Lukio 3.0 Nyt! Filosofiaa ja käytänteitä
|
|
- Petteri Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ajatuksia ja työkaluja opetukseen Lukio 3.0 Nyt! Filosofiaa ja käytänteitä Mika Koivu Henriikka Laiho Sari Piisi Tuure Puurunen Minna Seppä Maria Älli
2 Esipuhe Tämä teos on omistettu hankkeemme sielun ja sydämen, Maria Ällin, muistolle.
3 Tekijänoikeudet Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. ii
4 Esipuhe Lukio 3.0 Nyt! -hanke alkoi elokuussa 2011 saatuaan myönteisen rahoituspäätöksen Opetushallitukselta Opettajilla oli halu viedä eteenpäin tieto- ja viestintätekniikan, erityisesti sosiaalisen median, opetuskäyttöä ja menetelmiä Porin lukioissa. Tästä tarpeesta syntyi hankeryhmä. Hankkeen toiminnallisen osan muodostivat opettajien pitämät laboratoriot. Nämä laboratoriot ja niiden vetäjät olivat: Äidinkieli Tuure Puurunen, Länsi-Porin lukio, Vieraat kielet Henriikka Laiho, Porin Lyseon lukio ja Länsi-Porin lukio ja Maria Älli ( ), Porin Lyseon lukio. Matematiikka ja luonnontieteet Mika Koivu, Länsi-Porin lukio ja Sari Piisi, Porin aikuislukio. Opinto-ohjaus Minna Seppä, Porin suomalaisen yhteislyseon lukio. Hankkeen toiminnan kannalta merkittäviä asioita olivat sen aikana järjestetyt Porin lukioiden yhteiset VESO-koulutuspäivät, joissa tieto- ja viestintätekniikka oli keskeisenä osana. Toinen keskeinen osa oli itse hankeryhmän toiminta. Pedagoginen keskustelu, asioiden yhteistyöstäminen ja niiden levittäminen. Porissa Tekijät iii
5 Hankkeen keskeiset toiminta-ajatukset
6 Osio 1 Käsitteitä kuten ne käsitämme BYOD Bring Your Own Device. Tietohallinnon malli, jossa jokainen valitsee ja itse hankkii haluamansa laitteen, jota työssään ja opiskelussaan käyttää. Creative Commons Käsitteitä 1. BYOD 2. Creative Commons 3. Parastaminen 4. PLE - Personal Learning Environment Creative Commons on avoin lisenssijärjestelmä, jonka avulla tekijä voi luovuttaa teoksen, esimerkiksi valokuvan tai diasarjan, vain tietyiltä osin muiden käytettäväksi. Ilman lisenssiä näiden teosten tekijänoikeudet ovat lähtökohtaisesti vain tekijän hallussa, eivätkä niitä saa muut käyttää ilman erillistä lupaa. CC-lisensseillä voidaan sallia teosten käyttö ja jakaminen, mutta esimerkiksi rajata pois kaupallinen käyttö tai kieltää teoksen muuntelu. 5. PTE - Personal Teaching Environment 6. Vertaisoppiminen Parastaminen Toisen idean jatkojalostaminen. Parhaimmillaan parastaminen on vuorovaikutteista, jolloin alkuperäisestä ideasta vähitellen syntyy toteutukseltaan ideaalinen toimintamalli. 5
7 PLE Personal Learning Environment Henkilökohtainen oppimisympäristö. Termi voidaan rajata tarkoittamaan vain opiskelijan valitsemia tietoteknisiä ratkaisuja ja hänen käyttämiään sosiaalisen median palveluja. Hankkeen alusta lähtien termiä on kuitenkin käytetty sen laajemmassa merkityksessä, jossa se tarkoittaa opiskelijan koko oppimisympäristöä ja hänen työtapojaan, joiden osana tietotekniikka ja sosiaalisen median palvelut ovat. (Ks. luku 2.2) PTE Personal Teaching Environment Opettajan henkilökohtainen työskentely-ympäristö. Termi tarkoittaa opettajan työssään käyttämiä työkaluja ja -tapoja opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. (Ks. luku 2.3) Vertaisoppiminen: Mallista oppimista, jossa oppija oppii toisen työtä tarkastelemalla ja hyödyntämällä omassa työssään sen vahvuuksia. 6
8 Osio 2 PLE ja PTE Personal Learning Environment, Personal Teaching Environment Hankkeen keskeisiin ajatuksiin liittyy oppimisen ja opettamisen työkalujen henkilökohtaisuus ja henkilökohtaistaminen. Työskentelymuotoja on valittu nimenomaan siten, että opettajat ja oppijat voivat käyttää haluamansalaisia laitteita. Opettajien pedagoginen vapaus antaa mahdollisuuden valita kulloiseenkin oppimistilanteeseen juuri siihen sopivan työmenetelmän tai palvelun. Rajoitteita toki asettavat erityisesti sosiaalisen median palvelujen käytössä niiden käyttöehdot. Opiskelijoiden henkilökohtaisen oppimisympäristön kehittäminen vaatii pitkäjännitteistä työtä. Vasta kun opiskelija hallitsee tietotekniset perustaidot, joissa monilla on suuria puutteita, tulee ylipäätään mahdolliseksi itsenäisesti valita henkilökohtainen työtapa oppimisessa, tiedon käsittelyssä ja sen jakamisessa. Toisaalta osaamista näyttävät esimerkiksi ne opiskelijat, jotka ottavat käyttöön opettajan näkökulmasta uusiakin välineitä. Opettajan henkilökohtaisen opettamisen ympäristön esille ottaminen on koettu tärkeäksi. Kun opettaja pysähtyy pohtimaan omaa opettamisen ympäristöään, hänelle muodostuu kuva omasta osaamisestaan ja kehittämisen tarpeistaan. Vaikka monet opettajat ovat aktiivisia uusien 7
9 haasteiden edessä, osa opettajista haluaa edelleen, että käyttöön annetaan tietyt, valmiit työkalut ja että juuri niihin työkaluihin opettaja saa koulutusta. Esimerkkinä mainittakoon, että uudistuvan ylioppilastutkinnon kokeissa käytettäviin sähköisiin työvälineisiin odotetaan pikaisesti tietoa. 8
10 Osio 3 Opettajan toimenkuvan muutos Tietojen jakaminen, vertaismentorointi, verkostoituminen, uudet työtavat Opettajien omien tietojen ja taitojen jakamisen kulttuuri on ollut muutostilassa jo useamman vuoden ajan. Suomessa on nähtävillä monia avoimeen jakamiseen perustuvia toimintatapoja. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet ovat luoneet tarpeen uudenlaisille työskentelytavoille. Opettajat esittävät usein toiveen saada konkreettisia esimerkkejä TVT:n hyödyntämiseksi opetuksessaan. Erilaisten verkostojen avulla tämä on tänä päivänä helppoa ja mahdollista, mutta jotta voisi tuntea kuuluvansa verkostoon ja saada siltä konkreettista apua, on myös itse osallistuttava. Esteeksi koetaan usein ajanpuute, käytännön hankaluudet ja taloudelliset seikat. Opettajat ovat usein myös liian kriittisiä omaa työtään kohtaan, ja kynnys jakaa keskeneräistä materiaalia on korkea. Lisäksi nykylukion hektinen työtahti koeviikkojärjestelyineen ja isoine ryhmäkokoineen ovat uuvuttavia myös opettajien näkökulmasta, ja ne vievät voimavaroja myös opettajuuden kehittämisestä. Vertaismentoroinnilla tarkoitetaan tässä sekä organisoitua että organisoitumatonta vertaistukea. On tärkeää, että oppilaitoksissa varataan resursseja TVT:n opetuskäytön edistämiseen. Oppilaitoksesta tulee löytyä kollega, jonka puoleen opettaja voi ongelmatilanteissa kääntyä. On myös tärkeää, että opettajainhuoneessa vallitsee hyvä keskusteluilmapiiri, jolloin kollega voi pienillä asioilla auttaa toista ongelmakohtien ylitse. 9
11 Rehtorin rooli on merkittävä vertaistuen kehittämisessä. Rehtori tekee mahdolliseksi vertaiskeskustelun ja luo sille tilaa ja aikaa opettajien työyhteisössä. hankeryhmässä nämä keskustelut yli oppiainerajojen on koettu tärkeiksi. Esimerkiksi vertaismentoroinnista käy hankkeen aikana pidetty GeoGebra-kerho matemaattisten aineiden opettajille. Kerhotapaamisissa tutustuttiin uuteen ohjelmaan, ja sen käyttöä opeteltiin yhteisöllisesti kollegoiden kesken. GeoGebran ja muiden välineiden käyttö opetuksessa lisääntyi kerhotoiminnan myötä. Verkostoitumisen kehittäminen vaatii panostusta sekä yksilön että organisaation kannalta. Yksilön on tunnustettava tarpeensa kehittää ja kehittyä oppimisessa ja opettamisessa, jotta hän ylipäätään hakeutuu ammatilliseen jatkokoulutukseen. Toisaalta organisaation ja lukioissa rehtorin on luotava niitä mahdollisuuksia, jotta tämä onnistuu. Verkostoituminen oman oppiaineen opettajien kanssa koetaan opettajien keskuudessa vielä tänä päivänä tärkeimmäksi tavaksi toimia. Usein juuri tällaisissa koulutustilaisuuksissa opettajat kokevat saavansa eniten omaan opetustyötään eteenpäin vieviä ideoita ja materiaalia. Toisaalta keskustelumahdollisuudet yli oppiainerajojen avaavat opettajille mahdollisuuden uudenlaisiin lähestymistapoihin omassa opetuksessa ja toisaalta tällä tavoin on mahdollisuus luoda lukioissakin oppiainerajat ylittäviä opiskelumuotoja. Erityisesti 10
12 Osio 4 Oppimisympäristöt verkossa Sosiaalinen media on tuonut yhteisöllisyyden, yhdessä tekemisen ja tuotosten jakamisen jokaisen ulottuville. Liian tiukka ja kriittinen jako sosiaalisen median palveluiden käyttämisen ja suljetun oppimisympäristön välillä lienee tänä päivänä hieman turhaa. Oppimisympäristöjen työkalut ovat ottaneet mallia sosiaalisen media työtavoista ja menetelmistä, ja niiden toiminnallisuuksia on tuotu oppimisympäristöihin. Opettaja voi myös omilla pedagogisilla ratkaisuillaan tuoda sosiaalista mediaa oppimisympäristöön. Hankeryhmämme näkemys onkin, että jokaisen opettajan on käytävä läpi oman opettajuutensa muutos vaiheittain. Opettajat ovat kokeneet turvalliseksi lähteä liikkeelle suljetusta oppimisympäristöstä ja vasta sitten ottaa niiden rinnalle käyttöön muitakin palveluita. Porin kaupungin OPETEK:n ylläpitämä Moodle on ollut lukioiden opettajien käytössä jo useita vuosia. Melko harva opettaja oli kuitenkaan ottanut sitä käyttöönsä ennen hankkeen alkua. Hankkeen myötä kynnys Moodlen käyttöön madaltui, ja useat opettajat ottivat sen osaksi opetustaan. Hankkeessa opastettiin Moodlen käyttöön melko monipuolisesti näyttämällä Moodlen toimintoja opettajien TVT-kerhoissa ja kokoamalla ohjeistusta hankeryhmän ylläpitämälle Moodle-kurssille, joka pidettiin avoimena kaikille. Tästä muodostui Puikkari opettajille suunnattu työkalupakki. Hankkeen toisena vuotena OPETEK päivitti Moodlen uudempaan versioon, ja hankkeessa tehtiin sen käytön 11
13 opastukseen paljon työtä; väline uudistui hieman, mutta uusille käyttäjille opasteet oli tehtävä uudestaan. Näitä opastuksia koottiin moodle2.cedunet.fi-palveluun, ja samoin kuin edeltäjänsä Puikkari, tämäkin jätettiin avoimeksi kaikille vierailijoille. Hankkeen myötävaikutuksella Porin kaupungin opetusteknologiakeskuskin on avannut opettajien ja opiskelijoiden käyttöön blogipalvelun. Tämä on antanut opettajille mahdollisuuden tutustua blogin käyttöön opetuksessa siten, että palvelu sijaitsee kaupungin hallinnoimalla palvelimella. Koska nämä blogit ovat kuitenkin julkisia, ovat sen käyttöönottaneet opettajat uskaltautuneet ulos suljetusta oppimisympäristöstä, mikä on hyvä asia. Hankkeen jäsenet kirjoittivat muutamia perusasioita blogin käytöstä opetuksessa kyseiseen palveluun. Nämä tekstit löytyvät blogista blogit.cedunet.fi opetuskäytössä. Hankkeen aikana pidettiin kaksi Porin lukioiden yhteistä VESO-päivää, joiden aikana pyrittiin verkostoitumaan ja esittelemään uusia toimintamalleja mielekkäillä tavoilla. Vertaisoppiminen toimi tässäkin parhaiten, kun opettajat esittelivät toisilleen hyväksi havaitsemiaan työtapoja ja verkkotyövälineitä. Hankkeen aikana on luotu uusia yhteistyöverkostoja, ja opettajien rohkeus ottaa uusia välineitä käyttöön on selvästi kasvanut. Hanke synnytti ajatuksen myös laajemmasta jatkohankkeesta, johon on nyt liittynyt Porin lukioiden lisäksi useita ympäristökuntien lukioita. Kolmas TVT-aiheinen VESO pidettiin syksyllä 2013 Raumalla, mikä samalla käynnisti tämän uuden hankkeen. Digitaaliset oppimisympäristöt eivät kuitenkaan saa olla itse tarkoitus, vaan niiden on tuotava pedagogiikkaan ja oppimisprosessiin jotakin uutta, jolla voidaan mahdollistaa entistä parempi oppiminen. Verkossa oleva kurssin keskiö tarjoaa mahdollisuuden kerrata oppitunnilla käytyjä asioita kotona kaikessa rauhassa tai opetella itsenäisesti väliin jääneen oppitunnin asiat. Blogien ja muiden omien töiden julkaisualustat taas mahdollistavat tehokkaamman vertaisoppimisen. 12
14 Oppiainekohtaiset laboratoriot Tässä luvussa esitellään hankkeen oppiainekohtaisten laboratorioiden toimintaa ja niiden toiminnasta syntyneitä käytänteitä.
15 Osio 1 Äidinkielen laboratorio Lue lisää äidinkielen laboratoriosta Lukio kämmenellä -blogista. Äidinkielen laboratorio pyöri pitkälti Ipadien ja sosiaalisen median ympärillä. Äidinkielen laboratorioon hankittiin vuoden 2012 tammikuussa 30 kpl Ipad 2 -tablettitietokoneita. Tuure Puurunen, laboratorion opettaja, asensi niihin tarvittavat sovellukset ja rajoitukset ja otti ne käyttöön. Puurunen opetti laitteiden käyttöä myös muille opettajille VESO-koulutuksessa ja erityisessä opettajille suunnatussa Ipad-kerhossa, minkä seurauksena laitteita on käytetty myös muissa oppiaineissa keväällä 2014 Ipadeja käytetään myös sähköisissä kokeissa mm. filosofiassa. Ipadien avulla on opetuksen fokusta saatu siirrettyä perinteisistä koulutekstilajeista (essee ja tekstitaidon vastaus) moderneihin, opiskelijoiden vapaa-ajallakin käyttämiin tekstilajeihin (kuten videot ja blogit) ja työskentelytapoihin. Eri kursseilla Ipadia on käytetty tiedonhakuun ja internetin selailuun, jotka ovat Ipadeilla huomattavasti ketterämpiä tehdä kuin vaikkapa kannettavilla tietokoneilla, joita Porin lukioissa on ollut käytössä jo aikaisemmin. ÄI5-kurssilla kirjallisuushistorian yhteydessä perinteisten ratkaisujen sijaan päädyttiin tekemään Ipadien avulla nykyaikaistettu videoversio jostakin historiallisesta tyylisuunnasta, mikä osoittautui mielenkiintoiseksi ajatukseksi, joka innosti opiskelijoita. Ipadien avulla haettiin, koottiin ja jäsenneltiin projektiin tarvittavaa pohjatietoa. Ipadien kameroilla myös kuvattiin itse video, joka muokattiin tietokoneella. 14
16 M y ö h e m m i n m y ö s I p a d e i l l e h a n k i t t i i n videomuokkaussovelluksia, joita hyödynnettiin ÄI4-kurssin vaikuttamaan pyrkivien videoiden editointiin. Videoiden taustalle sai lisätä CC-lisensoitua musiikkia, jonka etsimiseen myös käytettiin Ipadia. ÄI3-kursseilla laboratoriossa testattiin myös Kyvyt.fi-palvelun tuomia mahdollisuuksia projektiluonteisen työn rytmittämiseen ja jakamiseen sekä oppimispäiväkirjan tekemiseen. Kyseessä oli projekti, jossa opiskelijat saivat opettajalta ainoastaan tavoitteen (opetella tietyt oppisisällöt runon rakenteista ja analyysistä) sekä vihjeitä siihen, millaisia työskentelytapoja voi käyttää. Tämän jälkeen opiskelijat saivat itse päättää, mitä välineitä ja menetelmiä oppitunneilla käyttivät oppiakseen vaaditut asiat (vrt. PLE). Ainoa kaikille sama vaatimus oli oppimispäiväkirjan pitäminen: joka tunnin lopussa tuli kertoa, mitä oli tehnyt, mitä oli oppinut ja miten arvioi omaa työskentelyään. Halukkailla oli mahdollisuus käyttää Ipadia ja/tai Kyvyt.fi-palvelua työvälineinään, ja moni niitä hyödynsikin, erityisesti oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen. Ipadeille on olemassa laaja kirjo erilaisten sosiaalisen median palvelujen mobiilisovelluksia. Laboratoriossa Ipadeja hyödynnettiinkin erilaisten sosiaalisen median palvelujen ketterään käyttämiseen. Opetuksessa näppäriksi palveluiksi nousivat Quizlet (tekstaidon termien opetteluun) ja Socrative (pienten välitestausten pitämiseen). Laboratoriossa kokeiltiin myös Ipadin käyttämistä esseiden sähköisessä arvioinnissa ja korjaamisessa. Tulokset olivat varovaisen positiivisia. iannotaten ja GoodReaderin kaltaisilla sovelluksilla on mahdollista tehdä monipuolisia korjausmerkintöjä ja kommentointeja PDF-muotoisiin tekstitiedostoihin ja lähettää niitä korjattuina takaisin opiskelijoille. Kun mukana on vielä kosketusnäyttökynä, työskentelytavat ovat monipuolisia. Vaikka lopputulos onkin usein käsintehtyä parempi (ainakin jos verrataan Puurusen räpellyksiin), totuttelua uusi työtapa vaatii. Laboratorion aikana tuli selvästi ilmi, että kärryllinen Ipadeja on vain ATK-luokka pyörillä: luokassa yhteiskäytössä olevat Ipadit ovat omiaan vain rajattuihin, melko lyhytkestoisiin toimintoihin (kuten tiedonhaku, videokuvaus, mahdolliset oppimispelit) tai hyödyntämään sellaisia pilvipalveluja, jotka eivät edellytä henkilökohtaisten tietojen tallentamista omaan Ipad-sovellukseen. Suurin hyöty laitteesta saataisiinkin varmasti silloin, kun jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen Ipad tai muu laite käytössään, sillä silloin muistio-, toimisto- ym. ohjelmistot saataisiin kunnolla käyttöön ja laitteeseen muodostumaan henkilökohtainen suhde. Ipadit ovat kyllä huikea lisä opettajan työkaluarsenaaliin, mutta opiskelijan kannalta niiden paras potentiaali jää yhteiskäyttömallilla hyödyntämättä, eikä laitteeseen synny samanlaista henkilökohtaista sidettä kuin vaikkapa omaan kännykkään (jota osa käytti mieluummin kuin koulun Ipadia). Tämä on omiaan 15
17 vahvistamaan rajaa koulussa tapahtuvan ja vapaa-ajan oppimisen välillä. Kiinnostusta laitteet silti herättivät, eikä näpertely ja leikkiminen tuntunut loppuvan missään vaiheessa, vaikka opettaja odotti alkuinnostuksen lässähtävän piankin. Ipadien tulo kouluun toi kuitenkin vaihtelua opettajien työtapoihin. Ipadit eivät onneksi jääneet vain äidinkielen oppiaineeseen, vaan niitä on hyödynnetty myös muissa kielissä, reaaliaineissa ja luonnontieteissäkin. 16
18 Osio 2 Vieraat kielet Lue lisää vieraiden kielten laboratoriosta Omia polkuja pitkin kielen taitajaksi -blogista. Hankkeen alussa opiskelijoille avattiin PLE-käsitettä ja sitä havainnollistettiin antamalla heille eri tehtäväpolkuja ja vaihtoehtoisia työtapoja opittavien asioiden työstämiseen. Lisäksi kurssipalautteissa ja jopa ainekirjoituksen tehtävänannoissa heitä pyydettiin kuvailemaan omaa henkilökohtaista oppimisympäristöään. Hankkeen aikana opiskelijoille esiteltiin uusia luokkarutiineja: Pulpetit sijoiteltiin pieniin ryhmiin, sanakokeet tehtiin ja tarkastettiin itse, tunnin alussa tehtiin orientoivia tehtäviä (bell work) ja osa kurssitehtävistä ja sanakokeet tallennettiin folderiin, johon kirjattiin myös oman oppimisen seuranta ja arviointi. Työtavoissa suosittiin pienryhmätyöskentelyä, jossa opettajan tehtävä oli lähinnä ohjata ja opastaa. TVT otettiin heti opetuksen kiinteäksi osaksi. Kouluun hankittiin uusia kannettavia tietokoneita ja niiden latauskärryjä. Kursseille luotiin Moodle-kurssipohjat, joihin varastoitiin kurssin kannalta olennaisia linkkejä, työohjeistuksia sekä kurssin suorittamisohjeita. Samalla muitakin verkkotyövälineitä, esim. Google Driven työkaluja, otettiin käyttöön ja eri kursseilla kokeiltiin mm. yhteiskirjoittamista luokkatyöskentelyn osana. Ongelman muodostivat laitteiden vähäinen määrä opiskelijaryhmien kokoihin nähden sekä koulun sisäisen langattoman verkon heikkous ja kattamattomuus. Kannettavien päivitykset ja ohjelmien vanheneminen tuottivat lisäksi 17
19 ylimääräistä päänvaivaa. Hankkeen aikana koulun sisäinen verkko saatiin vahvistettua ja siitä tehtiin opiskelijoille julkinen. Tämän jälkeen opiskelijat alkoivat tuoda omia laitteitaan oppitunneille. Useimmiten laite oli älypuhelin, mutta melko monella mukana oli myös tabletti tai jopa kannettava tietokone. Vasta hankkeen viimeisenä syksynä säännöllinen oppituntien aikainen verkkotyöskentely saatettiin ottaa käyttöön, ja opiskelijat saattoivat harjoitella sanastoa mm. Quizletin avulla, hakea tietoa sekä katsella esim. BBC:n uutisvideoita. Teknisestä edistyksestä huolimatta suurin osa verkkotyöskentelystä jouduttiin toteuttamaan kotitehtävinä, koska luokassa ei ollut tarpeeksi toimivia laitteita tai opiskelijoiden omat laitteet eivät toimineet kunnolla. Varsinaisia sähköisiä kokeita ei hankkeen aikana kokeiltu, mutta pieniä pistokokeita ja sanakokeita kokeiltiin Socrativen avulla. Sähköisen kokeen etuna on nopeus ja tulosten helppo vertailtavuus ja vastausten automaattinen korjaus. Huonona puolena on taas se, että niiden aikana on helppo tarkistaa vastaukset esim. sanakirjasta avaamalla rinnalle toisen välilehden. Melko suuri osa kurssien pakollisista tehtävistä teetettiin verkkoon eri sosiaalisen median palveluja käyttäen. Mm. suulliset esitelmät äänitettiin Audioboohon ja osa kirjoitustehtävistä teetettiin blogiartikkeleina kurssin yhteiseen blogiin. Tämä mahdollisti ryhmien ja jopa koulujen välisen vertaisoppimisen ja antoi opiskelijalle paremman kuvan omasta taitotasostaan muihin opiskelijoihin nähden. Samalla avautui tilaisuus keskustella plagioinnista ja lähteiden käytöstä sekä opastaa verkosta löytyvien kielenhuoltotyökalujen käyttöön. Kursseilla kiinnitettiin melko paljon huomiota myös opiskelijan itsearviointiin. Folder-työskentelyn avulla opiskelijan toivottiin saavan konkreettisempi käsitys omasta edistymisestään ja seuraavan omaa kehittymistään ja tuntityöskentelyään tarkemmin. Folderia kehiteltiin useaan otteeseen ja sen yhteydessä kokeiltiin monenlaisia palautteenantotapoja, joista osa toimi hyvin ja osa ei ollenkaan. Olennaisiksi osiksi Folderia jäivät sanakokeet ja itsenäisen työn viikon raportointi ja oppimispäiväkirja. Tulevaisuudessa Folder voisi olla verkossakin, kunhan sopiva alusta löytyy. Kurssipalautteet tehtiin verkossa Googlen kyselylomaketoiminnon avulla. Palautteissa keskityttiin opiskelijan oman toiminnan itsearvioimiseen ja PLE:n kartoittamiseen varsinaisen kurssipalautteen lisäksi. Lopuksi niiden tulosten yhteenvetoja käsiteltiin myöhemmin palautetunnilla tai ne julkaistiin Moodlessa. Opettajan työnkuva muuttui ja kehittyi hankkeen aikana aivan toiseksi. Opettajat eivät enää puurtaneet yksin vaan tekivät yhteistyötä, muokkasivat ja jakoivat materiaaleja verkossa, rakensivat yhteisiä oppimisalustoja Moodleen sekä kehittelivät 18
20 uusia luokkarutiineja. Tämä säästi työaikaa ja edisti heidän pedagogista ajatteluaan. Toisen materiaalit olivat vapaasti käytettävissä ja parastettavissa, mutta yhteistyö ei sitonut opettajaa. Työparityöskentely osoittautui korvaamattomaksi osaksi opettajan työskentelyä ja työidentiteettiä. Toisen työparin menehtyminen hankkeen viimeisellä osuudella oli kova isku ja havainnollisti konkreettisesti, että työpariajatteluun täytyy kasvaa ja että niin kiinteän yhteistyön rakentaminen on opettajallekin kasvuprosessi, eikä se ei synny hetkessä. 19
21 Osio 3 Matematiikka ja luonnontieteet Matematiikan laboratoriosta saat lisätietoa Matikkaa pilkkimässä -blogista ja luonnontieteistä taas Kokemuksia Aatuntieltä -blogista. Hankkeen alkaessa valtakunnallisestikin merkittäviä tuulahduksia ovat tuoneet mm. Matematiikan opetuksen tulevaisuuden (MAOT) ja Flipped Classroom -tyyppiseen opetukseen perustuvat erilaiset kokeilut. Näiden höytyjä puntaroitiin hankkeen aikana. Lisäksi tarkoituksena oli tuottaa materiaalia lyhyeen matematiikkaan. Tarkoituksena oli myös lisätä yhteisöllistä oppimista ja matematiikan kielellistämistä. Näiden menetelmien tueksi hankkeen aikana tuotettiin lyhyen matematiikan MAB3 Matemaattisia malleja I- ja MAB6 Matemaattisia malleja II -kursseille lyhyitä videoklippejä kurssien keskeisistä sisällöistä. Nämä videot julkaistiin avoimella CC-lisensillä YouTube-palveluun ja koottiin opintokokonaisuudeksi blogit.cedunet.fi-palveluun. Videot tehtiin käyttäen joko Ipadin ExplainEverything-sovellusta tai käyttäen Video Flow -ohjelmaa Macillä. Materiaalia videoiden osaksi tehtiin käyttäen PowerPointia ja GeoGebraa. Julkaisutavaksi valittiin YouTube, jotta videoita olisi mahdollisimman helppo katsella eri laitteilla. Matematiikan käsitteitä avattiin sekä yhteisdokumenttia että tuntiesityksiä käyttäen. Tällöin opiskelijat saivat pienryhmissä käydä tehtäviä lävitse ja esittää tietojaan muille. Käsitteiden avaaminen keskustelemalla ja kirjoittamalla tuntui opiskelijoista melko hankalalta, mutta opettajan näkökulmasta käsitteiden ymmärtäminen kannalta tämä oli tarpeellista. Arkikielessä ei matemaattisilla käsitteillä juuri keskustella ja siksi matematiikan 20
22 sanasto jää opiskelijoilla usein hyvin irralliseksi ja abstraktioiden rakentaminen huterien, jopa virheellisten määritelmien pohjalta, on mahdotonta. Matematiikan ja fysiikan kursseille käyttöönotettuja Moodle-kurssipohjia on käytetty ja kehitetty hankkeen aikana. Opiskelijoilla on ollut kurssipohja, jossa on ollut mahdollisuus itse kokeilemalla oppia uusia asioita, kerrata opetettua ja soveltaa opittua. Opettajan käyttämät GeoGebra-appletit ovat olleet kurssin verkkopohjassa myös opiskelijoiden saatavilla. Opiskelijoita on kannustettu kokeilemaan näitä myös itsenäisesti. Kursseille luoduilla linkkilistoilla opiskelijoilla on ollut mahdollisuus uusien asioiden itsenäiseen opiskeluun. Opiskelijoita on kannustettu keskusteluun ja jakamaan löytämäänsä tietoa ja linkkejä. Lukuvuoden aikana TI-kämmenlaitteiden ja mittausantureiden yhteiskäyttöä kehitettiin koko lukuvuoden aikana kokoontuneen lukion fysiikan opiskelijoiden mittausryhmän kanssa. Tämän ryhmän avulla on luotu toimintamallia ja materiaalia jatkokäyttöä varten. Mittaamisen ja tulosten käsittelyn yhteyden matemaattisten mallien löytymiseen toivottiin nopeutuvan tekniikan avulla. Mittauksissa saatujen tulosten jatkopohdintaa kannustettiin sopivien kysymyksien avulla kurssin verkkopohjalla. Syksyllä 2013 alkaneella fysiikan toisen vuosikurssin ryhmällä käytettiin edellisen vuoden aikana luotuja malleja ja mittauspohjia. Toisen vuoden opiskelijoilla oli jo paremmat eväät saada mittauksia tehtyä, sillä tekniikka ei tuottanut enää ylivoimaisia vaikeuksia ja tulosten käsittelyyn saatiin tekniikan tuomaa lisäarvoa. Ryhmän kanssa mittauksia oli tehty jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, joten vasta laitteiden riittävä käyttö tuo niiden edut esiin. Mittauksissa pystyttiin paremmin keskittymään itse ilmiöön. TI-kämmenlaitteiden ja mittausantureiden yhteiskäyttö parantaa opiskelijoiden valmiuksia käyttää tietotekniikkaa mittausten käsittelyssä. Opiskelijat joutuvat dokumentoimaan tuloksiaan sähköisessä muodossa sekä joutuvat ottamaan haltuun sähköisen tulosten käsittelyn. Nämä ovat taitoja, joita he tarvitsevat tulevaisuudessa. Opiskelijoiden täytyy oppia uusien välineiden käyttö niin mittaamisessa kuin tulosten tulkitsemisessakin. Uusissa ylioppilaskirjoituksissa tullaan varmasti vaatimaan mittaustulosten sähköistä analysointia. Ilman harjoittelua näitä taitoja ei opiskelijoille synny. Monen opiskelijan toimisto-ohjelmien peruskäyttötaidot ovat hyvin vaatimattomalla tasolla. Niihin täytyy tulevaisuudessa saada parannusta. 21
23 Osio 4 Opinto-ohjaus Sähköiset välineet ja sosiaalinen media ovat yleistyneet vähitellen myös ohjauksen apuvälineinä. Hankkeeseen liittyen syksyllä 2012 opinto-ohjaajat saivat lukioiden yhteisenä VESO-päivänä perehdytystä ohjaukseen Ning-ympäristössä. VESO-päivä oli alku koko talven kestäneelle keskustelulle, jossa pohdittiin Ning-ympäristön ottamista käyttöön ohjauksessa. Ainakin toistaiseksi päädyttiin selvittämään muita vaihtoehtoja, joissa kaikissa on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Ajatuksena oli ollut luoda Moodleen ohjauksen monipuolinen ympäristö, mutta Moodle osoittautui melko nopeasti jäykäksi toimintaympäristöksi ohjauksen kannalta, vaikka monissa oppiaineissa Moodle onkin toimiva alusta. Tällä hetkellä tarkastelussa ovat Eliademy-verkko-opetusalusta sekä Office 365 -ympäristö, jonne kaikki opiskelijat saavat alkuvuonna 2014 automaattisesti tunnukset. Office 365 -ympäristössä vaikuttaa olevan monia ohjaukseen sopivia työskentelymahdollisuuksia, esimerkiksi työryhmäsivut ja pikaviestit. Tärkeintä ohjauksessa on kuitenkin henkilökohtainen kohtaaminen, jota sähköisten välineiden käyttäminen voi täydentää. Sähköisen portfolion luominen kulkemaan opiskelijan mukana oppilaitoksesta toiseen on haasteellinen tehtävä, jonka toteuttamista tietoturvakysymykset ovat hidastaneet. Lähitulevaisuudessa, toivottavasti, opiskelijat ja opinto-ohjaajat saavat Wilman ohjauslomakkeet käyttöönsä, ensin abiturienteille ja hieman myöhemmin myös ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille. Opinto-ohjaajien väliseen 22
24 kommunikointia varten on käyttöön otettu Yammer, lähinnä linkkien ja ideoiden välittämiseksi. Opinto-ohjauksen laboratoriossa on pyritty avaamaan PLE:n käsitettä sekä pakollisella opinto-ohjauksen kurssilla että syventävällä kurssilla kuten myös Somettaako?-kurssilla. Opinto-ohjauksessa PLE on ymmärretty laajemmassa merkityksessä kuin vain tietoteknisessä ja sosiaalisen median kontekstissa. Itse oppiminen on muutenkin osa opinto-ohjauksen kurssien sisältöä. Somettaako?-kurssilla pohdittiin PLE:a oppilaitoksen (oppilaitoksessa käytettävät ja opettajan valitsemat välineet) ja oppijan näkökulmasta ja lisäksi mukaan otettiin yhteisöllinen oppimisen ja samanaikaisoppimisen näkökulmaa. TVT otettiin opinto-ohjauksen käyttöön BYOD-periaatteella syksystä 2012 alkaen kahdestakin syystä. Koululla on kaksi ATK-luokkaa, joista vain toinen lukion käytössä. Tietokoneita on kuitenkin liian vähän, jotta ryhmätyöskentely saati omatahtinen työskentely edes välttävällä tasolla olisi mahdollista opinto-ohjauksen pakollisella kurssilla. Tilanne oli toinen syventävällä kurssilla, jossa ryhmä on pienempi. Koulun kannettavat koneet ovat aktiivisessa käytössä reaaliaineiden tunneilla, joten ne saivat olla siinä tehtävässään. BYOD-periaate sopii ohjaukseen myös siinä mielessä, että tarkoitus on ohjata opiskelijoita omatoimisuuteen, joten parasta on käyttää opiskelijan omia laitteita. Laitteiden puute ei ole ollut ongelma, sillä jokaisella on jonkinlainen mobiililaite. Koulullamme on myös oma langaton verkko, joka on opiskelijoiden käytössä, tosin ei aina aivan ongelmitta. Aluksi kehotus ottaa omat puhelimet tai muut laitteet esille aiheutti hämmennystä, koska aikaisemmin ne oli lähinnä käsketty pitää poissa näkyviltä oppitunneilla. Omien laitteiden käyttö on osoittautunut motivoivaksi työtavaksi, ja aktiivisuus on lisääntynyt. Laboratorion tehtävänä oli luoda sosiaalisen median kurssi, joka nimettiin Somettaako? -kurssiksi. Kyseessä on luonnollisesti monimuotokurssi, eli siihen sisältyy lähiopetustunteja sekä verkkotyöskentelyä. Kurssin työskentelyalustana toimii suomalainen Eliademy-verkko-opetusalusta, jonka on ilmainen ja helppokäyttöinen oppimisalusta. Sosiaalisen median kurssi on ollut kokemuksena mielenkiintoinen, koska se on toteutettu kahden opettajan voimin. Työparityöskentely oli uusi kokemus, ja se osoittautui erittäin toimivaksi ainakin tämänkaltaisen kurssin toteuttamisessa. Sosiaalisen median kurssi koostuu osioista, joiden rakenne on kolmeosainen. Jokaisella lähitapaamiselle on oma aiheensa, jota käsitellään siihen sopivalla tavalla, yleensä opiskelijakeskeisyyteen pyrkien. Kurssin lähiopetustunnilla käytetty opetusmateriaali, linkit ym. materiaali ladataan Eliademyyn, josta sitä voi kurssin aikana käydä vapaasti 23
25 tutkimassa. Aiheen käsittely jatkuu blogitehtävissä, jotka kurssilaiset löytävät Eliademystä. Tehtävät käsittelevät sosiaalista mediaa ja siellä toimimista eri näkökulmista; opiskelijat ovat muun muassa pohtineet omaa toimintaansa sosiaalisessa mediassa esimerkiksi netti-identiteetin, tietoturvallisuuden ja tekijänoikeuksien näkökulmasta. Aihepiiriin liittyvät havainnot opiskelijat kirjaavat blogiinsa ja kommentoivat toistensa blogeja. Blogitehtävän tekemiseen on aikaa viikko, jonka jälkeen Eliademyyn avataan jokaiseen aiheeseen liittyvä keskustelu, johon opiskelijat osallistuvat. Sekä blogitehtävissä että keskusteluissa opiskelijat ovat saaneet harjoitusta esimerkiksi perustelemisen taidossa. Toistaiseksi kurssi on vielä kesken, sillä se on jaettu kahdelle jaksolle. Tällä hetkellä opiskelijat palauttavat lopputöitään, joissa tehtävänä oli luoda opetuskokonaisuus sosiaalisen median välineitä hyödyntäen. Lisäksi opiskelijat arvioivat itse onnistumistaan omissa blogipäivityksissään. muistiinpanoistaan tai portfoliostaan juuri sellaisen kuin haluaa linkkeineen ja muine materiaaleineen eikä ole sidottu tiettyyn A4-malliin. TVT:n käytön lisääminen ohjauksessa helpottaa ohjaustyötä, koska ohjauksen materiaalit voi sijoittaa yhteen paikkaan, joka on kaikkien opiskelijoiden käytössä ajasta ja paikasta riippumatta. Henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta se ei vähennä, mutta ryhmätilanteissa voidaan aikaa käyttää ehkä monipuolisemmin hyväksi, kun kaikkien opiskelijoiden henkilökohtainen materiaali on löydettävissä aina samasta paikasta eikä ole riippuvainen siitä, onko opiskelija esimerkiksi muistanut ottaa muistiinpanonsa mukaan. Kukin saa 24
Digiajan opettajan selviytymispaketti
10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin
LisätiedotDynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa
Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja
LisätiedotOppilaan polku hanke (9/2014-12/2016)
Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Hankkeen tavoitteina on henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa, näille parhaiten soveltuvan oppimisympäristön valitseminen, testaaminen ja käyttöönotto,
LisätiedotKaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori
Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30 N 20 10 16 20 12 0 Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori 22% 19% Kielet (myös äidinkielen opettajat) Reaaliaineet Taito ja taideaineet Opettajat jakautuivat hyvin tasaisesti
LisätiedotOpiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL
Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot
Lisätiedotoppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?
Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee
LisätiedotDigikansalaiseksi Olarin lukiossa
Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Olarin lukion ipad-ryhmä 2015 Kuvat: Helmi Hytti Hyvä Olarin lukion 1. vuosikurssin opiskelija ja opiskelijan huoltaja Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa nykylukiolaisen
LisätiedotSOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa
SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa
LisätiedotPedagogiset iltapäivät
Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu https://peda.net/ohjeet https://peda.net/jyvaskyla/ict/pedanet 9.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen
LisätiedotPedagogiset iltapäivät
Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen
LisätiedotDIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus
DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa
LisätiedotSähköinen oppikirja ja sähköinen vihko.
Sähköinen oppikirja ja sähköinen vihko Teesit tulevaisuuden trendeistä opetuksessa tvt:tä hyödyntäen Kuratointi (arvioi lukemasi ja tarjoa muille) Kustomointi (tuunaa oma kirjasi, personoi) Kehittäminen
LisätiedotKiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited
Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotVenäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet
Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Taina Salonen Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen
LisätiedotE-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat
Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia
LisätiedotSosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa
Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen
LisätiedotKoulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot
OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista
LisätiedotLukuvuonna tieto- ja viestintäteknologian käytön integroimista kaikkien oppiaineiden opetukseen jatkettiin järjestämällä tvt-koulutuksia ja
Lukuvuonna 2017 2018 tieto- ja viestintäteknologian käytön integroimista kaikkien oppiaineiden opetukseen jatkettiin järjestämällä tvt-koulutuksia ja tarjoamalla tukea tvt:n opetuskäyttöön. Lukuvuodelle
LisätiedotLappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus
LisätiedotKansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas
Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotRenkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen
Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:
LisätiedotPerusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.
Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä
LisätiedotKoonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014
Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä
LisätiedotSormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?
Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,
LisätiedotSanna Pensonen, suunnittelija. Saamelaisalueen koulutuskeskus Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu
Sanna Pensonen, suunnittelija Tablettien hyödyntäminen opetuksessa Tablettien hyödyntäminen opetuksessa Tablettitietokoneiden käyttö koulussa vahvistaa lasten ongelmanratkaisutaitoja (Yle uutiset 6.8.14)
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia
ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista
LisätiedotSähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa. Tiina Tähkä
Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä Vastaa kysymyksiin esityksen aikana Avaa älypuhelimen selaimella m.socrative.com room number: 880190 Miksi tietokoneita pitäisi käyttää arvioinnissa?
LisätiedotHarjoittelukoulun viestintäkulttuurin muutos
enorssin oppimisympäristöseminaari, Turun normaalikoulu Harjoittelukoulun viestintäkulttuurin muutos Office365- ja Teamsympäristön käyttöönotto Ari Myllyviita, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotSavonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen
LisätiedotIlmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille
Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset
LisätiedotTAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet
TAUSTATIEDOT Tervetuloa kehittämään ammatillisen koulutuksen digitalisaation tulevaisuutta! Kyselyllä saadaan tietoa siitä, kuinka digitalisaation vaikutukset näkyvät ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan
LisätiedotKirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen
Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla
LisätiedotDigitaalinen oppiminen lukiossa
Digitaalinen oppiminen lukiossa Englanninopettajana tämän päivän koulussa Tuula Sutela 2.11.2011 Generation D, the digital natives, the natural born multi-taskers (Chris Sanderson, The Future Laboratory,
Lisätiedot1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...
1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...
LisätiedotSosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa
Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Raahen ammattiopisto Vaiheen 2 suunnitelma Toteutuksesta vastaa: Juha Mäntykangas ja Aija Keski-Korsu. Terästakentaminen Opiskelijaryhmä
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla
LisätiedotOsaamisen ja sivistyksen parhaaksi
1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä
LisätiedotJoensuun seudun opetustoimen sosiaalisen median opetuskäytön ohje
Joensuun seudun opetustoimen sosiaalisen median opetuskäytön ohje 1 1. Sosiaalisen median opetuskäyttö Yleistä Tämä on erillinen, Joensuun seudun TVT-suunnitelmaan liittyvä ohje siitä, kuinka ja millä
Lisätiedot23.9.2013 Aki Puustinen / Muuramen lukio
MAOL syyskoulutuspäivät 5.10.2013 Ipadit opetuksessa ja johtamisessa Aki Puustinen FM (historia, yhteiskuntaoppi ja yrittäjyys) Muuramen lukion rehtori Tiimitehdas Oy toimitusjohtaja Y-love Yrittäjyyslukioverkoston
LisätiedotKARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020
KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat
LisätiedotVerkkoviestintäkartoitus
Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/
LisätiedotIlmiöpohjainen oppiminen ja BYOD
Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä
LisätiedotYhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä
Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä muiden huomioiminen sosiaaliset taidot kansainväisyystaidot vastuun =monikulttuurisessa ja kielisessä ottaminen ryhmässä
LisätiedotTabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084)
Lauantai 29.11.2014 pajat Klo13:00-13:45 Paja 1 Paja 2 Paja 3 Paja 4 Paja 5 Paja 6 Digabi - ohjelmistoihin tutustuminen Jussi Tyni, Digabi - kouluttaja (luokka 41032) Moodle työpaja sähköinen koe Tentti
LisätiedotLukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013
Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Sivistystoimi Nuoriso- ja aikuiskoulutus Aika Teema Paikka Kohderyhmä Ilmoittautuminen Tammi-helmikuu 17.1. klo 13.15 15.30 Symboliset laskimet Martinlaakson lukio
LisätiedotSosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi
Sosiaalinen media opintoohjauksen tukena Anne Rongas 20.4.2011 Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Sosiaalinen media ja... työ- ja toimintakulttuurin muutos opinto-ohjaajan työ tiedotuskanavat henkilökohtainen
LisätiedotRopeka. Taustakysymykset
Ropeka Kysely koostuu taustakysymyksistä ja neljästä eri teemasta koostuvasta osiosta. Jokaisessa osiossa pyydetään ensin arvioimaan oppilaitoksesi tämän hetkistä tilannetta neljän kuvauksen perusteella
LisätiedotKatsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA
Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä
LisätiedotDIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS
Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely
LisätiedotKaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%
Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,
LisätiedotKOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE
KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE Sisällysluettelo Sisällysluettelo Verkkopetoinfoa!... 3 Miten koulut voivat hyödyntää verkkopetoja... 4 Yhteydenotto... 5 Itäisen alueen verkkopedagogit...
LisätiedotNYT PUHUTTAA OMAT LAITTEET OPETUKSESSA. Juho Airola Kerttulin lukio, Turku
NYT PUHUTTAA OMAT LAITTEET OPETUKSESSA Juho Airola Kerttulin lukio, Turku Esityksen sisältö * Kerttulin BYOD- malli * Digitaalinen kansalainen - kurssi * Varautuminen sähköisiin YO- kokeisiin Turussa Kerttulin
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?
Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotKotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä
Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä Ari Myllyviita, FM, yhteisöpedagogi (AMK), kemian opettaja, hankekoordinaattori, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Miten yhteisöllisen median työkalut
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotTiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö
Mitä opettajan tulee osata Työskentelytaidot (päätelaitteen käyttötaidot) Esiopetus esiopetuksen laitteiston peruskäyttötaidot (tekstinkäsittely, tallentaminen) tietokoneen oheislaitteiden käyttötaidot
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus
Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten
LisätiedotTeknologiaa kouluun -projekti
Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena
LisätiedotTulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa
Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt LessonApp - nopea kokeilu Tampereen ammattikorkeakoulussa Kokeilun kuvaus Kokeilu alkoi TAMKissa 4.4.2019 pidetyllä työpajalla. Osallistujia oli TAMKissa 11 ja
LisätiedotSaksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio
Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi
LisätiedotTietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä. TVT osaamiskartoituksen tuloksia
Tietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä TVT osaamiskartoituksen tuloksia Kyselyn toteutuksesta Kysely toteutettiin OPEKA työkalulla syksyllä 2013 Selänteen alueella sekä Nivalan Ylivieskan seutukunnassa
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotKoulutusta omiin tarpeisiinne
KOULUTUSTARJONTA Sisällys Koulutusta omiin tarpeisiinne 3 Tukea kaikissa vaiheissa 4 Pääkäyttäjäkoulutus 5 Pedagoginen peruskoulutus 6 Pedagogiset lisäkoulutukset 7 Esimerkkejä pedagogisten lisäkoulutusten
LisätiedotOPETUKSEN SUUNNITTELU JA TVT Mistä työvälineet ja oikea lähestymistapa tarkoituksenmukaiseen tekemiseen? Done. Differently.
OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TVT Mistä työvälineet ja oikea lähestymistapa tarkoituksenmukaiseen tekemiseen? Aamun ensimmäinen ajatus oli klo 06.30 EDUCA VIRHE!!? Datafisher Oy E-learning Teknologia ja Oppiminen
LisätiedotSosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa
Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö
LisätiedotKirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen
Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
Lisätiedot1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta
Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen
LisätiedotHahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi
Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotEtäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma
Etäkoulu Kulkurin tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 10.6.2013 Koonnut Virpi Soini 2. luokan tavoitteet tutustuu verkko-opiskeluun ja harjoittelee käytännön työtaitoja, kuten tekstintuottamista
LisätiedotJohdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön. KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014
Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014 Alustuksen aiheita Mitä sosiaalinen media on ja kenellä on edellytyksiä hyödyntää sosiaalista
LisätiedotNäin oppiminen muuttuu Helsingissä
Näin oppiminen muuttuu Helsingissä 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja ja laaja-alaista osaamista 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja Uusi koulu rohkaisee kokeilemaan uutta ja iloitsemaan oppimisesta.
Lisätiedotemenetelmäopinnot Sessio Metodifestivaalit 2015 Tampere
emenetelmäopinnot Sessio Metodifestivaalit 2015 Tampere emenetelmäopinnot Opetuksia tieteenteorian nettikurssin tekemisestä Petteri Niemi Ihmistieteiden metodikeskus Jyväskylän yliopisto ToSIC 2015 1.
LisätiedotSosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen
Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media? Sosiaalinen media (some) liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin,
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KOPIRAITTILAN KOULU Tekijänoikeustaidot on jaettu materiaalissa kolmeen osaan: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon ja tiedonhankintataitoon ja kriittiseen
LisätiedotJATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA
JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA MITEN SELVITÄ HENGISSÄ? HYOL:n kesäkurssi 6.6.2017 Hanna Toikkanen ARVIOINTI YHTEYDESSÄ OPPIMISKÄSITYKSEEN (LOPS) Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen,
LisätiedotAjatuksia arvioinnista. Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla
Ajatuksia arvioinnista Marja Asikainen ja työpajaan osallistujat Yhteinen tuotos julkaistaan HYOL:n sivuilla OPS 2014 ja arviointi Opintojen aikaisella arvioinnilla pyritään ohjaamaan oppimista, kannustamaan
LisätiedotTVT-strategia. Ylitornion yhteiskoulun lukio
TVT-strategia Ylitornion yhteiskoulun lukio Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen opettamisen, opiskelun, arvioinnin, ohjaamisen ja vuorovaikutuksen työvälineenä rikastuttaa ja laajentaa
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
Lisätiedot1. Tietoa tekijänoikeuksista
KOPIRAITTILAN KOULU LUKION Kopiraittilan koulun materiaaleissa tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon
LisätiedotSuuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena
Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005
LisätiedotTVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi
TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset
Lisätiedot9. luokan runoanalyysi kielitietoisesti
9. luokan runoanalyysi kielitietoisesti Mika Kukkola, Tiistilän koulu Tavoite on purkaa runouden rakennetta ja merkityksiä kielitietoisesti ja kirjoittaa mallitekstin avulla runoanalyysi verkkolomakkeessa
LisätiedotPortfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014
Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014 Portfolio on oppimisen työkalu, jonne opiskelija taltioi omaa oppimisprosessiaan, tehtäviään, muistiinpanojaan ja tuotoksiaan. Opettaja näkee portfoliosta opiskelijan
LisätiedotVALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)
VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti
LisätiedotNAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013
NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston
LisätiedotTurun normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2013-2016
Turun normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2013-2016 Versio 1.0 15.2.2013 Prosessi verkossa: http://tnktvtstrategia.wikispaces.com epeda- työryhmä TVT- työryhmä 1. Johdanto
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja 17.5.2017, Kajaani #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - Oppijalähtöisyys ja uusi opetussuunnitelma Oppijan potentiaali opetuksen lähtökohtana
LisätiedotOpettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta
Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60
LisätiedotSOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA
SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median
Lisätiedot