VAASAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013"

Transkriptio

1 VAASAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS

2

3 TILINPÄÄTÖS Vaasan kaupungin taloustoimi Kaupunginhallitus

4

5 SISÄLLYSLUETTELO Kaupunginjohtajan katsaus 1 I TOIMINTAKERTOMUS 1. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTO Kaupungin organisaatio Kaupungin hallinto Kaupungin henkilöstö 6 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Yleinen taloudellinen kehitys Kuntatalouden kehitys Olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisriskit Rahoitusriskit Ympäristöriskit Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Toiminta-ajatus Työpäivien käyttösuunnitelma kaudella Sisäisen tarkastuksen tehtävät TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelman tuotot Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Tuloslaskelman kulut Toimintakulut Rahoituskulut Toimintakate ja vuosikate TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut Taseen rakenne KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS KUNTAKONSERNIN TILINPÄÄTÖS Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase ja taseen tunnusluvut Kaupungin taseen ja konsernitaseen suurimmat poikkeamat TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 43

6 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Keskeisten tytäryhtiöiden tavoitteet ja niiden toteutuminen 45 Valtuuston nähden sitovien tavoitteiden toteutuma TALOUDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen 61 Hallintokuntien toimintakertomukset Tuloslaskelmaosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) Investointien toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) Rahoitusosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumistaulukot Käyttötalousosa Investointiosa Nettoyksiköiden taloudellinen toteuma Yhteenveto määrärahojen ylityksistä 166 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 170 Rahoituslaskelma 171 Tase 172 Konsernituloslaskelma 174 Konsernin rahoituslaskelma 175 Konsernitase 176 Tuloslaskelma - yhdistely 178 Rahoituslaskelma - yhdistely 179 Tase-yhdistely 180 IV LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 184 Tuloslaskelman liitetiedot 185 Taseen liitetiedot 187 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 191 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 193 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 194 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 200 V LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten vaikutus tulokseen 202 Liikelaitosten vaikutus rahoitukseen 203 Liikelaitosten vaikutus taseeseen 204 Pohjanmaan pelastuslaitos Vaasan Aluetyöterveys Vaasan Satama Vaasan Talotoimi Vaasan Vesi

7 1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuotta leimasivat sekä valtakunnalliset että paikalliset talousongelmat. Maamme kokonaistuotannon lasku jatkui, mikä aiheutui sekä maailmantalouden vaikeuksista että kotimaisista rakenteellisista ongelmista kuten elektroniikka- ja paperiteollisuuden supistumisesta, ikärakenteen muutoksesta ja kustannuskilpailukyvyn heikkenemisestä. Tilanne on johtanut julkisen talouden rahoituspohjan heikkenemiseen. Valtion- ja kuntatalouteen on viime vuosina muodostunut tuntuva alijäämä. Puhutaan julkisen talouden kestävyysvajeesta, joka on korjattava lähivuosien kuluessa, jotta julkisen talouden velkaantuminen saadaan pysäytetyksi. Maamme hallitus toteuttaa rakennepoliittista ohjelmaa, johon olennaisena osana sisältyy myös kuntataloutta supistavia toimenpiteitä. Koko maan tilanne heijastuu myös Vaasaan, vaikkakin Vaasa ja Vaasan seutu ovat vientivetoisen energiaklusterinsa menestyksen ansiosta selvinneet taantumasta paremmin kuin useimmat muut seudut. Kaikissa viime aikoina julkaistuissa seutujen kilpailukykyä monipuolisesti arvioivissa tutkimuksissa Vaasa on edelleen ollut maamme parhaiden joukossa. Kaupungin verotulot kasvoivat vuonna yhteensä 2,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisverot kasvoivat 4,4 %, mutta yhteisöverotilitykset laskivat 7,1 %. Palvelutuotannon toimintamenojen kasvu oli 1,8 %. Lainakanta oli vuoden lopussa 176,2 miljoonaa euroa, jossa kasvua vuoden aikana oli 13,4 %. Kaupungin saamat valtionosuudet laskivat 4,7 miljoonaa euroa, ja kaupunki maksoi verontasausta 17,8 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 18,8 milj. euroa, joten tulosrahoitus ei riittänyt investointien rahoittamiseen. Tilanteeseen on reagoitu käynnistämällä vuoden aikana kaupungin oma mittava talouden tasapainottamisohjelma, johon sisältyy sekä henkilöstösäästöjä, rakenteellisia uudistuksia että investointiasteen tarkastelua. Ohjelma tulee kestämään usean vuoden ajan, jotta menot ja tulot saadaan tasapainoon. Vaasan kaupunki laajeni vuoden alussa, kun Vähäkyrö ja Vaasa yhdistettiin. Yhdistyminen on merkinnyt mm. vähäkyröläisten luottamushenkilöiden voimakasta osallistumista kaupungin hallintoon ja investointeja Vähänkyrön alueelle yhdistymissopimuksen mukaisesti. Kaupungin väkiluku vuoden lopussa oli henkilöä (lisäys vuoden aikana 647). Vuoden aikana tuli voimaan uusi kuntarakennelaki. Samanaikaisesti valmisteltiin myös mm. valtionosuusuudistusta, kuntalain kokonaisuudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia. Kaikista näistä kaupunki vuoden aikana esittänyt lausuntonsa. Uusi kuntarakennelaki edellyttää, että seudun kunnat yhdessä selvittävät kuntaliitosten mahdollisuudet, koska kunnan tulisi lain mukaan muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Nyt ei näin ole asianlaita. Tavoitteena on, että Vaasan seutu menestyisi tulevaisuudessa yhä kovenevassa kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa ja kykenisi takaamaan asukkailleen hyvän palvelutason supistuvan julkistalouden oloissa. Liitosselvitykset eivät käynnistyneet vielä vuoden aikana. Kaupunki ja seutu pääsivät mukaan sekä työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämään kasvusopimusmenettelyyn että INKA hankkeeseen. Kasvusopimus on seudun toimijoiden ja valtion viranomaisten keskinäinen sopimus tärkeimmistä kehittämishankkeista, joiden tarkoituksena on edistää seudun kasvua ja elinvoimaa sekä

8 2 elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Kasvusopimuksia tehtiin 12 suurimmalle kaupunkiseudulle. INKA hanke (innovatiiviset kaupungit) puolestaan on kehittämishanke, jossa Vaasalla on valtakunnallinen vetovastuu kestävät energiaratkaisut teemasta. Eri teemoista vetovastuussa olevia kaupunkeja on vain viisi. Hankkeen tarkoituksena on vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Kaupungin sisäisestä kehittämisestä on mainittava laajapohjainen uuden strategian ja uusien organisaatioratkaisujen valmistelutyö kaupungin johtoryhmän ja kaupunginhallituksen johdolla. Yhteistyö Uumajan kanssa tiivistyi vuoden aikana lähinnä yhteisen laivayhtiön puitteissa, mutta myös muuten. Seudullisesta yhteistyöstä on mainittava mm. uusi matkailuyhtiö, Mustasaaren kunnan kanssa rakennettavan logistiikka-alueen eteneminen ja seudullinen rakennemallityö. Myös pitkään valmisteltu yhteinen jätelautakunta saatiin loppusuoralle. Kaiken kaikkiaan vuosi oli tapahtumarikas ja työntäyteinen sekä päättäjille että henkilöstölle. Säästöt ja supistukset eivät ole helppoja ratkaisuja. Niistä kuitenkin selvittiin, ja palvelutaso on pystytty pitämään kohtuullisen hyvänä säästämisestä huolimatta kiitos hyvän ja ammattitaitoisen henkilöstön. Kaupunginjohtaja Tomas Häyry

9 3 1. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTO 1.1. Kaupungin organisaatio Kaupungin liikelaitokset vuonna : Vaasan Aluetyöterveys, Pohjanmaan pelastuslaitos, Vaasan satama, Vaasan Talotoimi ja Vaasan Vesi

10 Kaupungin hallinto Vaasan kaupungin ylin päättävä elin on kaupungin toiminnasta ja taloudesta vastaava kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua ja puolueet olivat edustettuina seuraavasti: Ruotsalainen kansanpuolue 15, Kansallinen Kokoomus 15, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 14, Perussuomalaiset 8, Vasemmistoliitto 4, Suomen Keskusta 4, Vihreä liitto 3, Kristillisdemokraatit 3 ja ryhmä Helin 1. Ahlnäs Anna-Lena (RKP) Ahonpää Markku (SDP) Ala-Kokko Laura (Vihr.) Andrejeff Pirjo (SDP) Axell May-Gret (KD) Berg Kim (SDP) Bertills Anna (RKP) Boucht-Lindeman Helena (RKP) Blomfeldt Ragnvald (RKP) Capova Ivanka (Vihr.) Erickson Sture (RKP) Frantz Hans (RKP) Granfors Ulla (RKP) Heinonen Marko (Kok.) Helin Risto (Ryhmä Helin) Hellman Per (SDP) Hokkanen Heimo (KD) Häkkinen Juha (Kok.) Isomöttönen Vesa (Vas.) Jussila Ville (PS) Karhu Pauli (SDP) Karppi Lauri (PS) Kela Vesa (PS) Keskinen Pasi (Kesk.) Kivimäki Jorma (SDP) Kiviranta Marjatta (SDP) Kloo Barbro (RKP) Koski Susanna (Kok.) Kujanpää Raija (Kok.) Kullas Johan (RKP) Kumpula-Natri Miapetra (SDP) Laaksoharju Kalervo (KD) Lahti Daniel (Kok.) Lehto Taina Inkeri (Vas.) Miettinen Arja (SDP) Moisio Harri (Vas.) Mäkynen Jukka (PS) Mäkynen Matias (SDP) Mäntymaa Markku (Kok.) Niemi-Iilahti Anita (SDP) Nybacka Mikko (Kesk.) Ollila Mauri (PS) Pastuhov Kari (Kok.) Pääjärvi-Myllyaho Riitta (Kok.) Rapo Seppo (Kok.) Rauhala Raimo (SDP) Rintamäki Anne (Kesk.) Rintamäki Merja (Kesk.) Risberg Pentti (Kok.) Rundgren Salla (Kok.) Salovaara-Kero Anne (RKP) Silander Juha (Kok.) Simons Eeva (Vihr.) Skåtar Kaj (RKP) Sorvari Kim (PS) Stenman Kristina (RKP) Strand Joakim (RKP) Teppo Erkki (SDP) Tolppanen Maria (PS) Tulimaa Leena (Kok.) Uhlgrén Arttu (SDP) Vahtera Matti (PS) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Välimäki Laura (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP) Öhman Thomas (RKP) Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna Joakim Strand, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Arja Miettinen ja toisena varapuheenjohtajana Markku Mäntymaa. Vuoden aikana järjestettiin 10 kokousta. Vuoden 2012 tilinpäätös ja arviointikertomus hyväksyttiin ja vuoden 2014 talousarvio Kaupunginhallituksen tehtävä on huolehtia Vaasan kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu 15 jäsentä. Ahlnäs Anna-Lena (RKP) Frantz Hans (RKP) Katajamäki Jorma (VAS) Kiviranta Marjatta (SDP)

11 5 Kujanpää Raija (Kok.) Mäkynen Jukka (PS) Mäkynen Matias (SDP) Niemi-Iilahti Anita (SDP) Ollila Mauri (PS) Pastuhov Kari (Kok.) Rapo Seppo (Kok.) Rintamäki Merja (Kesk.) Salovaara-Kero Anne (RKP) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP) Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Seppo Rapo, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Anita Niemi-Iilahti ja toisena varapuheenjohtajana Hans Frantz. Kaupunginhallituksen esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja Tomas Häyry, sivistystoimenjohtaja Christina Knookala, perusturvajohtaja Jukka Kentala ja teknisen toimen johtaja Markku Järvelä. Kaupunginhallitus kokoontui vuoden aikana 29 kertaa. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii kaksi jaostoa: Suunnittelujaosto ja yleisjaosto. Suunnittelujaosto kokoontui vuoden aikana 16 kertaa ja yleisjaosto 12 kertaa. Jaostoihin kuuluivat vuonna seuraavat jäsenet: Suunnittelujaosto Boucht-Lindeman Helena (RKP) Capova Ivanka (Vihr.) Kujanpää Raija (Kok.), pj Laaksoharju Kalervo (KD) Laine Kari (SDP) Niemi-Iilahti Anita (SDP), vpj Ollila Mauri (PS) Rautonen Markku (Kok.) Rintamäki Merja (Kesk.) Skåtar Kaj (RKP) Wägar Lars-Erik (RKP) Yleisjaosto Katajamäki Jorma (Vas.) Kiviranta Marjatta (SDP), vpj. Kivimäki Jorma (SDP) Kloo Barbro (RKP) Kullas Johan (RKP) Mäkynen Jukka (PS) Rundgren Salla (Kok.) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP), pj. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Vuonna Vaasan kaupungilla toimi 12 lautakuntaa ja 9 johtokuntaa. Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Vähänkyrön aluelautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta Toisen asteen koulutuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Museolautakunta Teatteri- ja orkesterilautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Johtokunnat Oppisopimustoimen johtokunta Työväenopiston johtokunta Vasa arbetarinstitutetin johtokunta Pohjanmaan pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunta Työpaja Arpeetin johtokunta Vaasan aluetyöterveys liikelaitoksen johtokunta Vaasan Satama liikelaitoksen johtokunta Vaasan Talotoimi liikelaitoksen johtokunta Vaasan Vesi liikelaitoksen johtokunta Toimikunnat on kaupunginhallitus valinnut hoitamaan ja valmistelemaan määrättyä tehtäväaluetta. Edellä mainittujen kunnan toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat ja esittelijöinä toimivat viranhaltijat.

12 6 1.3 Kaupungin henkilöstö Kaupungin voimassa olevien palvelussuhteiden lukumäärä oli vuoden viimeisenä päivänä (6 018 vuonna 2012), näistä (4 458) vakituisia ja (1 560) määräaikaisia. Vakituisten määrässä ovat mukana kaikki vakituisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt, vaikka ao. henkilöt olisivat virkavapaalla / työlomalla. Määräaikaisiin kuuluvat kaikki määräajaksi tehdyt palvelussuhteet, mukaan lukien kaikki tuntiopettajat. Lukuihin sisältyvät myös työllisyysvaroin palkatut henkilöt, näiden määrä vuoden lopussa oli 136 (99). Lukuihin eivät sisälly Pohjanmaan pelastuslaitoksen sivutoimiset ns. puolivakinaiset palomiehet, joita oli 486 (509). Palvelussuhteiden määrä ei suoraan kuvaa henkilöstöresurssia, joka koko vuoden on keskimääräisesti ollut käytettävissä palvelujen tuottamiseen. Lukuihin sisältyvät sekä vuoden lopussa eri lomilla ja virkavapailla olleet henkilöt että näitä tehtäviä hoitaneet sijaiset. Henkilötyövuosien määrä ilman opettajia oli (4 700). Luku sisältää työllistetyt. Henkilöstömäärät tehtävittäin esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Palvelussuhteiden kokonaismäärä oli 194 suurempi kuin vuoden 2012 lopussa. Vakinaisten määrä on kasvanut 269:lla ja määräaikaisten vähentynyt 75:lla. Vakinaisen henkilöstön kasvua selittää kuntaliitos Vähänkyrön kunnan kanssa, määräaikaisten vähennykseen vaikuttavat kaupungin säästövelvoitteiden mukaiset henkilöstökulujen vähennystoimenpiteet. Henkilöstön määrä hallinnonaloittain Vakituiset Määräaikaiset Henkilöstön määrä on kuvattu oheisissa taulukoissa hallinnonaloittain. Sosiaali- ja terveystoimi koostuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisista tulosalueista sekä Vaasan Aluetyöterveyden henkilöstöstä. Sivistystoimeen kuuluvat opetus-, kirjasto-, kulttuuri-, vapaa-aika-, museo-, orkesteri- ja teatteritoimi. Tekniseen toimeen kuuluu katutoimi, kiinteistötoimi, rakennusvalvonta, tekniset palvelut, Vaasan Ruokapalvelut, Vaasan

13 7 Satama, Vaasan Siivouspalvelut, Vaasan Talotoimi, Vaasan Vesi, yhteispalvelut ja ympäristötoimi. Ryhmään muut kuuluvat keskushallinto, tarkastustoimi ja Pohjanmaan pelastuslaitos. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna oli 202 miljoonaa euroa, mistä käyttötalousosan palkat 200,5 milj. euroa ja investointiosan palkat 1,5 milj. euroa. Vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 78,7 % (78 % v. 2012) ja miehiä 21,3 % (22 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia oli 77,8 % (76 %) ja miehiä 22,2 % (24 %). Koko henkilöstön keski-ikä vuonna oli 44,1 vuotta (43,7 v. 2012). Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 46,1 vuotta (45,9 vuotta) ja määräaikaisen henkilöstön keski-ikä 37,1 vuotta (36,4 vuotta). Erillisenä laaditaan henkilöstöraportti, jossa kuvataan mm. henkilöstövoimavarojen määrää, laatua ja saavutettuja tuloksia.

14 8 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Talouskasvu on jäänyt Suomessa toistuvasti ennustettua hitaammaksi viime vuosien aikana. Tämä on heikentänyt budjettien talouspohjia, jolloin on käynyt selväksi, ettei kestävää julkista taloutta voida saavuttaa ilman merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Ennakoitua heikomman verotulojen kehityksen vuoksi finanssipolitiikan kiristystoimien vaikutukset ovat paljolti kumoutuneet ja julkiseen talouteen on jäänyt tuntuva alijäämä. Suomen hallitus julkisti syksyllä laajan rakennepoliittisen ohjelman suuntaviivat. Tavoitteena on vahvistaa kuntataloutta karsimalla kuntien tehtäviä sekä etsiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan parantaa tuottavuutta, pidentää työuria, vähentää rakenteellista työttömyyttä sekä lisätä muilla keinoin talouden tuotantopotentiaalia. Julkisen talouden kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkisen talouden rahoitusjäämää olisi välittömästi kohennettava, jotta julkiset tulot riittäisivät kattamaan tulevat menot ilman, että velka-aste ylittäisi 60 %. Julkisen taloutemme kestävyysvajeeksi VM on laskenut 4,7 prosenttia BKT:stä, eli noin 9,5 mrd. euroa. Velkaantumisen pysähdyttämiseksi kuntien edellytetään säästävän ja kiristävän verotusta tai tehostavan toimintaansa vuosien aikana 2 mrd. eurolla. Suomen julkinen talous on selvinnyt globaalista taantumasta ja Suomen omasta rakennekriisistä kansainvälisesti vertailtuna kohtalaisen hyvin. Lähiajan talouskehityksen kannalta on ratkaisevaa, miten hallituksen rakennepoliittinen ohjelma etenee. Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa kilpailijamaihin on kuitenkin viime vuosina heikentynyt. Yksikkötyökustannukset ovat Suomessa kasvaneet lähes 22 % vuosina , kun euroalueella ne ovat kasvaneet noin 11 %. Suomen kustannuskilpailukyvyn kannalta työllisyys- ja kasvusopimuksen solmiminen hyvin maltilliseksi, oli askel parempaan suuntaan. Valtion nopeasta velkaantumisvauhdista huolimatta Suomi on säilyttänyt hyvän asemansa valtionlainamarkkinoilla. Valtion luottoluokitus on säilynyt muuttumattomana kolmen A:n luokassa, joka on helpottanut velanhallintaa alhaisten korkomenojen muodossa. Julkisen talouden vakauttamiseksi on erittäin tärkeää edetä määrätietoisesti rakenneuudistusten toteuttamisessa. Näin menetellen se vahvistaa talouskasvun edellytyksiä ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. On kuitenkin huomioitava, että rakenneuudistukset vievät aikaa ja ovat poliittisesti haastavia. (Lähde: Suomen pankki) 2.2 Kuntatalouden kehitys Kulunut vuosi on ollut myös kunnille hyvin haasteellinen. Kuntarakenne- ja soteuudistukset, rakennepoliittinen ohjelma, kuntalain ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä näiden kaikkien uudistusten keskeneräisyys leimaavat myös tulevaa toimintavuotta. Myös yhä heikkenevät talousnäkymät heijastuvat kuntatalouteen. Kunnallisveroaan nosti ennakko-odotuksiin nähden huomattavan suurempi joukko vuonna, 156 kuntaa eli lähes puolet kunnista. Keskimääräinen painotettu kunnallisveroprosentti on nyt 19,74. Ero matalimman ja korkeimman välillä on

15 9 venähtänyt jo 6,0 %- yksikön suuruiseksi. Kuntaliitto antoi oman ehdotuksensa kuntatalouden sopeuttamiseksi. Kun henkilöstömenot ovat kuntien menoista yli puolet, tilanne on haastava. Käytännössä kunnilla on kolme vaihtoehtoa: nostaa veroja, tehdä säästöpäätöksiä ja tarkistaa investointisuunnitelmia. Maan hallituksen rakenneohjelman mukaan kuntien tulisi itse koota noin miljardi vuoteen 2017 mennessä samalla kun valtio keventäisi kuntien tehtäviä ja velvoitteita myös miljardilla eurolla. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita on kuitenkin päätetty lisätä Peruspalveluohjelman päätöksillä noin 300 miljoonalla eurolla. Kuntaliiton kuntatalouden sopeutusohjelma sisältää ehdotuksia veroja maksupohjan laajentamiseksi, kunta-valtiosuhteen kehittämiseksi, valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi sekä investointien tukemiseksi. Maan hallituksen hallitusohjelmassa edellytetään valtion velkasuhteen kääntämistä supistuvaksi hallituskauden loppuun mennessä sekä valtion talouden alijäämän pitämistä korkeintaan 1 %:ssa BKT:sta. Jos nämä tavoitteet eivät näytä toteutuvan, hallitus toteuttaa veronkorotuksia ja menoleikkauksia laskennallisesti yhtä paljon. Sopeutus-toimenpiteitä jatketaan ja tähän mennessä sopeutustoimien säästöt ovat kohdistuneet ylivoimaiselta valtaosaltaan kuntiin valtionosuusleikkausten muodossa. Kuntien tilanne on nyt monessa mielessä hyvin epävarma ja monet samanaikaiset uudistukset vaikuttavat myös kuntien toimintaan ja talouteen. Kun talouskasvu pysyy nollan tuntumassa, kuntien toimintamenojen kasvu ei voi pysyä aikaisempien vuosien tasolla. Haasteet kuntataloudessa ovat suuret ja näkyvät myös Vaasan kaupungissa. Talouden ja toiminnan sopeutustoimia on jatkettava myös Vaasassa. (Lähde: Suomen Kuntaliitto) Vaasan taloudellinen kehitys ja väestö Tuorein tilastotieto työpaikkojen määrästä on vuodelta 2011, jolloin Vaasassa oli työpaikkaa luvulla työpaikkojen määrä on kasvanut 5 509:lla. Ensimmäisestä finanssikriisistä johtuen työpaikkojen määrä väheni 775:lla vuonna 2009 myös Vaasassa, mutta sen jälkeen vuosina työpaikkojen määrä on kasvanut jälleen yli 600 paikalla. Vaasassa työpaikkojen määrän kehitys on ollut erittäin suotuisa suhteessa koko maahan tapahtuvaan vertailuun. Vaasassa kehitys oli myönteisempi kuin useimmissa muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Tilastokeskus tuottaa tiedot uuden kuntajaon mukaan siten, että Vähänkyrön tiedot ovat mukana Vaasan luvuissa jo vuodesta 2011 lähtien.

16 10 Työpaikkojen määrän kasvu oli suurin koulutuksessa (+ 171), teollisuudessa (+ 161) ja kaupanalalla (+101) vuosina Työpaikkojen määrä ei vähentynyt merkittävästi millään toimialalla. Kun tarkastellaan koko 2000-lukua, on huomioitava, että teollisuustyöpaikkojen määrän kehitys on ollut hyvin myönteinen. Työpaikoista teollisuuden toimiala on suurin (23,3 %), terveys- ja sosiaalipalvelut toiseksi suurin (18,2 %), tukku- ja vähittäiskauppa kolmanneksi suurin (9,6 %) ja koulutus (8,6 %). Näiden neljän toimialan osuus Vaasan työpaikoista on noin 60 prosenttia.

17 11 Vaasan työttömyysaste oli keskimäärin 8,9 % vuonna. Työttömyysaste nousi 1,2 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen katsottuna. Työttömyysaste oli kolmanneksi alhaisin 20 suurimman kaupungin vertailussa.

18 12 Suomessa on tällä hetkellä 36 kaupunkiseutua. Kaupunkiseudut koostuvat keskuskaupungista ja ympäröivistä naapurikunnista. Tilastollisissa vertailuissa on huomioitava, että kaupunkien väliset vertailut ovat haasteellisia. Verrattaessa kaupunkeja on mm. huomioitava, että useat kaupungit ovat kasvaneet viime aikojen kuntaliitosten myötä. Helsingin kaupunkiseutu on väestöltään suurin (noin 1,3 milj. asukasta) ja Äänekosken kaupunkiseutu pienin (noin asukasta). Vaasan kaupunkiseudulla asuu noin asukasta (11. suurin). Vaasan kaupungin asukasmäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Väestömuutos koko kaupunkiseudulla on kuitenkin ollut vielä myönteisempi ja kansallisessa vertailussa kaupunkiseudun väestönmuutos oli seitsemänneksi paras.

19 13 Vaasan kaupunkiseudun bruttokansantuote asukasta kohti oli neljänneksi korkein 20 suurimman kaupunkiseudun vertailussa. Bkt kasvu on ollut suhteellisesti suurin Vaasan kaupunkiseudulla. Taantumasta huolimatta elinkeinoelämän kehitys on ollut suotuisa Pohjanmaan maakunnassa. Vientiteollisuudella on erittäin vahva asema maakunnassa. Pohjanmaan osuus Suomen viennin arvosta on seitsemänneksi korkein vaikka Pohjanmaa on väestöltään 12. suurin maakunta. Vaasassa asui asukasta vuoden lopussa. Kaupungin väestö on kasvanut voimakkaasti viime vuodet. Viiden viime vuoden aikana väestö on kasvanut keskimäärin yli 600 asukkaalla vuodessa. Vuonna kaupungin väestö kasvoi 647 asukkaalla. Vaasan kielijakauma on seuraava (2012): suomenkielisiä (70,6 %), ruotsinkielisiä (22,6 %) ja muunkielisiä (6,8 %). Viiden viime vuoden aikana suomenkielisten määrä on kasvanut 847:lla, ruotsinkielisten 253:lla ja muunkielisten 1 245:lla.

20 Olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa Vuosi oli kaupungin väestökehityksen kannalta jälleen kasvun vuosi. Väkiluku kasvoi mm. kuntaliitoksen myötä ja se oli Sosiaali- ja terveystoimiala Toimiala selvisi toimintavuoden haasteista ja tavoitteista hyvin huomioiden ne ongelmat mitkä kaupungin kiristynyt taloustilanne toiminnan toteuttamiselle aiheutti. Uuden Vaasan alueella löydettiin ensimmäisen toimintavuoden aikana hyvin yhteiset toimintamuodot sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisessa. Tiukka talouskuri mahdollisti talouden osalta hyvän toteutuman toimialan oman toiminnan osalta. Huolestuttavana asiana hallintokunta on nostanut keskusteluun erikoissairaanhoidon menokehityksen, mikä ei ole noudattanut niitä linjauksia mitä kaupunkikonsernin sisällä muutoin on toteutettu. Hallinnon ja talouden osalta kaupungissa toimintavuonna toteutetut henkilöstösäästöt sekä uudet rekrytointiohjeet korostivat selkeästi hallinnon merkitystä ja tarvetta kokonaisuuden ohjauksen tukena. Kaupungin taloushallinnon järjestelmien ongelmat hankaloittivat selvästi taloushallinnon toimintoja ja raportointia sekä aiheutti runsaasti lisätyötä kirjanpidon ja tilinpäätöksen valmistelussa. Hallinnon ja talouden alueella aloitettiin laatutyö SHQS-menetelmällä. Sosiaali- ja perhepalvelut: Palvelut pystyttiin antamaan asiakkaille annettujen säädösten puitteissa tavoitellen myös toiminnan vaikuttavuutta. Ilahduttavaa oli positiivinen kehitys lastensuojelun palvelualueella, jossa lastensuojelun vireille tulossa saavutettiin merkittävä parannus määräaikojen osalta. Henkilöstörekrytointi tulosalueen avainryhmien osalta oli edelleen haasteellista. Toimintavuonna saatiin käyttöön uudet tilat Vaasan yhteisöhoidon osalta sekä vammaispalveluille uusi Purohovin asumispalveluyksikkö Purolassa. Koti-ja laitoshoidon osalta lähdettiin toteuttamaan uuden lainsäädännön vaatimuksia. Vanhustenhuollon palvelurakenneuuudistus ei edennyt suunnitellusti, johtuen palvelutalorakentamisen viivästymisestä sekä aluehallintoviraston päätöksistä palvelutaloja koskien. Hoitohenkilökunnan pitkä täydennyskoulutus saatiin päätökseen ja Telecare- lääkäripalvelu laajennettiin koko palveluasumiseen. Terveyspalveluissa lääkäreiden rekrytointi on ollut edelleen haasteellista. Jonot lääkäriin ja hammaslääkäriin pidentyivät, mutta ovat kuitenkin vielä hoitotakuun rajoissa. Opetusterveyskeskuksensuunnittelu jatkui koko vuoden. Ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirin vastuulle ja diabetes poliklinikka koti- ja laitoshoidon tulosalueelle. Sivistystoimen toimiala Vähänkyrön liittyminen Vaasaan vuonna heijastui sivistystoimeen merkittävästi. Sivistystoimessa se tarkoitti muun muassa Vähänkyrön sivistystoimen n 270 työntekijän, varhaiskasvatuksen 250 lapsen ja perusopetuksen noin 630 oppilaan sekä kolmen kirjaston yhdistymistä Vaasan kaupungin sivistystoimeen. Liittyminen on sujunut hyvin, mutta se on vaatinut paljon oppimista, toiminnan järjestämistä ja uusien käytäntöjen sisäänajoa. Vähässäkyrössä ala- ja yläkoulun yhdistettiin yhtenäiskouluksi ja toiminta keskitettiin koulukeskukseen. Kyrölän pesäpallokenttä uudistettiin yhdistymissopimuksen mukaisesti hyvään kuntoon. Sivistystoimen toimintaan vaikuttivat vahvasti myös vuonna toteutetut säästötoimenpiteet. Varhaiskasvatuksessa se on tarkoittanut muun muassa toiminnan keskittämistä, leikkipuisto- ja ryhmäperhepäiväkotiverkon karsimista, parin päiväkodin sulkemista, kerhotoiminnan lisäämistä 5:stä 11:sta ja täsmälisän korottamista 200 eurosta 250 euroon. Lisäyksillä pyrittiin suuntaamaan palvelun kysyntä edullisimpiin

21 15 palvelumuotoihin. Kaikille lapsille on pystytty tarjoamaan päivähoitopaikka lain määrämän ajan puitteissa ja muutoinkin huomiomaan yksittäisen lapsen erityistarpeita. Uusi Sundomin kaksikielinen päiväkoti otettiin käyttöön. Perusopetuksessa säästöt on toteutettu mm. tarkastelemalla sekä avustajien ja sijaisten määrää, että lähikouluperiaatetta ja kuljetuksia. Säästöistä huolimatta kouluverkko on pidetty tiheänä, luokkakoko suhteellisen pienenä ja erityispalveluita on pystytty tarjoamaan entiseen tapaan. Uudistettu Isolahden koulu otettiin käyttöön. Toisella asteella/vaasan ammattioppilaitoksessa on kiinnitetty erityistä huomiota opintojen keskeyttämisen ehkäisyyn. Opiskelijamäärän toteuma alitti valitettavasti tavoitteen; talousarvioesityksen mukainen tavoite oli 1975 opiskelijaa ja toteuma oli 1916 opiskelijaa. Päivälukiossa opiskelijamäärän kehitys on ollut nouseva. Aikuislinjan osalta vuosittainen vaihtelu on ollut vähäistä. Erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden lukumäärä on myös lisääntynyt. Aikuiskoulutuskeskuksen toiminta suuntautui Vaasan alueen kannalta keskeisten elinkeinojen sähkö-, metalli- sosiaali- ja terveysalan sekä kaupan alan tarvitseman työvoiman aikuiskoulutukseen sekä maahanmuuttajakoulutukseen. Opiskelijarekrytointi onnistui yli tavoitteiden ja tavoitteena ollut opiskelijatyöpäivien määrä ylitettiin (yht opisktpv). Koulutustoiminnan kokonaisliikevaihto toteutui n. 1 M budjetoitua suurempana. Sivistystoimen yhteinen tieto- ja viestintätekniikan kehittämishanke eteni suunnitelmien mukaan ja syksyllä avattiin pedagoginen TVT keskus, joka tässä vaiheessa toimii verkostomuotoisena verkossa. Hanke on onnistunut laatimaan sivistystoimelle yhteisen tavoitteen siitä miten tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä tulisi kehittää Vaasassa; muun muassa miten hankintoja tulisi koordinoida, miten varmistetaan opettajien koulutus ja riittävä tuki, mitä täydennyskoulutusta järjestetään sekä miten koordinoidaan opetusteknologian/infrastruktuurin päivittämistä. Vapaan sivistystyön suosio on pysynyt korkeana. Työväenopiston kädentaitotiloissa aloitettiin saneeraustyöt ja ne valmistuvat vuonna Laihian ja Isonkyrön kanssa laadittiin yhteistyösopimus, jossa sovittiin, että Vaasa-opisto järjestää kansalaisopistopalvelut syksystä 2014 lähtien myös siellä. Kyrönmaan opiston kannatusyhdistys ry lakkautetaan, sitten kun toiminnan siirto Vaasa-opistolle on tehty. Suurista urheilutapahtumista mainittakoon Kalevan kisat, jotka järjestettiin kesällä. Kisat olivat järjestelyiltään ja yleisömäärältään menestys. Kävijämäärät nousivat myös uimahallissa, jossa saatiin uusi kävijäennätys; kävijämäärä nousi kävijästä kävijään. Kulttuuritapahtumista Kuorofestivaali, LittFest ja Taiteiden yö olivat sivistystoimen eri yksiköiden järjestämiä, ja jotka kaikki löysivät suuren yleisönsä. Kaikki kulttuurilaitokset ovat panostaneet yleisötyöhön ja kävijämäärät ovatkin selvästi kasvaneet. Sivistystoimen organisaation kehittämistyötä tehtiin koko vuoden ja loppuvuodesta esitettiin malli, jonka mukaan sivistystointa voisi yhtenäisemmin hallinnoida. Työ jatkuu vuoden 2014 aikana. Tekninen toimiala Teknisen toimialan tärkeimpinä tehtävinä on turvata kaupungin strategiset kehittymisen mahdollisuudet sekä huolehtia kaupungin maan, infran ja toimitilakannan säilyttämisestä sekä kehittämisestä. Kaupungin kokonaisyleiskaava eteni korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn. Risön, Liisalehdon ja Kuninkaankartanon alueen osayleiskaavoitusta voitiin jatkaa, kun Pohjanmaan kaupallinen vaihemaakuntakaava sai Ympäristöministeriön vahvistuksen.

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2013

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 30 Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2013 Asianro 191/02.06.01/2014 Tiivistelmä Teknisen lautakunnan talouden sopeutustoimenpiteet sisältävä talousarvio toteutui laaditun

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Tarkastuslautakunta 29.3.2016 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2015 Tarkastuksessa on käyty läpi

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot