Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet

Transkriptio

1 Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet 209 Työeläeyhtiöiden yhteiset lasuperusteet

2

3 IKÄLASKU 2 VAKUUTUSMAKSUN PERUSTEENA OLEVA PALKKA JA SEN ARVIOIMINEN 2 TYÖNANTAJAN VAKUUTUSMAKSUUN VAIKUTTAVA SUURE S 2 F VAKUUTUSMAKSU JA SEN OSAT VANHUUSELÄKEOSA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEOSA TASAUSOSA MAKSUTAPPIO-OSA HOITOKUSTANNUSOSA LAKISÄÄTEISTEN MAKSUJEN OSA 4 VAKUUTUSMAKSUN KORJAUS 4 ERITYISKYSYMYKSIÄ VAKUUTUKSEEN LIITTYVISTÄ ELÄKKEISTÄ JA VASTUUVELASTA 5 VAKUUTUSMAKSUVASTUU VARSINAINEN VAKUUTUSMAKSUVASTUU VASTAISTEN VANHUUSELÄKKEIDEN VAKUUTUSMAKSUVASTUU VASTAISTEN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEIDEN VAKUUTUSMAKSUVASTUU LISÄVAKUUTUSVASTUU TILINPÄÄTÖKSESSÄ LISÄVAKUUTUSVASTUUSEEN SIIRRETTÄVÄ MÄÄRÄ OSITTAMATON LISÄVAKUUTUSVASTUU 7 A OSITETUN LISÄVAKUUTUSVASTUUN OSA V 8 A HYVITYKSET OSASTA V 9 A HYVITYKSET OSASTA V VOIMASSA OLEVILLE VAKUUTUKSILLE 9 A HYVITYKSET OSASTA V VAKUUTUKSEN SIIRTYESSÄ TOISEEN ELÄKELAITOKSEEN 9 A OSITETUN LISÄVAKUUTUSVASTUUN OSA V VAKUUTUSLIIKKEEN TULOS Q OSAKETUOTTOSIDONNAINEN LISÄVAKUUTUSVASTUU V 2 KORVAUSVASTUU ELÄKKEIDEN KORVAUSVASTUU ALKANEIDEN VANHUUSELÄKKEIDEN KORVAUSVASTUU ALKANEIDEN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEIDEN KORVAUSVASTUU TASAUSVASTUU 24 VARSINAINEN VAKUUTUSMAKSUVASTUU TILINPÄÄTÖKSESSÄ 25 KORVAUSVASTUU TILINPÄÄTÖKSESSÄ 26 OSAKETUOTTOSIDONNAINEN LISÄVAKUUTUSVASTUU TILINPÄÄTÖKSESSÄ 27 VAKUUTUSMAKSUISTA JA TYÖNTEKIJÄN ELÄKEMAKSUSTA KERTYNYT RAHASTO 27 TyEL-VIITEKORKO 30 ENNEN..996 NOSTETUT LAINAERÄT 30

4 AIKAVÄLILLÄ NOSTETUT LAINAERÄT JA ENNEN MÄÄRÄAIKAISTETUT LAINAERÄT 3 AIKAVÄLILLÄ NOSTETUT LAINAERÄT 3 LIITTEET. VAKUUTUSMAKSUN PERUSTEENA OLEVAN PALKAN ARVIOINTI 35.2 MAKSUN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEOSA 35.3 TyEL PERUSMAKSU MAKSUN TASAUSOSAN LASKENNASSA 36.4 MAKSUN MAKSUTAPPIO-OSA 36.5 MAKSUN HOITOKUSTANNUSOSA 37.6 LAKISÄÄTEISTEN MAKSUJEN OSA 37.7 VAKUUTUSMAKSUN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEOSAN MÄÄRÄÄMISESSÄ TARVITTAVIA KERTOIMIA JA ARVOJA ALKANEIDEN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEIDEN KORVAUSVASTUU OSITUSSUUREET JA TILINPÄÄTÖSVASTUUT A OSITETUN LISÄVAKUUTUSVASTUUN OSA V VASTAISTEN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEIDEN VAKUUTUSMAKSUVASTUU A2 OSITETUN LISÄVAKUUTUSVASTUUN OSA V 40 Q V

5 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERI- TYISPERUSTEET Voimaantulo Poieussäännöset Perusteet tuleat oimaan..209 uitenin siten että liitteen ohdat 4 ja 5 tuleat oimaan Perusteen ohdat ja seä perusteen liitteen ohta 2.3 oat oimassa asti. Perusteen ohta 4..5 on oimassa asti. Tämän estämättä työeläeauutusyhtiölle ahistetut oimassa oleat yhtiöohtaiset täydennyset ja poieuset näihin lasuperusteisiin oat edelleen oimassa niihin ahistetun oimaantulosäännösen muaisesti. Vauutusen joa on päättynyt aiaälillä ja jolla perusteiden muaan on oieus osuuteen lisäauutusastuun osasta V un A = 208 tai = 209 osuus lasetaan uitenin siten että osuus on oonaan se määrä johon auutus olisi oieutettu ulloinin oimassaoleien yhtiölle eriseen tämän perusteen ohtaan ahistetuissa lasuperusteissa määritellyn pitäestoisen jaoteijän muaan. H( p) Lasettaessa aaan (22) muaista suuretta P uonna = 209 on h 208 max uonna 208 oimassa olleiden lasuperusteiden liitteen.6 muainen ja h yseisen tauluon suurin 208 aro.

6 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN Näitä perusteita soelletaan TyEL:n muaisiin työnantajan työeläeauutusyhtiöstä (seuraaassa yhtiö) ottamiin eläeauutusiin. Sopimustyönantajasi utsutaan jatossa työnantajaa joa on tehnyt auutusyhtiön anssa auutussopimusen. Eläeauutusena pidetään myös tilapäisen työnantajan työnteijöilleen järjestämää TyEL:n muaista työeläeturaa. Laissa tulotietojärjestelmästä taroitettuun tulotietojärjestelmään tehtyä yhden auutetun palatietoilmoitusta utsutaan jatossa palailmoitusesi. Vauutusmasuja ja astuita lasettaessa äsitellään tilapäisen työnantajan osalta joaista palailmoitusta omana auutusenaan.

7 2 IKÄÄN JA PALKKAAN LIITTYVÄT SUUREET IKÄLASKU Vauutusmasuja ja astuita lasettaessa äytetään uoden taruudella määrättyä iää. Näissä perusteissa x taroittaa auutetun iää syntymäpäiänä sinä alenteriuonna johon auutusmasu ohdistuu tai jona iimeiselle päiälle astuu lasetaan. Lasettaessa alaneiden työyyttömyyseläeiden astuita ohdan muaisesti äytetään uitenin uuauden taruudella määrättyä iää h. VAKUUTUSMAKSUN PERUSTEENA OLEVA PALKKA JA SEN ARVIOIMI- NEN Vuodelta perittään auutusmasun perusteena olea työnteijän pala S on TyEL 70 ja 72 :n muainen työansio siltä ajalta uonna jolloin auutus on järjestetty o. yhtiössä. Palailmoitusella i ilmoitetut työnteijäohtaiset työansiot S i : palanmasuuodelta lasetaan yhteen suuretta S lasettaessa. Jos auutusenantaja joutuu arioimaan työnteijälle työeläeauutusmasun perusteena äytettään palan S tai sen osan pala arioidaan siten että siitä syntyä auutusmasu riittää todennäöisesti attamaan aaan (5) muaisen palojen perusteella määräytyän lopullisen auutusmasun. Arioinnissa tulee huomioida auutusesta äytettäissä oleia tietoja ja jos tiedot eiät ole riittäät oidaan äyttää palatasona liitteessä.. annettua palatasoa. Työeläeyhtiöllä tulee olla tämän ohdan soeltamisesta irjalliset periaatteet. TYÖNANTAJAN VAKUUTUSMAKSUUN VAIKUTTAVA SUURE Vuoden auutusmasun työyyttömyyseläe- ja masutappio-osan lasennassa äytettää F suure S on työnantajan uoden -2 auutusmasun perusteena ollut palasumma S. 2 Miäli työnantajalla on ollut uonna -2 useita auutusia muaan luettuna myös o. työnantajan ohdassa 5. taroitetut auutuset tai työnantaja on järjestänyt työnteijöidensä eläeturan useissa eri työeläelaitosissa äytetään yhteenlasettua palasummaa. Jos uitenin yhtiö työnantajan ilmoitusen perusteella tai muutoin saa tietää että työnantajan palasumma uoden alusta tai aiaisemmin tapahtuneen yritysjärjestelyn seurausena poieaa edellä mainitulla taalla määrätystä suureesta S uositasolla ähintään I euroa oidaan määrätä suure S äyttäen uodelle arioitua palasummaa. F F Vuonna TyEL:n alaisen toimintansa aloittaneen työnantajan osalta määrätään suureisi F F S F S ja S + auutushaemusen muainen tai auutusen alamisen yhteydessä arioitu pala- F summa uositasolle muunnettuna. Vuoden +2 suureesi S + määrätään uoden auutusmasun perusteena ollut palasumma uositasolle muunnettuna. Jos edellä mainittu 2 työnantaja

8 3 ottaa uonna uuden auutusen jo aiemmin uonna otetun auutusen rinnalle huomioidaan myös yseinen auutus suureita S ja F F S + määrättäessä. Miäli edellä esitetyn muaisesti arioitu suure S poieaa uoden auutusmasun perusteena olleesta uositasolle F F muunnetusta palasummasta ähintään I euroa suure S + määrätään äyttäen uoden auutusmasun perusteena ollutta palasummaa uositasolle muunnettuna.

9 4 RAHASTOITU VANHUUSELÄKE Seuraaassa esitettäää rahastoidun eläeen lasutapaa äytetään anhuuseläeen yhteydessä. TyEL:n muaisesti osittaista arhennettua anhuuseläettä ei pidetä anhuuseläeenä. Muissa etuuslajeissa ei atiiiaiana muodostu rahastoitua eläettä. Työnteijän auutusohtainen rahastoidun anhuuseläeen määrä uoden lopussa määritellään aaalla () E R R E + E un x< 55 = ( E + E )( + i) un x 55 R R R R missä rahastoidun anhuuseläeen lisäys E lasetaan aaan (3) muaan. Jos työnteijä on uulunut auutuseen uodesta alaen niin uotta edeltäneen uoden lopussa rahastoitu R anhuuseläe E = 0. Kerroin i määritellään aaalla (2) i i i i i = missä i perustuu TyEL 7 :n momentin muaiseen täydennyseen 2 i TyEL 74 :n ohdan 3 muaiseen eriseen siirrettäään täydennyseen 3 i TyEL 74 :n ohdan 3 perusteella uotiaiden työnteijöiden orotetusta työeläeauutusmasusta tehtäään täydennyseen ja 4 i TyEL 7 :n 2 momentin muaiseen täydennyseen. Kertoimien i 2 i 3 i ja 4 i arot on annettu liitteen ohdassa 4. Rahastoidun eläeen lisäys R E uonna lasetaan aaalla (3) S un x< 65 R E = N x S un x 65. N65 Jos työnteijä on ansainnut työansion TyEL:n tai MEL:n muaisella anhuuseläeellä ollessaan niin E = 0. R Jos työnteijän anhuuseläe alaa iästä z alaen rahastoitua eläettä muutetaan aaalla (4) N R 65 R E ( z)= E N z missä z on iä uuauden taruudella työnteijän ensimmäiselle TyEL:n tai MEL:n muaiselle anhuuseläeelle siirtymistä edeltään uuauden lopussa. Lasettaessa aaan (25) muaista astaisen anhuuseläeen auutusmasuastuuta tapausessa jossa x 65 rahastoitu eläe muutetaan aaan (4) muaisesti äyttäen iänä z hetelle 3.2. uuauden taruudella lasettua iää.

10 Jos rahastoidun anhuuseläeen lasemisen jäleen joudutaan orjaamaan työnteijän työansioita ja samalla orjataan auutusmasua orjattu rahastoitu anhuuseläe lasetaan unin uoden osalta ao. uoden perusteita soeltaen. 5

11 6 VAKUUTUSMAKSUN LASKENTA VAKUUTUSMAKSU JA SEN OSAT Vauutusohtainen masu uodelta on (5) P = P P H H H( p) 2 i : i H( p) missä suure P i : on aaan (6) muainen palailmoitusohtainen masu P on ohdan muainen hoitoustannusosan alennus H on ohdan ja H on ohdan muainen hyitys. Kaaassa esiintyät summamerit taroittaat palailmoitusittain i ja auutetuittain lasettujen suureiden summia. Kaii suureet lasetaan yhteen teoreettisten eräpäiien tasossa. Työnteijän uoteen ohdistuan palailmoitusen i muainen auutusmasu lasetaan aaalla (6) P i : ( ) α ( ) p T ysi : + m m Si : + m is x i : jos α > 0 = jos α = 0 tai p ysi : tilapäiselle työnantajalle missä erroin muaisia ja ertoimetα y p on liitteen ohdan.3 muainen ertoimet m ja x T m oat liitteen ohdan.4 m ja i on määritelty ohdassa Kaaan (6) muaisen auutusmasun teoreettinen eräpäiä on palanmasuuuautta seuraaan uuauden iimeinen päiä. Kaaan (5) muainen auutusmasu P uodelta jaautuu masunosiin seuraaasti V I T M H L 2 (7) P = P + P + P + P + P + P H H 2 V I T M H L missä H ja H oat uten aaassa (5) ja auutusmasun osat P P P P P ja P oat määritelty ohdissa Vauutusmasun osat on määritelty auutusohtaisesti jolloin masunosien aaoissa esiintyät summamerit taroittaat auutetuittain lasettujen suureiden summia. Vauutusmasuun sisällytetään auutusmasuoron suuruinen jatua oro teoreettisesta eräpäiästä arsinaiseen eräpäiään miäli auutusmasun arsinainen eräpäiä on teoreettisen eräpäiän jäleen. Ennen teoreettista eräpäiää suoritetulle masulle ei hyitetä auutusmasuoroa. Koroa lasettaessa oletetaan että uuaudessa on 30 päiää. Jos palailmoitusohtaisesti lasettua auutusmasua taristetaan teoreettisen eräpäiän jäleen taristuserään lisätään tällöin auutusmasuoron suuruinen jatua oro teoreettisesta eräpäiästä arsinaiseen eräpäiään.

12 7 Vauutusmasua äsitellään yhtenä oonaisuutena ilman erittelyä työnantajan ja työnteijän osuusiin. 4.. VANHUUSELÄKEOSA Vanhuuseläeosa lasetaan aaalla (8) P V N 65 R = E Dx missä R E on aaan (3) muainen suure TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEOSA Työyyttömyyseläeosa lasetaan aaalla (9) ( α ) missä I I I P = P() + α mp() F F ( S R ) + min ; sopimustyönantajalle Y F α = R R 0 tilapäiselle työnantajalle F S = ohdassa 2.3 määritelty suure F R = I 2 F F R2004 jossa R on liitteen ohdassa.7 annettu aro 2004 I 2004 Y R = m I 2 Y Y R2004 jossa 2004 I2004 R on liitteen ohdassa.7 annettu aro = liitteen ohdan.7 muainen työnantajan suureen määräytyä auutusen masuluoaerroin. L perusteella I Kaaassa esiintyä suure P () on masun teoreettinen työyyttömyyseläeosa ja se määritellään aaalla I (0) P() = is x missä ertoimet i x on annettu liitteen ohdassa.2.

13 8 Työnantajan masuluoan määritteleä suure L uonna lasetaan aaasta () L S S R 2 + R 3 =. 2 Vuoden auutusmasua lasettaessa äytettää uoden i risisuhde on (2) R S i I E i = p R i + I p missä auutusen meno E määritellään aaassa (3) ja auutusen teoreettinen meno i R i määritellään aaassa (4). Sen työnantajan osalta jona α i = 0 tai R p I p 0 suureita E ja i i R ei oteta huomioon. Ellei i S S suuretta R tai 2 R ole määritelty äytetään puuttuan suureen arona luua. 3 Kaaan (2) summalauseeissa - otetaan huomioon työnantajan seä hetellä.. yhtiössä oimassa oleat että yhtiössä aiemmin oimassa olleet auutuset. Jos uitenin join työnantajan siirtoon päättynyt auutus ei ole myöhemmin tullut uudelleen oimaan ei siirtynyttä auutusta ja siihen liittyiä aiaisemmin päättyneitä auutusia oteta huomioon - näiden lisäsi otetaan huomioon työnantajan aiaisemmassa yhtiössä aiaälillä siirtoon päättyneet auutuset ja niihin liittyät aiaisemmin päättyneet auutuset jos työnantajan osalta αu > 0 iimeisenä siirtymisuonna u tai 3.2.u tapahtuissa auutussiirroissa αu+ > 0. Vuonna -7 päättyneet auutuset huomioidaan uitenin S ain suuretta R lasettaessa. 3 Muusta ajanohdasta uin uoden alusta siirtyneeseen auutuseen soelletaan siirtymisuoden ajan sille edellisessä yhtiössä määrättyä masuluoaa. Vauutusen meno uonna i on I IA (3) Ei = Vi ( Ut ) missä IA Vi ( Ut ) = aaan (48) muaisesti lasettu astuu hetellä 3.2.i uusista uonna i toistaisesi myönnetyistä työyyttömyyseläeistä. Huomioon ei uitenaan oteta uonna i entisin perustein myönnettyjä eläeitä jos henilön edellinen työyyttömyyseläe on myönnetty toistaisesi ennen uotta i. Kaaassa (3) ei oteta huomioon myösään uonna i toistaisesi myönnettyjä työyyttömyyseläeitä silloin jos eläetapahtuma on..207 tai myöhemmin ja

14 9 - jos henilölle on myönnetty tapaturmaeläe työtapaturma- ja ammattitautilain (459/205) 99 :n muaisen apaaehtoisen apaa-ajan tapaturmaauutusen tai muun astaaan turan tarjoaan työnantajan ottaman auutusen perusteella ja tapaturmaeläe jatuu edelleen..i+ tai jatuisi jos henilö ei olisi uollut. Tapaturman tulee olla tapahtunut työyyttömyyseläeen eläetapahtumahetellä tai enintään asi uotta ennen sitä. Tapaturmaeläeen työyyn heientymän on oltaa ähintään 80 % täyden työyyttömyyseläeen ja 50 % osatyöyyttömyyseläeen osalta. Työnantajan on ilmoitettaa tällaisen henilön tapaturmaauutusen piiriin uulumisesta; - jos työyyttömyys on aiheutunut raideliienneastuulain (3/999) muaan orattaasta ahinotapahtumasta tai - jos henilö on työsuhteen alaessa ollut merittynä työ- ja elineinotoimiston asiaastietojärjestelmään työnhaijasi jona mahdollisuudet saada sopiaa työtä säilyttää työ tai edetä työssä oat huomattaasti ähentyneet amman tai sairauden taia ja tästä merinnästä saataan todistusen antamisesta on ulunut työyyttömyyseläeen eläetapahtumaan enintään iisi uotta. Työnantajan on toimitettaa todistus merinnästä työyyttömyyseläeen haemisen yhteydessä. p Vauutusen teoreettinen meno R uodelta i lasetaan aaalla i p 0 I I 2 I (4) R = bp () + bp () + bp () i i i i i 2 i i missä ertoimien b i b ja b arot on annettu liitteen ohdassa.7. i i Miäli auutusmasun lasemisen jäleen joudutaan auutusmasun työyyttömyyseläeosan lasennassa huomioon otettua eläettä orjaamaan poistamaan tai lisäämään tällainen eläe orjausesta aiheutua astuun muutos lasetaan orjausen ohdeuoden lopun perusteiden muaisesti ja oroutetaan rahastoorolla ii 0 sen uoden i loppuun jona suureessa E I i astuun muutos otetaan huomioon. Korjaus tehdään jos auutusen osuus uuausiohtaisen eläeen rahastoidusta osasta muuttuu orjausen seurausena ähintään 50. Kaaan I202 I (4) suureissa P () otetaan huomioon uoden j masutuloon uuluat palojen orjausista j aiheutuien orjausmasujen työyyttömyyseläeosat. Miäli työnantajan jona suure α > 0 auutusen alamiseen liittyy auutusassalaissa tai eläesäätiölaissa taroitettu astuun tai auutustoiminnan luouttaminen työnantajan suureet S S R ja 2 R lasetaan äytettäissä oleien tietojen perusteella iään uin työnantajan auutus olisi ollut yhtiössä oimassa ennen o. luoutusta. Miäli em. suureita ei ole mahdollista 3 lasea puuttuien suureiden arona äytetään luua. Miäli työnantaja on.. tai aiemmin joo sulautunut toiseen työnantajaan tai sen työyyttömyyseläeet on muun yritysjärjestelyn seurausena liitetty astaanottaalle työnantajalle ohdan 5. muaisesti otetaan luouttaneen työnantajan auutuset huomioon astaanottaneen työnantajan masuluoaa määrättäessä samoin säännöin uin astaanottaneen työnantajan I

15 0 omat auutuset. Jos astaanottanut työnantaja on syntynyt yritysjärjestelyn seurausena otetaan luouttaneiden työnantajien auutuset huomioon heti työnantajan toiminnan alusta lähtien. Määrättäessä masuluoaa yritysjärjestelyn astaanottaneelle työnantajalle atsotaan tapahtuneen yritysjärjestelyn tapahtuneen... I p Yritysjärjestelyssä osallisena olleen työnantajan auutusten suureita E ja i R ei oteta huomioon niiltä uosilta i joilla α i i = 0. Miäli työnantaja jona suureα > 0 yritysjärjestelyuonna on.. tai aiemmin jaautunut tai luouttanut liietoimintansa joo oonaan tai osittain siirtyä uositasoinen palasumma yritysjärjestelyuonna on suurempi uin R F eiä työyyttömyyseläeitä ole liitetty ohdan 5. muaan astaanottaneelle työnantajalle lisätään liietoimintaa tai jaautumisen astaanottaneen työnantajan uoden masuluoaa I määrättäessä aaan (2) menoon E i aaan (5) muainen työnantajan lasennallinen I p meno Ei () l seä teoreettiseen menoon R i aaan (6) muainen työnantajan lasennallinen p teoreettinen meno R () l. Kaaojen (5) ja (6) muaiset suureet otetaan huomioon samoin i säännöin uin aaojen (3) ja (4) muaiset suureet. Työnantajan lasennallinen meno uonna i on I 0 I I 2 I (5) E ( l) = L ( y)( b P ( l) + b P ( l) + b P ( l)) i i i i i 2 i i 3 ja lasennallinen teoreettinen meno uonna i on p 0 I I 2 I (6) R ( l) = b P ( l) + b P ( l) + b P ( l). i i i i i 2 i i 3 Edellä L ( y ) = aaan () muainen suure L. Masuluoaa määrättäessä äytetään jaautuneen tai luouttaneen työnantajan järjestelyuoden suuretta L. Kuitenin määrättäessä masuluoaa yritysjärjestelyuoden jäleisille uosille äytetään muiden uin.. tapahtu- ien järjestelyiden osalta jaautuneen tai luouttaneen työnantajan järjestelyuotta seuraaan uoden suuretta L. I Lasennallinen tariffimasu P ( l ) lasetaan aaalla I I% (7) P ( l) P S ( y) j j j = j yritysjärjestelyuosi

16 missä I % P = uoden j esimääräinen TyEL-masun työyyttömyystariffi j jona arot on annettu liitteen ohdassa.7 ja S ( ) y = yritysjärjestelyssä siirtyneiden henilöiden uositasoinen palasumma järjestelyuonna. Kuitenin lasettaessa lasennallista tariffimasua yritysjärjestelyuodelle äytetään suureena järjestelyheteen mennessä ertynyttä palasummaa. Kaaoja (5) ja (6) soelletaan oo tai osittaisen liietoiminnan luoutusen astaanottaneeseen työnantajaan uitenin ain jos työeläeyhtiö työnantajan ilmoitusen perusteella tai muutoin saa tietää että työnantaja astaanottaa tai on astaanottanut liietoimintaa. Miäli osa työnantajan auutusesta on siirtynyt toisesta yhtiöstä osittaisen irtisanomisen F uosi ja siirtynyt uotuinen palasumma on suurempi uin R otetaan aaojen (5) (6) ja (7) muaiset suureet huomioon työnantajan masuluoaa määrättäessä samoin säännöin uin yritysjärjestelyn osalta on todettu. Jos osittaisessa irtisanomisessa siirtyän auutusen henilöryhmä on määritelty päiämäärään perustuasi tai muulla taoin siten että siirtyä palasumma ei ilmene auutushaemusesta lasennallista tariffimasua lasettaessa suureena S ( y) äytetään astaaan henilöryhmän uotuista palasummaa luouttaan eläeyhtiön auutusen tietojen perusteella tai astaaalla taalla arioituna. Sellaiselle työnantajalle jona suure α u > 0 joa on..-6 jäleen joo tullut TyEL:n piiriin muun eläelain piiristä tai aloittanut toimintansa muutoin uin yritysjärjestelyn seurausena ja joa on.. tai aiemmin astaanottanut sulautumisen jaautumisen liieenluoutusen tai auutusen osittaisen irtisanomisen seurausena työnteijöitä joiden uositasoinen palasumma järjestelyuonna u on suurempi uin R F tai u jaautuu luouttaa liietoimintansa tai sulautuu toiseen työnantajaan siten että työyyttömyyseläeet liitetään ohdan 5. muaan astaanottaaan työnantajaan ja järjestelyssä siirtyien henilöiden uositasoinen palasumma järjestelyuonna u on suurempi uin R F u muodostetaan aaojen (5) (6) ja (7) muaiset lasennalliset suureet jota otetaan huomioon masuluoaa lasettaessa. Kaaan (7) muaiset lasennalliset tariffit huomioidaan ajalta jolta aaan (0) muaiset tariffit puuttuat ja niiden perusteella lasettaat aaojen (5) ja (6) muaiset suureet otetaan huomioon masuluoaa määrättäessä samoin säännöin uin aaojen (3) ja (4) muaiset suureet. Lasennallisia suureita määrättäessä L ( y ) = ja S ( y ) on arioitu työnantajan uositasoisesi muunnettu palasumma TyEL:n muaisen toiminnan alaessa. Jos työnantajan TyEL:n muainen toiminta on alanut esellä uotta alamisuoden suuretta (7) määrättäessä S ( y) ositetaan astaamaan aluuoden osuutta.

17 2 Mitä tässä ohdassa on määrätty masuluoan lasennasta tietyissä yritysjärjestelytilanteissa soelletaan myös muihin astaaanlaisiin yritysjärjestelytilanteisiin. I Vauutusmasun työyyttömyyseläeosaan sisältyy työyyttömyysrisin hallintaosa cp () missä erroin cc on annettu liitteen ohdassa.2. Työyyttömyyseläeosasta äytetään oraushaemusten rataisuista aiheutuien liieulujen I attamiseen määrä P () r. Yhtä rataisupäätöstä ohti työyyttömyyseläeosasta äytetään I määrä R joa on annettu liitteen ohdassa.2. Rataisujen luumäärä sisältää uonna TyEL :n nojalla annetut työyyttömyysrataisut muaan luien jato- ja hyläyspäätöset seä untoutuseen liittyät myöntäät tai hylääät päätöset TASAUSOSA Tasausosa lasetaan aaalla (8) P T p ( V I () M () H () L = y S P + P + P + P + P ) missä p y = liitteen ohdassa.3 annettu erroin P () = aaan (9) muainen masun masutappio-osa lasettuna siten M että sopimustyönantajille joilla α = 0 ertoimelle m äytetään liitteen ohdan.4 muaista aroa ja tilapäisille työnantajille seä sopimustyönantajille joilla α > 0 ertoimelle m äytetään liitteen ohdan.4 muaista suureen m aroa T P H () = sopimustyönantajille aaan (2) muainen masun hoitoustannusosa ja tilapäisille työnantajille aaan (23) muainen masun hoitoustannusosa ja = aaan (24) muainen laisääteisten masujen osa. L P 4..4 MAKSUTAPPIO-OSA Masutappio-osa lasetaan aaalla M (9) P = m S missä erroin m on määritelty liitteen ohdassa.4. Tilapäisille työnantajille ertoimena äytetään liitteen ohdassa.4 määriteltyä errointa T m. m

18 HOITOKUSTANNUSOSA Sopimustyönantajan hoitoustannusosa lasetaan aaalla (max) ( (20) P H = P H P H p) missä { } H(max) max p (2) P = min max { h S; h( C) }; y S max missä erroin h on liitteen ohdan.5 muaisen tauluon suurin erroin suure h ( C ) on liitteen ohdan.5 muainen ja sopimustyönantajan hoitoustannusosan alennus uodelle lasetaan aaalla P = h h S H( p) max (22) ( ) max missä ertoimet h ja h oat uonna - oimassa olleiden lasuperusteiden liitteen.5 H( p) muaiset. Alennus lasetaan uonna - oimassa olleille auutusille. Suureen P teoreettinen eräpäiä on.7.. Tilapäiselle työnantajalle hoitoustannusosa lasetaan aaalla H p (23) P { h y S} = min (C); missä erroin h ( C ) on liitteen ohdan.5 muainen. Lasettaessa aaan (22) muaista alennusta samaan osaeyhtiöitä paneja tai auutusyhtiöitä osean lainsäädännön muaiseen onserniin uonna - uuluat auutusenottajat atsotaan errointa h määrättäessä yhdesi auutusenottajasi. Samoin menetellään edellä mainittuihin onserneihin rinnastettaien yritysoonaisuusien suhteen joissa emoyritysen yhtiömuoto on muu uin edellä mainittu. Yhdesi auutusenottajasi atsotaan myös ne auutusenottajat jota uuluat jonun muun Euroopan talousalueeseen uuluan altion uin Suomen lainsäädännön perusteella onserniin rinnastettaaan yritysoonaisuuteen. Vauutusenottajan on esitettää auutusenantajalle selitys uulumisesta onserniin tai siihen rinnastettaaan yritysoonaisuuteen. Konserniin uulua auutusenottaja oidaan uitenin jättää ottamatta huomioon miäli tällä ei ole oonaisuuden annalta oleellista meritystä. Ennen päättyneitä auutusia ei oteta huomioon errointa h määrättäessä. Ennen päättyneille auutusille erroin h määrätään auutusen oman palasumman muaan. Edellä taroitetun onsernin sisällä tapahtuneen sulautumisen jaautumisen tai liieen luoutusen yhteydessä päättynyt auutus oidaan uitenin atsoa jatuasi auutusesi lasettaessa errointa h onsernin auutusille.

19 4 Vauutusenottajat jota luettiin hetellä oimassa olleiden lasuperusteiden muaisesti samaan onserniin uuluisi oidaan auutusten edelleen jatuessa huomioida tuolloin oimassa ollein säännöin onserniin uuluisi uoden hoitoustannusalennusta P H( p) lasettaessa LAKISÄÄTEISTEN MAKSUJEN OSA Laisääteisten masujen osa lasetaan aaalla L (24) P = l S missä l on liitteen ohdassa.6 annettu erroin. Masun osalla ustannetaan TyEL 80 :ssä taroitetut Eläeturaesusen ustannuset lain Työeläeasioiden muutosenhaulautaunnasta 6 :ssä taroitettu oieushallintomasu ja lain Finanssialonnan alontamasusta 2 :ssä taroitettu masu. VAKUUTUSMAKSUN KORJAUS Jos auutusohtaisen masun lasemisen jäleen orjataan työnteijöiden ansioita orjausesta aiheutua auutusmasu lasetaan unin uoden osalta ao. uoden perusteita soeltaen. Vauutusmasun orjaus lasetaan uitenin ain ansioista jota ohdistuat uudelle orjausuotta edeltäälle alenteriuodelle. Vauutusohtaisen masun lasennassa soelletaan orjausen ohdeuodelle u työyyttömyyseläeosan aaaa (9) siten että aaassa äytetään suureita α ja m missä on orjausuosi. Miäli työnantajan auutuset oat yhtiössä päättyneet auutusen osalta äytetään päättymisuoden α-suuretta seä masuluoaerrointa m. Yhtiö oi lasea lisäsi auutusmasun auutustason orjausen muiden masunosien osalta. Vauutusmasuun sisällytetään auutusmasuoron suuruinen jatua oro teoreettisesta eräpäiästä arsinaiseen eräpäiään. Jos orjausen ohdeuosi on uotta 206 aiempi äytetään oroutusessa uoden 205 loppuun asti auutusmasuoron sijasta perusteoroa. Jos orjausen ohdeuosi on uotta 209 aiempi on auutusmasun teoreettinen eräpäiä.7. yseisenä uonna. Masuun aiheutuan orjausen atsotaan uuluan orjausuoden masutuloon.

20 5 VASTUUVELKA ERITYISKYSYMYKSIÄ VAKUUTUKSEEN LIITTYVISTÄ ELÄKKEISTÄ JA VASTUUVELASTA Kunin auutusen astaisten ja alaneiden anhuuseläeiden astuuela määräytyy yseisen auutusen työnteijöiden ohdassa 3 määriteltyjen auutusohtaisten rahastoitujen anhuuseläeiden perusteella. Kuhunin auutuseen liittyään työyyttömyyseläeen orausastuuseen luetaan alaneiden työyyttömyyseläeiden astuu siltä osin uin se perustuu TyEL 75 muaan huomioon otettaiin eläetapahtumauotta edeltäinä ahtena alenteriuonna auutetulle tämän auutusen osalta masettuihin paloihin. Lisäsi siihen sisältyy ennen oimassa olleen TEL:n muaan auutuseen liittyistä työyyttömyyseläeistä aiheutua orausastuu. Vauutuseen liitetään myös ohtien ja muaiset muut työyyttömyyseläeastuut. Päättyneet auutuset liitetään saman työnantajan jatuaan auutuseen samoin periaattein ohtia ja 5.7 soellettaessa ellei yseisissä ohdissa toisin määrätä. Samana työnantajana pidetään yritystä jolla on sama yritys- ja yhteisötunnus (Ytunnus) tai yritysiä jota oat sulautuneet mutta tästä pääsäännöstä oidaan poieta auutusja yritysjärjestelytilanteissa. Vastaaasti menetellään myös jos työnantajan yhtiömuoto on muu uin osaeyhtiö. Soellettaessa ohtaa 4..2 jos samalla työnantajalla tai sulautuneilla tai jaautuneilla työnantajilla on ollut samassa yhtiössä useita auutusia ja johonin näistä uuluneet työsuhteet siirretään toiseen auutuseen uoden + alusta luien tai uonna muusta ajanohdasta uin uoden alusta luien edelliseen auutuseen liittyneiden työyyttömyyseläeiden atsotaan liittyän jälimmäiseen auutuseen uitenin asta uoden + alusta luien. Vastaaalla taalla toimitaan myös muissa yritysjärjestelytilanteissa joissa edellä taroitetut edellytyset työyyttömyyseläeiden liittämiseen astaanottaan työnantajan auutuseen oat olemassa. Työnantajan ollessa osallisena yritysjärjestelyssä järjestelyheteen mennessä ertynyttä auutusen astuuelaa ei oida jaaa. Työeläeyhtiöllä tulee olla tämän ohdan soeltamisesta irjalliset periaatteet. VAKUUTUSMAKSUVASTUU 5.2. VARSINAINEN VAKUUTUSMAKSUVASTUU VASTAISTEN VANHUUSELÄKKEIDEN VAKUUTUSMAKSUVASTUU Vastaisten anhuuseläeiden auutusmasuastuu hetellä 3.2. lasetaan auutusohtaisesti aaalla

21 6 (25) N V E E za V 65 = R + R ( ) x+ ½ x< 65 Dx+ ½ 65 x< 76. Vastuussa otetaan huomioon myös apaairjat ja työyyttömyyseläeen saajien astaiset anhuuseläeet VASTAISTEN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEIDEN VAKUUTUSMAKSU- VASTUU Vastaisten työyyttömyyseläeiden auutusmasuastuu hetellä 3.2. lasetaan auutusohtaisesti aaalla I VI I 2 VI I (26) V = P () + P () missä ja 2 VI oat ertoimia joiden arot on annettu liitteen ohdassa 2.4. VI LISÄVAKUUTUSVASTUU Lain työeläeauutusyhtiöistä 6 luun 4 :n 2 momentin muainen lisäeduista aiheutua lisäauutusastuu V oostuu osittamattomasta lisäauutusastuusta V seä ositetusta lisäa- A A0 A A2 uutusastuusta jona muodostaat osat V ja V. Kohtaa soellettaessa atsotaan 3.2. oimassa oleisi auutusisi myös yseisenä päiänä päättyät auutuset TILINPÄÄTÖKSESSÄ LISÄVAKUUTUSVASTUUSEEN SIIRRETTÄVÄ MÄÄRÄ A0 Osittamattomaan lisäauutusastuuseen V tilinpäätösessä 3.2. siirrettää määrä lasetaan aaalla 0 (27) W = Z Y missä Z 0 Y Q ' = yhtiön auutusmasujen orotuoton ja muiden tuottojen summa ähennettynä menoilla joihin luetaan orauset aaan ' (28) muainen astuuelasiirto V ustannuset ja muut menot q = Q ' = yhtiön oma pääoma ilman aronorotusrahastoa

22 7 Suureeseen q = ohdassa 7 annettu perusteoro b ellei sille ole ahistettu muuta aroa. Kertoimen aro oi olla oreintaan yhtiön yhtiöjärjestysessä työeläeauutusyhtiöistä annetun lain 8 luun 2 :n muaisesti määriteltyä omistajien yhtiön omaan pääomaan teemille sijoitusille lasettaaa ohtuullista tuottoa astaaa. Z sisältyä astuuelasiirto ' A2 Q (28) V = V + V + V H missä ' V lasetaan aaalla V = tilinpäätösen muaisten arsinaisten auutusmasuastuiden ja eläeiden orausastuiden uoden loppu- ja alumäärien erotus A2 A2 = V A2 V H V Q Q Q Q V = V ( TP) V ( TP) missä suureet Vi ( TP ) oat aaan (55) muaisia A = lisäauutusastuun osasta V uoden aiana tapahtuneet suorituset. Suoritusiin luetaan muaan seä tiliuoden masuun ohdistuat hyityset että tiliuotta edeltäiin uosiin ohdistuiin masuihin annetut hyityset siltä osin un niitä ei ole otettu huomioon aiaisemmissa tilinpäätösissä OSITTAMATON LISÄVAKUUTUSVASTUU Osittamaton lisäauutusastuu A0 A0 0 (29) V = V + W H missä A0 V tilinpäätösessä 3.2. lasetaan aaalla 0 H = määrä joa tilinpäätösessä 3.2. siirretään osittamattomasta 0 Suure H lasetaan aaalla 0 0 max (30) H min { W ; W } missä = A0 lisäauutusastuusta V ositetun lisäauutusastuun osaan A V.

23 8 0 (3) W = yhtiön hallitusen ennen uoden päättymistä teemän päätösen muainen määrä siirrosi osittamattomasta lisäauutusastuusta ositettuun lisäauutusastuuseen (32) [ ] + H { βmax βmax } W = min A S ; ( z) A+ ( zy ) max 2 (33) (34) β β max 2 max 0 jos z ( z) = 0 00 jos z > 0 jos z ( z) = jos z > z A S = missä A = lain työeläeauutusyhtiöistä muaan lasettu aaaraisuuspää- 0 oma hetellä 3.2. ennen siirtoa H H Y = tilinpäätösanalyysin muainen hoitoustannusliieen ylijäämä ja S = yhtiön aaaraisuusraja tilinpäätöshetellä Vaaaraisuusraja lasetaan lain työeläeauutusyhtiöistä 7 :n momentin seä lain eläelaitosen aaaraisuusrajan lasemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta muaisesti. H 0 0 Miäli A H > 3S seä A H > 0 40V missä V on yhtiön astuuela josta on ähennetty osittamaton lisäauutusastuu ja erät joita yrittäjän eläelain 39 :n 2 momentin muaan ei oteta huomioon auutusmasuastuussa ja yhtiön aaaraisuuspääoma 0 A siirron jäleen edelleen ylittäisi lain työeläeauutusyhtiöistä 8 momentin muai- 0 sen aaaraisuuspääoman enimmäismäärän orotetaan siirtoa H määrällä ( A max{ 3 S;0 40V} ) OSITETUN LISÄVAKUUTUSVASTUUN OSA Ositetun lisäauutusastuun osa tilinpäätösessä 3.2. lasetaan aaalla A V A A 0 (35) V V H H = + 0 missä H on määritelty ohdassa ja on uten aaassa (28). H

24 HYVITYKSET OSASTA V A Tätä ohtaa soelletaan muille uin TyEL:n 47 :n muaisille tilapäisille työnantajille. Hetellä oimassa olean TyEL:n muaisen auutusen auutusmasuihin uodelta äytetään ositetun lisäauutusastuun osasta V A määrä H jona teoreettinen eräpäiä on.7. ja 0 (36) H = R 0 missä R lasetaan ohdan muaisesti. Heten jäleen ja ennen 3.2. muuhun uin auutusenottajan TyEL:n muaisen toiminnan laaamiseen päättyneen TyEL-auutusen auutusenottajalle hyitetään auutusen rahasto-osuus R joa lasetaan ohdan muaisesti ja jona teoreettinen erä- 0 päiä on.7.+. Näin lasetut hyityset ja rahasto-osuudet äytetään TyEL-auutusmasujen hyäsi ellei auutusenottajan anssa ole toisin soittu HYVITYKSET OSASTA A V VOIMASSA OLEVILLE VAKUUTUKSILLE 0 A Vauutusen osuus R auutusmasuastuun osasta V lasetaan yhtiölle eriseen ahistettujen perusteiden muaisesti. A HYVITYKSET OSASTA V VAKUUTUKSEN SIIRTYESSÄ TOISEEN ELÄ- KELAITOKSEEN Vauutus joa on päättynyt jäleen ja ennen 3.2. muuhun uin auutusenottajan TyEL:n muaisen toiminnan laaamiseen on oieutettu osuuteen R lisäauutusastuun 0 A osasta V jos (37) ( ) missä Lu A LC ( ) u = auutusen päättymisuosi L ( A ) = ohdan 5.7 muainen auutusmasuista ertynyt rahasto ja LC ( ) = liitteen ohdassa 2.3 annettu aio.

25 20 0 Edellä taroitetun auutusen osuus R lasetaan auutusen päättymisuodelta yhtiölle eriseen tämän perusteen ohtaan ahistettujen lasuperusteiden muaisesti astaaasti uin 3.2. jatuien auutusten osuus. 0 Päättymisuoden jäleen edellä taroitetun auutusen osuus R on puolet siitä määrästä johon auutus olisi oieutettu ulloinin oimassa olleiden yhtiölle eriseen tämän perusteen ohtaan ahistetuissa lasuperusteissa määritellyn pitäestoisen jaoteijän (tai jaoteijöiden) muaan jos auutus olisi ollut oimassa Jos auutusen alamiseen liittyy auutusassalain 32 :ssä tai eläesäätiölain 00 :ssä taroitettu auutusannan luoutus tai jos auutus päättyy TVYL 29 a :ssä taroitettuun työnantajaohtaisen auutusannan luouttamiseen niin rahasto-osuutta lasettaessa auutusen pitäestoinen jaoteijä ositetaan sen ajan suhteella jona auutus on ollut järjestettynä o. yhtiössä uonna. Jos auutus on päättynyt TVYL 29 a :ssä taroitettuun työnantajaohtaisen auutusannan luouttamiseen sillä ei ole oieutta yhtiön rahasto-osuuteen auutusen päättymisen jäleiseltä ajalta OSITETUN LISÄVAKUUTUSVASTUUN OSA V A2 Vauutusmasuastuun osan V määrä tilinpäätösessä 3.2. on 0 ja auutusmasuastuun osasta V auutusmasuihin uodelta äytettää määrä H A2 2 = 0 ellei yhtiölle ole ahistettu näitä oseaa muuta perustetta. A VAKUUTUSLIIKKEEN TULOS Hetelle 3.2. oroutettu anhuuseläeliieen tulos ( ) T lasetaan aaalla (38) 05 V VRM ( ) = ( + 0 ) ( ) V VA V VA V VA V + V V ( i) V ( i) ( + i0)( V + V ) T i P E V VA missä suureet V ( i ) ja V ( i ) on määritelty ohdassa i 0 ohdassa 7 ja VRM E = TyEL:n 83 :n 2 momentin muaisten ustannustenjaoperustei den osan I ohdassa... määritelty suure. Hetelle 3.2. oroutettu työyyttömyyseläeliieen tulos ( 2) T lasetaan aaalla (39) I I IRM 0 ( ) I IA I IA V + V ( + i0)( V + V ) 05 ( 2) ( ) ( ) T = + i P P r E

26 2 missä i 0 on määritelty ohdassa 7 ja IRM E = yhtiön astuulla oleat uonna masetut työyyttömyyselä eet ja untoutusrahat seä muut untoutusesta aiheutuneet uoden aiana masetut ustannuset. Hetellä 3.2. masutappioliieen tulos ( 3) (40) ( ) missä M T 3 = P M T uonna lasetaan aaalla M = uonna irjatut saamatta jääneistä masuista aiheutuat tappiot oroineen. Lisäsi osaan M sisällytetään oroineen ne uonna lasetut auutusmasut joita anhentuneina ei oida periä. Suureita T ( ) i (i = 2 tai 3) lasettaessa äytetään auutusmasun orausten ja astuiden määriä ilman mahdollista jälleenauuttajan osuutta. Jos (4) C γ tot T () i T () i = γ tot > 0 = i= S i= S tot missä T ( ) j j tot i ja S oat aiien työeläeyhtiöiden yhteenlasettu auutusliieen osan i tulos hetellä 3.2.j ja palasumma uonna j ja γ on määritelty liitteen ohdassa 2.5 niin auutusliieen tulosesta siirretään enintään määrä C γ S tilinpäätösessä 3.2. oh- γ 3 A2 dan muaiseen auutusmasuastuun osaan V miäli yhtiölle on eriseen ahistettu tätä osea lasuperuste. j j Kaaassa (4) suureiden T ( ) T ( 2) ja T ( 3) j 206 sijasta äytetään tasoitusmäärän muutosta ilman oroa ulloinin oimassa olleiden lasuperusteiden muaisesti. j OSAKETUOTTOSIDONNAINEN LISÄVAKUUTUSVASTUU Osaetuottosidonnainen lisäauutusastuu Q 0 2 T VI Q V max V V ; V 2 (42) = ( + ) Q V Q V hetellä 3.2. lasetaan aaalla

27 22 missä T V = aaan (5) muainen tasausastuu ja V I VA IA V = V + V + V + V. VI Osaetuottosidonnaisen lisäauutusastuun ylärajan ylite QX Q VI T Q (43) V = ( + b) V ( V + V + V ) 0 0. QX V lasetaan aaalla Q Osaetuottosidonnaisen lisäauutusastuun järjestelmätasolla tasattu aro V lasetaan aaalla (44) ( ) Q T* QX V VA VI Q ' V = V V R V ( i) V ( i) V V missä = on liitteen ohdassa 5 annettu Eläeturaesusen TyEL 68 :n 2 momentin muaisesti lasema erroin T* a T V = ( ) 05 a T b s TVR ( ( ) ( ( y + b ) )( q ) V ) + + b q P q + q q S R = aaan (52) muainen täydennyserrointa astaaa orotuotto V V ( i ) = ohdan 3 muaista rahastoidun eläeen osaa ( R R i E + E ) astaaa astaisen anhuuseläeastuun määrä hetellä 3.2. ja VA V ( i ) = ohdan 3 muaista rahastoidun eläeen osaa ( R R i E + E ) astaaa alaneen anhuuseläeastuun määrä hetellä T* Suureen V lasennassa äytettäät suureet määrätään astaaasti uin lasettaessa tasausastuuta V. T Q Ilman tasaamista lasettu osaetuottosidonnainen lisäauutusastuu V ' lasetaan aaalla

28 23 (45) missä ( λ ) V = + i + b + j V V Q ' Q QX λ j V VI 05 (( + j) ) 05 ( + i0 ) ( ) ( ) ( ) T ( j b) V (( + j) ( + b ) ) T* T V 05 ( b) V ( b + ) λ + V V i V i + i V + λ λ + + λ = 02 ja VI V VA VI 0 j = TyEL 68 :n 3 momentin muainen osaeiden esimääräisen uosituottoprosentin sadasosa. Osaetuottosidonnaisen lisäauutusastuun tasaaa osa TQ Q ' Q (46) V = V V. TQ V on KORVAUSVASTUU 5.3. ELÄKKEIDEN KORVAUSVASTUU ALKANEIDEN VANHUUSELÄKKEIDEN KORVAUSVASTUU Ennen..+ myönnettyjen ja..+ masettaien anhuuseläeiden osalta arataan auutusohtaisesti 3.2. määrä VA R (47) V = E ( za ). x+ ½ ALKANEIDEN TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEIDEN KORVAUSVASTUU Ennen..+ myönnettyjen ja..+ tai myöhemmin masettaien työyyttömyyseläeiden osalta arataan auutusohtaisesti 3.2. määrä (48) V = E a + I IR ii i ( u) ( h u): w missä IR E = auutusen osuus uotuisen työyyttömyyseläeen rahastoidusta osasta u = työyyttömyyden alamisuoden ja syntymäuoden erotus h = auutetun iä täysinä uosina ja uuausina hetellä 3.2. ja

29 24 w = liitteen ohdassa 2. annettu syntymäuosiohtainen eläeiä uitenin sattuneiden eläetapahtumien osalta 63 uotta ja ennen sattuneiden eläetapahtumien osalta 65 uotta tai eläeiä siinä työsuhteessa johon tulea aia on liitetty. Muita työyyttömyyseläeitä arten arataan auutusohtaisesti 3.2. määrä 2 I I I I I I I (49) V = P () + P () + P () I I I missä ja 2 oat ertoimia joiden arot on annettu liitteen ohdassa Vauutusohtainen alaneiden työyyttömyyseläeiden orausastuu on IA I 2 I (50) V = V + V TASAUSVASTUU TyEL 78 ja 79 :n yhteisesti ustannettaia uluja arten taroitettua auutusmasun tasausosista muodostunutta astuuta utsutaan seuraaassa tasausastuusi. Tasausastuu T V lasetaan uoden päättymishetelle aaalla (5) ( )( ) 05 a T b s TVR( y) + ( + ) ( ) ( + ) V VA TQ QX + R V ( i) V ( i) + V + V V = + b q V T a T b q P q q q S missä b on määritelty ohdassa 7. a b s TVR( y) Sosiaali- ja tereysministeriö ahistaa ertoimet q q q ja q utain uotta arten ja niiden perusteella määräytyy yhtiön osuus yhteisesti ustannettaista eläeistä. Niiden auutusten osalta joita osee lai siirtymämasusta muutettaessa altion irastoja laitosia tai liielaitosia osaeyhtiöisi ähennetään suureesta P uodelta altion eläerahas- T toon masettu siirtymämasu ja suureena äytetään palasummaa joa on lasettu uten S sosiaali- ja tereysministeriön ahistamien ustannustenjaoperusteiden osan I ohdassa.4.3 psm lasettu suure S auutustasolla lasettuna. Jos auutusmasua joudutaan taautuasti orjaamaan orjausmasut huomioidaan aaassa (5) siten että orjausmasun perusteena ollut palasumman muutos lisätään suureeseen

30 25 S ja orjausmasuun sisältyä tasausosa suureeseen T P. Korjausmasun tasausosaan sisällytetään auutusmasuoron suuruinen jatua oro teoreettisesta eräpäiästä heteen.7.. Täydennyserrointa astaaa orotuotto R = b V VI 6 (52) ( + i0 + b6 ) ( + i0 ) 05 ( + i ) missä R uodelta lasetaan aaalla ( ) VI V VA VI + V V ( i) V ( i) + i0 V b 6 = määritelty ohdassa 7 ja V I VA IA V = V + V + V + V. VI T T' T Jos V on pienempi uin 0 määrä V = V on sosiaali- ja tereysministeriön ahistamien ustannustenjaoperusteiden osan I ohdan...2 muainen saataa Eläeturaesuselta ja T yhtiön tasausastuulle hetellä 3.2. asetetaan aro V = 0. VARSINAINEN VAKUUTUSMAKSUVASTUU TILINPÄÄTÖKSESSÄ Vuodelta tehtäässä tilinpäätösessä auutusmasuastuun ohtaa 5.2. astaaa osa oidaan lasea yhtiöohtaisesti aaalla (53) 05 ( 0)( ) ( 0) ( ( ) ( ) ) ( ) TP3 I ( V ) ( i0)( r ) V V = + i r V + + i P V + P I + r R + V TP( V ) TP V ( V ) TP TP TP2 ' QX + + missä i 0 on määritelty ohdassa 7 ja V ( V ) V V = V = astaisten anhuuseläeiden auutusmasuastuiden summa P TP ( V ) = uoteen ohdistuien auutusmasujen anhuuseläeosat teoreettisten eräpäiien tasossa P TP ( I ) = uoteen ohdistuien aaan (0) muaiset auutusmasujen työyyttömyyseläeosat teoreettisten eräpäiien tasossa = tilinpäätösessä 3.2. lasettu ario ohdassa määritellylle ' R IV ( ) I V = V täydennyserrointa astaaalle orotuotolle R = astaisten työyyttömyyseläeiden auutusmasuastuiden summa 3.2.-

31 26 TP r = liitteen ohdassa 2.2 annettu erroin r = liitteen ohdassa 2.2 annettu erroin ja TP2 r = liitteen ohdassa 2.2 annettu erroin. TP3 Vauutusmasuastuun ohtaa 5.2. astaaa osa oidaan aihtoehtoisesti arioida aaaa (53) taremmin huomioiden yhtiön oma auutusanta. KORVAUSVASTUU TILINPÄÄTÖKSESSÄ Vuodelta tehtäässä tilinpäätösessä orausastuun ohtaa 5.3. astaaa osa oidaan lasea yhtiöohtaisesti aaalla (54) ( )( ) ( ) V = + i V + r V + r V + + b V TP( K ) VI ( A) TP V ( V ) TP3 I ( V ) T 0 ( ) 05 TP + + b P ( T) E TP2 ' QX ( r )( R V ) i= T TP () i 05 TP TP I ( i0 ) ( P I P I P r ) + + ( ) ( ) ( ) TP missä T () i on tilinpäätösessä arioitu ohdan muainen auutusliieen osan i ( i = anhuuseläeliie i = 2 työyyttömyyseläeliie) tulos i 0 ja b on määritelty ohdassa 7 ja ( ) V VI A = ( VA IA V + V ) = alaneiden anhuus- ja työyyttömyyseläeiden orausastuiden summa TP P ( I ) = uoteen ohdistuien auutusmasujen työyyttömyyseläeosat teoreettisten eräpäiien tasossa P TP ( T ) = uoteen ohdistuien auutusmasujen tasausosat teoreettisten eräpäiien tasossa ähennettynä altion eläerahastoon masetulla siirtymämasulla ja E = uoden aiana masetut eläeet ja untoutusesta aiheutuat ustannuset. Lisäsi muaan otetaan eläeiden ustannustenjaosta palattomien aiojen perusteella arttuneiden eläeosien ustannustenjaosta seä työttömyysauutusrahaston masusta johtua saataa tai ela seä jo näistä saatu tai näihin masettu uoteen ohdistua ennaomäärä huomioon otettuna. Suureet otetaan huomioon oroutettuina hetelle Koroteijänä äytetään ( + i ) 05 0 masettujen rahastoitujen eläeiden osalta ja

32 27 ( ) 05 + b ustannustenjaoerien seä muiden astaaien erien osalta. Korausastuun ohtaa 5.3. astaaa osa oidaan aihtoehtoisesti arioida aaaa (54) taremmin huomioiden yhtiön oma auutusanta. OSAKETUOTTOSIDONNAINEN LISÄVAKUUTUSVASTUU TILINPÄÄTÖK- SESSÄ Vuodelta tehtäässä tilinpäätösessä auutusmasuastuun ohtaa astaaa osa oidaan lasea yhtiöohtaisesti aaalla (55) ( λ ) V ( TP) = + i + b + j ' V V Q Q QX λ j' V VI 05 (( + j ') ) VI 05 ( + i0 ) T ( j' b) V (( + j' ) ( + b ) ) 05 ( + b ) λ + V ( TP) + i V + λ ( ) VI 0 λ T* T + V ( TP) ( + b) V missä λ = 02 j' = tilinpäätösen astuuelalaselmia tehtäessä äytettäissä olea TyEL 68 :n 3 momentin muainen osaeiden esimääräisen uosituottoprosentin sadasosa T* T* V ( TP ) = tilinpäätösessä lasettu ario suureesta V ja TP( V ) TP( K ) ' QX T V ( TP ) = V + V R V V * ( TP). VI Vauutusmasuastuun ohtaa astaaa osa oidaan aihtoehtoisesti arioida aaaa (55) taremmin huomioiden yhtiön oma auutusanta. Q Arioitaessa suuretta V ( ) TP ohdan muaista tasaamista ei uitenaan tehdä. VAKUUTUSMAKSUISTA JA TYÖNTEKIJÄN ELÄKEMAKSUSTA KERTYNYT RAHASTO L ( ) A on auutusmasuista ertynyt arsinainen rahasto.

33 28 Sopimustyönantajan osalta jolla suure α = 0 on (56) ( ) V 2 L( A) = s L ( A) + r( P + H + H ) L ( A) missä V P H ja H on määritelty aaassa (5) ja ertoimet r ja s on annettu liitteen ohdassa 3. 2 on hetelle lasettujen astaisten ja alaneiden anhuuseläeiden seä astaisten ja alaneiden työyyttömyyseläeiden astuu aiien 3.2. jatuien auutusten osalta joilla suure α = 0 ja L ( ) A on suureiden L ( ) A summa astaaista auutusista. Muiden sopimustyönantajien osalta (57) F F ( ) + S R V 2 L( A) ( ) = s L ( A) r F + ( P + H + H ) 5 R L ( A) F F ( S R ) + + min ; V F 5R + missä V on auutusen hetelle 3.2. lasettu astaisten ja alaneiden anhuuseläeiden seä astaisten ja alaneiden työyyttömyyseläeiden astuu V on suureiden V summa aiista hetellä 3.2. jatuista auutusista joilla R F < S F 6R F ja L ( ) A on suureiden L ( ) A summa aiista hetellä 3.2. jatuista astaaista auutusista. Jos sopimustyönantajan auutusen uoden u palasummasta yli 20 % uitenin ähintään R on siirtynyt toiseen eläelaitoseen uonna u auutusen osittaisen irtisanomisen F seurausena lasetaan auutusen suure L ( A ) hetellä 3.2. u aaalla (58) ( ) 2 missä L ( A) = a L ( A) + L ( A) a = siirtyneen palasumman suhteellinen osuus auutusen palasummasta uodelta u L ( A ) = aaan (57) muaisesti lasettu L ( A ) hetellä 3.2. ähennettynä suureella L 2 ( A ) ja L 2 ( A ) = aaan (57) muaisesti lasettu L ( A ) hetellä 3.2. olettaen että auutus olisi tullut oimaan siirtohetellä uonna u.

34 29 Työnteijän eläemasua astaaa osa astuuelasta hetellä 3.2. lasetaan aaalla L B = + i u L B + + i q S (59) ( ) ( )( ) ( ) ( ) missä ertoimet q ja u on annettu liitteen ohdassa 3 ja i 0 on määritelty ohdassa 7.

35 30 TAKAISINLAINAUKSEN KORKO JA KUOLETUS TyEL-VIITEKORKO TyEL-iiteoro perustuu nollauponioroäyrään joa estimoidaan Euroopan talous- ja rahaliittoon uuluien altioiden tai luottorisiltään astaaien liieeseenlasijoiden euromääräisten oroinstrumenttien jälimarinanoteerausten perusteella. TyEL-iiteoro asetetaan sellaisesi että lainan teoreettinen hinta (P) on yhtä suuri uin lainan pääoma (K) un disonttooroina äytetään nollauponiäyrästä saataia oroja ( z i ) eli n i i t i= = + = i P C z K (60) ( ) missä C i t i z i = lainaan liittyä suoritus (oron ja uoletusen yhteismäärä) eräpäiänä i i =... n = aia uosina lainan nostohetestä eräpäiään i ja = laina-aiaa t i astaaa uotuinen nollauponioro. TyEL-iiteoro julaistaan päiittäin tasalyhenteisille 0 uoden pituisille lainoille joiden oro ja uoletus erääntyät masettaasi asi ertaa uodessa. TyEL-iiteoro on aina ähintään nolla. Niiden lainojen osalta joissa ensimmäinen nosto on tapahtunut ennen TyEL-iiteoro on uitenin ähintään rahastooro i 0. Vuotta 2007 edeltäänä aiana TyEL-iiteoro on ulloinin oimassa ollut TEL-iiteoro. ENNEN..996 NOSTETUT LAINAERÄT Lainaeristä masetaan perusteoroannan muainen oro. Erääntymishetellä uoletetaan määrä 007 nl jossa n on orojason pituus uosina ja L on orojason aiana lainassa ollut määrä ajan suhteen punnittuna esiarona. Miäli lainaa ei ole ennen..996 nostettujen lainaerien osalta muutettu lainanantajan ja lainanottajan älisellä sopimusella määräaiaisesi muutetaan se tältä osin auutusen päättymisen jäleen 5 uoden uluttua 0 uoden pituisesi annuiteettilainasi. Samoin muutetaan 0 uoden annuiteettilainasi taaisinlaina ennen..996 nostettujen lainaerien osalta siltä osin uin lainaa ei ole muutettu määräaiaisesi sellaisessa auutusessa jossa iitenä iimeisenä uotena 20-ertainen auutusmasu alittaa unin uoden taaisinlainausen enimmäismäärän L (MAX) = L ( A) L ( B ) + missä suureet L ( A ) ja L ( B ) on määritelty ohdassa 5.7. [ ]

36 3 Jos taaisinlainausen määrä oron ja uoletusen erääntymishetellä on pienempi uin L (FIN) oidaan laina tältä osin aatia masettaasi oonaan taaisin. Suure L (FIN) on annettu liitteen ohdassa 3. AIKAVÄLILLÄ NOSTETUT LAINAERÄT JA ENNEN MÄÄRÄAIKAISTETUT LAINAERÄT Lainaerästä masetaan perusteoroannan muainen oro. Lainaerän oro erääntyy masettaasi ähintään ahdesti uodessa eriseen soittuina ajanohtina. Lainaerät uoletetaan tasalyhenteisesti laina-aiana joa on mm. auudesta riippuen ähintään ysi uosi ja enintään 0 uotta. Kuoletusohjelmasta oidaan uitenin sopia toisinin. AIKAVÄLILLÄ NOSTETUT LAINAERÄT Mitä tässä luussa sanotaan lainasta soelletaan myös nostettuun lainaerään. Hetestä alaen joainen nosto muodostaa oman lainan. Lainan oro määräytyy Suomen altion sarjaobligaatioiden ostonoteerausten perusteella lasettaasta ohdan 6. muaisesta TyEL-iiteorosta nostoajanohdan laina-ajan oronmääräytymisjason uoletusohjelman ja auuden perusteella jäljempänä määritellyllä taalla. Lainan oro erääntyy masettaasi ähintään asi ertaa uodessa eriseen soittuina ajanohtina. Laina oi olla joo iinteäoroinen tai aihtuaoroinen. Jos laina on aihtuaoroinen lyhin mahdollinen oronmääräytymisjaso on ysi uosi. Laina uoletetaan tasalyhenteisesti ähintään asi ertaa uodessa laina-aiana joa on mm. auudesta riippuen ähintään ysi mutta enintään ymmenen uotta. Kuoletusohjelmasta oidaan uitenin sopia toisinin. Kiinteäoroisen lainan oro perustuu laina-aiaa astaaaan TyEL-iiteoroon ja aihtuaoroisen lainan oro oronmääräytymisjason pituutta astaaaan TyEL-iiteoroon. Jos lainalle asetetaan ateasetusen 3 2 tai 3 ohdan muainen auus sen oro on nostopäiän TyEL-iiteoro. Jos lainalla ei ole tällaista auutta lainanantaja lisää TyEL-iiteoroon auuteen sisältyää risiä astaaan marginaalin. Jos iinteäoroinen laina masetaan oonaan tai osittain taaisin ennen laina-ajan päättymistä lainanottajan tahdosta ennenaiaisesta taaisinmasusta peritään taaisinmasuoraus. Taaisinmasuorausen määräämistä arten lasetaan lainan jäljellä olean osuuden teoreettinen hinta jäljellä olealta laina-ajalta aaan (60) muaisesti äyttäen suoritusten disonttausoroina lasentaheten nollauponioroja. Näin saadusta tulosesta ähennetään lainan edellisen eräpäiän ja irtisanomispäiän älisenä aiana ertynyt oro. Taaisinmasuoraus on näin lasetun teoreettisen hinnan ja jäljellä olean lainapääoman erotus miäli tämä on positiiinen.

37 Jos laina on aihtuaoroinen taaisinmasuoraus lasetaan ulumassa olean oronmääräytymisjason jäljellä olealta ajalta. 32

38 33 VAKUUTUSTEKNISET SUUREET Näissä erityisperusteissa esiintyät auutusteniset suureet lasetaan TyEL:n muaisen eläeauutusen yleisten lasuperusteiden muaisesti äyttäen seuraaia erioisaioiden aroja: Perusteoro b = Kuoleuus b 2 5 un x< un 930 x< un 940 x< un 950 x< un 960 x< 970 = 3 un 970 x < un 980 x< un 990 x< un 2000 x< un 200 x< 2020 Työyyttömyys b 3 = b = 4 b = 5 b = 6 b = 7 b = 8 Rahanaron muuttuuus b 5 = Vauutustenisiä astuita lasettaessa äytettää rahastooro