Prosessien kehittäminen ja johtaminen

Transkriptio

1 1 Prosessien kehittäminen ja johtaminen 11/2006 Jari Mäki-Runsas Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi- 2006

2 Visio Oulussa on maan hyvinvoivin väestö. Oulu on pohjoisen Euroopan elinvoimaisin kaupunkiyhteisö, jossa on asukkaiden hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä tukevat maan kehittyneimmät sosiaali- ja terveyspalvelut ja tasapainoinen talous. Oulu on kansainvälinen edelläkävijä hyvinvointiteknologian hyödyntäjänä ja kehittäjänä.

3 Oulun kaupungin arvot 3 1. Luovuus ja rohkeus Menestyminen muuttuvassa ympäristössä edellyttää innovatiivisuutta, hallittua riskinottoa, uutta ajattelua ja rohkeutta luopua vanhoista toimintatavoista. Rohkaisemme luovuuteen ja koemme tulevaisuuden positiivisena haasteena. 2. Yhteisöllisyys Toimimme siten, että kuntalaiset kokevat Oulun turvalliseksi asua, viihtyä ja toimia ja kaupungin päätökset tukevat yhteisöllisyyttä ja ihmisläheisyyttä. Tiedostamme asukkaiden tarpeet, edistämme vuorovaikusta ja nämä tarpeet ohjaavat päätöksentekoa. Toimintamme tavoitteena on inhimillinen ja hyvinvoiva työyhteisö. Edistämme näin myös kestävää kehitystä.

4 Oulun kaupungin arvot 4 3. Suvaitsevaisuus Kunnioitamme asiakkaitamme ja toinen toistamme sekä arvostamme monikulttuurista ympäristöä. Kehitämme suvaitsevaisuutta osana työyhteisöä ja kaupunkikulttuuria. Noudatamme yhteisesti sovittuja pelisääntöjä ja kohtelemme asiakkaitamme ja henkilöstöä oikeudenmukaisesti kaikissa tilanteissa.

5 5 Oulun ypk-mallin perustavoitteita (KV päätökset 1998): Ypk-mallin tavoitteiden mukaan palvelut tulee tuottaa halvemmalla, tehokkaammalla ja kilpailukykyisemmällä organisaatiolla. Tavoitteena on saada aikaan pysyviä säästöjä ja pysyviä muutoksia toimintakulttuurissa sekä lisätä kaupungin organisaation kilpailukykyä tuottamalla palvelut taloudellisesti kevyemmällä organisaatiolla. Tavoitteena on riittävän sopeutusajan kuluessa tuotantotoimintojen kilpailukykyisyyden lisääminen niin, että tuotantoyksiköt ovat valmiita avoimeen kilpailuun. Palveluyksiköt määrittelevät itse, miten palvelut tuotetaan. Ne toimivat liikeyrityksen tapaan ja tulee pääsääntöisesti organisoida liikelaitosmuotoon. Yhtiöittäminen on mahdollista niin erikseen päätettäessä. Palvelujen järjestäminen tapahtuu ydinkunnan tilauksin tuotantoyksiköiltä. Alkuvaiheessa käytetään sopimusohjausmenettelyä. Sopeutusajan jälkeen päätetään valtuustossa mahdollisesta kilpailuttamisesta. Tilaajan ja tuottajan roolit eriytetään. Vakituisen henkilöstön asema turvataan

6 Ypk-malli sosiaali- ja terveystoimessa 6 Pilotointivaihe Päivähoito, 10 pilottipäiväkotia, -> koko päivähoito sopimusohjukseen ja nettobudjettiin Lastensuojelun laitoshoito: 2 lastenkotia sopimusohjaukseen 2003, lastensuojelun laitoshoidon kilpailuttaminen 2003 alusta Laajenemisvaihe : Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti mallin ottamisesta käyttöön koko sosiaali- ja terveystoimessa vuoden 2008 alkuun mennessä.

7 YPK -malli 7 Tavoitteet, sosiaali- ja terveystoimi: Oman palvelutuotannon kehittäminen Ydintoimintaan ja osaamiseen keskittyminen, muu tilataan/ostetaan oman organisaation ulkopuolelta Palvelujen kustannustehokkuuden kasvattaminen Palvelutuotannon joustavuuden ja laadun parantaminen Kilpailuttamisen hyödyntäminen Asiakkaalle valintamahdollisuuksia

8 YPK:n eteneminen Sopimusohjaus 1/3 omasta tuotannosta sopimusohjauksessa, 2007 alusta 4/5 osaa, 2008 alusta koko oma tuotanto 2. Tilaajan ja tuottajan erottaminen Tilaajastrategian (toimenpideohjelma) tekeminen Mitä hankitaan, mistä, millä sisällöllä, määrällä ja hinnalla? - Mitkä ovat sopimukset ja niiden ohjausmekanismit? Tuottaja/Johtokunta - Palvelutuottamissuunnitelma: Asiakkaiden tarpeet, tilaajan tahtotila, liikelaitosmahdollisuudet - Johtamisjärjestelmän uudistaminen ja kehittäminen 3. Kilpailuttaminen: Vanhusten asumispalvelut v alusta, Keväällä 2007: terveysasemapiirin kilpailuttamisen valmistelu ja yhden kotihoidon piirin kilpailuttamisen valmistelu, -> 1 alue ostopalveluna 2008 alusta (strateginen valinta, markkinoiden hyödyntäminen) 8

9 Sopimusohjausprosessi 9 Lähtökohtana strategia ja siitä johdetut palvelutuotannon tavoitteet Nykytoiminnan kartoitus, analyysi, prosessien kehittäminen (asiakkaiden ja tilaajan tarpeet) Palvelutarpeen ja sisällön sekä tuotteiden määritteleminen (tuotteistaminen) Palvelusopimus Tilaaja ja tuottaja sopivat sopimuksen sisällöstä molempien osapuolten vastuineen ja velvoitteineen Lähtökohtana ovat tilaajalla olevan palvelujen kysynnän tarve ja käytettävissä olevat taloudelliset resurssit sekä tuottajan tuottamisen kapasiteetti

10 Sopimusohjausprosessi 10 Seuranta ja arviointi Toiminnan seurantaa ja arviointia varten on määriteltävä laatu- ja määräkriteerit Kriteerit määritellään palvelutarpeen määrittelyn ja sopimusneuvottelujen yhteydessä Raportoinnin ja muun seurannan pohjalta käynnistetään tarvittaessa seurantaneuvottelut, joiden perusteella varsinaista sopimusohjausta voidaan tarkistaa

11 Tilaajan tehtävät ja vastuut Ydintehtävä: Palvelutarpeen ja sen kehityksen arviointi Palvelujen hankinta ja kilpailuttaminen Määrittää järjestettävät palvelut, niiden määrän ja laadun sekä palvelujen myöntämisperiaatteet Valitsee palvelun tuottajat (kaupungin oma palvelutuotanto, muu julkinen palvelutuotanto, yksityiset palvelut, kolmas sektori); kilpailuttaminen ja sopimusten teko Rahoittaa palvelutuotannon Arvioi tuotantojärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta (seuranta, laadunvalvonta ja raportointi) Palveluverkko- ja investointihankesuunnittelu Vastaa osaltaan viranomaistoiminnasta Vastuu alueen kokonaiskehittämisestä Ylläpitää ennaltaehkäisevää toimintaa Tilaajan vastuulla on asiakasmaksut, toimitilat, atk-asiat 11

12 Tuottajan tehtävät ja vastuut 12 Tekee tilaajan kanssa palvelusopimuksen tuotettavien palvelujen määrästä, laadusta ja hinnasta (puitesopimus ja vuosittainen palvelusopimus). Vastaa palveluiden kehittämisestä yhteistyössä tilaajan kanssa ja informoi sopimuksessa mainittujen palvelujen muutostarpeista. Tekee asiakkaiden yksilöpäätökset sopimuksessa sovitulla tavalla. Rekrytoi henkilökunnan ja vastaa henkilöstöasioista kaupungin yleisten ohjeiden mukaisesti. Laatii oman talousarvion ja käyttösuunnitelman, laskuttaa tilaajaa sopimuksen mukaan tuottamistaan palveluista sekä vastaa sopimuksen ja talousarvion toteutumisesta. Tuottaja informoi antamistaan palveluista sekä laajemminkin sopimuksessa mainituista palveluista.

13 Tilaajan ja tuottajan erottaminen toisistaan 13 Tilaajaorganisaatio Ypk-mallissa tilaajan ja tuottajan roolit erotetaan toisistaan. Tilaajaorganisaatio eli ydinkunta määrittelee, mitä palveluja kuntalaisille järjestetään. Ydinkunnan muodostavat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat ja avustavat suppeat viranhaltijaorganisaatiot. Viranhaltijaorganisaatiot muodostuvat virastopäälliköstä ja eri alojen tilaajajohtajista, joille on vastuutettu oman alueen strategian valmistelu, palvelujen tilaus ja talousvastuu. Virastopäällikkö vastaa toiminnasta luottamushenkilöjohdolle. Tuottajaorganisaatio Tuottajaorganisaatioon eli palvelukuntaan kuuluvat soten eri tuotantokokonaisuudet (vrt. nykyiset palveluyksiköt). Malli mahdollistaa määrittelemään, tuotetaanko palvelut itse vai hankitaanko ne muulla tavalla eli ostopalveluina tai alihankintana. Soten itse tuottamien ja ostamien palvelujen lisäksi oman tuotannon sisällä on mahdollisuus ostaa alihankintana tarvittavia osakokonaisuuksia.

14 Tilaajan ja tuottajan erottaminen toisistaan 14 Palvelusopimus Palvelusopimus on palvelun toimittajan ja sen vastaanottajan (tilaaja, asiakas) välille solmittu sopimus, joka määrittelee palvelun sisällön, laadun eli palvelutason ja hinnan. Palvelusopimuksessa siis määritellään, mitä palvelua ostetaan, millä laatukriteereillä ja millä hinnalla. Sopimusohjaus Sopimusohjauksessa palvelujen tuotanto perustuu tilaajan ja tuottajan väliseen sopimukseen. Palvelun tuottajan kanssa tehdään palvelusopimus. Oleellisena osana sopimusohjausmallin kehittelyyn liittyvät kustannuslaskennan kehittäminen, laadun määrittely ja palvelujen tuotteistaminen sekä laadullinen/määrällinen seuranta.

15 TILAAJA TUOTTAJAT 15 Sosiaali- ja terveyslautakunta Tilaajatiimi -Sosiaali- ja terveystoimen johtaja - 4 tilaajajohtajaa Sopimus Johdon tukipalvelut OMA PALVELUTUOTANTO JOHTOKUNTA Kilpailuttaminen/kumppanuus Kilpailuttaminen, kumppanuus Sopimus MUU JULKINEN PALVELUTUOTANTO Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri Liikelaitokset KOLMAS SEKTORI YKSITYISET PALVELUT Mm. palveluasunnot lastensuojelun ostopalvelut

16 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 16 TILAAJA Tilaajatiimi Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Jari Mäki-Runsas 4 tilaajajohtajaa Johdon tukipalvelut Päivähoidon johtaja Leila Kerola Mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli Terveysjohtaja Keijo Koski Vanhustyön johtaja Anna Haverinen TUOTTAJA Oma palvelutuotanto JOHTOKUNTA Palvelutuotantojohtaja Riitta Lukkaroinen Päivähoito Palvelujohtaja Ulla Rissanen Sosiaalipalvelut Palvelujohtaja Mirja Saarni Mielenterveyspalvelut Palvelujohtaja Arja Heikkinen Terveydenhuolto Palvelujohtaja Tuula Tähtinen Kotona asumista tukevat palvelut Palvelu- Johtaja Rita Oinas Hoivahoito ja Oulun kaupunginsairaala Palvelu- Johtaja Arto Lamberg

17 Ydinkunta palvelukunta malli, mikä muuttuu? Toiminta tulee läpinäkyvämmäksi: asetamme selkeät laatu, sisältö ja hintatavoitteet omalle toiminnallamme (mitä veroeurolla saadaan?). 2. Tuotteistamisen kautta prosessien hallintaan. Tuotteistamme kaikki palvelut. Asiakkaiden (tilaaja) tarpeiden mukaan muodostetaan asiakasprosesseja -> mahdollisuus kehittää nykyisiä toimintaprosesseja tarkoituksenmukaisemmaksi 3. Johtamisen kehittyminen: valta ja vastuu, yksijohtajuusjärjestelmä 4. Palvelun laadun ja hinnan tasapaino: teemme oman työn näkyväksi, tuomme hallitusti rinnalle yksityistä ja kolmannen sektorin palveluntuotantoa kilpailuttamisen avulla-> pääsemme verrokkitilanteeseen, joka parhaimmillaan kehittää toimijoiden palveluiden hinta-laatusuhdetta. Kumppanuuden kehittäminen 5. Palveluverkon kehittäminen. Parhaimmillaan tilaaja-tuottaja mallin avulla voimme kehittää sekä julkista että muuta palvelutuotantoa. 6. Asiakkaille valinnanvaraa enemmän