Joan Mirón Tor Arnen Marikki Hakolan Kaija Saariahon Jean-Baptiste Barriérin Jouni Tommolan Anitra Lucanderin Yang Fudong Jaume Plensa

Transkriptio

1 1 / 2 011

2 Näyttelyohjelmisto Joan Miró, Henkilö, lintu,tähti, 6/IX77. Courtesy Galerie Lelong. Photo Fabrice Gibert. Successió Miró, ADAGP/KUVASTO Joan Miró + Miró ja suomalaista fantasiaa Espanjalaisen taiteilijan Joan Mirón ( ) näyttely keskittyy veistoksiin, joiden rinnalla nähdään maalauksia ja grafiikkaa. Näyttelyn tematiikka liikkuu veistosten ja maalausten yhteisen muotokielen ja ideoiden ympärillä. Mukana seitsemän Mirósta inspiroitunutta suomalaistaiteilijaa. Tor Arne Maalauksia viideltä vuosikymmeneltä Tor Arnen (s. 1934) näyttely on hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä taidemuseossa. Vaikka Arnen maalaukset perustuvat havaintoihin, kokemuksiin ja muistoihin maisemista sekä luonnosta, ne eivät esitä mitään muuta kuin itseään. Tor Arne, Nimetön, Kuva Jussi Tiainen Piipää Remix Videoteos Piipää Remix perustuu vuonna 1987 toteutettuun audiovisuaaliseen performanssiin Piipää ja siitä taltioituun videomateriaaliin. Se sisältää kolme mediataiteilija Marikki Hakolan ohjaamaa videoteosta sekä aiemmin esittämätöntä materiaalia kuten Kaija Saariahon ja Jean-Baptiste Barriérin säveltämän ja Jouni Tommolan sanoittaman neljän laulun sarjan Tulkkien laulut. Marikki Hakola, Piipää Remix. Kroma Anitra Lucander Värin runoilija Anitra Lucanderin ( ) retrospektiivissä on maalauksia, kollaaseja, piirustuksia ja grafiikkaa. Näyttely kuuluu EMMAn klassikkosarjaan, jossa esitellään suomalaisen modernismin suuria nimiä. Yang Fudong Yang Fudong (s.1971 Peking) on kiinalaisen nykytaiteen merkittäviä liikkuvaan kuvaan erikoistuneita taiteilijoita. Fudongin useita teoskokonaisuuksia käsittävä näyttely täyttää EMMAn mediatilat. Yang Fudong, Seven Intellectuals in Bamboo Forest, osa 5, 91 41, Pysyvästi Saastamoisen säätiön taidekokoelmaa Anitra Lucander, Asetelma, 1954, Saastamoisen säätiön taidekokoelma. Kuva Matti Ruotsalainen. Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta on pysyvästi esillä lähes 500 teosta, jotka täyttävät puolet EMMAn näyttelytiloista. Kokoelmaripustukseen sisältyy nykytaiteeseen painottuva Punainen -näyttely, joka herkuttelee punaisen eri sävyillä. Teokset edustavat kattavasti kuvataiteen kenttää video- ja valokuvataiteesta maalauksiin ja veistoksiin. Esillä yli 40 teosta, jotka ovat lähes kaikki eri taiteilijoilta. Saastamoisen säätiön taidekokoelman taiteilijoista esittelyssä Jaume Plensa, sivu 18. Kannen teos: Joan Miró, Nainen ja linnut, 1972, pronssi, Courtesy Galerie Lelong. Photo Fabrice Gibert. Successió Miró, ADAGP/KUVASTO 2011.

3 Hei toi veistos on isompi kuin mä EMMA Espoon modernin taiteen museon lehti Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa JULKAISIJA EMMA Espoon modernin taiteen museo PÄÄTOIMITTAJA Leena Joutsenniemi Toimitusneuvosto Ari Karttunen Päivi Karttunen Nana Salin Päivi Talasmaa Taitto Station MIR Oy Painopaikka Art-Print Oy painos: Museoista on viime aikoina keskusteltu poikkeuksellisen vilkkaasti. Keskustelun virikkeenä ovat olleet määrälliset seikat, kävijäluvut suhteessa taloudellisiin panoksiin. Taustalla väijyvät tyypilliset lamakauden ajatukset säästämisen ja tehokkuuden tarpeesta. Julkinen keskustelu on tärkeää, mutta sitä vaivaa yksi huomattava puute, kysymys siitä, miksi esineitä ja taideteoksia ylipäänsä pannaan näytteille. Eikö riittäisi, että katselemme kuvakirjoja, ostamme postikortteja, kuukkeloimme nettiä tai sormeilemme sitämikäsenniminytmukaolikaan. Kun tutustumme johonkin henkilöön facebookin tai muun virtuaaliyhteyden kautta, uskommeko saavamme oikean ja täydellisen käsityksen keskustelukumppanistamme ilman livekontaktia? Kokemus osoittaa, että voimme mennä raskaasti vikaan, vaikka meitä ei tietoisesti edes yritettäisi höynäyttää valepersoonilla tai muulla vääristelyllä. Sama koskee esineitä ja aivan erityisesti taideteoksia. Jopa maalaukset ja grafiikan lehdet ovat kolmiulotteisia esineitä, joiden materiaalista, pintarakenteesta, koosta, väreistä ja tunnelmasta hyväkin jäljenne antaa pelkän aavistuksen. Taideteoksen kohtaaminen on vuoropuhelua. Ennen kuin tervehditään, tehdään perushavainnot: Hei, tää veistos on mua isompi, näyttää aika ärjyltä. Sitten mennään jo pidemmälle: Mitä sä yrität sanoa, tarvitaaks tulkkia? Teos puhuu muotonsa, kokonsa, materiaalinsa ja väriensä avulla. Tätä puhetta on mahdoton jäljentää aidosti, olipa meillä laitteessa kolmedeetä tahi ei. Museot kieltävät esineidensä koskettelun, mutta silmän välittämä mielikuva kosketusaistimuksista on välttämätön elämyksen rakennusaine. Toistaiseksi näiden aistimusten simuloiminen virtuaalisesti ei luonnistu. Taideteosten tiedolliset ainekset, esimerkiksi aihe ja rakenne, ovat vain osa taiteen kokemusta. Syvempää ja kokonaisvaltaisempaa merkitystä ei tavoita muuten kuin vaivautumalla teoksen äärelle. Kielen näennäisesti abstraktit ilmaisut paljastavat, että taidetta katsoessa saamme yhteyden syvään mutta todelliseen sielunkerrokseen. Sanomme, että jokin koskettaa tai liikuttaa meitä. Puhumme myös värien hehkusta tai lämmöstä ja voimme kokea ne fyysisesti, vaikka kysymys ei ole samasta asiasta kuin lämpöpatterin hehkussa. Monet taideteokset voivat jäädä meille etäisiksi, mutta niin jäävät monet ihmisetkin. Joskus vuoropuheluun tulee takkua ja keskustelukumppani alkaa ärsyttää. Taide on yhtä herkkä kokemuksen ja mielipiteiden jakaja. Taideteos on kuitenkin ihmistä sitkeämpi dialogin ylläpitäjä. Siitä pitävät museot huolen. Osoitteenmuutokset, tilaukset (lehti on maksuton) ja palaute: Museon yhteystiedot takakannessa. Markku Valkonen museonjohtaja 3

4 Mirón fantastiset henkilöt Teksti Markku Valkonen Kuvat Courtesy Galerie Lelong. Photo Fabrice Gibert. Successió Miró, ADAGP/KUVASTO Joku taiteen ystävä on tokaissut katalonialaisesta taidemaalarista ja kuvaveistäjästä Joan Mirósta ( ): Jos minä poimin maasta kiven, se pysyy kivenä, mutta jos Miró poimii kiven, siitä tulee Mirón taideteos. Taiteen tekeminen ei edes Joan Mirón kaltaiselle mestarille ollut aivan näin helppoa magiaa, vaikka hänen teoksensa luovat vaikutelman leikiten syn tyneestä maailmasta. Taiteilijan varhaisista maalauk sista näkee kuinka rajusti ja kömpelösti hän koetti ilmaista jotakin itselleen tärkeää tunnetta ja näkemystä. Merkityksellinen käänne tapahtui 1920-luvulla. Surrealistinen taidesuuntaus vapautti Mirón suoran todellisuuden kuvaamisesta ja vei hänet lähelle abstraktia taidetta. Mistään elämälle vieraasta Toteemi, 1971, pronssi. Pää, 1974, pronssi. 4

5 Miró EMMAssa muutoksesta ei kuitenkaan ollut kysymys. Mirón teosten vapaassa kuvatilassa seikkailevat oikukkaat hahmot, miehen ja naisen kuvamerkit samoin kuin aurinko, kuu ja tähdet. Mirón taiteen värikkyys ja hulvaton muotojen leikki ovat vahvistaneet hieman erheellistä käsitystä hauskasta taiteilijasta. Totta on, että Mirón teoksissa on paljon komiikkaa ja groteskia huumoria, mutta samalla kertaa ne voivat olla surumielisiä ja traagisia. Niiden ilmaisuvoima on parhaimmillaan järisyttävä. Maalaustaide ja grafiikka eivät tarjonneet Mirólle riittävää ilmaisukanavaa, ja hän ryhtyikin vuoden 1930 tienoilla kokeilemaan kuvanveistoa. Taiteilija itse totesi, että hän halusi tuhota maalaustaiteen. Ilmaus oli lähinnä vertauskuvallinen, mutta sillä oli merkittävät seuraukset: 1940-luvulta lähtien Miró ajoittain keskittyi pelkästään kuvanveistoon. Hänen tärkeimmät materiaalinsa olivat keramiikka ja pronssi. EMMAn näyttely painottuu Joan Mirón veistostuotantoon, vaikka mukana on reilu annos niin maalauksia, piirroksia kuin grafiikkaakin. Mestarin taidetta ei ole aiemmin näin laajasti Suomessa esitelty, kaikkiaan teoksia on noin sata. Mirón veistosten nimet ovat tavallisesti yksinkertaisia kuten Nainen ja lintu tai Henkilö. Nämä persoonat ovat kuitenkin uskomattomia luomuksia. Silmät löytyvät helposti, mutta sitten rinnan tai käden, linnun tai kuun ja tähden etsiminen voi viedä hetken. Kun juonen päästä on saanut kiinni, Mirón teokset alkavat elää kuin fantastisen näytelmän henkilöt. Tanssija, 1981, pronssi. < Henkilö, 1978, pronssi. > 5

6 Mirón jäljillä New York 981) ainen (1 s, eistos N a, Teksa v ll e n e ó ir lu Joan M eumin a Saks. s u M rt A hen Kimbell va: Step rth. Ku Fort Wo 967) eistos (1 aping -v useon -m ó Girl Esc ir M ió Joan Fundac. la il s s tera Pariisi Barcelona Mont-roig Palma de Mallorca an. kusta nan kes Näkymä ESPANJA Normandia Mirón ió Joan Fundac arcelo autuu B eelta av piha-alu Kuvat ja teksti Tiina Penttilä Barcelona Joan Miró syntyi Barcelonassa. Mirón vahva yhteys Kataloniaan, sen maaperään ja kulttuuriin on nähtävissä läpi hänen yli 60 vuotta kestäneen uransa, joka sai sysäyksensä taideopinnoista Barcelonassa ja kaupungin innostavasta, uutta kansainvälistä Kataloniaa etsivästä ilmapiiristä. Miró kuuluu 1900-luvun vaihteen mielikuvitusta ja omaperäistä ilmaisua luoneiden katalaanien Antoni Gaudín ja Salvador Dalín aikalaisiin. Gaudín tavoin Mirón tuotannosta löytyy Barcelonasta useita julkisia maamerkkejä. Paitsi että aurinko, tuuli, sade ja pöly vain paransivat veistoksia piti taide Mirósta tuoda ihmisten ulottuville. Mirón keraaminen seinämaalaus toivottaa matkailijan tervetulleeksi Barcelonan lentokentällä, palan Mirón maailmaa jalkojensa alla voi tuntea La Ramblan keraamisella Pla de Os -katukiveyksellä ja monumentaalista Miróa voi aistia 22 m korkean Nainen ja lintu -veistoksen juurella Parc de l Escorxadorilla. 6 Useiden julkisten veistosten lisäksi Barcelonasta löytyy myös suurin Miró -taidekokoelma ja arkisto Fundació Joan Miró (avattu 1976). Museo sijaitsee Montjüicin kukkulalla, jonka suureen hautausmaahan Miró haudattiin an punainen maaperä, vuoristoilman raikkaus. Maalta löydetyt luontokappaleet ja esineet puolestaan jatkavat elämäänsä monissa Mirón veistoksista. Mont-roig Unelmoin isosta ateljeesta. Miró, 1938 Miró sai pitkään haaveilemansa suuren työtilan vuonna 1956, kun Son Abrinesiin Palma de Mallorcalla valmistui hänen arkkitehtiystävänsä Josep Lluis Sertin suunnittelema ateljee. Miró työskenteli Studio Sertissä kuolemaansa asti. Mirólla oli Palmassa myös Son Boter -ateljeet, joissa hän teki mm. grafiikkaa. Vuonna 1979 Miró ja hänen vaimonsa Pilar Juncosa perustivat Fundació Pilar i Joan Miró -säätiön, jonka ideana on taata yleisölle mahdollisuus tutustua taiteilijan ateljeetiloihin ja Palmassa syntyneeseen tuotantoon. Ateljeetilojen lisäksi museokävijät pääsevät pe- Kun olen täällä, tunnen suurta rakkautta kaikkiin asioihin. Rakastan jokaista pientä olentoa, jokaista ruohonkortta. Miró, Mirón perheen maatilasta Tarragonassa, Etelä-Kataloniassa, tuli hänen maalauspaikkansa kesäisin. Juuri Tarragonan maalaismaisemasta löytyivät monet Mirón kuva-aiheista: myyttiset johanneksenleipäpuut, hyönteiset, etanat, käärmeet, vuoret, kasvit. Mirón paletin sinisissä, keltaisissa, punaisissa ja vihreissä sävyissä suodattuvat välimerellinen milloin raaka, milloin läpikuultava, runollinen valo, kataloni- Palma de Mallorca

7 POEM, 1976 Mirón S tud Sert -ate io ljee, Fundac ió Pilar i J oan Mir ó á Mallo rca. Kuva A ntoni R einés, A scent of jasmine Music of hair Japan Calligraphy of insect wings Circles of a river going round stem bamboo body of women. Sash of joy Tokio Miró 15/I/76 Joan Miró: Selected Writings and Interviewes. Edited by Margit Rowell, Cambridge, MA, da Capo Press 1996, 288. YHDYSVALLAT New York Joan M iró: Kuulintu, Paris-A telier -a teljee rehtymään Mirón myöhäistuotantoon Rafael Moneon säätiölle suunnittelemassa museossa (1992). Säätiöstä on tullut Mirón toivoma dynaaminen taiteen keskus, jossa kannustetaan uusia sukupolvia taiteen tekoon ja tehdään Miró-tutkimusta. RANSKA Pariisi Siellä löysin kaiken sen mitä olen, kaiken miksi tulen Miró, 1924 Ratkaisevan suunnan Mirón taiteilijuuteen näytti dadan ja surrealismin valtaama 1920-luvun Pariisi. Mirón useista ateljeista Pariisissa yksi tärkeimmistä oli 45 rue Blomet n ateljee, jossa Miró maalasi vuodet Osoitteessa oli useiden taiteilijoiden, kuten Alfred Boucherin, Pablo Gargallon, André Massonin ja Robert Desnos n ateljeet luvulla osoit-. teessa vierailivat niin Pablo Picasso, André Breton kuin Paul Eluard. Vuodesta 1969 paikka on ollut Square de l Oiseau lunaire (Kuulinnun aukio) Mirón sinne luovuttaman veistoksen nimen mukaisesti. Aukion yhdeltä laidalta löytyy nykyään myös yksi Pariisin kaupungin ylläpitämistä lukuisista amatööritaiteilijoille tarkoitetuista Paris-Ateliers -ateljeista, joissa järjestetään taide- ja taidekäsityökursseja aikuisille ja lapsille. Tasavaltalaisena Pariisi merkitsi Mirólle myös turvapaikkaa hänen ollessaan siellä maan paos sa Espanjan sisällissodan aikana Normandia Toisen maailmansodan alettua Mirón perhe, vaimo ja tytär, muuttivat Normandiaan Varengeville-sur-Meriin. Täällä Miró aloitti yhden tunnetuimmista maalaussarjoistaan: Konstellaatioita -sarjan. Pidän tehtaista, yövaloista, lentokoneesta nähdystä maailmasta. Miró, 1959 Mirón ensimmäiset näyttelyt New Yorkissa olivat jo 1930-luvun alussa, mutta taiteilija matkusti ensimmäisen kerran New Yorkiin vasta Miró viipyi tuolloin 9 kuukautta Yhdysvalloissa ja tapasi muuan muassa Jackson Pollockin. Mirón kansainvälinen läpimurto alkoi Yhdysvalloista 1940-luvulla. Pierre Matisse Galleryn liki vuosittaiset näyttelyt 1930-luvulta lähtien olivat pohjustaneet Mirón mainetta, joka kasvoi etenkin MOMAn Miró-retrospektiivin jälkeen Taiteilijan teoksia on kiertänyt näyttelyissä ympäri Yhdysvaltoja ja julkisia veistoksia löytyy niin Chicagosta kuin Kansasista. JAPANI Tokio Hokusai sanoi haluavansa tehdä viivan ja pisteen havaittaviksi, siinä kaikki. Miró, 1924 Miró matkusti Japaniin ensimmäisen kerran vasta 1960-luvulla, vaikka oli aina ihaillut japanilaisen taiteen yksinkertaisuutta. Ensimmäisellä matkallaan hän tapasi japanilaisen runoilijan Shujo Takiguchin, joka oli kirjoittanut ensimmäisen Miró-monografian. Osakan Expo -maailmannäyttelyyn 1970 Miró suunnitteli veistoksia Gas-paviljonkiin. Uran viime vuosina japanilaisen kalligrafian vaikutus näkyy Mirón tuotannossa selkeästi. 7

8 Rolf Sandqvist, Huvipuisto, 1955, litografia, EMMAn kokoelma. Kuva Ari Karttunen. Miró ja suomalaista fantasiaa EMMAssa Mirón kuvamaailma oli ehtymätön. Aikalaisilleen ja uusille suku polville hän oli innoittaja ja tiennäyttäjä, niin kuin aina suuret taiteilijat. Miró ja suomalaista fantasiaa -näyttely antaa seitsemän suomalaisen taiteilijan näkökulman Mirón taiteeseen. Ole Kandelin, Ernst Mether-Borgström, Rolf Sandqvist, Max Salmi, Kauko Lehtinen, Antti Vuori ja Kari Huhtamo ovat jokainen luoneet oman persoonallisen kuvamaailmansa, mutta samalla heidän taiteestaan löytyy hengen heimolaisuutta Mirón kiehtovaan ja mielikuvitukselliseen taiteeseen. Teksti Hannele Savelainen Ole Kandelin Ernst Mether-Borgström Rolf Sandqvist Max Salmi Kauko Lehtinen s Antti Vuori s Kari Huhtamo s Vanhemman sukupolven taiteilijoiden Ole Kandelinin, Ernst Mether-Borgströmin ja Rolf Sandqvistin taide liittyy sodanjälkeisiin modernistisiin pyrkimyksiin, jolloin taiteeseen haettiin uutta abstraktia ilmaisua. Mirón taiteeseen heidät yhdistää mm. abstraktisten, pehmeiden ja orgaanisten muotojen leikittely, puhtaat värit ja moniselitteisiä kuvioita yhdistävät ohuet, mustat ääriviivat. Mirón hienostunut surrealismi, salaperäiset merkit ja symbolit vetosivat myös Turun koulun surrealistisen perinteen kasvatteihin Max Salmeen ja Kauko Lehtiseen. Salmella Mirón vaikutus näkyy lapsenomaista ilmaisua tavoittavissa ihmishahmoissa, kuvapinnan jaottelussa ja lintu- ja kuu-aiheissa, Lehtisellä puolestaan erityisesti hienossa viivankäytössä ja kekseliäissä tarinoissa. Mirón tavoin sekä Ole Kandelin että Max Salmi halusivat hyödyntää taiteessaan myös surrealistien korostamaa alitajuista, automaattista työskentelytapaa. Mirón veistotaiteessa on mielikuvituksen lentoa, ja samaa leikin ja oivaltamisen iloa on myös Antti Vuoren värikkäissä veistoksissa. Kuin muistumina Mirón bio morfisista kuvioista Kari Huhtamon käsissä kovakin materiaali, teräs, muuntuu orgaanisiksi, sen suelleiksi muodoiksi. Taiteen maailma on rajaton, eivätkä vaikutteet ole koskaan yksiselitteisiä tai ehdottomia. Miró ja suomalaista fantasiaa -näyttely avaa yhden erilaisen polun Mirón maailmaan. 8

9 Tor Arne EMMAssa Maalaus, , öljy kankaalle, yksityiskokoelma. Kuva Jussi Tiainen Haluaisin osata tuottaa iloa Tor Arne (s. 1934) on suku polvensa merkittävimpiä maala reita. Hän on taiteilijoiden taiteilija, kollegojen ja asian tuntijoiden suuresti arvostama, mutta yleisön keskuudessa vähemmän tunnettu. Yksi syy saattaa olla taiteilijassa itsessään. Hän ei ole välittänyt taide maailman peleistä eikä parras valoista. Hän on viih tynyt ateljeessaan ja keskittynyt syventämään teoksiaan, joita hän on tähän saakka esittänyt lähinnä gallerianäyttelyissä. Teksti Timo Valjakka Tor Arne voisi hyvin olla yleisön rakastama taiteilija. Sen lisäksi, että hänen öljymaalauksensa, akvarellinsa ja öljypastellinsa ovat vastustamattoman kauniita, ne pohjautuvat meille kaikille yhteisiin havaintoihin, kesäöiden hiljaisuuteen ja aamun ajattomiin hetkiin ennen auringon ensimmäisiä säteitä. Tyypillinen Arnen öljymaalaus on matala, leveä ja korostetun horisontaalinen. Usein symmetrinen kuvarakenne myötäilee pehmeästi kankaan reunojen suuntia ja antaa paljon tilaa valolle ja värille. Kysymykset maalaustensa väistämättä sisältämistä mielleyhtymistä, vaikkapa merellisistä auringonlaskuista, Arne kuittaa lyhyesti. Itse asiassa koko tuota assosiaatioproblematiikkaa on mahdoton välttää, kaikessa voi nähdä jotakin jos niin tahtoo. Samalla hän lainaa amerikkalaista kuvanveistäjää Isamu Noguchia: Me olemme kaikki ne maisemat, jotka me olemme nähneet. Tor Arne opiskeli Vapaassa taidekoulussa 1950-luvulla opettajinaan Sam Vanni ja Unto Pusa. Vuosina hän toimi Vapaan taidekoulun opettajana ja vuodesta 1966 rehtorina, johtaen myös koulun ansiokasta julkaisutoimintaa. Arne kertoo saaneensa varhaisimmat vaikutteensa eurooppalaisesta modernismista. Myöhemmin niiden rinnalle ja jopa edelle nousi amerikkalainen maalaustaide, etenkin abstrakti ekspressionismi luvulta Arne muistetaan etevänä som mittelijana ja konkretismiin keskittyneen Ryhmä 4:n jäsenenä luvun kuluessa hän vähitellen hylkäsi konkretismin tarkasti piirretyt muodot ja tasaiset väripinnat ja siirtyi vahvasti maalaukselliseen ilmaisuun, jossa murretuilla väreillä on keskeinen rooli. Hän uskoo, että murretut värit aktivoivat emotionaalisen kokemuksen syntyä, kun taas kirkkaat ja voimakkaat värit vain pistelevät silmiin, 9

10 Jos maalaus herättää sinussa jotain, iloitse siitä. Maalauksessa on jotain elävää, niin sinussakin. Tor Arne

11 Nimetön, 1982, öljy kankaalle, EMMAn kokoelma. Kuva Ari Karttunen kuten amerikkalainen maalari Ad Reinhardt tapasi sanoa. Arne työstää maalauksiaan pitkään, joskus vuosia, kunnes satunnainen karsiutuu pois ja ollaan oleellisen äärellä. Maalausprosessi on hänelle ensiarvoisen tärkeä. Se on ainoa mahdollisuus mennä johonkin tuntemattomaan. Se on minulle ainoa mahdollisuus olla luova. Työprosessiin kuuluu hyvin nopeita ja hyvin hitaita työvaiheita ja väistämättä myös epäonnistumisia. Useimmiten aloitan maalauksen väärällä tavalla: eilispäivä sitoo kunnes huomaan, että se sitoo, ja silloin on paras aloittaa taas alusta. Arne lainaa Ellen Thesleffin sanoja: I konsten skall man överrumpla sig själv. Kysymys maalauksen valmistumisesta askarruttaa häntä. En tiedä koskaan, milloin maalaus on valmis. Maalarille pitäisi riittää, että hän on löytänyt jotain. Maalaushan on joko jotain tai ei yhtään mitään, hän sanoo. Kaikenlaisilla käsityksillä valmiista maalauksesta olen ainakin minä pilannut monta maalausta. Arnen teokset ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vailla nimeä, paikkaa ja päivämäärää, ja niiden vahva visuaalisuus saa niitä kuvailevat sanat tuntumaan raskailta ja kömpelöiltä. Taiteilija itse kokee sanat esteiksi ja rasittaviksi ja suhtautuu niihin epäluuloisesti. Toisaalta hän ei myöskään halua ohjata katsojan kokemusta. Jos maalaus herättää sinussa jotain, iloitse siitä. Maalauksessa on jotain elävää, niin sinussakin, Arne kirjoitti Haluaisin osata tuottaa iloa, hän sanoo joulukuussa 2010, retrospektiivisen näyttelynsä alla. 11

12 EMMA on liikkumisesteetön. Palvelumme soveltuvat myös liikkumis esteisille ja kehitys vammaisille. Opastukselle on mahdollisuus varata käyttöön oppaan ääntä vahvistava laite. Enemmän irti taiteesta! = lapsille suunnatun ohjelman merkki OHEISOHJELMISTO kevät 2011 Varaukset ja ilmoittautumiset: ma pe klo 9 12, p. (09) Varaustiedustelun voi tehdä myös netissä: TAPAHTUMAT OPASTUKSET TYÖPAJAT Tarinoita punaisesta -esitykset la 5.3. ja su 6.3. kts. s. 14 S-asiakasomistajapäivä su 6.3. HOK-Elanto tarjoaa 50 ensimmäiselle opaskirjasen Miró-näyttelyyn. Ohjelmassa opastuksia, työpaja ja Metropolian opiskelijoiden tarinateatteria. klo 11 Tarinoita punaisesta -esitys lapsille alk. 7 v. klo Tarratyöpaja klo 13 Taidetunti Joan Miró -näyttelyyn klo 14 Taidehaltijan tunnilla Satuja Mirósta, lapsille alk. 4 v. klo 14 Tarinoita punaisesta -esitys kaiken ikäisille klo 15 Taidevartti Joan Miró -näyttelyssä klo Tarratyöpaja klo 16 Tarinoita punaisesta -esitys kaiken ikäisille Lasten tapahtuma: Taidehaltijoiden sirkus la 26. su klo Taikaa ja temppuja perheille Circus Helsinki opettaa jongleerausta ja ilahduttaa fantasiaesityksillä, Teatteri Ilmi Ö kut suu Elämysautomaattiin. Pihalla pääsee ponin kyytiin, työpajassa Tarrataikuri. Viikonlopun huipentaa räppäri Puhuva Kone Elastisen kanssa. Nenä päähän ja koko perheen voimin sirkus tunnelmaan! Ohjelma-ajat kotisivuiltamme. S-asiakasomistajapäivinä 6.3., ja pääsy S-Etukortilla 5 (norm. 10 ). Alle 18-v. ilmaiseksi. 12 YLEISÖOPASTUKSET Sisältyvät museolipun hintaan. TAIDEVARTTI sunnuntaisin klo 16 Teosvalinnat 6.3. alkaen Joan Miró -näyttelystä. Kesto 15 min. Poikkeukset: Su 6.3. Taidevartti klo 15 ( ei klo 16). Su Taidevarttien sijasta lasten tapahtuma. Taidetunti lauantaisin klo 14 ja sunnuntaisin klo 13. Kesto 45 min. TAIDEHALTIJAN TUNTI sunnuntaisin klo 14 Lasten opastus alk. 4-v. Kesto min. VARATTAVAT OPASTUKSET Ryhmä max. 25 henkilöä Hinta 45 / la-su 70 Varaus on tehtävä viim. 3 arkipäivää ennen opastusta. TAIDEVARTTI on tietoiskumainen opastus, joka tutustuttaa yhteen teokseen kerrallaan. Opas on ryhmän käytettävissä vartin jälkeen keskustelua varten. Kesto 15 min. TAIDETUNTI on opastus valittuun näyttelyyn. Kesto 45 min. TAIDEHALTIJAN TUNTI on päiväkoti-ikäisille (alk. 4-v.) ja 1 2 -luokkalaisille suunnattu lasten opastus. Kesto min. Ajalla Näkövammaisille: TAIDETUNTI Saastamoisen säätiön taidekokoelmassa Kesto 45 min. Ryhmä 3-5 hlöä. Virkistyspäivä? Syysretki? Synttärit? Tutustu näyttelyyn tekemällä itse! Alle 18-vuotiaat 80 / ryhmä, aikuiset 100 / 120 / ryhmä tai juhlavat Taidekuohut 200 / ryhmä. Hinnat sisältävät opastuksen näyttelyssä ja ohjatun työskentelyn materiaaleineen. Taidekuohuille, Taidehaltijan pajakutsuille ja Taidekaffeille varaukset 1 viikko ennen pajaa, muut varaukset viim. 3 arkipäivää ennen. Aikuis- ja yritysryhmille: TAIDEKUOHUT Miró-jumppa Tee arjesta juhla tai vietä merkkipäivääsi EMMAssa! Tekniikkana rentouttava piirrosjumppa. Ateljeetilassa valmistetaan oma taide-etiketti viinipullolle. EMMA-lahjakassi jokaiselle. Kesto 1,5 h. Ryhmä max. 20 hlöä. Hinta: 200 / ryhmä + menun hinta Menu sisältää EMMA Cava -tervetulomaljat sekä cocktailpaloja ja virvokkeita valinnan mukaan. Taidekuohut voi tilata myös ilman koristelua, tarjoilua ja lahjoja, jolloin hinta ryhmälle on 100 / 120.

13 UUTTA! Perheille: WEEGEEN REPPUREISSUT Reppureissut tutustuttavat lapset Näyttelykeskus WeeGeen museoihin. Suositusikä: 4 12 v. Lainaa reppu tehtävineen lipunmyynnistä! Lapsille alk. 4-v: TAIDEHALTIJAN PAJAKUTSUT Kesto: ohjattu osuus EMMAssa 1,5 h, jonka jälkeen omatoiminen juhla-ateria Cafe WeeGeellä. Ryhmä: max. 15 lasta + 5 aikuista. Hinta: 80 / ryhmä ja valinnainen menu 6,70 / lapsi Miró-näyttelyn ajan teemana Yhtä pelleilyä Taitoratsastaja, leijonankesyttäjä vai klovni? Kutsut pohjautuvat sirkuksen sosiaalisuuteen sekä Mirón käyttämiin perusväreihin ja -muotoihin. Ikäihmisille: TAIDEKAFFET Mosaiikkisirkus to 10.3., 7.4., 5.5. ja klo Värikkäitä mosaiikkitöitä Joan Mirón ja Antoni Gaudin hengessä. Osallistu kerran tai useammin! Kesto 2 h. Materiaalimaksu 5 / kerta käteisellä. Järjestämme myös avoimia työpajoja tapahtumien yhteydessä. OMIN PÄIN PIENI MATKAOPAS MIRÓ-NÄYTTELYYN Opaskirjanen esittelee monenmoisia houkutuksia ja näyttelyn must see -kohteet. Myynti: EMMA Shop, hinta 3 OIKOTIET Oikotiet-sarjassa on nyt seitsemän erilaista reittiä. Kierrä kokoelmanäyttelyssä tunnettujen henkilöiden johdolla! Esitteet ovat maksuttomia. ÄÄNIOPASTUS Koiran ja suden välissä -näyttely kuvataiteilija, kirjailija Hannu Väisäsen opastamana. Kielet: suomi, ruotsi, englanti, ranska. Kesto 15 min. Lainattavat ipod-laitteet EMMA infosta, 1. krs. TAITEILIJATAPAAMISET JA LUENNOT Museolipun hinnalla ke 9.3. klo 17 Kuvataiteilija Elina Merenmies ja taidegraafikko Outi Heiskanen: Surrealistiset hahmot taiteessani ja suhteeni Joan Mirón teoksiin ke klo 18 Aiheena taidemaalari Tor Arne ke 6.4. klo 18 FT Timo Kaitaro: Miró ja materiaalien mielikuvitus ke 4.5. klo 18 Vuoden nuori taiteilija Anna Tuori kertoo taiteestaan. to klo Avoimet ovet Tapiolan vierasateljeessa, Nallenpolku 1 B Sveitsiläinen kuvataiteilija Oliver Minder Yhteistyössä: Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiö ja EMMA. Vapaa pääsy. KOULUILLE EMMAn opeinfossa ke 9.3. klo kuulet kevään näyttelyistä sekä oheisohjelmistosta. Tutustu Joan Mirón maailmaan opastuksella. Ilmoittautumiset 2.3. mennessä varaus numeroon. Kampanja kouluille 4.3. alkaen: Tarjoamme 5 opastusta ja 5 työpajaopastusta maksutta ilmaisopastukset jaetaan varausjärjestyksessä. Yksi opastus per koulu. Kampanja koskee kaikkia peruskouluja sijainnista riippumatta. Kevään 2011 ajan alennetut hinnat: opastukset ja työpajat 20 / kouluryhmä Espoolaisille kouluille kokoelmaopastus ja Kulps! maksutta. Oppituntia valmistelevat opettajat pääsevät EMMAan ilmaiseksi. MUUTOKSET MAHDOLLISIA PÄIVÄKODIT, ALAKOULUT lk: Yhtä pelleilyä -työpaja Kesto 1,5 h. Max. 20 hlöä. Suuremmat ryhmät voidaan puolittaa ja varata kaksi rinnakkaista työpajaopastusta. YLÄKOULUT lk, LUKIOT Tervetuloa Joan Miró -teemaopastuksille ja taiteilijatapaamiseen! ke klo Taiteilijatapaamisessa Vuoden nuori taiteilija Anna Tuori Espoolaisten koulujen Kulps!-opastuksien kesto kevään ajan 45 min. aiemman vartin sijaan. Näyttelykeskus WEEGEEN KESÄLEIRIT vuotiaille Leireillä puuhataan ja liikutaan Näyttely keskuksen viidessä eri museossa. WeeGeen kesäleireillä sukelletaan tarinoiden maailmaan tekemisen kautta Ilmoittautuminen 1.3. alkaen kotisivujemme kautta: 13

14 Matkan päätteeksi teksti Katja Tukiainen EMMA:n Matkalla -taideprojekti kasvoi nuorten kanssa aikuisuuteen teksti Nana Salin Vuonna 2010 EMMA toteutti vuoden mittaisen taideprojektin Tapiolan SOS-lapsikylän nuorille. Matkalla -nimiseen yhteisötaiteelliseen projektiin osallistui noin kaksikymmentä yli 12-vuotiasta tyttöä ja poikaa. Projekti käsitti taiteilijatapaamisia ja työpajoja, joissa toteutettiin yksi mittava yhteisteos sekä henkilökohtaisia teoksia. Kevään teemana oli eri-ikäisten ihmisten kohtaaminen. Nuoret toteuttivat seniori ryhmän kanssa kookkaan seinämaalauksen Tapiolaan, Länsimetron työmaa-aitaan EMMAn oppaan Hans- Peter Schüttin ja museolehtorin Veera Jalavan avulla. Syksyllä nuorten kanssa pohdittiin aikuiseksi kasvamista kuvataiteilija Katja Tukiaisen kanssa. Matkalla-projektin tavoitteena oli tarjota nuorille uusia elämyksiä ja tapoja kokea lähiympäristönsä ja sen ihmiset merkitykselliseksi itselleen. Nuorille avautui mahdollisuus myös ymmärtää itseään paremmin kuvan keinoin ja oppia kulttuuripalveluiden luontevaa käyttöä. Projekti toteutettiin Koneen Säätiön myöntämällä apurahalla. Länsimetro Oy tarjosi tilan ja välineet ulkoseinämaalaukseen. Matkalla -projektin Alter Ego/Toinen minä -työpaja antoi nuorille syksyn osiossa mahdollisuuden ideoida ja toteuttaa oma toinen minä -hahmo suurikokoisena maalauksena. Omakuvahahmot sahattiin muotoonsa jykevästä mdf-puupuristelevystä, jolloin teoksiin saatiin kolmiulotteisuuden tuntu. Ryhmän toimiminen museoympäristössä antoi ammattimaisten teosmateriaalien käytön lisäksi myös erikoislaatuisen tilaisuuden ripustaa nuorten teokset esille museon tiloihin. Nuoret työskentelivät rohkeasti itselleen uusien materiaalien kanssa ja sisällöllisesti uskallustakin vaativaan tehtävään ryhtyminen oli nuorten mielestä jännittävää ja palkitsevaa. Ohjaajana en välttämättä kuullut kaikkien henkilökohtaisimpia tarinoita, joita nuorten hahmoihin liittyy, koska jotkut asiat ovat nuorille hyvin intiimejä. Siitä huolimatta jokainen työskentelyn kautta koettu asia on nuorelle merkittävä, ja nuoret keskustelivat aiheesta myös keskenään ja kylän aikuisten kanssa, ja dialogi jatkuu yhä. Pienet tarinat, joita nuoret hahmojensa valmistamisen yhteydessä kertoivat ansaitsivat tulla kerrotuksi. Taidepedagogina arvelen että lähes jokaisella hahmolla oli voimaannuttava vaikutus tekijälleen. Hahmoissa nuoret ovat tehneet näkyväksi unelmiaan, haaveitaan ja mielikuvia itsestään. Nuoret saivat EMMAssa näytteilläolon jälkeen hahmot mukaansa lapsikylään. Kylä järjesti hahmoista myös oman näytte - lynsä joulukuussa. Kokonaisuutena työpajan ohjaaminen ja nuorten kanssa työskentely oli haasteellinen ja palkitseva kokemus. Nuoret kertoivat oppineensa värien sekoittamista, maalaamista ja eräs oppilas kertoi oppineensa mm. pyytämään anteeksi. Vaikkei viimeksi mainittu kuulunutkaan varsinaiseen opetussuunnitelmaani, kertoo se ryhmän työskentelyn rehellisyydestä ja projektiin sitoutumisesta myös tunnetasolla. Anna Tuori, Melankolia, Saastamoisen säätiön kokoelma. Kuva: Matti Ruotsalainen. Tule kokemaan Punainen tarinateatterin välityksellä! Saastamoisen säätiön taidekokoelman teemanäyttely Punainen herkuttelee punaisen lukuisilla eri sävyillä. Näyttelyyn poimitut 40 teosta edustavat eri aikakausia ja kuvataiteen koko kenttää. Metropolia Ammattikorkeakoulun esittävän taiteen opiskelijat herättävät Punaisen eloon kokemuksina, muistoina ja tarinoina. Katsojien ilmaisemat ajatukset ja tunteet punaisesta esitetään improvisoituina draamoina ja tarinateatteriksi kutsutun menetelmän muotoina. Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna Punainen elää niin katsottuna kuin kerrottuna kokemuksena. Visuaalinen muuttuu liikkeeksi ja ääneksi, yksilöllinen kokemus yhteisölliseksi. Taidemuseosta tulee osallistavan teatterin näyttämö. Tarinoita Punaisesta -esitykset: Lauantaina 5.3. klo 14 ja 16 Sunnuntaina 6.3. klo 11 (esitys omis - tettu lasten tarinoille, alk. 7 v.), 14 ja 16 kaikille Kesto: 45 min 14

15 Taidehaltijoiden sirkus Lastentapahtuma Taidehaltijoiden Sirkus, houkuttaa lapsiperheet hulluttelemaan taidemuseoon ja klo Viikonloppu on pullollaan sirkusaiheista ohjelmaa ja kiinnostavia esiintyjiä. Yhteistyössä Fruity Junior ja Hartwall. LA Circus Helsingin Fantasiaesitykset Sairaalaklovnit pitävät yllä iloista ilmapiiriä ja pöljäilevät yleisesti Poniratsastusta pihalla Tarra taikuri Satuja Miróssa Circus Helsingin Koreografiaesitys Satuja Punaisesta Circus Helsingin Juggling corner Circus Helsingin Koreografiaesitys Satuja Mirossa, ELÄMYS AUTOMAATTI, Teatteri Ilmiö Circus Helsingin Koreografiaesitys Näyttelykeskus WeeGeen leirit saivat innostuneen vastaanoton Teksti Katja Koskela Kuva Ari Karttunen SU Circus Helsingin Fantasiaesitykset Poniratsastusta Sairaalaklovnit pitävät yllä iloista ilmapiiriä ja pöljäilevät yleisesti Tarrataikuri Satuja Miróssa Circus Helsingin Koreografiaesitys Satuja Punaisessa ELÄMYSAUTOMAATTI, Teatteri Ilmiö Circus Helsingin Koreografiaesitys PUHUVA KONE Circus Helsingin Juggling corner Circus Helsingin Koreografiaesitys Reppureissuja koko tapahtuman ajan. Me kaikki sanottiin WAU! - Riikka, 8 v. - WeeGeen leiritoiminta vuotiaille lapsille starttasi viime kesänä. Leireillä puuhattiin kaikissa näyttelykeskuksen museoissa sekä Galleria Aarnissa ja Espoon kuvataidekoulussa. Reilut 100 reipasta leiriläistä pääsi muun muassa tutustumaan arkeologin työhön, tekemään aurinkokelloja ja maalaamaan helteisellä piha-alueella. Lapsi on ollut neljällä eri leirillä ja tämä oli hänestä paras, koska sai tehdä itse niin paljon. - leiriläisen äiti - Palaute lämmitti niin suunnittelijoiden kuin ohjaajienkin mieliä: lapset tykkäsivät monipuolisesta ohjelmasta ja vanhemmat kiittelivät järjestelyjä onnistuneiksi. Vanhemmat antoivat leirin kokonaisarvosanaksi peräti 4,7 asteikoilla 1 5. Pääsenhän ensi kesänäkin samalle leirille? -Ida, 7 v.- Tästä on ilo jatkaa ilmoittautuminen ensi kesän leireille alkaa EMMAn kotisivuilla 1.3. Viisipäiväiset leirit pidetään arkisin klo 9 16 kesäkuun viikoilla 23, 24, 25 ja 26 sekä elokuun viikoilla 31 ja 32. Osallistuminen edellyttää, että lapsella on ensimmäinen kouluvuosi takanaan. Ohjelmasta vastaavat EMMA, KAMU Espoon kaupunginmuseo, Suomen kellomuseo, Helinä Rautavaaran museo ja Suomen lelumuseo Hevosenkenkä. Lähde seikkailuun! Lisätietoja, varauslomake ja hinnat: Aika kului niin nopeasti. Mä haluaisin, että olis vielä viikko lisää. - Rasmus, 7 v. - 15

16 Videoteos PIIPÄÄ REMIX perustuu vuonna 1987 toteutettuun audiovisuaaliseen performanssi PIIPÄÄ ja siitä taltioituun videomateriaaliin. EMMA tuo taidehistoriallisesti merkittävän PIIPÄÄ performanssin uudessa restauroidussa, audiovisuaalisessa muodossaan jälleen yleisön ulottuville kaksikymmentäneljä vuotta alkuperäisen ensiesityksen jälkeen. PIIPÄÄ REMIX sisältää kolme mediataiteilija Marikki Hakolan vuosina ohjaamaa performanssiin pohjautuvaa videoteosta Telephone (8 30 ), Cricket (7 ) ja Gyrus (14 30 ). Teos sisältää myös muuta aiemmin esittämätöntä performanssista tallennettua materiaalia. 16 Aukeaman kuvat Kroma 2011

17 Audiovisuaalinen performanssi PIIPÄÄ oli 80-luvun lopun suomalaisessa kulttuurissa poikkeuksellinen esittävää taidetta, elektronista taidetta ja audiovisuaalista projisointiteknologiaa yhdistelevä näyttämöteos. Sen ensi-ilta oli Vanhalla Ylioppilastalolla, Helsingissä. Ensi-iltaa seurasi kolmetoista esitystä täysille katsomoille sekä samana syksynä kaksi esitystä Tukholmassa. PIIPÄÄn aihe on dystopia tulevaisuuden tietoyhteiskunnasta. Teoksessa teknologia toimii valvonnan ja vallankäytön välineenä tuhoten asteittain ihmisten ominaispiirteet, sosiaalisen elämän ja psyyken. Lopulta jäljellä on vain totalitaarinen yhteiskunta, simuloitu, manipuloitu maailmankuva, pirstomielisten samuus. PIIPÄÄn sisältöä ja toteutusta suunniteltiin kollektiivisesti yli kahden vuoden ajan. Työryhmä kehitteli materiaalia eri kokoonpanoissa ja työskenteli improvisoiden ja work shopien avulla. Esityksen dramaturgiset päälinjat ovat Marikki Hakolan ja Jouni Tommolan käsialaa. Tommola kirjoitti lyriikan ja Hakola ohjasi video-osuudet ja vastasi taiteellisesta koordinoinnista ja tuotannosta. Kaija Saariahon ja Jean-Baptiste Barriéren säveltämästä elektroakustisesta musiikista PIIPÄÄ REMIXissä kuullaan mm. laulusarja Tulkkien laulut. PIIPÄÄ performanssissa esiintyivät Tomi Salmela, Riikka Hakola, Juha Haanperä, Sanna Kekäläinen, Kirsi Monni, Ari Tenhula ja Tiina Helisten. Taiteelliseen toteutukseen osallistuivat mm. Veli Granö, Marja Kanervo, Kimmo Koskela ja Taina Relander. PIIPÄÄ REMIX videoteoksen on suunnitellut ja ohjannut Marikki Hakola. Äänen remasterointi Epa Tamminen. Kuvan remasterointi Talvi Digital ja Post Control. Tuotantoa ovat tukeneet ESEK/LUSES AV-jaosto, Taiteen keskustoimikunta, AVEK ja EMMA. Tuotanto Kroma Productions Oy PIIPÄÄ REMIX videoteos ensiesitetään EMMAssa

18 HIUKSET JA JÄÄ VEISTOKSEN METAFORA Vapaasti assosioiva juttutuokio kuva taiteilija Jaume Plensan kanssa lokakuun lopussa 2010 alkaa ja päättyy EMMAn pysyvän kokoelman teokseen HAIR ICE vuodelta1999. Kerroit, että kirjoitat runoja silloin kun se Meillä kotona isä luki aina, kirjoja ja lisää tuntuu tarpeelliselta. Sinulla on teoksessasi kirjoja. Hän soitti myös vähän pianoa. nuo kaksi sanaa ice ja hair jää ja Ajatus värähtelystä on peräisin sieltä. KUN hiukset. Tuon kauden teoksesi pohjaavat OLIN LAPSI, MENIN PIANON SISÄÄN usein ristiriitaan. Hiukset ja jää, kaaos ja PIILOON. Siinä oli liukuovet, ja kun kotona sylki esiintyvät tuonaikaisissa teoksissasi. oli ongelmia En soita itse mitään instrumenttia, mutta EN IKINÄ UNOHDA NIITÄ - Monissa teoksissani on kyse ruumiin ja sielun dualismista, käsittelen sitä paljon VÄRÄHTELYJÄ PIANON SISÄLLÄ, pölyn työssäni. Esimerkiksi valoteoksissani on tuoksua pianon sisällä, siinä oli jotain sisällä jollain tavalla liikkuva valo. Se voisi erityistä. Ja sitten tekstit, se että meillä olla sielu, jota emme koskaan löydä ruumiin oli kotona tekstejä. Eräänä päivänä kaikki sisältä. Kyse on siis tästä tärkeästä kysymyksestä: MISSÄ SIELU ASUU? Aina kun tarvit- välineenä. Löysin William Blaken palautui mieleeni, ja päätin käyttää tekstiä hyvin - Näin näyttelysi CHAOS - SALIVA kymmenen vuotta sitten Palacio de Velázquezissa Madridissa, muistan kaikki ne gongit oliko niitä yhdeksän paria? Plensa vastaa huvittuneena: Kaksi paria! Aina kun muistelen tuota näyttelyä, minusta tuntuu myös, että niitä oli paljon enemmän. Jostain syystä tila voimisti jollain tavalla kuvaa, ei pelkästään ääntä. Se oli hyvin outoa, koska niitä oli vain kaksi paria, symmetrisesti aseteltuna, palatsin molemmin puolin. Keskilattialla olivat kaikki symbalit--- ja niihin putoilivat vesipisarat, jotka synnyttivät äänen. Molemmat /gongit ja symbalit/ olivat sukua toisilleen sikäli, että symbalit kuiskailevat. Siinä on kyse luonnon metronomista, siitä miten pisarat putoilevat katsojan lainkaan puuttumatta asiaan. Ne vain mittaavat aikaa. Joka 8 10 sekunti tippuu yksi pisara ja osuu symbaaliin, samalla kun muut odottavat vuoroaan. Lopulta ne hiljenevät ja odottavat, että katsoja ottaa nuijan käteen ja iskee gongia. Kyseessä on siis täysin erilainen lähestymistapa, vaikka teokset kuuluvatkin samaan perheeseen. Kun katsoja lyö gongia, tapahtuu jotain, jokin saa katsojan hymyilemään tai tuottaa onnellisuuden tunteen. Gongin värähtelyt kulkevat kehon läpi ja gongista ja katsojasta tulee yksi. Koska en työstä aineellisia elementtejä vaan materiaalien värähtelyjä jotka laajenevat ja täyttävät tilan, AJA- TUS SIITÄ, ETTÄ YKSI AJATUS TÄYTTÄÄ ÄÄRETTÖMYYDEN, ON TÄRKEÄ TYÖL- LENI. Jos lyö gongia, ääni syntyy metallin värähtelystä. Se ei ole musiikkia, se on vain materiaalin värähtelyä. Samoin kuin me värähtelemme, jos joku koskee meitä. Mutta koska meidät on tehty eri materiaalista, ääni on hyvin matala. Mutta ihmiset siis värähtelevät. Ja tuo kaunis ajatus, että EHKÄ AJATTELU ON YKSI TAPA, JOLLA semme sitä, emme löydä sitä. Missä osassa ruumista se on? Käsitys ruumiista tilana ja sielusta ajatuksena on keskeinen piirre työssäni. Hiukset puolestaan ovat jotain, johon pukeudutaan, jota pidetään päällä. Hiukset liittyvät suojaamiseen, HIUKSET TOIMIVAT SUOJAUTUMISEN VERTAUS- KUVANA. Jää puolestaan edustaa ongelmia ja meidän on vastustettava sitä. HIUKSET EDUSTAVAT MYÖS PIMEYTTÄ, JOTAIN HÄMÄRÄÄ, INTIIMIÄ. Siinä mielessä ne liittyvät sylkeen. ME SYNNYMME ÄIDIN SISÄLLÄ OLEVASTA PIMEYDESTÄ. Sylki on neste, jonka avulla asiat tulevat ulos, ja me voimme kommunikoida. Vastakohdat liittyvät siis toisiinsa. Jää taas luultavasti siksi, että olen kotoisin Välimeren maasta on minulle eksoottista, JÄÄ MERKITSEE VAARAA. Mutta se voi myös merkitä ON- NEA, koska minun kulttuurissani lumentulo tarkoittaa, että vuodesta tulee runsas ja onnekas. Kun Barcelonassa sataa lunta, se on kuin valon juhla. Välimeren kulttuurissa rakastan nimenomaan sitä, että siinä on ristiriita. Sitä tuntee olevansa kotona missä tahansa Välimeren alueella. Mutta siihen liittyy myös sama ristiriita. En esimerkiksi osaa uida. Äitini oli aivan epätoivoinen, koska Välimeren alueella on häpeä, jos ei osaa uida. Mutta minä en osaa edes kellua ja ihmiset katsovat minua kieroon. Muistan, miten eräänä päivänä ystäväni Israelissa veivät minut Kuolleelle merelle ja minä kelluin! Olin niin onnellinen, minä uin, sinä päivänä tunsin itseni maailmankaikkeuden kuninkaaksi! Se merkitsi, ettei vika ollut minussa, olin vain yrittänyt vuosikaudet uida väärässä meressä. Löysit oikean paikan! JOKAISEN PITÄISI LÖYTÄÄ ITSELLEEN OIKEA MERI. Se oli valtava vertauskuva. Luulen, että se saattoi tapahtua vain tässä varhain ja myös Shakespearen. Molemmat olivat minulle avaimia. Shakesperen Macbeth oli tavattoman tärkeä ja Blaken Helvetin sananlaskut. Molemmat auttoivat minua kasvamaan ihmisenä. Luultavasti siksi, että jos heidän ajatuksiaan seuraa vähän syvemmälle, he puhuvat molemmat kuvanveistosta niin kuin minä ymmärsin, että kuvanveistäjän pitää olla. Minusta siinä on kyse kuvanveistosta, koska me työskentelemme hyvin materiaalisten elementtien kanssa mutta emme pysty kuvailemaan Se mitä minä teen tänään on vaikea toteuttaa teoksessa huomenna. Voisin ehkä tehdä siitä tekstin, mutta en voi puhua teoksessa itsessään. Teokset puhuvat aina jostain abstraktista. Macbeth ei siis surmannut ihmistä, hän murhasi unen. KUN SOTILAAT PIIRITTÄVÄT MACBETHIN LINNAA, HE KIINNITTÄVÄT KYPÄRIINSÄ PUUN OKSIA. MACBETHISTÄ TUNTUU KUIN KOKO METSÄ LIIKKUISI, MUTTA EI SE OLE METSÄ, VAAN NAAMIOITUNEET SOTILAAT, JOTKA LIIKKUVAT. SIINÄ ON KYSE KUVANVEISTOSTA. Macbethissä on runsaasti noita vertauskuvia. Blakelta löytyy runsaasti ideoita, joista voi löytää voimaa tehdä veistoksia. Hänen teoksensa ovat omituinen sekoitus hyvin matalaa ja korkeaa kulttuuria. Hän kirjoitti: Kylvöaikaan opi, satoa korjatessa opi, talvella nauti. Voi viettää kokonaisen vuoden miettimällä tuota yhtä ja hämmästyttävää lausetta. Ja Ylettömyyden tie vie viisauden palatsiin. Tai Kaikki, mihin on mahdollista uskoa, on totuuden kuva. Näitä sitaatteja riittää, jotka olivat teini-ikäiselle niin jännittäviä. Minä olen 55-vuotias, mutta ne ovat minusta edelleen jännittäviä, olen siis ikuinen teini. William Blake eli samanlaista elämää kuin me nyt, koska hän eli kahden vuosisadan KEHOMME VÄRÄHTELEE, LAAJENEE JA TÄYTTÄÄ TILAN. pienessä paikassa, jota kutsutaan Välimeren kulttuuriksi. Siinä on aina jokin ristiriita. risteyskohdassa. Hänen piti kehittää itselleen täysin yksin tietty eettinen ja IHMINEN ON KAIKKEA TAI EI MITÄÄN. moraalinen asenne. Blake kuitenkin jostain Pidän siitä valtavasti, tiedäthän? syystä kosketti asioita, jotka ovat myös 18

19 osa minun luonnettani, vaikka hän ei olekaan samasta kulttuurista kuin minä. Minusta tuntuu kuin hän olisi ikään kuin veli. Hair-Ice on teos, jonka kanssa pitää olla vuorovaikutuksessa. Teoksen äärellä voi myös ymmärtää, millainen katsoja on. Jotkut ihmiset ovat suorasukaisia, toiset ovat hienovaraisempia. Jotkut panevat värähtelyt merkille paremmin, toisten mielestä se on taas vain typerä. Joskus veistos ei ole esine itsessään, vaan se on veruke ihmisille katsoa omaa itseään. Se on kuin peili. SIINÄ ON VEISTOKSEN KAUNEUS: TEOS EI LIIKU VAAN KATSOJA LIIKKUU. Siinä mielessä se on hyvin taolainen. Parvi ei liiku vaan katsojan sydän liikkuu. Paluumatkalla kokoelmanäyttelystä Plensa pysähtyy EMMAn museoassistentti Eeva Tuomen silppurin kohdalla ja kysyy, mihin tekstit joutuvat, niitä voi joskus vielä tarvita tai joitain sanoja voi hävitä! Teosturvallisuuden vuoksi kongin ääntä voit kuulla ainoastaan opastetuilla kierroksilla. PLENSA Jaume Plensaa haastatteli Päivi Karttunen Kuva Ari Karttunen aastamoisen säätiön S kokoelmataiteilijoita 19

20 Eugène Ionesco: KALJU LAULAJATAR Suomennos Otso Kautto Ohjaus Koen De Sutter, Belgia Esitykset Revontulihallissa VIERAILUESITYKSIÄ Espoon Kaupunginteatterissa Eeva Litmanen: ENTÄS NYT EEVA? Familie Flöz, Saksa: INFINITA Kouvolan Teatteri: ENTÄS NYT VIRTANEN? Riksteatern, Ruotsi: BERGSPRÄNGARDÖTTRAR KELVOTTOMAT 4 kun sekään ei riitä Kassandrateatteri: Sofokles: ANTIGONE Vapaa teatteri: VINCENT RIVER Teater Rio Rose, Tanska: BATTLEFIELD , ja Elävien ajattelijoiden klubi Tulossa syksyllä 2011: Bertolt Brecht: Pikkuporvarihäät Bongaa Miró maailmalla! Oletko lähdössä reissuun? Mahdatkohan törmätä tavalla tai toisella Joan Miróon? Taiteilija eli ja vaikutti ympäri maailmaa (ks. sivu 6 ) ja toteutti useita julkisia veistoksia. Bongaa Miró ja julkaise kuva EMMAn Facebook-sivulla, palkitsemme sinut lahjakassilla. Heikki Nieminen, Aurinkotuuli, 1980, tinapronssilevy, EMMAn kokoelma. Kuva Mikko Mälkki. Nettisarja julkisista veistoksista Espoolaiset saivat ensimmäisen julkisen veistoksensa 1960-luvulla, mutta vasta luvun alussa niiden määrä alkoi merkittävästi kasvaa kulttuurilautakunnan tilausten ja taidekilpailujen kautta. Tänään EMMAn kokoelmassa, entisessä Espoon kaupungin kokoelmassa on lähes 40 veistosta, jotka sijaitsevat eri puolella Espoota. Vuoden 2011 nettisarja esittelee kuukausittain yhden espoolaisen julkisen veistoksen, joka kuuluu EMMAn kokoelmaan. Osallistu lehden lukijatutkimukseen Keräämme palautetta käsissäsi olevasta EMMA-lehdestä sekä nettisivuistamme. Oli simme iloisia, jos sinäkin antaisit kommenttisi lehden kehittämiseksi. Kysely löytyy osoitteesta. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme EMMA Shopin tuotteita ja pääsylippuja. Miró-tuotteilla arki on yhtä taidetta. Vauvalle Miró-nokkamuki, isälle Miró-essu, äidille Miró-viuhka ja mummolle Miró taikakuutio. Itselle tai lahjaksi, tule tutustumaan monipuoliseen Miró-tuotevalikoimaan 4.3. alkaen. EMMA Shop WeeGee, 2.kerros Avoinna ti, to, pe 11-18, ke 11-20, la-su