Keravan kaupunki Kasvatus- ja opetustoimi. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keravan kaupunki Kasvatus- ja opetustoimi. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma 2015-2020"

Transkriptio

1 Keravan kaupunki Kasvatus- ja opetustoimi Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma

2 1. JOHDANTO 1.1. Jatkuvasti kehittyvä tietoyhteiskunta Käynnissä oleva nopea teknologinen kehitys luo uusia mahdollisuuksia ylläpitää verkostoja sosiaalisen median kautta. Sosiaalinen media lisää yhteiskunnallisen osallistumisen tapoja sekä helpottaa tiedon ja palvelujen tarjontaa ja saatavuutta. Tieto- ja viestintätekniikka mahdollistaa uusien ja aikaisempaa tehokkaampien ja nopeampien toimintatapojen syntymisen, joita voidaan hyödyntää myös varhaiskasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa. Oppimisympäristöt muuttuvat. Oppijat elävät monimuotoisessa ja globalisoituvassa mediamaailmassa, jota erilaiset tieto- ja viestintäteknologiat, verkkopalvelut ja pelit muokkaavat. Koulun jälkeinen työelämä edellyttää jatkuvaa kykyä itsenäiseen ja yhteisölliseen oppimiseen sekä työskentelyyn erilaisissa toimintaympäristöissä. Koulun tehtävänä on varmistaa tasavertainen ja ajanmukainen osaaminen kaikille, asianmukaisessa oppimisympäristössä ja asianmukaisin välinein. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön on Keravalla panostettu voimakkaasti. Kaupunki on panostanut TVT- välineistön monipuolistamiseen ja ajantasaisuuteen, tukipalveluiden saatavuuteen, pedagogiseen tukeen sekä opetushenkilöstön laajaalaiseen osaamiseen. Keravan kasvatus- ja opetustoimi on ollut aktiivisesti mukana Kuuma-alueen tieto- ja viestintätekniikan kehittämishankkeissa. Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen on jatkuvaa työtä, jossa tulevaisuuden sähköisten oppimisympäristöjen teknisten ratkaisujen tulee tukea opetusta ja oppimista parhaalla mahdollisella tavalla Strategiaprosessi Keravan kaupungin tieto- ja viestintätekniikan strategian tavoitteena on linjata Keravan varhaiskasvatuksen ja opetuksen tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opetuksen työvälineenä. Se on opetusta, sähköisten oppimateriaalien käyttöä, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä ja investointeja ohjaava asiakirja. Keravan tieto- ja viestintästrategian työstämisen pohjana on käytetty KUUMA alueen tieto- ja viestintätekniikan strategiaa, joka on laadittu seutukunnan yhteistyönä. KUUMA TVT -strategia sisältää yhteisiä linjauksia opetushenkilöstön osaamisen kehittämisestä, verkko-oppimisympäristöistä, teknisistä ja pedagogisista tukipalveluista sekä infrastruktuurista. Seudullinen strategia yhtenäistää Kuuma alueen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä ja edistää päiväkotien, koulujen sekä oppilaitosten yhteistyötä ja verkostoitumista yli kuntarajojen. Keravan kasvatuksen ja opetuksen tieto- ja viestintätekniikan strategiaa ovat olleet kommentoimassa ja laatimassa toimialajohtajan, varhaiskasvatuksen sekä opetuksen palvelualuejohtajien, suunnittelijoiden ja yksiköiden esimiesten lisäksi pedagoginen TVT-suunnittelija ja kaikkien koulujen TVT -vastaavat. TVT -strategia on opetusta, sähköisten oppimateriaalien käyttöä, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä ja investointeja ohjaava asiakirja.

3 2. VISIO Keravan kaupungin kasvatuksen ja opetuksen tieto- ja viestintätekniikan käyttö on kiinteä osa opetussuunnitelmaa, oppimista ja opetusta. Keravan kouluissa toteutetaan ilmiöpohjaista ja oppiainerajat ylittävää opetusta kehittäen uusia opetuskäytänteitä teknisiä sovelluksia ja verkkopalveluita hyödyntäen. Tieto- ja viestintätekniikka on nyt ja tulevaisuudessa luonnollinen osa opetusta ja oppimista. TVT ei ole itsetarkoitus vaan yksi opetuksen pedagoginen väline muiden oppimiseen käytettävien välineiden ja menetelmien joukossa. Nykyaikainen kouluympäristö osana elinikäistä oppimispolkua ottaa huomioon koulun ulkopuolella tapahtuvan oppimisen ja lisää kaikkien työyhteisön jäsenten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Osaamista jaetaan eri toimijoiden kesken ja tietoa rakennetaan yksilöllisesti ja yhteisöllisesti oppijoiden tarpeiden mukaisesti. Opetuksessa käytetään ajanmukaisia teknologioita, muunneltavia ja joustavia tilaratkaisuja kalusteineen ja välineineen sekä vaihtelevia työtapoja. Uudenlaisen oppimiskulttuurin luominen edellyttää toiminnan kehittämistä oppimisen, opetuksen, oppilaitoksen, opetushallinnon ja tietohallinnon tasoilla. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön keskiössä on oppija, jota opettaja ohjaa monialaisessa oppimisessa. Oppijan näkökulmasta visiona on, että oppijoilla on ikätasonsa mukaiset tietoyhteiskuntataidot, ja he saavuttavat tulevaisuuden jatko-opintojen ja työelämän vaatiman osaamisen. Lisäksi visiona on, että jokainen oppija ja opettaja käyttää valtakunnan ajanmukaisinta fyysistä, sähköistä ja sosiaalista oppimisympäristöä. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävässä opetuksessa painotetaan oppimaan oppimista sekä tiedonhallinta- ja verkkotyöskentelytaitojen käyttämistä ajasta ja paikasta riippumatta kansainväliset oppimismahdollisuudet huomioiden. Keravan kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa on hyvät ja ajanmukaiset sekä riittävät välineet, jotta varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen uudistuvat tavoitteet täyttyvät. Tarvittavien välineiden ja ohjelmistojen hankinta on järjestelmällistä ja suunniteltua. Opettajilla ja oppilailla on saatavilla riittävä pedagoginen ja tekninen tuki. Tieto- ja viestintätekniikka tukee kiinteästi kodin ja koulun yhteistyötä ja tiedottamista eri sidosryhmien suuntaan. Oppijoilla on ikätasonsa mukaiset tietoyhteiskuntataidot, ja he saavuttavat tulevaisuuden jatko-opintojen ja työelämän vaatiman osaamisen. Jokainen oppija ja opettaja käyttää valtakunnan ajanmukaisinta fyysistä, sähköistä ja sosiaalista oppimisympäristöä. Opetuksessa painotetaan oppimaan oppimista sekä tiedonhallinta- ja verkkotyöskentelytaitojen käyttämistä ajasta ja paikasta riippumatta.

4 3. TVT STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN Kehittämistavoitteet asettavat johdon TVT-osaamiselle vaatimuksia. Ajanmukainen tietotaito on olennaista, mutta kaikkein tärkeintä on esimiesten kannustava ja innostava asenne. Kasvatuksen ja opetuksen ylimmän johdon tuki on välttämätön, jotta tieto- ja viestintästrategian visio saadaan elämään päiväkodeissa ja kouluissa. Johdolla täytyy olla myös ymmärrystä tulevaisuuden koulun opetusteknologiasta, jotta päiväkoteihin ja oppilaitoksiin saadaan hankittua tavoitteiden edellyttämät välineet ja henkilöstölle tietoja viestintätekniikan opetuskäytön edellyttämä osaaminen. Päiväkodin ja koulun tasolla yksikön johtaja, johtotiimi ja TVT-vastuuopettaja ovat keskeisessä roolissa strategian toteuttamisessa. Keskeisiksi katsotut tavoitteet on nähtävä normeina, joiden toteutumista seurataan ja joiden perusteella tehtäviä vastuutetaan toimintayksiköissä. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan koko työyhteisön jaettua asiantuntijuutta, osaamista, vertaistukea, hyvien käytänteiden jakamista ja toimintakulttuurin sekä asenteiden muutosta. Viime kädessä vastuu strategian toteuttamisesta on jokaisella opettajalla. Tieto- ja viestintätekniikan oppiminen on jokaisen lapsen ja oppijan oikeus. Viime kädessä vastuu strategian toteuttamisesta on jokaisella opettajalla. 4. TEKNINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4.1. Hallinnon ja opetuksen tietoverkot Keravan kaupungin kasvatus- ja opetustoimen tietotekniikka- ja tietoliikennepalveluista vastaa usean kunnan yhteinen tietotekniikan palvelukeskus TIPAKE. Sähköisiä palveluita kehitetään yhteistyössä kaupungin tietohallinnon ja TIPAKE:n kanssa. Tavoitteena on kehittää yhteistyössä oppimisen tarpeisiin sopivia toimintoja. Koulujen tietoverkkoyhteydet on toteutettu kuituyhteyksillä, joiden nopeus on 100 MB/s ja päiväkotien tietoverkkoyhteydet pääosin kupariyhteyksillä, joiden nopeus on 10 Mb/s. Sopimukset verkkoyhteyksien toimittajan kanssa on tehty siten, että yhteysnopeuksia voidaan kasvattaa helposti käyttötarpeen mukaan. Päiväkotien ja hallinnon palvelut ja käyttäjät toimivat hallintoverkossa. Jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla on hallintoverkon käyttäjätunnus. Hallintoverkon sovellukset ovat henkilökohtaisten käyttöoikeuksien mukaisesti rajoitetut. Palveluihin on rajoitettu pääsy ulkopuolisista verkoista. Opetuskäyttöä varten on käytössä opetusverkko. Opetusverkkoa käytetään opettajien ja opiskelijoiden päivittäisenä työskentely-ympäristönä päiväkodeissa ja kouluissa. Tavoitteena on, että opetusverkko mahdollistaa opetukselle soveltuvan ohjelmistovalikoiman ja vapaamman toimintaympäristön käytön. Kaikilla opettajilla ja

5 oppilailla on käytössään opetusverkon käyttäjätunnus. Tavoitteena on, että opetushenkilöstön työskentely hallinnon ja opetuksen verkkojen välillä saadaan saumattomaksi. Tavoitetilassa opetushenkilöstö käyttää tarvitsemiaan palveluja riippumatta ja olematta tietoisia siitä, missä verkossa palvelut sijaitsevat. Opetushenkilöstöllä on tavoitetilassa saatavillaan tarvittavat palvelut työasemalta, jolla he työskentelevät. Tämä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Keravan kasvatus- ja opetustoimen, Keravan tietohallinnon ja TIPAKE:n kanssa. TIPAKE ylläpitää päiväkotien ja koulujen langattomia verkkoja. Langattomia verkkoja on tällä hetkellä käytössä osassa kouluista. Tavoitteena on saada kaikki opetustilat kattavat, kapasiteetiltaan käyttäjä- ja laitemäärää vastaavat langattomat verkot kaikkiin päiväkoteihin ja kouluihin vuoden 2015 loppuun mennessä. Langattomat verkot on toteutettu niin, että päiväkodeissa ja kouluissa on pääsy langattomasti sekä hallinnon että opetuksen verkkoihin niihin kuuluvilla päätelaitteilla. Lisäksi päiväkodeissa ja kouluissa on suojattu verkko tablettilaitteita varten, joka mahdollistaa opetuksessa käytettävien, liikuteltavien laitteiden joustavan käytön. Langattomat yhteydet käsittävät lisäksi avoimen yleisöverkon joka mahdollistaa omien laitteiden käytön Työasemat ja päätelaitteet varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa Kasvatuksen ja opetuksen työasemat ovat osin toimialan omistuksessa olevia ja osittain leasing- sopimuksella käyttöön otettuja laitteita. Työasemien osalta siirrytään kokonaan leasing- laitteiden käyttöön, noudattaen kaupungin omistuksessa olevien työasemien takuuaikojen umpeutumista. Vähitellen laitekanta muuttuu pöytätyöasemista yhä kattavammin kannettaviin työasemiin. Opetuksessa tullaan luopumaan erillisistä ATKluokista ja niiden pöytätyöasemat korvataan kannettavilla ja niiden liikuttelemiseen ja lataamiseen tarkoitetuilla vaunuilla. Kasvatuksen ja opetuksen henkilöstön osalta työasemissa siirrytään malliin, jossa henkilöllä on, toimenkuva huomioiden, käytettävissään pääasiassa yksi työasema kaikkien hallinnon työtehtävien hoitoon. Varhaiskasvatuksessa jokaisessa lapsiryhmässä on tavoitetilassa vähintään yksi kannettava työasema henkilöstön käytössä. Kaikissa TIPAKE:n ylläpitämissä työasemissa käytetään Windows -käyttöjärjestelmää. Windows- työasemien lisäksi kouluilla on käytössään tablettilaitteita. Lähtötilanteessa näiden laitteiden ylläpidosta vastaavat pääasiassa koulut itse pedagogisen TVT- suunnittelijan tuella. Tavoitteena on, että tablettilaitteet saadaan keskitetyn etähallinnan piiriin ja niiden ylläpito-, tuki- ja lisenssien hallintamalli saadaan vastaamaan opetuksen tarpeita. Tablettilaitteet ovat kaupungin omistuksessa. Lukion osalta kaupungissa on jo varauduttu tuleviin sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Keravan lukiossa ja aikuislukiossa ylioppilastutkintoon tähtäävät opintonsa aloittava saa käyttöönsä kaupungin hankkiman leasing- työaseman koko opiskelunsa ajaksi. Työasema on opiskelun ajan kaupungin leasing-sopimuksella ja sillä on on-site-takuu. Laitteiden ylläpitomalli suunnitellaan siten, että niiden käyttö vastaa lukio-opiskelijan tarpeita. Lisäksi lukio tarjoaa tablet- laitteitta opiskelijoiden käyttöön. Varhaiskasvatuksessa on lasten käytössä tablettilaitteita, kosketuspöytiä sekä kannettavia työasemia. Varhaiskasvatuksen laitehankinnoissa huomioidaan käyttäjien ikä, tarpeet ja kasvun tuen näkökulma. Laitekantaa kehitetään aloittaen esiopetusryhmistä. Tavoitteena

6 on, että kussakin esiopetusryhmässä on suunnitelmakauden päättyessä laitteita puolta oppilasmäärästä vastaava määrä Omien laitteiden käyttö Tavoitteena on yhä laajemmin mahdollistaa oppijoiden omien laitteiden käyttö ja hyödyntäminen opetuksessa. Oppijat saavat käyttää omia laitteita oppimisen tukena kun opettaja katsoo sen olevan tilanteeseen sopivaa ja tukevan oppimista. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa omien laitteiden käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen eikä ketään voida siihen velvoittaa. Omien laitteiden käyttöä tuetaan kehittämällä oppimisen palveluja päätelaiteriippumattomiksi. Samalla mahdollistuu paikasta riippumaton, koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen IT-hankinnat Kasvatuksen ja opetuksen IT-hankinnat tukevat sen toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Hankintoja suunnitellaan keskitetysti pedagogisen TVT- suunnittelijan valmistelemina. Hankinnoissa käytetään työasemien osalta kaupungin leasing-sopimusta. Työasemien uusimisesta leasing-kauden päättyessä vastaa TIPAKE. Lisätilauksista ja työasematyypin vaihdoksista vastaa kunkin kustannuspaikan vastuuhenkilö, joka tekee tilauksen TIPAKE:lle. Opetuksen työasema- ja tablettilaitehankinnoissa haasteena on suuri käyttäjämäärä. Opetuksen laitteet pyritään vakioimaan siten, että hallintoa halvemmat laitekustannukset mahdollistavat suuremman laitekannan ylläpitämisen. Pedagoginen TVT- suunnittelija toimii tässä yhdessä koulujen TVT- vastaavien opettajien ja TIPAKE:n asiantuntijoiden kanssa. Työasemia ja tablettilaitteita voidaan hankkia opetuskäyttöön keskitetysti, koulujen ja päiväkotien omilla varoilla sekä hankerahoituksella. Hankintojen suunnittelua ohjaavia normeja ovat: Pedagogisten käyttötarpeiden toteutuminen valituilla ratkaisuilla Kustannustehokkuus hankintahetkellä, elinkaaren aikana ja uusittaessa Tuki- ja ylläpitomallin toimivuus Soveltuvuus olemassa olevaan infrastruktuuriin 4.5. Opetustilojen AV-laitteet Kaupungin koulujen opetustilat on katettu ajanmukaisella AV-varustuksella, joka käsittää kosketustaulun, dataprojektorin, dokumenttikameran sekä äänentoiston. AV-välineistö tukee opetusta ja oppimista mahdollistaen monipuolisen materiaalin esittämisen sekä oppimateriaalina että oppilaiden omina tuotoksina. Tavoitteena on laajentaa tämä malli päiväkoteihin, joihin rakennetaan kiinteistön tarjoamat mahdollisuudet ja yksikön toiminta huomioiden AV-tekniikalla varustettuja tiloja, kuhunkin vähintään esiopetusryhmien määrää vastaava määrä. AV-laitteiden takuuhuollosta vastaa sopimustoimittaja ja AV-laitteiden uusimisesta kasvatus- ja opetustoimi. Laitteiden uusimisesta tehdään kokonaissuunnitelma, josta on nähtävissä kunkin kiinteistön laitekannan elinkaaren vaihe. Laitteiden uusimistarve

7 päivitetään suunnitelmaan vuosittain ja sille varataan varat kunkin vuoden talousarvioon. Tavoitteena on, että AV-laitteille saadaan tukimalli, joka kattaa laitteiden huollon ja ylläpidon yhteistyössä Tipake:n kanssa. Tavoitetilassa toimittajien määrä on saatu minimiin ja henkilöstö ja oppilaat työskentelevät häiriöttä tukipalvelun hoitaessa teknisen ylläpidon Tilaratkaisut Tieto- ja viestintätekniikan sijoittelussa opetustiloihin huomioidaan toiminnan asettamat tarpeet sekä kiinteistöjen asettamat reunaehdot. Laiteratkaisut suunnitellaan kiinteistökohtaisesti, tavoitteena laitteiden esteetön käyttö sekä mahdollisimman korkea käyttöaste. Uusia koulu- ja päiväkotikiinteistöjä suunniteltaessa huomioidaan TVT:n pedagogisen käytön tarpeet, langattomien verkkojen ja liikuteltavien laitteiden mahdollisuudet sekä oppilaiden työskentely yksin ja ryhmissä Kehittämiskohteet Opetuksen työasemahankinnoille asetetaan tavoitteeksi OPH:n suosituksen mukaiset työasemamäärät oppilaskäytössä. Alakoulussa laitteita on tavoitetilassa yksi kahta oppilasta kohden, yläkoulussa ja lukiossa on käytössä oppilasmäärää vastaava määrä laitteita. Toteutuksessa hyödynnetään eri laitetyyppien yhdistelemistä, kiinteistöissä liikuteltavia ratkaisuja sekä oppilaiden omien laitteiden hyödyntämisen mahdollistavien palvelujen käyttöä. Tavoitteena on: että opetushenkilöstön työskentely hallinnon ja opetuksen verkkojen välillä saadaan saumattomaksi. saada kaikki opetustilat kattavat langattomat verkot kaikkiin päiväkoteihin ja kouluihin vuoden 2015 loppuun mennessä. että tablettilaitteet saadaan keskitetyn etähallinnan piiriin ja niiden ylläpito-, tuki- ja lisenssienhallintamalli saadaan vastaamaan opetuksen tarpeita. että suunnitelmakauden päättyessä laitteita on oppijoiden käytössä o kussakin esiopetusryhmässä puolta oppilasmäärästä vastaava määrä o alakouluissa, yläkouluissa ja lukiossa oppilasmäärää vastaava määrä Opetuksessa tullaan luopumaan erillisistä ATK-luokista Henkilöllä on, toimenkuva huomioiden, käytettävissään pääasiassa yksi työasema kaikkien työtehtävien hoitoon. Keravan lukiossa ja aikuislukiossa ylioppilastutkintoon tähtäävät opintonsa aloittava saa käyttöönsä kaupungin hankkiman leasing- työaseman koko opiskelunsa ajaksi. Opetuksen laitteet pyritään vakioimaan siten, että hallintoa halvemmat laitekustannukset mahdollistavat suuremman laitekannan ylläpitämisen. Laiteratkaisut suunnitellaan kiinteistökohtaisesti, tavoitteena laitteiden esteetön käyttö sekä mahdollisimman korkea käyttöaste.

8 5. OPETUKSEN VERKKOPALVELUT JA OHJELMISTOT 5.1. Tunnistautuminen Keravan opetuksen tietojärjestelmät on liitetty TIPAKE:n ylläpitämään aktiivihakemistoon (AD), jolla eri käyttäjien ja ryhmien käyttöoikeuksia hallitaan. Tunnistautuminen on tärkeää henkilökohtaisten palvelujen käyttämiseksi ja yksilön tietosuojan turvaamiseksi. Kullakin käyttäjällä on henkilökohtaiset tunnuksensa opetusverkon työasemille. Samaa tunnusta käytetään ADFS- palvelun ja kertakirjautumisen kautta opetuksessa käytettäviin järjestelmiin, kuten Edison- oppimisympäristöön, Office 365- palveluun ja Wilmaan. Opetuksen käyttäjätunnukset luodaan automaattisesti Primusoppilashallintojärjestelmästä opettajille henkilökunnalle ja oppilaille. Oppilastunnusten salasanoja voidaan keskitetysti hallinnoida kouluilla ADUC- työkalulla. Opettajien ja henkilökunnan tunnuksia hallinnoi ainoastaan TIPAKE. Tunnistautumista ja kertakirjautumista laajennetaan jatkossa opetuksen henkilöstön ja oppilaiden osalta siten, että samoilla käyttäjätunnuksilla on pääsy kaikkiin tarvittaviin palveluihin. Samoin uusien järjestelmähankintojen yhteydessä tullaan huomioimaan kertakirjautumisen mahdollisuus Oppimisalusta Edison Keravalla on otettu vuonna 2015 käyttöön KUUMA-kuntien yhteistyönä kehittämä Edisonoppimisympäristöpalvelu, joka toimii sekä integraatioalustana oppimisen palveluille että oppimispolun rakentamisen työkaluna opettajille ja oppilaille. Järjestelmä on käytettävissä ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumatta internetyhteyden ja selaimen kautta. Tämä mahdollistaa saumattoman työskentelyn eri oppimisympäristöissä, vapaa-ajalla ja kotona. Edisonia käytetään sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. Sitä kehitetään jatkuvasti ja siihen liitetään uusia toiminnallisuuksia ja integroituja palveluita tarpeen mukaan. Kullakin koululla on nimetyt Edison-pääkäyttäjät, jotka vastaavat koulunsa Edisonin koulutuksista sekä tuesta. Edisonilla on lisäksi kaksi kaupunkitason pääkäyttäjää, joiden tehtävänä on huolehtia järjestelmäkokonaisuuden toimivuudesta sekä koulujen pääkäyttäjien osaamisen päivittämisestä. Kaupunkitason pääkäyttäjät vastaavat Edisonin vikatilanteiden ja kehitystarpeiden koordinoimisesta eri integroitujen järjestelmien toimittajien kanssa. Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa otetaan käyttöön Edison huomioiden lapsen kehitysvaihe. Keskeistä on lapsen toiminnan dokumentoinnin tukeminen, yhteistyö huoltajien kanssa sekä ikätason mukainen työskentely sähköisissä ympäristöissä Sähköiset oppimateriaalit Opetuksessa käytetään monipuolisesti sekä opettajien ja oppilaiden itse tuottamaa sähköistä materiaalia että kustantajien oppimateriaaleja. Kustantajien oppimateriaalit hankitaan Edison-oppimisympäristöön integroidun Edustore- palvelun kautta. Keskitetty materiaalien hankintakanava mahdollistaa edullisen, tarvepohjaisen hankkimisen sekä kustantajien sähköisten oppimateriaalien liittämisen osaksi Edisoniin rakennettua oppilaan oppimispolkua. Kustantajien oppimateriaaleissa siirrytään asteittain painetuista

9 sähköisiin huomioiden sähköisten materiaalien kehittyminen, eri oppiaineiden tarpeet sekä oppilaiden käytössä olevat laitteet. Materiaalien käyttöä arvioidaan vuosittain hankintakanavan käyttötilastojen kautta ja saatua tietoa käytetään uusien hankintojen suunnittelussa. Suunnitelmakauden alussa aletaan pilotoida oppikirjatonta opetusta joissakin oppiaineissa ja kehitettyjä malleja laajennetaan muihin oppiaineisiin ja oppilasryhmiin suunnitelmakauden aikana Opetuksen pilvipalvelu O365 Keravalla kaikilla oppilailla, opettajilla ja opetuksen muulla henkilöstöllä on käytössään Office 365- palvelu, joka tarjoaa kaikille käyttäjille sähköpostin, sähköisen kalenterin, pilvitallennustilaa, etäneuvottelutyökalun sekä sähköiset työtilat. Opetuksessa siirrytään käyttämään pilvitallennustilaa kaikkien käyttäjien materiaalien tallentamiseen. Näin materiaalit ovat kaikkialla käytössä päätelaiteriippumattomasti ja päästään eroon eri tallennustiloihin hajautettujen materiaalien tuottamista ongelmista. Sähköisiä työtiloja aletaan hyödyntää sekä oppimisen että hallinnon tukena. Työtilat mahdollistavat päiväkodin ja koulun eri työryhmille sähköisen työskentelyn, materiaalien hallinnan sekä jaettujen dokumenttien työstämisen. Työtilat rakennetaan yhteistyössä päiväkotien ja koulujen johdon kanssa vastaamaan päiväkoti- ja koulukohtaisia työtapoja. Kasvatus- ja opetustoimen hallinnon sähköistä työskentelyä päiväkotien ja koulujen kanssa kehitetään. Tässä hyödynnetään pilvipalvelun tarjoamia sähköisiä työtiloja Oppilashallintojärjestelmä Wilma Wilmaa käytetään kaikilla kouluasteilla esiopetuksesta lukiokoulutukseen. Se tarjoaa sähköisen viestintäkanavan kotien ja koulujen, eri hallinnon tahojen sekä henkilöstön välillä. Wilmaa hyödynnetään sähköisessä asioinnissa mm. kouluun ilmoittautumisen, kurssi-ilmoittautumisen, pedagogisten asiakirjojen ja sähköisten lomakkeiden kautta. Sähköistä asiointia kehitetään jatkuvasti tavoitteena tarjota laadukasta ja vaivatonta palvelua eri asiakasryhmille ja henkilöstölle Ohjelmistot Opetuksen työasemien sovelluskokoonpano koostuu Microsoftin Windows- ja Officetuotteista sekä kosketustaulujen ja dokumenttikameroiden ohjaussovelluksista. Näiden lisäksi käytössä on jonkin verran työasemille asennettuja pedagogisia ohjelmistoja. Tipake ylläpitää opetusverkon hyväksyttyjen sovellusten listaa, jolta ne ovat tilattavissa opettajien ja oppilaiden tarpeisiin koulu- tai työasemakohtaisesti. Uusien sovellusten käyttöönotto sisältää TIPAKE:n testausjakson sekä tietohallintopäälliköiden hyväksymisen. Malli ei nykyisellään vastaa opetuksen alati muuttuvaa ja kehittyvää sovellustarvetta. Vasteajat sovellusten käyttöön saamisessa ovat kestämättömän pitkiä. Tavoitteena on saada opetuksen käyttöön malli, jossa tarvittavat sovellukset saadaan käyttöön tarpeen mukaan ketterästi. Tabletlaitteilla on koottuna pedagogisesti toimivia sovelluksia, joiden kokoonpanoa kehitetään jatkuvasti. Pääpaino näissä sovelluksissa on välineohjelmistoissa sisältöohjelmistojen sijaan. Tablettilaitteiden sovellusten hankintaan kehitetään malli, jonka avulla kukin koulu ja päiväkoti voi hankkia sovelluksia tarpeensa mukaan samoin kuin sähköisiä oppimateriaaleja.

10 5.7 Kehittämiskohteet Päiväkotien ja koulujen käyttöön kehitetään sähköinen portfolio, johon kukin oppilas voi dokumentoida omaa oppimistaan sähköisessä muodossa. Portfolio integroidaan osaksi Edison- ja O365-palveluja, jolloin työskentely on saumatonta eri toimintojen välillä. Sähköisten palvelujen käyttöä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kehitetään suunnitelmakauden aikana voimakkaasti. Pilvipalvelujen käyttö aloitetaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa luomalla koko henkilöstölle käyttäjätunnukset Edisoniin ja O365-palveluun. Lapsiryhmien kanssa työskentely mahdollistetaan ryhmäkohtaisten tunnusten luomisella, jolloin lasten tuotoksia voidaan koota ikätasosta huolimatta sähköisiin palveluihin henkilöstön tukemana. Arviointia sähköisissä ympäristöissä kehitetään. Tavoitteena on, että pelkkien tuotosten arvioinnista päästään sähköisten palvelujen tukemana entistä enemmän oppimisprosessin arviointiin ja ohjaamiseen. Tätä tukemaan kehitetään toimintamalleja ja työkaluja, jotka mahdollistavat oppimisprosessin havainnoinnin sekä opettajille että oppilaalle itselleen. Tämän lisäksi kokeiden tekemistä sähköisesti kehitetään niin, että sekä itse tuoton että siitä annettava palaute voidaan tuottaa sähköisesti. Opetuksen ja toiminnan suunnittelun tueksi kehitetään tai otetaan käyttöön valmis sähköinen opetussuunnitelma, joka integroidaan oppimateriaalien hallinnan ja sähköisen oppimispolun työkaluihin. Tämä mahdollistaa toisaalta opetussuunnitelmien entistä voimakkaamman ohjaavan vaikutuksen ja toisaalta tukee opettajien ja kasvattajien suunnittelutyötä suhteessa opetussuunnitelmien asettamiin tavoitteisiin.

11 Tunnistautumista ja kertakirjautumista laajennetaan siten, että samoilla käyttäjätunnuksilla on pääsy kaikkiin tarvittaviin palveluihin. Edisonia käytetään sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa ja sitä kehitetään jatkuvasti. Opetuksessa käytetään monipuolisesti sekä opettajien ja oppilaiden itse tuottamaa sähköistä materiaalia että kustantajien oppimateriaaleja. Suunnitelmakauden alussa aletaan pilotoida oppikirjatonta opetusta joissakin oppiaineissa ja kehitettyjä malleja laajennetaan muihin oppiaineisiin ja oppilasryhmiin suunnitelmakauden aikana. Opetuksessa siirrytään käyttämään pilvitallennustilaa kaikkien käyttäjien materiaalien tallentamiseen. Sähköisiä työtiloja aletaan hyödyntää sekä oppimisen että oppilaitoshallinnon tukena. Sähköistä asiointia kehitetään jatkuvasti tavoitteena tarjota laadukasta ja vaivatonta palvelua eri asiakasryhmille ja henkilöstölle. Tavoitteena on saada opetuksen käyttöön malli, jossa tarvittavat sovellukset saadaan käyttöön tarpeen mukaan ketterästi. Tablettilaitteiden sovellusten hankintaan kehitetään malli, jonka avulla kukin koulu ja päiväkoti voi hankkia sovelluksia tarpeensa mukaan samoin kuin sähköisiä oppimateriaaleja. 6. OPPIJAN TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Tieto- ja viestintätekniikka tulee mieltää niin välineenä kuin opittavana sisältönä. Vaikka sitä ei opeteta erillisenä pakollisena oppiaineena perusopetuksessa, sen laaja-alainen hyödyntäminen sekä tietojen ja taitojen oppiminen kuuluu jokaiselle oppilaalle. Tieto- ja viestintäteknisten taitojen harjoittelu aloitetaan jo varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa osana lapsen laaja-alaisen osaamisen kehittämistä. Tulevaisuuden taitojen kehittyminen nähdään koko Keravan kasvatus- ja opetuspalvelujen yhteisenä tavoitteena, joka kuuluu kaiken ikäisten lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tehtäviin Varhaiskasvatus ja esiopetus Varhaiskasvatuksessa edistetään lasten tieto- ja viestintäteknologista osaamista yhdessä kotien kanssa. Keskeisiä teemoja ovat leikinomaisuus, eri välineisiin tutustuminen sekä

12 vuorovaikutus- ja oppimistaitojen kehittäminen. Lapselle tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia kokeilla ja tuottaa itse sekä esittää omia tuotoksiaan muille. Tuotoksia voivat olla esimerkiksi valokuvat, elokuvat, animaatiot ja erilaiset tarinat, joiden aiheet nousevat lapsen omista kiinnostuksen kohteista ja tutusta ympäristöstä. Näin tuetaan erityisesti lapsen luovan ajattelun, itsetunnon kehittymistä. Lasta ohjataan myös yhdessä kokeilemiseen ja ryhmässä toimimiseen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Varhaiskasvatuksen aikana luodaan pohjaa lapsen TVT-perustaitojen kehittymiselle. Esiopetuksessa sovelletaan jo varhaiskasvatuksessa opittuja työskentelytapoja ja niiden monipuolista hyödyntämistä syvennetään yksin ja ryhmässä tehtävien projektien ja lyhyiden tehtävien avulla. Lapsen oma toimiminen on keskeistä ja TVT tuodaan osaksi päivittäisiä oppimisympäristöjä yksilö- ja ryhmätyöskentelyn muodossa. TVT-taitoja opitaan osana esiopetuksen sisältöjen opiskelua. TVT:n avulla työskentelyllä tuetaan lisäksi vähitellen kehittyvää kirjoitus- ja lukutaitoa erilaisten tarinoiden, oppimispelien ja harjoitusten avulla. Monilukutaidon alkeita voidaan harjoitella TVT:n avulla monimediaisten esitysten tutkimisella, keskustelulla ja arvioinnilla. Lapsia ohjataan omaksumaan myös turvallisia ja ergonomisia käyttötaitoja kiinnittämällä lapsen huomiota työn tauottamiseen, hyviin työasentoihin sekä turvalliseen verkossa toimimiseen Perusopetus Perusopetuksessa tieto- ja viestintätekniikan taitoja harjoitellaan jatkumona lapsen ikätaso huomioiden. TVT:n hyödyntäminen on suunnitelmallista ja sitä harjoitellaan kaikilla vuosiluokilla osana eri oppiaineiden opetusta sekä laajemmissa monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Keskeisiä teemoja ovat: tietoteknisten perustaitojen harjoittelu mukaan lukien näppäintaidot sekä erilaisten laitteiden, ohjelmistojen ja palvelujen käyttö tiedon hankinta ja hankitun tiedon käyttö kriittisesti oman tiedon tuottamisessa monilukutaidon kehittäminen digitaalisen median parissa työskentely ja oma tuottaminen ohjelmointi verkostoituminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen paikallisesti ja kansainvälisesti TVT:n turvallinen ja ergonominen käyttö Perusopetuksen nivelvaiheissa keskeiseksi nousee oppilaiden TVT-taitojen tasavertaisuus. Tätä pyritään varmistamaan opetussuunnitelmatyön yhteydessä kirjaamalla Keravan perusopetuksen opetussuunnitelmaan vuosiluokkakohtaiset sisällöt TVT-taitojen osalta. Kouluilla on lisäksi mahdollisuus suunnitella omaa toimintaansa lukuvuosisuunnitelmien laadinnan yhteydessä esim. koulun oman TVT-ajokortin laatimisella Lukiokoulutus TVT:n hyödyntämisen pohjana lukiokoulutuksessa pidetään perusopetuksen aikana omaksuttuja TVT:n käyttötaitoja sekä monipuolisia työskentely- ja ajattelun taitoja, joita eri oppiaineiden parissa työskennellen on opittu. Lukiokoulutuksessa näitä syvennetään entisestään painottaen jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Lukioopiskelijoiden ja opettajien työskentely siirtyy suunnitelmakauden aikana entistä enemmän sähköisiin ympäristöihin mm. ylioppilaskirjoitusten sähköistymisen myötä.

13 Lukio-opiskelijoiden TVT-peruskäyttötaidot ja käytettävien järjestelmien ja laitteiden hallinta pyritään varmistamaan tarjoamalla kaikille lukio-opintonsa aloittaville TVTkurssi, jonka kaikki opiskelijat suorittavat ensimmäisessä jaksossa. Työskentelyn ja ajattelun taitoja harjoitellaan eri oppiaineiden opiskelun osana suunnitelmallisesti. Kunkin oppiaineen opettajat tutustuttavat opiskelijoita oman erityisalansa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämismahdollisuuksiin ja ohjaavat opiskelijoita työskentelemään oppiaineen tiedon parissa yksin ja erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Opiskelijoille muodostuu lukio-opintojen aikana selkeä kuva eri tieteenalojen tiedosta sekä sen tuottamiseen käytettävistä tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksista. Tulevaisuuden taitojen kehittyminen koko Keravan kasvatus- ja opetuspalvelujen yhteisenä tavoitteena. TVT:n hyödyntäminen on suunnitelmallista. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapselle tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia kokeilla ja tuottaa itse sekä esittää omia tuotoksiaan muille. lapsen oma toimiminen on keskeistä TVT tuodaan osaksi päivittäisiä oppimisympäristöjä yksilö- ja ryhmätyöskentelyn muodossa. TVT-taitoja opitaan osana esiopetuksen sisältöjen opiskelua. Perusopetuksessa harjoitellaan kaikilla vuosiluokilla osana eri oppiaineiden opetusta sekä laajemmissa monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Perusopetuksen nivelvaiheissa keskeiseksi nousee oppilaiden TVT-taitojen tasavertaisuus. Lukiokoulutuksessa Työskentelyn ja ajattelun taitoja harjoitellaan eri oppiaineiden opiskelun osana suunnitelmallisesti. opettajat tutustuttavat opiskelijoita oman erityisalansa tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämismahdollisuuksiin ja ohjaavat opiskelijoita työskentelemään oppiaineen tiedon parissa Lukio-opiskelijoiden ja opettajien työskentely siirtyy suunnitelmakauden aikana entistä enemmän sähköisiin ympäristöihin mm. ylioppilaskirjoitusten sähköistymisen myötä.

14 7. TVT-TUKIPALVELU 7.1. Teknisen tuen järjestelyt Opetuksen työasema-, verkko- ja järjestelmäpalveluista vastaa TIPAKE. Näiden perustietotekniikkapalvelujen toimivuus tulee tulevaisuudessa yhä kriittisemmäksi, kun opetuksen järjestäminen sähköistyy entisestään. TIPAKE:n asiakaskunnat Kerava, Järvenpää ja Mäntsälä tekevät opetuspalvelujen kehittämisessä ja arvioinnissa yhteistyötä tietohallintojen sekä opetuksen TVT-suunnittelijoiden tasolla. Tavoitteena on kehittää erityisesti opetuksen tarpeet huomioivia palveluja ja toimintamalleja. Ketteryys, muuttuva sovellustarve, verkkoinfrastuktuurin kasvava tarve sekä monipuolinen laitekanta ovat tämän kehitystyön painopisteitä Pedagogisen tuen järjestelyt Keravan kasvatuksen ja opetuksen toimialalla on käytössä TVT- pedagogisen lähituen malli. Se noudattaa KUUMA- kuntien TVT opetuksen ja oppimisen tukena - hankkeessa kehitettyä lähikoulutuksen mallia. Oppitunneilla tapahtuva tuki on rakennettu siten, että työskentely tapahtuu osana opetusta, koulussa käytössä olevilla laitteilla ja yhdessä opettajien oppilasryhmien kanssa. TVT:n pedagogisen käytön kehittäminen on näin sidottu suoraan opiskeltaviin sisältöihin ja niille asetettuihin tavoitteisiin. Pedagogista lähitukea antavat kunkin koulun TVT-vastaavat opettajat sekä pedagoginen TVTsuunnittelija Yksikön TVT- vastaavat Kussakin Keravan päiväkodissa ja koulussa on nimetyt TVT- vastaavat. Heidän tehtävänsä on TVT:n pedagogisen käytön asiantuntijana ja henkilöstön lähitukena toimiminen. Lähituki on järjestetty varaamalla kullekin TVT- vastaavalle opettajalle työjärjestyksestä viikoittaisia tunteja, jolloin hän on oman koulunsa ja muiden Keravan koulujen opettajien käytettävissä kouluttaen ja toimien heidän tukenaan TVT:n hyödyntämisessä oppitunneilla. Lähitukea tarjoavat opettajat saavat tekemästään työstä erillisen korvauksen. He suunnittelevat koulutusten sisältöjä, ja toteuttava koulutuksia eri koulujen tarpeiden mukaan ja saavat TVT- pedagogista koulutusta työnsä kehittämisen tueksi. Koulutuksia koordinoi pedagoginen TVT-suunnittelija. Lähituen järjestämisessä hyödynnetään TVT- vastaavien erityisosaamisalueita. TVT-vastaavat kokoontuvat säännöllisesti opetusjohtajan ja pedagogisen TVT- suunnittelijan johdolla. Kokousten sisältöä keskittyy erityisesti TVT:n pedagogisen käytön kehittämiseen ja pedagogisen lähituen organisointiin Keskitetty pedagoginen tuki Opettajien pedagoginen tuki katetaan ennen kaikkea lähituen kautta. Pedagoginen TVTsuunnittelija tarjoaa lisäksi keskitettyä pedagogista tukea TVT-vastaaville sekä kaikille Keravan opettajille. Keskitetyn tuen kautta pyritään ohjaamaan TVT:n pedagogista käyttöä sekä kehitettyjen pedagogisten mallien käyttöönottoa yksiköissä. Keskitettyä pedagogista tukea hyödynnetään erityisesti uusien välineiden ja sovellusten käyttöönottojen yhteydessä. Yksiköt voivat tilata koulutuksia ja pedagogista tukea pedagogiselta TVTsuunnittelijalta tarpeensa mukaan.

15 opetuksen tarpeet huomioivia palveluja ja toimintamalleja kehitetään Pedagogista lähitukea antavat kunkin koulun TVT-vastaavat opettajat sekä pedagoginen TVT-suunnittelija. Yksikön TVT-vastaavan tehtävänä TVT:n pedagogisen käytön asiantuntijana ja henkilöstön lähitukena toimiminen Pedagoginen TVT-suunnittelija tarjoaa keskitettyä pedagogista tukea TVTvastaaville sekä kaikille Keravan opettajille. 8. HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA TÄYDENNYSKOULUTUS Nopeasti kehittyvä tietotekniikka ja sen tehokas pedagoginen hyödyntäminen asettaa merkittäviä haasteita henkilöstön osaamiselle. Keravalla kukin koulu käyttää vuosittain opettajan henkilökohtaisen TVT-osaamisen kehityssuunnitelmaa, johon kirjataan henkilökohtaiset vahvuudet, keskeiset kehityskohteet sekä tarvittavat koulutukset ja tukimalli, jolla tavoitteet saavutetaan. Kukin opettaja hakee asetettuihin tavoitteisiin tähtäävää koulutusta keskitetyn pedagogisen tuen, lähituen ja tarjolla olevien koulutusten piiristä. Esimiehet seuraavat suunnitelman toteutumista ja suunnitelmia päivitetään vuosittain kehityskeskustelujen yhteydessä. Yksikkötasolla henkilöstön osaamista kartoitetaan esim. OPEKA-kyselyn avulla. Tämän kautta päästään arvioimaan yksiköiden koulutus- ja tukitarvetta sekä koulutusten vaikuttavuutta ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. TVT:n pedagogisen käytön hallitseminen on jatkossa kunkin opettajan perustaito, jonka ylläpitämisestä vastaa kukin opettaja ja viime kädessä hänen esimiehenään koulun rehtori. TVT-osaamista painotetaan uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Täydennyskoulutusten suunnittelua, kohdentamista ja resursointia ohjaavat opettajien henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat, koulu- ja kaupunkitason kyselyistä saatu tieto sekä opetukselle asetetut tavoitteet opetussuunnitelmissa ja muissa ohjaavissa dokumenteissa. Opettajien täydennyskoulutus koostuu sekä lähituesta että perinteisestä, tilatuista koulutuksista. Tilatuissa koulutuksissa painottuu erityisesti TVT:n pedagoginen hyödyntäminen. Toimisto-ohjelmistojen tekniseen osaamiseen keskittyviä koulutuksia hyödynnetään kaupungin HR:n koulutustarjonnasta ja uusien laitteiden tilausten yhteydessä suunnitellaan niiden tekninen koulutus yhdessä laitetoimittajan kanssa osana käyttöönottoa.

16 Henkilökohtainen TVT-osaamisen kehityssuunnitelma henkilökohtaiset vahvuudet keskeiset kehityskohteet tarvittavat koulutukset ja tukimalli tavoitteiden saavuttamiseksi Esimiehet seuraavat suunnitelman toteutumista ja suunnitelmia päivitetään vuosittain kehityskeskustelujen yhteydessä. Koulutuksissa painottuu erityisesti TVT:n pedagoginen hyödyntäminen. TVT:n pedagogisen käytön hallitseminen kunkin opettajan perustaito, jonka ylläpitämisestä vastaa opettaja ja viime kädessä hänen esimiehensä. 9. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI JA JOHTAJUUS TVT:n hyödyntämisen malleja opetuksessa kehitetään aktiivisesti tukemaan uusien opetussuunnitelmien tavoitteita oppimiselle ja opetukselle. Tämä johtaa väistämättä koulujen toimintakulttuurin uudelleen arvioimiseen ja muutokseen. Opettajan rooli muuttuu, kun valmiiksi tuotetun materiaalin rooli pienenee ja opettajan tehtävänä on entistä enemmän yksilön ja ryhmän oppimisprosessien ohjaaminen. Oppijan oma toiminta tulee tuoda opetuksen järjestämisen keskiöön. TVT:aa hyödyntäen tuetaan yhdessä tekemistä, erilaisten oppimistyylien huomioimista ja laajempien teemakokonaisuuksien toteuttamista. Tietotekniikan rooli on ennen kaikkea väline ja toimintakulttuuri mahdollistaa sen tehokkaan hyödyntämisen. Opetushenkilöstön ja oppilaiden toiminnan keskeisiä teemoja ovat mm. yhdessä tekeminen, oman osaamisen jatkuva arviointi, kokeilemisen rohkeus ja epäonnistumisista oppiminen. Koulun johdon aktiivinen rooli on ensisijaisen tärkeässä asemassa, kun toimintakulttuurin muutosta suunnitellaan ja toteutetaan. Pedagoginen johtajuus yhteisiä toimintamalleja luomalla ja niiden toimivuutta arvioimalla luo koulun toimintaan yhteisen pedagogisen kulttuurin. Henkilöstön osaamisesta huolehtiminen on koulun johdon tehtävä. Esimerkkinä toimiminen TVT:n hyödyntämisessä vaatii johtajalta oman TVT-osaamisen kehittämistä. Esimerkillä omalta mukavuusalueelta pois astumisessa on voimakas vaikutus. Opetushenkilöstön yhteiseen työskentelyyn, tiimeihin, kokouksiin ja yhteissuunnitteluun tuodaan TVT:aa hyödyntäviä työtapoja. Koulujen haasteena on suhteuttaa opetussuunnitelmien sisällöllisten tavoitteiden mukainen opetus laajempien taitojen oppimisen tukemiseen. Nämä tulisi nähdä toisiaan tukevina, ei resursseista kilpailevina tekijöinä. Sisältöorientoitunut opetuksen toimintakulttuuri näkee laajempien taitojen opettamisen lisätyönä, jolle ei löydy aikaa.

17 Opetuksen suunnittelussa valittavien työtapojen tulisi tukea mm. luovuuden, kriittisen ajattelun, kommunikaation ja yhteistyön harjoittelua opetussuunnitelmien määritellessä opiskeltavat sisällöt. Toimintakulttuurin muutoksen johtamisessa tärkeää on ohjata henkilöstöä arvioimaan toimintatapojaan ja työtään. Uusien toimintamallien käyttöönoton tulisi aina johtaa jostakin vanhasta luopumiseen. Koulun henkilöstöllä tulee olla yhteinen ymmärrys muutoksen syistä, sille asetetuista tavoitteista ja kunkin omasta roolista muutoksessa. Mahdollisuus pedagogiselle keskustelulle, pohdinnalle ja ajatusten jakamiselle on erittäin tärkeää. Samoin yhteisyyden tunne, jossa kukaan ei tunne jäävänsä yksin uusien tavoitteiden kanssa. opettajan tehtävänä on entistä enemmän yksilön ja ryhmän oppimisprosessien ohjaaminen TVT:aa hyödyntäen tuetaan yhdessä tekemistä, erilaisten oppimistyylien huomioimista ja laajempien teemakokonaisuuksien toteuttamista. Toimintakulttuurin muutoksen johtamisessa tärkeää on ohjata henkilöstöä arvioimaan toimintatapojaan ja työtään. Koulun henkilöstöllä tulee olla yhteinen ymmärrys muutoksen syistä, sille asetetuista tavoitteista ja kunkin omasta roolista muutoksessa. 10. VERKOSTOYHTEISTYÖ Oppiminen ja osaamisen jakaminen verkostoissa on digitalisoituvassa opetuksen kentässä keskeistä. Digitaaliset palvelut, uudet laitteet ja innovatiiviset tavat tehdä työtä kehittyvät jatkuvasti. Opetushenkilöstön oma aktiivinen asennoituminen oman osaamisen kehittämiseen yhdessä työnantajan tarjoamien koulutusten kanssa varmistaa opetushenkilöstön osaamisen ylläpitämisen. Opettajia kannustetaan verkostoitumaan sosiaalista mediaa hyödyntäen ja hakemaan ympärilleen omaa työtä tukevia verkostoja. Koulujen välistä yhteistyötä tehdään yhteisten koulutusten ja oppimisprojektien kautta. Oppilaita opetetaan ja kannustetaan toimimaan verostoissa yli luokka-, koulu- ja kuntarajojen. TVT antaa mahdollisuuden hyödyntää etäneuvottelu- ja muita sähköisiä viestintävälineitä vuorovaikutukseen ympäröivän maailman kanssa. Eri yhteistyökumppaneiden ja asiantuntijoiden osaamista hyödynnetään myös etäyhteyksien avulla. Opetuksen TVT-palvelujen kehittämisessä tehdään yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Erilaiset hankkeet ja tiedon, käytänteiden ja teknisten ratkaisujen jakaminen tukevat kaikkien osapuolien TVT:n opetuskäytön kehittymistä.

18 Opettajia kannustetaan verkostoitumaan sosiaalista mediaa hyödyntäen ja hakemaan ympärilleen omaa työtä tukevia verkostoja. Oppilaita opetetaan ja kannustetaan toimimaan verostoissa yli luokka-, koulu- ja kuntarajojen. Opetuksen TVT-palvelujen kehittämisessä tehdään yhteistyötä muiden kuntien kanssa. 11. SUUNNITELMAN ARVIOINTI JA PÄIVITTÄMINEN Suunnitelman pohjalta rakennetaan tiekartta, jota tarkastellaan vuosittain TVTohjausryhmässä ja Kasvatuksen ja opetuksen toimialan johtoryhmässä. Vuositavoitteet asetetaan kokonaistavoitteiden suunnassa. TVT:n opetuskäytön suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa ja päivitetyt versiot hyväksytetään Kasvatus- ja opetuslautakunnalla.

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

1. YKSIKKÖTASON TOIMENPITEET Yksikön kirjaa oman suunnitelman osana yksikön toimintasuunnitelmaa

1. YKSIKKÖTASON TOIMENPITEET Yksikön kirjaa oman suunnitelman osana yksikön toimintasuunnitelmaa TVT-SUUNNITELMA ORIVEDEN KAUPUNKI VARHAISKASVATUS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VISIO 3. TAVOITTEET JA TOTEUTTAMINEN 4. INFRASTUKTUURI JA LAITEHANKINNAT 5. VERKKOPALVELUT JA OHJELMISTOT 6. PEDAGOGISET

Lisätiedot

ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen

ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen ALUEELLINEN TVT - HANKE 2011 2015 Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen KUUMA - seutu muodostuu pääkaupunkiseudun ympärillä sijaitsevista 10 kehyskunnasta. KUUMA - seutuun

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa Jari Halonen, KL tvt-koordinaattori eops3.0 hankevastaava jari.halonen@ylojarvi.fi Jari Halonen 1 1. Ops muuttuu, muuttuuko koulun kulttuuri

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo & kehittämispäällikkö Paula Järnefelt Tulevaisuuden koulu 16.4.2015 Tällä hetkellä Vantaalla

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Opetustoimen tietostrategia

Opetustoimen tietostrategia Opetustoimen tietostrategia Oulun opetustoimessa jokaisella on oikeus ajanmukaisiin oppimisympäristöihin. Oulun opetustoimessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa kaikissa oppiaineissa ja koulujen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa 2016

Tieto- ja viestintätekniikka peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa 2016 Tieto- ja viestintätekniikka peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa 2016 Viikin normaalikoulun tvt-koulutuspäivät 28.11.2014 Kimmo Koskinen kimmo.koskinen@oph.fi Taustaksi Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

ICT-toimintasuunnitelma

ICT-toimintasuunnitelma ICT-toimintasuunnitelma Tiivistelmä 3.6.2014 19.6.2014 1 ICT-johtoryhmä Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteinen ICT-jory: Pasi Pohjola, Esa Jaakkola, Maija Juoperi, Petri Kainulainen, Riina Sutinen,

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016)

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Hankkeen tavoitteina on henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa, näille parhaiten soveltuvan oppimisympäristön valitseminen, testaaminen ja käyttöönotto,

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Virtuaaliopetuksen päivät 02.12.2013

Kommenttipuheenvuoro. Virtuaaliopetuksen päivät 02.12.2013 Kommenttipuheenvuoro Virtuaaliopetuksen päivät 02.12.2013 Jari Halonen, KL tvt.-koordinaattori eops3.0 hankevastaava jari.halonen@ylojarvi.fi 1 Kommentit: OPS 2016 1. Ops muuttuu, muuttuuko koulun kulttuuri

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategia

Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategia Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategia Asiantuntijaryhmän kokoonpano: Minna Haasio, verkko-opetuksen koordinaattori, Tampereen kaupunki Juuso Hyvärinen, vt. rehtori, Valkeakosken

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Kasvatuksen ja opetuksen TVT-ohjelma

Kasvatuksen ja opetuksen TVT-ohjelma Kasvatuksen ja opetuksen TVT-ohjelma - lyhennelmä nykytila tavoitellut päämäärät ja suunnitelma siitä, kuinka ne saavutetaan. Forssan kaupungin Sivistys- ja tulevaisuuspalveluiden toimiala NYKYTILANNE

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media? Sosiaalinen media (some) liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin,

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Porilainen tapa toimia

Porilainen tapa toimia Porilainen tapa toimia Asukkaita 83 292 (31.12.2012) 11. suurin Pinta-ala 820km 2 107. suurin Päivähoidossa lapsia: 3061 Peruskoulun oppilaita: 7082 Lukio tutkintoon opiskelevia: 1504 Opettajia: 702 (+22

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Tiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö

Tiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö Mitä opettajan tulee osata Työskentelytaidot (päätelaitteen käyttötaidot) Esiopetus esiopetuksen laitteiston peruskäyttötaidot (tekstinkäsittely, tallentaminen) tietokoneen oheislaitteiden käyttötaidot

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen TVT-suunnitelma 2013-2016

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen TVT-suunnitelma 2013-2016 Mänttä-Vilppulan perusopetuksen TVT-suunnitelma 2013-2016 Sisällysluettelo 1 VISIO...1 2 TAVOITETILA...1 3 NYKYTILAN KUVAUS...1 4 KEHITTÄMISTAVOITTEET 2013-2016...1 4.1 Johtaminen...1 4.2 Sähköisen toimintakulttuurin

Lisätiedot

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen

Hankeseminaari. Avaus. 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Hankeseminaari Avaus 6.11.2014 Kimmo Koskinen & Juho Helminen Oppimisympäristöjen kehittäminen ja TVT:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat - valtionavustukset hankkeille Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma 2013 2016 OULUN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULU

Tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma 2013 2016 OULUN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULU Tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma 2013 2016 OULUN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULU Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä tieto- ja viestintätekniikan laaja-alaisessa

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA. Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki

TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA. Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki STARTTI Alkuun tiedusteltiin miten yleisön organisaatioissa tehtäviä on jaettu. Tulokset: kenenvastuulla.pdf

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Opetuksen ict -palveluverkko. Seudullinen ratkaisu?

Opetuksen ict -palveluverkko. Seudullinen ratkaisu? Opetuksen ict -palveluverkko Seudullinen ratkaisu? 1 Opetustoimialan visio Seudullisessa tieto- ja viestintätekniikan peruskäytön suunnitelmassa ( v. 2012) linjataan seudullisesta tavoitetilasta seuraavaa:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Osaamisen kehittämistä suunnitelmallisesti Opekan avulla

Osaamisen kehittämistä suunnitelmallisesti Opekan avulla Osaamisen kehittämistä suunnitelmallisesti Opekan avulla Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 8.12.2014 Harri Jurvela, Tampereen kaupunki Raisa Valtaoja, Tampereen kaupunki Yhteistyössä Espoo Helsinki

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 16.03.2015 Sivu 1 / 1 4415/02.08.00/2014 102 Valtuustoaloite koululaisten taulutietokoneiden hankintaedellytysten selvittämisestä (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Asko Lippo, puh.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot