LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN YLEISKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

Transkriptio

1 TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN YLEISKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

2 Sisältö 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT PINTA- JA POHJAVEDET Pintavedet Pohjavedet KALLIO- JA MAAPERÄ SEKÄ TOPOGRAFIA Kallioperä KASVILLISUUS Pihat ja viljelysalueet Metsät Suot Rannat LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET UHANALAISET JA MUUT HUOMIONARVOISET LAJIT SUOJELUALUEET YHTEENVETO JA SUOSITUKSET MAANKÄYTÖLLE LÄHTEET Liitteet: Liite 1 Suomen lintuatlaksen ruudulla 702:329 Kauhava, Voltti pesivät lajit Kartat: Kartta 1 Luontokohteet S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

3 1 JOHDANTO Luontoselvitys on laadittu Alahärmän yleiskaavan tausta-aineistoksi. Selvitysalue sijaitsee Kauhavan Alahärmän alueella Lapuanjoen varressa. Alue on kooltaan noin 2460 ha ja sen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Selvitysalueen rajaus. 1 (22)

4 Luontoselvityksessä on esitetty alueen luonnonolosuhteet sekä luontoarvojensa puolesta arvokkaat alueet ja kohteet ja huomioitava lajisto. Alueelta on kartoitettu kasvillisuutensa puolesta merkittävät kohteet, eli luonnonsuojelulain, vesilain ja metsälain mukaiset luontotyypit, uhanalaiset luontotyypit (Raunio ym. 2008), uhanalainen ja muu huomionarvoinen lajisto sekä muut luontoarvojensa puolesta huomioitavat alueet ja kohteet. Selvityksessä on annettu suosituksia maankäytölle luontoarvojen huomioimiseksi. Luontoselvityksen on tehnyt FM biologi Aija Degerman Sweco Ympäristö Oy:stä. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Kasvillisuutta ja luontotyyppejä inventoitiin maastokäynneillä Pohjatietoina kasvillisuusselvityksessä oli käytössä peruskarttojen ja ilmakuvien sekä olemassa olevien selvitysten lisäksi Ympäristöhallinnon tietokantojen (OIVA, Hertta; Suomen ympäristökeskus ) tiedot. Tietoja pyydettiin myös Metsäkeskukselta ympäristötukikohteista, metsälain 10 :n mukaisista elinympäristöistä sekä muista metsätalouden tärkeistä elinympäristöistä (Suomen metsäkeskus, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa ). Uhanalaisten luontotyyppien tarkastelussa on käytetty julkaisua Raunio ym Käytetyt lähteet ja julkaisut on listattu selvityksen lähdeluettelossa. Tiedot linnustosta ja muusta eläimistöstä perustuvat pääasiassa olemassa oleviin tietoihin. Linnustoa ja muuta eläimistöä on havainnoitu myös kasvillisuusselvityksen maastokäynneillä, mutta erillisiä selvityksiä niistä ei ole tehty. Tietoja alueen linnustosta on kysytty Suomenselän lintutieteelliseltä yhdistykseltä (pj Matti Aalto, sähköposti ). 3 PINTA- JA POHJAVEDET 3.1 Pintavedet Osayleiskaava-alue sijaitsee Lapuanjoen varrella. Lapuanjoki saa alkunsa Alavuden Sapsolammesta ja laskee Perämereen Uudessakaarlepyyssä. Joen pituus on noin 170 km. Tärkeimmät sivuhaarat ovat Lapuanjokeen Lapualla laskeva Nurmonjoki ja Kauhavanjoki. Lapuanjoen varrella Alavudenjärvi, Vähäjärvi ja Kuortanejärvi ovat säännösteltyjä järviä. Joessa on Kuortanejärven ja Lapuan välillä Mäkelänkosken ja Hourunkosken veisvoimalaitokset sekä Lakaluoman mylly. Joen suuosassa Uudessakaarlepyyssä sijaitsee Stadsforsin vesivoimalaitos (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2011). 2 (22)

5 Kuva 2. Lapuanjokea Mattilan museosillalta Meijeritieltä kuvattuna. Lapuanjoen vesistöalue on kooltaan 4122 km 2. Lapuanjoen vesistöalueelle on tyypillistä loivapiirteinen topografia, järvien vähäisyys ja maaperän hienojakoisuus. Lapuanjoelle on muiden Pohjanmaan jokien tapaan tunnusomaista suuret virtaamavaihtelut ja tulvimisherkkyys. Virtaamat ovat suurimmillaan keväisin lumien sulettua. Tulvimista aiheuttaa jokiuoman pienuus ja jokilaakson tasaisuus. Tehokas metsä- ja pelto-ojitus lisäävät valuntaa. Vesistöalue on vähäjärvinen. Järvipinta-ala on vähentynyt järvenlaskujen seurauksena, toisaalta alueelle on kaivettu tekojärviä. Tulvien aiheuttamia haittoja on pyritty ehkäisemään pengerryksillä. Tulvasuojelutöitä on Lapuanjoen vesistöalueella suoritettu jo 1800-luvulta lähtien koskia perkaamalla, mm. Alahärmässä, sivujokia perkaamalla ja laskujokia ja järviä säännöstelemällä sekä tekojärviä rakentamalla. (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2011; Rautio 2006) Nykyisin suuremmilla tulvilla (>HQ1/20) tulvauhan alainen alue Lapuanjoella on laaja. Se alkaa Lapuan taajaman alapuolelta ja jatkuu Alahärmään saakka (Syvänen ja Leiviskä). 3 (22)

6 Kuva 3. Tulvauhan alainen alue Lapuanjoella (Syvänen ja Leiviskä 2007). Lapuanjoen vedenlaatu on etenkin joen alajuoksulla huono johtuen voimakkaasta kuormituksesta. Valuma-alueella on runsaasti maataloutta, joka rehevöittää vesistöä voimakkaasti. Lisäksi valuma-alueella on tehty laajoja metsien ja soiden ojituksia. Lapuanjoen virtaamat vaihtelevat voimakkaasti. Virtaamien vaihtelun ja maaperän alunapitoisuuden vuoksi veden ph on ajoittain varsin hapan. Myös veden kiintoainepitoisuudet ovat ajoittain hyvinkin suuria, josta on haittaa pohjaeliöstölle ja kalastolle. Joen vesi on ruskeaa ja ravinnepitoisuuksien perusteella rehevää tai ylirehevää ( vapaaajankalastajat). Lapuanjokeen laskee alueen keskiosassa itäpuolen ojitetuilta suoalueilta alkunsa saava Kunnarinluoma. Oja on uomaltaan mutkitteleva ja se virtaa peltojen keskellä. Lapuanjokeen laskee lisäksi useita pienempiä ojia. Ihmisen luomia vesistöjä ovat vedellä täyttyneet entiset sorakuopat Mäenpään- Mattilan-Hakokylän alueella sekä kalliolouhos Rumakalliolla Lahdenkylässä. 4 (22)

7 Kuva 4. Vedellä täyttynyt louhos Rumakalliolla. 3.2 Pohjavedet Alueella on kaksi pohjavesialuetta. Pohjavesialue Kirkonkylä ( ) on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka tila on hyvä. Sen pinta-ala on 103 ha. Pohjavesialue Puisaari sijaitsee aivan em. alueen pohjoispuolella. Se on samoin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue ja kooltaan 215 ha. Pohjavesialueet on esitetty liitekartalla. 4 KALLIO- JA MAAPERÄ SEKÄ TOPOGRAFIA Osayleiskaava-alue on pinnanmuodoiltaan loivapiirteistä Lapuanjoen laaksoa. Loivia mäkiä on viljelysalueiden ulkopuolella kaava-alueen länsi- ja itäosassa. Korkeimmillaan mäet kohoavat näillä alueilla 45 m mpy. Alimmillaan korkeustasot ovat Lapuanjoen tuntumassa m mpy. 4.1 Kallioperä Kallioperä alueella on tasarakeista granodioriittia ja länsiosassa porfyyristä granodioriittia. Alueen kallioperä on esitetty kuvassa 5. 5 (22)

8 Kuva 5. Alueen kallioperä selitteineen. Jokivarressa maaperä on hienoa hietaa ja alueen eteläosassa hiesua sekä savea. Joen länsipuolella kulkee pitkittäinen harju, jossa maaperä on soraa ja hiekkaa. Alueen länsiosassa, itäosassa Asemanseudulla ja aivan koillisnurkalla maaperä on moreenia. Länsiosassa on myös kalliomaata. Saraturvetta on kuivatetun Rahkanevan kohdalla sekä teollisuusalueen länsipuolella. Maaperä alueella on esitetty kuvassa 6. 6 (22)

9 Kuva 6. Alueen maaperä. Eteläosan maaperä 1:20 000, Voltin alueella 1: (GTK). Lapuanjoen valuma-alueella maaperän erityispiirteenä ovat happamat sulfaattimaat, jotka ovat muodostuneet Litorina-vaiheen aikana yli 4000 vuotta sitten. Näille maille on nimensä mukaisesti tyypillistä happamuus ja tavanomaista suurempi rikkipitoisuus. Happamat sulfaattimaat sijaitsevat pääosin +80 m korkeuskäyrän alapuolella 5 KASVILLISUUS 5.1 Pihat ja viljelysalueet Rakennettujen ja piha-alueiden kasvillisuutta ei kartoitettu. Selvityksessä keskityttiin rakentamattomiin, lähinnä metsäisiin alueisiin erityisesti alueilla, joilla on rakennuspainetta. Asutus on keskittynyt nauhamaisesti joen varteen ja Asemanseudulla ja Voltissa myös teiden ja radan varteen. Kauhavan kulttuurimaisemat, joihin osayleiskaava-alueesta kuuluu harjun päälle rakentunut Voltin kylä ja Knuutilan raitti ympäristöineen sekä kaava-alueen eteläosan peltolakeus, on ehdotettu vuonna 2013 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin (Kuoppala ym. 2013). 7 (22)

10 Alahärmän keskusta on aiemmin luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisemaalueeksi, mutta se on jätetty uuden rajauksen ulkopuolelle. Kuva 7. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue, ehdotus Kuva Kuoppala ym. (2013) raportista Ehdotukset Pohjanmaa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnallisesti arvokkaiksi maisemaalueiksi. Yleisesti ottaen pihat ovat hyvin hoidettuja ja puutarhanhoito on suosittu harrastus. Tämä näkyy pihojen lisäksi myös ympäröivässä luonnossa. Viljelykarkulaisina näkee puutarhoista karanneita tai puutarhajätteiden mukana luontoon levinneitä lajeja teiden varsilla, joutomailla ja metsissä lähinnä asutuksen läheisyydessä. Esimerkkeinä kuvassa 9 kellosinilatva ja ruusu. Jättiputkesta ja komealupiinista, jotka katsotaan haitallisiksi vieraslajeiksi Suomessa, on useita havaintoja Alahärmästä Hatikka-tietokannassa (luonnontieteellinen keskusmuseo). 8 (22)

11 Kuva 8. Piha-alueet ovat hoidettuja. Kuva 9. Viljelykarkulaisia: vasemmalla lehtosinilatva hakkuuaukealla, oikealla kurtturuusu hiekkakuopalla. Lapuanjoen vesistöalueella peltojen osuus (22 %) on huomattavan suuri. Maanviljely on keskittynyt jokilaaksoihin, jossa pellot ovat viljavimpia. Tulvat tuovat ravinteita mukanaan, joten jokilaaksoissa maaperä on rehevämpää kuin muualla ja sen vuoksi pellot on alun perin raivattu jokien varsille. Alahärmän osayleiskaava-alueesta suurin osa on peltomaata. Peltoalueet ovat laajoja ja yhtenäisiä ja viljelykäytössä. Pienialaisia umpeenkasvavia peltoja ja niittyjä on vain muutamia. 9 (22)

12 Kuva 10. Alueen eteläosan laajaa peltoaukeaa Lapuanjoen suuntaan kuvattuna. 5.2 Metsät Alue kuuluu metsäkasvillisuuden aluejaossa keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen ja suokasvillisuuden aluejaossa Pohjanmaa vietto- ja rahkakeitaiden alueelle. Metsät ovat Alahärmän osayleiskaava-alueella pääasiassa mäntyvaltaisia kuivahkoja tai tuoreita kankaita. Kuusivaltaista metsää on huomattavasti vähemmän. Korkeimmilla kivikkoisilla ja kallioisilla alueilla on kuivahkon kankaan lisäksi kuivaa ja kallioilla myös jäkälikköistä karukkokangasta. Kuivia mäntykankaita on myös Alahärmän keskustan ja Matilan-Hakokylän pohjavesialueilla, jotka ovat maaperältään hiekkaisia ja soraisia hyvin matalia harjuja. Tuoreet kankaat sijoittuvat rinteiden alaosiin ja laaksoihin, jossa on myös soistumia. Tuoreita kankaita on alueen länsiosassa. Kaikki metsät ovat talouskäytössä, eikä vanhaa tai luonnontilaista metsää ole. Lehtipuustoisia alueita on Lapuanjoen ranta-alueella sekä paikoin peltojen reunoilla. 10 (22)

13 Kuva 11. Mäntykangasta Linnanmäen Möksän alueella. Kuva 12. Puusto on kuusisekametsää teollisuusalueen pohjoispuolella. 11 (22)

14 Kuva 13. Lehtipuustoa on Lapuanjoen rannoilla. Kuva Siltatieltä pohjoiseen. 5.3 Suot Alueen länsi- ja itäosassa maaston pinnanmuodot vaihtelevat pienipiirteisesti. Alavimmilla mailla on soistumia ja turvemaita, jotka on tehokkaasti ojitettu. Luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia soita alueella ei ole lainkaan. Soistuneita ojitettuja maita on alueen länsiosassa Lahdenkylän länsipuolella. Rahkanevan alueella on ojitettuja rämeitä. Kuivatettuja korpia on mm. Kuusiston seudulla ja teollisuusalueen luoteispuolella. Kuvassa 14. vanhalla pitäjänkartalla 1840-luvulta on näkyvissä, että Kunnarinluoman ja Mikinnevan sekä sen pohjoispuolen ranta-alueilla on ollut aikoinaan laajoja soita. Nykyään ne ovat osa peltolakeutta. 12 (22)

15 Kuva 14. Pitäjänkartta 1840-luvulta. Kuvan alalaidassa jokivarressa näkyvät laajat nevat. 5.4 Rannat Alueen eteläosassa pellot ulottuvat aivan Lapuanjoen vesirajaan saakka. Rantatörmällä on pajupensaikkoa sekä korkeita heiniä ja ruohovartisia kasveja, kuten mesiangervoa ja nokkosta. Vesirajassa on saroja ja paikoin järvikortetta. Paikoin rannassa kasvaa lehtipuustoa, kuten harmaaleppää ja koivua. Joessa on muutamia lehtipuustoisia ja pensaikkoisia saaria. Koskia ei tällä jokiosuudella ole. Jokea on Alahärmässä perattu tulvasuojelun nimissä jo 1800-luvulta lähtien. Kuva 15. Lapuanjoen rannoilla kasvaa paikoin lehtipuustoa. Jokitörmän kasvillisuus on pensaikkoista, rehevää ja korkeaa. 13 (22)

16 6 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ Suomen lintuatlaksen ruudulla 702:329 Kauhava, Voltti pesivät lajit (Valkama ym. 2011) on esitetty liitteessä 1. Ruudulla pesii yhteensä 103 lajia, joista sti 31, todennäköisesti 41 ja mahdollisesti 31. Ruudun selvitysaste on hyvä. Luontoselvityksen yhteydessä ei tehty erillisiä linnustoselvityksiä. Maastokäynnillä havaittuja lajeja olivat mm. mustavaris, naakka, harakka, mustarastas, peippo, tiltaltti, räkättirastaspajulintu, räystäspääsky, korppi, sepelkyyhky, fasaani, närhi, västäräkki, tuulihaukka ja kesykyyhky. Tiira-lintutietopalvelussa ei ole paljoa havaintoja alueelta. Alueen pesimälinnusto on tavanomaista peltojen, asutusalueiden ja metsien linnustoa. Matilan alueella on sorakuopan rinteessä törmäpääsky-yhdyskunnan koloja. Paikka on merkitty liitteen karttaan, vaikka ei olekaan varmuutta siitä, ovatko pesät nykyisin käytössä. Lapuanjoen varressa Lapuan ja Kauhavan Alajoen peltoaukeat, noin 11 km osayleiskaava-alueesta etelään, on linnustollisesti merkittävä alue. Se on sekä kansainvälisesti (IBA) että Suomen (FinIBA) tärkeä lintualue. Alajoki on myös maakunnallisesti merkittävä lintualue. Maakunnallisesti arvokkaan alueen rajaus on laajempi ja etäisyyttä siihen on osayleiskaava-alueelta noin 2 km. Alajoki on laaja yhtenäinen tulva-alue ja merkittävin keväinen metsähanhien levähdysalue. Muita levähtäviä lajeja ovat mm. laulujoutsen, jouhisorsa, suokukko ja tukkasotka. Pesimälajistoon kuuluu mm. mustapyrstökuiri, suopöllö ja peltosirkku (Aalto 2013) sekä kuovi, pikkukuovi, kiuru ja tuulihaukka (SSLTY Lintupaikat). Riistalajeista Alahärmän metsästysseuran alueella esiintyy linnuista fasaani, sepelkyyhky, metso, teeri, peltopyy, riekko ja sinisorsa (alaharmanms.fi). Syksyllä hanhien muuttoreitti kulkee jokea pitkin etelään ja ne lepäilevät pelloilla muuton aikaan (ylipaaneramiehet.net). Kuva 17. Mustavariksia ja naakkoja oli maastokäynnin aikaan suurina parvina Voltintien, Siltatien ja Yliviitalantien ympäristössä. 14 (22)

17 Kuva 18. Kesykyyhkyjä ja harakka Voltin asemalla. Nisäkkäistä riistalajeista Alahärmän metsästysseuran alueella esiintyy hirvi (lupia 56 kpl vuonna 2012), metsäkauris, metsäjänis ja rusakko (alaharmanms.fi). Kauriskanta on Alahärmän Ylipään erämiesten alueella kpl (ylipaaneramiehet.net). Kauhavan kunnan pohjoisosista on havaintoja kaikista suurpedoista; karhusta, ahmasta, sudesta ja ilveksestä (RKTL 2013). Voltin alueelta on ainakin yksi havainto vaeltavasta karhusta kesältä 2014 (pohjalainen.fi). Lapuanjoella esiintyy saukkoa ainakin ylävirran Sarvikkaankoskilla (Rautio 2006) ja Lapualla (Ramboll 2011). Talvisin saukon elinympäristöä ovat sulana pysyvät virtapaikat, joissa se voi kalastella. Saukon elinalueet ovat laajoja ja se liikkua Lapuanjoella. Lapuanjoella havaintoja on tehty ylävirralla Sarvikkaankoskilla lepakoista ainakin pohjanlepakosta ja vesisiipasta (Rautio 2006). Lapualla Lapuanjokivarresta on havaintoja pohjanlepakosta (Ramboll 2011). On hyvin mahdollista että lepakot kuuluvat myös Alahärmän lajistoon. Kalastuksen kannalta merkittäviä Lapuanjoessa ovat kosket. Luontaisia lajeja koskissa ovat ahven, hauki, lahna ja made ja istutettuja kirjolohi, järvitaimen, harjus, nieriä ja siika ( vapaa-ajan kalastajat). Alahärmän osayleiskaava-alueella ei ole koskia. Lapuanjoen rapukanta alkoi taantua 1990-luvulla joen alavirran suunnasta. Syynä tähän voi olla rapurutto, mutta a syytä ei tiedetä (Rautio 2006). 15 (22)

18 7 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Alueella ei ole luonnonsuojelulain, vesilain tai metsälain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä eikä uhanalaisia luontotyyppejä. Alueella ei ole ympäristötukikohteita tai muita metsätalouden tärkeitä elinympäristöjä Metsäkeskuksen tietojärjestelmissä. Huomionarvoisina luontokohteina on rajattu muusta metsäluonnosta erottuvat kallioalueet osayleiskaava-alueen länsiosassa ja Rumakalliolla. Suurin osa yleiskaava-alueen kallioisista alueista on käsitelty tavanomaisena metsätalousmaana. Huomioitavina kohteina rajatuilla kallioalueilla on vanhempaa puustoa ja ne erottuvat muusta käsitellystä metsäluonnosta. Vanhoja kantoja on eikä lahopuuta juuri ole, joten kalliot eivät täytä metsälain mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön tunnuspiirteitä, mutta ne erottuvat kuitenkin ympäristöstään. Kalliot eivät luontotyyppeinä ole uhanalaisia (Raunio ym. 2008). Kuva 16. Jäkälikköistä kalliota alueen länsiosassa. 8 UHANALAISET JA MUUT HUOMIONARVOISET LAJIT 16 (22) Alueelta on ympäristöhallinnon Hertta-tietokannassa (Suomen ympäristökeskus ) havainto liito-oravasta sijaintikuvauksella Kauhava Alahärmä vuodelta Tarkempaa sijaintitietoa havainnosta ei ole. Alueelta ei ole muita havaintoja uhanalaisista lajeista. Maastokäynnillä ei havaittu uhanalaisia tai muita huomionarvoisia lajeja. Liito-orava voi esiintyä alueella, vaikka jälkiä siitä ei maastokäynnillä havaittu. Liito-orava elää varttuneissa kuusivaltaisissa metsissä, jossa kasvaa sekapuuna lehtipuita, haapaa, koivua ja leppää (Hanski 2006). Selvitysalueella ei ole varsinaisia liito-oravan elinympäristöksi sopivia vanhoja kuusikoita. Suurempia puita, kuten kuusia ja lehtipuustoa on kuitenkin pihojen läheisyydessä, joten näillä alueilla voi olla

19 liito-oravan ruokailuun sopivaa ympäristöä. Liito-oravan ei kuitenkaan ole havaittu lisääntyvän alle 4 ha kokoisissa eristyneissä metsälaikuissa (Hanski 2006). 9 SUOJELUALUEET Alueella on yksityismaan luonnonsuojelualue Pappilan männiköt (YSA107171). Alue on kooltaan 2,7 ha ja se sijaitsee kirkon vieressä Härmäntien, Rovastintie, Paapankujan ja Mummankujan rajaamalla alueella. Luonnonsuojelualue on seurakuntatalon ja pappilan ympäristössä oleva puistomainen männikkö. Alueella on vanhaa puustoa, mäntyjä eniten. Vajaa 10 km alueesta koilliseen Kortesjärven kunnan puolella sijaitsee Natura-alue Pökkäsaaret (FI ), joka on luontodirektiivin nojalla (SCI) suojeltu suo- ja metsäkohde. Noin 9 km alueesta lounaaseen on Natura-alue Viitaneva-Storholmanneva (FI ) (SCI) ja noin 8 km alueen länsipuolella Kauhavan, Oravaisen ja Uusikaarlepyyn kuntien alueella sijaitseva Paljakanneva- Åkantmossen (FI ) (SCI). Nämä ovat myös soidensuojeluohjelman kohteita. 10 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET MAANKÄYTÖLLE Alahärmän yleiskaava-alueella on Lapuanjoen varressa rakennettuja alueita pihoineen ja teineen. Suuri osa kaava-alueen pinta-alasta on viljelykäytössä olevaa peltomaata. Metsäisiä alueita on lähinnä kaava-alueen länsiosassa sekä itäosassa Asemanseudulla ja Linnanmäen alueella. Alueella on kaksi pohjavesialuetta Lapuanjoen länsipuolella. Alueella on luonnonsuojelualue Pappilan männikkö. Luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavina kohteina on rajattu kaksi kallioaluetta. Nämä on hyvä huomioida maankäytön suunnittelussa. Pohjoisemmalla kalliolla kulkee polku, joten sillä voi olla myös virkistyskäyttöä. Huomioitavana kohteena on esitetty myös Matilan alueella sorakuopan reunalla törmäpääskyjen pesäpaikka. Ei ole tietoa ovatko kolot nykyään käytössä. Linnusto ja eläimistö on viljelys- ja metsämaalle tavanomaista. Kaava-alueen eteläosan laajalla avoimella peltoalueella voi olla merkitystä muuton aikaan. Maakunnallisesti arvokas lintualue Alajoki sijaitsee jokivarressa noin 2 km kaava-alueesta etelään. Alahärmästä on havainto liitooravasta. Maastoselvityksissä ei havaittu liito-oravaa eikä alueella ole sen elinympäristöiksi sopivia vanhoja kuusikoita. Liito-orava voi kuitenkin ainakin liikkua alueella. Kaava-alueelta ei ole muita havaintoja uhanalaisista tai muista huomionarvoisista lajeista. 17 (22)

20 11 LÄHTEET Aalto, A Suomenselän maakunnallisesti arvokkaat lintualueet. MAALI-hankkeen loppuraportti. Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tulvariskien alustava arviointi Lapuanjoen vesistöalueella. (luettu ) GTK 2014: Suomen kallioperäkartta. Hanski, I. K. 2006: Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi, loppuraportti. 35 s. (luettu ) Kuoppala, A., Asunmaa, R. ja Purola, H Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet. Ehdotukset Pohjanmaa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi Etelä-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto. (luettu ) Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja -asetus (160/1997). Luonnontieteellinen keskusmuseo, Hatikka-tietokanta Meriluoto, M & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti kustannus. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 192 s. Peltonen, K. ja Saartenoja, A Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava vaihekaava I tuulivoima. Linnustovaikutukset. Etelä-Pohjanmaan liitto. (luettu ) Pohjalainen.fi. Lukijan vinkki: Karhu oli liikkeellä Alahärmässä (luettu ) Rantatupa, H. Historialliset kartat. Jyväskylän yliopisto. (luettu ) Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. 18 (22)

21 Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristö 8/2008. Osat I ja II. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Rautio, L. (toim.) Kuortaneenjärvi Lapuanjoen helmi. (luettu ) Suomen metsäkeskus, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa. Sähköposti Jussi Pasanen Suomen vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestö, Lapuanjoki. (luettu ) Suomenselän lintutieteellinen yhdistys, lintupaikat (luettu ) Syvänen, K. ja Leiviskä, P Lapuanjoen vesistön tulvatorjunnan toimintasuunnitelma. Länsi- Suomen ympäristökeskus, Vaasa. (luettu ) Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen Ympäristö-keskus. Luonto ja luonnonvarat. 196 s. Vaasan lääninhallitus, Ympäristösuojelutoimisto. Päätös YSA Dnro BII. Vaasan lääninhallituksen antaman rauhoituspäätöksen muuttaminen. Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. (luettu ). Voimaa vedestä Lapuanjoen vesistöalue. Oy Vesirakentaja. (luettu ) 19 (22)

22 LIITE 1 Suomen lintuatlaksen ruudulla 702:329 Kauhava, Voltti pesivät lajit (Valkama ym. 2011). LAJI direktiivi vastuulaji uhanalaisuus ampuhaukka mahdollinen x fasaani huuhkaja x x NT isolepinkäinen mahdollinen x kanahaukka kuusitiainen mahdollinen käenpiika mahdollinen NT lehtokerttu luhtakerttunen mahdollinen mustavaris mahdollinen peltopyy mahdollinen pensaskerttu pikkutylli mahdollinen ruisrääkkä x x satakieli mahdollinen töyhtötiainen viirupöllö x viitakerttunen mahdollinen haarapääsky harakka harmaalokki mahdollinen harmaasieppo helmipöllö x x NT hemppo hernekerttu hippiäinen hömötiainen kalalokki keltasirkku keltavästäräkki mahdollinen VU kesykyyhky kirjosieppo kiuru 20 (22)

23 kivitasku mahdollinen VU korppi kottarainen kulorastas kuovi x kurki x käki käpytikka laulujoutsen mahdollinen x x laulurastas lehtokurppa leppälintu x liro mahdollinen x x meriharakka mahdollinen metso mahdollinen x x NT metsäkirvinen metsäviklo mustarastas naakka naurulokki mahdollinen NT niittykirvinen NT nuolihaukka mahdollinen närhi pajulintu pajusirkku palokärki x peippo peltosirkku pensastasku peukaloinen mahdollinen pikkukäpylintu mahdollinen pikkuvarpunen mahdollinen punakylkirastas punarinta punatulkku punavarpunen NT 21 (22)

24 puukiipijä mahdollinen pyy x rantasipi x NT rautiainen ruokokerttunen räkättirastas räystäspääsky sarvipöllö sepelkyyhky sinisorsa sinisuohaukka mahdollinen x VU sinitiainen sirittäjä mahdollinen NT suopöllö x taivaanvuohi talitiainen tavi x teeri x x NT telkkä mahdollinen x tervapääsky tiltaltti tuulihaukka töyhtöhyyppä urpiainen mahdollinen uuttukyyhky mahdollinen valkoviklo mahdollinen x varis varpunen varpushaukka mahdollinen viherpeippo vihervarpunen västäräkki 22 (22)