10. Teknologiapainotteinen luokanopettajankoulutus

Transkriptio

1 10. Teknologiapainotteinen luokanopettajankoulutus 115 Muusta luokanopettajakoulutuksesta poiketen teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa opiskellaan kasvatustieteen yhteydessä teknologiakasvatusta. Teknologiakasvatuksella tarkoitetaan teknologiseen maailmaan kasvattamista. Tarkemmin määriteltynä teknologiakasvatuksella tarkoitetaan tiedon- ja taidonalaa, jonka puitteissa syvennetään teknologian ymmärtämystä niin, että oppijat selviytyvät teknologiaa ja sen oppimista koskevista ongelmatilanteista, soveltavat niihin liittyvää tietämystä ja taitamista sekä orientoituvat teknologiaa soveltavaan ammatilliseen ja tieteelliseen koulutukseen. Teknologiakasvatus on luonteeltaan integroiva tiedon- ja taidonala, jossa yhdistyvät kasvatustiede ja teknologia. Siksi teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa kasvatustieteen aineopintoihin kuuluvat kaikille opiskelijoille tarkoitetut teknologiakasvatuksen opinnot. Teknologiakasvatus ilmenee myös kaikkien opetettavien aineiden opiskelussa, joissa sitä voidaan käsitellä sekä integroivina teemoina että oppiaineille tyypillisten sisältöjen kannalta Koulutuksen lähtökohta ja tavoitteet Teknologiapainotteisella luokanopettajakoulutuksella tarkoitetaan oppimisympäristöä, jossa sovelletaan koulutusteknologian tarjoamia mahdollisuuksia yleissivistävässä kasvatuksessa sekä koulutuksessa ja jossa perehdytään teknologiaan eri ainealueiden puitteissa. Teknologiapainotteinen opettajankoulutus lähtee ajatuksesta, että jokaisen kansalaisen yleissivistykseen tulee kuulua teknologista tietämystä ja taitamista, jotta hän selviytyisi teknologiaan ja sen kehitykseen tukeutuvassa nyky-yhteiskunnassa. Keskeisiä periaatteita koulutuksessa ovat: teknologisen kehityksen vaatimat uudet sisällöt ja lähestymistavat tarve kehittää matemaattis-luonnontieteellisten aineiden ja teknologiakasvatuksen yhteyksiä tarve toteuttaa uusien säädösten mukaista sivuaineopintojen järjestelmää, joka antaa luokanopettajalle mahdollisuuden toimia myös yläasteella opettajana aineissa, joissa on koulutusta Oulun yliopistossa tarve kehittää ympäristö- ja yrittäjyyskasvatuksen opettajankoulutusta tarve kehittää koulutusteknologian koulutusta ja tutkimusta mm. Opetusministeriön esittämään suuntaan tiedekuntien välisen yhteistyön kehittäminen tarjoamalla teknologiaan liittyviä kursseja ja opintokokonaisuuksia teknillisestä ja luonnontieteellisestä tiedekunnasta opettajankoulutuksen uusimpien kansainvälisten suuntien tunteminen ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen. Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa luokanopettajia, joilla on teknologisen, yhteiskunnallisen ja koulutuksen kehityksen edellyttämiä uusia perustietoja ja taitoja, jotka antavat valmiuden opettaa teknologiaa perusopetuksessa. Tavoitteena ei ole kouluttaa opettajista teknokraatteja, vaan teknologiaan liittyvien alueiden asiantuntijaopettajia. Koulutus toteuttaa luokanopettajakoulutuksen yleistavoitteita, minkä lisäksi teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa korostetaan seuraavia seikkoja: Opettajan valmiuksien kehittämistä niin, että hän pystyy hyödyntämään teknologian tarjoamia mahdollisuuksia opetustyössään. Opettajan valmiuksia kasvattaa oppilaat ymmärtämään teknologista maailmaa, sen hyviä ja huonoja puolia sekä sen kehittämistä yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Opettajan valmiuksia hyödyntää matemaattis-luonnontieteellisiä tietoja ja taitoja teknologisen kasvatuksen kehittämisessä sekä teknologiakasvatusta matemaattis-luonnontieteellisten tietojen ja taitojen kehittämisessä Koulutuksen rakenne Tutkinnon laajuus on vähintään 160 opin-

2 116 toviikkoa. Opintoviikko tarkoittaa keskimäärin 40 tunnin työpanosta opintojakson tavoitteiden saavuttamiseksi, jolloin yksi opintoviikko teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa merkitsee keskimäärin tuntia läsnäoloa edellyttävää ohjattua opiskelua ja 20 tuntia omatoimista opintojaksoon kuuluvaa, joko ryhmässä tai yksittäin tapahtuvaa opiskelua. Läsnäoloa edellyttävään kontaktiopetukseen osallistuminen on olennainen osa opintojakson, moduulin tai muun opintokokonaisuuden suorituksesta. Osallistumista koskevat reunaehdot määritellään tarkemmin kunkin opintokokonaisuuden alkaessa. Osa opintojaksoista ei sisällä lainkaan kontaktiopetusta, jolloin omatoiminen työskentely koostuu mm. seminaaritutkielmien, raporttien, selosteiden tai esitelmien laatimisesta, omatoimisesta tiedonkeruusta, tentteihin valmistautumisesta, harjoittelusta kouluissa sekä työpajatyöskentelystä. Työpajatyöskentely on kuitenkin sallittua vain henkilökunnan läsnäollessa, jos työssä käytetään työsuojelulaissa määritettyjä koneita ja laitteita. Koulutus on ajoitettu pääsääntöisesti yliopiston lukukausien ajaksi. Koulutukseen kuuluvien kurssien ajankohdista, suorituspaikoista ja suoritustavoista ilmoitetaan tässä opinto-oppaassa sekä tarkennettuna ilmoitustauluilla. Opinto-oppaan kaaviossa on esitetty opintojen ja opetusharjoittelun keskinäiset sijainnit. Näiden pohjalta opiskelija laatii oman opintosuunnitelmansa pääsisällöt. Erillisiä kursseja ja opintojaksoja voidaan suorittaa myös lukukausien ulkopuolisena aikana. Kieli- viestintä- sekä orientoivat opinnot Kieli- ja viestintä- sekä orientoivien opintojen laajuus on opiskelijan valinnan mukaan 9-16 opintoviikkoa. Teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen viestintäopinnoissa sekä orientoivissa opinnoissa suositetaan aineenopintoja tukeviksi opinnoiksi valittavaksi mm. koulutusteknologiaa, yrittäjyyskasvatusta, termodynamiikkaa, sähkö- ja magnetismikurssia sekä teknillisen tiedekunnan teknologiaopintoja, koska ne tukevat tehokkaasti teknologiakasvatuksen opintoja. Kasvatustieteen opinnot Kasvatustieteen opintojen tarkoituksena on antaa opiskelijalle sekä teoreettinen että käytännön pedagoginen pohja, jota opettaja tarvitsee menestyäkseen työssään. Teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa kasvatustieteen teemoja käsitellään yleisten lähestymistapojen lisäksi teknologiakasvatuksen kannalta. Kasvatustieteen opinnot koostuvat perusja aineopinnoista, syventävistä opinnoista sekä pro gradu -tutkielmasta. Teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa aineopintoihin kuuluu kolme teknologiakasvatuksen teemaa, joissa tarkoituksena on perehdyttää opiskelija teknologisen kasvatuksen opetussuunnitelmiin ja niiden laatimiseen, teknologisen kasvatuksen didaktiikkaan ja matemaattis-luonnontieteellisen kulttuurin ja teknologian välisiin yhteyksiin. Kasvatustieteellisiä valmiuksia lisätään ja monipuolistetaan kasvatustieteen syventävillä opinnoilla, joihin kuuluu syventävään kirjallisuuteen perehtyminen (6 ov), tutkimuskurssi II (4 ov), vaihtuva-alainen kurssi (), syventävät kasvatustieteelliset pedagogiset, metodologiset tai tieteenteoreettiset jaksot (yhteensä 6 ov) sekä syventävä opetusharjoittelu (7 ov). Syventävien opintojen laajuus on perusja aineopintojen kanssa yhteensä 77 ov. Syventäviin opintoihin kuuluu kiinteästi pro gradu -tutkielma, joka teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa tehdään pääsääntöisesti teknologiakasvatuksen sekä matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetuksen alueelta. Tutkielman laajuus on 16 opintoviikkoa. Opettajan pedagogiset opinnot Opettajan pedagogiset opinnot (35 ov) muodostuvat seuraavista opintojaksoista: P Kasvatustieteen peruskurssi P Kasvatuspsykologia P Kasvatusfilosofia ja etiikka P Didaktiikka P Kasvatussosiologia P Orientoiva opetusharjoittelu 1 ov AOpetussuunnitelmateoria ja evaluaatio AOpetushallinnon perusteet 1 ov ATeknologiakasvatus, teema 3: Matemaattis-luonnontieteellinen kulttuuri ja teknologia 4 ov AAlkukasvatus 2 ov

3 AKenttäharjoittelu 2 ov AValinnaisten sivuaineiden harjoittelu S Syventävä ammatillinen harjoittelu 4 ov Yht. 35 ov Sivuaineiden opinnot Sivuaineiden opinnot muodostuvat peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisista opinnoista (35 ov) ja muista sivuaineopinnoista. Opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien opinnot on jaettu moduuleihin, jotka muodostuvat taito- ja taideaineista, matemaattis-luonnontieteellisistä aineista sekä äidinkielen ja orientoivien aineiden opinnoista. Muut sivuaineiden opinnot ovat opiskelijan valinnan mukaan yhden tai useamman peruskoulussa opetettavan tai muun tutkinnon kannalta relevantin aineen tai tieteenalan opintoja. Perustutkinnon minimiyhdistelmään kuuluu opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisten opintojen lisäksi kaksi 15 ov:n laajuista sivuainetta tai yksi 35 ov:n laajuinen sivuaine. Teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa on mahdollista aloittaa teknisen työn sivuaineopinnot ensimmäisen opintovuoden jälkeen, kun opiskelija on osoittanut aineen opiskelussa tarvittavien tietojen ja taitojen tason. Valinnaiset opinnot Valinnaiset opinnot ovat opiskelijan valitsemia, teknologiapainotteisen luokanopettajaopintojen kannalta relevantteja opintoja. Valinnaisten opintojen laajuus riippuu opiskelijan muista valinnoista (kieliopintojen, viestinnän sekä yliopisto-opiskelua tukevien opintojen määrä, sivuainevalinnat). Valinnaisiksi opinnoiksi käyvät esimerkiksi: ylimääräisen sivuaineen opinnot osia eri opintokokonaisuuksista teknologiapainotteisen luokanopettajatutkinnon kannalta sopivia, vähintään perusopintotasoisia opintojaksoja kasvatustieteiden tiedekunnan, teknillisen tiedekunnan ja/ tai luonnontieteellisen tiedekunnan sekä vastaavia opintoja muiden kotimaisten tai ulkomaisten yliopistojen tarjonnasta. muita Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan vuosittain järjestämiä opintokokonaisuuksia, jotka soveltuvat teknologiapainotteiseen luokanopettajakoulutukseen. Opinto-ohjaus Opintojakson Y (Opintoihin orientoituminen) aikana hankitaan perustiedot opintojen järjestämisestä, koulutukseen kuuluvasta opinto-ohjauksesta, koulutuksen rakenteista, sisällöistä ja valintamahdollisuuksista. Samalla opiskelija laatii itselleen alustavan opintosuunnitelman. Opiskelijalle osoitetaan opintojen alussa henkilökohtainen ohjaaja, opettajatutor. Tutorin tehtävänä on avustaa opiskelijaa opintosuunnitelman laatimisessa sekä muissa opiskeluun liittyvissä asioissa. Ohjauksen käytännön järjestelyistä sovitaan ohjaajan ja opiskelijan kesken. Opettajatutorin lisäksi opintoryhmää ohjaa opintojen ensimmäisen syyslukukauden ajan opiskelijatutor, joka on perehtynyt opintoryhmän tarvitsemiin tietoihin. Opiskelijatutorin tehtävänä on perehdyttää opiskelija yliopistoyhteisöön kokonaisuudessaan, erityisesti opiskelijajärjestöjen toimintaan ja opiskeluun liittyviin käytännön asioihin sekä avustaa kaikissa muissa opiskeluun liittyvissä asioissa opiskelijan tarpeen mukaan. Projektiluontoisissa opinnoissa jo yleisopintojen aikana voidaan valita jokin teema, johon opinnot sisällytetään. Tällainen teema voi opintojen myöhemmässä vaiheessa olla pohjana pro gradu tutkielmalle. Teemoja voivat olla esim. Teknologinen kehitys hyötyineen ja haittoineen. Matemaattis-luonnontieteellinen kulttuuri teknologian ilmentäjänä Ihmisen ja koneen suhde kasvatuksen ongelmana. Kätevyys ja käytännön taidot teknologian ymmärtämiseen kasvamisessa Teknologian mahdollistamat uudet oppimisympäristöt koulussa Organisoituminen taitavaan toimintaan teknologisissa oppimisympäristöissä Ihminen, luonto ja teknologia koululaisen arvomaailman kehityksessä Ilmaisukasvatuksen mahdollisuudet teknologian ymmärtämiseen kasvatuksessa Matematiikka, luonnontieteet ja käsityö teknologiseen yleissivistykseen kasvus-

4 118 sa Monikulttuurisuus teknologiakasvatuksessa Peruskoulun opetussuunnitelma, jossa eri oppiaineisiin on sisällytetty teknologiakasvatusta Joukko esineellisiä tuotteita, joiden avulla voidaan opettaa teknologiakasvatusta ja/ tai matemaattis-luonnontieteellisiä aineita peruskoulun ala- ja/tai yläasteella Tutkielma teknologian soveltamisen mahdollisuuksista yleissivistävän koulun opetuksessa, tai edellisten yhdistelmä. Tässä esitetyt projektien teemat ovat viitteellisiä ja niitä voidaan muunnella sekä kehittää täysin uusia projektien aiheita. KM-tutkinto teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa (yhteensä vähintään 160 opintoviikkoa) Kasvatustieteen syventävät opinnot (42 ov) Pro gradu -tutkielma ja siihen liittyviä opintoja (16 ov) Tutkimuskurssi II (4 ov) Syventävä kirjallisuus (6 ov) Syventävä opetusharjoittelu (7 ov) Vaihtuva-alainen erityiskurssi () Syventävät kasvatustieteelliset pedagogiset, metodologiset tai tieteenteoreettiset jaksot (yht. 6 ov) Valinnaiset opinnot Ylimääräisen sivuaineen Osia eri sivuaine- Muita aineopintoja Oulun opinnot (15 ov) kokonaisuuksista yo:sta tai muista yliopistoista Sivuaineopinnot (2 x 15 tai 1 x 35 ov) Opetettavien aineiden Opetettavien aineiden Muut 15 ja 35 ov:n sivuainekokonaisuudet sivuainekokonaisuudet sivuainekokonaisuudet (15 ov) (35 ov) Oulun yo:sta tai muista yliopistoista Kenttäharjoittelu (2 ov) Valinnaisten sivuaineiden harjoittelu () Kasvatustieteen aineopinnot (20 ov) Opetussuunnitelmateoria ja evaluaatio () Opetushallinnon perusteet (1 ov) Tutkimuskurssi I (4 ov) Alkukasvatus (2 ov) Teknologiakasvatus (10 ov): Teema 1: Teknologiakasvatuksen opetussuunnitelmat () Teema 2: Teknologiakasvatuksen didaktiikka () Teema 3: Matemaattis-luonnontieteellinen kulttuuri ja teknologia (4 ov)

5 119 Orientoiva opetusharjoittelu (1 ov) Kasvatustieteen perusopinnot (15 ov) Kasvatustieteen peruskurssi () Kasvatuspsykologia () Kasvatusfilosofia ja -etiikka () Didaktiikka () Kasvatussosiologia () Opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (35 ov) ML-moduuli (8 ov), josta ÄO-moduuli (8 ov), TT-moduuli (15 ov), 1ov opetusharjoittelua josta 1ov opetusharjoittelua josta 1ov opetusharjoittelua Matematiikka, fysiikka, kemia, Äidinkieli ja kirjallisuus, Kuvataide, käsityö, biologia, maantiede historia,uskonto/elämänkatsomustieto, liikunta, musiikki draama Valinnaiset opinnot (4 ov) Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot (9-16 ov) Yhteiset opinnot (9 ov) Valinnaiset opinnot Koulutuksen rakenne Kieli- ja viestintä- sekä orientoivat opinnot (9-16 ov) Kaikille yhteiset 9 ov ov sivu Y Opintoihin orientoituminen Y Vieras kieli Y Toinen kotimainen kieli Y Kirjallinen viestintä Y Puheviestintä Y Teknologia-askartelu Y Johdatus tieteenfilosofiaan Valinnaiset kieli-, viestintä- ja orientoivat opinnot Y Johdatus teknologiakasvatukseen Y Tieto- ja viestintätekniikan perusteet Y Audiovisuaalinen viestintä Y Terveys- ja turvallisuuskasvatus Y Tutustuminen kulttuuripalveluihin Y Multimedia oppimisprojektina Y Tieto- ja viestintätekniikan didaktiikka Opiskelija voi valita orientoivia opintojaksoja myös tiedekunnan muiden koulutusten opinnoista. Esim S Johdatus taiteenfilosofiaan Kasvatustieteen perusopinnot (15 ov) P Kasvatustieteen peruskurssi P Kasvatuspsykologia P Kasvatusfilosofia ja -etiikka P Didaktiikka

6 120 ov sivu P Kasvatussosiologia Opetusharjoittelu (1 ov) P Orientoiva opetusharjoittelu Kasvatustieteen aineopinnot (20 ov) A Opetussuunnitelmateoria ja evaluaatio A Opetushallinnon perusteet A Tutkimuskurssi I A Alkukasvatus A Teknologiakasvatus Teema 1: Teknologiakasvatuksen didaktiikka Teema 2: Teknologiakasvatuksen opetussuunnitelmat ja niiden laatiminen Teema 3: Matemaattis-luonnontieteellinen kulttuuri ja teknologia Opetusharjoittelu (5 ov) A Kenttäharjoittelu A Valinnaisten sivuaineiden harjoittelu Kasvatustieteen syventävät opinnot (42 ov) S Pro gradu -tutkielma ja siihen liittyvät opinnot S Syventävä opetusharjoittelu S Tutkimuskurssi II S Syventävä kirjallisuus S Vaihtuva-alainen erityiskurssi S Syventävät kasvatustieteelliset pedagogiset, metodologiset tai tieteenteoreettiset jaksot Peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (35 ov) Äidinkielen ja orientoivien aineiden moduuli 8 ov, josta 1 ov opetusharjoittelua ov sivu A Äidinkieli ja kirjallisuus A Historia A Uskonto TAI A Elämänkatsomustieto A Draama Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden moduuli 8 ov, josta 1 ov opetusharjoittelua A Matematiikka A Fysiikka ja kemia A Biologia ja maantiede Taito- ja taideaineiden moduuli 15 ov, josta 1 ov opetusharjoittelua Opiskelijan tulee suorittaa neljä (4) taito- ja taideainetta siten, että hän suorittaa ne kokonaisuudessaan tai siten, että yhden taito- ja taideaineen opinnot suoritetaan 2 ov:n laajuisena. Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien opinnot lv opetussuunnitelman mukaisesti, suorittavat myös 4 taitoja taideainetta valitsemansa vaihtoehdon mukaisesti A Musiikki A Käsityö/Tekstiilityö... 4, TAI A Käsityö/Tekninen työ/teknologia... 4, A Kuvataide... 4, A Liikunta

7 A Perusharjoittelu (sisältyy monialaisiin opintoihin)... 3 Perusharjoittelu (PH) sijoittuu yleensä toiseen opintovuoteen ja se suoritetaan yleensä normaalikoululla. Viisi kalenteriviikkoa kestävä harjoittelu kuuluu koulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin. Perusharjoittelu on luonteeltaan didaktinen A Peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot: valinnaiset opinnot (4 ov) Integroivat taito- ja taideopinnot Soitinrakennus Fysiikan ja kemian koulusovelluksia Sähkö ja magnetismi Laiteohjaus Historian syventävä kurssi (yleinen historia) Historian syventävä kurssi (Suomen historia) Pedagoginen viestintä Kriittinen tekstianalyysi ja kirjoitusviestintä Sivuaineopinnot Opinnot koostuvat peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisista opinnoista ja opiskelijan valinnan mukaan yhden tai useamman peruskoulussa opetettavan, tai muun tutkinnon kannalta relevantin aineen tai tieteenalan opintoja. Perustutkinnon minimiyhdistelmään kuuluu monialaisten opintojen lisäksi kaksi 15 ov:n laajuista sivuainetta tai yksi 35 ov:n laajuinen sivuaine. Sivuaineet on esitetty luvussa 13. Muita sivuaineopintoja Luokanopettajan tutkintoon voi sisällyttää myös muita sivuaineopintoja, ks. tutkinnon rakennekaavio. Sivuaineina voi lisäksi suorittaa muita yliopistollisia kokonaisuuksia. Opiskelija voi lisäksi valita Oulun yliopiston muiden laitosten ja tiedekuntien tarjoamia opintoja. Lisätietoja saa ao. tiedekuntien opinto-oppaista, opettajatutoreilta ja laitoksen toimistosta Opintojaksojen esittely Teknologiapainotteista luokanopettajakoulutusta koskevat lisäykset on lueteltu opintojaksokohtaisesti. Muilta osin opintojaksot noudattavat luokanopettajan koulutuksen opintojaksoja (ks. kuvaukset luku 8.). Muiden tiedekuntien teknologiaan liittyviä opintokokonaisuuksia ja jaksoja on esitelty luvussa Y Teknologia-askartelu Laajuus: 2 ov Toteutus: Perus- ja jatkomoduulien luentojen (4 t) lisäksi 28 t kontaktiopetusta ja 28 t omatoimista työskentelyä. Jakso integroidaan matemaattis-luonnontieteellisten aineiden ja teknisen työn opintoihin. Toteutettavien aihepiirien määrä ja laatu sovitaan tapauskohtaisesti. Arviointi: Tehtävien suorittaminen hyväksyttävästi Y Johdatus teknologiakasvatukseen Laajuus: 1 ov Toteutus: 16 t kontaktiopetusta, luentoja mm. teemoista mitä on teknologiakasvatus? Matti Lindh matemaattis-luonnontieteellinen kulttuuri, Lasse Jalonen teknologia ja ympäristönsuojelu, Eila Jeronen yrittäjyyskasvatus, Kaarlo Paloniemi matemaattis-luonnontieteellinen näkökulma teknologiaan, Lasse Jalonen teknologia ja uudet oppimisympäristöt johdatus teknologiakasvatukseen -jakson kokoaminen, Matti Lindh Arviointi: Hyväksytty/hylätty

8 Kasvatustieteen perus- ja aineopinnot Kasvatustieteen perusopinnot on esitelty luvussa 8.4. Kasvatustieteen aineopintoihin kuuluu Teknologiakasvatuksen opintojakso (10 ov), jossa on kolme teknologiakasvatuksen teemaa seuraavasti: A Teknologiakasvatus Laajuus: 10 ov Teknologiakasvatuksen opintojakso sijoittuu ensimmäisen ja toisen vuoden opintoihin muodostaen kokonaisuuden, joihin muita teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opintoja integroidaan. Tavoite: Opiskelija perehtyy teknologiakasvatuksen opetussuunnitelmiin, didaktiikkaan sekä matemaattis-luonnontieteellisen kulttuurin ja teknologian suhteeseen sekä pystyy käytännön koulutyön tasolla soveltamaan hankkimiaan tietoja ja taitoja. Opintojakso koostuu seuraavista osista: Teema 1: Teknologiakasvatuksen didaktiikka () Tavoite: Opiskelija perehtyy teknologisen kasvatuksen didaktiikkaan koulutuksen eri asteilla. Opiskelija saa käsityksen teknologisen kasvatuksen problematiikasta projektien avulla. Opiskelija tutustuu tieteiden ja teknologian yhteyksiin käytännön opetustyön tasolla. Toteutus: Luentoja sekä raportoitavia projektitöitä. Mahdollinen yhteistyöprojekti ulkomaisen opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Kirjallisuus: Kouluhallitus Teknisen työn OPSopas. Lindh, M Virikkeitä peruskoulun ala-asteen tekniseen työhön. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita n:o 11. Lindh, M Luovuuden merkityksestä teknisessä työssä. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita n:o 15. Lindh, M Matematiikan ja fysiikan integrointi tekniseen työhön. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita ja selosteita n:o 68. Lindh, M Teknologiakasvatus tekniseen yleissivistykseen ohjaavana tiedon- ja taidonalana teknisen työn viitekehyksessä. Lisensiaattityö. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta. Ulkomaista kirjallisuutta sopimuksen mukaan. Teema 2: Teknologiakasvatuksen opetussuunnitelmat ja niiden laatiminen () Tavoitteet: Opiskelija perehtyy teknologisen kasvatuksen perusteisiin. Opiskelija tutustuu erilaisiin käytössä oleviin teknologian opetussuunnitelmiin. Opiskelija perehtyy teknologian opetussuunnitelman laatimiseen. Toteutus: Luentoja ja harjoituksia. Harjoituksissa kukin opiskelija laatii teknologisen kasvatuksen opetussuunnitelman rungon, jota täydennetään opetuksen aikana. Kirjallisuus: eri maiden teknologiset opetussuunnitelmat sekä niitä täydentävää kirjallisuutta Teema 3: Matemaattis-luonnontieteellinen kulttuuri ja teknologia (4 ov) Tavoite: Opiskelija oppii ymmärtämään matemaattis-luonnontieteellisen kulttuurin merkityksen teknologiaa käyttävässä yhteiskunnassa Opiskelija oppii näkemään teknologian mahdollisuudet matemaattisluonnontieteelliseen tietoon ja osaamiseen motivoinnissa Toteutus: Luentoja, raportoitavia projekteja sekä tutkielma, jossa korostuu teeman kasvatuksellinen puoli. Teemaan kuuluu Eila Jerosen pitämä luento bioteknologiasta. Kirjallisuus: Sutton, C Words, Science and Learning. Developing Science and Technology Education. Buckingham: Open University Press. Aihealueen kirjoja ja artikkeleita sopimuksen mukaan 10.5 Kasvatustieteen syventävät opinnot Syventävien opintojen tarkoituksena on laajentaa ja syventää aiempien opintojen aikana muodostunutta kasvatuksellista ja kas-

9 123 vatustieteellistä tietämystä, sekä tälle pohjalle rakentuvia tutkimuksellisia ja ammatillisia taitoja. Syventäviin opintoihin liittyen opiskelija laatii pro gradu -tutkielman kasvatustieteen, erityisesti teknologiakasvatuksen ja/tai matemaattis-luonnontieteellisen kasvatuksen alalta. Tutkielmassaan hänen tulee osoittaa valmiutta tieteelliseen ajatteluun ja tutkimusmenetelmien hallintaan, syvällistä perehtyneisyyttä aihepiiriin sekä valmiutta oman tieteenalansa viestintään. Opiskelijan on myös kirjoitettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. (Ks. myös luku Kypsyysnäyte). Kasvatustieteen syventävät opinnot on esitelty luvussa S Pro gradu -tutkielma ja siihen liittyvät opinnot Sisältö: Tutkielma laaditaan mieluiten aiheesta, jossa integroidaan teknologiakasvatusta ja matemaattis-luonnontieteellistä kasvatusta. Projektiryhmän työskentelyyn ja sen yhteydessä tapahtuvaan tieteelliseen keskusteluun osallistuminen sekä oman tutkielman esittely seminaarissa ja julkisesti (esim. poster -näyttelyssä, julkisessa tilaisuudessa, Kehi-päivillä, teknologiakasvatusta käsittelevässä tilaisuudessa tai alan lehdessä). Perehtyminen yksikön ja tiedekunnan tutkimustoimintaan S Syventävä opetusharjoittelu Kts. Luokanopettajakoulutuksen opetusharjoittelusuunnitelma. Oppaan jakelu: opettajankoulutuksen opintotoimisto S Syventävä kirjallisuus Ks. Luku 8.6. Osa B, 14, Teknologiakasvatus 10.6 Opetettavien aineiden opinnot Opetettavien aineiden opinnot on jaettu kolmeen moduuliin: Äidinkielen ja orientoivien aineiden moduuliin, Matemaattisluonnontieteellisten aineiden moduuliin sekä Taito- ja taideaineitten moduuliin. Perinteisesti opetettavia aineita on integroitu näiden moduulien sisällä. Teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa otetaan tavoitteeksi, että integrointia laajennettaisiin tapahtumaan myös moduulien välillä, kun aihepiireinä on teknologiaa ja sen opettamista käsitteleviä tiedon- ja taidonalueita. Tällöin tavoitteena on opettajan valmiuksien kehittäminen niin, että hän pystyy muodostamaan aihekokonaisuuksia opetettavien aineiden kesken silloin kun se on oppimista edistävää. Opetettavien aineiden opinnot muodostavat 35 opintoviikon kokonaisuuden sisältäen moduulien sisäisen ja moduulien välisen integroinnin. Integroivien osuuksien laajuus voi vaihdella riippuen käsiteltävistä aihepiireistä kuitenkin niin, että 35 ov:n opinnot tulevat suoritetuiksi. Opetettavien aineiden yhteyteen kuuluvien moduuliharjoittelujaksojen suhteen noudatetaan samaa käytäntöä kuin yleisessä luokanopettajakoulutuksessa. Luokanopettajakoulutuksen opetusharjoittelusuunnitelmassa on kuvattu teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opetusharjoittelun erityispiirteitä. Äidinkielen ja orientoivien aineiden moduuli Laajuus: 8 ov, josta 1 ov opetusharjoittelua. Produktien valmistamisessa pyritään moduulien väliseen integraatioon A Äidinkielen ja orientoivien aineiden integroivat opinnot Teknologiakasvatuksen puitteissa voidaan ottaa esille teemoja esim. Mitä kertoisit Oulusta teknologiakaupunkina? (Tai vastaava ajankohtainen teema). Teemoista voidaan kehittää integrointiprojekti moduulien välille A Äidinkieli ja kirjallisuus Teknologisten aihepiirien kirjallisten raporttien laatiminen selkokielellä sekä niiden esittäminen muille opiskelijoille ja oppilaille A Historia Perusmoduuli kaupunkimme ja lähiympäristön teknologisen kehityksen historiaa ja sen mer-

10 124 kitystä Jatkomoduuli kasvatuksen ja työn yhdistäminen A Uskonto Uskonto ja teknologia kielteisiä ja myönteisiä ilmiöitä A Elämänkatsomustieto Teknologiaa voidaan käsitellä esim. teemassa nimeltään Onko teknologia nykyajan uskonto ja/tai ideologia? Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden moduuli Laajuus: 8 ov, josta 1 ov opetusharjoittelua. Matemaattis-luonnontieteellinen moduuli integroituu ÄO- ja TT-moduuleihin erityisesti teknologiakasvatuksen suhteen. Yhteisiä integroivia projekteja voidaan kehittää mm. man-machine -problematiikasta, mallintamisen ja verrannollistamisen sekä ongelmanratkaisun oppimisesta. Moduuliin kuuluvat opintojaksot: A Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden integroivat opinnot Teknologia matematiikkaa ja luonnontieteitä integroivana kokonaisuutena A Matematiikka Matematiikka erityisesti matemaattisen mallintamisen näkökulmasta A Fysiikka ja kemia Fysiikan ja kemian perusteita sekä teknologisia sovelluksia A Biologia ja maantiede Ihmisen aiheuttamat muutokset - rakennetun ympäristön haitat sekä niiden välttäminen ja korjaaminen. Taito- ja taideaineiden moduuli Laajuus: 15 ov, josta 1 ov opetusharjoittelua A Musiikki Yksinkertaisten soittimien rakentaminen ja virittäminen. Soitinkorjaukset. Toimintaperiaatteiden tutkiminen A Käsityö/Tekninen työ/teknologia Teknisen työn opinnoissa on keskeistä teknologisten sisältöalueiden painottaminen A Kuvataide Tietokoneavusteinen tekninen piirustus ja design, kuvan tuottaminen aihepiirityössä. Taide ja teknologia, esim. sähkötekniikan sovelluksia mobileissa A Liikunta Teknologian mahdollistamat apuvälineet liikunnassa, sykemittarin käyttö, liikuntasuoritusten mittaaminen ja analysointi A Peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot: valinnaiset opinnot (4 ov) Soitinrakennus Laajuus: 1 ov Tavoitteet: Opintojaksossa opiskelija hankkii sellaiset pedagogiset valmiudet, että hän pystyy opettamaan oppilailleen yksinkertaisten soittimien ja koulutasoisten lavasteiden valmistamista. Arviointi: Tehtävien suorittaminen hyväksyttävästi Fysiikan ja kemian koulusovelluksia Laajuus: 1 ov Tavoitteet: Opiskelija pystyy selittämään peruskoulutasoisesti fysiikan ja kemian ilmiöitä ja sovelluksia. Hän pystyy havainnollistamaan luonnontieteiden opetustaan yksinkertaisten demonstraatioiden ja laboraatioiden avulla. Kurssin aihealueet valitaan vuosittain opiskelijoiden toiveet ja tarpeet huomioiden. Esimerkkejä ovat aallot ja hiukkaset, aine ja energia, arjen fysiikka ja kemia. Lähestymistapa on kokeellinen ja luonnontieteiden didaktiset kysymykset liitetään soveltaen oppiaineiden sisältöihin. Arviointi: Tehtävien suorittaminen hyväksyttävästi Sähkö ja magnetismi Laajuus: 2 ov Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää sähköisten ja magneettisten ilmiöiden merkityksen luonnossa ja teknologisissa sovelluksissa. Hän perehtyy tieteelliseen menetelmään ja käsitteiden muodostusprosessiin, oppii suorittamaan yksinkertaisia sähköisiä mittauksia ja tekemään niiden pohjalta johtopää-

11 125 töksiä. Hän pystyy rakentamaan luonnontieteiden ja teknologian opetustaan lähtien sähkön ja magnetismin lainalaisuuksista. Arviointi: Tehtävien suorittaminen hyväksyttävästi. Laiteohjaus Laajuus: 1 ov Tavoitteet: Opiskelija pystyy hyödyntämään nykyaikaisia laiteohjaukseen perustuvia oppimisympäristöjä opetuksessaan. Hänellä on valmius omaksua teknologisia periaatteita, joihin tulevat teknologiset oppimisympäristöt perustuvat. Arviointi: Tehtävien suorittaminen hyväksyttävästi 10.7 Sivuaineopinnot Sivuaineita esitellään luvussa Valinnaisia opintoja Tässä esiteltävät valinnaiset opinnot on kohdennettu erityisesti teknologiapainotteiselle luokanopettajakoulutukselle, mutta niitä suositellaan valittavaksi myös muussa opettajankoulutuksessa. Yrittäjyyskasvatus Perusosa Yrittäjyyskasvatuksen perusosa on johdanto, jonka aikana suuntaudutaan yrittäjyyskasvatuksen opiskeluun. Laajuus: 4 ov Yrittäjyyskasvatuksen opintokokonaisuus muodostuu osioista Perehtyminen telemaattiseen opiskeluun (1 ov) ja Johdatus yrittäjyyteen (). Toteutus: 48 t kontaktiopetusta, joka muodostuu luennoista, seminaareista ja demonstraatioista teemoista lisäksi opintokokonaisuuteen kuuluu telemaattisin yhteyksin toteutettuja osia. Jatko-osa Yrittäjyyskasvatuksen jatko-osa järjestetään, jos siihen ilmoittautuu riittävä määrä opiskelijoita. Jatko-osassa perehdytään syvällisemmin yrittäjyyskasvatukseen ja sen toteuttamiseen yleissivistävässä koulussa. Kulttuurin muutos ja yrittäjyys (4 ov) Toteutus: 48 t kontaktiopetusta. Osa opinnoista suoritetaan luentoina ja telemaattisin yhteyksin. Yrittäjyyskasvatuksen käytännön sovelluksia (2 ov) Toteutus: 32 t kontaktiopetusta, johon kuuluu ryhmätyönä tehty projektityö. Tieteet ja maailmankuvankehitys I-II Laajuus: 2 ov Teknillisen tiedekunnan materiaaliteknologiaa Opinnot suoritetaan teknillisessä tiedekunnassa. Lisätietoja kursseista saa teknillisen tiedekunnan opinto-oppaasta ja eri osastojen toimistoista. Kursseilla voidaan korvata erikseen sovittavia osia teknisen työn/teknologian opinnoista. Työpajatekniikka (0,5 ov) Tavoitteet: Antaa riittävät valmiudet käyttää itsenäisesti sekä metallin että puun työstökoneita ja käsityökaluja prototyyppien ja mallien rakentamisessa. Sisältö: Tutustutaan sekä metalli- että puutöissä käytettävien yleisimpien koneiden toimintaan. Toteutus: Opiskellaan demonstraatioiden ja omakohtaisten kokeilujen avulla käyttämään itsenäisesti mallinrakennuskoneita. Koneenpiirustus (1 ov) Tavoitteet: Opettaa opiskelija lukemaan standardien mukaan laadittuja koneenpiirustuksia ja tekemään itse sekä osa- että kokoonpanopiirustuksia. Sisältö: Kappaleiden kuvaaminen, mitoitus, muotoilu- ja valmistusnäkökohdat, hitsausmerkinnät, pintamerkit ja toleranssin periaate, tuotantotekniikan perusteita työpiirustuksia varten ja tietokoneavusteisen koneensuunnittelun perusteita. Toteutus: Opintojakso toteutetaan luentojen muodossa. Kurssikirjallisuus: Pere, A Koneenpiirustus. Metalliteknologia (2 ov) Tavoitteet: Antaa opiskelijalle perustiedot metallien ominaisuuksista ja metallituotteiden valmistusmenetelmistä. Sisältö: Metallien ominaisuudet, rauta ja teräs, muut metallit, metallien rakenneoppia. Metallien työstö, muovaus, valu, liittäminen ja pintakäsittely. Toteutus: Opintojakso koostuu luennoista, demonstraatioista ja ekskursioista. Teollinen muotoilu insinööriopiskelijoille (2 ov) Tavoitteet: Tavoitteena on opettaa yleistie-

12 126 don tasolla teollista muotoilua ja sen merkitystä tuotekehittelyn osana sekä antaa perusvalmiudet insinöörien, opettajien, arkkitehtien ja teollisten muotoilijoiden yhteistyölle. Sisältö: Johdanto seuraaviin aiheisiin koneja laitemuotoilua painottaen: Teollisen muotoilun määrittely, teollinen muotoilu tuotekehittelyn osana, teollinen muotoilu ympäristönsuojelun osana, teollisen muotoilun historia, teollisen muotoilun prosessi, teollisen muotoilun menetelmät, tuotesemantiikka, teollisuustuotteet ja värit, case-esimerkkejä teollisesta muotoilusta. Toteutus: 24 h luentoja ja tutkielman tekeminen. Työtieteen opintokokonaisuus Opintojakso kuuluu teknillisen tiedekunnan työtieteen opintoihin, mutta siinä on opintoja myös KTK:n, HuTK:n ja LuTK:n opinnoista. Se muodostuu kahdesta moduulimuotoisesta opintojaksosta. Teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa työtieteen opintokokonaisuudesta voidaan valita erillisiä kursseja. Kurssin tarkemmat suoritusajat ja -muodot sekä vastuuhenkilöt ilmenevät kunkin tiedekunnan opintooppaista. I Opintojakso Tekniikka ja yhteiskunta Laajuus: 1,5 ov Tavoitteet: perehdyttää työn ja tekniikan olemukseen ja merkitykseen yhteiskunnan kehityksessä, teknisen sivistyneistön ammattikuvaan ja sen kehittymiseen tutustuttaa tuotannon ja hallinnon päätöksentekoon antaa tietoa työmarkkinakäytännöistä antaa tietoa tekniikan ja ympäristövaikutuksen arvioinnista (Technology an Enviromental Impact Assesment), arvoista ja kansainvälisistä ulottuvuuksista antaa tietoa tekniikan historiasta Sisältö: tekniikan yhteiskunnallinen olemus ja vaikutukset, jossa tarkastelukulmina ovat: tiede, tekniikka, yhteiskunta ja kansainvälisyys tekniikan ja ympäristövaikutusten arviointi, ympäristöjohtaminen työmarkkinapolitiikka ja työelämän koulutus tekniikan vastuullisuus, etiikka, historia ja filosofia Kurssikirjallisuus: mm Tekniikan filosofia. Tekniikan ulottuvuudet Tekniikka elämää palvelemaan. Helsinki Vastuulliseen teknologiaan - puheenvuoroja tekniikasta, arvoista ja tulevaisuudesta. Helsinki Botnianätverket. En strategisk allians mellan nordliga kunskapssäder (soveltuvin osin) Ympäristöjohtamisen tutkimuksen lähtökohtia ja näkökulmia. muu STS/HYT (Science, Technology, Society) aineisto Lisäksi (tekniikkapainotteista) kaunokirjallisuutta, esim. Capra, F Fysiikka ja tao. WSOY. Simnel, J. M Kun kiurun laulu lakkaa. Karisto. Prising, R. M Zen ja moottoripyörän kunnossapito. WSOY. II Opintojakso Tekniikan arviointi, tekniikka ja yhteiskunta Työtieteen peruskurssi 2 ov Tekniikka ja yhteiskunta 1,5 ov Tekniikan historia, HuTK 1,5 ov Tieteen filosofiset ja historialliset perusteet, HuTK 1 ov Työ, tekniikka ja talous Työtieteen opintoja 4 ov Luovan työn tekniikka Talous- ja työnsosiologia, HuTK Kansantaloustieteen perusteet Yhdyskunta- ja aluetalous 2 ov Tuotannon ohjauksen perusteet 2 ov Tietojenkäsittelyopin peruskurssi, LuTK Energiatekniikan peruskurssi Kulttuurimaantiede (LuTk) Johdatus systemaattiseen kulttuurimaantieteeseen Kehitysmaiden maantiede (kirjatentti ilman rajoitusta) 2 ov Muuttuva Eurooppa Luonnontieteellisen tiedekunnan opintojaksoja Teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa suoritettavaan maisterin tutkintoon voidaan sisällyttää sivuaineopintoi-

13 127 na ja valinnaisina opintoina opintokokonaisuuksia, luentosarjoja ja projekteja luonnontieteellisen tiedekunnan opinnoista. Tällöin suositetaan, että opinnot liittyvät teknologiakasvatukseen integroiden siihen fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa ja tietojenkäsittelyoppia.