Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö Tavastkyro Hämeenlinna Tavastehus Ii Iisalmi Idensalmi Iitti Ikaalinen Ikalis Ilmajoki Ilomantsi Ilomants Imatra Inari Enare Inkoo Ingå Isojoki Storå Isokyrö Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jockis Joroinen Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Träskända Kaarina S:t Karins Kaavi Kajaani Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Bötom Karjalohja Karislojo Karkkila Högfors Karstula Karvia Kaskinen Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen Grankulla Kaustinen Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari Kimitoön Kempele Kerava Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kumo Kokkola Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kristinestad Kruunupyy Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Kjulo Lahti Lahtis Laihia Laihela Laitila Lapinjärvi Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Villmanstrand Lapua Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto Lundo Liminka Limingo Liperi Lohja Lojo Loimaa Loppi Loviisa Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto Larsmo Luumäki Luvia Maalahti Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Sastmola Miehikkälä Mikkeli S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä Mörskom Mäntsälä MänttäVilppula Mäntyharju Naantali Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen Nousis NummiPusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Jakobstad Pihtipudas Pirkkala Birkala Polvijärvi Pomarkku Påmark Pori Björneborg Pornainen Borgnäs Porvoo Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Brahestad Raasepori Raseborg Raisio Reso Rantasalmi Ranua Rauma Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Sagu Savitaipale Savonlinna Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Sibbo Siuntio Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tövsala Tammela Tampere Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Torneå Turku Åbo Tuusniemi Tuusula Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy Nykarleby Uusikaupunki Nystad Vaala Vaasa Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vetil Vieremä Vihanti Vihti Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Virdois Vähäkyrö Lillkyro Vöyri Vörå YliIi Ylitornio Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Henri Partanen Sähköposti Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Vs. kunnansihteeri Nimi Riina Ylinen Sähköposti Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Työryhmän perustelut kuntarakenteen uudistamiselle ovat pääosin hyväksyttäviä. Karjalohja toteaa, että työryhmä painottaa kuitenkin liikaa väestökehitystä ja talouden haasteita, jotka vain välillisesti liittyvät kuntarakenteeseen. Niillä voi perustella lähinnä pienten kuntien liitoksia, mutta ei esimerkiksi Uudenmaan kunnallista jaotusta. Laajemman ja vahvemman peruskunnan puolesta puhuvat ennen kaikkea yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvät argumentit (asumisen, työn, palvelujen ja liikenteen seudulliset ratkaisut) sekä demokratianäkökohta (keskeiset päätökset seudun voimavarojen jakamisesta eri sektoreille olisi hyvä saattaa yhden vaaleilla valitun valtuuston päätösvaltaan). Kuten selvityksessäkin kuvataan, väestöllinen huoltosuhde heikkenee kunnissa tulevina vuosina voimakkaasti. Tämä aiheuttaa paineita etenkin vanhuspalveluihin panostamiseen, mikä osaltaan rasittaa kuntien taloutta. Tältä osin kysyntää taloudellisesti ja toiminnallisesti vahvoille peruskunnille on olemassa. Samoin muuttoliikkeen aiheuttamat kahtalaiset vaikutukset (muuttotappioalueiden tarve kehittää uusia selviytymiskeinoja ja muuttovoittoalueiden tarve investoida palvelurakenteeseen tulomuuttoa vastaavasti) aiheuttavat kunnille taloudellisia ja toiminnallisia paineita, jotka edellyttävät kunnilta riittävää taloudellista vahvuutta ja toiminnallista kapasiteettia niin, että palvelu ja kehitystarpeisiin pystytään riittävällä tavalla vastaamaan. Myös kuntaalan eläköitymiskehitys aiheuttaa omat paineensa kunnalliseen palvelutuotantoon, ja vahvan peruskunnan mahdollisuudet vastata kuntalaisten palvelutarpeisiin ovat luonnollisesti paremmat kuin pienempien väestöpohjien kuntien.

10 6. 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Karjalohjan alueen väestö yhdistyneen Lohjan osana tulee kasvamaan tulevina vuosina. Tämän vuoksi väestörakenne ei muutu niin epäedulliseksi kuin muualla maassa. Vanhuspalvelujen tarpeen kasvu on kuitenkin Karjalohjalla ja koko Lohjan seudullakin suurin menopaineita aiheuttava tekijä. Kasvukunnille on tyypillistä, että palvelutarpeet päivähoidossa tai perusopetuksessa kasvavat lasten ja nuorten ikäluokkien kasvaessa. Väestöennusteen mukaan alle kouluikäisten (06 v) osuus tulee kasvamaan Lohjalla vuoteen 2030 mennessä 4,3 prosenttia. Nuorten (714 v) osuus tulee kasvamaan 12 prosenttia vuotiaiden osuus Lohjalla tulee kasvamaan lähes 5 prosenttia. Lohjan väestöennusteista suurin kasvu tulee kuitenkin tapahtumaan eläkeikäisten kuntalaisten ryhmässä vuotiaiden osuus kasvaa 65,2 prosentilla, vuotiaiden osuus kasvaa peräti 160 prosentilla ja yli 85 vuotiaiden kuntalaisten osuuskin kasvaa 228 prosentilla. Näin radikaali ikärakenteen muutos tulee lisäämään merkittävästi vanhustenhuollon palvelutarvetta ja nostamaan kustannuksia. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Työryhmän arvio on oikeasuuntainen nykytilanteen pohjalta arvioituna. Karjalohjan kunnan taloudellinen tilanne on heikkenevä. Velkamäärä asukasta kohti on lisääntynyt viime vuosina ja ylitti euron rajan vuonna Velkaantumisessa Karjalohja onkin selvästi maan keskiarvon alapuolella. Taloudellista vahvuutta kuntarakenneuudistuksessa ei kuitenkaan voi arvioida yksinomaan harjoitetun kunnallispolitiikan pohjalta, jossa investointeja on sopeutettu rahoitusmahdollisuuksiin. Ennemminkin kuntien taloudellista asemaa on arvioitava ikärakenteen haasteiden ja tulevien velvoitteiden valossa, joita aiheuttavat mitoituksiltaan ja kunnoltaan vanheneva palveluverkko ja infrastruktuuri. Niiden valossa koko maan alittavista verotulosta verraten korkealla veroprosentilla ei synny taloudeltaan vahvistuvaa kuntaa. Karjalohjan ja NummiPusulan kannalta katsottuna toimintaedellytykset vahvistuvat. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Taajamarakenteellisesti Karjalohjan taajama on muodostunut harjun kupeeseen rajoittuen sekä Puu että Lohjanjärveen muodostaen nauhataajaman. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Pendelöintitilastot osoittavat, että Karjalohjan suunnalta työmatkan suuntautuvat pääasiallisesti Lohjalle ja pääkaupunkiseudulle. On odotettavissa, että pendelöinti tulee jatkossa kasvamaan tai ainakin säilyttämään nykyisen luonteensa, koska pääkaupunkiseudun merkitys nykyisessä metropolialuekehityksessä tulee jatkossa yhä vahvistumaan. Karjalohjan näkökulmasta Lohja on LänsiUudenmaan seutukeskus, joka tarjoaa täyden kirjon sekä julkisia että kaupallisia palveluja laajalle alueelle. Salon seutu kuuluu myös Karjalohjalaisten kaupallisia palveluja tuottavaan alueeseen. Karjalohjalle lähimmän rautatieyhteyden sijoittuminen Raaseporin Karjaalle aiheuttaa jonkin verran liikennettä myös Raaseporin kaupungin puolelle. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Karjalohjalla ei ole edellytyksiä tuottaa itse kaikkia omia peruspalveluita. Osa koulutuspalveluista järjestetään Lohjan kaupungin toimesta sekä sosiaali ja terveyden huolto kokonaan alueellisesti Lohjan johdolla. Karjalohjalla kuten yhdistyvässä Lohjan kaupungissa väestö tulee kasvamaan, varsinkin senioriväestön osalta. Tämä tulee varmuudella lisäämään palvelutarpeen kasvua etenkin vanhustenhuollossa. Palveluiden painopistettä tuleekin tulevaisuudessa siirtää vanhuspuolelle. Myös lasten ja nuorten määrä kasvaa hieman, joka puolestaan lisää palvelutarvetta lasten ja nuorten ikäryhmissä. Lohja tuottaa sosiaali ja terveydenhuollon palvelut isäntäkuntaperiaatteella LOSTyhteistoiminta alueella, johon kuuluvat Siuntio, Inkoo ja Karjalohja. Nummi Pusula on mukana Karviaisen yhteistoimintaalueella, joka hyödyntää myös Lohjan sairaalan palveluita. Monissa muissakin palveluissa kunnat tekevät yhteistyötä jo tänä päivänä. Palvelutasoissa on yhdenmukaistamista lähinnä NummiPusulan liittämisessä LOSTalueen palveluihin sekä kaikkien kuntien välillä perusopetuksen ja vapaa aikapalveluiden sekä teknisten palveluiden osalta.

11 Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinotoiminnan osalta Karjalohjaa määrittelee suhteellisen hyvä työpaikkaomavaraisuus, joka perustuu suurelta osin yksittäisiin suuriin toimijoihin hotelli ja matkailupalvelun alalla sekä kasvavaan hoivapalveluyritystoimintaan. Lisäksi maa ja metsätaloudessa rakennemuutos on otettu vastaan kehittämällä uusia tuotantomuotoja mm. omenanviljelys. Lisäksi LänsiUudellamaalla toimi kuntapohjainen yrityspalveluyhtiö Novago Oy, jonka sijaintipaikka on Lohja. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Selvityksessä todetaan, että Kuntajakolain perusteluiden mukaan säännöksen tarkoituksena on edistää sitä, että muodostettavat kunnat olisivat mahdollisimman hyvin työssäkäyntialueiden kanssa yhteensopivia. Kuntajaon muutoksella ei esimerkiksi tulisi rikkoa työssäkäyntialueita. Yksittäisen kunnan ei kuitenkaan edellytettäisi kattavan koko työssäkäyntialuetta, jos kunta muutoin muodostuisi riittävän vahvaksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Tässä mielessä ongelmaksi ei siis pidä nähdä sitä, että eteläisen Siuntion alueelta kuljetaan pääkaupunkiseudun alueella töissä, koska Lohjan, Siuntion, NummiPusulan ja Karjalohjan muodostama kokonaisuus muilta osin, kuten esimerkiksi julkisen palvelutuotannon osalta muodostaisi riittävän vahvan toiminnallisen kokonaisuuden. Tämä näkemys siis puoltaa sitä, että Siuntio tulee kokonaisuudessaan liittää Lohjaan, kuten kuntien valtuustot ovat päättäneet, eikä jakaa sitä, kuten selvitysraportin ensisijaisena vaihtoehtona esitetään, koska tällöin vahva palvelurakenteellinen kokonaisuus tässä tapauksessa murenisi Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä

12 8. 3. Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? On hämmästyttävää että työryhmä kunnioittaa niin vähän kolmen (neljän) kunnan valtuustojen yhteistä esitystä kuntajaon muuttamiseksi, että jo päätetty kuntaliitos on sijoitettu vain vaihtoehtoiseksi malliksi, ja päävaihtoehtona esitetään päätetyn liitoksen purkamisesta. Perustelut päätetyn liitoksen purkamiseen ja Siuntion kunnan jakamiseen eivät ole uskottavat. Lohjan, Siuntion, NummiPusulan ja Karjalohjan muodostama kokonaisuus useiden tekijöiden, kuten esimerkiksi julkisen palvelutuotannon osalta muodostaisi vahvan toiminnallisen kunta kokonaisuuden. Tämä näkemys siis puoltaa sitä, että Siuntio tulee kokonaisuudessaan liittää Lohjaan, kuten kuntien valtuustot ovat päättäneet, eikä jakaa sitä, kuten selvitysraportin ensisijaisena vaihtoehtona esitetään, koska tällöin vahva palvelurakenteellinen kokonaisuus murenisi. Siuntion pohjoisosien liittäminen Lohjaan tai eteläosien liittäminen Kirkkonummeen ja Inkooseen ei tuottaisi toiminnallisia lisäarvoja verrattuna siihen, mitä Lohjan, Siuntion, NummiPusulan ja Karjalohjan kunnat ovat päättäneet ja yhdessä Valtioneuvostolle esittäneet Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Karjalohjan ja Lohjan kaupungin kuntaliitos on hyväksytty valtioneuvoston päätöksellä vuonna 2009, joten Karjalohjan näkökulmasta ei ole tarvetta tarkastella kuntaliitosta kuntamme osalta. Pidemmällä tähtäyksellä LänsiUusimaan menestys on kuitenkin riippuvainen ennen kaikkea kolmen suuren kuntayksikön, Lohjan, Vihdin ja Raaseporin yhteistyöstä. Työryhmän perusteluissa on keskeisesti esillä kaksi asiaa: yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja sosiaali ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden turvaaminen. Karjalohjan näkökulmasta työryhmän tavoitteita yhdyskuntarakenteeltaan ja palvelukyvyltään vahvasta peruskunnasta toteuttaisi parhaiten Lohjan ja Vihdin varaan rakennettu kuntayksikkö suunnilleen nykyisen Lohjan sairaalaalueen kokoinen. Edelleen voidaan pitää outona, että kun Lohjan kaupunki tuottaa Inkoon kunnan väestölle pitkälti yli puolet palveluista (kaikki sosiaali ja terveyspalvelut sekä suuren osan koulupalveluja), tämä ei näy työryhmä arvioissa mitenkään. LänsiUudellamaalla toimii jo nyt kattava ja laajapohjainen ammatillisen koulutuksen järjestäjäorganisaatio, LänsiUudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Luksia. Koulutuskuntayhtymä tuottaa kaikki tarvittavat alueelliset nuorten ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen palvelut eikä järjestäjäorganisaatiomuutokselle ole tarvetta Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei

13 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Ei vastauksia Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia.

14 Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Tälle selvitykselle ei ole tarvetta. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Lohjan, Siuntion ja NummiPusulan liitoksesta on jo tehty selvitys, joka valmistui vuonna Tämä riittää selvitykseksi alueellamme. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudelliseen tukemiseen on tarvetta tulevinakin vuosina, jotta kuntarakenteen uudistus saadaan hallitusti vietyä läpi. Prosessi ei ole vain vuoden mittainen, vaan sen jälkivaikutukset jatkuvat kunnissa pidemmän aikaa. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Kuntarakenneuudistuksen toteuttamisessa tulee kunnioittaa perustuslain 121 säädöksiä siten, että mahdolliset kuntaliitokset toteutetaan täysin vapaaehtoisesti kuntien omilla päätöksillä. Kuntia ei tule pakottaa liitoksiin alempitasoisen lainsäädännön avulla muuttamalla valtionosuusjärjestelmää. Sen sijaan perusteltuna voidaan pitää valtionosuusjärjestelmän neutraaliuden periaatetta, eli sellaisia valtionosuusjärjestelmän muutoksia, jotka takaavat, että jokin seutu saa samat valtionosuudet riippumatta siitä kuinka monta kunta seudulla on. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Kuntien yleisen rahoituspohjan kiristäminen ei ole hyväksyttävä keino kuntajaon muutosten aikaansaamiseksi, joskin helpoin tapa saavuttaa poliittinen konsensus. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Tämä on mahdollista ja sellaisia on jo nyt runsaasti muun muassa koko sosiaali ja terveydenhuolto mukaan lukien erikoissairaanhoito, ympäristöterveys, maaseutuhallinto, koulutuksen järjestäjien ylläpitoluvat, taidelaitosten valtionosuusluvat jne. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Ehkä joissakin tapauksissa mutta vasta viimeisenä keinona ja valtakunnallisen poliittisen konsensuksen tukemana. Muu, mikä? Ei ole syytä etsiä liian nopeita ja poikkeuksellisia keinoja. Huolella käytettynä em. palvelukriteerien ja niihin liittyvien valtionosuusmekanismien järkeistämisellä saadaan jo keskipitkällä aikavälillä ilman dramatiikkaa riittävä muutosvaikutus, kuten monet viime aikojen sektoriuudistukset (Parashankkeen sotealueet, pelastustoimi, maataloushallinto jne) osoittavat. Sektorikohtaiset uudistukset on vain suunnattava tukemaan vahvan peruskunnan mallia Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne?

15 0 1 vuoden 2013 alusta lukien vuoden 2014 alusta lukien vuoden 2015 alusta lukien vuoden 2016 alusta lukien vuoden 2017 alusta lukien Perustelunne aikataululle Asiasta on sovittu Lohjan, Siuntion ja NummiPusulan yhdistymissopimuksessa, jonka kuntien valtuustot ovat hyväksyneet. Myös Karjalohjan kunnanvaltuusto on osaltaan hyväksynyt sopimuksen. Yhdistymisesitys on jo vuoden 2011 puolella toimitettu valtioneuvoston käsiteltäväksi Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Eri keinoin tuotettava taloudellinen tuki kuntarakennemuutoksen läpi viemiseen. Tukea tarvitaan muutoksen hallintaan, prosessien kehittämiseen ja yhtenäistämiseen, lähidemokratian vahvistamiseen ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntien velvoitteiden ja rahoituksen tasapaino. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet ja lähidemokratian mallit. Muutoksenhakujärjestelmän väärinkäyttö. Kunnan johtamisjärjestelmät. Julkisen ja yksityisen palvelutuotannon rajapinnat ja pelisäännöt. Uudistus ei voi koskea vain kuntalakia, vaan kaikkien kuntien toimintaa säätelevien hallintolakien, rahoituslakien, verolakien ja sektorilakien kokonaisuutta.

16 Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Lähidemokratian vahvistamiseen liittyen tulee lainsäädännöllä antaa kunnille riittävästi liikkumavapauksia, eikä pakottaa kuntia tulevaisuudessa toimimaan yhden mallin mukaisesti, koska kunnat ovat kuitenkin tulevaisuudessakin kokoluokaltaan ja rakenteeltaan erilaisia. Samoin eri kunnissa on erilaiset historialliset lähtökohdat sen osalta, millä keinoin lähidemokratiaa on tähän mennessä toteutettu. Osassa kuntia lähidemokratia pohjautuu yhdistyspohjaisuuteen, osassa puolestaan muunlaisiin, eri tavoin kehiteltyihin malleihin. Toisaalta, kuntalaissa tulisi kuitenkin selkeästi velvoittaa kunnat lähidemokratian vahvistamiseen osana kunnissa tapahtuvaa päätöksentekoa Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Riittävä, pitkäjänteinen ja ennustettava rahoituspohja kunnille. Kuntien tehtävien ja niiden rahoituksen tasapaino. Yksityiskohtaisen säätelyn purkamisen jatkaminen. Valtionosuusjärjestelmän neutraalisuus eli sama valtionosuus seudulle kuntien lukumäärästä riippumatta. Maksujen ja hintojen tarkistaminen osana palvelujen rahoitusjärjestelmää. Toimeentulotukijärjestelmällä tuetaan pienituloisten maksukykyä Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Vahvan peruskunnan konseptin kannalta parempi on säilyttää pääosin nykyinen palvelutarjonta, mutta huolehtia samalla sen realistisesta mitoituksesta ja riittävästä valtionrahoituksesta. Eräiden subjektiivisten oikeuksien tarkistaminen tarpeeseen perustuvaksi. Valtion ja kuntien tehtävänjako Ks. edellinen vastaus. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Lohjan, NummiPusulan, Siuntion valtuustot ovat päättäneet, että nämä kunnat yhdistyvät yhdeksi kunnaksi Aiemmin Lohjan kaupunkiin on päättänyt yhdistyä Karjalohjan kunta. Asiaa koskevat hakemusasiakirjat on jätetty Valtioneuvostolle vuoden 2011 lopulla. Tätä kuntien itse vapaaehtoisesti päättämää kuntaliitosta ei ole kunnioitettu VM:n raportissa. Kuntien päätösten vastaisesti Siuntion kunta on esitetty raportissa jaettavaksi kahtia. Tältä osin Karjalohjan kunta pitää raportin linjausta virheellisenä. Lohjan kaupunginvaltuusto ratkaisee Lohjan kielisuhteita koskevan kysymyksen lukien, joko kuntaliitossopimuksen käsittelyn yhteydessä tai erillisellä valtuuston päätökselle vuoden 2012 syyskuun loppuun mennessä, voimassa olevan kielilain mukaisesti.