaaren Energia Oy /Ekenäs Energi Ab Vetelin Sähkölaitos Oy David Karlsson hallituksen jäsen styrelsemedlem Ålands Elandelslag talousjohtaja/ekonomichef Arto Tiainen hallituksen jäsen styrelsemedlem (t.o.m saakka) varajäsen/suppleant (fr.o.m alkaen) Parikkalan Valo Oy Esa Koivula hallituksen jäsen styrelsemedlem (fr.o.m alkaen) varajäsen/suppleant (t.o.m saakka) Outokummun Energia Oy Olli-Pekka Marttila varajäsen/suppleant Köyliön-Säkylän Sähkö Oy PUHURI toimisto/kontor Kopsan tuulipuistot Kopsa vindkraftparker KANTELEEN VOIMA voimalaitos/kraftverket SUOMEN VOIMA OY Etelä-Savon Energia Oy Haminan Energia Oy Keravan Energia Oy Kokemäen Sähkö Oy Köyliön-Säkylän Sähkö Oy Lammaisten Energia Oy Lankosken Sähkö Oy Leppäkosken Sähkö Oy Mäntsälän Sähkö Oy Nurmijärven Sähkö Oy Paneliakosken Voima Oy Porvoon Energia Oy /Borgå Energi Ab Sallilan Energia Oy, Loimaa VSV-Energia Oy (Vakka-Suomen Voima) Vatajankosken Sähkölaitos Oy, Kankaanpää KAAKON ENERGIA OY Imatran Seudun Sähkö Oy Outokummun Energia Oy Parikkalan Voima Oy Valkeakosken Energia Oy Roald von Schoultz varajäsen/suppleant (t.o.m saakka) Frank Hovefelt varajäsen/suppleant (fr.o.m alkaen) Antti Vilkuna Ålands Elandelslag Tammisaaren Energia Ekenäs Energi 26 27

15 Metsäpeuroja Päällysnevalla. Skogsrenar på Päällysneva. Kanteleen Voima Oy Turvetie 112, PL 47, Haapavesi puhelin , faksi Puhuri Oy Turvetie 112, PL 47, Haapavesi Tietotie 2, Oulunsalo 28