VAASAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013"

Transkriptio

1 VAASAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS

2

3 TILINPÄÄTÖS Vaasan kaupungin taloustoimi Kaupunginhallitus

4

5 SISÄLLYSLUETTELO Kaupunginjohtajan katsaus 1 I TOIMINTAKERTOMUS 1. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTO Kaupungin organisaatio Kaupungin hallinto Kaupungin henkilöstö 6 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Yleinen taloudellinen kehitys Kuntatalouden kehitys Olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisriskit Rahoitusriskit Ympäristöriskit Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Toiminta-ajatus Työpäivien käyttösuunnitelma kaudella Sisäisen tarkastuksen tehtävät TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelman tuotot Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Tuloslaskelman kulut Toimintakulut Rahoituskulut Toimintakate ja vuosikate TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut Taseen rakenne KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS KUNTAKONSERNIN TILINPÄÄTÖS Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase ja taseen tunnusluvut Kaupungin taseen ja konsernitaseen suurimmat poikkeamat TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 43

6 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Keskeisten tytäryhtiöiden tavoitteet ja niiden toteutuminen 45 Valtuuston nähden sitovien tavoitteiden toteutuma TALOUDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen 61 Hallintokuntien toimintakertomukset Tuloslaskelmaosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) Investointien toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) Rahoitusosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumistaulukot Käyttötalousosa Investointiosa Nettoyksiköiden taloudellinen toteuma Yhteenveto määrärahojen ylityksistä 166 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 170 Rahoituslaskelma 171 Tase 172 Konsernituloslaskelma 174 Konsernin rahoituslaskelma 175 Konsernitase 176 Tuloslaskelma - yhdistely 178 Rahoituslaskelma - yhdistely 179 Tase-yhdistely 180 IV LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 184 Tuloslaskelman liitetiedot 185 Taseen liitetiedot 187 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 191 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 193 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 194 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 200 V LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten vaikutus tulokseen 202 Liikelaitosten vaikutus rahoitukseen 203 Liikelaitosten vaikutus taseeseen 204 Pohjanmaan pelastuslaitos Vaasan Aluetyöterveys Vaasan Satama Vaasan Talotoimi Vaasan Vesi

7 1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuotta leimasivat sekä valtakunnalliset että paikalliset talousongelmat. Maamme kokonaistuotannon lasku jatkui, mikä aiheutui sekä maailmantalouden vaikeuksista että kotimaisista rakenteellisista ongelmista kuten elektroniikka- ja paperiteollisuuden supistumisesta, ikärakenteen muutoksesta ja kustannuskilpailukyvyn heikkenemisestä. Tilanne on johtanut julkisen talouden rahoituspohjan heikkenemiseen. Valtion- ja kuntatalouteen on viime vuosina muodostunut tuntuva alijäämä. Puhutaan julkisen talouden kestävyysvajeesta, joka on korjattava lähivuosien kuluessa, jotta julkisen talouden velkaantuminen saadaan pysäytetyksi. Maamme hallitus toteuttaa rakennepoliittista ohjelmaa, johon olennaisena osana sisältyy myös kuntataloutta supistavia toimenpiteitä. Koko maan tilanne heijastuu myös Vaasaan, vaikkakin Vaasa ja Vaasan seutu ovat vientivetoisen energiaklusterinsa menestyksen ansiosta selvinneet taantumasta paremmin kuin useimmat muut seudut. Kaikissa viime aikoina julkaistuissa seutujen kilpailukykyä monipuolisesti arvioivissa tutkimuksissa Vaasa on edelleen ollut maamme parhaiden joukossa. Kaupungin verotulot kasvoivat vuonna yhteensä 2,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisverot kasvoivat 4,4 %, mutta yhteisöverotilitykset laskivat 7,1 %. Palvelutuotannon toimintamenojen kasvu oli 1,8 %. Lainakanta oli vuoden lopussa 176,2 miljoonaa euroa, jossa kasvua vuoden aikana oli 13,4 %. Kaupungin saamat valtionosuudet laskivat 4,7 miljoonaa euroa, ja kaupunki maksoi verontasausta 17,8 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 18,8 milj. euroa, joten tulosrahoitus ei riittänyt investointien rahoittamiseen. Tilanteeseen on reagoitu käynnistämällä vuoden aikana kaupungin oma mittava talouden tasapainottamisohjelma, johon sisältyy sekä henkilöstösäästöjä, rakenteellisia uudistuksia että investointiasteen tarkastelua. Ohjelma tulee kestämään usean vuoden ajan, jotta menot ja tulot saadaan tasapainoon. Vaasan kaupunki laajeni vuoden alussa, kun Vähäkyrö ja Vaasa yhdistettiin. Yhdistyminen on merkinnyt mm. vähäkyröläisten luottamushenkilöiden voimakasta osallistumista kaupungin hallintoon ja investointeja Vähänkyrön alueelle yhdistymissopimuksen mukaisesti. Kaupungin väkiluku vuoden lopussa oli henkilöä (lisäys vuoden aikana 647). Vuoden aikana tuli voimaan uusi kuntarakennelaki. Samanaikaisesti valmisteltiin myös mm. valtionosuusuudistusta, kuntalain kokonaisuudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia. Kaikista näistä kaupunki vuoden aikana esittänyt lausuntonsa. Uusi kuntarakennelaki edellyttää, että seudun kunnat yhdessä selvittävät kuntaliitosten mahdollisuudet, koska kunnan tulisi lain mukaan muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Nyt ei näin ole asianlaita. Tavoitteena on, että Vaasan seutu menestyisi tulevaisuudessa yhä kovenevassa kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa ja kykenisi takaamaan asukkailleen hyvän palvelutason supistuvan julkistalouden oloissa. Liitosselvitykset eivät käynnistyneet vielä vuoden aikana. Kaupunki ja seutu pääsivät mukaan sekä työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämään kasvusopimusmenettelyyn että INKA hankkeeseen. Kasvusopimus on seudun toimijoiden ja valtion viranomaisten keskinäinen sopimus tärkeimmistä kehittämishankkeista, joiden tarkoituksena on edistää seudun kasvua ja elinvoimaa sekä

8 2 elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Kasvusopimuksia tehtiin 12 suurimmalle kaupunkiseudulle. INKA hanke (innovatiiviset kaupungit) puolestaan on kehittämishanke, jossa Vaasalla on valtakunnallinen vetovastuu kestävät energiaratkaisut teemasta. Eri teemoista vetovastuussa olevia kaupunkeja on vain viisi. Hankkeen tarkoituksena on vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Kaupungin sisäisestä kehittämisestä on mainittava laajapohjainen uuden strategian ja uusien organisaatioratkaisujen valmistelutyö kaupungin johtoryhmän ja kaupunginhallituksen johdolla. Yhteistyö Uumajan kanssa tiivistyi vuoden aikana lähinnä yhteisen laivayhtiön puitteissa, mutta myös muuten. Seudullisesta yhteistyöstä on mainittava mm. uusi matkailuyhtiö, Mustasaaren kunnan kanssa rakennettavan logistiikka-alueen eteneminen ja seudullinen rakennemallityö. Myös pitkään valmisteltu yhteinen jätelautakunta saatiin loppusuoralle. Kaiken kaikkiaan vuosi oli tapahtumarikas ja työntäyteinen sekä päättäjille että henkilöstölle. Säästöt ja supistukset eivät ole helppoja ratkaisuja. Niistä kuitenkin selvittiin, ja palvelutaso on pystytty pitämään kohtuullisen hyvänä säästämisestä huolimatta kiitos hyvän ja ammattitaitoisen henkilöstön. Kaupunginjohtaja Tomas Häyry

9 3 1. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTO 1.1. Kaupungin organisaatio Kaupungin liikelaitokset vuonna : Vaasan Aluetyöterveys, Pohjanmaan pelastuslaitos, Vaasan satama, Vaasan Talotoimi ja Vaasan Vesi

10 Kaupungin hallinto Vaasan kaupungin ylin päättävä elin on kaupungin toiminnasta ja taloudesta vastaava kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua ja puolueet olivat edustettuina seuraavasti: Ruotsalainen kansanpuolue 15, Kansallinen Kokoomus 15, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 14, Perussuomalaiset 8, Vasemmistoliitto 4, Suomen Keskusta 4, Vihreä liitto 3, Kristillisdemokraatit 3 ja ryhmä Helin 1. Ahlnäs Anna-Lena (RKP) Ahonpää Markku (SDP) Ala-Kokko Laura (Vihr.) Andrejeff Pirjo (SDP) Axell May-Gret (KD) Berg Kim (SDP) Bertills Anna (RKP) Boucht-Lindeman Helena (RKP) Blomfeldt Ragnvald (RKP) Capova Ivanka (Vihr.) Erickson Sture (RKP) Frantz Hans (RKP) Granfors Ulla (RKP) Heinonen Marko (Kok.) Helin Risto (Ryhmä Helin) Hellman Per (SDP) Hokkanen Heimo (KD) Häkkinen Juha (Kok.) Isomöttönen Vesa (Vas.) Jussila Ville (PS) Karhu Pauli (SDP) Karppi Lauri (PS) Kela Vesa (PS) Keskinen Pasi (Kesk.) Kivimäki Jorma (SDP) Kiviranta Marjatta (SDP) Kloo Barbro (RKP) Koski Susanna (Kok.) Kujanpää Raija (Kok.) Kullas Johan (RKP) Kumpula-Natri Miapetra (SDP) Laaksoharju Kalervo (KD) Lahti Daniel (Kok.) Lehto Taina Inkeri (Vas.) Miettinen Arja (SDP) Moisio Harri (Vas.) Mäkynen Jukka (PS) Mäkynen Matias (SDP) Mäntymaa Markku (Kok.) Niemi-Iilahti Anita (SDP) Nybacka Mikko (Kesk.) Ollila Mauri (PS) Pastuhov Kari (Kok.) Pääjärvi-Myllyaho Riitta (Kok.) Rapo Seppo (Kok.) Rauhala Raimo (SDP) Rintamäki Anne (Kesk.) Rintamäki Merja (Kesk.) Risberg Pentti (Kok.) Rundgren Salla (Kok.) Salovaara-Kero Anne (RKP) Silander Juha (Kok.) Simons Eeva (Vihr.) Skåtar Kaj (RKP) Sorvari Kim (PS) Stenman Kristina (RKP) Strand Joakim (RKP) Teppo Erkki (SDP) Tolppanen Maria (PS) Tulimaa Leena (Kok.) Uhlgrén Arttu (SDP) Vahtera Matti (PS) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Välimäki Laura (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP) Öhman Thomas (RKP) Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna Joakim Strand, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Arja Miettinen ja toisena varapuheenjohtajana Markku Mäntymaa. Vuoden aikana järjestettiin 10 kokousta. Vuoden 2012 tilinpäätös ja arviointikertomus hyväksyttiin ja vuoden 2014 talousarvio Kaupunginhallituksen tehtävä on huolehtia Vaasan kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu 15 jäsentä. Ahlnäs Anna-Lena (RKP) Frantz Hans (RKP) Katajamäki Jorma (VAS) Kiviranta Marjatta (SDP)

11 5 Kujanpää Raija (Kok.) Mäkynen Jukka (PS) Mäkynen Matias (SDP) Niemi-Iilahti Anita (SDP) Ollila Mauri (PS) Pastuhov Kari (Kok.) Rapo Seppo (Kok.) Rintamäki Merja (Kesk.) Salovaara-Kero Anne (RKP) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP) Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Seppo Rapo, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Anita Niemi-Iilahti ja toisena varapuheenjohtajana Hans Frantz. Kaupunginhallituksen esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja Tomas Häyry, sivistystoimenjohtaja Christina Knookala, perusturvajohtaja Jukka Kentala ja teknisen toimen johtaja Markku Järvelä. Kaupunginhallitus kokoontui vuoden aikana 29 kertaa. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii kaksi jaostoa: Suunnittelujaosto ja yleisjaosto. Suunnittelujaosto kokoontui vuoden aikana 16 kertaa ja yleisjaosto 12 kertaa. Jaostoihin kuuluivat vuonna seuraavat jäsenet: Suunnittelujaosto Boucht-Lindeman Helena (RKP) Capova Ivanka (Vihr.) Kujanpää Raija (Kok.), pj Laaksoharju Kalervo (KD) Laine Kari (SDP) Niemi-Iilahti Anita (SDP), vpj Ollila Mauri (PS) Rautonen Markku (Kok.) Rintamäki Merja (Kesk.) Skåtar Kaj (RKP) Wägar Lars-Erik (RKP) Yleisjaosto Katajamäki Jorma (Vas.) Kiviranta Marjatta (SDP), vpj. Kivimäki Jorma (SDP) Kloo Barbro (RKP) Kullas Johan (RKP) Mäkynen Jukka (PS) Rundgren Salla (Kok.) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP), pj. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Vuonna Vaasan kaupungilla toimi 12 lautakuntaa ja 9 johtokuntaa. Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Vähänkyrön aluelautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta Toisen asteen koulutuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Museolautakunta Teatteri- ja orkesterilautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Johtokunnat Oppisopimustoimen johtokunta Työväenopiston johtokunta Vasa arbetarinstitutetin johtokunta Pohjanmaan pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunta Työpaja Arpeetin johtokunta Vaasan aluetyöterveys liikelaitoksen johtokunta Vaasan Satama liikelaitoksen johtokunta Vaasan Talotoimi liikelaitoksen johtokunta Vaasan Vesi liikelaitoksen johtokunta Toimikunnat on kaupunginhallitus valinnut hoitamaan ja valmistelemaan määrättyä tehtäväaluetta. Edellä mainittujen kunnan toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat ja esittelijöinä toimivat viranhaltijat.

12 6 1.3 Kaupungin henkilöstö Kaupungin voimassa olevien palvelussuhteiden lukumäärä oli vuoden viimeisenä päivänä (6 018 vuonna 2012), näistä (4 458) vakituisia ja (1 560) määräaikaisia. Vakituisten määrässä ovat mukana kaikki vakituisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt, vaikka ao. henkilöt olisivat virkavapaalla / työlomalla. Määräaikaisiin kuuluvat kaikki määräajaksi tehdyt palvelussuhteet, mukaan lukien kaikki tuntiopettajat. Lukuihin sisältyvät myös työllisyysvaroin palkatut henkilöt, näiden määrä vuoden lopussa oli 136 (99). Lukuihin eivät sisälly Pohjanmaan pelastuslaitoksen sivutoimiset ns. puolivakinaiset palomiehet, joita oli 486 (509). Palvelussuhteiden määrä ei suoraan kuvaa henkilöstöresurssia, joka koko vuoden on keskimääräisesti ollut käytettävissä palvelujen tuottamiseen. Lukuihin sisältyvät sekä vuoden lopussa eri lomilla ja virkavapailla olleet henkilöt että näitä tehtäviä hoitaneet sijaiset. Henkilötyövuosien määrä ilman opettajia oli (4 700). Luku sisältää työllistetyt. Henkilöstömäärät tehtävittäin esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Palvelussuhteiden kokonaismäärä oli 194 suurempi kuin vuoden 2012 lopussa. Vakinaisten määrä on kasvanut 269:lla ja määräaikaisten vähentynyt 75:lla. Vakinaisen henkilöstön kasvua selittää kuntaliitos Vähänkyrön kunnan kanssa, määräaikaisten vähennykseen vaikuttavat kaupungin säästövelvoitteiden mukaiset henkilöstökulujen vähennystoimenpiteet. Henkilöstön määrä hallinnonaloittain Vakituiset Määräaikaiset Henkilöstön määrä on kuvattu oheisissa taulukoissa hallinnonaloittain. Sosiaali- ja terveystoimi koostuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisista tulosalueista sekä Vaasan Aluetyöterveyden henkilöstöstä. Sivistystoimeen kuuluvat opetus-, kirjasto-, kulttuuri-, vapaa-aika-, museo-, orkesteri- ja teatteritoimi. Tekniseen toimeen kuuluu katutoimi, kiinteistötoimi, rakennusvalvonta, tekniset palvelut, Vaasan Ruokapalvelut, Vaasan

13 7 Satama, Vaasan Siivouspalvelut, Vaasan Talotoimi, Vaasan Vesi, yhteispalvelut ja ympäristötoimi. Ryhmään muut kuuluvat keskushallinto, tarkastustoimi ja Pohjanmaan pelastuslaitos. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna oli 202 miljoonaa euroa, mistä käyttötalousosan palkat 200,5 milj. euroa ja investointiosan palkat 1,5 milj. euroa. Vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 78,7 % (78 % v. 2012) ja miehiä 21,3 % (22 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia oli 77,8 % (76 %) ja miehiä 22,2 % (24 %). Koko henkilöstön keski-ikä vuonna oli 44,1 vuotta (43,7 v. 2012). Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 46,1 vuotta (45,9 vuotta) ja määräaikaisen henkilöstön keski-ikä 37,1 vuotta (36,4 vuotta). Erillisenä laaditaan henkilöstöraportti, jossa kuvataan mm. henkilöstövoimavarojen määrää, laatua ja saavutettuja tuloksia.

14 8 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Talouskasvu on jäänyt Suomessa toistuvasti ennustettua hitaammaksi viime vuosien aikana. Tämä on heikentänyt budjettien talouspohjia, jolloin on käynyt selväksi, ettei kestävää julkista taloutta voida saavuttaa ilman merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Ennakoitua heikomman verotulojen kehityksen vuoksi finanssipolitiikan kiristystoimien vaikutukset ovat paljolti kumoutuneet ja julkiseen talouteen on jäänyt tuntuva alijäämä. Suomen hallitus julkisti syksyllä laajan rakennepoliittisen ohjelman suuntaviivat. Tavoitteena on vahvistaa kuntataloutta karsimalla kuntien tehtäviä sekä etsiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan parantaa tuottavuutta, pidentää työuria, vähentää rakenteellista työttömyyttä sekä lisätä muilla keinoin talouden tuotantopotentiaalia. Julkisen talouden kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkisen talouden rahoitusjäämää olisi välittömästi kohennettava, jotta julkiset tulot riittäisivät kattamaan tulevat menot ilman, että velka-aste ylittäisi 60 %. Julkisen taloutemme kestävyysvajeeksi VM on laskenut 4,7 prosenttia BKT:stä, eli noin 9,5 mrd. euroa. Velkaantumisen pysähdyttämiseksi kuntien edellytetään säästävän ja kiristävän verotusta tai tehostavan toimintaansa vuosien aikana 2 mrd. eurolla. Suomen julkinen talous on selvinnyt globaalista taantumasta ja Suomen omasta rakennekriisistä kansainvälisesti vertailtuna kohtalaisen hyvin. Lähiajan talouskehityksen kannalta on ratkaisevaa, miten hallituksen rakennepoliittinen ohjelma etenee. Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa kilpailijamaihin on kuitenkin viime vuosina heikentynyt. Yksikkötyökustannukset ovat Suomessa kasvaneet lähes 22 % vuosina , kun euroalueella ne ovat kasvaneet noin 11 %. Suomen kustannuskilpailukyvyn kannalta työllisyys- ja kasvusopimuksen solmiminen hyvin maltilliseksi, oli askel parempaan suuntaan. Valtion nopeasta velkaantumisvauhdista huolimatta Suomi on säilyttänyt hyvän asemansa valtionlainamarkkinoilla. Valtion luottoluokitus on säilynyt muuttumattomana kolmen A:n luokassa, joka on helpottanut velanhallintaa alhaisten korkomenojen muodossa. Julkisen talouden vakauttamiseksi on erittäin tärkeää edetä määrätietoisesti rakenneuudistusten toteuttamisessa. Näin menetellen se vahvistaa talouskasvun edellytyksiä ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. On kuitenkin huomioitava, että rakenneuudistukset vievät aikaa ja ovat poliittisesti haastavia. (Lähde: Suomen pankki) 2.2 Kuntatalouden kehitys Kulunut vuosi on ollut myös kunnille hyvin haasteellinen. Kuntarakenne- ja soteuudistukset, rakennepoliittinen ohjelma, kuntalain ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä näiden kaikkien uudistusten keskeneräisyys leimaavat myös tulevaa toimintavuotta. Myös yhä heikkenevät talousnäkymät heijastuvat kuntatalouteen. Kunnallisveroaan nosti ennakko-odotuksiin nähden huomattavan suurempi joukko vuonna, 156 kuntaa eli lähes puolet kunnista. Keskimääräinen painotettu kunnallisveroprosentti on nyt 19,74. Ero matalimman ja korkeimman välillä on

15 9 venähtänyt jo 6,0 %- yksikön suuruiseksi. Kuntaliitto antoi oman ehdotuksensa kuntatalouden sopeuttamiseksi. Kun henkilöstömenot ovat kuntien menoista yli puolet, tilanne on haastava. Käytännössä kunnilla on kolme vaihtoehtoa: nostaa veroja, tehdä säästöpäätöksiä ja tarkistaa investointisuunnitelmia. Maan hallituksen rakenneohjelman mukaan kuntien tulisi itse koota noin miljardi vuoteen 2017 mennessä samalla kun valtio keventäisi kuntien tehtäviä ja velvoitteita myös miljardilla eurolla. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on kuitenkin päätetty lisätä Peruspalveluohjelman päätöksillä noin 300 miljoonalla eurolla. Kuntaliiton kuntatalouden sopeutusohjelma sisältää ehdotuksia veroja maksupohjan laajentamiseksi, kunta-valtiosuhteen kehittämiseksi, valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi sekä investointien tukemiseksi. Maan hallituksen hallitusohjelmassa edellytetään valtion velkasuhteen kääntämistä supistuvaksi hallituskauden loppuun mennessä sekä valtion talouden alijäämän pitämistä korkeintaan 1 %:ssa BKT:sta. Jos nämä tavoitteet eivät näytä toteutuvan, hallitus toteuttaa veronkorotuksia ja menoleikkauksia laskennallisesti yhtä paljon. Sopeutus-toimenpiteitä jatketaan ja tähän mennessä sopeutustoimien säästöt ovat kohdistuneet ylivoimaiselta valtaosaltaan kuntiin valtionosuusleikkausten muodossa. Kuntien tilanne on nyt monessa mielessä hyvin epävarma ja monet samanaikaiset uudistukset vaikuttavat myös kuntien toimintaan ja talouteen. Kun talouskasvu pysyy nollan tuntumassa, kuntien toimintamenojen kasvu ei voi pysyä aikaisempien vuosien tasolla. Haasteet kuntataloudessa ovat suuret ja näkyvät myös Vaasan kaupungissa. Talouden ja toiminnan sopeutustoimia on jatkettava myös Vaasassa. (Lähde: Suomen Kuntaliitto) Vaasan taloudellinen kehitys ja väestö Tuorein tilastotieto työpaikkojen määrästä on vuodelta 2011, jolloin Vaasassa oli työpaikkaa luvulla työpaikkojen määrä on kasvanut 5 509:lla. Ensimmäisestä finanssikriisistä johtuen työpaikkojen määrä väheni 775:lla vuonna 2009 myös Vaasassa, mutta sen jälkeen vuosina työpaikkojen määrä on kasvanut jälleen yli 600 paikalla. Vaasassa työpaikkojen määrän kehitys on ollut erittäin suotuisa suhteessa koko maahan tapahtuvaan vertailuun. Vaasassa kehitys oli myönteisempi kuin useimmissa muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Tilastokeskus tuottaa tiedot uuden kuntajaon mukaan siten, että Vähänkyrön tiedot ovat mukana Vaasan luvuissa jo vuodesta 2011 lähtien.

16 10 Työpaikkojen määrän kasvu oli suurin koulutuksessa (+ 171), teollisuudessa (+ 161) ja kaupanalalla (+101) vuosina Työpaikkojen määrä ei vähentynyt merkittävästi millään toimialalla. Kun tarkastellaan koko 2000-lukua, on huomioitava, että teollisuustyöpaikkojen määrän kehitys on ollut hyvin myönteinen. Työpaikoista teollisuuden toimiala on suurin (23,3 %), terveys- ja sosiaalipalvelut toiseksi suurin (18,2 %), tukku- ja vähittäiskauppa kolmanneksi suurin (9,6 %) ja koulutus (8,6 %). Näiden neljän toimialan osuus Vaasan työpaikoista on noin 60 prosenttia.

17 11 Vaasan työttömyysaste oli keskimäärin 8,9 % vuonna. Työttömyysaste nousi 1,2 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen katsottuna. Työttömyysaste oli kolmanneksi alhaisin 20 suurimman kaupungin vertailussa.

18 12 Suomessa on tällä hetkellä 36 kaupunkiseutua. Kaupunkiseudut koostuvat keskuskaupungista ja ympäröivistä naapurikunnista. Tilastollisissa vertailuissa on huomioitava, että kaupunkien väliset vertailut ovat haasteellisia. Verrattaessa kaupunkeja on mm. huomioitava, että useat kaupungit ovat kasvaneet viime aikojen kuntaliitosten myötä. Helsingin kaupunkiseutu on väestöltään suurin (noin 1,3 milj. asukasta) ja Äänekosken kaupunkiseutu pienin (noin asukasta). Vaasan kaupunkiseudulla asuu noin asukasta (11. suurin). Vaasan kaupungin asukasmäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Väestömuutos koko kaupunkiseudulla on kuitenkin ollut vielä myönteisempi ja kansallisessa vertailussa kaupunkiseudun väestönmuutos oli seitsemänneksi paras.

19 13 Vaasan kaupunkiseudun bruttokansantuote asukasta kohti oli neljänneksi korkein 20 suurimman kaupunkiseudun vertailussa. Bkt kasvu on ollut suhteellisesti suurin Vaasan kaupunkiseudulla. Taantumasta huolimatta elinkeinoelämän kehitys on ollut suotuisa Pohjanmaan maakunnassa. Vientiteollisuudella on erittäin vahva asema maakunnassa. Pohjanmaan osuus Suomen viennin arvosta on seitsemänneksi korkein vaikka Pohjanmaa on väestöltään 12. suurin maakunta. Vaasassa asui asukasta vuoden lopussa. Kaupungin väestö on kasvanut voimakkaasti viime vuodet. Viiden viime vuoden aikana väestö on kasvanut keskimäärin yli 600 asukkaalla vuodessa. Vuonna kaupungin väestö kasvoi 647 asukkaalla. Vaasan kielijakauma on seuraava (2012): suomenkielisiä (70,6 %), ruotsinkielisiä (22,6 %) ja muunkielisiä (6,8 %). Viiden viime vuoden aikana suomenkielisten määrä on kasvanut 847:lla, ruotsinkielisten 253:lla ja muunkielisten 1 245:lla.

20 Olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa Vuosi oli kaupungin väestökehityksen kannalta jälleen kasvun vuosi. Väkiluku kasvoi mm. kuntaliitoksen myötä ja se oli Sosiaali- ja terveystoimiala Toimiala selvisi toimintavuoden haasteista ja tavoitteista hyvin huomioiden ne ongelmat mitkä kaupungin kiristynyt taloustilanne toiminnan toteuttamiselle aiheutti. Uuden Vaasan alueella löydettiin ensimmäisen toimintavuoden aikana hyvin yhteiset toimintamuodot sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisessa. Tiukka talouskuri mahdollisti talouden osalta hyvän toteutuman toimialan oman toiminnan osalta. Huolestuttavana asiana hallintokunta on nostanut keskusteluun erikoissairaanhoidon menokehityksen, mikä ei ole noudattanut niitä linjauksia mitä kaupunkikonsernin sisällä muutoin on toteutettu. Hallinnon ja talouden osalta kaupungissa toimintavuonna toteutetut henkilöstösäästöt sekä uudet rekrytointiohjeet korostivat selkeästi hallinnon merkitystä ja tarvetta kokonaisuuden ohjauksen tukena. Kaupungin taloushallinnon järjestelmien ongelmat hankaloittivat selvästi taloushallinnon toimintoja ja raportointia sekä aiheutti runsaasti lisätyötä kirjanpidon ja tilinpäätöksen valmistelussa. Hallinnon ja talouden alueella aloitettiin laatutyö SHQS-menetelmällä. Sosiaali- ja perhepalvelut: Palvelut pystyttiin antamaan asiakkaille annettujen säädösten puitteissa tavoitellen myös toiminnan vaikuttavuutta. Ilahduttavaa oli positiivinen kehitys lastensuojelun palvelualueella, jossa lastensuojelun vireille tulossa saavutettiin merkittävä parannus määräaikojen osalta. Henkilöstörekrytointi tulosalueen avainryhmien osalta oli edelleen haasteellista. Toimintavuonna saatiin käyttöön uudet tilat Vaasan yhteisöhoidon osalta sekä vammaispalveluille uusi Purohovin asumispalveluyksikkö Purolassa. Koti-ja laitoshoidon osalta lähdettiin toteuttamaan uuden lainsäädännön vaatimuksia. Vanhustenhuollon palvelurakenneuuudistus ei edennyt suunnitellusti, johtuen palvelutalorakentamisen viivästymisestä sekä aluehallintoviraston päätöksistä palvelutaloja koskien. Hoitohenkilökunnan pitkä täydennyskoulutus saatiin päätökseen ja Telecare- lääkäripalvelu laajennettiin koko palveluasumiseen. Terveyspalveluissa lääkäreiden rekrytointi on ollut edelleen haasteellista. Jonot lääkäriin ja hammaslääkäriin pidentyivät, mutta ovat kuitenkin vielä hoitotakuun rajoissa. Opetusterveyskeskuksensuunnittelu jatkui koko vuoden. Ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirin vastuulle ja diabetes poliklinikka koti- ja laitoshoidon tulosalueelle. Sivistystoimen toimiala Vähänkyrön liittyminen Vaasaan vuonna heijastui sivistystoimeen merkittävästi. Sivistystoimessa se tarkoitti muun muassa Vähänkyrön sivistystoimen n 270 työntekijän, varhaiskasvatuksen 250 lapsen ja perusopetuksen noin 630 oppilaan sekä kolmen kirjaston yhdistymistä Vaasan kaupungin sivistystoimeen. Liittyminen on sujunut hyvin, mutta se on vaatinut paljon oppimista, toiminnan järjestämistä ja uusien käytäntöjen sisäänajoa. Vähässäkyrössä ala- ja yläkoulun yhdistettiin yhtenäiskouluksi ja toiminta keskitettiin koulukeskukseen. Kyrölän pesäpallokenttä uudistettiin yhdistymissopimuksen mukaisesti hyvään kuntoon. Sivistystoimen toimintaan vaikuttivat vahvasti myös vuonna toteutetut säästötoimenpiteet. Varhaiskasvatuksessa se on tarkoittanut muun muassa toiminnan keskittämistä, leikkipuisto- ja ryhmäperhepäiväkotiverkon karsimista, parin päiväkodin sulkemista, kerhotoiminnan lisäämistä 5:stä 11:sta ja täsmälisän korottamista 200 eurosta 250 euroon. Lisäyksillä pyrittiin suuntaamaan palvelun kysyntä edullisimpiin

21 15 palvelumuotoihin. Kaikille lapsille on pystytty tarjoamaan päivähoitopaikka lain määrämän ajan puitteissa ja muutoinkin huomiomaan yksittäisen lapsen erityistarpeita. Uusi Sundomin kaksikielinen päiväkoti otettiin käyttöön. Perusopetuksessa säästöt on toteutettu mm. tarkastelemalla sekä avustajien ja sijaisten määrää, että lähikouluperiaatetta ja kuljetuksia. Säästöistä huolimatta kouluverkko on pidetty tiheänä, luokkakoko suhteellisen pienenä ja erityispalveluita on pystytty tarjoamaan entiseen tapaan. Uudistettu Isolahden koulu otettiin käyttöön. Toisella asteella/vaasan ammattioppilaitoksessa on kiinnitetty erityistä huomiota opintojen keskeyttämisen ehkäisyyn. Opiskelijamäärän toteuma alitti valitettavasti tavoitteen; talousarvioesityksen mukainen tavoite oli 1975 opiskelijaa ja toteuma oli 1916 opiskelijaa. Päivälukiossa opiskelijamäärän kehitys on ollut nouseva. Aikuislinjan osalta vuosittainen vaihtelu on ollut vähäistä. Erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden lukumäärä on myös lisääntynyt. Aikuiskoulutuskeskuksen toiminta suuntautui Vaasan alueen kannalta keskeisten elinkeinojen sähkö-, metalli- sosiaali- ja terveysalan sekä kaupan alan tarvitseman työvoiman aikuiskoulutukseen sekä maahanmuuttajakoulutukseen. Opiskelijarekrytointi onnistui yli tavoitteiden ja tavoitteena ollut opiskelijatyöpäivien määrä ylitettiin (yht opisktpv). Koulutustoiminnan kokonaisliikevaihto toteutui n. 1 M budjetoitua suurempana. Sivistystoimen yhteinen tieto- ja viestintätekniikan kehittämishanke eteni suunnitelmien mukaan ja syksyllä avattiin pedagoginen TVT keskus, joka tässä vaiheessa toimii verkostomuotoisena verkossa. Hanke on onnistunut laatimaan sivistystoimelle yhteisen tavoitteen siitä miten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä tulisi kehittää Vaasassa; muun muassa miten hankintoja tulisi koordinoida, miten varmistetaan opettajien koulutus ja riittävä tuki, mitä täydennyskoulutusta järjestetään sekä miten koordinoidaan opetusteknologian/infrastruktuurin päivittämistä. Vapaan sivistystyön suosio on pysynyt korkeana. Työväenopiston kädentaitotiloissa aloitettiin saneeraustyöt ja ne valmistuvat vuonna Laihian ja Isonkyrön kanssa laadittiin yhteistyösopimus, jossa sovittiin, että Vaasa-opisto järjestää kansalaisopistopalvelut syksystä 2014 lähtien myös siellä. Kyrönmaan opiston kannatusyhdistys ry lakkautetaan, sitten kun toiminnan siirto Vaasa-opistolle on tehty. Suurista urheilutapahtumista mainittakoon Kalevan kisat, jotka järjestettiin kesällä. Kisat olivat järjestelyiltään ja yleisömäärältään menestys. Kävijämäärät nousivat myös uimahallissa, jossa saatiin uusi kävijäennätys; kävijämäärä nousi kävijästä kävijään. Kulttuuritapahtumista Kuorofestivaali, LittFest ja Taiteiden yö olivat sivistystoimen eri yksiköiden järjestämiä, ja jotka kaikki löysivät suuren yleisönsä. Kaikki kulttuurilaitokset ovat panostaneet yleisötyöhön ja kävijämäärät ovatkin selvästi kasvaneet. Sivistystoimen organisaation kehittämistyötä tehtiin koko vuoden ja loppuvuodesta esitettiin malli, jonka mukaan sivistystointa voisi yhtenäisemmin hallinnoida. Työ jatkuu vuoden 2014 aikana. Tekninen toimiala Teknisen toimialan tärkeimpinä tehtävinä on turvata kaupungin strategiset kehittymisen mahdollisuudet sekä huolehtia kaupungin maan, infran ja toimitilakannan säilyttämisestä sekä kehittämisestä. Kaupungin kokonaisyleiskaava eteni korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn. Risön, Liisalehdon ja Kuninkaankartanon alueen osayleiskaavoitusta voitiin jatkaa, kun Pohjanmaan kaupallinen vaihemaakuntakaava sai Ympäristöministeriön vahvistuksen.

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 146 30.5.2016 48 Tilausten toteutuminen 31.3.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 146 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2016 27.3.2017 Tilinpäätös 2016 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden ylijäämä 8,3 milj. euroa

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot