Maahanmuuttajataustaiset oppijat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä koulutuksen ja opiskelun aikaisen tuen saatavuus ja saavutettavuus

Transkriptio

1 Maahanmuuttajataustaiset oppijat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä koulutuksen ja opiskelun aikaisen tuen saatavuus ja saavutettavuus Käyntikohde: Rääkkylän koulu, Rääkkylä Aika: Arvioijat: Katri Kuukka, suomi toisena kielenä -opettaja, Eiran aikuislukio Najat Oakrim-Soivio, lehtori, Helsingin yliopisto Ann-Sofie Smeds-Nylund, pääsuunnittelija, KAN Haastatellut: Johdon edustus: Rauni Ronkainen sivistystoimen johtaja/rehtori Petteri Arminen, vararehtori Opetushenkilöstö: Ryhmä 1) Riitta Kuivalainen, alakoulun opettaja Mari Hietanen, alakoulun opettaja Martti Nuutinen, alakoulun opettaja Eveliina Sihvonen, yläkoulun opettaja Satu Suhonen, yläkoulun opettaja Ryhmä 2) Minna Käyhkö, esikouluopettaja Eija Hirvonen, joustoluokan opettaja Yleistä Rääkkylä on pieni, 2500 asukkaan kunta Itä-Suomessa,. Kunnassa on nykyään yksi koulu, jossa on 200 oppilasta esikoulusta yläkouluun. Näistä 22 on maahanmuuttajaoppilasta. Heistä suurimmalla osalla on venäjänkielinen tausta, mutta Rääkkylässä asuu nyt myös kaksi lasta Bulgariasta ja lapsia on adoptoitu esimerkiksi Filippiineiltä, Kiinasta ja Intiasta. Oppilailla on ½-1 tunnin koulumatkoja, joten koulukyydit ohjaavat koulupäivien pituutta. Peruskoulun jälkeen oppilaat jatkavat yleensä opintojaan Joensuussa tai Kiteellä. I Koulutustarjonta maahanmuuttajataustaisille oppijoille a) Kaikkia koulutusasteita koskevat kysymykset 1. Opetusta tai koulutusta koskevat strategiat Sekä sivistystoimen että kunnan monikulttuurinen strategia on hakusessa. Koulu osallistuu OKM:n perusopetuksen laatuhankkeeseen ja mm. tässä laatutyössä strategiatyön tarve on tiedostettu. Tietoinen strategia voisi taata toiminnan ja kehittämisen pitkäjänteisyyden, vaikka henkilökunta vaihtuu. Muita ajankohtaisia kehittämishankkeita ovat Osaava-hanke ja Kerhotoiminnan kehittämishanke. 1

2 2. Tiedottaminen Tiedottaminen perheille opetusasioista onnistuu pienessä kunnassa hyvin. Päivähoito on Rääkkylässä osa sivistystoimea. Erityislastentarhaopettaja tapaa lapset jo päivähoidossa. Esikoulu on samalla pihalla kuin koulu ja peruskoulun opettaja käy pitämässä musiikkioppitunteja läpi koko vuoden niin, joten lapset tuntevat hänet jo kouluun tullessa. Ensimmäisen luokan opettaja on mukana esimerkiksi esikoulun kevätretkellä. Erityislastentarhaopettaja tapaa esikoululapset joka viikko. Keväällä ennen esikoulua pidetään vanhempainilta, sitä ei järjestetä erikseen maahanmuuttajaperheille. Perheisiin on helppo pitää yhteyttä ja tarpeen mukaan keskusteluissa käytettään tulkkia. Tulkki on yleensä kuitenkin ollut koulukäyntiavustaja tai perheen ystävä. b) Koulutusastekohtaiset kysymykset 1. Perusopetukseen valmistavasta opetuksesta tiedottaminen Perusopetukseen valmistavaa opetusta ei ole tähän asti ollut tarvetta järjestää, mutta kunnassa on olemassa valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. 2. Oman äidinkielen opetuksesta tiedottaminen perusopetuksessa Erillistä tiedottamista maahanmuuttajaperheille ei tarjota vaan asioita ratkaistaan tapauskohtaisesti tai vanhemmat osallistuvat kaikille tarkoitettuihin vanhempainiltoihin tai vanhempain-vartteihin. 3. Perusopetuksen jälkeinen koulutustarjonta ja tuki Ammattikoulu on Rääkkylässä suositumpi kuin lukio. Jotkut ammattiopiston opettaja käy nuoria ja opettajia tapaamassa jo syksyllä ennen kuin oppilaat siirtyvät toisen asteen opintoihin, varsinkin jos oppijalla on erityistuen tarvetta. Rääkkylän kunta ostaa palveluja Honkalammen säätiöltä joka on nuorisotyöpaja, ja Liperissä on yksityinen adventistien koulu. Kiteellä on 10-luokka. Maahanmuuttajaoppilaat eivät ole tähän asti tarvinneet erityistä tukea vaan ovat jatkaneet toisen asteen koulutukseen suunnitelmiensa mukaan. II Maahanmuuttajataustaisten oppijoiden koulutukseen hakeutuminen a) Kaikkia koulutusasteita koskeva kysymys nivelvaiheista Maahanmuuttajaoppilaat ovat tähän asti menestyneet koulussa hyvin eikä kunnassa ole tunnistettu tarvetta järjestää mitään erityisiä toimia. Kunnassa on joustoluokka ja siellä tarjotaan henkilökohtaista tukea eri-ikäisille oppilaille tarvittaessa. III Kielen oppimisen ja identiteetin kehittymisen tuki maahanmuuttaja-taustaisille oppijoille a) Kaikkia koulutusasteita koskevat kysymykset 1. Oman äidinkielen opetus Oman äidinkielen opetusta järjestetään kolme tuntia viikossa eli kolmessa ryhmässä luokilla 0-4, 5-6 ja 7-9. Muodollisesti kelpoista opettajaa ei ole saatu ja opettaja vaihtuu usein. 2

3 Oppilaat eivät mielellään halua osallistua oman äidinkielen oppitunneille vaan osallistuvat mieluummin muuhun opetukseen, syynä ehkä se, että opetus järjestetään koulupäivän aikana. Oman äidin kielen opetuksen (ja materiaalin) laadusta ja hyödystä on keskusteltu ja jotkut perheet opettavat omaa äidinkieltä lapsilleen mieluummin kotona. 2. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus Rääkkylässä ei ole erillistä S2-opetusta, vaan äidinkielen opettaja resurssi on yksi vuosiviikkotunti tätä tarkoitusta varten. Yksittäiset oppilaat tarvitsevat enemmän tukea, ja silloin yksittäiset opettajat yrittävät ratkaista ongelmat ja antaa enemmän yksilöllistä tukea. Opettajien mielestä kielitukea pitäisi kehittää, jos resursseja olisi, koska opettajat huomaavat, että suomen kielessä saattaa olla puutteita. 4. Kielitietoisuuden edistäminen Kielitietoisuus-käsite tuntui olevan vieras. Johto mainitsi, että käsite pitäisi liittää uuteen paikalliseen opetussuunnitelmaan. Opettajat eivät tässä yhteydessä katsoneet siitä olevan tarvetta tai hyötyä. 5. Henkilöstö ja täydennyskoulutus Koko henkilökunnasta kaksi opettajaa oli käynyt täydennyskoulutuksessa, joka liittyi monikulttuurisuuteen. Opettajat tiedostivat mt. Koulutuksen hyödyn. Heidän mielestään silloin olisi hyödyllistä ja mielenkiintoista käsitellä yhteistyötä perheiden kanssa ja kulttuuritietoisuutta. 6. Tulkkauspalvelut Ks. yllä; virallisia tulkkeja ei ole käytetty, tähän asti Rääkkylässä tulkkausta on järjestetty venäjänkielisen kouluavustajan ja perheystävien avulla. Eräs lapsi tarvitsi erityistutkimusta ja hänet tutkittiin Joensuussa, missä tulkkausta järjestettiin puhelimella. IV Oppimisen tuki maahanmuuttajataustaisille oppijoille a) Kaikkia koulutusasteita koskevat kysymykset 1. Esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma ja opiskelusuunnitelma Henkilökohtaisia suunnitelmia luodaan ja päivitetään tarpeen vaatiessa, esimerkiksi niin että lapsi siirtyy yleisopetukseen, kun kielitaito sallii (henkilökohtaisia opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia on tarkistettu ja erityinen tuki tarpeettomana lopetettu). 2. Tukiopetus ja oppimista tukevat kerhot Tukiopetus tapahtuu joustavasti joustoluokassa, mikä on järjestelmä, jota sekä johto että opettajat kehuvat. Eräs opettaja oli antanut tukiopetusta monta vuotta ennen joustoluokkaa ilman erityistä koulutusta ja se toimi silloin hyvin hän olisi toki kaivannut parempaa materiaalia. 3

4 7. Yhteistyö huoltajien kanssa On yksittäisiä perheitä, joiden kanssa on vaikeuksia, ja ongelmat jatkuvat, vaikka koulu yrittää pitää yhteyttä perheen kanssa. 8. Yhteistyö kunnan viranomaisten kanssa Tapaamisia kunnan muiden viranomaisten kanssa järjestetään tarvittaessa mutta säännöllisiä tapaamisia ei ole. Päättökeskustelu Opetustoimen johto Vahvuudet Vahvuutena voi mm. esittää, että strategisen ajattelun ja suunnittelun tärkeys tunnistettiin, koska maahanmuuttajastrategiaa ei toistaiseksi ollut kunnassa. Olisi siis syytä luoda myös oma strategia sivistys- ja opetustoimelle. Strategia voisi mahdollistaa tavoitteiden asettamisen ja säännöllinen seurannan, koska maahanmuuttajatoiminta tarvitsee jatkuvuutta mm. siten että resurssien käyttö suunnitellaan ja täydennyskoulutus mielletään osana kehitystyötä. Strategia antaisi mahdollisuuksia luoda pysyvämpiä rakenteita (suunnittelu ei ole riippuvainen henkilöstä, suunnittelu ei ole niin haavoittuva). Rääkkylän koulussa on hankerahoja (Osaava, kerhotoiminta, perusopetuksen laatu) ja niitä voidaan käyttää juuri niihin tarkoituksiin, mitkä johto ja opettajat näkivät tärkeinä eli opettajien täydennyskoulutukseen ja parempiin opetusmateriaaleihin. Nivelvaiheyhteistyö on toimivaa Rääkkylässä päiväkodista jopa ammattiopistoon. Sekä päiväkodissa ja esiopetuksessa että koulupuolella on sitouduttu nivelvaiheiden käytänteisiin, ja ne nähdään toimivina rakenteina, jotka on suunniteltu ja toteutettu tämän kunnan/alueen tarpeista käsin. Varhainen puuttuminen ongelmatilanteissa nähdään tärkeäksi. Myös ohjaus on toimivaa yläluokkien ja ammatillisen koulutuksen välillä. Henkilökunnassa oltiin sitä mieltä, että nuoremman polven opettajat ovat ehkä valmiimpia kohtaamaan monikulttuurisuutta. Kehittämiskohteet 1) Opetusmateriaalien monipuolistaminen > ajanmukaisuus, erilaisten opetusmateriaalien käyttäminen 2) Täydennyskoulutustarve on olemassa kaikissa vastaajaryhmissä (esim. venäjän kieli) 4

5 3) Toimivan strategian laatiminen (johtamisen väline, suunnittelun väline, tuki opetusjärjestelyihin, kodin ja koulun yhteistyön kehittämisessä, auttaa ennakoimaan tulevaa) 4) Tulkkaus -> opettajan, oppilaan ja kodin oikeusturva. Nykykäytänteet kuulostivat hieman epäammattimaisilta Opetushenkilöstö Vahvuudet Opetushenkilöstön ja johdon näkemykset olivat samanlaisia monessa asiassa. Nivelvaiheiden yhteistyö päivähoidosta aina toiselle asteelle, esim. siirtopalaverit, olivat toimivia. Moni opettaja opettaa sekä ylä- että alakoulussa, joten opettajat tuntevat oppilaat hyvin. 0-2 lk:n joustoryhmä (äidinkieli, matematiikka) oli hyvä ja joustava ratkaisu. Nähtiin, että on syytä tarkistaa oppimissuunnitelmat säännöllisesti. Ja esim. matematiikan opetusjärjestelyissä oli mahdollista konkretisoida ja havainnoida käsitteitä. Kehittämiskohteet 1) Opetustoimen strategia -> tuo opetusjärjestelyihin jatkuvuutta ja jäsentää opettajan arkityötä 2) S2-opettaja tärkeä 3) Täydennyskoulutustarve (S2-opetus, oman äidinkielen opetus, kodin ja koulun yhteistyö) 4) Kielitietoisuus aineenopetuksessa enemmän huomioon, koettiin haasteellisena/ turhana toteuttaa luokassa 5) Verkostoituminen 6) Monikulttuurisille vanhemmille omat vanhempainillat, joissa suomalaisen koulutusjärjestelmän käytänteiden selittäminen. Esim. oman äidinkielen opettamisen tärkeys asiantuntijan kertomana, koulun arkikäytänteiden selittäminen, tiedottamiskäytänteet jne. Esiopetus 5

6 Vahvuudet Nivelvaiheyhteistyö kunnassa on hyvin kehitetty ja oppilaiden yksilölliset tarpeet huomioidaan. Varhaista tukea pidetään tärkeänä ja se heijastuu koko koulupolun ajan, opettajat näkevät päiväkodista toiselle asteelle saakka kuinka hyvin rakenne toimii. Koulun yhteydessä toimiva esiopetus mahdollistaa, että oppilaat ovat jo oppineet koulun päivärytmin, kun he siirtyvät kouluun. Koulun käytänteitä omaksutaan varhain ja kouluun sosiaalistuminen tapahtuu varhain. Kehittämiskohteet 1) S2-kielen opetus tulisi olla strategiassa mainittu, samoin oman äidinkielen opettaminen 2) Venäjänkielinen kouluavustaja 3) Venäjän kielen opettajan vaihtuminen vuosittain -> jos oman kielen opetus strategiassa ja suunnitelmallista, tuntimäärän kasvattaminen nykyisestä kolmesta vvt:sta suuremmaksi 4) Ajanmukaiset ja monipuoliset opetusmaterialait, jotka koko ryhmälle 5) Täydennyskoulutus (kodin ja koulun yhteistyö, S2-opetus, maahanmuuttajataustaisen lapsen ja kulttuurisen moninaisuuden kohtaaminen) 6) Maahanmuuttajataustaisten vanhempien omat vanhempainillat Keskusteluissa tulevaisuuden visioon liittyvät tarpeet S2-opettaja ja S2-opetus Valmistava opetus Venäjänkielinen kouluavustaja 6

7 7