Sisällys. Kannen kuva: Bence Berki, 3b

Transkriptio

1 Sisällys Sisällys... 1 Puhelinnumerot... 2 Sivistyslautakunta Lukuvuosi Käytetyt lyhenteet... 5 Opettajat ja henkilökunta... 6 Ryhmänohjaajat... 7 Työpäivät, lomat, jaksot, uusinnat ja kellonajat... 8 Jaksot... 8 Uusintakuulustelu... 8 Päiväjärjestys... 8 Toimintasuunnitelma I JAKSO... 9 II JAKSO III JAKSO IV JAKSO V JAKSO VI JAKSO Opiskelijan oppimisen arviointi Arvioinnin tavoitteet Kurssisuoritusten arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suoritus Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Osallistumisoikeus ylioppilastutkintoon Poissaolot Koeviikko Uusinnat Rästikokeet Suulliset kuulustelut Kurssin suorittaminen itsenäisesti Opiskelijan oppimisen arviointi Kauhajoen lukiossa Ylioppilastutkinto Opiskelijahuoltoasiat Opintotuki Koulumatkatuki Terveydenhuolto Kuraattori Erityisopetus Ammatinvalinnanohjaus Uskonnolliset tilaisuudet Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus Tärkeitä linkkejä Kannen kuva: Bence Berki, 3b

2 Kauhajoen lukio, Puistotie 8, KAUHAJOKI Puhelinnumerot Vt. rehtori Virpi Nyman Kanslia Satu Koivisto Opettajainhuone Opinto-ohjaaja Kirsi Samppala Kuraattori Minna Puisto Terveydenhoitaja Marita Lehikoinen Erityisopettaja Markus Mantila Kiinteistönhoitaja Olli Koivisto Kauhajoen kaupunki/kaupungintalon (06) vaihde Opetuspäällikkö Jari Mäkinen Sivistysjohtaja Eija Liikamaa Sivistyslautakunta Pihlaja Tapio (Harri Ojala) Marttila Hannu (Hautamäki Tomi) Björkman Petri (Siirtola Marja-Kaarina) Heiniluoma Minna (Metsä-Turja Tanja) Kuusisto Raija (Lyyski Toivo) Köykkä Jari (Lahdenmaa Timo) Mustajärvi Niina (Sainio-Seppi Sinikka) Opas Petteri (Nieminen Seppo) Uusi-Kokko Riitta (Koivula Riitta) Ala-Kokko Antti (Tapanainen Tarja (khall.ed.) Hallintosäännön mukaan sivistyslautakunta toimii lukion johtokuntana. Lukuvuosi Tervetuloa opiskelemaan Kauhajoen lukioon! Kauhajoen lukion opiskelija on osa noin 220 opiskelijan yhteisöä. Meille opettajille ja henkilökunnalle on tärkeää, että opiskelijat viihtyvät koulussamme. Uudet opiskelijat tutustutetaan toisiinsa, ryhmänohjaajaansa ja osaan kakkosista Muurinmurtajaisissa heti elokuulla. Syksyn aikana ykköset oppivat koulun käytänteet, kokevat ensimmäisen koeviikon stressin ja tutustuvat toivottavasti uusiin vaihto-oppilaisiimme. Kauhajoen lukio on valtakunnallisestikin menestynyt tasokas yleislukio, jonka kurssitarjottimelta lukiolainen löytää monipuolisen valikoiman kursseja. Lukion opiskelija voi syventyä matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin, humanistisiin aineisiin, kielistä ja kansainvälisyydestä kiinnostuneet voivat opiskella useampia kieliä, taito- ja taideaineista kiinnostuneet voivat valita näitä kursseja ja niin edelleen. Kauhajoen lukio tarjoaa opiskelijoilleen moderneja oppimisympäristöjä, joissa voi hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa, videoneuvottelua, sosiaalista mediaa sekä perinteisempiä opetusmuotoja. Suomen lukiot valmistautuvat sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin (alkaen syksystä 2016) ja lukion opetussuunnitelman muutokseen vuonna Tämä tarkoittaa 2

3 TVT:n käytön lisäämistä: oppikirjoista on saatavilla sähköisiä versioita, opiskelijalla on mahdollisuus käyttää omaa kannettavaa tietokonetta, tablettia tai älypuhelinta opiskeluun. TVT-hankkeen toteutuessa saamme kokeilla laajempaakin käyttöä. Opiskelun lisäksi myös kokeisiin tulee entistä enemmän sähköisiä osuuksia, jotta siirtyminen sähköisiin kirjoituksiin olisi helpompaa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään monipuolisesti. Lukujärjestykset, poissaolot ja pikaviestit hoidetaan Wilmalla, kursseilla käytetään mm. Moodle-oppimisalustaa ja pilvipalveluita sekä sosiaalista mediaa opiskelun tukena. Linkit näihin ohjelmiin löytyvät Kauhajoen lukion kotisivuilta. Sieltä löytyvät koulun yhteystiedot, uutiset ja oppaat. Myös vanhemmilla on Wilmaan tunnukset ja he voivat seurata heidän alle 18-vuotiaiden lukiolaistensa opintojen etenemistä ja saada tietoa lukion ajankohtaisista asioista sitäkin kautta. Kannattaa ottaa yhteyttä kouluun, mikäli jonkin asia askarruttaa. Yhteistyö koulun ja kodin välillä on tärkeää. Tarjoamme opiskelijoillemme laajan kurssivalikoiman omassa koulussamme sekä mahdollisuuden valita kursseja yhteistyössä muiden toisen asteen koulujen kanssa. Opiskelija voi valita kursseja Opinlakeuden, tiistai-iltapäivän tai virtuaalilukion tarjottimelta kiinnostuksensa mukaan. Tavoitteenamme on tarjota lukiolaiselle vahva yleissivistävä pohja jatkoopintoja varten. Moodlen käytön oppiminen on yksi askel kohti yliopisto- tai korkeakouluopiskelua. Monenlainen valinnaisuus, luokattomuus ja erilaiset opiskelutavat tai oppimishäiriöt voivat joskus aiheuttaa ongelmia päällekkäisyyksien tai opiskelutekniikoiden puutteiden vuoksi. Opinto-ohjaukseen onkin kiinnitetty paljon huomiota lukiossamme. Jokainen opiskelija laatii itselleen opiskelusuunnitelman sekä kirjoitussuunnitelman, joiden tekemisessä auttaa opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja sekä tarvittaessa myös aineenopettajat sekä rehtori. Oppilashuoltoryhmän toiminnan ansiosta opiskelujen keskeyttäminen on vähäistä ja ongelmiin puututaan ajoissa. Oppilashuoltoryhmässä toimii rehtori, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitaja, kuraattori, erityisopettaja sekä tarvittaessa muitakin henkilöitä. Valtaosa opiskelijoistamme suorittaa lukion oppimäärän ja kirjoittaa ylioppilaaksi kolmessa vuodessa. Oikein hyvää opiskeluvuotta ! Virpi Nyman YLEISTÄ OPISKELUSTA Lukujärjestyksen opiskelijat tekevät itse Wilmalla, joka löytyy pikalinkeistä koulun kotisivuilta lukio.kauhajoki.fi. Wilmassa kohdasta kurssitarjotin opiskelija valitsee kaikilta kuudelta jaksolta jokaisen jakson riviltä eli palkista yhden kurssin näin halutessaan, jolloin myös lukujärjestys päivittyy automaattisesti. Kohdasta työjärjestys opiskelija voi myös tulostaa oman lukujärjestyksensä. Omia valintojaan voi muuttaa kesken lukuvuoden, jos ryhmän koko sen sallii, mutta opiskelija on myös velvollinen pitämään valintansa ajan tasalla koko lukuvuoden. Ensimmäisenä koulupäivänä tulevia lukiolaisia opastetaan ohjelmiston käyttöön ja myöhemminkin ongelmatilanteissa asiantuntevaa apua saa mm. opinto-ohjaajalta, kansliasta, rehtorilta tai Heikki Luomalta. 3

4 Kurssiselosteet vihkossa esitellään kaikki ykkösten lukiokurssit. Täydellinen kurssiselostus on Wilmassa kohdassa Opinto-opas. Kauhajoen koulujen yhteisistä kursseista on oma vihkonsa, jossa esitellään yhteinen valinnaiskurssitarjotin. Lukio tarjoaa yhteistyötarjottimelle eri aineiden työkursseja sekä taideaineita. Valittavana on myös eri ammatillisten oppilaitosten tarjoamia kursseja. Keväisin järjestetään Suupohjan oppilaitosten kesken vaihtoviikko, jolloin voi viikoksi valita kurssin joko omasta tai muusta oppilaitoksesta. Mukana on Suupohjan 2. asteen suomen- ja ruotsinkielisiä kouluja (lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia). Vaihtoviikon kurssit esitellään tarkemmin ennen syyslomaa. Koulumme kuuluu myös Etelä-Pohjanmaan virtuaalilukiorenkaaseen, joka tarjoaa monenlaisia kursseja äidinkielestä vieraisiin kieliin ja reaaliaineisiin. Osa kursseista on videoneuvottelu-, osa verkkokursseja. Kursseja voi myös valita Opinlakeuden kurssitarjottimelta. Kurssitarjontaan voi tutustua hankkeiden kotisivuilta osoitteissa ja Virtuaalilukion linkki on koulun kotisivuilla. Opinto-ohjaajalta saa lisätietoa. Kauhajoen lukiossa on vahva perinne kansainvälisyys- ja kulttuuritoiminnassa. Lukiollamme on oppilasvaihtoa Hollantiin ja Saksaan. Teemme myös mahdollisuuksien mukaan kulttuurimatkoja ulkomaille ja kotimaahan sekä opintomatkoja esimerkiksi Cerniin. Kouluumme saapuu joka vuosi useita opiskelijoita myös ulkomailta ja osa opiskelijoistamme lähtee itsekin vaihtoon ulkomaille. Kauhajoen lukio on kurssimuotoinen, yleissivistävä oppilaitos, jossa ei ole vuosiluokkia. Luokaton lukio tarjoaa runsaasti valinnaisuutta. Omien opintojen suunnittelu kehittää itsenäisyyttä ja aloitteellisuutta, mutta edellyttää myös oma-aloitteellisuutta, pitkäjänteisyyttä sekä vastuunottoa. Opinto-ohjaaja auttaa opintojen suunnittelussa, samoin kunkin aineen opettajalta saa neuvoja ja ohjeita. Ryhmänohjaajat seuraavat oman ryhmänsä opiskelua ja sen säännöllisyyttä. Rehtorin puoleen voi kääntyä kaikissa asioissa. Toisena lukiovuonna tehdään ylioppilaskirjoitussuunnitelma. Lukion opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon. Tutkintoon kuuluvat kokeet voi hajauttaa kolmelle peräkkäiselle tutkintokerralle. Pakollisia aineita tutkintoon valitaan neljä, mutta näiden lisäksi voi ja kannattaa valita ylimääräisiä aineita haluamansa määrän. Pakollisten lukiokurssien puuttuminen tai vajaa kokonaiskurssimäärä (vähintään 75 kurssia) voivat estää niin lukion päättötodistuksen kuin ylioppilastodistuksenkin saamisen tai ylioppilaskirjoituksiin osallistumisen. Lukiossa on sovittu siitä, että asioihin puututaan selkeästi hyvissä ajoin ja myös kotiin otetaan yhteyttä tarvittaessa. Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilla on yksityiskohtaiset ohjeet kirjoituksista osoitteissa tai Ohjeet ylioppilaskirjoituksista Kauhajoen lukiossa löytyvät myös koulun kotisivuilta. Lisätietoa saa toisen vuoden keväällä ja kolmannen syksyllä pidetyissä ylioppilaskirjoitustiedotustilaisuuksissa. 4

5 Käytetyt lyhenteet Äidinkieli ja kirjallisuus AI Vieraat kielet - Englanti (A1) ENA - Ruotsi (B1) RUB - Peruskoulun yläasteelta alkanut Vieras kieli (B2) - Saksa SAB2 - Venäjä VEB2 - Lukiossa alkava vieras kieli (B3) - Saksa SAB3 - Ranska RAB3 - Latina LAB3 - Venäjä VEB3 - Italia IAB3 - Espanja EAB3 Matematiikka - Pitkä matematiikka MAA - Lyhyt matematiikka MAB Ympäristö- ja luonnontieteet - Fysiikka FY - Kemia KE - Biologia BI - Maantieto GE Katsomusaineet - Evankelis-luterilainen uskonto UE - Muut uskonnot, elämänkatsomustieto ET - Filosofia FI Psykologia PS Historia HI Yhteiskuntaoppi YH Taideaineet - Musiikki MU - Kuvaamataito KU - Ilmaisutaito IT Liikunta LI Terveystieto TE Tietotekniikka TVT Oppilaanohjaus OP 5

6 Opettajat ja henkilökunta Nyman, Virpi, FM Joensuu, Sami, FM Latva-Kyyny, Satu, FM Leikas, Anu, FM Luoma, Heikki, FM Lusa, Talvikki, FM Löytöluoma-Herrala, Sirpa, FM vt. lukion rehtori, ranska, italia englanti, tietotekniikka, yhteiskuntaoppi, ryhmänohjaaja 3a lyhyt matematiikka ruotsi, venäjä, ryhmänohjaaja 1a pitkä matematiikka, tietotekniikka, ryhmänohjaaja 1c äidinkieli ja kirjallisuus, ilmaisutaito, ryhmänohjaaja 2b psykologia, uskonto, historia Nurmela-Ranta, Johanna, FM historia, yhteiskuntaoppi, filosofia, ryhmänohjaaja 2c Nurmi, Eila-Irmeli, FM Nuuttila, Marjo, FM Samppala, Kirsi, KM, OpO Tolvanen, Simo, FM Yli-Kokko, Tuomas, FM saksa, äidinkieli ja kirjallisuus, ryhmänohjaaja 1b fysiikka, lyhyt ja pitkä matematiikka, ryhmänohjaaja 3b opinto-ohjaaja maantiede, biologia, ryhmänohjaaja 3c kemia, matematiikka, ryhmänohjaaja 2a Hauta-aho, Sanna Hautaviita, Marjo, FM Kaari, Satu, LitM Maunula-Craycroft, Riitta, LitM Nikupeteri, Tuomas Rotola-Pukkila, Heini, FM Salmela, Minna, FM Tammelin, Tarja, FM englanti englanti, latina liikunta, terveystieto liikunta liikunta, terveystieto ruotsi musiikki kuvataide, ilmaisutaito Virolainen, Riku, LitM liikunta, terveystieto, virkavapaalla syyslukukauden 2013 Sippola, Kai liikunta, terveystieto, syyslukukausi

7 Hirvimäki, Airi Syrjälä, Tuula Koivisto, Olli Koivisto, Satu Lehikoinen, Marita Mantila, Markus Puisto, Minna Kouluhuoltaja Kouluhuoltaja Kiinteistönhoitaja Koulusihteeri Koulun terveydenhoitaja Erityisopettaja Kuraattori Ryhmänohjaajat 1a Anu Leikas 2a Tuomas Yli-Kokko 3a Sami Joensuu 1b Eila-Irmeli Nurmi 2b Talvikki Lusa 3b Marjo Nuuttila 1c Heikki Luoma 2c Johanna Nurmela-Ranta 3c Simo Tolvanen 7

8 Työpäivät, lomat, jaksot, uusinnat ja kellonajat Jaksot Uusintakuulustelu pe klo 15 I ti klo 15 ja pe klo 13 II pe klo 13 ja ti klo 15 III pe klo 15 ja ti klo 15 IV pe klo 15 ja ti klo 15 V ti klo 15 ja pe klo 13 VI pe klo 10 Päiväjärjestys 1.tunti Aamun avaus tunti tunti ruokatauko tunti ruokatauko tunti tunti tunti tunti tunti

9 Toimintasuunnitelma I JAKSO ma ti ke Opettajainkokous/veso klo to Opiskelijoitten lukuvuosi alkaa klo pe ma ti ke to Lukiolaisten liiton vierailu pe Muurinmurtajaiset ykkösille ma ti Ilmoittautuminen uusintakuulusteluun ke to Koulukuvaus Opettajainkokous (työsuunnitelma) klo pe Uusintakuulustelu (rästikoe) klo ma ti ke to pe ma ti ke to pe ma Syksyn kuuntelut RUB klo ti ENA klo ke SC klo 8.30, EC klo to Koeviikko pe Syksyn kirjoitusten kirjalliset kokeet Taulukot ja laskimet reaalikoetta varten jätettävä tarkistettavaksi. Kokelaan nimi ja nro päälle selvästi. Koeviikko AI, tekstitaidon koe klo

10 II JAKSO ma Koeviikko PS, FI, HI, FY, BI klo ti Koeviikko ke Koeviikko, klo alkaen normaali II ENA, klo 8.30 jakson lukujärjestys to pe RUB, klo ma Taulukot ja laskimet matematiikan koetta varten jätettävä tarkastettavaksi. Kokelaan nimi ja nro päälle selvästi. AI, esseekoe klo ti ke Kokeiden palautukset MAA, MAB klo 8.30 Taulukot ja laskimet reaalikoetta varten jätettävä tarkastettavaksi. Kokelaan nimi ja nro päälle selvästi. Latinan sanakirjat tarkistettavaksi to I jakson arvostelukokous klo pe UE, ET, YH, KE, GE, TE klo ma Ro-tuokio (I jakson opintokirjat jaetaan) klo ti Ilmoittautuminen uusintakuulusteluun Ykkösten vanhempainilta klo ke to pe Taksvärkkipäivä SC, EC klo ma ti I jakson uusintakuulustelu klo (ai, ps, yh, ena, rub, ue, sab, fi, hi, rab) ke to pe I jakson uusintakuulustelu klo (fy, ke, maa, mab, ge) ma Syysloma ti Syysloma ke Syysloma to Syysloma pe Syysloma ma ti ke to pe 10

11 ma ti ke to Koeviikko pe Koeviikko III JAKSO ma Koeviikko ti Koeviikko Lukion fysiikkakilpailu ke Koeviikko, klo alkaen normaali III jakson lukujärjestys to Lukion kemiankilpailu pe ma ti Lukion matematiikkakilpailu ke Kokeiden palautukset to pe II jakson arvostelukokous klo ma Ro-tuokio (II jakson opintokirjat jaetaan) klo ti Ilmoittautuminen uusintakuulusteluun ke to pe II jakson uusintakuulustelu klo (ena, hi, ue, ai, ps, rub, sab, yh ) ma ti II jakson uusintakuulustelu klo (ke, bi, maa, mab, fy, ge) ke to pe ma ti Studia-messut ke to Syksyn ylioppilaiden ja Suomen itsenäisyyden juhla pe Itsenäisyyspäivä ma ti ke to pe Koeviikko 11

12 ma Koeviikko ti Koeviikko ke Koeviikko to Koeviikko pe Joulujuhla klo 9.00 alkaen IV JAKSO ma Loppiainen ti Lukukausi alkaa IV jakson lukujärjestyksen mukaan. Info jatko-opinnoista ke to pe ma ti ke Kokeiden palautukset to pe III jakson arvostelukokous klo ma Ro-tuokio (III jakson opintokirjat jaetaan) ti Ilmoittautuminen uusintakuulusteluun ja rästikokeeseen ke to pe III jakson uusintakuulustelu ja rästikoe klo (maa, mab, ge, ke, fy, bi) ma ti III jakson uusintakuulustelu ja rästikoe klo (ue, rub, ena, hi, ai, ps, yh, sab) Abien vanhempainilta klo ke Englannin preliminääri to Fysiikan preliminääri pe ma ti Lyhyen ja pitkän matematiikan preliminääri ke to Kemian preliminääri pe Koeviikko AI I, tekstitaidon koe klo

13 ma Kevään kuuntelut ENA, SAA, VEA klo 8.30 Koeviikko ti Koeviikko, opettajainkok. (abit) klo RUB, RUA klo ke Koeviikko, klo perjantain ja SC klo 8.30, FC klo 11.00, PC klo maanantain kokeeseen valmistavat 13.00, EC klo 14.00, VC/TC klo tunnit to V jakso alkaa, normaali V jakson lukujärjestys Penkinpainajaiset pe Vanhojen tanssit klo ja Koeviikko/ykköset V JAKSO ma Koeviikko/kakkoset ti ke to pe ma Talviloma ti Talviloma ke Talviloma to Talviloma pe Talviloma ma ti ke Kokeiden palautukset to pe IV jakson arvostelukokous klo la ma Kevään kirjoitusten kirjalliset kokeet AI II, esseekoe klo 8.30 Taulukot ja laskimet reaalikoetta varten jätettävä tarkastettavaksi. Kokelaan nimi ja nro päälle selvästi ti Ro-tuokio (IV jakson opintokirjat jaetaan) klo ke Ilmoittautuminen uusintakuulusteluun UE, ET, YH, KE, GE, TE klo to pe IV jakson uusintakuulustelu klo (ue, ai, yh, ena, rab, hi, rub, sab, ps, te) ENA, SAA, VEA klo

14 ma Taulukot ja laskimet matematiikan RUB, RUA klo 8.30 koetta varten jätettävä tarkastettavaksi. Kokelaan nimi ja nro päälle selvästi ti IV jakson uusintakuulustelu klo (ge, maa, mab, ke, fy, bi) ke Taulukot ja laskimet reaalikoetta varten MAA, MAB klo 8.30 jätettävä tarkastettavaksi. Kokelaan nimi ja nro päälle selvästi. Latinan sanakirjat tarkastettavaksi to pe PS, FI, HI, FY, BI klo ma SC, FC, EC, VC, PC/TC, L1 klo ti ke to pe ma ti Koeviikko ke Koeviikko to Koeviikko pe Koeviikko VI JAKSO ma Koeviikko, klo alkaen normaali VI jakson lukujärjestys ti ke to pe ma Kokeiden palautukset V jakson arvostelukokous klo ti ke to pe Pitkäperjantai ma II pääsiäispäivä ti Vaihtoviikko ke Vaihtoviikko to Vaihtoviikko pe Vaihtoviikko 14

15 ma Ro-tuokio (V jakson opintokirjat jaetaan) klo ti ke to Vappu pe Lomapäivä ma ti V jakson uusintakuulustelu (ai, ena, rab, yh, ue, rub, hi, ps) ke to pe V jakson uusintakuulustelu (maa, mab, ge, ke, fy) ma ti ke to pe ma Abien arvostelukokous klo ti ke to pe Koeviikko ma Koeviikko ti Koeviikko ke Koeviikko VI jakson arvostelukokous klo to Helatorstai pe Koeviikko Kirjojen kierrätyspäivä Kokeiden palautukset n. klo Lakkiaisten harjoitus salissa klo la Päättäjäiset, lakkiaisjuhla klo Ylioppilaat ja lukiolaiset koululle klo ma ti ke Ilmoittautuminen uusintakuulusteluun to pe VI jakson uusintakuulustelu klo

16 Opiskelijan oppimisen arviointi Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. (Lukiolaki 629/1998, 17 1 mom) Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. Kurssisuoritusten arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. (Lukioasetus 810/1998, 4 1 mom) Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta. (Lukioasetus 810/1998, 4 2 mom) Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Opetussuunnitelmassa tulee päättää tarkemmin itsenäisesti opiskeltaviksi edellytettävistä opinnoista ja niiden suoritusperiaatteista. Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. (Lukioasetus 810/1998, 6 1 mom) Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä. Kauhajoen lukiossa noudatetaan käytäntöä, jossa tiedotteisiin pyydetään huoltajan allekirjoitus. 16

17 Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. (Lukioasetus 810/1998, 6 2 mom) Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätavasta voidaan päättää opetussuunnitelmassa. Kauhajoen lukiossa kesken olevan kurssin kurssisuoritus merkitään P-merkinnällä sekä tiedolla, mitä kurssisuorituksesta puuttuu. Kurssi voidaan täydentää 6 kuukauden aikana arviointipäivästä. Kurssi katsotaan keskeytetyksi, jos sitä ei ole suoritettu loppuun määräajassa. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Vilppi tai vilpin yritys Kevään 2011 ylioppilaskirjoituksissa seitsemän kokelaan suoritus hylättiin vilpin takia. Syynä olivat matkapuhelimen tuonti saliin tai lunttilapun löytyminen kokelaalta, yhdessä tapauksessa laskimeen jääneet kaavat. Ylioppilastutkintolautakunta on todella tiukka tässä asiassa: Kokelas, joka syyllistyy vilpilliseen menettelyyn tai vilpin yritykseen taikka avustaa siinä tai muutoin törkeästi rikkoo järjestystä, menettää oikeutensa osallistua kokeisiin kyseisenä tutkintokertana. Kokeet, joihin kokelas on samalla tutkintokerralla ilmoittautunut, katsotaan hylätyiksi. Vaikka osassa tapauksissa varmaan syynä oli huolimattomuus eikä sinänsä halu luntata, seuraukset olivat samat. Kauhajoen lukiossa on päätetty toimia seuraavasti, jos opiskelija jää kiinni vilpistä tai vilpin yrityksestä. Kiinni jääneiden opiskelijoiden suoritus hylätään, samalla hylätään kaikki osasuoritukset ao. kurssista ja koko kurssi pitää suorittaa uudelleen. Jatkossa kiinnitetään tarkempaa huomiota koetilanteissa mukana oleviin tavaroihin älypuhelimien ja muiden teknisten laitteiden yleistyttyä. Missä tahansa koetilanteessa ei jatkossa saa olla pulpetilla muuta kuin kynät, kumit, viivoittimet ja muu opettajan sallima materiaali (esim. taulukkokirjat). Tämä toimenpide harjaannuttaa samalla ylioppilaskokeisiin osallistumiseen ja samalla toivottavasti estää sen, että joku tulisi sitten huolimattomuuttaan hylätyksi. Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. (Lukioasetus 810/1998, 9 1 mom) 17

18 Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. (Lukioasetus 810/1998, 9 2 mom) Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Opinnoissa eteneminen Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti, tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen. (Lukioasetus 810/1998, 7 1 mom) Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Menettelystä, kuten esimerkiksi mahdollisen etenemisesteen käytöstä, päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Opintojen etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa Opetussuunnitelmassa määrättyä oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta. Kauhajoen lukiossa käytäntö etenemisesteen suhteen ilmoitetaan kunkin oppiaineen arviointitekstissä. Opetussuunnitelmassa määrätään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuus yrittää korottaa myös hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi. Kauhajoen lukiossa noudatetaan seuraavaa käytäntöä: Hyväksyttyä arvosanaa saa yrittää korottaa yhden kerran opettajan luvalla, jos kurssiarvosana poikkeaa selvästi oppilaan aikaisemmin osoittamasta tasosta. Hylättyä arvosanaa saa yrittää korottaa yhden kerran, sen jälkeen on suoritettava kurssi uudelleen. Ilmoittautuminen uusintaan katsotaan yhdeksi korotuskerraksi. Opintojen hyväksilukeminen Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. (Lukiolaki 629/1998, 23 1 mom) Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. (Lukiolaki 629/1998, 23 2 mom) Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/1998, 23 ) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1 5 lukioasteikko asteikko (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 18

19 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1=>MAB1, MAA3=>MAB2, MAA6=>MAB5, MAA7=>MAB4 ja MAA8=>MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa. Pitkän matematiikan kurssit, joita ei voi suoraan hyvittää lyhyen matematiikan kursseina, merkitään lyhyen matematiikan koulukohtaisiksi syventäviksi kursseiksi suoritusmerkinnällä. Nämä kurssit eivät vaikuta ns. 1/3 sääntöön. Ne eivät myöskään vaikuta oppiaineen päättöarviointiin numeroa alentavasti. Niitä voidaan pitää lisäsuoritteina, joiden perusteella numeroa voi korottaa. Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille - oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisestä oppimäärästä, mutta ei molemmista. Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. (Valtioneuvoston asetus 955/2002) Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimää- 19

20 riin päätetään opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen. (Lukioasetus 810/1998, 8 3 mom) Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi joko koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä tai opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. - Kauhajoen lukion omat syventävät kurssit arvostellaan numeroin ja soveltavat suoritusmerkinnällä tai numeroin. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. 20

21 Lukion oppimäärän suoritus Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia.... (Lukioasetus 810/1998, 1 1 mom) Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus 955/2002). Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. (Lukioasetus 810/1998, 13 1 mom) Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. (Lukioasetus 810/1998, 13 2 mom) Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta. Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta. (Lukioasetus 810/1998, 8 1 mom) Päättö- ja erotodistukseen sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan todistukseen sovelletaan mitä 6 :ssä on säädetään. (Lukioasetus 810/1998, 8 2 mom) Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia: 1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. 2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. 3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. 21

22 Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin. Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty). Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat. Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla. Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä. Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta. Osallistumisoikeus ylioppilastutkintoon Lukion opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon, ei pelkästään erillisiä kokeita. Opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumistaan on opiskellut vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Ainereaalin kokeeseen osallistuvalta edellytetään, että hän on opiskellut vähintään tämän oppiaineen pakolliset kurssit. Opiskelijalla on oikeus osallistua vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen, kun hän on opiskellut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä. Kauhajoen lukiossa noudatetaan osallistumisoikeuden määrittelyssä soveltuvin osin samaa käytäntöä kuin oppiaineen oppimäärän arvioinnissakin: kun osallistumisoikeus edellyttää ao. oppiaineen pakollisten kurssien opiskelua, niissä saa olla hylättyjä arvosanoja. enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Näin ollen osallistumisoikeutta ylioppilaskirjoituksiin ei ole, mikäli kokelaalla on kirjallisten kokeitten alkaessa enemmän kuin kolme pakollisten kurssien hylättyä kurssisuoritusta pitkässä matematiikassa, enemmän kuin kaksi hylättyä kurssisuoritusta äidinkielessä, A1- englannissa tai lyhyessä matematiikassa, enemmän kuin yksi hylätty kurssisuoritus lyhyissä kielissä sekä uskonnon/elämänkatsomustiedon ja historian ainereaalissa. Biologian, maantieteen, fysiikan, kemian, filosofian, yhteiskuntaopin, psykologian tai terveystiedon ainereaaliin osallistuminen edellyttää ao. oppiaineen pakollisen tai kahden pakollisen kurssin hyväksyttyä suorittamista. 22

23 Jos tutkintoon ilmoittautunut kokelas ei täytä säädettyjä osallistumisehtoja, rehtori on kirjallisten kokeiden alkaessa velvollinen ilmoittamaan asiasta lautakunnalle. Koe, johon kokelas on ilmoittautunut mutta johon hän ei ole saanut osallistumisoikeutta, poistetaan lautakunnassa kokelaan aineyhdistelmästä. Tätä ei katsota kokeen yrityskerraksi. Rehtorin päätöksellä kokeeseen voi osallistua myös sellainen opiskelija, joka ei ole lukiossa opiskellut edellä mainittuja oppimääriä kyseisissä aineissa. Tällöin opiskelija on muulla tavalla, esimerkiksi ulkomailla koulua käymällä, hankkinut riittävät tiedot tässä aineessa. Ennen osallistumisoikeuden myöntämistä rehtorin tulee arvioida opiskelijan edellytykset suoriutua kokeesta Poissaolot Ryhmänohjaaja voi antaa hyväksyttävästä syystä luvan enintään kolmen päivän, rehtori kahden viikon ja sivistystoimenjohtaja sitä pitempään poissaoloon. Jos opiskelija esim. sairauden vuoksi joutuu olemaan pitempään poissa koulutyöstä, kehotetaan häntä heti tervehdyttyään ottamaan yhteyttä opettajiinsa tukiopetustarpeen selvittelyä varten. Luvattomat poissaolot kertovat heikosta motivaatiosta, ne laskevat suoriutumistasoa ja johtavat usein lukio-opintojen keskeyttämiseen. Vaikeuksien kohdatessa onkin tärkeätä ottaa heti yhteyttä kouluun, jotta ongelmat eivät ehdi kasautua. Koulussa rehtori, ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja eri aineitten opettajat ovat aina valmiita keskusteluihin. Opiskelijan täytyy aina antaa selvitys poissaoloistaan niille opettajille, joiden tunneilta hän on ollut pois. Muusta kuin sairaudesta johtuvista poissaoloista täytyy hyvissä ajoin etukäteen ilmoittaa eri aineiden opettajille ja sopia mahdollisista korvaavista tehtävistä. Jos poissaoloja tulee runsaasti, opettaja laskee arvosanaa vähintään yhdellä numerolla. Jos poissaoloja kertyy yhden kurssin aikana yli kolmannes kurssin tuntimäärästä, katsotaan kurssi keskeytetyksi. Opiskelija ei siis voi osallistua kurssikokeeseen eikä saada kurssiarvosanaa tai merkintää. Jos hyväksyttyjä (esim. sairaudesta johtuvia) poissaolotunteja on enemmän kuin kuusi, täytyy opiskelijan sopia täydentävistä tehtävistä opettajien kanssa. Koeviikko Kunkin opiskelujakson päätteeksi Kauhajoen lukiossa toimeenpannaan koeviikko, jonka aikana jakson kurssikokeet suoritetaan erikseen laaditun suunnitelman mukaan. Koeviikkoaikataulu on näkyvillä Wilmassa. Kurssikokeita järjestetään vain koeviikolla, jollei opiskelija ole etukäteen saanut kurssin opettajalta hyväksyttävästä syystä, kuten sairaudesta, johtuvaa lupaa erillisjärjestelyihin. Ilman opettajan lupaa tapahtunut poissaolo katsotaan yhdeksi yrityskerraksi. Uusinnat Kunkin jakson jälkeen järjestetään uusintakoe. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan opinto-oppaassa ilmoitettuna aikana koulun kotisivuilta Wilman kautta. Rästikokeeseen on ilmoittauduttava perinteisesti paperilomakkeella, jonka saa kansliasta. Uusintakokeeseen saavat osallistua hylätyn kurssinumeron (4) saavat sekä hyväksytyn kurssin korotuskuulusteluun perustellusta syystä yhden kerran. 23

24 Rästikokeet Uusintakuulustelujen yhteydessä järjestetään kahdesti vuodessa yleiset rästikoepäivät, jolloin saa uusia/korottaa lukuvuoden aikana rästiin jääneitä suorituksia. Rästikoepäivät ovat 3. jakson jälkeen sekä elokuussa noin viikko koulutyön alkamisesta. Opiskelijan tulee huolehtia siitä, että kurssien puuttuvat suoritukset on saatu valmiiksi viimeistään elokuun rästikoepäivänä. Puutteita sisältävä kurssisuoritus merkitään jaksotodistukseen P-kirjaimella. P:t poistetaan elokuun rästikokeen jälkeen. Jos puutteita ei ole suoritettu, pitää kurssi suorittaa alusta asti uudelleen. Suulliset kuulustelut Opiskelijalle on annettava mahdollisuus ennen päättötodistuksen antamista osallistua oppiaineen suulliseen kuulusteluun, johon voi myös kuulua kirjallisia tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Opiskelijoita voidaan ohjata käyttämään suullisia kuulusteluja hyväkseen ylioppilastutkinnon kokeisiin valmistautumisessa. Ennen ylioppilaskirjoituksia pidettävät suulliset kuulustelut rytmittävät tenttikauden lukuaikaa ja itse tenttitilaisuuksissa opiskelija saa opettajaltaan vielä viimeisiä ohjeita kirjoituksiin. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen pidettävät suulliset kuulustelut ovat puhtaasti oppiaineen korotuskuulusteluja ennen päättötodistuksen saamista. Kurssin suorittaminen itsenäisesti Opiskelijan oppimisen arviointi Kauhajoen lukiossa Lukion pakollisia kursseja voi suorittaa itsenäisesti vain erityistarpeesta. Itsenäisesti suoritetun kurssin arvioinnissa pätevät samat periaatteet kuin vastaavilla kursseilla yleisestikin. Kirjallisen kuulustelun lisäksi kurssin suoritukseen mahdollisesti sisältyy suullisia tai kirjallisia osioita. Vain poikkeustapauksessa voi suorittaa useamman kurssin itsenäisesti, mutta samassa aineessa ei peräkkäisiä kursseja. Oppilas voi opiskella kurssin tai sen osan itsenäisesti opetukseen osallistumatta. Suositeltavaa on, että jokainen oppilas suorittaisi ainakin yhden kurssin lukion aikana itsenäisesti opiskellen. Yleisohjeet Kurssin itsenäiseen suorittamiseen tarvitaan lupa. Kansliasta tai opinto-ohjaajalta saa lomakkeen, jolla lupaa haetaan. Suoritus pitää suunnitella hyvissä ajoin, kurssin alettua lupaa ei enää myönnetä. Luvan myöntää opettaja. Hakemuksen on oltava opettajalla viimeistään viikkoa ennen kurssin alkua. Lupa edellyttää, että aineenopettajan kanssa on sovittu, mitä itsenäiseen suorittamiseen sisältyy. Joitakin kursseja voi suorittaa itsenäisesti muulloinkin kuin siinä jaksossa, jossa kurssi opetetaan. Kurssiselosteessa on mainittu, mitä kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. 24

25 Ainekohtaiset ohjeet Äidinkieli 1. Taitojen harjoittelemisen kannalta äidinkielen kurssit soveltuvat huonosti tentittäviksi. Vain kurssit 5 ja 6 on mahdollista suorittaa itsenäisesti. 2. Äidinkielen jokaisessa kurssissa on tentittäessä suoritettava kaikki osa-alueet: kirjoittaminen, puhuminen, kirjallisuus, kielitieto ja kielenhuolto. 3. Kirjoitelmat, suulliset esitykset ja kurssikoe suoritetaan opettajan kanssa sovitun aikataulun mukaisesti. Kaunokirjallisuutta kuuluu tentittäessä kuhunkin kurssiin vähintään kaksi kokonaisteosta. Kielet 1. Osallistuminen kurssikokeeseen. 2. Osallistuminen kuunteluharjoituksiin ja kokeeseen. 3. Vaadittavien tekstien lukeminen ja työkirjan tehtävien tekeminen (työkirja esitettävä). 4. Kielioppiosuuden lukeminen ja vastaavien harjoitusten tekeminen. 5. Kotiaineiden, tiivistelmien ja muiden mahdollisten kirjallisten töiden tekeminen. Suullisen kielitaidon koe. 6. Kahta perättäistä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 7. Ensimmäisen luokan kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti (Kurssit 1-3). 8. Edellisestä kurssista pitää olla arvosana vähintään 8. Matematiikka 1. Kirjallinen näyttö kurssin harjoitustehtävien suorittamisesta tai suullinen kuulustelu. 2. Osallistuminen kurssikokeeseen. Sisällöstä sovittava opettajan kanssa. 3. Muut mahdollisesti annetut tehtävät, esimerkiksi tutkielma tai projektityö. Reaaliaineet (biologia, maantieto, historia, uskonto, psykologia, filosofia, elämänkatsomustieto, fysiikka, kemia, terveystieto) 1. Osallistuminen kirjalliseen kurssikokeeseen. Sisällöstä sovittava opettajan kanssa. 2. Muut annetut tehtävät, esimerkiksi tutkielmaa, referaatit, esitelmät, esseet, raportit, kirjallisuuteen/tutkimuksiin perehtyminen, osallistuminen vierailuihin ja kokeellisiin töihin. Kuvataide 1. Kurssin soveltumisesta itsenäisesti opiskeltavaksi keskustellaan ja sovitaan opettajan kanssa. Sisällöistä päätetään keskustelussa. Pakollisia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. 2. Itsenäiset harjoitukset ja niiden ohjaus sovittuina aikoina. 3. Näyttelykäynnit tai vastaavat vierailut. 4. Tutkielma, analyysi- ja kritiikkiharjoitus kurssin tavoitteiden mukaisesti. 5. Töiden esillepano sovitussa muodossa. 25

26 Liikunta 1. Oppilas neuvottelee etukäteen opettajan kanssa kurssien suorittamisesta itsenäisesti. Tällöin hänen tulee esittää riittävät perusteet kurssien suorittamiseksi opetukseen osallistumatta. 2. Oppilaan tulee voida osoittaa harrastuneisuus ja sosiaalisuus, fyysinen toimintakykyisyys sekä liikuntataidot opettajan hänelle määräämin tehtävin. Tämä edellyttää kirjallisia todisteita (mm. valmennusryhmiin osallistumisesta), erilaisia testejä sekä kirjallisen raportin opettajan antamasta aiheesta. 3. Arvioinnin lähtökohdat ja perusteet ovat samat kuin kurssille osallistujillakin. Terveystieto 1. Oppilas neuvottelee etukäteen opettajan kanssa kurssien suorittamisesta itsenäisesti. Tällöin hänen tulee esittää riittävät perusteet kurssien suorittamiseksi opetukseen osallistumatta. 2. Terveystietoa itsenäisesti opiskelevan opiskelijan tulee laatia kahdenkymmenen (20) sivun laajuinen tutkielma. Tutkielman aiheesta sekä sen ulkoasusta neuvotellaan yhdessä aineenopettajan kanssa. 3. Arvioinnin lähtökohtana on tutkielma sekä hyväksytysti suoritettu kirjallinen materiaali (Lukion terveystieto). Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinnosta on seikkaperäistä tietoa Ylioppilaskirjoitukset Kauhajoen lukiossa oppaassa Se on luettavissa myös lukion kotisivuilta ( Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeet löytyvät osoitteesta Opiskelijahuoltoasiat Opintotuki Lukio-opintoihin voi saada opintotukea. Opintoraha voidaan myöntää seuraavasta kuukaudesta lukien, jona täyttää 17 vuotta. Näin haet opintotukea: Hae opintotukea verkossa ( ja toimita vaaditut liitteet Kelalle. Kirjaudu asiointipalveluun verkkopankkitunnuksillasi. Vaihtoehtoisesti voit täyttää Kelan lähettämän esitäytetyn hakemuksen tai opintotukihakemuksen (OT1) Voit hakea opintorahaa, asumislisää ja opintolainan valtiontakausta samalla kertaa verkossa tai hakemuksessa. Kun haet asumislisää, liitä mukaan kopio vuokra- tai asumisoikeussopimuksesta ja tarvittaessa Kelan lomake OT8 (T-lomake). Muut tarvittavat liitteet on kerrottu hakemuslomakkeessa. Toimita hakemus liitteineen Kelan toimistoon tai koululle. Voit seurata hakemuksesi käsittelyä asiointipalvelusta ( Näet mm. onko tuki myönnetty ja milloin se maksetaan. 26