Keravan kaupunki Kasvatus- ja opetustoimi. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keravan kaupunki Kasvatus- ja opetustoimi. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma 2015-2020"

Transkriptio

1 Keravan kaupunki Kasvatus- ja opetustoimi Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma

2 1. JOHDANTO 1.1. Jatkuvasti kehittyvä tietoyhteiskunta Käynnissä oleva nopea teknologinen kehitys luo uusia mahdollisuuksia ylläpitää verkostoja sosiaalisen median kautta. Sosiaalinen media lisää yhteiskunnallisen osallistumisen tapoja sekä helpottaa tiedon ja palvelujen tarjontaa ja saatavuutta. Tieto- ja viestintätekniikka mahdollistaa uusien ja aikaisempaa tehokkaampien ja nopeampien toimintatapojen syntymisen, joita voidaan hyödyntää myös varhaiskasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa. Oppimisympäristöt muuttuvat. Oppijat elävät monimuotoisessa ja globalisoituvassa mediamaailmassa, jota erilaiset tieto- ja viestintäteknologiat, verkkopalvelut ja pelit muokkaavat. Koulun jälkeinen työelämä edellyttää jatkuvaa kykyä itsenäiseen ja yhteisölliseen oppimiseen sekä työskentelyyn erilaisissa toimintaympäristöissä. Koulun tehtävänä on varmistaa tasavertainen ja ajanmukainen osaaminen kaikille, asianmukaisessa oppimisympäristössä ja asianmukaisin välinein. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön on Keravalla panostettu voimakkaasti. Kaupunki on panostanut TVT- välineistön monipuolistamiseen ja ajantasaisuuteen, tukipalveluiden saatavuuteen, pedagogiseen tukeen sekä opetushenkilöstön laajaalaiseen osaamiseen. Keravan kasvatus- ja opetustoimi on ollut aktiivisesti mukana Kuuma-alueen tieto- ja viestintätekniikan kehittämishankkeissa. Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen on jatkuvaa työtä, jossa tulevaisuuden sähköisten oppimisympäristöjen teknisten ratkaisujen tulee tukea opetusta ja oppimista parhaalla mahdollisella tavalla Strategiaprosessi Keravan kaupungin tieto- ja viestintätekniikan strategian tavoitteena on linjata Keravan varhaiskasvatuksen ja opetuksen tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksen työvälineenä. Se on opetusta, sähköisten oppimateriaalien käyttöä, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä ja investointeja ohjaava asiakirja. Keravan tieto- ja viestintästrategian työstämisen pohjana on käytetty KUUMA alueen tieto- ja viestintätekniikan strategiaa, joka on laadittu seutukunnan yhteistyönä. KUUMA TVT -strategia sisältää yhteisiä linjauksia opetushenkilöstön osaamisen kehittämisestä, verkko-oppimisympäristöistä, teknisistä ja pedagogisista tukipalveluista sekä infrastruktuurista. Seudullinen strategia yhtenäistää Kuuma alueen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä ja edistää päiväkotien, koulujen sekä oppilaitosten yhteistyötä ja verkostoitumista yli kuntarajojen. Keravan kasvatuksen ja opetuksen tieto- ja viestintätekniikan strategiaa ovat olleet kommentoimassa ja laatimassa toimialajohtajan, varhaiskasvatuksen sekä opetuksen palvelualuejohtajien, suunnittelijoiden ja yksiköiden esimiesten lisäksi pedagoginen TVT-suunnittelija ja kaikkien koulujen TVT -vastaavat. TVT -strategia on opetusta, sähköisten oppimateriaalien käyttöä, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä ja investointeja ohjaava asiakirja.

3 2. VISIO Keravan kaupungin kasvatuksen ja opetuksen tieto- ja viestintätekniikan käyttö on kiinteä osa opetussuunnitelmaa, oppimista ja opetusta. Keravan kouluissa toteutetaan ilmiöpohjaista ja oppiainerajat ylittävää opetusta kehittäen uusia opetuskäytänteitä teknisiä sovelluksia ja verkkopalveluita hyödyntäen. Tieto- ja viestintätekniikka on nyt ja tulevaisuudessa luonnollinen osa opetusta ja oppimista. TVT ei ole itsetarkoitus vaan yksi opetuksen pedagoginen väline muiden oppimiseen käytettävien välineiden ja menetelmien joukossa. Nykyaikainen kouluympäristö osana elinikäistä oppimispolkua ottaa huomioon koulun ulkopuolella tapahtuvan oppimisen ja lisää kaikkien työyhteisön jäsenten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Osaamista jaetaan eri toimijoiden kesken ja tietoa rakennetaan yksilöllisesti ja yhteisöllisesti oppijoiden tarpeiden mukaisesti. Opetuksessa käytetään ajanmukaisia teknologioita, muunneltavia ja joustavia tilaratkaisuja kalusteineen ja välineineen sekä vaihtelevia työtapoja. Uudenlaisen oppimiskulttuurin luominen edellyttää toiminnan kehittämistä oppimisen, opetuksen, oppilaitoksen, opetushallinnon ja tietohallinnon tasoilla. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön keskiössä on oppija, jota opettaja ohjaa monialaisessa oppimisessa. Oppijan näkökulmasta visiona on, että oppijoilla on ikätasonsa mukaiset tietoyhteiskuntataidot, ja he saavuttavat tulevaisuuden jatko-opintojen ja työelämän vaatiman osaamisen. Lisäksi visiona on, että jokainen oppija ja opettaja käyttää valtakunnan ajanmukaisinta fyysistä, sähköistä ja sosiaalista oppimisympäristöä. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävässä opetuksessa painotetaan oppimaan oppimista sekä tiedonhallinta- ja verkkotyöskentelytaitojen käyttämistä ajasta ja paikasta riippumatta kansainväliset oppimismahdollisuudet huomioiden. Keravan kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa on hyvät ja ajanmukaiset sekä riittävät välineet, jotta varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen uudistuvat tavoitteet täyttyvät. Tarvittavien välineiden ja ohjelmistojen hankinta on järjestelmällistä ja suunniteltua. Opettajilla ja oppilailla on saatavilla riittävä pedagoginen ja tekninen tuki. Tieto- ja viestintätekniikka tukee kiinteästi kodin ja koulun yhteistyötä ja tiedottamista eri sidosryhmien suuntaan. Oppijoilla on ikätasonsa mukaiset tietoyhteiskuntataidot, ja he saavuttavat tulevaisuuden jatko-opintojen ja työelämän vaatiman osaamisen. Jokainen oppija ja opettaja käyttää valtakunnan ajanmukaisinta fyysistä, sähköistä ja sosiaalista oppimisympäristöä. Opetuksessa painotetaan oppimaan oppimista sekä tiedonhallinta- ja verkkotyöskentelytaitojen käyttämistä ajasta ja paikasta riippumatta.

4 3. TVT STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Kehittämistavoitteet asettavat johdon TVT-osaamiselle vaatimuksia. Ajanmukainen tietotaito on olennaista, mutta kaikkein tärkeintä on esimiesten kannustava ja innostava asenne. Kasvatuksen ja opetuksen ylimmän johdon tuki on välttämätön, jotta tieto- ja viestintästrategian visio saadaan elämään päiväkodeissa ja kouluissa. Johdolla täytyy olla myös ymmärrystä tulevaisuuden koulun opetusteknologiasta, jotta päiväkoteihin ja oppilaitoksiin saadaan hankittua tavoitteiden edellyttämät välineet ja henkilöstölle tietoja viestintätekniikan opetuskäytön edellyttämä osaaminen. Päiväkodin ja koulun tasolla yksikön johtaja, johtotiimi ja TVT-vastuuopettaja ovat keskeisessä roolissa strategian toteuttamisessa. Keskeisiksi katsotut tavoitteet on nähtävä normeina, joiden toteutumista seurataan ja joiden perusteella tehtäviä vastuutetaan toimintayksiköissä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan koko työyhteisön jaettua asiantuntijuutta, osaamista, vertaistukea, hyvien käytänteiden jakamista ja toimintakulttuurin sekä asenteiden muutosta. Viime kädessä vastuu strategian toteuttamisesta on jokaisella opettajalla. Tieto- ja viestintätekniikan oppiminen on jokaisen lapsen ja oppijan oikeus. Viime kädessä vastuu strategian toteuttamisesta on jokaisella opettajalla. 4. TEKNINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4.1. Hallinnon ja opetuksen tietoverkot Keravan kaupungin kasvatus- ja opetustoimen tietotekniikka- ja tietoliikennepalveluista vastaa usean kunnan yhteinen tietotekniikan palvelukeskus TIPAKE. Sähköisiä palveluita kehitetään yhteistyössä kaupungin tietohallinnon ja TIPAKE:n kanssa. Tavoitteena on kehittää yhteistyössä oppimisen tarpeisiin sopivia toimintoja. Koulujen tietoverkkoyhteydet on toteutettu kuituyhteyksillä, joiden nopeus on 100 MB/s ja päiväkotien tietoverkkoyhteydet pääosin kupariyhteyksillä, joiden nopeus on 10 Mb/s. Sopimukset verkkoyhteyksien toimittajan kanssa on tehty siten, että yhteysnopeuksia voidaan kasvattaa helposti käyttötarpeen mukaan. Päiväkotien ja hallinnon palvelut ja käyttäjät toimivat hallintoverkossa. Jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla on hallintoverkon käyttäjätunnus. Hallintoverkon sovellukset ovat henkilökohtaisten käyttöoikeuksien mukaisesti rajoitetut. Palveluihin on rajoitettu pääsy ulkopuolisista verkoista. Opetuskäyttöä varten on käytössä opetusverkko. Opetusverkkoa käytetään opettajien ja opiskelijoiden päivittäisenä työskentely-ympäristönä päiväkodeissa ja kouluissa. Tavoitteena on, että opetusverkko mahdollistaa opetukselle soveltuvan ohjelmistovalikoiman ja vapaamman toimintaympäristön käytön. Kaikilla opettajilla ja

5 oppilailla on käytössään opetusverkon käyttäjätunnus. Tavoitteena on, että opetushenkilöstön työskentely hallinnon ja opetuksen verkkojen välillä saadaan saumattomaksi. Tavoitetilassa opetushenkilöstö käyttää tarvitsemiaan palveluja riippumatta ja olematta tietoisia siitä, missä verkossa palvelut sijaitsevat. Opetushenkilöstöllä on tavoitetilassa saatavillaan tarvittavat palvelut työasemalta, jolla he työskentelevät. Tämä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Keravan kasvatus- ja opetustoimen, Keravan tietohallinnon ja TIPAKE:n kanssa. TIPAKE ylläpitää päiväkotien ja koulujen langattomia verkkoja. Langattomia verkkoja on tällä hetkellä käytössä osassa kouluista. Tavoitteena on saada kaikki opetustilat kattavat, kapasiteetiltaan käyttäjä- ja laitemäärää vastaavat langattomat verkot kaikkiin päiväkoteihin ja kouluihin vuoden 2015 loppuun mennessä. Langattomat verkot on toteutettu niin, että päiväkodeissa ja kouluissa on pääsy langattomasti sekä hallinnon että opetuksen verkkoihin niihin kuuluvilla päätelaitteilla. Lisäksi päiväkodeissa ja kouluissa on suojattu verkko tablettilaitteita varten, joka mahdollistaa opetuksessa käytettävien, liikuteltavien laitteiden joustavan käytön. Langattomat yhteydet käsittävät lisäksi avoimen yleisöverkon joka mahdollistaa omien laitteiden käytön Työasemat ja päätelaitteet varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa Kasvatuksen ja opetuksen työasemat ovat osin toimialan omistuksessa olevia ja osittain leasing- sopimuksella käyttöön otettuja laitteita. Työasemien osalta siirrytään kokonaan leasing- laitteiden käyttöön, noudattaen kaupungin omistuksessa olevien työasemien takuuaikojen umpeutumista. Vähitellen laitekanta muuttuu pöytätyöasemista yhä kattavammin kannettaviin työasemiin. Opetuksessa tullaan luopumaan erillisistä ATKluokista ja niiden pöytätyöasemat korvataan kannettavilla ja niiden liikuttelemiseen ja lataamiseen tarkoitetuilla vaunuilla. Kasvatuksen ja opetuksen henkilöstön osalta työasemissa siirrytään malliin, jossa henkilöllä on, toimenkuva huomioiden, käytettävissään pääasiassa yksi työasema kaikkien hallinnon työtehtävien hoitoon. Varhaiskasvatuksessa jokaisessa lapsiryhmässä on tavoitetilassa vähintään yksi kannettava työasema henkilöstön käytössä. Kaikissa TIPAKE:n ylläpitämissä työasemissa käytetään Windows -käyttöjärjestelmää. Windows- työasemien lisäksi kouluilla on käytössään tablettilaitteita. Lähtötilanteessa näiden laitteiden ylläpidosta vastaavat pääasiassa koulut itse pedagogisen TVT- suunnittelijan tuella. Tavoitteena on, että tablettilaitteet saadaan keskitetyn etähallinnan piiriin ja niiden ylläpito-, tuki- ja lisenssien hallintamalli saadaan vastaamaan opetuksen tarpeita. Tablettilaitteet ovat kaupungin omistuksessa. Lukion osalta kaupungissa on jo varauduttu tuleviin sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Keravan lukiossa ja aikuislukiossa ylioppilastutkintoon tähtäävät opintonsa aloittava saa käyttöönsä kaupungin hankkiman leasing- työaseman koko opiskelunsa ajaksi. Työasema on opiskelun ajan kaupungin leasing-sopimuksella ja sillä on on-site-takuu. Laitteiden ylläpitomalli suunnitellaan siten, että niiden käyttö vastaa lukio-opiskelijan tarpeita. Lisäksi lukio tarjoaa tablet- laitteitta opiskelijoiden käyttöön. Varhaiskasvatuksessa on lasten käytössä tablettilaitteita, kosketuspöytiä sekä kannettavia työasemia. Varhaiskasvatuksen laitehankinnoissa huomioidaan käyttäjien ikä, tarpeet ja kasvun tuen näkökulma. Laitekantaa kehitetään aloittaen esiopetusryhmistä. Tavoitteena

6 on, että kussakin esiopetusryhmässä on suunnitelmakauden päättyessä laitteita puolta oppilasmäärästä vastaava määrä Omien laitteiden käyttö Tavoitteena on yhä laajemmin mahdollistaa oppijoiden omien laitteiden käyttö ja hyödyntäminen opetuksessa. Oppijat saavat käyttää omia laitteita oppimisen tukena kun opettaja katsoo sen olevan tilanteeseen sopivaa ja tukevan oppimista. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa omien laitteiden käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen eikä ketään voida siihen velvoittaa. Omien laitteiden käyttöä tuetaan kehittämällä oppimisen palveluja päätelaiteriippumattomiksi. Samalla mahdollistuu paikasta riippumaton, koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen IT-hankinnat Kasvatuksen ja opetuksen IT-hankinnat tukevat sen toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Hankintoja suunnitellaan keskitetysti pedagogisen TVT- suunnittelijan valmistelemina. Hankinnoissa käytetään työasemien osalta kaupungin leasing-sopimusta. Työasemien uusimisesta leasing-kauden päättyessä vastaa TIPAKE. Lisätilauksista ja työasematyypin vaihdoksista vastaa kunkin kustannuspaikan vastuuhenkilö, joka tekee tilauksen TIPAKE:lle. Opetuksen työasema- ja tablettilaitehankinnoissa haasteena on suuri käyttäjämäärä. Opetuksen laitteet pyritään vakioimaan siten, että hallintoa halvemmat laitekustannukset mahdollistavat suuremman laitekannan ylläpitämisen. Pedagoginen TVT- suunnittelija toimii tässä yhdessä koulujen TVT- vastaavien opettajien ja TIPAKE:n asiantuntijoiden kanssa. Työasemia ja tablettilaitteita voidaan hankkia opetuskäyttöön keskitetysti, koulujen ja päiväkotien omilla varoilla sekä hankerahoituksella. Hankintojen suunnittelua ohjaavia normeja ovat: Pedagogisten käyttötarpeiden toteutuminen valituilla ratkaisuilla Kustannustehokkuus hankintahetkellä, elinkaaren aikana ja uusittaessa Tuki- ja ylläpitomallin toimivuus Soveltuvuus olemassa olevaan infrastruktuuriin 4.5. Opetustilojen AV-laitteet Kaupungin koulujen opetustilat on katettu ajanmukaisella AV-varustuksella, joka käsittää kosketustaulun, dataprojektorin, dokumenttikameran sekä äänentoiston. AV-välineistö tukee opetusta ja oppimista mahdollistaen monipuolisen materiaalin esittämisen sekä oppimateriaalina että oppilaiden omina tuotoksina. Tavoitteena on laajentaa tämä malli päiväkoteihin, joihin rakennetaan kiinteistön tarjoamat mahdollisuudet ja yksikön toiminta huomioiden AV-tekniikalla varustettuja tiloja, kuhunkin vähintään esiopetusryhmien määrää vastaava määrä. AV-laitteiden takuuhuollosta vastaa sopimustoimittaja ja AV-laitteiden uusimisesta kasvatus- ja opetustoimi. Laitteiden uusimisesta tehdään kokonaissuunnitelma, josta on nähtävissä kunkin kiinteistön laitekannan elinkaaren vaihe. Laitteiden uusimistarve

7 päivitetään suunnitelmaan vuosittain ja sille varataan varat kunkin vuoden talousarvioon. Tavoitteena on, että AV-laitteille saadaan tukimalli, joka kattaa laitteiden huollon ja ylläpidon yhteistyössä Tipake:n kanssa. Tavoitetilassa toimittajien määrä on saatu minimiin ja henkilöstö ja oppilaat työskentelevät häiriöttä tukipalvelun hoitaessa teknisen ylläpidon Tilaratkaisut Tieto- ja viestintätekniikan sijoittelussa opetustiloihin huomioidaan toiminnan asettamat tarpeet sekä kiinteistöjen asettamat reunaehdot. Laiteratkaisut suunnitellaan kiinteistökohtaisesti, tavoitteena laitteiden esteetön käyttö sekä mahdollisimman korkea käyttöaste. Uusia koulu- ja päiväkotikiinteistöjä suunniteltaessa huomioidaan TVT:n pedagogisen käytön tarpeet, langattomien verkkojen ja liikuteltavien laitteiden mahdollisuudet sekä oppilaiden työskentely yksin ja ryhmissä Kehittämiskohteet Opetuksen työasemahankinnoille asetetaan tavoitteeksi OPH:n suosituksen mukaiset työasemamäärät oppilaskäytössä. Alakoulussa laitteita on tavoitetilassa yksi kahta oppilasta kohden, yläkoulussa ja lukiossa on käytössä oppilasmäärää vastaava määrä laitteita. Toteutuksessa hyödynnetään eri laitetyyppien yhdistelemistä, kiinteistöissä liikuteltavia ratkaisuja sekä oppilaiden omien laitteiden hyödyntämisen mahdollistavien palvelujen käyttöä. Tavoitteena on: että opetushenkilöstön työskentely hallinnon ja opetuksen verkkojen välillä saadaan saumattomaksi. saada kaikki opetustilat kattavat langattomat verkot kaikkiin päiväkoteihin ja kouluihin vuoden 2015 loppuun mennessä. että tablettilaitteet saadaan keskitetyn etähallinnan piiriin ja niiden ylläpito-, tuki- ja lisenssienhallintamalli saadaan vastaamaan opetuksen tarpeita. että suunnitelmakauden päättyessä laitteita on oppijoiden käytössä o kussakin esiopetusryhmässä puolta oppilasmäärästä vastaava määrä o alakouluissa, yläkouluissa ja lukiossa oppilasmäärää vastaava määrä Opetuksessa tullaan luopumaan erillisistä ATK-luokista Henkilöllä on, toimenkuva huomioiden, käytettävissään pääasiassa yksi työasema kaikkien työtehtävien hoitoon. Keravan lukiossa ja aikuislukiossa ylioppilastutkintoon tähtäävät opintonsa aloittava saa käyttöönsä kaupungin hankkiman leasing- työaseman koko opiskelunsa ajaksi. Opetuksen laitteet pyritään vakioimaan siten, että hallintoa halvemmat laitekustannukset mahdollistavat suuremman laitekannan ylläpitämisen. Laiteratkaisut suunnitellaan kiinteistökohtaisesti, tavoitteena laitteiden esteetön käyttö sekä mahdollisimman korkea käyttöaste.

8 5. OPETUKSEN VERKKOPALVELUT JA OHJELMISTOT 5.1. Tunnistautuminen Keravan opetuksen tietojärjestelmät on liitetty TIPAKE:n ylläpitämään aktiivihakemistoon (AD), jolla eri käyttäjien ja ryhmien käyttöoikeuksia hallitaan. Tunnistautuminen on tärkeää henkilökohtaisten palvelujen käyttämiseksi ja yksilön tietosuojan turvaamiseksi. Kullakin käyttäjällä on henkilökohtaiset tunnuksensa opetusverkon työasemille. Samaa tunnusta käytetään ADFS- palvelun ja kertakirjautumisen kautta opetuksessa käytettäviin järjestelmiin, kuten Edison- oppimisympäristöön, Office 365- palveluun ja Wilmaan. Opetuksen käyttäjätunnukset luodaan automaattisesti Primusoppilashallintojärjestelmästä opettajille henkilökunnalle ja oppilaille. Oppilastunnusten salasanoja voidaan keskitetysti hallinnoida kouluilla ADUC- työkalulla. Opettajien ja henkilökunnan tunnuksia hallinnoi ainoastaan TIPAKE. Tunnistautumista ja kertakirjautumista laajennetaan jatkossa opetuksen henkilöstön ja oppilaiden osalta siten, että samoilla käyttäjätunnuksilla on pääsy kaikkiin tarvittaviin palveluihin. Samoin uusien järjestelmähankintojen yhteydessä tullaan huomioimaan kertakirjautumisen mahdollisuus Oppimisalusta Edison Keravalla on otettu vuonna 2015 käyttöön KUUMA-kuntien yhteistyönä kehittämä Edisonoppimisympäristöpalvelu, joka toimii sekä integraatioalustana oppimisen palveluille että oppimispolun rakentamisen työkaluna opettajille ja oppilaille. Järjestelmä on käytettävissä ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumatta internetyhteyden ja selaimen kautta. Tämä mahdollistaa saumattoman työskentelyn eri oppimisympäristöissä, vapaa-ajalla ja kotona. Edisonia käytetään sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. Sitä kehitetään jatkuvasti ja siihen liitetään uusia toiminnallisuuksia ja integroituja palveluita tarpeen mukaan. Kullakin koululla on nimetyt Edison-pääkäyttäjät, jotka vastaavat koulunsa Edisonin koulutuksista sekä tuesta. Edisonilla on lisäksi kaksi kaupunkitason pääkäyttäjää, joiden tehtävänä on huolehtia järjestelmäkokonaisuuden toimivuudesta sekä koulujen pääkäyttäjien osaamisen päivittämisestä. Kaupunkitason pääkäyttäjät vastaavat Edisonin vikatilanteiden ja kehitystarpeiden koordinoimisesta eri integroitujen järjestelmien toimittajien kanssa. Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa otetaan käyttöön Edison huomioiden lapsen kehitysvaihe. Keskeistä on lapsen toiminnan dokumentoinnin tukeminen, yhteistyö huoltajien kanssa sekä ikätason mukainen työskentely sähköisissä ympäristöissä Sähköiset oppimateriaalit Opetuksessa käytetään monipuolisesti sekä opettajien ja oppilaiden itse tuottamaa sähköistä materiaalia että kustantajien oppimateriaaleja. Kustantajien oppimateriaalit hankitaan Edison-oppimisympäristöön integroidun Edustore- palvelun kautta. Keskitetty materiaalien hankintakanava mahdollistaa edullisen, tarvepohjaisen hankkimisen sekä kustantajien sähköisten oppimateriaalien liittämisen osaksi Edisoniin rakennettua oppilaan oppimispolkua. Kustantajien oppimateriaaleissa siirrytään asteittain painetuista

9 sähköisiin huomioiden sähköisten materiaalien kehittyminen, eri oppiaineiden tarpeet sekä oppilaiden käytössä olevat laitteet. Materiaalien käyttöä arvioidaan vuosittain hankintakanavan käyttötilastojen kautta ja saatua tietoa käytetään uusien hankintojen suunnittelussa. Suunnitelmakauden alussa aletaan pilotoida oppikirjatonta opetusta joissakin oppiaineissa ja kehitettyjä malleja laajennetaan muihin oppiaineisiin ja oppilasryhmiin suunnitelmakauden aikana Opetuksen pilvipalvelu O365 Keravalla kaikilla oppilailla, opettajilla ja opetuksen muulla henkilöstöllä on käytössään Office 365- palvelu, joka tarjoaa kaikille käyttäjille sähköpostin, sähköisen kalenterin, pilvitallennustilaa, etäneuvottelutyökalun sekä sähköiset työtilat. Opetuksessa siirrytään käyttämään pilvitallennustilaa kaikkien käyttäjien materiaalien tallentamiseen. Näin materiaalit ovat kaikkialla käytössä päätelaiteriippumattomasti ja päästään eroon eri tallennustiloihin hajautettujen materiaalien tuottamista ongelmista. Sähköisiä työtiloja aletaan hyödyntää sekä oppimisen että hallinnon tukena. Työtilat mahdollistavat päiväkodin ja koulun eri työryhmille sähköisen työskentelyn, materiaalien hallinnan sekä jaettujen dokumenttien työstämisen. Työtilat rakennetaan yhteistyössä päiväkotien ja koulujen johdon kanssa vastaamaan päiväkoti- ja koulukohtaisia työtapoja. Kasvatus- ja opetustoimen hallinnon sähköistä työskentelyä päiväkotien ja koulujen kanssa kehitetään. Tässä hyödynnetään pilvipalvelun tarjoamia sähköisiä työtiloja Oppilashallintojärjestelmä Wilma Wilmaa käytetään kaikilla kouluasteilla esiopetuksesta lukiokoulutukseen. Se tarjoaa sähköisen viestintäkanavan kotien ja koulujen, eri hallinnon tahojen sekä henkilöstön välillä. Wilmaa hyödynnetään sähköisessä asioinnissa mm. kouluun ilmoittautumisen, kurssi-ilmoittautumisen, pedagogisten asiakirjojen ja sähköisten lomakkeiden kautta. Sähköistä asiointia kehitetään jatkuvasti tavoitteena tarjota laadukasta ja vaivatonta palvelua eri asiakasryhmille ja henkilöstölle Ohjelmistot Opetuksen työasemien sovelluskokoonpano koostuu Microsoftin Windows- ja Officetuotteista sekä kosketustaulujen ja dokumenttikameroiden ohjaussovelluksista. Näiden lisäksi käytössä on jonkin verran työasemille asennettuja pedagogisia ohjelmistoja. Tipake ylläpitää opetusverkon hyväksyttyjen sovellusten listaa, jolta ne ovat tilattavissa opettajien ja oppilaiden tarpeisiin koulu- tai työasemakohtaisesti. Uusien sovellusten käyttöönotto sisältää TIPAKE:n testausjakson sekä tietohallintopäälliköiden hyväksymisen. Malli ei nykyisellään vastaa opetuksen alati muuttuvaa ja kehittyvää sovellustarvetta. Vasteajat sovellusten käyttöön saamisessa ovat kestämättömän pitkiä. Tavoitteena on saada opetuksen käyttöön malli, jossa tarvittavat sovellukset saadaan käyttöön tarpeen mukaan ketterästi. Tabletlaitteilla on koottuna pedagogisesti toimivia sovelluksia, joiden kokoonpanoa kehitetään jatkuvasti. Pääpaino näissä sovelluksissa on välineohjelmistoissa sisältöohjelmistojen sijaan. Tablettilaitteiden sovellusten hankintaan kehitetään malli, jonka avulla kukin koulu ja päiväkoti voi hankkia sovelluksia tarpeensa mukaan samoin kuin sähköisiä oppimateriaaleja.

10 5.7 Kehittämiskohteet Päiväkotien ja koulujen käyttöön kehitetään sähköinen portfolio, johon kukin oppilas voi dokumentoida omaa oppimistaan sähköisessä muodossa. Portfolio integroidaan osaksi Edison- ja O365-palveluja, jolloin työskentely on saumatonta eri toimintojen välillä. Sähköisten palvelujen käyttöä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kehitetään suunnitelmakauden aikana voimakkaasti. Pilvipalvelujen käyttö aloitetaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa luomalla koko henkilöstölle käyttäjätunnukset Edisoniin ja O365-palveluun. Lapsiryhmien kanssa työskentely mahdollistetaan ryhmäkohtaisten tunnusten luomisella, jolloin lasten tuotoksia voidaan koota ikätasosta huolimatta sähköisiin palveluihin henkilöstön tukemana. Arviointia sähköisissä ympäristöissä kehitetään. Tavoitteena on, että pelkkien tuotosten arvioinnista päästään sähköisten palvelujen tukemana entistä enemmän oppimisprosessin arviointiin ja ohjaamiseen. Tätä tukemaan kehitetään toimintamalleja ja työkaluja, jotka mahdollistavat oppimisprosessin havainnoinnin sekä opettajille että oppilaalle itselleen. Tämän lisäksi kokeiden tekemistä sähköisesti kehitetään niin, että sekä itse tuoton että siitä annettava palaute voidaan tuottaa sähköisesti. Opetuksen ja toiminnan suunnittelun tueksi kehitetään tai otetaan käyttöön valmis sähköinen opetussuunnitelma, joka integroidaan oppimateriaalien hallinnan ja sähköisen oppimispolun työkaluihin. Tämä mahdollistaa toisaalta opetussuunnitelmien entistä voimakkaamman ohjaavan vaikutuksen ja toisaalta tukee opettajien ja kasvattajien suunnittelutyötä suhteessa opetussuunnitelmien asettamiin tavoitteisiin.

11 Tunnistautumista ja kertakirjautumista laajennetaan siten, että samoilla käyttäjätunnuksilla on pääsy kaikkiin tarvittaviin palveluihin. Edisonia käytetään sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa ja sitä kehitetään jatkuvasti. Opetuksessa käytetään monipuolisesti sekä opettajien ja oppilaiden itse tuottamaa sähköistä materiaalia että kustantajien oppimateriaaleja. Suunnitelmakauden alussa aletaan pilotoida oppikirjatonta opetusta joissakin oppiaineissa ja kehitettyjä malleja laajennetaan muihin oppiaineisiin ja oppilasryhmiin suunnitelmakauden aikana. Opetuksessa siirrytään käyttämään pilvitallennustilaa kaikkien käyttäjien materiaalien tallentamiseen. Sähköisiä työtiloja aletaan hyödyntää sekä oppimisen että oppilaitoshallinnon tukena. Sähköistä asiointia kehitetään jatkuvasti tavoitteena tarjota laadukasta ja vaivatonta palvelua eri asiakasryhmille ja henkilöstölle. Tavoitteena on saada opetuksen käyttöön malli, jossa tarvittavat sovellukset saadaan käyttöön tarpeen mukaan ketterästi. Tablettilaitteiden sovellusten hankintaan kehitetään malli, jonka avulla kukin koulu ja päiväkoti voi hankkia sovelluksia tarpeensa mukaan samoin kuin sähköisiä oppimateriaaleja. 6. OPPIJAN TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Tieto- ja viestintätekniikka tulee mieltää niin välineenä kuin opittavana sisältönä. Vaikka sitä ei opeteta erillisenä pakollisena oppiaineena perusopetuksessa, sen laaja-alainen hyödyntäminen sekä tietojen ja taitojen oppiminen kuuluu jokaiselle oppilaalle. Tieto- ja viestintäteknisten taitojen harjoittelu aloitetaan jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa osana lapsen laaja-alaisen osaamisen kehittämistä. Tulevaisuuden taitojen kehittyminen nähdään koko Keravan kasvatus- ja opetuspalvelujen yhteisenä tavoitteena, joka kuuluu kaiken ikäisten lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tehtäviin Varhaiskasvatus ja esiopetus Varhaiskasvatuksessa edistetään lasten tieto- ja viestintäteknologista osaamista yhdessä kotien kanssa. Keskeisiä teemoja ovat leikinomaisuus, eri välineisiin tutustuminen sekä

12 vuorovaikutus- ja oppimistaitojen kehittäminen. Lapselle tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia kokeilla ja tuottaa itse sekä esittää omia tuotoksiaan muille. Tuotoksia voivat olla esimerkiksi valokuvat, elokuvat, animaatiot ja erilaiset tarinat, joiden aiheet nousevat lapsen omista kiinnostuksen kohteista ja tutusta ympäristöstä. Näin tuetaan erityisesti lapsen luovan ajattelun, itsetunnon kehittymistä. Lasta ohjataan myös yhdessä kokeilemiseen ja ryhmässä toimimiseen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Varhaiskasvatuksen aikana luodaan pohjaa lapsen TVT-perustaitojen kehittymiselle. Esiopetuksessa sovelletaan jo varhaiskasvatuksessa opittuja työskentelytapoja ja niiden monipuolista hyödyntämistä syvennetään yksin ja ryhmässä tehtävien projektien ja lyhyiden tehtävien avulla. Lapsen oma toimiminen on keskeistä ja TVT tuodaan osaksi päivittäisiä oppimisympäristöjä yksilö- ja ryhmätyöskentelyn muodossa. TVT-taitoja opitaan osana esiopetuksen sisältöjen opiskelua. TVT:n avulla työskentelyllä tuetaan lisäksi vähitellen kehittyvää kirjoitus- ja lukutaitoa erilaisten tarinoiden, oppimispelien ja harjoitusten avulla. Monilukutaidon alkeita voidaan harjoitella TVT:n avulla monimediaisten esitysten tutkimisella, keskustelulla ja arvioinnilla. Lapsia ohjataan omaksumaan myös turvallisia ja ergonomisia käyttötaitoja kiinnittämällä lapsen huomiota työn tauottamiseen, hyviin työasentoihin sekä turvalliseen verkossa toimimiseen Perusopetus Perusopetuksessa tieto- ja viestintätekniikan taitoja harjoitellaan jatkumona lapsen ikätaso huomioiden. TVT:n hyödyntäminen on suunnitelmallista ja sitä harjoitellaan kaikilla vuosiluokilla osana eri oppiaineiden opetusta sekä laajemmissa monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Keskeisiä teemoja ovat: tietoteknisten perustaitojen harjoittelu mukaan lukien näppäintaidot sekä erilaisten laitteiden, ohjelmistojen ja palvelujen käyttö tiedon hankinta ja hankitun tiedon käyttö kriittisesti oman tiedon tuottamisessa monilukutaidon kehittäminen digitaalisen median parissa työskentely ja oma tuottaminen ohjelmointi verkostoituminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen paikallisesti ja kansainvälisesti TVT:n turvallinen ja ergonominen käyttö Perusopetuksen nivelvaiheissa keskeiseksi nousee oppilaiden TVT-taitojen tasavertaisuus. Tätä pyritään varmistamaan opetussuunnitelmatyön yhteydessä kirjaamalla Keravan perusopetuksen opetussuunnitelmaan vuosiluokkakohtaiset sisällöt TVT-taitojen osalta. Kouluilla on lisäksi mahdollisuus suunnitella omaa toimintaansa lukuvuosisuunnitelmien laadinnan yhteydessä esim. koulun oman TVT-ajokortin laatimisella Lukiokoulutus TVT:n hyödyntämisen pohjana lukiokoulutuksessa pidetään perusopetuksen aikana omaksuttuja TVT:n käyttötaitoja sekä monipuolisia työskentely- ja ajattelun taitoja, joita eri oppiaineiden parissa työskennellen on opittu. Lukiokoulutuksessa näitä syvennetään entisestään painottaen jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Lukioopiskelijoiden ja opettajien työskentely siirtyy suunnitelmakauden aikana entistä enemmän sähköisiin ympäristöihin mm. ylioppilaskirjoitusten sähköistymisen myötä.

13 Lukio-opiskelijoiden TVT-peruskäyttötaidot ja käytettävien järjestelmien ja laitteiden hallinta pyritään varmistamaan tarjoamalla kaikille lukio-opintonsa aloittaville TVTkurssi, jonka kaikki opiskelijat suorittavat ensimmäisessä jaksossa. Työskentelyn ja ajattelun taitoja harjoitellaan eri oppiaineiden opiskelun osana suunnitelmallisesti. Kunkin oppiaineen opettajat tutustuttavat opiskelijoita oman erityisalansa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämismahdollisuuksiin ja ohjaavat opiskelijoita työskentelemään oppiaineen tiedon parissa yksin ja erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Opiskelijoille muodostuu lukio-opintojen aikana selkeä kuva eri tieteenalojen tiedosta sekä sen tuottamiseen käytettävistä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksista. Tulevaisuuden taitojen kehittyminen koko Keravan kasvatus- ja opetuspalvelujen yhteisenä tavoitteena. TVT:n hyödyntäminen on suunnitelmallista. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapselle tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia kokeilla ja tuottaa itse sekä esittää omia tuotoksiaan muille. lapsen oma toimiminen on keskeistä TVT tuodaan osaksi päivittäisiä oppimisympäristöjä yksilö- ja ryhmätyöskentelyn muodossa. TVT-taitoja opitaan osana esiopetuksen sisältöjen opiskelua. Perusopetuksessa harjoitellaan kaikilla vuosiluokilla osana eri oppiaineiden opetusta sekä laajemmissa monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Perusopetuksen nivelvaiheissa keskeiseksi nousee oppilaiden TVT-taitojen tasavertaisuus. Lukiokoulutuksessa Työskentelyn ja ajattelun taitoja harjoitellaan eri oppiaineiden opiskelun osana suunnitelmallisesti. opettajat tutustuttavat opiskelijoita oman erityisalansa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämismahdollisuuksiin ja ohjaavat opiskelijoita työskentelemään oppiaineen tiedon parissa Lukio-opiskelijoiden ja opettajien työskentely siirtyy suunnitelmakauden aikana entistä enemmän sähköisiin ympäristöihin mm. ylioppilaskirjoitusten sähköistymisen myötä.

14 7. TVT-TUKIPALVELU 7.1. Teknisen tuen järjestelyt Opetuksen työasema-, verkko- ja järjestelmäpalveluista vastaa TIPAKE. Näiden perustietotekniikkapalvelujen toimivuus tulee tulevaisuudessa yhä kriittisemmäksi, kun opetuksen järjestäminen sähköistyy entisestään. TIPAKE:n asiakaskunnat Kerava, Järvenpää ja Mäntsälä tekevät opetuspalvelujen kehittämisessä ja arvioinnissa yhteistyötä tietohallintojen sekä opetuksen TVT-suunnittelijoiden tasolla. Tavoitteena on kehittää erityisesti opetuksen tarpeet huomioivia palveluja ja toimintamalleja. Ketteryys, muuttuva sovellustarve, verkkoinfrastuktuurin kasvava tarve sekä monipuolinen laitekanta ovat tämän kehitystyön painopisteitä Pedagogisen tuen järjestelyt Keravan kasvatuksen ja opetuksen toimialalla on käytössä TVT- pedagogisen lähituen malli. Se noudattaa KUUMA- kuntien TVT opetuksen ja oppimisen tukena - hankkeessa kehitettyä lähikoulutuksen mallia. Oppitunneilla tapahtuva tuki on rakennettu siten, että työskentely tapahtuu osana opetusta, koulussa käytössä olevilla laitteilla ja yhdessä opettajien oppilasryhmien kanssa. TVT:n pedagogisen käytön kehittäminen on näin sidottu suoraan opiskeltaviin sisältöihin ja niille asetettuihin tavoitteisiin. Pedagogista lähitukea antavat kunkin koulun TVT-vastaavat opettajat sekä pedagoginen TVTsuunnittelija Yksikön TVT- vastaavat Kussakin Keravan päiväkodissa ja koulussa on nimetyt TVT- vastaavat. Heidän tehtävänsä on TVT:n pedagogisen käytön asiantuntijana ja henkilöstön lähitukena toimiminen. Lähituki on järjestetty varaamalla kullekin TVT- vastaavalle opettajalle työjärjestyksestä viikoittaisia tunteja, jolloin hän on oman koulunsa ja muiden Keravan koulujen opettajien käytettävissä kouluttaen ja toimien heidän tukenaan TVT:n hyödyntämisessä oppitunneilla. Lähitukea tarjoavat opettajat saavat tekemästään työstä erillisen korvauksen. He suunnittelevat koulutusten sisältöjä, ja toteuttava koulutuksia eri koulujen tarpeiden mukaan ja saavat TVT- pedagogista koulutusta työnsä kehittämisen tueksi. Koulutuksia koordinoi pedagoginen TVT-suunnittelija. Lähituen järjestämisessä hyödynnetään TVT- vastaavien erityisosaamisalueita. TVT-vastaavat kokoontuvat säännöllisesti opetusjohtajan ja pedagogisen TVT- suunnittelijan johdolla. Kokousten sisältöä keskittyy erityisesti TVT:n pedagogisen käytön kehittämiseen ja pedagogisen lähituen organisointiin Keskitetty pedagoginen tuki Opettajien pedagoginen tuki katetaan ennen kaikkea lähituen kautta. Pedagoginen TVTsuunnittelija tarjoaa lisäksi keskitettyä pedagogista tukea TVT-vastaaville sekä kaikille Keravan opettajille. Keskitetyn tuen kautta pyritään ohjaamaan TVT:n pedagogista käyttöä sekä kehitettyjen pedagogisten mallien käyttöönottoa yksiköissä. Keskitettyä pedagogista tukea hyödynnetään erityisesti uusien välineiden ja sovellusten käyttöönottojen yhteydessä. Yksiköt voivat tilata koulutuksia ja pedagogista tukea pedagogiselta TVTsuunnittelijalta tarpeensa mukaan.

15 opetuksen tarpeet huomioivia palveluja ja toimintamalleja kehitetään Pedagogista lähitukea antavat kunkin koulun TVT-vastaavat opettajat sekä pedagoginen TVT-suunnittelija. Yksikön TVT-vastaavan tehtävänä TVT:n pedagogisen käytön asiantuntijana ja henkilöstön lähitukena toimiminen Pedagoginen TVT-suunnittelija tarjoaa keskitettyä pedagogista tukea TVTvastaaville sekä kaikille Keravan opettajille. 8. HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA TÄYDENNYSKOULUTUS Nopeasti kehittyvä tietotekniikka ja sen tehokas pedagoginen hyödyntäminen asettaa merkittäviä haasteita henkilöstön osaamiselle. Keravalla kukin koulu käyttää vuosittain opettajan henkilökohtaisen TVT-osaamisen kehityssuunnitelmaa, johon kirjataan henkilökohtaiset vahvuudet, keskeiset kehityskohteet sekä tarvittavat koulutukset ja tukimalli, jolla tavoitteet saavutetaan. Kukin opettaja hakee asetettuihin tavoitteisiin tähtäävää koulutusta keskitetyn pedagogisen tuen, lähituen ja tarjolla olevien koulutusten piiristä. Esimiehet seuraavat suunnitelman toteutumista ja suunnitelmia päivitetään vuosittain kehityskeskustelujen yhteydessä. Yksikkötasolla henkilöstön osaamista kartoitetaan esim. OPEKA-kyselyn avulla. Tämän kautta päästään arvioimaan yksiköiden koulutus- ja tukitarvetta sekä koulutusten vaikuttavuutta ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. TVT:n pedagogisen käytön hallitseminen on jatkossa kunkin opettajan perustaito, jonka ylläpitämisestä vastaa kukin opettaja ja viime kädessä hänen esimiehenään koulun rehtori. TVT-osaamista painotetaan uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Täydennyskoulutusten suunnittelua, kohdentamista ja resursointia ohjaavat opettajien henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat, koulu- ja kaupunkitason kyselyistä saatu tieto sekä opetukselle asetetut tavoitteet opetussuunnitelmissa ja muissa ohjaavissa dokumenteissa. Opettajien täydennyskoulutus koostuu sekä lähituesta että perinteisestä, tilatuista koulutuksista. Tilatuissa koulutuksissa painottuu erityisesti TVT:n pedagoginen hyödyntäminen. Toimisto-ohjelmistojen tekniseen osaamiseen keskittyviä koulutuksia hyödynnetään kaupungin HR:n koulutustarjonnasta ja uusien laitteiden tilausten yhteydessä suunnitellaan niiden tekninen koulutus yhdessä laitetoimittajan kanssa osana käyttöönottoa.

16 Henkilökohtainen TVT-osaamisen kehityssuunnitelma henkilökohtaiset vahvuudet keskeiset kehityskohteet tarvittavat koulutukset ja tukimalli tavoitteiden saavuttamiseksi Esimiehet seuraavat suunnitelman toteutumista ja suunnitelmia päivitetään vuosittain kehityskeskustelujen yhteydessä. Koulutuksissa painottuu erityisesti TVT:n pedagoginen hyödyntäminen. TVT:n pedagogisen käytön hallitseminen kunkin opettajan perustaito, jonka ylläpitämisestä vastaa opettaja ja viime kädessä hänen esimiehensä. 9. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI JA JOHTAJUUS TVT:n hyödyntämisen malleja opetuksessa kehitetään aktiivisesti tukemaan uusien opetussuunnitelmien tavoitteita oppimiselle ja opetukselle. Tämä johtaa väistämättä koulujen toimintakulttuurin uudelleen arvioimiseen ja muutokseen. Opettajan rooli muuttuu, kun valmiiksi tuotetun materiaalin rooli pienenee ja opettajan tehtävänä on entistä enemmän yksilön ja ryhmän oppimisprosessien ohjaaminen. Oppijan oma toiminta tulee tuoda opetuksen järjestämisen keskiöön. TVT:aa hyödyntäen tuetaan yhdessä tekemistä, erilaisten oppimistyylien huomioimista ja laajempien teemakokonaisuuksien toteuttamista. Tietotekniikan rooli on ennen kaikkea väline ja toimintakulttuuri mahdollistaa sen tehokkaan hyödyntämisen. Opetushenkilöstön ja oppilaiden toiminnan keskeisiä teemoja ovat mm. yhdessä tekeminen, oman osaamisen jatkuva arviointi, kokeilemisen rohkeus ja epäonnistumisista oppiminen. Koulun johdon aktiivinen rooli on ensisijaisen tärkeässä asemassa, kun toimintakulttuurin muutosta suunnitellaan ja toteutetaan. Pedagoginen johtajuus yhteisiä toimintamalleja luomalla ja niiden toimivuutta arvioimalla luo koulun toimintaan yhteisen pedagogisen kulttuurin. Henkilöstön osaamisesta huolehtiminen on koulun johdon tehtävä. Esimerkkinä toimiminen TVT:n hyödyntämisessä vaatii johtajalta oman TVT-osaamisen kehittämistä. Esimerkillä omalta mukavuusalueelta pois astumisessa on voimakas vaikutus. Opetushenkilöstön yhteiseen työskentelyyn, tiimeihin, kokouksiin ja yhteissuunnitteluun tuodaan TVT:aa hyödyntäviä työtapoja. Koulujen haasteena on suhteuttaa opetussuunnitelmien sisällöllisten tavoitteiden mukainen opetus laajempien taitojen oppimisen tukemiseen. Nämä tulisi nähdä toisiaan tukevina, ei resursseista kilpailevina tekijöinä. Sisältöorientoitunut opetuksen toimintakulttuuri näkee laajempien taitojen opettamisen lisätyönä, jolle ei löydy aikaa.

17 Opetuksen suunnittelussa valittavien työtapojen tulisi tukea mm. luovuuden, kriittisen ajattelun, kommunikaation ja yhteistyön harjoittelua opetussuunnitelmien määritellessä opiskeltavat sisällöt. Toimintakulttuurin muutoksen johtamisessa tärkeää on ohjata henkilöstöä arvioimaan toimintatapojaan ja työtään. Uusien toimintamallien käyttöönoton tulisi aina johtaa jostakin vanhasta luopumiseen. Koulun henkilöstöllä tulee olla yhteinen ymmärrys muutoksen syistä, sille asetetuista tavoitteista ja kunkin omasta roolista muutoksessa. Mahdollisuus pedagogiselle keskustelulle, pohdinnalle ja ajatusten jakamiselle on erittäin tärkeää. Samoin yhteisyyden tunne, jossa kukaan ei tunne jäävänsä yksin uusien tavoitteiden kanssa. opettajan tehtävänä on entistä enemmän yksilön ja ryhmän oppimisprosessien ohjaaminen TVT:aa hyödyntäen tuetaan yhdessä tekemistä, erilaisten oppimistyylien huomioimista ja laajempien teemakokonaisuuksien toteuttamista. Toimintakulttuurin muutoksen johtamisessa tärkeää on ohjata henkilöstöä arvioimaan toimintatapojaan ja työtään. Koulun henkilöstöllä tulee olla yhteinen ymmärrys muutoksen syistä, sille asetetuista tavoitteista ja kunkin omasta roolista muutoksessa. 10. VERKOSTOYHTEISTYÖ Oppiminen ja osaamisen jakaminen verkostoissa on digitalisoituvassa opetuksen kentässä keskeistä. Digitaaliset palvelut, uudet laitteet ja innovatiiviset tavat tehdä työtä kehittyvät jatkuvasti. Opetushenkilöstön oma aktiivinen asennoituminen oman osaamisen kehittämiseen yhdessä työnantajan tarjoamien koulutusten kanssa varmistaa opetushenkilöstön osaamisen ylläpitämisen. Opettajia kannustetaan verkostoitumaan sosiaalista mediaa hyödyntäen ja hakemaan ympärilleen omaa työtä tukevia verkostoja. Koulujen välistä yhteistyötä tehdään yhteisten koulutusten ja oppimisprojektien kautta. Oppilaita opetetaan ja kannustetaan toimimaan verostoissa yli luokka-, koulu- ja kuntarajojen. TVT antaa mahdollisuuden hyödyntää etäneuvottelu- ja muita sähköisiä viestintävälineitä vuorovaikutukseen ympäröivän maailman kanssa. Eri yhteistyökumppaneiden ja asiantuntijoiden osaamista hyödynnetään myös etäyhteyksien avulla. Opetuksen TVT-palvelujen kehittämisessä tehdään yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Erilaiset hankkeet ja tiedon, käytänteiden ja teknisten ratkaisujen jakaminen tukevat kaikkien osapuolien TVT:n opetuskäytön kehittymistä.

18 Opettajia kannustetaan verkostoitumaan sosiaalista mediaa hyödyntäen ja hakemaan ympärilleen omaa työtä tukevia verkostoja. Oppilaita opetetaan ja kannustetaan toimimaan verostoissa yli luokka-, koulu- ja kuntarajojen. Opetuksen TVT-palvelujen kehittämisessä tehdään yhteistyötä muiden kuntien kanssa. 11. SUUNNITELMAN ARVIOINTI JA PÄIVITTÄMINEN Suunnitelman pohjalta rakennetaan tiekartta, jota tarkastellaan vuosittain TVTohjausryhmässä ja Kasvatuksen ja opetuksen toimialan johtoryhmässä. Vuositavoitteet asetetaan kokonaistavoitteiden suunnassa. TVT:n opetuskäytön suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa ja päivitetyt versiot hyväksytetään Kasvatus- ja opetuslautakunnalla.

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki Lukion kehittäminen Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki 10.11.2014 Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä - Lukiolaki (629/1998) ja lukioasetus (810/1998)

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH Tieto- ja viestintätekniikka oppimisen voimavarana - koko maailma oppilaan ulottuvilla

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2012 1 (5) 91 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Björnberg-Enckellin ym. koulujen IT-strategiaa koskevasta talousarvioaloitteesta HEL 2012-004357

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi

Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Uusia oppimisympäristöjä koulun toimintakulttuurin ja oppimisen tueksi Kokkolan kv-treffit, 27.4.2016 Kimmo Koskinen - yleistavoitteita Kehittää ja ottaa käyttöön opetukseen ja oppimiseen liittyviä pedagogisia

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia = TVT

Tieto- ja viestintäteknologia = TVT Tieto- ja viestintäteknologia = TVT Syksyllä 2016 alakoulujen osalta voimaan tullut uusi opetussuunnitelma velvoittaa koulut käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessa. TVT:stä ei tule omaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA 2016 2018 Sisällysluettelo sivu Taustaa 3 Laatutyön organisointi 3 Arvioinnin vuosikello 4 Arvioinnin tasot 6 Arviointikohteet vuosina

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Sosiaalinen media opintoohjauksen tukena Anne Rongas 20.4.2011 Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Sosiaalinen media ja... työ- ja toimintakulttuurin muutos opinto-ohjaajan työ tiedotuskanavat henkilökohtainen

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys 2010 -luvulle SSÄLLYS - Ope.fi taitotasot (2000) - Ope.web taitotasot (2008) - Kysymyksiä taitotasojen uusiksi osaamisalueiksi

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

OPS Koulu katsoo tulevaisuuteen

OPS Koulu katsoo tulevaisuuteen OPS2016 - Koulu katsoo tulevaisuuteen Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen laaja-alaisen osaamisen osana ITK-konferenssi 9.-11.4.2014 Juho Helminen Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Taustaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille (Koulutuksen ja oppimisen digistrategia)

Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille (Koulutuksen ja oppimisen digistrategia) Liite 2 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016 2019 (Koulutuksen ja oppimisen digistrategia) Helsingin kaupunki Opetusvirasto H Y VÄ O P P I M I N E N Tietoteknologialla tulevaisuuden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot