Kaukolämmön lämmönjakokeskusten luokittelu Esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaukolämmön lämmönjakokeskusten luokittelu Esiselvitys"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R A2 max: 91,2 C A1 max: 100,7 C 100,0 C 100 P1: 98,1 C ,0 C Kaukolämmön lämmönjakokeskusten luokittelu Esiselvitys Kirjoittajat Krzysztof Klobut & Ari Laitinen Luottamuksellisuus julkinen

2 Raportin nimi Kaukolämmön lämmönjakokeskusten luokittelu Esiselvitys Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Energiateollisuus ry Veli Pekka Sirola, puh , veli Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi Kaukolämpökeskusten luokittelu esiselvitys PreDH luokitus Raportin laatija(t) Sivujen/liitesivujen lukumäärä Krzysztof Klobut, Ari Laitinen 30/ Avainsanat Raportin numero VTT R Tiivistelmä Tässä esiselvityksessä tuotettiin ehdotus kaukolämmön lämmönjakokeskusten energialuokituksen pohjaksi. Projektissa määriteltiin luokituksessa oleelliset indikaattorit: vuotuinen lämpöhäviö, vuotuinen sähköenergiankulutus, mitoitusteho, lämpimän käyttöveden tuottokyky, säätöjen toimivuus ja kaukolämpöveden jäähtymä. Projektissa mitattiin yhden omakotitalokokoluokan lämmönjakokeskuksen lämpöhäviöt. Lämpöhäviöiden määrittäminen kaukolämpöpuolen syöttötehon ja talopuolen lämpötehojen (lämmitys + käyttövesi) erotuksena ei anna luotettavaa tulosta mittauksen epävarmuuksien ja lämpöhäviötehon pienuuden vuoksi. Luotettavampana mutta työläämpänä tapana pidettiin lämpöhäviön määrittämistä pintalämpötilojen avulla. Tässä suhteessa parannusta todettiin voitavan saavuttaa lämpökamerakuvauksen ja lämmönjakokeskusten 3D suunnittelukuvien yhdistämisellä, mutta menetelmä vaatii jatkokehitystä. Tämän esiselvitysvaiheen jatkoksi ehdotetaan pilottiprojektin käynnistämistä. Pilottiprojektissa testattaisiin käytännössä ehdotetun järjestelmän toimivuutta suppeassa mittakaavassa ja valmisteltaisiin järjestelmän varsinaista käyttöönottoa. Luokitusjärjestelmä palvelee alaa teknisessä laadun ylläpidossa ja loppuasiakasta tasokkaan palvelun saamisessa. Luokittelun tuloksena kaukolämpötuotteiden energiatehokkuus ja palvelutaso tulevat läpinäkyviksi, minkä seurauksena vaativa asiakkuus lisääntyy kiinteistötoimialalla, mikä edistää kansallista ilmastostrategiaa parempien ja energiatehokkaampien laitteiden yleistyessä rakennuskannassamme. Luottamuksellisuus julkinen Espoo Allekirjoitukset Markku Virtanen, Teknologiapäällikkö Jari Shemeikka, Tiimivetäjä VTT:n yhteystiedot VTT, PL 1000, VTT, puh. vaihde Jakelu (asiakkaat ja VTT) Tilaaja, VTT Krzysztof Klobut, Erikoistutkija VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

3 1 (29) Alkusanat Tämän yhteisrahoitteisen projektin rahoittajina olivat Energiateollisuus ry (50 %) ja VTT (50 %). Projekti oli osa Energiateollisuus ry:n Kaukolämpötutkimusohjelmaa Projektin johtoryhmän muodostivat Mirja Tiitinen (Energiateollisuus ry), Pekka Takki (Helsingin Energia), Jukka Hyvärinen (Danfoss Oy), Krzysztof Klobut (VTT) ja Ari Laitinen (VTT). Mittaukset suorittivat VTT:n toimesta Ari Laitinen ja Petri Hakulinen sekä Jari Sorola Danfoss Oy:n toimesta. Lämpökamerakuvaukset suoritti Erkki Vähäsöyrinki VTT:stä. Kiitämme rahoittajien edustajia ja projektin johtoryhmää heidän panoksestaan projektin tavoitteiden saavuttamiseksi. Espoo Tekijät

4 2 (29) Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Projektin sisältö Tehtävät Indikaattorit Lämpöhäviöiden laskenta 7 3 Lämpöhäviömittaukset Lämpöhäviöiden mittaaminen Mittaustulokset Palvelutaso Lämpöhäviötehon määrittäminen Pintahäviöiden mittaaminen Sähkötehot Vuotuiset energiankulutukset Lämpökamerakuvaus Lämpökamerakuvaus laboratoriossa Lämpökamerakuvaus kenttäolosuhteissa Tanskalainen menetelmä CEN menetelmä 26 4 Yhteenveto 28 Lähdeluettelo 29

5 3 (29) 1 Johdanto Energian säästö on nähty Euroopan ja laajemmin koko maailman tasolla yhdeksi merkittävimmistä keinoista, jolla voidaan paitsi säästää energiaa, niin myös vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja vähentää energiahuollon riippuvuutta tuontienergiasta (öljy, kaasu, hiili). Energiansäästö on asetettu korkealle EU tason ilmasto ja energiatehokkuusstrategioissa ja viime vuosina on tehty useita asiaan liittyviä merkittäviä toimenpiteitä: 2002 rakennusten energiatehokkuusdirektiivi 2004 CHP direktiivi 2005 Eco design direktiivi 2006 energiapalveludirektiivi Muita toimenpiteitä mm. o kattiloiden ja kylmälaitteiden energiatehokkuusvaatimukset o uunien, kylmälaitteiden ja ilmastoinnin jäähdytyslaitteiden energialuokitusvaatimukset o toimistolaitteiden energiamerkintä o energian ja sähkön verotukseen liittyvä direktiivi (2003) Kotitalouksissa käytettävien laitteiden energiamerkintää tullaan jatkossa energiansäästöstrategian mukaisesti tehostamaan. Mitä tehostustoimenpiteet ovat ja mitä laitteita ne tulevat koskemaan, ei ole vielä tiedossa. Seuraavina vuosina EU on tiedottanut ainakin seuraavista energiatehokkuuteen liittyvistä toimenpiteistä (http://www.euractiv.com/en/energy/energy efficiency eu action plan/article ): 2008: Commission to make several new proposals: o on energy savings from office and street lighting (to be adopted by 2008); o on incandescent lamps and lighting in private households (to be adopted by 2009); o binding requirements to install passive heating and cooling in buildings; o proposal for an international energy efficiency agreement; o revision of energy labelling of domestic appliances directive. 2009: Revision of energy performance of buildings directive Toistaiseksi energiatehokkuus tai energiamerkintävelvoitteet eivät ole koskeneet kaukolämmön lämmönjakokeskuksia eikä lämmönjakokeskuksia ole nimetty lähiajan toimenpidelistoilla, joten nyt on hyvä aika toimia vapaaehtoisuuden pohjalta ja valmistella hyvä pohja lämmönjakokeskusten energialuokitukselle, joka voidaan tulevaisuudessa myydä Euroopan laajuisesti käytettäväksi. Rakennusten lämmitysenergian tuottoon tarkoitetuista laitteista lämmityskattiloilla on hyötysuhde ja lämpöpumpuilla COP indikaattorit, jotka kaikista puutteistaan huolimatta mahdollistavat edes jonkinlaisen tuotteiden välisen vertailun ainakin, energiateknisellä tasolla. Viime vuonna otettiin Euroopassa käyttöön pumppuja koskeva energialuokitus, joka on tiettävästi ensimmäinen kaukolämmön lämmönjako keskuksissakin käytettäviä komponentteja koskeva kansainvälinen luokitus. Sen sijaan standardeihin pohjautuvaa energia tai muuta (laatu)merkintää koskien kokonaisia lämmönjakokeskuksia ei ole käytössä

6 4 (29) tai (vielä) suunnitteilla EU:ssa. Yhtenä syynä lienee alan standardien vähäisyys. Toisaalta, lämmönsiirtimiä koskevan perusstandardin vaatimukset koettiin vaativiksi tuotteille (jotkut valmistajat) ja todettiin haasteellisiksi myös testauslaboratorioille (Klobut 2003). Vuoteen 2001 loppuun asti oli Suomessa käytössä alan yhteistyönä toteuttama laatuseurantajärjestelmä, joka pohjautui Suomen kaukolämpöyhdistyksen SKY:n ylläpitämään laiterekisteriin. Tähän rekisteriin kirjattiin lämmitys ja LKV siirtimiä sekä säätölaitteita, jotka hyväksytysti olivat päässeet läpi suoritusvaatimustesteistä. Järjestelmä auttoi alan toimijoita hankkimaan vain listalla olevia laitteita ja näin automaattisesti varmistettiin vain tasokkaiden tuotteiden pääsy käyttöön. Jotkut laitetoimittajat kokivat testauskustannukset korkeiksi ja siksi laatujärjestelmän ylläpito silloisessa muodossa lopetettiin. Nyt, muutama vuosi sen jälkeen on todettu, että kiristyvä taloudellinen kilpailu ei liene riittävä varmistamaan kaukolämpöjärjestelmien kaikilta osin moitteetonta ja energiatehokasta toimintaa alan ehdottomasti maailman kärkimaassa. Markkinoillehan on nyt ollut pääsy myös (edullisille) tuontituotteille, joiden suoritusarvoista ei ole kokemusta ja joiden CE merkintä ei ole pakollista. Ruotsissa Matilda hankkeen puitteissa kehitetään standardointi konseptia, jonka pääajatuksena on, että lämmönjakokeskuksen kokoonpano ja rakenne on ennalta määrätty ja koostuu esitestatuista ja tehtaalla valmiiksi viritetyistä komponenteista (Ehrlen 2006). Näin toivotaan muutamasta määrätystä tyyppikeskuksesta toiminnallistakin laatutaetta. Suomessa tämä ajatus ei ole saanut laajempaa kannatusta enimmäkseen käyttökohteiden laajan kirjavuuden takia. Tanskassa on tuoreeltaan kehitetty uusi laskentatyökalu, joka on tarkoitettu kaukolämmön lämmönjakokeskuksen energialuokituksen apuvälineeksi (Christiansen 2006). Siinä arvioidaan keskuksen energiatehokkuutta mm. lämpöhäviöiden, paluulämpötilan ja sähkön kulutuksen perusteella. Tämä lähestymistapa vaikuttaa käyttökelpoiselta Suomessakin, jos sitä täydennetään vielä ainakin lämpimän käyttöveden tuottokykyä kuvaavalla indikaattorilla. Tällaisen koko lämmönjakokeskusta koskevan instrumentin puute tulikin esille keväällä 2005 päättyneessä rakennusten ns. energiadirektiivin implementointia pohjustavassa RET (Rakennusten energiatehokkuus) hankkeessa (Shemeikka 2005). Voidaan ennustaa, että muiden vastaavien tavoin tuleva merkintä: ohjaa kuluttajia valinnoissa, auttaa kiinteistönomistajia kiinnittämään huomiota energian käyttöön, motivoi laitevalmistajia tuotekehityksessä, ja todennäköisesti johtaa energiansäästöön. Varovasti arvioituna voisivat vuotuiset säästöt koko Suomen tasolla olla taulukossa 1 esitetyn mukaiset.

7 5 (29) Taulukko 1. Kaukolämmön lämmönjakokeskusten lämpöhäviöiden energiansäästöpotentiaali. Suomen kaukolämmitys vuodessa: (lähes puolet asuin ja palvelurakennuksista) TWh Milj. Milj.t CO % säästö RET hankkeessa määritettiin rakennusten energialaskentaa varten pientalon kaukolämmön lämmönjakokeskuksen lämpöhäviöt laskennallisesti ja silloin päädyttiin vuositasolla lähes 900 kwh:n lämpöhäviöön (Kuva 1). Lämpöhäviöt, (kwh) tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu KL meno LÄM meno LKV meno kesäkuu heinäkuu KL paluu LÄM paluu LKV kierto elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu kwh LKV kierto 148 LKV meno 120 LÄM paluu 70 LÄM meno 82 KL paluu 77 KL meno 400 Yhteensä 896 Kuva 1. RET projektissa laskennallisesti määritetyt kaukolämmön lämmönjakokeskuksen lämpöhäviöt.

8 6 (29) 2 Projektin sisältö 2.1 Tehtävät Projekti jaettiin seuraaviin osatehtäviin: Suunnittelu määritettiin tarvittavat indikaattorit Yhteydenpito konsultoitiin hankkeen tuloksista ja energialuokituksen sisällöstä energialaitosten ja alan yritysten kanssa Mittaukset suoritettiin yhden omakotikokoluokan lämmönjakokeskuksella Esittely lähetettiin projektin tulokset kommentoitavaksi alan avaintekijöille ja kerättiin palautetta mm. workshopissa ja kaukolämpötarkastajien päivillä Rovaniemellä Jatkoehdotus laadittiin pilottivaiheen projektiehdotus Tässä raportissa on yhteenveto indikaattoreista ja suoritetuista mittauksista. Muu aineisto, esittelykalvot ja jatkohankkeen projektiehdotus on jaettu johtoryhmässä ja luovutettu rahoittajalle erikseen. 2.2 Indikaattorit Projektin aikana kävi ilmeiseksi, että lämmönjakokeskuksen luokittelussa tulee ottaa huomioon energiaindikaattoreiden lisäksi myös muita tekniseen toimivuuteen liittyviä ominaisuuksia. Luokittelussa tulisi ottaa kantaa ainakin seuraaviin indikaattoreihin: Palvelutaso o lämmitystehon riittävyys o lämpimän käyttöveden tuottokyky ja säädön hyvyys Lämpöhäviöt vuodessa Sähkönkulutus vuodessa Primääriveden jäähtymä ja ensiöpuolen painehäviö Seuraavassa kuvassa (Kuva 2) on esitetty tämän projektin yhteydessä mitatun lämmönjakokeskuksen lämpimän käyttöveden säädön käyttäytyminen porrasmaisessa käyttöveden juoksutuksen muutostilanteessa. Kuvasta käy ilmi, että säädön hetkellinen poikkeama asetusarvosta (+55 ºC) on merkittävä.

9 7 (29) Test 1 (kesätilanne) Virtaus, (L/s) LKV virtaus Ensiövirtaus LKV lämpötila Lämpötila, ( C) Aika (min) 0 Kuva 2. Indikaattorit / LKV:n säädön hyvyys. 2.3 Lämpöhäviöiden laskenta Lämmönjakokeskuksen lämpötilatasot vaihtelevat, säätötavasta johtuen, ulkoilman lämpötilan mukaan koska sekä kaukolämmön tulolämpötila, että lämmitysjärjestelmän menolämpötila muuttuvat ulkolämpötilan funktiona. Lämpöhäviöihin vaikuttaa lisäksi käyttöveden juoksutus, jolla on vaikutusta paitsi käyttövesipuolen lämpöhäviöihin, niin myös kaukolämpöveden paluulämpötilaan. Käyttöveden juoksutuksen vaikutus lämpöhäviöihin on kuitenkin vuositasolla marginaalinen johtuen suhteellisen lyhyestä käyttöajasta. Oheisessa kuvassa (Kuva 3) on havainnollistettu mitoitustilanteessa vallitsevia teoreettisia lämpötilatasoja lämmönjakokeskuksen eri osissa. Lämpöhäviöiden laskemiseksi on tunnettava ulkolämpötilan pysyvyys vuoden ajalta, joka riippuu paikkakunnasta eli myös lämpöhäviöt riippuvat paikkakunnasta. Kuvan 4 esimerkissä on käytetty Jyväskylän vuoden 1979 säätä lämpöhäviöiden määrittämisessä.

10 8 (29) 115 o C 70 o C 50 o C n. 40 o C 5 o C n. 25 o C 45 o C n. 30 o C 40 o C Kuva 3. Lämmönjakokeskuksen lämpötilatasot mitoitustilanteessa. Lämpötila, ( C) KL_meno LÄM_meno KL_paluu LÄM_paluu Vuosi 1979 Tammikuu Ulkolämpötila, ( C) Pysyvyys, (h) T_ulko 10.0 C KL_meno 90.5 C KL_paluu 35.0 C LÄM_meno 49.7 C LÄM_paluu 32.1 C Tamm h Vuosi h Kuva 4. Lämmitysjärjestelmän lämpötilatasot ja ulkoilman pysyvyys vuoden aikana Jyväskylässä Aiemmista (Klobut 2003) rivitalo / pienkerrostalokokoluokan (lämmityksen mitoitusteho 66 kw) kaukolämmön lämmönjakokeskuksissa käytetyn eristämättömän lämmönsiirtimen mittauksista määritettiin tätä selvitystä varten lämpöhäviöt eri olosuhteissa. Tässä yhteydessä

11 9 (29) oletettiin, että mitattujen primääri ja sekundaaripuolen tehojen erotus olisi lämpöhäviöiden indikaattori (Kuva 5) Levysiirrin, max teho 66 kw Tehopoikkeama (prim sek), (kw) Mittaus_1 Mittaus_ % 76 % 100 % 13 % 37 % 51 % Teho (kw), kuormitusaste, mittauspiste Kuva 5. Esimerkki aiemmin tehdystä rivitalokokoluokan lämmönjakokeskuksen lämpöhäviömittauksesta. Kuvasta 5 havaitaan, että lämpöhäviö vaihtelee eri olosuhteissa hyvin kapeissa raameissa, vain W, vaikka siirtimen kuormitus muuttuu laajasti alueella 8,5 66 kw. Mittaukset on tehty kahteen kertaan kussakin toimintapisteessä, ja mittausten toistettavuus on hyvä.

12 10 (29) 3 Lämpöhäviömittaukset 3.1 Lämpöhäviöiden mittaaminen Suoraviivaisin keino määrittää siirrinpaketin lämpöhäviöt on mitata ensiö ja toisiopiirien virtaamat ja meno ja tulolämpötilat, joiden perusteella voidaan laskea lämpötehot ja häviöteho. Kuten yllä kuvatussa yhden siirtimen tapauksessa, myös koko lämmönjakokeskuksessa, häviöteho on ensiö ja toisiotehon erotus. Φ Φ Φ Φ Φ in out, H out, LKV out loss = q v, in = q = Φ = Φ v, out, H = q out, H in ρ in c v, out, LKV Φ + Φ out p, in ρ ( T out, H ρ out, LKV m, in c out, LKV T p, out, H c p, in ) ( T m, out, H p, out, LKV ( T T p, out, H m, out, LKV ) T cold, w ) missä Φ in on ensiöpuolen lämpöteho, W q v,in on mitattu ensiöpuolen tilavuusvirtaus, m 3 /s in on veden tiheys ensiöpuolella, kg/m 3 c p,in T m,in T p,in on ensiöpuolen veden ominaislämpökapasiteetti, J/(kg K) on mitattu ensiöpuolen menolämpötila, K on mitattu ensiöpuolen paluulämpötila, K Φ out,h on lämmityspiirin lämpöteho, W q v,out,h on mitattu tilavuusvirtaus lämmityspiirissä, m 3 /s out,h on veden tiheys lämmityspiirissä, kg/m 3 c p,out,h T m,out,h T p,out,h Φ out,lkv on veden ominaislämpökapasiteetti lämmityspiirissä, J/(kg K) on mitattu lämmityspiirin menolämpötila, K on mitattu lämmityspiirin paluulämpötila, K on lämpimän käyttöveden tuottoteho, W q v,out,lkv on mitattu lämpimän käyttöveden tilavuusvirtaus, m 3 /s out,lkv on lämpimän käyttöveden tiheys, kg/m 3 c p,out,lkv T m,out,lkv T cold,w on lämpimän käyttöveden ominaislämpökapasiteetti, J/(kg K) on mitattu lämpimän käyttöveden menolämpötila, K on mitattu kylmän käyttöveden lämpötila, K Φ out Φ loss on toisiopuolen lämpöteho, W on laskettu lämpöhäviöteho, W

13 11 (29) Lämpöhäviön määrittämistä on havainnollistettu kuvassa (Kuva 6). φ LOSS 115 ºC 70 ºC φ IN φ OUT 45 ºC 40 ºC φ LOSS = φ IN φ OUT Kuva 6. Lämpöhäviöiden määrittäminen ensiö ja toisiopiirien lämpötehoista yhden siirtimen tapauksessa. Kaukolämmön lämmönjakokeskuksen lämpötilat ja siten myös lämpöhäviöt vaihtelevat ulkolämpötilan mukaan ohjaus ja säätöjärjestelmän kontrolloimina. Vuotuisen lämpöhäviöenergian määrittämiseksi tulisi mitata kutakin ulkolämpötilaa vastaavat häviötehot ja kertoa vastaavalla ulkolämpötilan tuntipysyvyydellä sekä summata näin saadut häviöenergiat koko vuoden osalta. Käytännön syistä tämä on mahdotonta liian suuren (=kalliin) työmäärän johdosta. Tästä syystä laboratoriossa tehtävien mittausten määrää pyrittiin minimoimaan siten, että valitut mittauspisteet mahdollisimman hyvin edustaisivat koko vuoden olosuhteita. Mittaussuunnitelmaa laadittaessa tarkasteltiin Helsingin ulkolämpötilojen pysyvyyskäyrää ja päädyttiin suorittamaan mittaukset viidessä eri tilanteessa: 1) kesäolosuhde, jolloin ei ole lämmitystarvetta, 2) mitoitustilanne talvella, jolloin selviää siirtimien mitoitusteho, 3) kolme pistettä välikausilta, jotka edustavat ulkolämpötilan pysyvyyksiltään suunnilleen yhtä suuria osuuksia. Pysyvyyskäyrätarkastelua ja verkostojen lämpötilatasoja on havainnollistettu seuraavissa kuvissa (Kuva 7, Kuva 8) Edellä esitetyllä tarkastelulla päädyttiin taulukossa (kuvan 8 yhteydessä) esitettyihin mittauspisteisiin.

14 12 (29) 5 osaa start ( C) 30.0 stop ( C) 1.5 avg ( C) 8.7 count (h) % start ( C) 1.4 stop ( C) 3.5 avg ( C) 1.0 count (h) % start ( C) 3.6 stop ( C) 12.0 avg ( C) 7.8 count (h) % start ( C) 12.1 stop ( C) 20.0 avg ( C) 15.4 count (h) % Kumulat. pysyvyys vuodessa, (h) Helsinki 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % start ( C) 20.1 stop ( C) 28.5 avg ( C) 22.3 count (h) % 0 0 % Ulkolämpötila, ( C) Kuva 7. Helsingin ulkolämpötilan pysyvyyskäyrä ja valitut mittauspisteet. exchanger 70/40 Primary Secondary Secondary Outdoor inlet inlet outlet temp temp temp temp Lämpötila, (C) Primary inlet Secondary inlet Secondary outlet Ulkolämpötila, (C) Kuva 8. Lämmitysverkostojen lämpötilatasot mittauksiin valituissa ulkolämpötilapisteissä. Mittaukset Kaukolämpöverkon suoritettiin (ensiöpiiri) tulolämpötila Danfoss vastaa (LPM):n määräyksessä laboratoriossa, K1/2003 Leppävirralla. annettua ohjeellista Mittauksen tulolämpötilaa kohteena ja lämmitysverkoston oli LPM:n vakiotuote (toisiopiiri) mitoitusteholtaan lämpötilat omakotitalosuuruus luokassa perinteisen patteriverkoston (Kuva laskennallisia 9 ). arvoja.

15 13 (29) Kuva 9. Mittauksissa käytetty omakotitalon lämmönjakokeskus (LPM). Mittausohjelma sisälsi 5 mittauspistettä ja mittauksissa käytetty tallennusväli oli 10 sekuntia. Mitattavat suuret olivat: sisään ja ulos menevät vesivirtaukset ja virtausten lämpötilat ensiö ja toisio puolella paine erot ensiö ja toisiopuolella sähkön ottoteho pintalämpötilat valituista pisteistä VTT:n antureilla. LKV säädin asetettiin antamaan +55 ºC:ta käyttövettä. Maksimi lämpimän käyttöveden virtaus oli 0,3 L/s. LKV kiertovirtaamaksi asetettiin 20 % maksimivirtaamasta, eli 0,06 L/s. LKV kierto oli päällä jatkuvasti. Kiertovirtausta jäähdytettiin matkalla noin 5 astetta, eli se paalasi siirtimelle noin +50 ºC asteisena. Taulukko 2. Mittauksissa käytetyt lämpötilapisteet ja ajankohdat. Mittaukset suunniteltiin siten, että ne saatiin suoritettua kolmen päivän aikana. Mittausjärjestys Ensiö tulo Toisio tulo Toisio meno Ajankohta Piste ke ip (lämmityssiirrin kiinni) Piste to aamu Piste to ap + lämpökamera Piste to ip Piste pe aamu

16 14 (29) Kussakin mittauspisteessä (1 5) kuormitettiin LKV siirrintä muuttamalla lämpimän käyttöveden juoksutusta portaittain seuraavasti (kunkin portaan kesto n. 5 min.): 0 % 50 % 100 % 25 % 0 % Portaassa 0 % siirtimen läpi virtasi vain kiertovirtaus. Pisteessä 1 (kesäolosuhteet) on lämmityssiirrin kiinni ja lämmityspiirin pumppu pois päältä. Kun viimeinen LKV juoksutuksen porras 0 % oli ajettu, toistettiin se vielä kun pumppu oli päällä (tästä eteenpäin se oli päällä kaikissa muissakin mittauspisteissä). Taulukko 3. Lämpimän käyttöveden juoksutuksen ohjelma mittauspisteessä 1. LKV virtaama Suhteellinen Juoksutusaika Huomioita virtaama 0 l/s 0% 5 min. lämmityssiirrin kiinni ja pumppu OFF 0,150 l/s 50 % 5 min. lämmityssiirrin kiinni ja pumppu OFF 0,300 l/s 100 % 5 min. lämmityssiirrin kiinni ja pumppu OFF 0,075 l/s 25 % 5 min. lämmityssiirrin kiinni ja pumppu OFF 0 l/s 0 % 5 min. lämmityssiirrin kiinni ja pumppu OFF 0 l/s 0 % 5 min. lämmityssiirrin kiinni ja pumppu ON Taulukko 4. Lämpimän käyttöveden juoksutuksen ohjelma muissa mittauspisteissä. LKV virtaama Suhteellinen Juoksutusaika Huomioita virtaama 0 l/s 0 % 5 min. lämmityssiirrin auki ja pumppu ON 0,150 l/s 50 % 5 min. lämmityssiirrin auki ja pumppu ON 0,300 l/s 100 % 5 min. lämmityssiirrin auki ja pumppu ON 0,075 l/s 25 % 5 min. lämmityssiirrin auki ja pumppu ON 0 l/s 0 % 5 min. lämmityssiirrin auki ja pumppu ON Mittauksissa käytettiin sekä laboratorion (LPM) mittausjärjestelmän mittareita että VTT:n mittareita. Virtauspiirien lämpötilat mitattiin ensisijaisesti laboratorion (LPM) omilla mittareilla, jotka varmistettiin VTT:n omilla mittauksilla. Ensiö ja toisiopuolen paineet mitattiin laboratorion mittausjärjestelmällä. Siirrinpaketin pintalämpötilat mitattiin VTT:n antureilla (termoelementti) ja tietojenkeruujärjestelmällä. Virtaukset mitattiin osin LPM:n mittareilla ja osin VTT:n mittarein: FE5 (LPM) korvattiin VTT:n mittarilla lämmityspiiri (n. 0,17 l/s) FE1 (LPM) kaukolämmön ensiöpuoli FE3 (LPM) lämpimän veden juoksutus VTT:n mittari lkv kiertopiiri (virtaamaksi säädettiin 0,06 l/s kun juoksutus oli kiinni)

17 15 (29) Kuva 10. Omakotitalon lämmönjakokeskus (LPM) mittauksessa Leppävirran laboratoriossa. 3.2 Mittaustulokset Palvelutaso Lämpöhäviömittausten sivutuotteena saatiin tietoa myös lämpimän käyttöveden säädön toiminnasta kun siirtimelle tehtiin käyttöveden porrasmaisia muutoksia. Oheisesta kuvasta (Kuva 11) käy ilmi, että kasvatettaessa käyttövesivirtaamaa porrasmaisesti, käyttöveden lämpötila laskee hetkellisesti jopa 15 ºC alle asetusarvon (+55 ºC). Pienennettäessä käyttövesivirtausta porrasmaisesti havaitaan päinvastainen ilmiö, käyttöveden lämpötila kohoaa hetkellisesti lähes 15 ºC korkeammaksi kuin asetusarvo. Mitatut hetkelliset poikkeamat ylittävät määräyksissä K1/2003 annetun maksimipoikkeaman ±10 Cº. Tällaiset hetkelliset muutokset saattaa esimerkiksi suihkussa olija kokea epämiellyttävinä ja jopa vaarallisina. Erääksi syyksi suuriin lämpötilaheilahteluihin arveltiin liian pientä kiertovesivirtaamaa, joka mittauksissa oli asetettu arvoon, joka vastasi 20 % mitoitusvirtaamasta eli määräyksissä K1/2003 annettua vähimmäisarvoa. Käyttövesitesti osoittaa, että lämmönjakokeskusten testaukselle on tarvetta ja jonkinlainen palvelutasoa kuvaava indeksi on syytä liittää luokitteluun.

18 16 (29) Test 1 (kesätilanne) Virtaus, (L/s) LKV virtaus Ensiövirtaus LKV lämpötila Lämpötila, ( C) Aika (min) 0 Kuva 11. Lämpimän käyttöveden lämpötilan käyttäytyminen käyttöveden virtaaman askelmuutoksissa Lämpöhäviötehon määrittäminen Mittauksissa pyrittiin lämpöhäviöteho määrittämään ensisijaisesti mittaamalla lämmönjakokeskukseen syötetty ja ulostuleva lämpöteho ja laskemalla lämpöhäviö näiden erotuksena. Seuraavassa kuvassa on lämmityskauden mittauspisteessä 2 (ensiöpuolen tulolämpötila noin 95 ºC ja toisiopuolen menolämpötila noin 51 ºC) määritetyt tehot (Kuva 12). Tarkastelemalla mitattuja tehoja havaitaan, että mitatut syöttö ja ulostulotehot ovat mittaustarkkuuden rajoissa yhtä suuria ja häviötehon määrittäminen siten mahdotonta. Taulukossa 5 on esitetty vielä yhteenveto eri toimintaolosuhteissa määritetyistä häviöistä. Taulukon 5 tulokset vahvistavat sitä käsitystä, että lämpöhäviön suoraviivainen määrittäminen ei antanut luotettavia tuloksia.

19 17 (29) Test 2 IN OUT LOSS Teho, (kw) Aika (min) Kuva 12. Siirtimen tehot laskettuna ensiöpuolelta (in) ja toisiopuolelta (out) sekä niiden erotuksena laskettu häviöteho (loss). Taulukko 5. Eri toimintapisteissä laskettu häviöteho. KL meno Tase (in out) (W) 70.0 test test test test test 5 159

20 18 (29) Pintahäviöiden mittaaminen Lämpöhäviöt voidaan määrittää kun tunnetaan kappaleen pintalämpötila, ympäristön lämpötila ja kappaleen pinta ala: Φ = α A ( T p Ty ) missä on lämpöhäviö, W on lämmönsiirtokerroin, W/m 2 K A on pinta ala, m 2 T p T y on pintalämpötila, K on ympäristön lämpötila, K Lämmönjakokeskuksen yhteydessä on haastavaa määrittää siirtimen ja siihen liittyvän putkiston ja putkistovarusteiden pinta alat sekä vastaavat pintalämpötilat. Haastavuuden aiheuttaa putkistovarusteiden (venttiilit, mittarit, yhteet, ym.) monimuotoisuus ja niiden epätasainen pintalämpötilajakauma. Mitatusta lämmönsiirtimestä määritettiin pinta alat mittanauhalla ja pintalämpötilat sekä ympäristön lämpötila termoelementeillä. Näin saatiin karkeasti arvioitua siirtimen pintahäviöt, jotka eri toimintaolosuhteille esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 13). Pintahäviöt Teho, (W) test 1 test 2 test 3 test 4 test Aika (min) Kuva 13. Mitattujen pintalämpötilojen ja pinta alojen mukaan lasketut pintahäviöt eri toimintapisteissä.

21 19 (29) Mitatut pintahäviöt vaihtelivat eri olosuhteissa W:n välillä. Odotetusti suurin pintahäviö mitattiin mitoitusolosuhteissa (test 3), mutta erot eri olosuhteiden välillä eivät olleet suuria. Käyttöveden juoksutus näkyy selvästi häviöitä pienentävänä vaikutuksena vain kahdessa mittauksessa (test 1 ja test 2). Käyttöveden juoksutus vaikuttaa lähinnä kaukolämpöpiirin paluuputken lämpöhäviöihin, kuten oheisesta kuvasta selvästi havaitaan (Kuva 14). Selvästi suurin lämpöhäviö on kaukolämmön menoputkesta, joka on myös kuumin komponentti. Kaukolämmön menoputken osuus koko lämpöhäviöstä on noin kolmannes eli yli 30 %. Kuvasta havaitaan, että joidenkin osien (kylmävesiputki, paisuntasäiliö) lämpöhäviö on negatiivinen. Tämä johtuu kyseisten osien ympäristön lämpötilaa alhaisemmasta lämpötilasta. Negatiivisia tehoja ei ole otettu huomioon laskettaessa kuvassa 13 esitettyjä pintahäviöitä. Teho, (W) Pintahäviöt / test 2 Siirrinpaketti (eristetty) Paisuntasäiliö Kaukolämpö menoputki Kaukolämpö paluuputki Lämmitys menoputki Lämmitys paluuputki LKV menoputki LKV kiertoputki KV menoputki Aika (min) Kuva 14. Pintalämpötilojen ja pinta alojen perusteella lasketut pintahäviöt komponenteittain testissä Sähkötehot Mitatun siirrinpaketin sähköteho muodostuu lämmityspiirin ja LKV kiertovesijohdon pumppujen ja automaatiojärjestelmän sähkötehontarpeesta. Kummatkin pumput olivat vakiokierrosnopeuspumppuja, joten niiden sähkötehot pysyivät jotakuinkin vakiona lämpötehomittausten aikana. Tämä käy ilmi myös mittaustuloksista (Kuva 15), joissa sähkötehot olivat molempien pumppujen ollessa käynnissä W:n välissä.

22 20 (29) Kesäolosuhdemittauksessa (test 1) lämmityspiirin pumppu oli aluksi pysähdyksissä, ennen kuin se mittauksen loppuvaiheessa käynnistettiin. Muissa testauspisteissä havaittavat sähkötehon vaihtelut johtuvat pääasiassa ohjaus ja säätöjärjestelmän tehovaihteluista. Päällä ollessaan pumput olivat maksimiasennossaan: LKV kiertovesipumppu asennossa 3 ja lämmönjakoverkoston kiertopumppu asennossa 5. Sähköteho Teho, (W) test 1 test 2 test 3 test 4 test Aika (min) Kuva 15. Siirrinpaketin (pumput ja säätölaitteet) mitattu kokonaissähköteho eri toimintapisteissä. Pumppujen sähkötehot mitattiin myös eri säätöasennoilla (Kuva 16). Mittaukset suoritettiin siten, että siirtimen ohjaus ja säätöyksikkö sammutettiin ja pumput asetettiin suurimmalle mahdolliselle teholle: lämmityspiirin pumppu asentoon 5 ja käyttöveden kiertopumppu asentoon 3. Tämän jälkeen ensin LKV piirin pumppu asetettiin portaittain pienempään asentoon (3 1) ja lopuksi sammutettiin. Sama tehtiin tämän jälkeen lämmityspiirin kiertovesipumpulle (5 1). Tuloksista (Kuva 16) laskettiin käyttöveden kiertopumpun tehoiksi eri asennoilla 75 W 51 W 38 W ja vastaavasti 5 asentoisen lämmityspiirin pumpun tehoiksi saatiin 61 W 57 W 46 W 41 W 33 W. Lämpötehomittauksissa pumput olivat maksimiteholla, jolloin kokonaissähkötehosta vähentämällä pumppujen teho saadaan automaatiojärjestelmän tehonkulutukseksi noin 5 25 W.

23 21 (29) Sähköteho, (W) P 1/3 P 1/2 P 1/1 P2/5 P2/4 P2/3 P2/2 P2/1 Pumpun asento Kuva 16. Pumppujen sähkötehot (säätöyksikkö sammutettu) pumppujen eri toimintaasennoilla Vuotuiset energiankulutukset Eri toimintapisteissä mitatuista pintahäviöistä ja sähkötehoista laskettiin pysyvyystietojen perusteella lämmönjakokeskuksen vuotuinen lämpöhäviö ja sähköenergiankulutus sekä lisäksi kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtymä vuoden aikana. Laskennan tulokset on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Mitattujen lämpöhäviöiden ja toimintapisteiden pysyvyyden perusteella lasketut vuotuiset lämpöhäviöt ja sähköenergiankulutukset. kesto pinta pinta Primäär. jäähtymä vuodessa häviöt häviöt sähkö sähkö (in out) KL meno (h) (W) (kwh) (W) (kwh) (deg) (deg h) test test test test test YHT Lämmönjakokeskuksen lämpöhäviöt vuositasolla ovat 612 kwh, joka vastaa suuruusluokaltaan nykyaikaisen energialuokitellun jääkaappi pakastimen ominaiskulutusta. Sähkönkulutukseltaan omakotitalon kaukolämmön lämmönjakokeskuksen on lähes kaksinkertainen lämpöhäviöihin verrattuna. Kokonaisenergiankulutukseltaan (lämpö+sähkö) lämmönjakokeskuksen häviöt ovat lähes 3 kertaa suuremmat kuin jääkaappi pakastimen kulutus.

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA080DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA080DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-9668-9 16.12.29 Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA8DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin laitteen lämmityskäyrän

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty versio

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-10SKVP-ND + RAS-10SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1993-7 12.12.27 Ilmalämpöpumpun Toshiba RAS-1SKVP-ND + RAS-1SAVP-ND toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-4428-9 15.6.29 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-E9JKEW-3 + CU-E9JKE-3 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-08 31.12.2008 TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-11497-8 31.12.28 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE25VA+MUZ-GE25VAH toimintakoe ylläpitolämpötilan asetusarvolla +1 C (isave-toiminto) matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot

Lisätiedot

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-12177-6 21.12.26 Ilmalämpöpumpun Sharp AY-XP9FR + AE-X9FR toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin Tilaaja: Scanoffice Oy TESTAUSSELOSTE

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-08832-10 5.11.2010

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-08832-10 5.11.2010 TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-8832-1 5.11.21 Ilmalämpöpumpun Panasonic CS-NE9JKE-1 + CU-NE9JKE-1 toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin - laitteen n asetusarvo

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-01485-11 21.2.2011

TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-01485-11 21.2.2011 TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-1485-11 21.2.211 Ilmalämpöpumpun Mitsubishi MSZ-GE35VA + MUZ-GE35VAH toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin - laitteen n asetusarvo

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-05847-14 18.12.2014

TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-05847-14 18.12.2014 TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-5847-14 18.12.214 Ilmalämpöpumpun Electrolux EcoHeat EXH9RLEWI + EXH9RLEWE toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin - laitteen n asetusarvo

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty 9.5.2014)

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty 9.5.2014) Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty ) Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty

Lisätiedot

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval konserni Alfa Laval on johtava maailmanlaajuinen erikoistuotteiden ja teknisten ratkaisujen

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Vallox Oy. valmistaa. ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 150 Effect SE MLV Vallox 150 Effect SE MLV Vallox Oy valmistaa Sertifikaatti Nro VTT C 3514 08 1 (2) ilmanvaihtokoneita Vallox 150 Effect SE MLV (esilämmitys maalämmityspiirissä) Vallox 150 Effect

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka

Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka Kotkan kantasataman uusiutuvan energian hyödyntämisen selvitys aurinkosähkön käytöstä jäähdytykseen Uusiutuvan energian kuntakatselmus - Kotka KYAMK Hannu Sarvelainen VTT Mari Sepponen, Kari Sipilä 12/21

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0

Enervent Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED % A. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Enervent Pingvin eco ED 3,0 Enervent Pingvin eco ED Enervent Pingvin eco ED Enervent Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Enervent Pingvin eco ED Sertifikaatti Nro VTT C 4026 09 1 (2) Enervent Pingvin eco ED on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox 90 SE AC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE AC Sertifikaatti Nro C326/05 1 (2) Vallox 90 SE AC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec

valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Fair 80 ec Koja Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Fair 80 ec Sertifikaatti Nro VTT-C-8424-12 1 (2) Fair 80 ec on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC Vallox TSK Multi 50 MC Vallox TSK Multi 50 MC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox TSK Multi 50 MC Sertifikaatti Nro VTT-C-11031-14 1 (2) Vallox TSK Multi 50 MC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon

Lisätiedot

LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA

LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA LUUKKU 2020-LUVUN PUUTALO HAASTEET 2020: ENERGIAN SÄÄSTÖ KAIKKI UUDISRAKENNUKSET LÄHES NOLLAENERGIATALOJA (E

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model. Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE

5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model. Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE 5kW, 6kW, 8kW, 10kW, 14kW, 16kW model Ilma-vesilämpöpumppu WATERSTAGE 2 WATERSTAGE VESIPATTERI LÄMPIMÄN VEDEN TUOTTO KÄYTTÖVESI LATTIALÄMMITYS KÄYTTÖVESI- VARAAJA ULKOYKSIKKÖ FUJITSU GENERAL ilma-vesilämpöpumppu

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Täytä tiedot Mittauspäivä ja aika Lähdön lämpötila Paluun lämpötila 32,6 C 27,3 C Meno paluu erotus Virtaama (Litraa/sek) 0,32 l/s - Litraa

Lisätiedot

Ikkunan U-arvon määrittäminen

Ikkunan U-arvon määrittäminen TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S- 10586-10 29.10.2010 Ikkunan U-arvon määrittäminen Kolmilasinen sisään-sisään aukeava alumiiniverhottu puuikkuna MSE Alu 1 (karmisyvyys 160 mm) Tilaaja: Hämeenkyrön Ikkunatehdas

Lisätiedot

UNIS. 100-2RF, 100-3RF, 150-2RF, 200-2RF pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com

UNIS. 100-2RF, 100-3RF, 150-2RF, 200-2RF pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com www.hogfors.com Unis lämmönjakokeskus on teknisesti erittäin laadukas, energiataloudellinen, helppokäyttöinen sekä ulkoasultaan selkeä tuote, jonka asennettavuus on omaa luokkaansa. UNIS 100-2RF, 100-3RF,

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

UNIS. pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com

UNIS. pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com www.hogfors.com Unis lämmönjakokeskus on teknisesti erittäin laadukas, energiataloudellinen, helppokäyttöinen sekä ulkoasultaan selkeä tuote, jonka asennettavuus on omaa luokkaansa. UNIS pientalojen lämmönjakokeskukset

Lisätiedot

TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI

TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI MITTAROINTI- OHJE VERSIO 21.5.2013 TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tampereen kaupunki -TUOTE: Kuka tekee: Kenelle ja mihin tarkoitettu: Käyttäjävaatimukset: Resurssitarve: Valmistelija:

Lisätiedot

Mitä vaaditaan toimivalta ilmaverholta?

Mitä vaaditaan toimivalta ilmaverholta? Stravent CA-ilmaverhokoneet 212 Mitä vaaditaan toimivalta ilmaverholta? Ilmaverhon mitoituksen tulee aina lähteä oviaukon lämpöhävikin laskennasta. CA-laitteen teho- ja toimintavaatimukset mitoitetaan

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla RAPORTTI VTT-S-00411-10 Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla Kirjoittajat: Tilaaja Teemu Vesanen, Mikko Saari Ensto Electric Oy 1 (8) Raportin nimi Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Lisätiedot

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä L at t i a l ä m m i t y s U P O N O R P U S H 2 3 A Pumppu- ja sekoitusryhmä 04 2010 5042 Lattialämmityksen pumppu- ja sekoitusryhmä on pumppu- ja sekoitusryhmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi Uponor-lattialämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

Iloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS

Iloxair Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima. % yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Ilox 89 Optima Ilox 89 Optima Iloxair Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Ilox 89 Optima Sertifikaatti Nro VTT-C-5727-10 1 (2) Ilox 89 Optima on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen

Lisätiedot

Saat enemmän vähemmällä

Saat enemmän vähemmällä TA-Compact-P Saat enemmän vähemmällä Sulku 2-tie säätöventtiili virtauksen maksimirajoitusventtiili 5 in 1 täydellinen mitattavuus TA-Compact-P Uusi päätelaitteisiin tarkoitettu paineen vakioiva 2-tie

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Lämmönvaihdinpaketti TMix E

Lämmönvaihdinpaketti TMix E Lämmönvaihdinpaketti TMix E EDUT Toimitetaan koottuna Voidaan kytkeä suoraan lattialämmitystai teollisuusjakotukkiin Mahdollistaa pakkasnesteen käytön sulanapidossa ja lattialämmityksessä talousrakennuksissa

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin.

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Ruotsin energiaviranomaisten maalämpöpumpputestin tulokset 2012 Tiivistelmä testituloksista: Ruotsin energiaviranomaiset testasivat

Lisätiedot

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa

Lisätiedot

Lämpöpumppujen energialaskentaopas

Lämpöpumppujen energialaskentaopas Lämpöpumppujen energialaskentaopas 3.10.2012 ESIPUHE Lisätään myöhemmin (oppaan laatimiseen ovat osallistuneet tutkija Lari Eskola, erikoistutkija Juha Jokisalo sekä professori Kai Sirén Aalto-yliopistosta.)

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7 Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC. yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS.

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC. yli 70 60-70 50-60 D E F G H I 40-50 30-40 20-30 10-20 1-10 HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Vallox 90 MC Vallox 90 MC Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 MC Sertifikaatti Nro VTT-C-7697-11 1 (2) Vallox 90 MC on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla. Mikko Pieskä, Merinova

Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla. Mikko Pieskä, Merinova Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla Mikko Pieskä, Merinova Yleisesti lämpöpumpuista sisältö Lämpöpumppujen nykytilanne Lämpöpumppujen

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/04 04.02.2004 POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15 MTCV lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti Käyttö MTCV on lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti. MTCV huolehtii lämpimän käyttövesiverkoston lämpötasapainosta. Venttiili asennetaan kiertojohtoon, jossa

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen

Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

ÄssäStream. - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa. ÄssäStream-virtauslämmitin

ÄssäStream. - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa. ÄssäStream-virtauslämmitin R Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa -virtauslämmitin Lämpimän käyttöveden meno Lämpimän käyttöveden paluu -virtauslämmitin

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

OKT Pori, aurinkolämmön suunnittelusta käytännön havaintoihin

OKT Pori, aurinkolämmön suunnittelusta käytännön havaintoihin OKT Pori, aurinkolämmön suunnittelusta käytännön havaintoihin TkT Petri Konttinen petri.konttinen@gmail.com p. 0408298550 fi.linkedin.com/in/petrikonttinen Tontin valinta, Tuulikylä Tämä olisi ollut paras

Lisätiedot