8 Päihde- ja dopingrikokset Heini Kainulainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8 Päihde- ja dopingrikokset Heini Kainulainen"

Transkriptio

1 II.8 Päihde- ja dopingrikokset Päihde- ja dopingrikokset Heini Kainulainen Alkoholi- ja huumausainerikoksissa ei ole uhria, joka ilmoittaisi rikoksesta poliisille. Rikokset tulevat ilmi ennen muuta poliisin ja tullin oman toiminnan tuloksena. Tästä syystä tilastoitujen alkoholi- ja huumausainerikosten määrä ja rakenne vaihtelevat paljolti kontrollin tehon ja kohdentamisen mukaisesti. 8.1 Alkoholirikokset Valvontaviranomaiset ovat suunnanneet voimavarojaan laajoihin ja organisoituihin alkoholirikoksiin. Alla olevassa asetelmassa esitetään poliisin tietoon tulleet alkoholipitoisen aineen välittämisrikokset vuosina Vuonna 1995 rikosten määrä kääntyi nousuun, minkä jälkeen niiden määrä on vähentynyt. Vuonna 2004 poliisin tietoon tuli 631 välittämisrikosta. Poliisin tietoon tullut alkoholipitoisen aineen luvaton välittäminen vuosina Vuonna 2004 tullin tietoon tuli 843 alkoholijuomien salakuljetusta, mikä on vain noin kolmannes edellisvuoden määrästä. Näistä 97 prosenttia oli lieviä. Ammattimaisia alkoholin salakuljetusrikoksia paljastui viime vuonna 10. Tullin mukaan alkoholijuomien salakuljetustapausten vähenemiseen on syynä alkoholin määrällisten tuontirajoitusten poistaminen, Viron EU-jäsenyys ja alkoholiveron laskeminen Suomessa. Tullin takavarikoimat alkoholimäärät on esitetty kuviossa 63. Vuonna 1997 takavarikoidun pirtun määrä oli poikkeuksellisen suuri, miltei litraa. Vuonna 2004 takavarikoidun alkoholin määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Tulliviranomaiset takavarikoivat tällöin yhteensä litraa alkoholia, josta pirtun osuus oli 39 prosenttia.

2 152 Heini Kainulainen 700 tuhatta litraa Pirtu Muut Kuvio 63 Tullin takavarikoiman pirtun ja muun alkoholin määrät (tuhatta litraa) vuosina Suomen alkoholijärjestelmä on muuttunut huomattavasti vuoden 1994 jälkeen, sillä alkoholipolitiikassa on luovuttu suuresta osasta aikaisempaa sääntelyä. Alkoholi on monella tavalla yhteydessä rikollisuuteen, ja alkoholin kulutuksen kasvaessa juopotteluun liittyvän rikollisuuden ja häiriökäyttäytymisen voidaan olettaa pysyvän runsaana tulevaisuudessakin. Vuonna 2004 otettiin päihtymyksen takia säilöön henkilöä, mikä on noin 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Määrä on tosin vain alle puolet vuoden 1980 tasosta, jolloin otettiin säilöön yli henkilöä. Juopuneiden käsittelyä onkin viime vuosikymmeninä siirretty poliisilta sosiaali- ja terveysviranomaisille, ja juopumuspidätysten määrää on tietoisesti pyritty vähentämään. Toisaalta monissa kaupungeissa on toteutettu erilaisia tehovalvontahankkeita, joissa on pyritty puuttumaan erityisesti nuorten julkijuomiseen (ks. Törrönen 2004). Vuonna 2004 alkoholijuomien kokonaiskulutus oli 10,3 litraa absoluuttialkoholia asukasta kohti. Maamme alkoholinkulutuksesta noin viidesosa on tilastoimatonta (vuonna 2004 arviolta 2,1 %). Merkittävin tilastoimaton alkoholierä on matkustajien verovapaat tuomiset. Lisäksi tähän kuuluvat alkoholin kotivalmistus, laiton valmistus, salakuljetus, korvikkeet ja ulkomailla nautitut juomat. Stakesin mukaan matkailijoiden tuoman alkoholin määrä lisääntyi vuonna 2004 huomattavasti alkoholiveron alentamisen ja Viron EUjäsenyyden takia.

3 II.8 Päihde- ja dopingrikokset Huumausainerikokset Huumausainerikoksella tarkoitetaan huumausaineen laitonta valmistamista, maahantuontia, maastavientiä, kuljettamista, levittämistä ja hallussapitämistä. Huumausaineen käyttö ja vähäisten määrien hallussapito tai hankinta omaa käyttöä varten on lähtien rangaistu huumausaineen käyttörikoksena. Huumausainerikos on törkeä, jos rikoksen kohteena on erittäin vaarallinen tai suuri määrä huumausainetta, rikoksella tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, rikoksentekijä toimii järjestäytyneen ryhmän jäsenenä, rikoksella aiheutetaan usealle ihmiselle vakavaa terveyden tai hengen vaaraa tai huumausainetta levitetään alaikäisille tai muuten häikäilemättömällä tavalla. Tämän lisäksi rikoslaissa on rangaistussäännökset huumausainerikoksen valmistelusta ja edistämisestä. (Ks. RL 50 luku.) Oikeuskäytännössä selkeä rikoksen törkeyttä määrittävä tekijä on rikoksen kohteena olevan huumausaineen laatu ja määrä. Hasiksen kohdalla törkeän rikoksen alaraja on tuomioistuinkäytännössä vaihdellut niin, että 1970-luvulla ainemäärä oli grammaa, 1980-luvun alkupuolen tiukennuksen jälkeen noin 500 grammaa ja viime aikoina jälleen noin kilo. Heroiinissa raja on vaihdellut muutamasta grammasta pariinkymmeneen grammaan. Käytäntö vaihtelee jonkin verran paikkakunnittain. Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa tuomitaan nykyisin törkeästä huumausainerikoksesta, jos on samalla kertaa käsitellyt noin kiloa hasista, 100 grammaa amfetamiinia tai 15 grammaa heroiinia. Kuviosta 64 havaitaan, että poliisin tietoon saama huumausainerikollisuus kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla, mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen kasvu näyttää taittuneen. Vuonna 2004 poliisin tietoon tuli noin huumausainerikosta, mikä on edellisvuotta hieman vähemmän. Viime vuosiin asti suurimmassa osassa huumausainerikoksia oli kysymys perustunnusmerkistön mukaisesta huumausainerikoksesta, mutta huumausaineen käyttörikosuudistuksen jälkeen tätä rikosnimikettä on esiintynyt eniten. Vuonna 2004 poliisi sai tietoonsa noin huumausaineen käyttörikoksia, kun perustunnusmerkistön mukaisia huumausainerikoksia oli Törkeitä huumausainerikoksia oli alle 600, mikä vastaa vain neljää prosenttia kaikista huumausainerikoksista. Huumausaineen valmistelu ja edistäminen esiintyvät rikosnimikkeinä niin harvoin, että ne eivät edes erotu kuviosta. (Ks. myös taulukko 26.)

4 154 Heini Kainulainen Huumausaineen käyttörikos Muut huumerikokset Huumausainerikos Törkeät huumerikokset Kuvio 64 Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset vuosina Lähde: Tilastokeskus. Törkeissä huumausainerikoksissa huumausainelain 3, 4, 5.2 :n ja rikoslain 50:2 :n mukaiset teot. Muissa huumausainerikoksissa HuumL 5.1, 6 :n ja RL 50:3 4 :n mukaiset teot. Taulukko 26 Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset vuosina N % N % N % N % N % Huumausainerikos , , , , ,2 Huumausaineen käyttörikos , , , ,6 Törkeä huumausainerikos 741 5, , , , ,0 Huumausainerikoksen valmistelu 9 0,1 10 0,1 20 0,1 26 0,2 12 0,1 Huumausainerikoksen edistäminen 8 0,1 9 0,1 16 0,1 4 0,0 3 0,0 Yhteensä Muutos % +15,2 +10,6 6,8 +8,7 3,8

5 II.8 Päihde- ja dopingrikokset 155 Huumausainerikollisuuden luonne Poliisi tilastoi huumausainerikoksia myös tapahtumakerroittain. Tällöin on pyritty erottelemaan, kuinka monta huumausaineen käyttöä, myyntiä, maahantuontia, viljelyä jne. on tapahtunut. Taulukosta 27 voidaan havaita, että valtaosassa tapauksia on kysymys huumausaineen käyttämisestä tai hallussapitämisestä. Tilastointia ei ole tehty törkeimmän tekomuodon mukaan, joten yhden huumausainerikosepäilyn yhteydessä poliisi voi epäillä henkilöä useista eri teoista. Tilastoista ei myöskään pystytä selvittämään, milloin henkilöä epäillään ainoastaan huumeiden käyttämisestä. Taulukko 27 Huumausainerikokset tapahtumakerroittain (%) Käyttö 84,10 78,06 74,33 77,56 76,27 Hallussapito 10,28 13,53 16,61 13,60 17,06 Myynti tai muu levitys 4,65 7,55 7,07 6,36 4,14 Hankkimisen yritys 0,40 0,39 0,78 1,06 1,09 Viljely 0,37 0,33 0,76 0,95 1,11 Maahantuonti tai maastavienti 0,11 0,08 0,13 0,12 0,14 Kuljettaminen tai kuljetuttaminen 0,08 0,04 0,19 0,17 0,10 Valmistus 0,01 0,01 0,09 0,15 0,08 Muu 0,01 0,01 0,03 0,03 0,02 Yhteensä Tapahtumakerrat (N) Yksi huumausainerikos saattaa sisältää useita eri tekomuotoja Poliisi epäili vuonna 2004 kaikkiaan noin henkilön syyllistyneen eri huumausainerikoksiin. Huumausaineen käyttörikoksesta epäiltyjä oli 9 800, huumausainerikoksesta ja törkeästä huumausainerikoksesta noin 600. Naisia kaikista epäillyistä oli noin 900, mikä vastaa 17 prosenttia. Alle 21- vuotiaita oli noin joka viides epäillyistä vuotiaita oli 680, ja heistä lähes joka neljäs oli tyttöjä (n=157). Ulkomaalaisia oli nelisen prosenttia (555 henkilöä). Lukumäärältään eniten heitä epäiltiin huumausaineen käyttörikoksista, mutta prosentuaalisesti tarkasteluna törkeästä huumausainerikoksesta epäillyistä 16 prosenttia oli ulkomaalaisia. Alueellisesti tarkasteltuna poliisi sai tietoonsa eniten huumausainerikoksia Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä. Apteekkeihin ja muihin lääkevarastoihin tehtyjen murtojen lukumäärä on viime vuosina pysynyt samana. Vuonna 2004 täytettyjä rikoksia oli 109 (110 vuonna 2003). KRP:n mukaan murtokeikkoja on tehty apteekkien lisäksi terveyskeskuksiin ja muihin vastaaviin lääkkeitä säilyttäviin tiloihin.

6 156 Heini Kainulainen Huumausainekontrolli Huumausainekontrollia on viimeisten kymmenen vuoden aikana tehostettu. Poliisin ja tullin voimavaroja, teknisiä apuvälineitä ja huumekoulutusta on lisätty. Järjestys- ja rikospoliisia on koulutettu havainnoimaan huumeita ympäristössään. Taulukon 27 osoittama käyttökertojen suuri määrä viittaa siihen, että valvontaa kohdennetaan käyttäjäportaaseen. Poliisin vuosille tehdyn huumestrategian mukaan käyttäjien katutason valvonta estää huumeiden kauppaa, käyttöä ja uusien käyttäjien rekrytoitumista. Vuonna 2004 poliisin tietoon saamista huumausainerikoksista noin 64 prosentissa oli kysymys huumausaineen käyttörikoksesta (ks. taulukko 26). Tämäkin kertoo siitä, että poliisi valvoo varsin tehokkaasti huumausaineen käyttörikollisuutta (ks. myös Kinnunen 2002). Samalla poliisi pyrkii tukemaan huumeiden käyttäjien hoitoonohjausta. Huumausainerikokset saadaan usein selville esitutkinnassa tai muutoin jälkeenpäin. Vuonna 1995 voimaan tulleella pakkokeinolain muutoksella säädettiin telekuuntelun, televalvonnan ja teknisen tarkkailun edellytyksistä. Aluksi näistä tutkintakeinoista käytettiin hyväksi erityisesti televalvontaa, jolloin selvitetään mihin numeroihin rikoksesta epäilty henkilö on soittanut. Vuoden 1997 jälkeen tuomioistuimien myöntämien telekuuntelulupien määrä on kasvanut merkittävästi, sillä tällöin tuli teknisesti mahdolliseksi kohdistaa telekuuntelua osaan matkapuhelimia. Vuonna 2004 myönnettyjen telekuuntelulupien määrä lisääntyi noin 10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tuomioistuimet myönsivät telekuuntelulupaa, kun niitä edellisenä vuonna oli Kuuntelun kohteena oli 446 rikoksesta epäiltyä henkilöä (414 vuonna 2003). Toteutuneissa telekuunteluissa keskimääräinen kesto oli 24 (25) vuorokautta. Tutkinnanjohtajat pitivät telekuuntelua tärkeänä pakkokeinona erityisesti törkeissä huumausainerikoksissa, joihin suuri osa kuunteluista kohdistuu. Televalvonnan käyttö on vähentynyt viime vuosina. Vuonna 2004 televalvonnan kohteena oli 775 rikoksesta epäiltyä henkilöä, kun heitä edellisenä vuonna oli Tuomioistuimet myönsivät puolestaan epäiltyjen määrään verrattuna yli kaksinkertaisen määrän televalvontalupapäätöksiä; (1 948). Hieman yli viidesosa kohdistui törkeisiin huumausainerikosepäilyihin. Tekninen kuuntelu on ollut melko vähän käytetty tutkintakeino. Vuonna 2004 teknistä kuuntelua käytettiin 33 tapauksessa, kun niitä edellisenä vuonna

7 II.8 Päihde- ja dopingrikokset 157 oli Kuunteluista 22 toteutettiin rangaistuslaitoksissa, jolloin oli yleensä kysymys törkeistä huumausainerikosepäilyistä. Vuonna 2004 tehtiin pakkokeinolain muutoksella mahdolliseksi suorittaa teknistä kuuntelua vakituiseen asumiseen käytetyssä tilassa (ns. asuntokuuntelu). Tuomioistuimet myönsivät 14 lupaa, joista toteutettiin kahdeksan. Tuomioistuimet ovat varsin vähän hylänneet poliisin tekemiä vaatimuksia telekuuntelusta, -valvonnasta tai teknisestä kuuntelusta. (Sisäasiainministeriön kertomus ) Poliisi sai vuonna 2001 mahdollisuuden käyttää epäkonventionaalisia tiedonhankinta- ja rikoksentorjuntakeinoja (ns. peitekeinoja) sekä tehdä valeostoja. Peitetoiminta aloitettiin vuonna 2002, mutta sen käyttäminen on poliisin antamien tietojen mukaan ollut varsin vaatimatonta. Vuonna 2002 päätöksiä peitetoiminnasta tehtiin vain muutamia ja toiminnan kohteena oli alle 10 rikoksesta epäiltyä henkilöä. Sisäasiainministeriön eduskunnan oikeusasiamiehelle antamien tietojen mukaan vuosina määrät lisääntyivät vain jonkin verran. Vuonna 2002 poliisi kirjasi yli 10 valeostopäätöstä, joiden kohteena oli alle 20 rikoksesta epäiltyä. Seuraavina vuosina lukumäärät laskivat, joten toiminta on ollut varsin vaatimatonta. Peite- ja valeostotoimintaa on tehty lähinnä törkeiden huumausainerikosten paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Huumausaineiden salakuljetusta valvova tullilaitos on viime vuosina lisännyt erityisesti tietoon ja kohdehakuisuuteen perustuvaa valvontaa. Myös kansainvälistä tietojenvaihtoyhteistyötä on kehitetty. Valvonnan kohdentaminen on tullut erityisen tärkeäksi EU-jäsenyyden myötä, koska tulliviranomaisilla on mahdollisuus vain erityisistä syistä kohdistaa EU:n sisäliikenteessä tarkastustoimenpiteitä matkustajiin ja kulkuneuvoihin. Viime vuosina valtakunnalliseen vihjepuhelimeen on tullut vuosittain noin sellaista soittoa, jotka otetaan edelleen käsiteltäviksi. Näistä tehdään muutamia takavarikkoja käyttäen hyväksi tiedustelutietoja. Suuri osa vihjepuhelintiedoista välitetään poliisille jatkotoimenpiteitä varten. (Tullihallituksen tiedonanto.) Tilastokeskuksen tekemän selvityksen mukaan vuosina lähes viidesosa tutkintavangeista oli vapautensa menettäneenä huumausainerikosepäilyjen takia. Törkeästä huumausainerikoksesta tuomitut henkilöt olivat säännönmukaisesti vangittuina. Huumausainerikoksesta tuomituista reilu kol- 1 Eduskunnan oikeusasiamies kiinnitti vuonna 2004 huomiota siihen, että sisäasiainministeriö ei ollut saanut tietoa kaikista poliisin vuonna 2003 suorittamista teknisistä kuunteluista. Ministeriöön tuli aluksi tieto vain 30 kuuntelusta, mutta puuttuvia tapauksia paljastui jälkikäteen 22. Tästä syystä vuonna 2003 teknistä kuuntelua käytettiin kaikkiaan 52 tapauksessa.

8 158 Heini Kainulainen masosa menetti vapautensa. Heistä suurin osa oli pidätettyinä. Kaikista pidätetyistä 14 prosenttia menetti vapautensa huumausainerikosepäilyn takia vuonna Poliisivankilassa säilytetyistä tutkintavangeista joka viidennen epäiltiin syyllistyneen huumausainerikokseen, jolloin oli yleensä kysymys törkeästä huumausainerikoksesta. Huumausainerikoksista epäiltyjä tutkintavankeja on säilytetty myös vankiloissa. Heitä oli vuonna 2003 hieman yli sata, mikä vastaa 22 prosenttia kaikista tutkintavangeista. Huumausainerikoksesta päärikoksena tuomittuja rangaistusvankeja oli puolestaan hieman alle 500. Samana vuonna tehtiin kaikille vangeille noin testiä päihteiden käytön selvittämiseksi ja 56 erikoistarkastusta. Kurinpitorangaistuksista suurin osa oli seurausta päihderikkomuksista. (Kainulainen 2004, , Kriminaalihuoltolaitoksen Ks. myös Tutkintavankeustyöryhmän mietintö 2004, 56.) Huumausainemarkkinat Suomen huumausainemarkkinoilla liikkuu yleensä kannabistuotteita, amfetamiinia, jossain määrin ekstaasia ja huumausaineeksi luokiteltuja eri lääkkeitä, joista viime vuosina on tavattu yhä enemmän korvaushoitona käytettyä buprenorfiinivalmistetta Subutexia. Poliisi saa takavarikoitua osan näistä aineista. Suomessa takavarikoitujen huumausaineiden määrät ovat olleet pienempiä kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Viime vuosina poliisin ja tullin tekemien huumausainetakavarikkojen määrä sekä takavarikoitujen aineiden määrä ovat vähentyneet useiden aineiden kohdalla. Takavarikoitujen huumeiden perusteella ei kuitenkaan voida luotettavasti arvioida huumemarkkinoiden todellista laajuutta tai niiden ajallista vaihtelua. Taulukosta 28 käy ilmi eräiden takavarikoitujen huumausaineiden määrät. Hasista takavarikoitiin vuonna kiloa, mikä on enemmän kuin edellisenä vuonna. Amfetamiinia takavarikoitiin 102 kiloa, mikä on puolestaan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös ekstaasin määrä väheni. KRP:n mukaan vuosina onnistuttiin paljastamaan muutamia virolaisia huumausainetehtaita, joissa valmistettiin suuria määriä ekstaasia ja amfetamiinia. Takavarikoidun heroiinin määrä on viime vuosina vähentynyt. KRP:n arvion mukaan tämä heijastelee heroiinin saatavuuden vähenemistä. Samalla Subutex on yleistynyt laittomilla huumemarkkinoilla. Sitä takavarikoitiin vuonna 2004 yhteensä kappaletta. Vuonna 1991 saapui maahamme somalipakolaisten myötä uusi huume, khat, jolla ei juurikaan ole käyttäjäkuntaa suomalais-

9 II.8 Päihde- ja dopingrikokset 159 väestön keskuudessa. Ekstaasia takavarikoitiin ensimmäistä kertaa merkittäviä määriä vuonna Ekstaasi on nuorison suosima huumausaine, jonka käyttöön liittyy erityinen käyttäjäkulttuuri (ks. Seppälä 1999). Yksittäisistä suurista takavarikoista huolimatta kokaiinin esiintyminen on ollut Suomessa melko harvinaista. Tosin KRP:n arvion mukaan kokaiinia olisi entistä runsaammin tarjolla. KRP:n rikosteknisessä laboratoriossa mitataan myös huumausaine-erien huumepitoisuudet. Amfetamiinin vuosittaiset keskiarvopitoisuudet ovat liikkuneet 50 prosentin molemmin puolin koko 1990-luvun. Vuonna 2004 amfetamiinin keskiarvopitoisuus laski 34 prosenttiin (48 % vuonna 2003). Heroiinin pitoisuudet ovat vaihdelleet voimakkaasti eri vuosina. Tosin viime vuosina heroiinieriä on tullut tutkittavaksi enää harvakseltaan. Vuonna 2004 tehtiin määrityksiä vain viisi kertaa keskiarvopitoisuuden ollessa 26,5 %. Taulukko 28 Vuosina takavarikoituja huumausaineita (kg) Aine Hasis Marihuana Amfetamiinit Kokaiini Heroiini 146,7 4,3 19,5 0,0 16,1 99,4 3,5 22,4 0,1 6,5 197,7 12,1 22,2 0,1 2,4 161,0 8,0 24,8 2,0 2,0 492,3 18,2 n. 72 1,7 2,9 196,5 13,8 n ,6 6,0 566,6 13,7 149,7 7,3 7, , ,6 1,1 1,6 467,4 25,8 101,8 1,1 0,2 Khat 68,1 264,5 249,0 104,0 374,1 348,4 624, , ,9 LSD (kpl) Ekstaasi (kpl) Helsingin huumausainemarkkinoita ja oheisrikollisuutta käsittelevässä tutkimuksessa (Kinnunen 1996) kävi ilmi, ettei huumemarkkinoita ainakaan kokonaisuudessaan voi pitää järjestäytyneinä. Pysyvien huumekartellien ehkäisemisessä varsin merkittävää on se, ettei Suomen poliisi ole korruptoitunut eikä suomalainen yhteiskuntajärjestelmä salli järjestäytyneen rikollisuuden elää paljastuttuaan. Tosin poliisin arvioiden mukaan huumausainerikollisuus on viime vuosina muuttunut aiempaa ammattimaisemmiksi ja organisoituneemmiksi sekä samalla vaikeammin paljastettaviksi (Poliisin ). Toiminta on rationaalista ja sen motiivit ovat ennen muuta taloudellisia. Onnistuessaan huumausaineiden salakuljetus ja kauppa on erittäin tuottoisaa. Huumekauppa on aikaisemmin ollut tiukasti suomalaisissa käsissä, mutta tässä on tapahtunut muutos. Poliisin mukaan järjestäytynyttä rikollisuutta johdetaan usein Suomen lähialueilta käsin. (Poliisin )

10 160 Heini Kainulainen Huumausainerikoksiin syyllistyneiden rikosura ja sosioekonominen asema Kesällä 2001 julkaistun tutkimuksen (Kinnunen 2001) mukaan huumausainerikoksesta tuomittujen rikosura alkaa varsin nuorena. Valtaosa on saanut ensimmäisen rikostuomionsa jo vuotiaana. Erityisesti varkausrikoksista saatujen tuomioiden määrä on suuri, mikä viittaa siihen, että varkausrikollisuus aloitetaan jo selvästi ennen kuin 15 vuoden rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on saavutettu. Tutkimuksen mukaan neljäsosalla huumausainerikoksesta tuomituista huumausainerikos on ollut ensimmäinen rikos, josta rikostuomio on saatu. Varkausrikoksia on 15 ikävuoteen mennessä kuitenkin tehty niin paljon, että rikosten määrällä mitattuna rikosura näyttää selvästi käynnistyvän varkauksilla. Määrällisesti huumausainerikoksia tehdään runsaasti vasta hieman yli 20-vuotiaana, jolloin varkausrikosten määrä on jo laskussa. Kriminologisten tutkimusten mukaan rikosaktiivisuus vähenee iän karttuessa. Kun huumausainerikoksista tuomittujen rikosuraa verrattiin sellaisten rikostuomion saaneiden rikosuraan, joilla ei ole yhtään huumausainerikostuomiota, huumausainerikoksia tehneiden rikosaktiivisuus näyttää säilyvän pitempään korkealla tasolla. Tämä saattaa viitata huumeiden rikoksentekoa ylläpitävään vaikutukseen. Toisaalta kyse saattaa olla huumausainerikosten yleistymisestä sekä huumeiden käyttäjä- ja välittäjäpopulaation voimakkaasta kasvusta 1990-luvulla. Tutkimuksessa selvitettiin poikkileikkaustietona vuosina huumausainerikostuomion saaneiden henkilöiden elämäntilanne vuonna Tutkimuskohteena olleiden ihmisten keski-ikä oli tällöin 30 vuotta. Vain noin viidesosa vuosina huumausainerikostuomion saaneista kuului tarkasteluvuonna työlliseen työvoimaan. Varsinaisesti työttömiksi ilmoittautuneita oli 43 % aineistosta, kun muita ammatissa toimimattomia oli yhteensä 28 %. Jakaumat poikkeavat selvästi niiden kohdalla, jotka on tuomittu muista kuin huumausainerikoksista. Tähän ryhmään kuuluvista 43 % kuului työlliseen työvoimaan ja työttömiä oli 22 %. Valtaosa huumausainerikoksesta tuomituista työelämässä toimivista oli matalapalkkaisia. Yrittäjiä ja työnantajia oli 2 % aineistosta kun ylempiä toimihenkilöitä oli 3 %. Työntekijöitä oli 12 %. Yleisimmät ammatit huumausainetuomion saaneiden keskuudessa olivat eri ammattialojen sekatyöntekijä, koneenasettaja ja -korjaaja, autonkuljettaja sekä erilaiset rakennustöihin ja rakennusaputöihin liittyvät ammatit. Myös palveluammatit, kuten myyjän työt ja sosiaalialan työt olivat suhteellisen yleisiä. Huumausainerikokseen syyllis-

11 II.8 Päihde- ja dopingrikokset 161 tyneet olivat matalasti koulutettuja ja matalammin koulutettuja kuin rikostuomion saaneet yleensä. Suurimmalta osaltaan huumeiden käyttö ja pienimuotoinen kauppa on toimintaa, joka ei tule poliisin tietoon. Kiinni jäämisen riski on yleisesti ottaen pieni ja kontrolli kohdistuu voimakkaimmin niihin, jotka viranomaiset tuntevat ennestään. Omaisuus- ja väkivaltarikollisuus, huumeiden käyttö julkisilla paikoilla sekä avoin huumekauppa ovat kaikki tekijöitä, jotka jouduttavat poliisirekistereihin joutumista. Huumausainerikollisuuden ja muun rikollisuuden yhteen kietoutuminen koskee siis erityisesti tiettyä, lähinnä huono-osaista ja yhteiskunnasta vieraantunutta tai aktiivisessa rikoksentekovaiheessa olevaa osaa huumeiden käyttäjistä. Luotettavien välikäsien kautta aineensa hankkivat ja yksin tai ystäviensä kanssa niitä käyttävät joutuvat harvoin poliisikontrollin kohteeksi. Heroiinin ja amfetamiinin käyttäjistä tehdyn tutkimuksen mukaan käytön jatkuessa huumeiden myyminen ja välittäminen sekä omaisuusrikokset ovat tavallisia käytön rahoituskeinoja. Näissä rikoksissa kiinnijäämisen riski on tosin suuri. Kovien huumeiden käyttäjät harrastavat usein vaihdantataloutta varastettujen tavaroiden ja huumeiden välillä. (Perälä 2002.) Huumausaineiden käytön yleisyys Huumeiden käytön yleisyyttä voidaan arvioida kyselytutkimusten sekä sosiaali- ja terveysviranomaisten toimenpidetilastojen avulla. Kyselyjä on tehty niin varusmiehille, koululaisille kuin koko väestöllekin. Tällaisissa tutkimuksissa ei kuitenkaan pystytä tavoittamaan kaikkia käyttäjäryhmiä, sillä esimerkiksi huumeiden ongelmakäyttäjät saattavat jäädä kyselyiden ulkopuolelle. Vuosina 1995, 1999 ja 2003 tehtiin Suomessa kansainvälisesti vertailukelpoinen ESPAD-kysely vuotiaille koululaisille. Ensimmäisenä vuonna hieman yli viisi prosenttia vastanneista raportoi laittomien huumeiden käytöstä. Neljä vuotta myöhemmin kokeiluja oli enemmän, mutta vuonna 2003 ei enää tapahtunut lisääntymistä. Suosituin huume oli kannabis, muita laittomia huumeita kokeilleiden osuus oli hyvin pieni. Vuonna 2003 kannabista oli kokeillut 11 prosenttia nuorista. (Ahlström ym ) Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on tehnyt vuosina 1995, 1996, 1998, 2001 ja 2004 nuorisorikollisuustutkimuksen vuotiaille koululaisille, joissa on kysytty huumeiden käyttämisestä. Vuoteen 2001 asti huumeita kokeilleita nuoria oli aina edellistä mittausta enemmän, mutta vuonna 2004 heidän lukumääränsä laski. Vuonna 2004 kahdeksan prosenttia koululaista ilmoitti ko-

12 162 Heini Kainulainen keilleensa tai käyttäneensä marihuanaa tai hasista ainakin kerran kuluneen vuoden aikana. Vastaajista alle kaksi prosenttia ilmoitti kokeilleensa muita huumeita, jolloin oli kyse tavallisesti ekstaasista tai LSD:stä. Marihuanaa tai hasista käyttäneiltä nuorilta kysyttiin myös, olivatko he rahoittaneet käyttöään laittomin keinoin. Kyseisiä aineita käyttäneistä seitsemän prosenttia ilmoitti joskus tehneensä niin. Heistä puolet ilmoitti myyneensä huumeita, loput lähinnä varastelleensa. (Kivivuori & Salmi 2005.) Nuorten terveystapatutkimuksessa on pyritty selvittämään sosiaalista altistumista huumeille kysymällä tuntevatko nuoret huumeita kokeilleita tai onko heille tarjottu huumeita. Tällä tavalla tutkittuna nuorten sosiaalinen altistuminen huumeille oli harvinaista 1980-luvun alussa, mutta se kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa. Kasvu jatkui johdonmukaisena aina vuoteen 2001 asti, jonka jälkeen se on vähentynyt. (Rimpelä ym ) ESPAD-kyselyn mukaan suurin osa nuorista, joille tarjottiin huumeita, ei kuitenkaan ottanut tarjousta vastaan. Vain kolmannes nuorista käytti huumeita tarjottaessa. (Ahlström ym ) Aikuisväestön (18 74-vuotiaiden) huumeiden käyttöä on tutkittu vuosina 1992, 1996, 1998, 2000 ja 2002 suoritetulla kyselyllä. Huumeiden käyttö on lisääntynyt selvästi vuoden 1992 jälkeen. Vuoden 2002 kyselyssä 12 prosenttia vastaajista ilmoitti joskus elämänsä aikana tekemistään huumekokeiluista. Kolme prosenttia vastaajista oli puolestaan käyttänyt jotakin laitonta huumetta viimeksi kuluneen vuoden aikana ja yksi prosentti viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Alueellisesti huumeiden käyttöä esiintyi eniten siellä missä kaupungistumisaste ja väestöntiheys olivat suuria. Aineista suosituin oli kannabis. Tämän tutkimuksen perusteella on mahdollista arvioida, että huumekokeilut ovat 1990-luvulla lisääntyneet, mutta viime aikaista käyttöä koskevat vastaukset antavat aiheen olettaa, että kasvu olisi hidastunut. (Hakkarainen & Metso Ks. myös Hakkarainen & Metso 2001.) Suomessa huumeongelma on aivan viime vuosiin saakka ollut pienempi kuin useimmissa muissa läntisissä teollisuusmaissa. Esimerkiksi ruiskuhuumetartuntojen osuus todetuista HIV-tartunnoista on ollut maailman pienimpiä. Tilanne vakavoitui selvästi 1990-luvun lopulla, jolloin tartunnat levisivät piikkihuumeiden käyttäjien keskuudessa. Tilanteeseen pystyttiin kuitenkin vaikuttamaan tekemällä huumeiden käyttäjien keskuudessa ehkäisytyötä, avaamalla matalan kynnyksen neuvontapisteitä ja lisäämällä neulojen vaihtoohjelmia. Vuonna 2004 todettiin 129 uutta tartuntaa, joista kymmenisen prosenttia oli saatu huumeiden käytön takia ( Myös hepatiittitartunnat voivat liittyä ruiskuhuumeiden käyttämiseen.

13 II.8 Päihde- ja dopingrikokset 163 Vankiloissa on pyritty torjumaan tartuntojen leviämistä. Vuonna 2003 vankiloissa tehdyissä testeissä (1 411 kpl) todettiin vain kolme HIV-tartuntaa (Kriminaalihuoltolaitoksen 2003). Valtaosa tartunnoista on tapahtunut vankilan ulkopuolella, vaikka ruiskuhuumeita käyttäneistä vangeista lähes puolet on ilmoittanut käyttäneensä yhteisiä pistovälineitä muiden vankien kanssa (Arpo 1999). Noin joka neljännellä vangilla onkin todettu olevan virussairaus, joka on saatu suonensisäisen huumeen käytön takia. Vangeista yli puolet kärsii huumeongelmasta. (Vankien terveydenhuollon kehittäminen 2002.) Huumeiden ongelmakäyttöä voidaan arvioida niin ikään sosiaali- ja terveyspalveluiden päihdetapauslaskentojen avulla. Vuonna 1987 huumeiden käyttöä havaittiin neljällä prosentilla asiakkaista, vuonna 1991 viidellä, vuonna %:lla ja vuonna %:lla. Viimeisimmässä vuonna 2003 tehdyssä laskennassa huumeiden käyttäjien osuus oli lisääntynyt 21 prosenttiin. Kannabista käytti lähes viidesosa, amfetamiinia 17 prosenttia ja opiaatteja joka kymmenes. Alkoholi oli kuitenkin yleisin päihteistä, sillä yhdeksän kymmenestä käytti sitä. Eri aineiden sekakäyttö oli lisääntynyt edellisestä laskennasta. Myös naisten osuus asiakaskunnassa oli kasvanut. Hieman yli neljännes asiakkaista oli naisia, kun ensimmäisessä laskennassa (1987) heitä oli 16 prosenttia. (Metso & Nuorvala 2004.) Vuonna 2003 opiaattien vuoksi päihdehoitoon hakeutuneet huumeasiakkaiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta. Opiaattien takia hakeutui 31 prosenttia asiakkaista, stimulanttien takia puolestaan 28 prosenttia. Buprenorfiinin takia hakeuduttiin huomattavasti enemmän hoitoon kuin heroiinin takia (buprenorfiinin ongelmakäytöstä ks. Virtanen 2005). Ekstaasi, kokaiini tai LSD esiintyivät harvoin ensisijaisina ongelmapäihteinä. Sen sijaan 16 prosenttia asiakkaista mainitsi täksi aineeksi kannabiksen. Asiakkaat olivat yleensä miehiä (71 %), iältään nuoria aikuisia (keski-ikä 27 vuotta), perhesuhteiltaan yksin eläviä, heidän koulutustasonsa oli matala ja työttömyys oli yleistä. Hoitoon hakeuduttiin usein jonkun viranomaisen ohjaamana. Runsas kolmasosa hakeutui oma-aloitteisesti. Poliisin mainittiin vastanneen hoitoonohjauksesta neljässä prosentissa tapauksia. (Partanen & Virtanen 2004.) Eri viranomaisrekistereitä yhdistämällä tehdyn tutkimuksen perusteella on arvioitu, että vuonna 2002 pääkaupunkiseudulla oli amfetamiinin tai opiaattien ongelmakäyttäjää. Valtakunnallisella tasolla kovien huumeiden käyttäjiä arvioitiin olevan , joista amfetamiinien käyttäjiä oli %. Ongelmakäyttäjien määrällinen kasvu näyttäisi olleen nopeinta vuotiaiden ikäluokassa ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Myös opiaattien käyttö näyttäisi lisääntyneen. (Partanen ym )

14 164 Heini Kainulainen Piikkihuumeiden käyttäjien keskuudessa tehdystä tutkimuksesta käy ilmi, että heidän elämäntilanteensa on monella tapaa ongelmallinen. Monet elävät sosiaalisesti syrjäytyneinä tai ainakin sen vaarassa ja kärsivät asunnottomuudesta, heikosta koulutuksesta ja työttömyydestä. (Perälä ym Ks. myös Partanen & Virtanen 2004.) Helsingin yliopiston oikeuskemian osastolla tehdyissä ruumiinavauksissa on viime vuosina löydetty huumausainejäämiä noin 150 tapauksessa. Heroiinikuolemat yleistyivät 2000-luvun taitteessa, mutta tämän jälkeen ne ovat käyneet harvinaisiksi. (Ks. Virtanen 2005, 57.) 8.3 Dopingrikokset Dopingrikoksella tarkoitetaan dopingaineiden laitonta valmistamista, maahantuontia ja levitystä. Dopingaineen hallussapito on rangaistavaa vain silloin, kun hallussapitäjän todennäköisenä tarkoituksena on levittää ainetta laittomasti. Dopingaineen käyttämistä ei ole sen sijaan kriminalisoitu. Rikoslain 44 lukuun sisältyy myös oma tunnusmerkistö törkeitä ja lieviä dopingrikoksia varten sekä dopingaineiden määritelmä. Uudistus tuli voimaan (L 400/2002). Poliisin tietoon tuli vuonna 2002 yhteensä 55 dopingrikosta, vuonna 2003 rikoksia oli 90 ja vuonna 2004 puolestaan 91. Suurin osa poliisin vuosina tietoon saamista dopingrikoksista oli perustunnusmerkistön mukaisia rikoksia. Lähes joka neljäs oli törkeä dopingrikos. Lieviä dopingrikoksia oli 17 prosenttia. (Ks. taulukko 29.) Poliisi on vuosina selvittänyt 89 prosenttia sen tietoonsa saamista dopingrikoksista. Rikoksesta epäiltyjä oli vuosina keskimäärin 77 vuodessa. Heistä naisia oli 6,5 %. Lähes kaikki olivat yli 21-vuotiaita. Lähes joka kolmas poliisin epäilemistä dopingrikoksista tapahtui Uudellamaalla. Dopingaineiden tarkoituksena on parantaa fyysistä suorituskykyä tai kasvattaa lihasmassaa. Tästä syystä aineita käytetään urheilussa ja kehonrakennuksessa. KRP:n arvion mukaan omaan tai lähipiirin käyttöön tarkoitettuja pieniä hormonivalmiste-eriä tuodaan yleensä maahan postitse. Tulli tekikin vuonna 2004 yli 60 prosenttia takavarikoista postiliikenteessä. Vuonna 2004 poliisi sai takavarikkoon dopingaineeksi luokiteltua ainetta, kun niitä edellisenä vuonna oli varsin paljon, Tällöin onnistuttiin KRP:n mukaan takavarikoimaan erityisen suuria salakuljetuseriä.

15 II.8 Päihde- ja dopingrikokset 165 Taulukko 29 Poliisin tietoon tulleet dopingrikokset vuosina N % N % N % Dopingrikos 23 41, , ,8 Törkeä dopingrikos 21 38, , ,2 Lievä dopingrikos 11 20, , ,0 Yhteensä Lähde: Tilastokeskus. Yhteenveto Poliisin tietoon tullut huumausainerikollisuus lisääntyi voimakkaasti 1990-luvulla, mutta tälle vuosituhannelle tultaessa kasvu on taittunut. Vuonna 2004 poliisin tietoon tuli aikaisempaa vuotta hieman vähemmän huumausainerikoksia. Suurin osa huumausainerikoksista on nykyisin huumausaineen käyttörikoksia. Vuonna 2004 niitä oli 9 200, perustunnusmerkistön mukaisia huumausainerikoksia oli ja törkeitä huumausainerikoksia alle 600. Törkeiden huumausainerikosten määrä laski yli viidenneksellä edellisestä vuodesta. Huumausainetilanteen kehitys näyttää samanlaiselta myös muilla mittareilla kuvattuna. Useiden kyselytutkimusten mukaan huumeiden kokeileminen ja käyttö lisääntyi 1990-luvulla, mutta vuosituhannen vaihteessa on ollut havaittavissa merkkejä kasvun tasaantumisesta. Myös huumeiden käytöstä aiheutuneet haitat, kuten HIV-tartunnat ovat vähentyneet. Tästä huolimatta huumeiden ongelmakäyttäjien tilanne on monella tapaa vaikea ja sosiaalinen syrjäytyminen ilmenee muun muassa asunnottomuutena ja työttömyytenä.

8 Päihde- ja dopingrikokset Heini Kainulainen

8 Päihde- ja dopingrikokset Heini Kainulainen II.A.8 Päihde- ja dopingrikokset 187 8 Päihde- ja dopingrikokset Heini Kainulainen Päihderikoksissa ei ole uhria, joka tekisi rikosilmoituksen poliisille. Rikokset tulevat ilmi ennen muuta oikeusviranomaisten

Lisätiedot

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015

Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Keskusrikospoliisi 1 (5) Tiedusteluosasto POL-2015-3260 4.3.2015 Huumausainerikollisuuden tilannekatsaus 2014 2015 Vuonna 2014 lainvalvontaviranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

Tullin tietoon tulleet rikokset vuosina

Tullin tietoon tulleet rikokset vuosina Liite 1 1(16) Tullin tietoon tulleet rikokset vuosina 2013 2017 Tullin tietoon tuli vuonna 2017 yhteensä 9 409 rikosta (vuonna 2016: 9 581). Kuvio 1. Tullin tietoon tulleet rikokset vuosina 2013 2017 Liite

Lisätiedot

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 79

OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 79 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 79 National Research Institute of Legal Policy. Research Communications. Rättspolitiska forskningsinstitutet. Forskningsmeddelanden. Heini Kainulainen

Lisätiedot

Tullirikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ennätyskorkea lähes 225 miljoonaa euroa

Tullirikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ennätyskorkea lähes 225 miljoonaa euroa Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 16.3.2017 Julkaisuvapaa klo 17.3.2017 klo 12 Valvonnan tilastojulkaisu 2016 - liitteet Kuvio 1. Tullirikostorjunnan vaikuttavuus 2012-2016 Tullirikostorjunnan

Lisätiedot

HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 2006 4.12.2006

HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 2006 4.12.2006 Sivu 1(5) HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 2006 4.12.2006 HUUMAUSAINERIKOSTEN RANGAISTUSSUOSITUS Tässä suosituksessa on todettu normaalirangaistusasteikko yleisimpien huumausaineiden osalta suhteutettuna

Lisätiedot

Huumausainerikokset. Huumausainerikoksista epäillyt henkilöt

Huumausainerikokset. Huumausainerikoksista epäillyt henkilöt Tiedote 1 (7) 18.3.2016 POL-2016-3819 Ilmiötiedote Huumaus- ja dopingainerikollisuuden tilannekatsaus 2015 2016 Vuonna 2015 lainvalvontaviranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

Huumausainerikosten määrä jatkaa kasvuaan nettikaupasta tullut tärkeä välityskanava

Huumausainerikosten määrä jatkaa kasvuaan nettikaupasta tullut tärkeä välityskanava Tiedote 1 (5) 27.4.2018 POL-2018-10127 Huumausainerikosten määrä jatkaa kasvuaan nettikaupasta tullut tärkeä välityskanava Huumausainerikosten kokonaismäärä jatkaa kasvuaan: vuonna 2017 lainvalvontaviranomaisten

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/2011 1 212 LAUSUNTO ALOITTEESTA EUROPEAN CITIES AGAINST DRUGS - JÄRJESTÖSTÄ EROAMISESTA Terke 2011-690 Esityslistan asia TJA/15 PÄÄTÖS Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta

Lisätiedot

HUUMETILANNE SUOMESSA

HUUMETILANNE SUOMESSA HUUMETILANNE SUOMESSA Lapsiasiainneuvottelukunta 15.11.2017 15.11.2017 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 Väestötutkimukset 15-69-vuotiaat suomalaiset 1992-2014 15.11.2017 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa

Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa Kotikasvatus missä mennään? Kannabiksen kotikasvattajille tehdyn kyselytutkimuksen alustavaa satoa XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9. 10.10.2013 Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Terveyden

Lisätiedot

5.3 Vahingontekorikokset Reino Sirén

5.3 Vahingontekorikokset Reino Sirén 126 5.3 Vahingontekorikokset Vahingonteko, lievä vahingonteko (RL 35:1,3) Vahingonteko, lievä vahingonteko (RL 35:1,3) 1998 1999 2000 2001 2002 41 557 204 44 691 213 50 189 276 47 163 238 45 870 427 41

Lisätiedot

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti

Lisätiedot

Huumaus- ja dopingainerikollisuuden tilannekatsaus Huumausainerikokset. Huumausainerikoksista epäillyt henkilöt

Huumaus- ja dopingainerikollisuuden tilannekatsaus Huumausainerikokset. Huumausainerikoksista epäillyt henkilöt Tiedote 1 (7) 12.4.2017 POL-2017-7715 Huumaus- ja dopingainerikollisuuden tilannekatsaus 2016 2017 Vuonna 2016 lainvalvontaviranomaisten tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä kasvoi noin

Lisätiedot

TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti

Lisätiedot

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos TAUSTAA Poliisille päihtyneiden nuorten tapaaminen on tavallista Huumeet ja lääkkeet enemmän piilossa,

Lisätiedot

Huumausainerikoksista Keski-Suomen maakunnassa

Huumausainerikoksista Keski-Suomen maakunnassa Huumausainerikoksista Keski-Suomen maakunnassa Esityksen sisältö Sisä-Suomen poliisilaitos Huumausainerikokset Huumausainerikollisuus tilastojen valossa Huumausaineista tilanne kentällä Hoitoonohjaus ja

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Tullin tietoon tulleet rikokset 2001-2014

Tullin tietoon tulleet rikokset 2001-2014 Internetin merkitys tullirikoksissa edelleen voimakas Tullin tietoon tuli vuonna 214 yhteensä 9 789 rikosta (213: 1 724). Tullirikosten määrän vähenemiseen on ennen kaikkea vaikuttanut se, että pääsääntöisesti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

HUUMERIKOSASIOIDEN KIRJAAMINEN

HUUMERIKOSASIOIDEN KIRJAAMINEN HUUMERIKOSASIOIDEN KIRJAAMINEN SISÄASIAINMINISTERIÖ Poliisiosasto 2007 SISÄASIAINMINISTERIÖ OHJE SISÄLLYS 1. YLEISTÄ ILMOITUKSEN KIRJAAMISESTA... 1 2. ILMOITUKSEN TIEDOT... 2 2.1. RIKOS/TAPAHTUMA (TN)...

Lisätiedot

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu Huumausainetutkimukset keskusrikospoliisin laboratoriossa: 30 vuotta poliisin ja tuomioistuinten tukena

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu Huumausainetutkimukset keskusrikospoliisin laboratoriossa: 30 vuotta poliisin ja tuomioistuinten tukena Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2005 Huumausainetutkimukset keskusrikospoliisin laboratoriossa: 30 vuotta poliisin ja tuomioistuinten tukena Erkki Sippola Julkaisija: Helsinki: Keskusrikospoliisi, 1993

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 9/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pakkokeinolain 5 a luvun 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Pakkokeinolaissa olevaa luetteloa niistä rikoksista, joiden tutkinnassa poliisi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

TASKUMATTI. Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI. Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 2004 TASKUMATTI Tilastotietoa alkoholista ja huumeista SISÄLLYS: Alkoholijuomien kulutus Suomessa vuonna 2003 100....%:n.... alkoholina........ asukasta........ kohden........................ 4. Alkoholijuomien.............

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Varkausrikokset Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsingin yliopisto. Tapio Lappi-Seppälä

Varkausrikokset Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsingin yliopisto. Tapio Lappi-Seppälä 199 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 1 Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti Helsingin yliopisto Tapio Lappi-Seppälä 23.12.216 TILASTOKATSAUS RIKOLLISUUSMUUTOKSISTA 199-215 Muistioon

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja

Lisätiedot

ALKOHOLIJUOMIEN JA TUPAKKATUOTTEIDEN MATKUSTAJATUONTISEURAN- TA 2010:

ALKOHOLIJUOMIEN JA TUPAKKATUOTTEIDEN MATKUSTAJATUONTISEURAN- TA 2010: ALKOHOLIJUOMIEN JA TUPAKKATUOTTEIDEN MATKUSTAJATUONTISEURAN- TA 2010: Seuraavassa esitettävät luvut perustuvat TNS Gallupin seurantaan alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden matkustajatuonnista. Seuranta

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4

Lisätiedot

KANNABIS LAMAA HERMOSTOA, HIDASTAA REAKTIOKYKYÄ JA VAIKUTTAA MIELENTERVEYTEEN JOKA VIIDES SUOMALAINEN ON KOKEILLUT KANNABISTA

KANNABIS LAMAA HERMOSTOA, HIDASTAA REAKTIOKYKYÄ JA VAIKUTTAA MIELENTERVEYTEEN JOKA VIIDES SUOMALAINEN ON KOKEILLUT KANNABISTA TOSITIETOA KANNABIS KANNABIS LAMAA HERMOSTOA, HIDASTAA REAKTIOKYKYÄ JA VAIKUTTAA MIELENTERVEYTEEN Kannabis heikentää ja lamaannuttaa keskushermoston toimintaa. Kannabis vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Osaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2019

TILASTOKATSAUS 3:2019 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä

Lisätiedot

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 I SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä...1 1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 II RIKOSLAJIT...5 1 Rikollisuuden rakenne ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Internetin merkitys tullirikoksissa edelleen voimakas

Internetin merkitys tullirikoksissa edelleen voimakas 1 (16) Internetin merkitys tullirikoksissa edelleen voimakas Tullin tietoon tuli vuonna 2015 yhteensä 9 656 rikosta (2014: 9 789). Tullirikosten määrän vähenemiseen kahden vuoden takaisesta ennätysmäärästä

Lisätiedot

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2018

TILASTOKATSAUS 5:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä

Lisätiedot

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten

Lisätiedot

Myönteisiä merkkejä kehityksestä: huumekuolemat, hiv-tartunnat ja heroiinin käyttö vähenemässä huolena muiden huumeiden yleistyvä käyttö

Myönteisiä merkkejä kehityksestä: huumekuolemat, hiv-tartunnat ja heroiinin käyttö vähenemässä huolena muiden huumeiden yleistyvä käyttö VUOSIRAPORTTI 2004 YHTEENVETO Myönteisiä merkkejä kehityksestä: huumekuolemat, hiv-tartunnat ja heroiinin käyttö vähenemässä huolena muiden huumeiden yleistyvä käyttö (25.11.2004 LISSABON EI JULKAISTAVAKSI

Lisätiedot

Päihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet

Päihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet Päihteet, väkivalta ja tiedotusvälineet Teuvo Arolainen 21. Päihdetiedotusseminaari Päihteet ja väkivalta Bad Ems, Saksa 9.9.2006 Alkoholi ongelmana Klaus Mäkelän (1976) mukaan alkoholin käyttö jäsentyy

Lisätiedot

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoret rikosten tekijöinä ja uhreina Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Nuoruusiässä tehdään eniten rikoksia Varkaus- ja pahoinpitelyrikoksista poliisin

Lisätiedot

HUUMETILANNE SUOMESSA 2005 Uusin tieto, uusimmat kehityssuuntaukset ja erityisteemat huumeista

HUUMETILANNE SUOMESSA 2005 Uusin tieto, uusimmat kehityssuuntaukset ja erityisteemat huumeista HUUMEVUOSIRAPORTTI EMCDDA:lle Kansallinen huumausaineiden seurantakeskus HUUMETILANNE SUOMESSA 2005 Uusin tieto, uusimmat kehityssuuntaukset ja erityisteemat huumeista REITOX Kirjoittaja, STAKES ja EMCDDA

Lisätiedot

Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia

Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2011 Ylikonstaapeli Varsinais-Suomen poliisilaitos Tavoitelkaamme Muutosta ajatuksiimme ja toimintaamme Poliisikin

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland ZA5563 Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland EUROBAROMETER 2011 Youth attitudes on drugs D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY MERKITSE SOPIVIN] Mies... 1 Nainen... 2 D2. Minkä

Lisätiedot

Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus?

Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus? Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus? Janne Härkönen 29.5.218 1 Alkuperäisartikkeli: Mäkelä Pia, Härkönen Janne: Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt keiden ja

Lisätiedot

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS

OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS JA TILASTOKESKUS Tausta-aineisto Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 16.12.2004 klo 10.00 Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä uudistettiin 1.1.1999 voimaan tulleella

Lisätiedot

Kannabis ja laki - suojelee ja syrjäyttää?

Kannabis ja laki - suojelee ja syrjäyttää? Kannabis ja laki - suojelee ja syrjäyttää? Kim Kannussaari Koulutussuunnittelija Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Miten puhua kannabiksesta hanke (hanketta rahoitetaan TE-määrärahoista) Rikoslaki 50 luku Rikosoikeudellisesti

Lisätiedot

Nuorten juominen vähentynyt, usein humaltuminen ei

Nuorten juominen vähentynyt, usein humaltuminen ei Nuorten juominen vähentynyt, usein humaltuminen ei SALME AHLSTRÖM LEENA METSO EEVA LIISA TUOVINEN Nuorten alkoholin käyttö on lisääntynyt Suomessa usean vuosikymmenen ajan. Vauhti on vaihdellut. Suurten

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA97 Flash Eurobarometer 0 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 - Youth Attitudes on Drugs - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaajan

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma / julkishallinto ja juridiikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma / julkishallinto ja juridiikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma / julkishallinto ja juridiikka Tanja Vornanen KOUVOLAN SEUDUN HUUMAUSAINERIKOLLISUUSTILANNE VUONNA 2008 JA HUUMAUSAINERIKOSTEN KÄSITTELY KOUVOLAN

Lisätiedot

Laki. pakkokeinolain 5 a luvun 3 ja 3 a :n muuttamisesta

Laki. pakkokeinolain 5 a luvun 3 ja 3 a :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 302/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi rikoslain 48 a luvun, pakkokeinolain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

Suomalaisten alkoholinkäyttötavat

Suomalaisten alkoholinkäyttötavat Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016 Janne Härkönen, Jenni Savonen, Esa Virtala & Pia Mäkelä 19.10.2017 Suomalaisten alkoholinkäyttötavat / Härkönen, Savonen, Virtala, Mäkelä 1 Juomatapatutkimuksen

Lisätiedot

LIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot.

LIITE Trafin julkaisuun Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä. Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot. LIITE Trafin julkaisuun 1-2015 Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liite Trafin julkaisuun 1/2015: Päivitetyt kuvat ja taulukot Marita Löytty 1.9.2016 Trafiksäkerthetsverket Helsinki, Helsingfors 2015

Lisätiedot

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Tiina Kokko HUUMAUSAINEIDEN KÄYTTÖRIKOL- LISUUS SUOMESSA JA UUDET HUU- MEILMIÖT

Tiina Kokko HUUMAUSAINEIDEN KÄYTTÖRIKOL- LISUUS SUOMESSA JA UUDET HUU- MEILMIÖT Tiina Kokko HUUMAUSAINEIDEN KÄYTTÖRIKOL- LISUUS SUOMESSA JA UUDET HUU- MEILMIÖT Liiketalous ja matkailu 2012 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Tiina Kokko Opinnäytetyön

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Mittaustuloksen tarkkuuden merkitys rikosteknisissä tutkimuksissa

Mittaustuloksen tarkkuuden merkitys rikosteknisissä tutkimuksissa Mittaustuloksen tarkkuuden merkitys rikosteknisissä tutkimuksissa Mikes / 21.11.2005 Tutkimusjohtaja Erkki Sippola Rikostekninen laboratorio Esitutkinnan päämäärä Rikoksesta epäillyn henkilön tavoittaminen

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 217 000 pakkokeinoa vuonna 2012

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 217 000 pakkokeinoa vuonna 2012 Oikeus 213 Pakkokeinot 212 Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 217 pakkokeinoa vuonna 212 Tilastokeskuksen mukaan poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 217 pakkokeinoa vuonna 212. Määrä

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä ja valvonnasta

Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä ja valvonnasta 1 / 7 18.3.2011 19:49 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2008» 174/2008 174/2008 Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2008 Sisäasiainministeriön asetus poliisin tiedonhankinnan järjestämisestä

Lisätiedot

Pauliina Luopa, Matti Rimpelä ja Jukka Jokela HUUMEET JA KOULULAISET. Tuloksia kouluterveyskyselystä Aiheita 25/2000

Pauliina Luopa, Matti Rimpelä ja Jukka Jokela HUUMEET JA KOULULAISET. Tuloksia kouluterveyskyselystä Aiheita 25/2000 Pauliina Luopa, Matti Rimpelä ja Jukka Jokela HUUMEET JA KOULULAISET Tuloksia kouluterveyskyselystä 1996 2000 Aiheita 25/2000 ISBN 951-33-0935-5 (verkkojulkaisun) ISBN 951-33-1033-7 (monistettu julkaisu)

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

EV 206/1998 vp- HE 10/1998 vp. Laki. rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

EV 206/1998 vp- HE 10/1998 vp. Laki. rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta EV 206/1998 vp- HE 10/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain, tutkintavankeudesta annetun lain, pakkokeinolain ja kansanterveyslain muuttamisesta

Lisätiedot

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat. Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens

Lisätiedot

Huumausainelaki /1289

Huumausainelaki /1289 Huumausainelaki 17.12.1993/1289 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan huumausaineiden ja niiden valmistuksessa käytettävien aineiden valvontaan. Huumausaineista,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta

Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta Lasten hyvinvointitiedon II foorumi 6.10.2008 Noora Ellonen Poliisiammattikorkeakoulu Tutkimuksen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot