Vientituellisten maataloustuotteiden valvonta

Transkriptio

1 Feoga-viennin yleisohje Fe8 versio 1.1, Korvaa feoga-viennin asiakasohjeen Fe8/2012 versio 1.0, Vientituellisten maataloustuotteiden valvonta 1. Yleistä vientitukiviennistä Normaaliin vientimenettelyyn tuovat oman erityispiirteensä eräät maataloustuotteet, joiden viennistä yhteisön tullialueelta voidaan maksaa viejälle vientitukea. Vientitukijärjestelmä on osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Vientituki maksetaan Euroopan maatalouden maataloustukirahastosta (EAGF tai FEAGA). Suomen Tulli käyttää maataloustuotteiden viennistä edelleenkin aikaisemman tukirahaston (EMOTR-T, eli FEOGA) mukaista lyhennettä feoga. Maaseutuvirasto (jatkossa Mavi) vastaa EU:n maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen käytöstä Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toimiva Mavi on Suomen maksajavirasto, joka vastaa vientitukijärjestelmän yleisestä ohjeistuksesta ja valvonnasta sekä tukien maksatuksesta ja takaisinperinnästä. Mavi myös myöntää (nykyisin useimmiten sähköisesti) vientitodistuksia sekä asettaa ja vapauttaa niihin liittyviä vakuuksia. Mavin tehtäviin kuuluvat lisäksi tehtyjen tarkastusten seuranta ja raportointi komissiolle. Osa Maville kuuluvista, vientitukijärjestelmään liittyvistä tehtävistä on siirretty ns. tullisopimuksen nojalla Tullille. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi vientitukivientien fyysiset tarkastukset ja vientitukea saaneisiin yrityksiin kohdistuvat jälkitarkastukset. Vientitukiviennissä tullilaitoksen tehtävänä on valvoa fyysisesti vietäviä tavaroita, sekä vastaanottaa ja vahvistaa merkinnöillään tuen maksamiseksi tarvittavat asiakirjat. Tulli voi myös antaa vientitukitavaroiden ilmoittamiseen, kuljettamiseen tai tarkastamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita ja määräyksiä.

2 2 (7) 2. Edellytykset vientituen maksamiselle Vientitukea myönnetään vietäessä tiettyjä maataloustuotteita paitsi Euroopan yhteisön ulkopuolisiin maihin, myös EU:n alueelle tiettyihin erityiskohteisiin, kuten muonitukseen laivoihin ja ilma-aluksiin. Vietävien tuotteiden tulee olla EU-alkuperää ja vapaassa liikkeessä yhteisössä. Vientituen maksamisen ehtona on myös, että vientitukeen oikeutetut tavarat ovat laadultaan virheettömiä, kunnollisia ja myyntikelpoisia. Vientituen maksamisen edellytyksinä on viejän rekisteröityminen Mavin asiakkaaksi, vientituen hakeminen vienti-ilmoittamisen yhteydessä, sekä pääsääntöisesti vientitodistuksen tai tukitodistuksen esittäminen viennin yhteydessä. Vientitukitavaroita kuljettavat lastiyksiköt on sinetöitävä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta (esim. elävät eläimet). Vientitukitavaran poistuminen yhteisön alueelta on myös osoitettava erillisellä asiakirjalla (pääsääntöisesti T5-valvontalomakkeella). 3. Vientitukeen oikeutetut tuotteet Euroopan unionin yhteisessä maatalouspolitiikassa maataloustuotteet on jaettu perustuotteisiin ja jalosteisiin. Perustuotteet on lueteltu tuotealoittain EU:n perustamissopimuksen (EY) N:o 3846/1987 liitteessä I ja niihin liittyvät määräpaikat liitteessä II. Nimikkeistön liitteet I ja II vahvistetaan yleensä vuosittain joulukuussa, mutta muutoksia voidaan tehdä kesken vuottakin. Muutokset julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden L-sarjassa. Perustuotteille vientitukea maksetaan vietävän tuotteen nettokilomäärän perusteella. Vientitukinimikkeet vuodelle 2012 on julkaistu asetuksessa (EU) N:o 1334/2011 Euroopan Unionin virallisessa lehdessä N:o L Jalosteet ovat perustamissopimuksen liitteeseen I kuulumattomia tuotteita. Näistä käytetään myös nimitystä Non annex I tuotteet. Jalosteille vientitukea maksetaan valmiin tuotteen niistä ainesosista, jotka ovat oikeutettuja vientitukeen. Jalosteiden nimikkeet ilmoittaa Mavi laatimassaan oppaassa "Jalostettujen maataloustuotteiden (Non-annex I -tuotteet) vientituki -hakuopas". Se, että vietävä tuote on mainittu perustuotteiden tai jalosteiden vientitukinimikkeistössä, ei vielä merkitse, että kyseiselle tuotteelle on voimassa oleva vientituki. Komissio vahvistaa vientituet tuotealoittain säännöllisesti (yleensä kuukausittain), ja voimassaolevat tuet julkaistaan Euroopan unionin virallisissa lehdissä. Vientituki voi myös olla eriytetty, ts. tuki on voimassa vain tiettyyn maahan vietäessä. Viime vuosina tukea on vahvistettu yhä harvemmille vientitukinimikkeistön tuotteille, ja tuotteita on poistettu myös itse vientitukinimikkeistöstä. Voimassaolevat tuet perustuotteille löytyvät tuotealoittain esim. Maaseutuviraston sivuilta.

3 4. Vientitukitavaroihin kohdistettavat Tullin tarkastukset 3 (7) Viejän on varauduttava siihen, että Tulli kohdistaa vientituettuihin tavaroihin EUlainsäädännön edellyttämiä tarkastuksia sekä lastattaessa että tavaran poistuessa yhteisön alueelta. Normaalista viennistä poiketen lastausvaiheessa tapahtuvien tarkastuksien tulee lisäksi olla yllätyksellisiä, ts. Tulli ei saa missään vaiheessa millään tavoin ilmaista viejälle tai muulle vientiin liittyvälle toimijalle aikovansa tehdä tarkastuksen. Tästä syystä vientitukitavaroiden ilmoittamiseen ja esittämiseen liittyy monia Tullin antamia erityisiä määräyksiä. Lastauspaikalla Tulli tekee vientitukitavaroihin kahdentyyppisiä tarkastuksia: fyysisiä tavarantarkastuksia, joissa tavaroiden ominaisuudet, laatu ja määrä tutkitaan perusteellisesti mm. pakkauksia avaamalla, tavaroita punnitsemalla ja näytteitä ottamalla. Vastaavuustarkastuksia puolestaan tehdään silloin, kun jo lastatut kuljetusvälineet tulevat lähtötullitoimipaikkaan sinetöitäviksi. Vastaavuustarkastukset eivät ole yhtä perusteellisia kuin fyysiset tarkastukset. Poistumistullitoimipaikassa (tai T5-määräpaikassa) Tullin on tehtävä sinetöinnin tarkastuksia, vaihtamista koskevia tarkastuksia ja tarvittaessa erityisiä vaihtamista koskevia tarkastuksia. 5. Vientitukitavaran vienti-ilmoituksen antaminen ennakolta Vientitukivientiin liittyvä sähköinen ilmoittaminen aloitettiin tullilaitoksessa vaiheittain vuonna 2009 ja kokonaan sähköiseen ilmoitusmenettelyyn siirryttiin keväällä Samalla Tullissa keskitettiin kaikki feogavientiin liittyvä asiakirjakäsittely Helsingin ja Turun Sähköisiin palvelukeskuksiin. Sähköinen ilmoittaminen vientitukiviennissä tarkoittaa, että viejä lähettää sähköisen vienti-ilmoituksen joko sanomana tai netin kautta ennakolta Tullin sähköiseen vientijärjestelmään. Ennen sähköistä ilmoitus- ja hakumenettelyä ennakkoilmoitus ja vientitukihakemus annettiin paperimuodossa (M-lomakkeella) siihen tullitoimipaikkaan, jonka alueella lastaus tapahtui. Nyt paperimuotoista M-lomaketta käytetään ainoastaan poikkeustapauksissa vientitukiviennin sähköisen ilmoittamisen varamenettelynä silloin kun tietojärjestelmissä (ELEX ja nettivienti) on käyttökatkoksia. Vientitukiviennin sähköinen vienti-ilmoitus annetaan Tullin järjestelmään aina täydellisenä ja yksivaiheisena M ilmoituksena. Vientitukivientiin liittyvän vienti-ilmoituksen antamisessa on noudatettava Tullin ohjeistamia määräaikoja. Vienti-ilmoitus on annettava ennakolta viimeistään, kun ilmoitettuun lastauksen alkamisajankohtaan on vähintään 8 tuntia 15 min virka-aikaa. Yleisenä nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että vientitukiviennin sanoma annetaan vähintään vuorokautta ennen vientilastauksen aloittamista. Määräajoissa on kuitenkin huomioitava, että Tullin Sähköinen palvelukeskus käsittelee feogaviennin vienti-ilmoituksia ainoastaan virka-aikana, jolloin esim. viikonloput tai arkipyhät voivat aiheuttaa sen, että sa-

4 4 (7) noma on annettava jo vuorokausia ennen varsinaista lastausta, jos viejä haluaa aloittaa lastauksen heti viikonlopun tai pyhäpäivien jälkeen. Tullille annettavassa vienti-ilmoituksessa on normaalin viennin tietojen lisäksi annettava kaikki vientituen hakemiseen tarvittavat tiedot. Vienti-ilmoitukseen on merkittävä esimerkiksi tarkka tavaran lastausajankohta ja -paikka sekä arvioitu lastauksen kesto, jotta voidaan mahdollistaa Tullin vientierään kohdistamat tavarantarkastukset. Vientiilmoituksen yhteydessä viejän tulee lähettää Tullin Sähköisen palvelukeskuksen sähköpostiin tarvittavat liiteasiakirjat, joita ovat esim. kauppalasku, pakkauslista, ennakkomaksuhakemus, jalosteiden raaka-aineselvitys, maitotuotteiden terveystodistus ja naudanlihan erityisvientitukitodistus. Tullin ELEX -vientijärjestelmässä kaikki feogan vienti-ilmoitukset otetaan manuaaliseen käsittelyyn. Kun ennakolta annettu vientisanoma vastaanotetaan käsiteltäväksi, Tulli tulostaa vientitiedoista pdf-muodossa olevan VT Viennin tiedot -tulosteen, joka toimii ennakkoilmoituksena. Perustuotteiden vientitukivientiin liittyy lisäksi pääsääntöisesti vientitodistus, jonka Maaseutuvirasto nykyisin myöntää sähköisesti Lupanet -järjestelmässään. Tullilla on myös pääsy Lupanet -järjestelmään. Viejä ilmoittaa vientitodistukseen liittyvät tiedot sähköisessä vienti-ilmoituksessa, ja Tulli vahvistaa todistusmerkinnät Lupanet -järjestelmään samalla kun vientisanoma hyväksytään Tullin ELEX -vientijärjestelmässä. Manuaalista vientitodistusta käytetään ainoastaan silloin, kun todistuksen myöntäjäviranomainen on sijoittautunut toiseen yhteisön jäsenvaltioon tai kun Suomessa myönnettyä vientitodistusta käytetään toisessa yhteisön jäsenvaltiossa. 6. Vienti-ilmoituksen ja vientitukihakemuksen hyväksyminen Vientitukiviennin vienti-ilmoitus hyväksytään Tullin ELEX-vientijärjestelmässä hyvissä ajoin ennen lastauksen alkamista ja vain virka-aikana (ma - pe klo 8:00-16:15). Hyväksymisaika muodostuu tullin vientijärjestelmässä automaattisesti. Jos siis asiakas on ilmoittanut lastauksen alkavaksi esim. klo 9:00 maanantaina, sitä koskeva vienti-ilmoitus hyväksytään jo edeltävänä perjantaina klo 15:15. Jos asiakas haluaa aloittaa lastauksen muuna kuin virka-aikana, sen tulee varmistaa Tullin Sähköisestä palvelukeskuksesta, että tämä on tullivalvonnan kannalta mahdollista. Kun vienti-ilmoitus hyväksytään, Tullin Sähköinen palvelukeskus tulostaa Tullin ELEX - vientijärjestelmän muodostaman, kyseiseen vientiin liittyvän vientitukihakemuksen ja vahvistaa sen merkinnöillään. Tullin ELEX -vientijärjestelmä lähettää vientitukihakemuksen kopion myös viejälle, jotta molemmat osapuolet ovat tietoisia siitä, millaisena lopullinen vientitukihakemus on hyväksytty. Tämän jälkeen alkaa lastauksen alkamisajankohtaan kestävä ns. varoaika, jolloin viejä ei voi korjata vientisanomaa. Tällä menettelyllä taataan se, että Tullilla on vientitukihakemuksen lopulliset tiedot siinä vaiheessa, kun se tekee mahdollisen fyysisen tarkastuksen. Tullin tulee tehdä fyysinen tarkastus yllätyksellisesti, viejälle tai muille toimijoille etukäteen ilmoittamatta, ja siksi on tärkeää, ettei Tullin ELEX -vientijärjestelmä vastaanota tai

5 5 (7) lähetä tietoja hyväksymisen ja lastauksen alkamisajankohdan välillä. Ilmoitetun lastausajankohdan jälkeen viejä voi lähettää Tullin ELEX -vientijärjestelmään vienti-ilmoituksen tietoja koskevia korjauksia tai oikaisuja, mutta vientitukihakemuksen tietoja ei enää voi muuttaa. 7. Vientitukitavaran riskianalyysi Ennakkoilmoitustietojen perusteella Tulli tekee kyseiseen vientitukivientiin liittyvän riskianalyysin ja päättää mahdollisesta tavarantarkastuksesta. Riskianalyysissä hyödynnetään aikaisemmissa fyysisissä ja jälkitarkastuksissa tehtyjä havaintoja. EU-säännösten mukaisesti vientitukitavaraan on tehtävä fyysisiä tavarantarkastuksia vähintään 5 % jokaista tuotealaa ja yhtä kalenterivuotta kohti. Ennen vientitukiviennin vienti-ilmoituksen hyväksymistä viejä voi vielä muuttaa tai korjata ilmoituksen tietoja sähköisessä vientijärjestelmässä. Tullin Sähköisen palvelukeskuksen käsittelijä tulostaa muuttuneesta ilmoituksesta uuden ennakkoilmoitustulosteen ja huomioi muutokset myös riskianalyysissä. 8. Vientitukiviennin fyysinen tarkastus lastauspaikalla Tullin liikkuvien ryhmien tärkeänä tehtävänä on varmistaa tavarantarkastuksin, että viejän vientitukihakemuksessa ja sen liitteissä ilmoittama tavara vastaa määrältään ja laadultaan varsinaista tavaraa. Tämän varmistamiseksi tuotteista otetaan lähes aina myös näytteitä, joista Tullilaboratorio selvittää tuotteiden koostumuksen. Tarkastuksessa Tullin on noudatettava komission asetuksissa säädettyjä periaatteita ja Tullihallituksen antamia erillisohjeita. Ennen varsinaista tavaran tarkastusta Tulli varmistaa, että viejä on noudattanut vientitukilastaukseen liittyviä ohjeita. Vietävien tavaroiden tulee olla ns. lastausruudussa erillään muusta varastoitavasta tavarasta, lastauksen pitää alkaa täsmälleen ilmoitettuna ajankohtana ja lastiyksikön on oltava sinetöintikelpoinen sekä valmiina lastausta varten. Jos Tulli havaitsee, että lastaukseen liittyvät asiat eivät ole kunnossa, se voi kantaa tullilain mukaista virhemaksua kyseisestä viennistä. Jos Tulli suorittamassaan tarkastuksessa havaitsee itse tavaraan kohdistuvan virhehavainnon, päätös sanktioinnista on Mavilla. Sanktiointi voi käsittää vientituen pidättämisen joko kokonaan, korotettuna tai osittain. 9. Passitus vientitukivienneissä Vientimenettelyyn asetetut tavarat on pakko asettaa yhteisön ulkoiseen T1-passitusmenettelyyn kun vientitukitavaroita kuljetetaan yhteisön tullialueelta EFTA -maahan (Islanti, Norja, Sveitsi, Liechtenstein), tai yhden tai useamman EFTA -maan kautta muuhun kolmanteen maahan.

6 6 (7) T- passitusjärjestelmässä tietojenvaihto lähtö- ja määrätoimipaikan välillä tapahtuu sähköisesti. Passitusmenettelyyn asetettua tavaraa seuraa aina passitusjärjestelmästä tulostettu saateasiakirja. TIR -menettelyä voidaan käyttää yhteisössä passituksissa, jotka alkavat tai päättyvät yhteisön ulkopuolella tai jotka kuljetetaan kahden yhteisössä sijaitsevan paikan välillä yhteisön ulkopuolisen maan alueen kautta. Passitusalue on huomattavasti laajempi kuin yhteisön passituksessa. Suomessa vientitukitavaroiden viennissä TIR -menettelyä käytetään eniten Venäjän viennissä. 10. T5-valvontalomake vientitukivienneissä T5-valvontalomaketta on käytettävä feogavienneissä silloin, kun tavarat poistuvat lopullisesti yhteisön tullialueelta jonkin muun jäsenvaltion kautta. On huomattava, että T5- valvonta-asiakirja ei korvaa yhteisön ulkoista passitusta silloin, kun passitusmenettelyn käyttö on pakollista. T5-lomaketta käytetään kansallisiin määräyksiin perustuen myös silloin, kun vientituettua tavaraa viedään ilman pakollista passitusmenettelyä suoraan Suomesta yhteisön tullialueen ulkopuolelle. T5-lomakkeella vahvistetaan tuotteen poistuminen yhteisön alueelta ja sen perusteella vapautetaan vientiin mahdollisesti liittyvän, Suomessa tai toisessa EU-jäsenvaltiossa myönnetyn vientitodistuksen vakuus. T5-lomaketta on siis käytettävä aina kun vientituettua tavaraa viedään Suomesta yhteisön tullialueen ulkopuolelle. Erityistilanteessa, jossa vientipaikka on samalla myös poistumispaikka, lomaketta ei kuitenkaan tarvita, ellei tällaiseen vientiin liity toisessa jäsenmaassa myönnettyä vientitodistusta. Normaalista viennistä poiketen vientitukiviennissä ei sovelleta yhden kuljetussopimuksen perusteella tapahtuvaa lopullista poistumista (SovA b art) meri- tai lentokuljetuksissa. Esimerkiksi, kun vientitukitavara kuljetetaan Suomesta säännöllisen liikenteen alueella toisen EU-jäsenvaltion satamaan, tavaran lopullinen poistuminen tapahtuu vasta siinä EUsatamassa, jossa tavara lastataan kolmanteen maahan liikennöivään alukseen. Myös T5- valvontalomake seuraa tavaraa viimeiseen EU-satamaan. Normaalissa viennissä yksi kuljetussopimus aiheuttaisi sen, että viennin poistuminen vahvistettaisiin yhden kuljetussopimuksen perusteella jo Suomessa silloin kun kuljetusyhtiö ottaa tavaran haltuunsa kuljetettavaksi. T5-valvontalomake koostuu yhdestä alkuperäiskappaleesta ja vähintään yhdestä jäljennöskappaleesta. Kun vientitukitavara on lastattu, T5-lomake vahvistetaan, eli leimataan joko lastauspaikan alueella sijaitsevassa lähtötullitoimipaikassa tai viejän toimesta, jos tällä on lupa itse vahvistaa T5-lomake. T5-valvontalomakkeen vahvistettu alkuperäiskappale kulkee aina tavaran mukana lastauspaikalta poistumistullitoimipaikkaan. T5-lomakkeen jäljennöskappale toimitetaan sähköpostitse Tullin Sähköiseen palvelukeskukseen, joka odottaa poistumistullista palautuvaa poistumis- ja mahdollisilla tarkastustiedoilla vahvistettua alkuperäiskappaletta. Kun tavaran lopullinen poistuminen on vahvistettu ja T5-alkuperäiskappale on vahvistettu T5-määräpaikassa, Tullin Sähköinen palvelukeskus toimittaa T5-lomakkeen Maaseutu-

7 7 (7) viraston markkinatukiosastolle yhdessä muiden vientitukivientiin liittyvien asiakirjojen kanssa vientituen maksupäätöstä varten. 11. Poistuvia tavaroita koskevat ilmoitukset vientitukiviennissä EU:n turvatietouudistuksen mukaiset poistuvia tavaroita koskevat ilmoitukset tulee antaa myös vientitukitavaroille, mutta ilmoitusten käsittely poikkeaa joissain kohdin normaalista viennistä. Vientitukivientiin liittyviin vienteihin on tehtävä poistumisvaiheessa vaihtamista koskevan tarkastuksen riskianalyysi, mistä johtuen saapuminen poistumispaikalle ilmoituksen lastauslupa voidaan antaa vasta kun on tehty riskiarviointi ja mahdollinen tarkastus. Normaalissa viennissä lastauslupa lähtee automaattisesti, kun saapuminen poistumispaikalle ilmoitus on hyväksytty. Tullin ELEX -vientijärjestelmässä pakollinen riskianalyysi on huomioitu siten, että asiakas voi lähettää saapuminen poistumispaikalle ilmoituksen vientitukiviennin ilmoitukseen vasta sitten, kun ilmoitus on luovutettu menettelyyn -tilassa. Kun vientitukiviennin ilmoitus luovutetaan menettelyyn, Tullin ELEX -vientijärjestelmä muodostaa automaattisesti poistumisvaiheen riskianalysointiin liittyvän toimenpidepyynnön. Tällä varmistetaan, että ELEX -järjestelmä ei lähetä asiakkaalle automaattisesti saapuminen poistumispaikalle ilmoitukseen liittyvää lastauslupaa. Lastauslupa asiakkaalle lähtee vasta, kun riskianalyysi ja mahdollinen tarkastuspäätös on tehty poistumispaikassa. 12. Poistumistullitoimipaikassa tehtävät toimenpiteet vientitukivienneissä Poistumispaikassa tulli vahvistaa tavaran poistuminen yhteisöstä T5-valvontalomakkeelle ja Tullin ELEX -vientijärjestelmään sekä kuittaa passitusmenettelyssä (T1 tai TIR-carnet) saapuneiden lähetysten osalta tavaroiden poistumisen yhteisöstä. Sähköisessä ilmoitusmenettelyssä suurin osa Tullin ELEX -vientijärjestelmään tehtävistä poistumisvahvistuksista tapahtuu automaattisesti AREX- tai NCTS-järjestelmärajapintojen kautta. Poistumispaikan tullin tehtävänä on vientitukivientejä valvottaessa myös varmistaa tavaran fyysinen poistuminen tullialueelta kuten ns. normaaleissakin vientitapauksissa. Vientitukivientien osalta suoritetaan tavaran määrään ja laatuun kohdistuvia ns. vaihtamista koskevia tarkastuksia. Näiden tarkastusten tarkoituksena on varmistaa se, että vientipaikassa menettelyyn asetettu tavara on täsmälleen samaa myös tullialueelta poistuttaessa. Lisäksi poistumistullitoimipaikkojen on tarkastettava lastiyksiköiden sinetöinnin kunto. Mikäli sinetöinnissä havaitaan puutteita, on tarkastus laajennettava ns. erityiseksi vaihtamista koskevaksi tarkastukseksi, jossa tarkastetaan myös vietävän tavaran määrä, laatu ja ominaisuudet. Tarkastuksen yhteydessä voidaan ottaa myös näytteitä. Suomen poistumistullit tekevät vientitukivientien tarkastuksia sekä Suomessa että toisessa EU-jäsenvaltiossa vientimenettelyyn asetettuihin lasteihin.