Kuva: Ville Salminen. Toimintakertomus 2014: Strategiset teot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuva: Ville Salminen. Toimintakertomus 2014: Strategiset teot"

Transkriptio

1 Kuva: Ville Salminen Toimintakertomus 2014: Strategiset teot

2 Sisällysluettelo Rehtorin katsaus vuoteen Yhdessä kohti oppimisen muutosta...4 Opiskelijat vahvemmin mukana...9 Yhteisöllinen työskentely edistyi digitaalisten palvelujen myötä...10 Soveltavaa tutkimustyötä vahvistettiiin Osaamisen vienti eteni Osaamisen johtamisen ja kehittämisen toimintamalliin panostettiin Vuosi tavoitteiden toteutuminen Hämeen ammatti-instituutin vuosi Tarkka taloudenpito toi positiivisen tuloksen Kansainväliset kumppanuudet puntarissa Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän henkilöstö (738) 2,6 % 46,4 % 49,2 % Muu henkilöstö Opettajat projektihenkilöstö 39,07 % 59,33 % naisia miehiä Henkilökunta: koulutuspohja Henkilökunta: ikäjakauma ,87% 11,55% 21,41% 41,41% 14,79% Keskiaste Alin Alempi Ylempi Tutkijankoulutusaste tai alempi korkea korkeakouluaste korkeakouluaste -aste ,67% 16,13% 25,33% 36,67% 13,60% Ensisijaiset hakijat / kaikki hakijat AMK-tutkintoon Ensisijaiset hakijat / kaikki hakijat YAMK-tutkintoon ensisijaisia hakijoita 5269 hakijoita yhteensä ensisijaisia hakijoita 722 hakijoita yhteensä Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 50 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 0 Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 2

3 Pertti Puusaari rehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Vuotta 2014 leimasivat uuden strategian HAMK 2020 toimeenpano, osakeyhtiöittäminen sekä rahoituksen leikkaus. Kuva: Ville Salminen Rehtorin katsaus vuoteen 2014 Vuotta 2014 on leimannut ammattikorkeakoulun uuden strategian HAMK 2020 toimeenpano, osakeyhtiöittäminen sekä rahoituksen leikkaus. Strategiassa painotetaan opiskelijaa toiminnan keskiössä ja työelämän parempaa palvelua. Opiskelija keskiössä -ajattelu kiteytyy kolmeen erilaiseen oppimisen malliin, työelämän ja opetuksen parempaan integrointiin sekä ohjauksen kehittämiseen. Näiden tavoitteiden mukaisesti on rakennettu toimintamalleja ja käynnistetty kehittämisprojekteja. Suurimpana onnistumisena v on ollut opetuksen 8 16-mallin alkaminen kaikissa koulutusvastuissa. Toinen lähes yhtä merkittävä onnistuminen on ollut kolmen uuden tutkimusyksikön toiminnan käynnistyminen. Neljännen tutkimusyksikön, Ohutlevykeskuksen, uusien tilojen rakentaminen alkoi syksyllä 2014 Korkeakoulukeskuksessa. Tutkimuksen alueen keskeinen tulos on ollut kansainvälisten tutkimusryhmien käynnistyminen strategisten kumppanikorkeakoulujen kanssa. Osakeyhtiöitymisen vuoksi toimilupa jouduttiin hakemaan uudelleen HAMK-osakeyhtiölle. Voimassa on edelleen velvoite kampusrakenteen kehittämisestä siten, että toimitaan nykyistä vahvemmissa osaamiskeskittymissä. Tätä on toteutettu lisäämällä yhteistyötä toisen asteen toimijoiden kanssa sekä vahvistamalla tutkimusyksiköiden toimintaa kampuksilla. Osaamisen vienti on kehittynyt suotuisasti. Toteutuneet opettajankoulutuksen ohjelmat, yhteistyössä kansallisten korkeakoulukumppaneiden kanssa, Brasiliaan ja Kazakstaniin ovat merkittäviä paitsi HAMKille myös valtakunnallisesti. Osakeyhtiöittäminen on saatu onnistuneesti päätökseen. HAMK on nykyään osakeyhtiö ja sillä on tytäryhtiö Hämeen ammatti-instituutti Oy. Kaikki kuntayhtymän osakaskunnat lähtivät mukaan omistajiksi. Tämä luo hyvän ja vakaan pohjan tulevalle toiminnalle. HAMK osakeyhtiön tase on kunnossa, koulutusvastuut alueen tarpeen mukaiset ja rakennuskanta toimintaan soveltuva. Toiminnalliset edellytykset ovat siten hyvät. FUAS-liittouman kiteytynyt, uusi strategia ilmestyi loppuvuonna Uuden strategian mukainen työ käynnistyy v alussa. HAMK vastaa kesäopinnoista ja virtuaalikampuksen teknologiasta. Molempien osalta työ on hyvässä vauhdissa. Vuoden 2014 tuloksiin voidaan olla varsin tyytyväisiä. Rahoituksen kiristymisestä huolimatta talous on tasapainossa, sillä talouden sopeutustoimet on aloitettu riittävän ajoissa. 3

4 Kuva: Reima Kallinen Kuva: Ville Salminen Yhdessä kohti oppimisen muutosta Strategiamme ydin, opiskelija keskiössä -periaate, ohjaa koulutuksen uudistustyötä, joka kohdentuu opiskelijan osaamisen kasvuun. Aloitimme laajan, useita vuosia kestävän koulutuksen uudistamistyön tietoisena siitä, että se edellyttää kulttuurisia ja rakenteellisia muutoksia ja ennen kaikkea yhteistä uutta kieltä ja ymmärrystä. Uudistuksemme rakentuu kolmelle elementille: uusien tutkintojen osaamiskuvausten reippaaseen osaamisperustaiseen uudistukseen, edellisen kanssa samanaikaisesti tehtävään uusien opiskelutapojen konseptointiin sekä opetuksen siirtymiseen opettajakeskeisestä työstä opettajatiimien toteutuksiin. Uudistuksen toteuttamiseksi järjestettiin yhteisesti suunniteltuja strategisen kehittämisen päiviä. Yhteissuunnittelu alkoi tammikuussa, jolloin uudistuksen ensimmäisenä kohteena olivat kolmen opiskelutavan luonnehdinnat ja kuvaukset 8 16 (työviikko), 24/7 (nopeutettu opiskelu) sekä (työn ohessa). Opiskelutavoissa haluttiin entistä selkeämmin ottaa lähtökohdaksi opiskelijan elämäntilanne sekä halu ja kyky opiskella omalla tavallaan. Opiskelutapojen kuvauksia työstettiin yli 400 henkilön voimin. Kolmen opiskelutavan kehittämistyön rinnalla uudistettiin opetussuunnitelmat laajoiksi osaamiskuvauksiksi (OSKU). Käsitteen vaihdolla halusimme korostaa osaamisen merkitystä. Siirryimme pienistä opintojaksoista laajoihin osaamiskokonaisuuksiin, jotka paremmin vastaavat työelämän ilmiöitä. Opinnot rakentuvat 15 opintopisteen moduuleista, joista vastaa opettajatiimit. Tiimit luovat uudenlaiset tavat ohjata yhdessä opiskelijoiden ammatillista kasvua. Moduulien suunnittelutyön avuksi laadittiin moduulikäsikirjoituksen työkalu, joka tuki ensimmäisten moduulien suunnittelutyötä yhteisillä strategisilla suunnittelupäivillä. Ensimmäiset moduulit olivat keväällä luonnosvaiheessa. Monialaisilla moduulimessuilla opetushenkilöstö esitteli yli 50 moduulin luonnoksia ja vaihtoi ajatuksia uusista oppimismenetelmistä. Elokuun henkilöstöpäivillä jatkettiin lähes 400 henkilön voimin yhteisen ymmärryksen luomista opiskelutavoista ja ristiin arvioitiin moduulisuunnitelmia sekä vaihdettiin ajatuksia. Syksyllä opintonsa aloittaneet opiskelijat aloittivat ensimmäisinä uudistetussa opiskelumallissa. Yhdessä opiskelijoiden kanssa koulutus- ja tutkimuskeskuksissa jatkettiin koulutuksen uudistustyötä strategisten kehittämispäivien lisäksi lukuisissa työpajoissa. Kehittämispäivissä ja työpajoissa käsiteltiin mm. tiimityöskentelyä, arviointia, ohjausta ja moduulien toiminnallista toteutussuunnitelmien kirjoittamista. Kuluneen vuoden aikana opittiin, että tavoiteltavien muutosten aikaansaaminen on pitkäkestoinen ja uutteraa työtä vaativa prosessi. Muutostyö on haastavaa, se tarvitsee tekijöitä ja tekeminen synnyttää puolestaan yhteisiä kokemuksia. Tunteilta ja jännitteiltäkään ei ole vältytty. Kehittämistyömme jatkuu kohti innostavan korkeakoulun visiotamme. 4

5 Birgitta Varjonen, yliopettaja & Pirjo Kuisma, kehittämispäällikkö (toim.) Kehittämistyömme jatkuu kohti innostavan korkeakoulun visiotamme Opetukseen uusia työtapoja Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksessa Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksessa opetuksen kehittäminen alkoi kantaa hedelmää vuonna Ison muutoksen aallonharja oli selvästi ylitetty ja edellisen vuoden pilotointi alkoi muuttua kokemukseksi. Se oli nähtävissä koulutuksen hyvissä suoritusasteissa, palautteessa sekä työhyvinvointitutkimuksen tuloksissa. Käytännössä opetuksen muutos näkyi uusina työtapoina. Sekä opettajat että opiskelijat toimivat tiimeinä ja yhteisöllisten digitaalisten työvälineiden käytöstä tuli arkipäivää. Tiimiopettamiseen hankittiin uutta näkökulmaa pohtimalla asiaa Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemian asiantuntijoiden kanssa. Digitaalisuuden edistämisessä vauhtia antoi Bring your own device -projekti (BYOD), jonka myötä siirryttiin käyttämään opiskelijoiden omia tietokoneita ja mobiililaitteita. Omien laitteiden käyttö näyttää tehostavan toimintaa ja näyttäytyy muun muassa opiskelijoiden monipuolisina ja monimediaisina tuotoksina. Keskeisessä roolissa olivat joka toinen viikko pidetyt biotalouden koulutuspäälliköiden verkkokokoukset. Kokouksissa ratkottiin strategian toteuttamiseen liittyviä ongelmia ja sovittiin yhteisistä käytänteistä. Varsinaiseen toimintaan perehdyttiin muun muassa kokoamalla moduulikohtaiset moduulitarinat ja rakentamalla moduulien toimintaa kuvaavat keskeiset tunnusluvut, joiden myötä löydettiin monia hyviä käytäntöjä. Opiskelijoiden oppimispolkujen rakentamisen avuksi teetettiin muun muassa moduulipelikortit. Vuoden aikana saatettiin loppuun kaksi ESRosarahoitteista opetuksen kehittämishanketta: Mobiilistija ALY-hankkeet. Hankkeet tukivat strategian mukaista kehittämistä. Yhdessä tekemällä eteenpäin Teknologiaosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksessa Opetussuunnitelmatyötä tehtiin Teknologiaosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksessa HAMKin yhteisten linjausten mukaisesti. Työssä korostui tekniikan eri koulutusvastuualueiden yhteistyö, ja siihen liittyivät myös keskustelut työelämän edustajien kanssa. Opiskelija keskiössä 8 16-malli on käytössä kaikissa koulutusvastuissa syksyllä 2014 aloittaneissa ryhmissä. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijapalautteen perusteella 8 16-mallin toteutus on onnistunut yleisesti ottaen hyvin mallin työviikkopohjainen työskentely ja ryhmän oma työtila kotipesä ovat sitouttaneet opiskelijoita ja vaikuttaneet positiivisesti ryhmähenkeen. Tiimimäinen ja projektimainen työskentely, kontaktit työelämään sekä kansainvälisyys ovat tuotu jo heti opintojen alussa osaksi opiskelijoiden oman oppimispolun suunnittelua. Opiskelija-assistentit ovat mukana työskentelyssä ohjaten ja tukien opiskelijoita. Tämä on koettu hyväksi. Rakenteilla oleva Ohutlevykeskuksen ja Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yhteiskäyttöön tuleva uusi oppimis- ja tutkimusympäristö on toiminut todellisena rakentamisen oppimisympäristönä. Opiskelijat ovat seuranneet ja dokumentoineet rakentamisen eri vaiheita. 5

6 Kansainvälisyyden, digitaalisuuden ja tiimimäisen työskentelyn kehittämistyötä on tehty yhteisin käytäntein ja suunnitelmallisesti kattaen koko teknologiaosaamisen KTkeskuksen. Kehittämistyö jatkuu etenkin malleissa ja 24/7. Muutoksessa tiedostettiin, että oppimisen uudistaminen vaatii aikaa henkilökunnan yhteiseen työskentelyyn. Kesäopinnot ovat mahdollistaneet opiskelun myös kesällä. Laajin kesäopintokonaisuus oli 15 op:een laajuinen FUAS Innovation School, missä toteutui monialainen, projektimainen ja työelämälähtöinen työskentely. Osa opinnoista oli virtuaaliopintoja. Opintoihin liittyvät projektityöt tehtiin elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä. Oppimisen ja opetuksen käytänteiden kehittäminen Hyvinvointiosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksessa Kaikissa syksyllä 2014 alkaneissa tutkintoon johtavissa koulutuksissa otettiin käyttöön tutkintojen osaamiskuvaukset, joissa osaaminen rakentuu opiskelijalle moduuleittain ja moduulien toteutuksesta vastaa opettajatiimi. Moduulien käsikirjoituksia ja toteutusta suunniteltiin opiskelija keskiössä -periaatteella ja yhteiskehittämisen otteella työryhmissä ja tiimeissä. Moduulitiimien toiminta on koettu sekä haastavaksi että antoisaksi. Syksyllä otettiin käyttöön koulutuksen 8 16-malli päiväopiskelussa ja malli monimuoto-opiskelussa. Samalla kehitetiin opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti 24/7-toteutuksia ja opintojen hyväksilukujen ja osaamisen näyttöjen toteutuksia, jotta opiskelijat voivat edetä opinnoissaan omien tavoitteidensa ja suunnitelmiensa mukaisesti. Vuonna 2014 aloitettiin konkreettiset toimet osaamisen viennin edistämisessä ja toteuttamisessa FUAS yhteistyössä yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteistyöpilotti Kazakstanin sairaanhoitajakoulutuksen kehittämiseksi toteutettiin ja suunniteltiin yhteistyötunnustelujen käynnistämistä Arabiemiraateissa ja Omanissa. Opiskelija, työelämälähtöisyys, monialaisuus ja yrittäjyys keskiössä Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksessa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksessa uudistettiin osaamiskuvauksia, kehitettiin koulutuksen kolmikanavamallia ja siirryttiin moduuleissa tiimityöskentelyyn sekä käyttämään hyväksi digitaalisuutta. Kaikissa koulutuksissa rakennettiin 8 16-mallin mukaan opiskeleville ryhmille kotialueet. Opiskelijat pääsivät vaikuttamaan kotialueidensa suunnitteluun ja kalusteiden sijoitteluun. Liiketalouden koulutuksessa käynnistettiin harjoitusyritystoiminta. Harjoitusyritys on opiskelijoiden perustama oikeaa yritystoimintaa jäljittelevä yritys, jonka taustalla ja tukena toimii todellinen yritys. Harjoitusyritykset käyvät keskenään kauppaa maailmanlaajuisessa harjoitusyritysverkossa, joka käsittää yli 40 maata ja tuhansia harjoitusyrityksiä. Toiminnan tavoitteena on opettaa oma-aloitteisuutta ja itsenäisyyttä sekä antaa yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvää osaamista. Koulutus- ja tutkimuskeskuksen koulutusten yhteistoteutuksena oli ensimmäisen kerran tarjolla hyvän vastaanoton saanut englanninkielinen Global Fashion Business 15 op:een moduuli. Monialaisesti toteutettavia olivat 6

7 myös yrittäjyyskoulutuksen uudet oppimiskokonaisuudet Amazing Business Train, FUAS Innovation School ja Start-up School, joissa kaikissa tuotettiin ratkaisuja yrityselämälle. Yrittäjyysopinnot saivat tuekseen runsaasti virtuaalisia sovelluksia ja virtuaalihautomoa pilotoitiin. Opiskelijoiden liike-elämäosaamista vahvistettiin Tietotien lukion ja Valkeakosken ammattiopiston kanssa toteutetuilla joulumessuilla. Joulumessuilla yhdistyy käytännön yritys- ja kampusyhteistyö kansainvälisessä toimintaympäristössä. Muotoilun koulutuksen yhteistyö Ammattiopisto Tavastian kanssa on laajentunut ja vahvistumassa erityisesti jalkinealan koulutuksen ja keskittymän kehittämisessä. HAMKin jalkinesuunnittelu ja Ammattiopisto Tavastian suutarikoulutus toimivat samoissa tiloissa ja käyttävät yhteisiä välineitä ja osin yhteistä henkilökuntaa. Tavoitteena on rakentaa pohjoismainen jalkinealan keskus. Oppimisen innon vahvistaminen Ylemmän korkeakoulutuksen koulutus- ja tutkimuskeskuksessa Koulutuksen kehittämistyötä tehtiin johdonmukaisesti ja strategian pääkohtien mukaisesti edeten. Kehittämistyön käytännön johtamisesta vastasivat kevätlukukaudella koulutus- ja tutkimuskeskuksen opetusjohtaja ja koulutusvastaava ja syyslukukaudella uuden organisaation mukaisesti koulutuspäälliköt. Opettajatiimien ja pedagogisen kehittämisryhmän merkitys uudistusten suunnittelijana ja toteuttajana oli tärkeä. Koulutus- ja tutkimuskeskuksessa panostettiin erityisesti digitalisaatioon ja välittävään ohjaukseen sekä oppimisen innon vahvistamiseen. Käytetyt käsitteet ovat osittain jo tuttuja pedagogisia innovaatioita, joita keskustelussa rikastettiin ja liitettiin laajempiin strategisiin yhteyksiin. Hyvänä esimerkkinä strategian mukaisesta pedagogisesta kehittämisestä on osaamisperusteisuuden lisääminen ja ns. Köydenpunojan pedagogiikka. Suunnittelutyötä tukivat osin ulkopuolisesti rahoitetut hankkeet kuten Osaamisperusteisuus korkeakoulussa ja YLERMI. Osaamisperusteisuus korkeakoulussa -hankkeesta saatiin käytännön työkaluja myös laatutyöhön. YLERMI-hankkeessa luotiin yksilöllisiä opintopolkuja YAMK-tutkintoa ja opettajankoulutusta yhtä aikaa suorittavalle, tehokkaasti etenevälle opiskelijalle. Visioa innostavimmasta ja työelämälähtöisimmästä korkeakoulutuksesta ohjaa kehittämään koulutusta opiskelija keskiössä. Aikuisopiskelijalle työ on usein luonnollisen oppisen ympäristö, ei korkeakoulu. Tehostimme kuluvan vuoden aikana opetuksen tarjontaa tiivistämällä opiskelurytmiä ja nivomalla tehtävät vielä aikaisempaa tiiviimmin opiskelijoiden tekemään työhön. Tuloksena opintojen loppuun suorittaminen tehostui niin, että noin 80 %: opiskelijoista valmistui normiajassa. Kehittämistyön tuloksellisuutta osoittaa myös erittäin hyvä laatupalapalaute. Ammatillinen opettajakorkeakoulu osallistui aktiivisesti myös HAMKin pedagogiseen kehittämiseen eri ryhmissä ja rooleissa. 7

8 AMK-tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä (6236) 24 % Päiväopiskeluna opiskelevia 4,8 % 6,8 % Tekniikan ja liikenteen ala 76 % Luonnonvara- ja ympäristöala 14 % 14,0 % 39,1 % 32 % 14 % 16,6 % 41 % 18,7 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala 8 Työn ohessa opiskelevia

9 Riku Kemppinen puheenjohtaja, Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) Opiskelijoiden ääni alkoi kuulua myös koulutusja tutkimuskeskusten johtoryhmissä Kuva: Reima Kallinen Opiskelijat vahvemmin mukana Opiskelijakunta toimi vuoden 2014 aikana vahvasti mukana strategian toteuttamisessa mm. olemalla mukana monissa työryhmissä. Niistä tärkeimmässä asemassa oli johtoryhmätyöskentely, jossa tehtiin päätöksiä strategian toteuttamiseksi. Lisäksi opiskelijakunta kävi rehtoreiden ja talous- ja hallintojohtajan kanssa säännöllisiä keskusteluja asioiden etenemisestä. Tärkein edistysaskel strategian toteuttamiseksi vuoden 2014 aikana opiskelijakunnan toimesta oli koulutus- ja tutkimuskeskusten johtoryhmien opiskelijaedustajien valinta ja heidän kouluttamisensa. Näin pystyttiin mahdollistamaan opiskelijoiden äänen kuuluminen myös koulutus- ja tutkimuskeskusten johtoryhmissä, joissa strategian toteuttaminen enemmän konkretisoituu. Tämä mahdollisti myös useamman opiskelijan osallistumisen strategian toteuttamistyöhön. Opettajankoulutuksen opiskelijamäärä (819) 11,72% 11,97% Ammatillinen opettajankoulutus Erityisopettajankoulutus 18,7 % 76,31% Opinto-ohjaajankoulutus YAMK-tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä (605) 12 % Tekniikan ja liikenteen ala 35 % 22 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 31 % Luonnonvara- ja ympäristöala 9

10 Ari Kuusio tietohallintojohtaja Vuosi 2014 oli etenkin pilvipalveluiden käyttöönoton aikaa Kuva: Reima Kallinen Yhteisöllinen työskentely edistyi digitaalisten ratkaisujen myötä Digitalisoitumisen teemana vuonna 2014 oli HAMKin strategian toteuttaminen. Vuosi 2014 oli etenkin pilvipalveluiden käyttöönoton aikaa. Keskeisimpiä edistysaskelia oli siirtyminen yhteisölliseen työskentelyyn Office 365 -palveluiden käyttöönoton myötä. Nämä uudet teknologiat ja palvelut edistivät sekä opiskelijoiden uusia oppimismuotoja kuin myös henkilöstön yhdessä työskentelemistä. Uudet palvelut olivat esillä myös syksyn henkilöstöpäivillä. Lisäksi kuluneen vuoden aikana uusittiin langatonta verkkoa ja muita teknisiä palveluja, mitkä edistivät etenkin opiskelijoiden omien tietokoneiden käyttöä oppimisessa. Myös opetuksen virtualisointialustoja kehitettiin. Videoiden hyödyntämistä edistettiin mm. YouTube ja Moodle -ympäristöjä pilotoimalla sekä ohjeistusta kehittämällä. Samassa yhteydessä alettiin suunnitella myös uusia tukipalvelumuotoja. Viestinnän kannalta merkittävä askel otettiin alkuvuodesta ottamalla käyttöön HAMKin uudet julkiset internetsivut. Vuonna 2014 HAMK liittyi Peppi-konsortioon, jossa suunnitellaan ja kehitetään uusia valtakunnallisia opiskelija- ja opettajapalveluita. Henkilökunnalle kohdistuvista tietojärjestelmähankkeista merkittävin oli palkkajärjestelmän uusiminen. Toiminnan tehostamista edistettiin mm. tietokoneluokkien käyttöasteseurannalla, minkä avulla saatiin uutta tietoa IThankintapäätösten tueksi. Kokonaisvaltaista kehittämistä edistettiin kokonaisarkkitehtuurimallilla ja yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa, myös kansallisesti. 10

11 Janne Salminen vararehtori HAMK haluaa olla työelämän kehittämisessä edelläkävijän roolissa. Kuva: Ville Salminen Soveltavaa tutkimustyötä vahvistettiin HAMKin soveltavaa ja työelämälähtöistä tutkimusta tekevät tutkimusyksiköt alkoivat viime vuonna saada hahmoaan. Yksiköt saivat nimensä ja niille valittiin johtajat. Ohutlevykeskuksen lisäksi meillä toimii jatkossa Ammatillisen osaamisen, Biotalouden ja Älykkäiden palvelujen tutkimusyksiköt. Ohutlevykeskuksen uuden laboratorion rakentaminen käynnistyi Korkeakoulukeskukseen. Tässä hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä RUUKKI/ SSAB:n kanssa. Tutkimusyksiköiden ja niissä toimivien tutkimusryhmien tavoitteena on kohottaa HAMKin TKItyön laatua ja kilpailukykyä. Erityisesti keskitytään soveltavan tutkimuksen tason nostoon yhdessä työelämän kanssa. Tänä vuonna valmistuvat opiskelijat tuottavat n opinnäytetyötä eri aloilta. Opinnäytteet ovat keskeinen työkalu HAMKin TKI-työssä. Uusia ratkaisuja biotalouden, hyvinvoinnin, kulttuurin, liiketoiminnan ja teknologian aloilla on suuri merkitys alueen yrityksille ja yhteisöille. Myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytteiden tekijät kehittivät työelämää lähes sadan työn kautta. Hanketoiminnassa vuosi on taitekohta, koska EU:n seitsenvuotinen rahoituskausi päättyi. Aluetta kehittävää tutkimus- ja kehittämistyötä tehtiin noin 100 henkilön työpanoksen verran. Kanta-Hämeessä erityisen haastavaa on ollut saada Tekesin rahoitusta. Tämä koskee myös alueen yrityksiä. HAMKissa tämän rahoituksen määrä kääntyi pitkästä aikaa nousuun. Olkoon muutoksen suunta osituksena panostuksistamme haastavampiin projekteihin yhdessä kumppaniemme kanssa. HAMK panosti tutkimusyhteistyöhön myös kolmen strategisen kumppanikorkeakoulun kanssa Brasiliassa, Kiinassa ja Tanskassa. Ensimmäiset yhteistutkimukset käynnistyivät hyvinvointialalla brasilialaisten ja tanskalaisten kanssa. Muilla aloilla hankkeet ovat myös oraalla. Vahvistamalla soveltavaa tutkimusta HAMK haluaa olla työelämän kehittämisessä edelläkävijän roolissa. Tämä takaa osin sen, että olemme omaleimainen ja alueelleen haasteisiin vastaava sekä kansainvälisesti kiinnostava korkeakoulu myös tulevaisuudessa. 11

12 Maija Räikkönen kansainvälisten asioiden päällikkö Strategisessa kumppanuusverkostossa keskeinen tavoite oli tutkimustoiminnan käynnistäminen Kuva: Taina Lehtomäki Kansainväliset kumppanuudet puntarissa Vuosi 2014 oli erityisesti kansainvälisten kumppanuuksien arvioinnin ja kehittämisen aikaa. Kansainvälistymisessä kumppanit ovat tärkeä voimavara toimintamme strategian mukaisessa kehittämisessä, sen lisäksi että ne tarjoavat hyvät mahdollisuudet niin liikkuvuuteen kuin muuhunkin yhteistyöhön. Uusi Erasmus+-ohjelma edellytti vanhojen kumppanuuksien arviointia ja uusien sopimusten solmimista. Erityisesti opiskelijaliikkuvuuden edistäminen oli arvionnissa keskeinen kriteeri, näin oli myös koulutusten omien avainkumppaneiden nimeämisessä. Vuonna 2014 HAMKissa sekä lähtevien opiskelijoiden että henkilöstönkin määrä kääntyi nousuun, mutta saapuvien määrät laskivat, siinä työsarkaa kuluvalle vuodelle. Keskeisten kumppanuuksien ja yhteistyömahdollisuuksien tulisi olla näkyviä ja avoimia. Tiedottaminen on usein tunnistettu haasteelliseksi. Portaali ja s-posti ovat tiedotuskanavina kyllä toimivia, mutta tulvillaan tietoa. Vuosittaisilla henkilöstöpäivillä elokuussa kansainvälisyyteen liittyvät työpajat tavoittivat suuren määrän sellaisiakin toimijoita, joille kansainvälisyys oli vielä melko vierasta. Olemme kansainvälinen yhteisö, jossa sisäisen toimijaverkoston laajentuminen, tiedottaminen ja mahdollisuuksien tarjoaminen ovat tärkeä osa toimintaa. Strategisessa kumppanuusverkostossa keskeinen tavoite v oli tutkimustoiminnan käynnistäminen. Tutkimusyksiköt löysivät verkostossa vuoden alkupuoliskolla yhteisiä tutkimusteemoja, joiden pohjalta lokakuussa järjestetyissä työpajoissa käynnistettiin tutkimushankkeita. Kumppanuusverkostossa monialaisuus lisääntyi ja myös uusia toimintamuotoja käynnistettiin. 12

13 Seija Mahlamäki-Kultanen Ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja Osaamisen vienti perustuu ulkoisiin ja sisäisiin kumppanuuksiin ja yhteistyöhön. Kuva: Petri Kuittinen Seija Mahlamäki-Kultanen Osaamisen vienti eteni Osaamisen vienti eteni konkreettisin askelin. HAMKin osaamisen vienti perustuu ulkoisiin ja sisäisiin kumppanuuksiin ja yhteistyöhön, joilla jaetaan riskejä ja saadaan toteutukseen synergiaa. Vuoden aikana vahvistettiin yhteistyötä pitkäaikaisten kumppanien, JAMKin ja Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen, kanssa erityisesti Kazakstanissa ja saatiin merkittäviä tuloksia. Yhdeksän kuukautta kestänyt Kazakstanin Bolashakstipendiaattien, Upper Secondary -opettajien englannin kielen ja pedagogiikan koulutus päättyi kesäkuun 2014 lopussa. Pilotti arviointeineen tuotti erinomaista tietoa jatkotuotekehittelyä varten. Toteutuksessa oli useita yhteistyökumppaneita erityisesti Kanta-Hämeen alueelta. Mukana oli myös paikallisia virtuaalisia oppimisympäristövalmistajia esittelemässä tuotteitaan. Kazakstanin terveydenhuollon kehittämishankkeessa tiivis yhteistyö JAMKin, LAMKin ja HAMKin kesken johti kansallisesti merkittäviin tuloksiin. HAMKin koulutus- ja tutkimuskeskusten välinen synergia ja yhteistyö mahdollistavat ohjelmien nopean räätälöinnin asiakastarpeeseen. Study visit, 1-2 kahden viikon kestoinen koulutus on hyvä toimintamalli osana pidempien ohjelmien tarjontaa. Vierailuja järjestettiin yhteistyössä koulutus- ja tutkimuskeskusten kesken muun muassa kiinalaisille ja kazakstanilaisille. Jokaiseen yksikköön valittiin osaamisen viennin yhdyshenkilö. Developing Excellence in Skills -ohjelma pohjatuu HAMKin pitkäkestoiseen toimintaan ammatillisen huippuosaamisen tutkimuksen ja koulutuksen alueella. Ensimmäinen pilotti toteutettiin brasilialaiselle asiakkaalle, maailman suurimmalle ammatilliselle oppilaitokselle SENAIlle (maalis-lokakuu 2014) (2 viikkoa Brasiliassa, 1 Suomessa sekä kehittämistehtävät). Tehtävien tarkoitus on varmistaa, että koulutus vaikuttaa kotiorganisaatiossa. HAMK toimii aktiivisesti myös osaamisen viennin viranomaisyhteistyössä ja -verkostoissa, esimerkiksi Future Learning Finland -ohjausryhmässä. TAMKin ja HAAGA-HELIAn kanssa toteutettiin VET Teachers for the Future Professional Certificate -opettajankoulutusohjelman ensimmäinen Suomen jakso (5 kk) ja toisen ryhmän haku niin, että asiakkaat saapuvat Suomeen helmikuussa

14 Heidi Ahokallio-Leppälä henkilöstöjohtaja Osaamisen kautta HAMKilla on mahdollisuus menestyä myös uuden rahoitusmallin ohjatessa toimintaa. Kuva: Kikka Miilus OSAAMISEN JOHTAMISEN JA KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLIIN panostettiin Menneen vuoden aikana Hämeen ammattikorkeakoulussa panostettiin edelleen osaamisen johtamisen ja kehittämisen toimintamallin mukaiseen tekemiseen. Keväällä 2014 organisaatioon valittiin uudet koulutuspäälliköt sekä tutkimusyksiköiden johtajat, joiden tehtävänä on viedä strategiaan kirjattuja uudistuksia yhdessä eteenpäin sekä varmistaa omalla toiminnallaan Hämeen ammattikorkeakoulun osaamispääomien kasvattaminen. Osaamispääomien kasvattaminen edellyttää, että organisaatiota tarkastellaan yhä enemmän systeemisenä kokonaisuutena, jossa organisaation eri osat ja toiminnot ovat kytkeytyneitä toisiinsa. Tämä edellyttää aktiivista parveilua, uusia kokeiluja sekä yhä tiiviimpää yhteistyötä yksiköiden ja yksilöiden välillä. Osaamisen johtamisen ja kehittämisen toimintamallin mukaan syksyn tavoite- ja tulossopimusneuvotteluissa strategianmukaisia tavoitteita määriteltiin yhteistyössä yksiköiden ja yhteisten palveluiden kanssa. Tavoite- ja tulossopimusprosessi konkretisoi strategianmukaiset tavoitteet yksiköiden sekä yksilöiden tekemisiksi. Nämä yhteiset tavoitteet on viety Stara-järjestelmään ja ne ovat kaikkein nähtävissä. Tavoitteista muodostuu myös yksiköiden ja yksilöiden välisiä kytkentöjä sekä tulevaisuuden osaamistarpeita. Tulevaisuuden osaamistarpeet haastavat yksiköt ja yksilöt kehittämään omaan osaamistaan entistä aktiivisemmin. Tiukoista tavoitteista huolimatta toimijoille tulee antaa maksimaalinen vapaus luoda, innovoida ja kehittää. Tämä on ennen kaikkea johtamiskysymys. Hamkilainen johtajuus perustuu jatkossa kollektiiviseen johtamiseen sekä vuorovaikutuksen lisäämiseen. Johtamistyötä ei tehdä sanelemalla, vaan osallistamalla. Osallistamisen kautta yksilöissä oleva potentiaali saadaan koko organisaation käyttöön. Myös uudet teknologiat muuttavat toimintatapaamme sekä johtamistyötämme. Uutta teknologiaa ei voi viedä vanhoihin rakenteisiin, vaan tarvitaan uutta toiminnan logiikkaa. Tämä tarkoittaa myös uutta johtamistoiminnan logiikkaa. Vuonna 2014 olemme korostetusti keskustelleet osaamisesta ja sen merkityksestä kilpailukyvyn ylläpitäjänä. Osaamisen kautta Hämeen ammattikorkeakoululla on mahdollisuus menestyä myös uuden tulospohjaisen rahoitusmallin ohjatessa toimintaa. Uudesta osaamisesta syntyy puolestaan tulevien strategioiden käyttövoimaa. Uutta osaamista ei synny ilman hyvinvointia. Uusien asioiden oppiminen edellyttää sisäistä motivaatiota sekä riittävän määrän unta ja energiaa. Vuoden lopulla julkaistun hyvinvointikyselyn tulokset edellyttävät meiltä kaikilta pysähtymistä ja pohdintaa. Miten me omassa työssämme, toiminnassamme ja käyttäytymisessämme voimme tukea kollegan, esimiehen ja johdon hyvinvointia. Pohdinnan jälkeen on aika ryhtyä sanoista tekoihin. 14

15 Sirpa Neuvonen viestinnän lehtori, pääluottamusmies (AKAVA/JUKO ry.) Kun aikaa ja rahaa on käytettävissä vähän, kumpaakin on käytettävä järkevästi. Kuva: Kikka Miilus Seija Mahlamäki-Kultanen Vuosi tavoitteiden toteutuminen Mietitäänpä, keitä ovat yhteistoiminnan keskeisimmät toimijat organisaatiossa. Ovatko he johdon edustajia tai henkilöstön edunvalvonnan tehtävissä toimivia työntekijöitä? Takaako hyvin järjestetty työsuojeluorganisaatio viime kädessä yhteisön hyvinvoinnin? Liittyvätkö saavutetut tulokset ja työyhteisön myönteinen tunnettuus näihin toimijoihin? Kaikkia edellä mainittuja toimijoita tarvitaan, mutta elävän yhteisön menestyksen alkulähde lienee jokaisessa työyhteisön jäsenessä itsessään. Hektisen arjen ja lukuisten työelämän vaatimusten keskellä tämän tosiasian oivaltaminen edellyttää erilaisten persoonallisuuksien ja kykyjen huomaamista sekä yhteensovittamista. HAMKin strategia korostaa nopeutta, tehokkuutta ja muutosvalmiutta, yrityselämässä tuloksellisiksi koettuja kovia arvoja, mutta myös suvaitsevuutta, keskinäistä kunnioitusta sekä toisen huomioon ottamista ja arvostusta. Strategian määrittelemien odotusten ristipaineessa, muuttuneessa työympäristössä, uusien opetusmenetelmien hämäännyttämänä yksittäinen työntekijä saattaa kokea epävarmuutta, uupumusta ja jopa pelkoa ainakin kuluneen vuoden aikana tehdyn työhyvinvointikyselyn mukaan. Kuitenkin osa työntekijöistä ottaa opetuksen uudet haasteet riemuiten vastaan, osa taas passivoituu välinpitämättömäksi ympärillä tapahtuville uudistuksille. Juuri näissä tilanteissa lähiesimiestyöskentelyn merkitys korostuu ja kaikkien työntekijöiden yhteistyön tulee olla suoraa ja välitöntä. Kun aikaa ja rahaa on käytettävissä vähän, kumpaakin on käytettävä järkevästi. Ainakin ajan suhteen tehtävä on jopa helppo. Hyvän henkilöstöpolitiikan lähtökohdat ovat konkreettisuudessaan yksinkertaisia: työajan suunnitteluun sekä asiallisesti ja huolellisesti suunniteltuihin työpaikkakokouksiin käytetty aika ei mene koskaan hukkaan. Kun sovitut aikataulut ja lupaukset pitävät, luottamusta herättävä työympäristö on taattu. Näin yksinkertaisin keinoin yhteistoiminta on mukana muutoksen hallinnassa. Tiimityökin luontuu paremmin aidossa vuorovaikutussuhteessa kuuntelevien, eikä omiin töihinsä pakenevien, kohtaamisia välttelevien esimiesten alaisuudessa. Yhdessä tekemisen aito harjoittelu on ollut vuoden 2014 keskeisiä haasteita. Niukkuudesta ja säästämisestä huolimatta työyhteisömme talous on ollut vakaalla pohjalla, mikä on ollut keskeinen edellytys lukuisten muutosten ja uudistusten toteuttamiselle. Kuluneen työvuoden aikana henkilöstön ja opiskelijoiden edustus on edelleen päässyt vaikuttamaan yhteisön toimintoihin johtoryhmän jäseninä. Henkilöstön mahdollisuus osallistua opetusministeriön syksyisen auditoinnin kuulemisiin ja keskusteluihin on koettu myös tärkeäksi. Henkilöstön ja johdon yhteinen työryhmätyöskentely on vahvistanut edelleen vuorovaikutusta ja tiedonsaantia eri toimijoiden välillä. Näillä foorumeilla on voitu käsitellä avoimesti myös havaittuja epäkohtia. Henkilöstöedustuksen osallistuminen edellä mainitun kaltaiseen yhteistyöhön toimii toivon mukaan myös johtamisen sekä päätöksenteon tukena ja vahvistajana. Yhteistoiminnan osaajaksi ja asiantuntijaksi voi kehittyä vain kokemuksen avulla. Lisäksi tarvitaan kaikkien yhteisön jäsenten oikea asenne ja yhdessä hyväksytty toimintatapa. Tiedän, että hamkilaiset ovat oikealla avoimuuden ja luottamuksen tiellä edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2014 aikana on tarvittu sekä johtajien että henkilöstön sitoutumista strategiaan, oikea-aikaista reagointia sekä joustavuutta uusien haasteiden ja tilanteiden edessä. Kaikkea tätä tarvitaan edelleen. 15

16 Ari Mikkola Hämeen ammatti-instituutin rehtori Kuva: Petri Kuittinen Pitkäjänteinen kehittämistyö läpäisyasteen parantamiseksi ja keskeyttämisten vähentämiseksi on alkanut tuottaa toivottua tulosta. Hämeen ammatti-instituutin vuosi 2014 Hämeen ammatti-instituutin opiskelijamäärä perustutkinnoissa (360) 30 % 28 % 2 % 15 % 20 % Elintarvikeala 103 Puutarhatalous 111 Metsäala 74 Maatalousala 56 Matkailuala 6 Hämeen ammatti-instituutti on luonnonvara- ja ympäristöalan ja sitä lähellä olevien elintarvikealan ja matkailualan koulutusta antava oppilaitos. Sen keskeisimmät toimintamuodot ovat nuorisolle ja aikuisille suunnattuihin perustutkintoihin johtava ammatillinen koulutus sekä ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus. Oppilaitos tekee kiinteää yhteistyötä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa toimien samoissa tiloissa ja käyttäen yhteisiä resursseja. Vuoden 2014 aikana toimintansa lopettaneen Hämeenlinnassa sijainneen Lihateollisuusopiston koulutustoiminta siirtyi ammatti-instituutin yhteyteen. Ammatti-instituutin opiskelijahankinta onnistui erittäin hyvin. Ensisijaisia hakijoita oli edellisen vuoden tapaan, vaikka ikäluokkien pieneneminen on lisännyt kilpailua uusista opiskelijoista. Nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijaisia hakijoita oli 1,5-kertainen määrä aloituspaikkaa kohden. Ammatti-instituutin kokonaisopiskelijamäärä jäi hiukan alle järjestämisluvan mukaisesta 365 opiskelijan enimmäisopiskelijamäärästä. Tutkinnon suoritti vuoden aikana 106 opiskelijaa. Ammatillisten oppilaitosten järjestämisluvat uusittiin vuonna Ammatti-instituutin enimmäisopiskelijamäärä alenee asteittain aiemmasta 375 opiskelijasta 35:llä vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2014 enimmäisopiskelijamäärä oli 365, vuonna 2015 määrä on 355 ja vuonna 2016 rahoituksessa opiskelijoita voi olla enintään 340. Ammatti-instituutin keskeisten tuloksellisuuslukujen parantuminen on näkynyt ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksessa. Loppuvuonna 2014 julkistetut tuloksellisuusrahoituksen perusteena olevat viimeisimmät tulostiedot paranivat edelleen. Tulosindeksillä mitattuna Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä oli n. 120 koulutuksen järjestäjästä 25. paras ja kantahämäläisten ykkönen. Edellisvuonna valtakunnallinen sijaluku oli 53. Pitkäjänteinen kehittämistyö läpäisyasteen parantamiseksi ja keskeyttämisten vähentämiseksi on alkanut tuottaa toivottua tulosta. Oppilaitoksesta valmistuneet työllistyivät perinteiseen tapaan hyvin. Määräajassa valmistuminen ja hyvä työllistyminen ovat keskeisiä tuloksellisuusrahoituksen perusteita. 16

17 Oppilaitoksen ylläpitojärjestelmä uusiutui v alusta. Hämeen ammattikorkeakoulun muututtua osakeyhtiöksi aiemmin koulutuksen järjestäjänä toiminut Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä purettiin v lopussa Uudeksi koulutuksen järjestäjäksi tuli Hämeen ammatti-instituutti osakeyhtiö (Hami Oy), joka on Hämeen ammattikorkeakoulu osakeyhtiön 100 %:sti omistama tytäryhtiö. Koulutuksen järjestämisluvat Hami Oy:lle haettiin ja saatiin syksyn 2014 aikana. Ammatti-instituutin toiminta alueen toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kumppanuussopimukseen perustuvassa Välkky-verkostossa jatkui sen eri muodoissa. Välkky-verkoston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa oli käynnissä useita hankkeita, joilla pyritään kehittämään mm. opettajien ammattitaitoa, työssäoppimista sekä edistämään yrittäjyyttä. 17

18 Mirja Pöhö talous- ja hallintojohtaja Jo vuodesta 2011 alkaen on varauduttu rakenteelliseen muutokseen ja tehty hyvissä ajoin sopeuttavia toimenpiteitä Kuva: Petri Kuittinen tarkka taloudenpito toi positiivisen tuloksen Vuoden 2014 tuloksiin voidaan olla varsin tyytyväisiä. Rahoituksen kiristymisestä huolimatta talous on tasapainossa. Tämä johtuu paljolti siitä, että talouden sopeutustoimet on aloitettu riittävän ajois-sa koskien ammattikorkeakoulun rakennemuutosta. Vuoden 2014 osalta ammattikorkeakoulun rahoitus perustuu ensimmäisen kerran tuloksiin perustu-vaan mittaristoon eli on kokonaan tuloksellisuuspohjaista. Ammatti-instituutin rahoitus perustuu vielä todelliseen opiskelijamäärään, joka vuonna 2014 oli 350 opiskelijaa. Toisen asteen rahoitus-malli on myös uudistumassa ja pääpaino tulee olemaan tuloksellisuudessa. Kuntayhtymän toimintatuotot vuonna 2014 ovat 66,5 miljoonaa euroa, josta ns. normirahoituksen osuus on 73,7 prosenttia. Normirahoitus sisältää myös opiskelijakohtaisen investointirahoituksen. Kuntayhtymän toteutuneet toimintamenot ovat 61,2 miljoonaa euroa, josta henkilöstömenot ovat 40,3 miljoonaa euroa eli 66,7 prosenttia toimintamenoista. Palvelujen ostot ovat 11,7 miljoonaa euroa. Aineet ja tarvikkeet ovat 5,5 miljoonaa euroa sekä avustukset ja muut toimintamenot 3,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 toteutunut vuosikate on 5,5 miljoonaa euroa, joka on arvioitua parempi. Tulos johtuu tarkasta taloudenpidosta. Kuntayhtymässä on jo vuodesta 2011 alkaen varauduttu ammattikorkea-koulun rakenteelliseen muutokseen ja tehty hyvissä ajoin sopeuttavia toimenpiteitä. Kuntayhtymän vuoden 2014 suunnitelman mukaiset poistot ovat 3,8 miljoonaa euroa. Investointeihin vuodelle 2014 oli varattu 6,6 miljoonaa euroa. Toteutuneet investoinnit olivat 5,0 miljoonaa euroa, joten määräraha alittui 1,6 miljoonalla eurolla. Tämä johtui siitä, että osa inves-toinneista siirtyi seuraavalle vuodelle. Hämeen ammattikorkeakoulun yhtiöittämisestä johtunut ALV-tarkistusvastuu ,87 euroa on kirjattu käyttöomaisuuteen. ALV-tarkistusvastuu johtuu kiinteistöjen siirrosta osakeyhtiöille. Kuntayh-tymä joutui palauttamaan valtiolle kiinteistöistä aikoinaan vähentämänsä arvonlisäveron. Opetus- ja kulttuuriministeriö korvaa Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:lle palautetun arvonlisäveron vuoden 2016 rahoituksessa. Hyvä vuosikate ja tavanomaista pienemmät investoinnit tuottivat toimintavuodelta positiivisen raha-varojen muutoksen. Tämä tosin oli tavoitteenakin, jotta selvitään vuosien velvoitteista, jolloin ammattikorkeakoulun rahoituksen leikkaukset vaikuttavat edelleen ja rakennusinvestoinnit vuosina Tilaratkaisut etenevät suunnitellusti 18

19 Vuonna 2012 aloitetut suunnitelmat tilaratkaisujen tehostamiseksi ovat edenneet. Vuoden 2014 merkittävimmät investoinnit olivat Mustialan opetus-, tutkimusja tuotantonavetan rakentaminen ja Visamäen korkeakoulukeskukseen siirtyvän Ohutlevykeskuksen rakentaminen sekä Visamäen kam-puksen rakennusten muut muutostyöt. Tavoitteena on, että HAMK keskittää vuoden 2015 loppuun mennessä Hämeenlinnan toiminnot korkeakoulukeskukseen Visamäen alueelle. Tuloslaskelman tuotot 63,2 milj. 4 % 3 % Opetustuotot valtio 49,0 milj 15 % Muut myyntituotot 9,7 milj Tuet ja avustukset 2,7 milj. 78 % Muut tuotot 1,8 milj. Tuloslaskelman kulut 61,5 milj. 6,0 % 8,8 % 15,9 % 3,4 %0,5 % 65,4 % Henkilöstökulut 40,2 milj. Palvelut 9,8 milj. Aineet ja tarvikkeet 5,4 milj. Muut kulut 2,1 milj. Poistot 3,7 milj. Avustukset 0,3 milj. Rahoituksen pohjana oleva opiskelijamäärä ,1 % Kokonaisinvestoinnit 6,1 milj. Ammattikorkeakoulu ,6 % Rakennnukset, uudisrakentaminen 4,6 milj. Opetukselliset sekä kiinteät rakenteet ja laitteet 1,5 milj. 93,9 % Ammatti-instituutti ,4 % Rakennukset, peruskorjaukset (0 %) 19

20 Hämeen ammattikorkeakoulu Visamäentie 35 A, PL HÄMEENLINNA (03) 6461

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

HAMK VISIO. HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI

HAMK VISIO. HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI HAMK VISIO 2020 HAMKilla on innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. OPISKELIJAN OSAAMINEN JA OPPIMINEN KESKIÖSSÄ - YMPÄRIVUOTISESTI Rakenteellinen kehittäminen Esimerkkejä toiminnasta

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Kuva: Ville Salminen. Toimintakertomus 2013: SANOISTA TEOIKSI

Kuva: Ville Salminen. Toimintakertomus 2013: SANOISTA TEOIKSI Kuva: Ville Salminen Toimintakertomus 2013: SANOISTA TEOIKSI Sisällysluettelo HAMK uuden kynnyksellä...3 Koulutuksen vuosi 2013...4 Opiskelijat opiskelijan äänenä...5 Digitaalisia palveluita kehitettiin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna Futurex - Future Experts 2010-2013 http://futurex.utu.fi/ Korkeakoulutuksen jälkeiset laajat osaamiskokonaisuudet

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO 1 KESKI-SUOMI JA PIRKANMAA TOIMINTA-ALUEINA Väkiluku n. 800 000 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT JAMK TAMK Liikevaihto, M 58 75

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+ ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää

AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää AIKUISKOULUTUKSEN TOIMINTAMALLIA RAKENTAMASSA 7.3.2012 Tuula Piensoho Voimaa ja laatua kumppanuudesta -seminaari, Hyvinkää 2 Näistä asioista puhumme tänään Hankkeen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet ja toimintavaiheet

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot

Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Taru Penttilä 25.5.2015 Turun AMK Vetovoimainen opiskelupaikka noin 2000 aloituspaikkaa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

YLERMI Yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen

YLERMI Yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen 1 YLERMI Yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen YAMK opinnoista AOKK opintoihin AOKK opinnoista YAMK opintoihin Mahdollisuus suorittaa joustavasti ja samanaikaisesti sekä pedagoginen pätevyys tai erityisopettajan

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen Uusi, ainutlaatuinen toimintatapa: opiskelija keskiössä työelämän välitön hyöty laaja alueellinen, kansallinen ja globaali yhteistyö toimialueen menestyksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

Monialaisten opintojen kehittäminen Oamkin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin

Monialaisten opintojen kehittäminen Oamkin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin Monialaisten opintojen kehittäminen Oamkin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin HANKESUUNNITELMA Anttinen, A., Huttunen, J. & Paaso, L. Esitelty Master-tutkintojen yhteistoiminnallisessa työpajassa

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

2012 Osavuosikatsaus 1-9

2012 Osavuosikatsaus 1-9 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

Integratiivinen pedagogiikka HAMK:ssa. Seija Mahlamäki-Kultanen vararehtori, johtaja HAMK AOKK

Integratiivinen pedagogiikka HAMK:ssa. Seija Mahlamäki-Kultanen vararehtori, johtaja HAMK AOKK Integratiivinen pedagogiikka HAMK:ssa Seija Mahlamäki-Kultanen vararehtori, johtaja HAMK AOKK 2 HAMK Koulutusstrategia 2010-2015 Koulutustoiminnan visio /// Koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Oppiminen kannattaa aina S. Niinistö-Sivuranta Laurea 17.3.2014 www.laurea.fi Oppia voi milloin vain Mitä Laureassa on

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

HAMK Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus. Katsaus osaamiskeskittymän toimintaan Merja Ala-Nikkola FT, tutkimuspäällikkö

HAMK Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus. Katsaus osaamiskeskittymän toimintaan Merja Ala-Nikkola FT, tutkimuspäällikkö HAMK Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskus Katsaus osaamiskeskittymän toimintaan Merja Ala-Nikkola FT, tutkimuspäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:a ylläpitää sijaintikuntiensa omistama kuntayhtymä

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-toimintamalli, lyhyesti: Blogi = vihko, laite = kynä, avoin materiaali pilvipalvelussa = kirja Tiimityöskentelyä, motivointia,

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Taustaa Toukokuussa 2013 VirtuaaliAMK:n strategiatyöryhmä toteutti kyselyn, jossa kartoitettiin, miten ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan

BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan Petteri Aro petteri.aro@oamk.fi Raija Westerlund raija.westerlund@oamk.fi 4.10.2012 Tampere Insinöörikoulutuksen foorumi BornToBusiness Businessajattelua tekniikkaan Koko yksikön tasolla Hankkeen tavoite

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Etelä-Savon Koulutus Oy Y-TUNNUS: 2249317-6 Etelä-Savon ammattiopisto OPPILAITOSTUNNUS: 10681 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Etelä-Savon Koulutus Oy Y-TUNNUS: 2249317-6 Etelä-Savon ammattiopisto OPPILAITOSTUNNUS: 10681 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Etelä-Savon Koulutus Oy Y-TUNNUS: 2249317-6 Etelä-Savon ammattiopisto OPPILAITOSTUNNUS: 10681 OMISTAJATYYPPI: 21 Laura Kuismala laura.kuismala@esedu.fi p. 0503453412 Etelä-Savon

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot