Lukio 3.0 Nyt! Filosofiaa ja käytänteitä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lukio 3.0 Nyt! Filosofiaa ja käytänteitä"

Transkriptio

1 Ajatuksia ja työkaluja opetukseen Lukio 3.0 Nyt! Filosofiaa ja käytänteitä Mika Koivu Henriikka Laiho Sari Piisi Tuure Puurunen Minna Seppä Maria Älli

2 Esipuhe Tämä teos on omistettu hankkeemme sielun ja sydämen, Maria Ällin, muistolle.

3 Tekijänoikeudet Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. ii

4 Esipuhe Lukio 3.0 Nyt! -hanke alkoi elokuussa 2011 saatuaan myönteisen rahoituspäätöksen Opetushallitukselta Opettajilla oli halu viedä eteenpäin tieto- ja viestintätekniikan, erityisesti sosiaalisen median, opetuskäyttöä ja menetelmiä Porin lukioissa. Tästä tarpeesta syntyi hankeryhmä. Hankkeen toiminnallisen osan muodostivat opettajien pitämät laboratoriot. Nämä laboratoriot ja niiden vetäjät olivat: Äidinkieli Tuure Puurunen, Länsi-Porin lukio, Vieraat kielet Henriikka Laiho, Porin Lyseon lukio ja Länsi-Porin lukio ja Maria Älli ( ), Porin Lyseon lukio. Matematiikka ja luonnontieteet Mika Koivu, Länsi-Porin lukio ja Sari Piisi, Porin aikuislukio. Opinto-ohjaus Minna Seppä, Porin suomalaisen yhteislyseon lukio. Hankkeen toiminnan kannalta merkittäviä asioita olivat sen aikana järjestetyt Porin lukioiden yhteiset VESO-koulutuspäivät, joissa tieto- ja viestintätekniikka oli keskeisenä osana. Toinen keskeinen osa oli itse hankeryhmän toiminta. Pedagoginen keskustelu, asioiden yhteistyöstäminen ja niiden levittäminen. Porissa Tekijät iii

5 Hankkeen keskeiset toiminta-ajatukset

6 Osio 1 Käsitteitä kuten ne käsitämme BYOD Bring Your Own Device. Tietohallinnon malli, jossa jokainen valitsee ja itse hankkii haluamansa laitteen, jota työssään ja opiskelussaan käyttää. Creative Commons Käsitteitä 1. BYOD 2. Creative Commons 3. Parastaminen 4. PLE - Personal Learning Environment Creative Commons on avoin lisenssijärjestelmä, jonka avulla tekijä voi luovuttaa teoksen, esimerkiksi valokuvan tai diasarjan, vain tietyiltä osin muiden käytettäväksi. Ilman lisenssiä näiden teosten tekijänoikeudet ovat lähtökohtaisesti vain tekijän hallussa, eivätkä niitä saa muut käyttää ilman erillistä lupaa. CC-lisensseillä voidaan sallia teosten käyttö ja jakaminen, mutta esimerkiksi rajata pois kaupallinen käyttö tai kieltää teoksen muuntelu. 5. PTE - Personal Teaching Environment 6. Vertaisoppiminen Parastaminen Toisen idean jatkojalostaminen. Parhaimmillaan parastaminen on vuorovaikutteista, jolloin alkuperäisestä ideasta vähitellen syntyy toteutukseltaan ideaalinen toimintamalli. 5

7 PLE Personal Learning Environment Henkilökohtainen oppimisympäristö. Termi voidaan rajata tarkoittamaan vain opiskelijan valitsemia tietoteknisiä ratkaisuja ja hänen käyttämiään sosiaalisen median palveluja. Hankkeen alusta lähtien termiä on kuitenkin käytetty sen laajemmassa merkityksessä, jossa se tarkoittaa opiskelijan koko oppimisympäristöä ja hänen työtapojaan, joiden osana tietotekniikka ja sosiaalisen median palvelut ovat. (Ks. luku 2.2) PTE Personal Teaching Environment Opettajan henkilökohtainen työskentely-ympäristö. Termi tarkoittaa opettajan työssään käyttämiä työkaluja ja -tapoja opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. (Ks. luku 2.3) Vertaisoppiminen: Mallista oppimista, jossa oppija oppii toisen työtä tarkastelemalla ja hyödyntämällä omassa työssään sen vahvuuksia. 6

8 Osio 2 PLE ja PTE Personal Learning Environment, Personal Teaching Environment Hankkeen keskeisiin ajatuksiin liittyy oppimisen ja opettamisen työkalujen henkilökohtaisuus ja henkilökohtaistaminen. Työskentelymuotoja on valittu nimenomaan siten, että opettajat ja oppijat voivat käyttää haluamansalaisia laitteita. Opettajien pedagoginen vapaus antaa mahdollisuuden valita kulloiseenkin oppimistilanteeseen juuri siihen sopivan työmenetelmän tai palvelun. Rajoitteita toki asettavat erityisesti sosiaalisen median palvelujen käytössä niiden käyttöehdot. Opiskelijoiden henkilökohtaisen oppimisympäristön kehittäminen vaatii pitkäjännitteistä työtä. Vasta kun opiskelija hallitsee tietotekniset perustaidot, joissa monilla on suuria puutteita, tulee ylipäätään mahdolliseksi itsenäisesti valita henkilökohtainen työtapa oppimisessa, tiedon käsittelyssä ja sen jakamisessa. Toisaalta osaamista näyttävät esimerkiksi ne opiskelijat, jotka ottavat käyttöön opettajan näkökulmasta uusiakin välineitä. Opettajan henkilökohtaisen opettamisen ympäristön esille ottaminen on koettu tärkeäksi. Kun opettaja pysähtyy pohtimaan omaa opettamisen ympäristöään, hänelle muodostuu kuva omasta osaamisestaan ja kehittämisen tarpeistaan. Vaikka monet opettajat ovat aktiivisia uusien 7

9 haasteiden edessä, osa opettajista haluaa edelleen, että käyttöön annetaan tietyt, valmiit työkalut ja että juuri niihin työkaluihin opettaja saa koulutusta. Esimerkkinä mainittakoon, että uudistuvan ylioppilastutkinnon kokeissa käytettäviin sähköisiin työvälineisiin odotetaan pikaisesti tietoa. 8

10 Osio 3 Opettajan toimenkuvan muutos Tietojen jakaminen, vertaismentorointi, verkostoituminen, uudet työtavat Opettajien omien tietojen ja taitojen jakamisen kulttuuri on ollut muutostilassa jo useamman vuoden ajan. Suomessa on nähtävillä monia avoimeen jakamiseen perustuvia toimintatapoja. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet ovat luoneet tarpeen uudenlaisille työskentelytavoille. Opettajat esittävät usein toiveen saada konkreettisia esimerkkejä TVT:n hyödyntämiseksi opetuksessaan. Erilaisten verkostojen avulla tämä on tänä päivänä helppoa ja mahdollista, mutta jotta voisi tuntea kuuluvansa verkostoon ja saada siltä konkreettista apua, on myös itse osallistuttava. Esteeksi koetaan usein ajanpuute, käytännön hankaluudet ja taloudelliset seikat. Opettajat ovat usein myös liian kriittisiä omaa työtään kohtaan, ja kynnys jakaa keskeneräistä materiaalia on korkea. Lisäksi nykylukion hektinen työtahti koeviikkojärjestelyineen ja isoine ryhmäkokoineen ovat uuvuttavia myös opettajien näkökulmasta, ja ne vievät voimavaroja myös opettajuuden kehittämisestä. Vertaismentoroinnilla tarkoitetaan tässä sekä organisoitua että organisoitumatonta vertaistukea. On tärkeää, että oppilaitoksissa varataan resursseja TVT:n opetuskäytön edistämiseen. Oppilaitoksesta tulee löytyä kollega, jonka puoleen opettaja voi ongelmatilanteissa kääntyä. On myös tärkeää, että opettajainhuoneessa vallitsee hyvä keskusteluilmapiiri, jolloin kollega voi pienillä asioilla auttaa toista ongelmakohtien ylitse. 9

11 Rehtorin rooli on merkittävä vertaistuen kehittämisessä. Rehtori tekee mahdolliseksi vertaiskeskustelun ja luo sille tilaa ja aikaa opettajien työyhteisössä. hankeryhmässä nämä keskustelut yli oppiainerajojen on koettu tärkeiksi. Esimerkiksi vertaismentoroinnista käy hankkeen aikana pidetty GeoGebra-kerho matemaattisten aineiden opettajille. Kerhotapaamisissa tutustuttiin uuteen ohjelmaan, ja sen käyttöä opeteltiin yhteisöllisesti kollegoiden kesken. GeoGebran ja muiden välineiden käyttö opetuksessa lisääntyi kerhotoiminnan myötä. Verkostoitumisen kehittäminen vaatii panostusta sekä yksilön että organisaation kannalta. Yksilön on tunnustettava tarpeensa kehittää ja kehittyä oppimisessa ja opettamisessa, jotta hän ylipäätään hakeutuu ammatilliseen jatkokoulutukseen. Toisaalta organisaation ja lukioissa rehtorin on luotava niitä mahdollisuuksia, jotta tämä onnistuu. Verkostoituminen oman oppiaineen opettajien kanssa koetaan opettajien keskuudessa vielä tänä päivänä tärkeimmäksi tavaksi toimia. Usein juuri tällaisissa koulutustilaisuuksissa opettajat kokevat saavansa eniten omaan opetustyötään eteenpäin vieviä ideoita ja materiaalia. Toisaalta keskustelumahdollisuudet yli oppiainerajojen avaavat opettajille mahdollisuuden uudenlaisiin lähestymistapoihin omassa opetuksessa ja toisaalta tällä tavoin on mahdollisuus luoda lukioissakin oppiainerajat ylittäviä opiskelumuotoja. Erityisesti 10

12 Osio 4 Oppimisympäristöt verkossa Sosiaalinen media on tuonut yhteisöllisyyden, yhdessä tekemisen ja tuotosten jakamisen jokaisen ulottuville. Liian tiukka ja kriittinen jako sosiaalisen median palveluiden käyttämisen ja suljetun oppimisympäristön välillä lienee tänä päivänä hieman turhaa. Oppimisympäristöjen työkalut ovat ottaneet mallia sosiaalisen media työtavoista ja menetelmistä, ja niiden toiminnallisuuksia on tuotu oppimisympäristöihin. Opettaja voi myös omilla pedagogisilla ratkaisuillaan tuoda sosiaalista mediaa oppimisympäristöön. Hankeryhmämme näkemys onkin, että jokaisen opettajan on käytävä läpi oman opettajuutensa muutos vaiheittain. Opettajat ovat kokeneet turvalliseksi lähteä liikkeelle suljetusta oppimisympäristöstä ja vasta sitten ottaa niiden rinnalle käyttöön muitakin palveluita. Porin kaupungin OPETEK:n ylläpitämä Moodle on ollut lukioiden opettajien käytössä jo useita vuosia. Melko harva opettaja oli kuitenkaan ottanut sitä käyttöönsä ennen hankkeen alkua. Hankkeen myötä kynnys Moodlen käyttöön madaltui, ja useat opettajat ottivat sen osaksi opetustaan. Hankkeessa opastettiin Moodlen käyttöön melko monipuolisesti näyttämällä Moodlen toimintoja opettajien TVT-kerhoissa ja kokoamalla ohjeistusta hankeryhmän ylläpitämälle Moodle-kurssille, joka pidettiin avoimena kaikille. Tästä muodostui Puikkari opettajille suunnattu työkalupakki. Hankkeen toisena vuotena OPETEK päivitti Moodlen uudempaan versioon, ja hankkeessa tehtiin sen käytön 11

13 opastukseen paljon työtä; väline uudistui hieman, mutta uusille käyttäjille opasteet oli tehtävä uudestaan. Näitä opastuksia koottiin moodle2.cedunet.fi-palveluun, ja samoin kuin edeltäjänsä Puikkari, tämäkin jätettiin avoimeksi kaikille vierailijoille. Hankkeen myötävaikutuksella Porin kaupungin opetusteknologiakeskuskin on avannut opettajien ja opiskelijoiden käyttöön blogipalvelun. Tämä on antanut opettajille mahdollisuuden tutustua blogin käyttöön opetuksessa siten, että palvelu sijaitsee kaupungin hallinnoimalla palvelimella. Koska nämä blogit ovat kuitenkin julkisia, ovat sen käyttöönottaneet opettajat uskaltautuneet ulos suljetusta oppimisympäristöstä, mikä on hyvä asia. Hankkeen jäsenet kirjoittivat muutamia perusasioita blogin käytöstä opetuksessa kyseiseen palveluun. Nämä tekstit löytyvät blogista blogit.cedunet.fi opetuskäytössä. Hankkeen aikana pidettiin kaksi Porin lukioiden yhteistä VESO-päivää, joiden aikana pyrittiin verkostoitumaan ja esittelemään uusia toimintamalleja mielekkäillä tavoilla. Vertaisoppiminen toimi tässäkin parhaiten, kun opettajat esittelivät toisilleen hyväksi havaitsemiaan työtapoja ja verkkotyövälineitä. Hankkeen aikana on luotu uusia yhteistyöverkostoja, ja opettajien rohkeus ottaa uusia välineitä käyttöön on selvästi kasvanut. Hanke synnytti ajatuksen myös laajemmasta jatkohankkeesta, johon on nyt liittynyt Porin lukioiden lisäksi useita ympäristökuntien lukioita. Kolmas TVT-aiheinen VESO pidettiin syksyllä 2013 Raumalla, mikä samalla käynnisti tämän uuden hankkeen. Digitaaliset oppimisympäristöt eivät kuitenkaan saa olla itse tarkoitus, vaan niiden on tuotava pedagogiikkaan ja oppimisprosessiin jotakin uutta, jolla voidaan mahdollistaa entistä parempi oppiminen. Verkossa oleva kurssin keskiö tarjoaa mahdollisuuden kerrata oppitunnilla käytyjä asioita kotona kaikessa rauhassa tai opetella itsenäisesti väliin jääneen oppitunnin asiat. Blogien ja muiden omien töiden julkaisualustat taas mahdollistavat tehokkaamman vertaisoppimisen. 12

14 Oppiainekohtaiset laboratoriot Tässä luvussa esitellään hankkeen oppiainekohtaisten laboratorioiden toimintaa ja niiden toiminnasta syntyneitä käytänteitä.

15 Osio 1 Äidinkielen laboratorio Lue lisää äidinkielen laboratoriosta Lukio kämmenellä -blogista. Äidinkielen laboratorio pyöri pitkälti Ipadien ja sosiaalisen median ympärillä. Äidinkielen laboratorioon hankittiin vuoden 2012 tammikuussa 30 kpl Ipad 2 -tablettitietokoneita. Tuure Puurunen, laboratorion opettaja, asensi niihin tarvittavat sovellukset ja rajoitukset ja otti ne käyttöön. Puurunen opetti laitteiden käyttöä myös muille opettajille VESO-koulutuksessa ja erityisessä opettajille suunnatussa Ipad-kerhossa, minkä seurauksena laitteita on käytetty myös muissa oppiaineissa keväällä 2014 Ipadeja käytetään myös sähköisissä kokeissa mm. filosofiassa. Ipadien avulla on opetuksen fokusta saatu siirrettyä perinteisistä koulutekstilajeista (essee ja tekstitaidon vastaus) moderneihin, opiskelijoiden vapaa-ajallakin käyttämiin tekstilajeihin (kuten videot ja blogit) ja työskentelytapoihin. Eri kursseilla Ipadia on käytetty tiedonhakuun ja internetin selailuun, jotka ovat Ipadeilla huomattavasti ketterämpiä tehdä kuin vaikkapa kannettavilla tietokoneilla, joita Porin lukioissa on ollut käytössä jo aikaisemmin. ÄI5-kurssilla kirjallisuushistorian yhteydessä perinteisten ratkaisujen sijaan päädyttiin tekemään Ipadien avulla nykyaikaistettu videoversio jostakin historiallisesta tyylisuunnasta, mikä osoittautui mielenkiintoiseksi ajatukseksi, joka innosti opiskelijoita. Ipadien avulla haettiin, koottiin ja jäsenneltiin projektiin tarvittavaa pohjatietoa. Ipadien kameroilla myös kuvattiin itse video, joka muokattiin tietokoneella. 14

16 M y ö h e m m i n m y ö s I p a d e i l l e h a n k i t t i i n videomuokkaussovelluksia, joita hyödynnettiin ÄI4-kurssin vaikuttamaan pyrkivien videoiden editointiin. Videoiden taustalle sai lisätä CC-lisensoitua musiikkia, jonka etsimiseen myös käytettiin Ipadia. ÄI3-kursseilla laboratoriossa testattiin myös Kyvyt.fi-palvelun tuomia mahdollisuuksia projektiluonteisen työn rytmittämiseen ja jakamiseen sekä oppimispäiväkirjan tekemiseen. Kyseessä oli projekti, jossa opiskelijat saivat opettajalta ainoastaan tavoitteen (opetella tietyt oppisisällöt runon rakenteista ja analyysistä) sekä vihjeitä siihen, millaisia työskentelytapoja voi käyttää. Tämän jälkeen opiskelijat saivat itse päättää, mitä välineitä ja menetelmiä oppitunneilla käyttivät oppiakseen vaaditut asiat (vrt. PLE). Ainoa kaikille sama vaatimus oli oppimispäiväkirjan pitäminen: joka tunnin lopussa tuli kertoa, mitä oli tehnyt, mitä oli oppinut ja miten arvioi omaa työskentelyään. Halukkailla oli mahdollisuus käyttää Ipadia ja/tai Kyvyt.fi-palvelua työvälineinään, ja moni niitä hyödynsikin, erityisesti oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen. Ipadeille on olemassa laaja kirjo erilaisten sosiaalisen median palvelujen mobiilisovelluksia. Laboratoriossa Ipadeja hyödynnettiinkin erilaisten sosiaalisen median palvelujen ketterään käyttämiseen. Opetuksessa näppäriksi palveluiksi nousivat Quizlet (tekstaidon termien opetteluun) ja Socrative (pienten välitestausten pitämiseen). Laboratoriossa kokeiltiin myös Ipadin käyttämistä esseiden sähköisessä arvioinnissa ja korjaamisessa. Tulokset olivat varovaisen positiivisia. iannotaten ja GoodReaderin kaltaisilla sovelluksilla on mahdollista tehdä monipuolisia korjausmerkintöjä ja kommentointeja PDF-muotoisiin tekstitiedostoihin ja lähettää niitä korjattuina takaisin opiskelijoille. Kun mukana on vielä kosketusnäyttökynä, työskentelytavat ovat monipuolisia. Vaikka lopputulos onkin usein käsintehtyä parempi (ainakin jos verrataan Puurusen räpellyksiin), totuttelua uusi työtapa vaatii. Laboratorion aikana tuli selvästi ilmi, että kärryllinen Ipadeja on vain ATK-luokka pyörillä: luokassa yhteiskäytössä olevat Ipadit ovat omiaan vain rajattuihin, melko lyhytkestoisiin toimintoihin (kuten tiedonhaku, videokuvaus, mahdolliset oppimispelit) tai hyödyntämään sellaisia pilvipalveluja, jotka eivät edellytä henkilökohtaisten tietojen tallentamista omaan Ipad-sovellukseen. Suurin hyöty laitteesta saataisiinkin varmasti silloin, kun jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen Ipad tai muu laite käytössään, sillä silloin muistio-, toimisto- ym. ohjelmistot saataisiin kunnolla käyttöön ja laitteeseen muodostumaan henkilökohtainen suhde. Ipadit ovat kyllä huikea lisä opettajan työkaluarsenaaliin, mutta opiskelijan kannalta niiden paras potentiaali jää yhteiskäyttömallilla hyödyntämättä, eikä laitteeseen synny samanlaista henkilökohtaista sidettä kuin vaikkapa omaan kännykkään (jota osa käytti mieluummin kuin koulun Ipadia). Tämä on omiaan 15

17 vahvistamaan rajaa koulussa tapahtuvan ja vapaa-ajan oppimisen välillä. Kiinnostusta laitteet silti herättivät, eikä näpertely ja leikkiminen tuntunut loppuvan missään vaiheessa, vaikka opettaja odotti alkuinnostuksen lässähtävän piankin. Ipadien tulo kouluun toi kuitenkin vaihtelua opettajien työtapoihin. Ipadit eivät onneksi jääneet vain äidinkielen oppiaineeseen, vaan niitä on hyödynnetty myös muissa kielissä, reaaliaineissa ja luonnontieteissäkin. 16

18 Osio 2 Vieraat kielet Lue lisää vieraiden kielten laboratoriosta Omia polkuja pitkin kielen taitajaksi -blogista. Hankkeen alussa opiskelijoille avattiin PLE-käsitettä ja sitä havainnollistettiin antamalla heille eri tehtäväpolkuja ja vaihtoehtoisia työtapoja opittavien asioiden työstämiseen. Lisäksi kurssipalautteissa ja jopa ainekirjoituksen tehtävänannoissa heitä pyydettiin kuvailemaan omaa henkilökohtaista oppimisympäristöään. Hankkeen aikana opiskelijoille esiteltiin uusia luokkarutiineja: Pulpetit sijoiteltiin pieniin ryhmiin, sanakokeet tehtiin ja tarkastettiin itse, tunnin alussa tehtiin orientoivia tehtäviä (bell work) ja osa kurssitehtävistä ja sanakokeet tallennettiin folderiin, johon kirjattiin myös oman oppimisen seuranta ja arviointi. Työtavoissa suosittiin pienryhmätyöskentelyä, jossa opettajan tehtävä oli lähinnä ohjata ja opastaa. TVT otettiin heti opetuksen kiinteäksi osaksi. Kouluun hankittiin uusia kannettavia tietokoneita ja niiden latauskärryjä. Kursseille luotiin Moodle-kurssipohjat, joihin varastoitiin kurssin kannalta olennaisia linkkejä, työohjeistuksia sekä kurssin suorittamisohjeita. Samalla muitakin verkkotyövälineitä, esim. Google Driven työkaluja, otettiin käyttöön ja eri kursseilla kokeiltiin mm. yhteiskirjoittamista luokkatyöskentelyn osana. Ongelman muodostivat laitteiden vähäinen määrä opiskelijaryhmien kokoihin nähden sekä koulun sisäisen langattoman verkon heikkous ja kattamattomuus. Kannettavien päivitykset ja ohjelmien vanheneminen tuottivat lisäksi 17

19 ylimääräistä päänvaivaa. Hankkeen aikana koulun sisäinen verkko saatiin vahvistettua ja siitä tehtiin opiskelijoille julkinen. Tämän jälkeen opiskelijat alkoivat tuoda omia laitteitaan oppitunneille. Useimmiten laite oli älypuhelin, mutta melko monella mukana oli myös tabletti tai jopa kannettava tietokone. Vasta hankkeen viimeisenä syksynä säännöllinen oppituntien aikainen verkkotyöskentely saatettiin ottaa käyttöön, ja opiskelijat saattoivat harjoitella sanastoa mm. Quizletin avulla, hakea tietoa sekä katsella esim. BBC:n uutisvideoita. Teknisestä edistyksestä huolimatta suurin osa verkkotyöskentelystä jouduttiin toteuttamaan kotitehtävinä, koska luokassa ei ollut tarpeeksi toimivia laitteita tai opiskelijoiden omat laitteet eivät toimineet kunnolla. Varsinaisia sähköisiä kokeita ei hankkeen aikana kokeiltu, mutta pieniä pistokokeita ja sanakokeita kokeiltiin Socrativen avulla. Sähköisen kokeen etuna on nopeus ja tulosten helppo vertailtavuus ja vastausten automaattinen korjaus. Huonona puolena on taas se, että niiden aikana on helppo tarkistaa vastaukset esim. sanakirjasta avaamalla rinnalle toisen välilehden. Melko suuri osa kurssien pakollisista tehtävistä teetettiin verkkoon eri sosiaalisen median palveluja käyttäen. Mm. suulliset esitelmät äänitettiin Audioboohon ja osa kirjoitustehtävistä teetettiin blogiartikkeleina kurssin yhteiseen blogiin. Tämä mahdollisti ryhmien ja jopa koulujen välisen vertaisoppimisen ja antoi opiskelijalle paremman kuvan omasta taitotasostaan muihin opiskelijoihin nähden. Samalla avautui tilaisuus keskustella plagioinnista ja lähteiden käytöstä sekä opastaa verkosta löytyvien kielenhuoltotyökalujen käyttöön. Kursseilla kiinnitettiin melko paljon huomiota myös opiskelijan itsearviointiin. Folder-työskentelyn avulla opiskelijan toivottiin saavan konkreettisempi käsitys omasta edistymisestään ja seuraavan omaa kehittymistään ja tuntityöskentelyään tarkemmin. Folderia kehiteltiin useaan otteeseen ja sen yhteydessä kokeiltiin monenlaisia palautteenantotapoja, joista osa toimi hyvin ja osa ei ollenkaan. Olennaisiksi osiksi Folderia jäivät sanakokeet ja itsenäisen työn viikon raportointi ja oppimispäiväkirja. Tulevaisuudessa Folder voisi olla verkossakin, kunhan sopiva alusta löytyy. Kurssipalautteet tehtiin verkossa Googlen kyselylomaketoiminnon avulla. Palautteissa keskityttiin opiskelijan oman toiminnan itsearvioimiseen ja PLE:n kartoittamiseen varsinaisen kurssipalautteen lisäksi. Lopuksi niiden tulosten yhteenvetoja käsiteltiin myöhemmin palautetunnilla tai ne julkaistiin Moodlessa. Opettajan työnkuva muuttui ja kehittyi hankkeen aikana aivan toiseksi. Opettajat eivät enää puurtaneet yksin vaan tekivät yhteistyötä, muokkasivat ja jakoivat materiaaleja verkossa, rakensivat yhteisiä oppimisalustoja Moodleen sekä kehittelivät 18

20 uusia luokkarutiineja. Tämä säästi työaikaa ja edisti heidän pedagogista ajatteluaan. Toisen materiaalit olivat vapaasti käytettävissä ja parastettavissa, mutta yhteistyö ei sitonut opettajaa. Työparityöskentely osoittautui korvaamattomaksi osaksi opettajan työskentelyä ja työidentiteettiä. Toisen työparin menehtyminen hankkeen viimeisellä osuudella oli kova isku ja havainnollisti konkreettisesti, että työpariajatteluun täytyy kasvaa ja että niin kiinteän yhteistyön rakentaminen on opettajallekin kasvuprosessi, eikä se ei synny hetkessä. 19

21 Osio 3 Matematiikka ja luonnontieteet Matematiikan laboratoriosta saat lisätietoa Matikkaa pilkkimässä -blogista ja luonnontieteistä taas Kokemuksia Aatuntieltä -blogista. Hankkeen alkaessa valtakunnallisestikin merkittäviä tuulahduksia ovat tuoneet mm. Matematiikan opetuksen tulevaisuuden (MAOT) ja Flipped Classroom -tyyppiseen opetukseen perustuvat erilaiset kokeilut. Näiden höytyjä puntaroitiin hankkeen aikana. Lisäksi tarkoituksena oli tuottaa materiaalia lyhyeen matematiikkaan. Tarkoituksena oli myös lisätä yhteisöllistä oppimista ja matematiikan kielellistämistä. Näiden menetelmien tueksi hankkeen aikana tuotettiin lyhyen matematiikan MAB3 Matemaattisia malleja I- ja MAB6 Matemaattisia malleja II -kursseille lyhyitä videoklippejä kurssien keskeisistä sisällöistä. Nämä videot julkaistiin avoimella CC-lisensillä YouTube-palveluun ja koottiin opintokokonaisuudeksi blogit.cedunet.fi-palveluun. Videot tehtiin käyttäen joko Ipadin ExplainEverything-sovellusta tai käyttäen Video Flow -ohjelmaa Macillä. Materiaalia videoiden osaksi tehtiin käyttäen PowerPointia ja GeoGebraa. Julkaisutavaksi valittiin YouTube, jotta videoita olisi mahdollisimman helppo katsella eri laitteilla. Matematiikan käsitteitä avattiin sekä yhteisdokumenttia että tuntiesityksiä käyttäen. Tällöin opiskelijat saivat pienryhmissä käydä tehtäviä lävitse ja esittää tietojaan muille. Käsitteiden avaaminen keskustelemalla ja kirjoittamalla tuntui opiskelijoista melko hankalalta, mutta opettajan näkökulmasta käsitteiden ymmärtäminen kannalta tämä oli tarpeellista. Arkikielessä ei matemaattisilla käsitteillä juuri keskustella ja siksi matematiikan 20

22 sanasto jää opiskelijoilla usein hyvin irralliseksi ja abstraktioiden rakentaminen huterien, jopa virheellisten määritelmien pohjalta, on mahdotonta. Matematiikan ja fysiikan kursseille käyttöönotettuja Moodle-kurssipohjia on käytetty ja kehitetty hankkeen aikana. Opiskelijoilla on ollut kurssipohja, jossa on ollut mahdollisuus itse kokeilemalla oppia uusia asioita, kerrata opetettua ja soveltaa opittua. Opettajan käyttämät GeoGebra-appletit ovat olleet kurssin verkkopohjassa myös opiskelijoiden saatavilla. Opiskelijoita on kannustettu kokeilemaan näitä myös itsenäisesti. Kursseille luoduilla linkkilistoilla opiskelijoilla on ollut mahdollisuus uusien asioiden itsenäiseen opiskeluun. Opiskelijoita on kannustettu keskusteluun ja jakamaan löytämäänsä tietoa ja linkkejä. Lukuvuoden aikana TI-kämmenlaitteiden ja mittausantureiden yhteiskäyttöä kehitettiin koko lukuvuoden aikana kokoontuneen lukion fysiikan opiskelijoiden mittausryhmän kanssa. Tämän ryhmän avulla on luotu toimintamallia ja materiaalia jatkokäyttöä varten. Mittaamisen ja tulosten käsittelyn yhteyden matemaattisten mallien löytymiseen toivottiin nopeutuvan tekniikan avulla. Mittauksissa saatujen tulosten jatkopohdintaa kannustettiin sopivien kysymyksien avulla kurssin verkkopohjalla. Syksyllä 2013 alkaneella fysiikan toisen vuosikurssin ryhmällä käytettiin edellisen vuoden aikana luotuja malleja ja mittauspohjia. Toisen vuoden opiskelijoilla oli jo paremmat eväät saada mittauksia tehtyä, sillä tekniikka ei tuottanut enää ylivoimaisia vaikeuksia ja tulosten käsittelyyn saatiin tekniikan tuomaa lisäarvoa. Ryhmän kanssa mittauksia oli tehty jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, joten vasta laitteiden riittävä käyttö tuo niiden edut esiin. Mittauksissa pystyttiin paremmin keskittymään itse ilmiöön. TI-kämmenlaitteiden ja mittausantureiden yhteiskäyttö parantaa opiskelijoiden valmiuksia käyttää tietotekniikkaa mittausten käsittelyssä. Opiskelijat joutuvat dokumentoimaan tuloksiaan sähköisessä muodossa sekä joutuvat ottamaan haltuun sähköisen tulosten käsittelyn. Nämä ovat taitoja, joita he tarvitsevat tulevaisuudessa. Opiskelijoiden täytyy oppia uusien välineiden käyttö niin mittaamisessa kuin tulosten tulkitsemisessakin. Uusissa ylioppilaskirjoituksissa tullaan varmasti vaatimaan mittaustulosten sähköistä analysointia. Ilman harjoittelua näitä taitoja ei opiskelijoille synny. Monen opiskelijan toimisto-ohjelmien peruskäyttötaidot ovat hyvin vaatimattomalla tasolla. Niihin täytyy tulevaisuudessa saada parannusta. 21

23 Osio 4 Opinto-ohjaus Sähköiset välineet ja sosiaalinen media ovat yleistyneet vähitellen myös ohjauksen apuvälineinä. Hankkeeseen liittyen syksyllä 2012 opinto-ohjaajat saivat lukioiden yhteisenä VESO-päivänä perehdytystä ohjaukseen Ning-ympäristössä. VESO-päivä oli alku koko talven kestäneelle keskustelulle, jossa pohdittiin Ning-ympäristön ottamista käyttöön ohjauksessa. Ainakin toistaiseksi päädyttiin selvittämään muita vaihtoehtoja, joissa kaikissa on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Ajatuksena oli ollut luoda Moodleen ohjauksen monipuolinen ympäristö, mutta Moodle osoittautui melko nopeasti jäykäksi toimintaympäristöksi ohjauksen kannalta, vaikka monissa oppiaineissa Moodle onkin toimiva alusta. Tällä hetkellä tarkastelussa ovat Eliademy-verkko-opetusalusta sekä Office 365 -ympäristö, jonne kaikki opiskelijat saavat alkuvuonna 2014 automaattisesti tunnukset. Office 365 -ympäristössä vaikuttaa olevan monia ohjaukseen sopivia työskentelymahdollisuuksia, esimerkiksi työryhmäsivut ja pikaviestit. Tärkeintä ohjauksessa on kuitenkin henkilökohtainen kohtaaminen, jota sähköisten välineiden käyttäminen voi täydentää. Sähköisen portfolion luominen kulkemaan opiskelijan mukana oppilaitoksesta toiseen on haasteellinen tehtävä, jonka toteuttamista tietoturvakysymykset ovat hidastaneet. Lähitulevaisuudessa, toivottavasti, opiskelijat ja opinto-ohjaajat saavat Wilman ohjauslomakkeet käyttöönsä, ensin abiturienteille ja hieman myöhemmin myös ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille. Opinto-ohjaajien väliseen 22

24 kommunikointia varten on käyttöön otettu Yammer, lähinnä linkkien ja ideoiden välittämiseksi. Opinto-ohjauksen laboratoriossa on pyritty avaamaan PLE:n käsitettä sekä pakollisella opinto-ohjauksen kurssilla että syventävällä kurssilla kuten myös Somettaako?-kurssilla. Opinto-ohjauksessa PLE on ymmärretty laajemmassa merkityksessä kuin vain tietoteknisessä ja sosiaalisen median kontekstissa. Itse oppiminen on muutenkin osa opinto-ohjauksen kurssien sisältöä. Somettaako?-kurssilla pohdittiin PLE:a oppilaitoksen (oppilaitoksessa käytettävät ja opettajan valitsemat välineet) ja oppijan näkökulmasta ja lisäksi mukaan otettiin yhteisöllinen oppimisen ja samanaikaisoppimisen näkökulmaa. TVT otettiin opinto-ohjauksen käyttöön BYOD-periaatteella syksystä 2012 alkaen kahdestakin syystä. Koululla on kaksi ATK-luokkaa, joista vain toinen lukion käytössä. Tietokoneita on kuitenkin liian vähän, jotta ryhmätyöskentely saati omatahtinen työskentely edes välttävällä tasolla olisi mahdollista opinto-ohjauksen pakollisella kurssilla. Tilanne oli toinen syventävällä kurssilla, jossa ryhmä on pienempi. Koulun kannettavat koneet ovat aktiivisessa käytössä reaaliaineiden tunneilla, joten ne saivat olla siinä tehtävässään. BYOD-periaate sopii ohjaukseen myös siinä mielessä, että tarkoitus on ohjata opiskelijoita omatoimisuuteen, joten parasta on käyttää opiskelijan omia laitteita. Laitteiden puute ei ole ollut ongelma, sillä jokaisella on jonkinlainen mobiililaite. Koulullamme on myös oma langaton verkko, joka on opiskelijoiden käytössä, tosin ei aina aivan ongelmitta. Aluksi kehotus ottaa omat puhelimet tai muut laitteet esille aiheutti hämmennystä, koska aikaisemmin ne oli lähinnä käsketty pitää poissa näkyviltä oppitunneilla. Omien laitteiden käyttö on osoittautunut motivoivaksi työtavaksi, ja aktiivisuus on lisääntynyt. Laboratorion tehtävänä oli luoda sosiaalisen median kurssi, joka nimettiin Somettaako? -kurssiksi. Kyseessä on luonnollisesti monimuotokurssi, eli siihen sisältyy lähiopetustunteja sekä verkkotyöskentelyä. Kurssin työskentelyalustana toimii suomalainen Eliademy-verkko-opetusalusta, jonka on ilmainen ja helppokäyttöinen oppimisalusta. Sosiaalisen median kurssi on ollut kokemuksena mielenkiintoinen, koska se on toteutettu kahden opettajan voimin. Työparityöskentely oli uusi kokemus, ja se osoittautui erittäin toimivaksi ainakin tämänkaltaisen kurssin toteuttamisessa. Sosiaalisen median kurssi koostuu osioista, joiden rakenne on kolmeosainen. Jokaisella lähitapaamiselle on oma aiheensa, jota käsitellään siihen sopivalla tavalla, yleensä opiskelijakeskeisyyteen pyrkien. Kurssin lähiopetustunnilla käytetty opetusmateriaali, linkit ym. materiaali ladataan Eliademyyn, josta sitä voi kurssin aikana käydä vapaasti 23

25 tutkimassa. Aiheen käsittely jatkuu blogitehtävissä, jotka kurssilaiset löytävät Eliademystä. Tehtävät käsittelevät sosiaalista mediaa ja siellä toimimista eri näkökulmista; opiskelijat ovat muun muassa pohtineet omaa toimintaansa sosiaalisessa mediassa esimerkiksi netti-identiteetin, tietoturvallisuuden ja tekijänoikeuksien näkökulmasta. Aihepiiriin liittyvät havainnot opiskelijat kirjaavat blogiinsa ja kommentoivat toistensa blogeja. Blogitehtävän tekemiseen on aikaa viikko, jonka jälkeen Eliademyyn avataan jokaiseen aiheeseen liittyvä keskustelu, johon opiskelijat osallistuvat. Sekä blogitehtävissä että keskusteluissa opiskelijat ovat saaneet harjoitusta esimerkiksi perustelemisen taidossa. Toistaiseksi kurssi on vielä kesken, sillä se on jaettu kahdelle jaksolle. Tällä hetkellä opiskelijat palauttavat lopputöitään, joissa tehtävänä oli luoda opetuskokonaisuus sosiaalisen median välineitä hyödyntäen. Lisäksi opiskelijat arvioivat itse onnistumistaan omissa blogipäivityksissään. muistiinpanoistaan tai portfoliostaan juuri sellaisen kuin haluaa linkkeineen ja muine materiaaleineen eikä ole sidottu tiettyyn A4-malliin. TVT:n käytön lisääminen ohjauksessa helpottaa ohjaustyötä, koska ohjauksen materiaalit voi sijoittaa yhteen paikkaan, joka on kaikkien opiskelijoiden käytössä ajasta ja paikasta riippumatta. Henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta se ei vähennä, mutta ryhmätilanteissa voidaan aikaa käyttää ehkä monipuolisemmin hyväksi, kun kaikkien opiskelijoiden henkilökohtainen materiaali on löydettävissä aina samasta paikasta eikä ole riippuvainen siitä, onko opiskelija esimerkiksi muistanut ottaa muistiinpanonsa mukaan. Kukin saa 24

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Sähköinen oppikirja ja sähköinen vihko.

Sähköinen oppikirja ja sähköinen vihko. Sähköinen oppikirja ja sähköinen vihko Teesit tulevaisuuden trendeistä opetuksessa tvt:tä hyödyntäen Kuratointi (arvioi lukemasi ja tarjoa muille) Kustomointi (tuunaa oma kirjasi, personoi) Kehittäminen

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

Digitaalinen oppiminen lukiossa

Digitaalinen oppiminen lukiossa Digitaalinen oppiminen lukiossa Englanninopettajana tämän päivän koulussa Tuula Sutela 2.11.2011 Generation D, the digital natives, the natural born multi-taskers (Chris Sanderson, The Future Laboratory,

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Raahen ammattiopisto Vaiheen 2 suunnitelma Toteutuksesta vastaa: Juha Mäntykangas ja Aija Keski-Korsu. Terästakentaminen Opiskelijaryhmä

Lisätiedot

Sanna Pensonen, suunnittelija. Saamelaisalueen koulutuskeskus Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu

Sanna Pensonen, suunnittelija. Saamelaisalueen koulutuskeskus Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu Sanna Pensonen, suunnittelija Tablettien hyödyntäminen opetuksessa Tablettien hyödyntäminen opetuksessa Tablettitietokoneiden käyttö koulussa vahvistaa lasten ongelmanratkaisutaitoja (Yle uutiset 6.8.14)

Lisätiedot

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Sosiaalinen media opintoohjauksen tukena Anne Rongas 20.4.2011 Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Sosiaalinen media ja... työ- ja toimintakulttuurin muutos opinto-ohjaajan työ tiedotuskanavat henkilökohtainen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

Teknologiaa kouluun -projekti

Teknologiaa kouluun -projekti Teknologiaa kouluun -projekti 01/2012 Tiina Partanen & Jouni Kinnunen 2 Teknologiaa kouluun -projekti n omien opettajien ideoima opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisprojekti Projektin tavoitteena

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084)

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084) Lauantai 29.11.2014 pajat Klo13:00-13:45 Paja 1 Paja 2 Paja 3 Paja 4 Paja 5 Paja 6 Digabi - ohjelmistoihin tutustuminen Jussi Tyni, Digabi - kouluttaja (luokka 41032) Moodle työpaja sähköinen koe Tentti

Lisätiedot

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä Näin oppiminen muuttuu Helsingissä 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja ja laaja-alaista osaamista 1. Koulu opettaa tulevaisuuden taitoja Uusi koulu rohkaisee kokeilemaan uutta ja iloitsemaan oppimisesta.

Lisätiedot

TVT-strategia. Ylitornion yhteiskoulun lukio

TVT-strategia. Ylitornion yhteiskoulun lukio TVT-strategia Ylitornion yhteiskoulun lukio Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen hyödyntäminen opettamisen, opiskelun, arvioinnin, ohjaamisen ja vuorovaikutuksen työvälineenä rikastuttaa ja laajentaa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KOPIRAITTILAN KOULU Tekijänoikeustaidot on jaettu materiaalissa kolmeen osaan: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon ja tiedonhankintataitoon ja kriittiseen

Lisätiedot

TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi

TVT-opintojen starttaus Hermossa syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

1. Tietoa tekijänoikeuksista

1. Tietoa tekijänoikeuksista KOPIRAITTILAN KOULU LUKION Kopiraittilan koulun materiaaleissa tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa

Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Yhteenveto, opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan käyttö opiskelussa Windows 8:lla abeista digiabeja hankkeen aluksi syksyllä 2013 ja lopuksi joulukuussa 2014 teimme opiskelijoille kyselyn heidän

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto 3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto Marja-Riitta Kotilainen Projektitutkija/Optek-hanke Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Mobiiliopiskelu ja sisällöntuotanto Mobiilius: tietoa voidaan vastaanottaa

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro 2.12.2013 Leena Mäkelä Pirkanmaalle syntyi 1.1.2013 Tredu Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä PIRKO yhdistyivät vuoden alussa

Lisätiedot

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys 2010 -luvulle SSÄLLYS - Ope.fi taitotasot (2000) - Ope.web taitotasot (2008) - Kysymyksiä taitotasojen uusiksi osaamisalueiksi

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media

Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media Yhteisöllinen oppiminen ja sosiaalinen media Miikka Salavuo Turku 26.4.2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005 Tutkimus-, kehittämis- & koulutustehtävissä (JY

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Unelmakoulupedagogiikkaa Kasavuoresta

Unelmakoulupedagogiikkaa Kasavuoresta Unelmakoulupedagogiikkaa Kasavuoresta Taustaa Tulevaisuusprosessin myötä Unelmakoulupedagogiikka (alkoi 2005) Jalkauttaminen käytäntöön alkaen 2009 (Iloa oppimiseen, rohkeasti luova, aktiivinen kansalainen

Lisätiedot

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014 Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014 Portfolio on oppimisen työkalu, jonne opiskelija taltioi omaa oppimisprosessiaan, tehtäviään, muistiinpanojaan ja tuotoksiaan. Opettaja näkee portfoliosta opiskelijan

Lisätiedot

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Selänne 13.9.2016 Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable! - Michael Fullan

Lisätiedot

Sosiaalisen median lukiokurssi open opas

Sosiaalisen median lukiokurssi open opas Sosiaalisen median lukiokurssi open opas Yhteistyössä AVO: Vinkkiverkko ja Hyvin lukio sekä Turun Virta-hanke 09-11 AVO-hanke Anne Rongas 2011 Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Tätä opasta voi

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin.

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Tämä pätee arkisten haasteiden ohella suuriin kysymyksiin: kestävä kehitys, talous, lääketiede,

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA

EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA JY/EOK-2016-2017 / ryhmä 2 Marjo Maula ERIA260 Teknologia ja apuvälineet vuorovaikutuksen ja viestinnän tukena Johanna Kainulainen 10.1.2017 EKAPELI-ALKU LUKEMAAN OPETTAMISEN TUKENA Ekapeli-sivusto tarjoaa

Lisätiedot

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten

Lisätiedot

Digitalisaation vahvistaminen

Digitalisaation vahvistaminen Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Uusi opiskelukokemus

Uusi opiskelukokemus Uusi opiskelukokemus Mikä on elukio? 19 kunnan välinen verkosto = nettikoulu toiminnassa mukana 100 opettajaa mahdollisuus koulun hallinnolle, opettajille ja opiskelijoille Oulun aikuislukion OPS ja oppikirjat

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Digi-tutor henkilökohtaisella sparrauksella TVT-maailmaan

Digi-tutor henkilökohtaisella sparrauksella TVT-maailmaan Digi-tutor henkilökohtaisella sparrauksella TVT-maailmaan ITK Hämeenlinna 19.4.2012 Nina Merivirta-Köykkä Minna Lakkala Liisa Ilomäki Opetusalan koulutuskeskus Educode Oy Digi-Tutorit -toimintamallin tausta

Lisätiedot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot

Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta. Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot Ylioppilastutkinnosta ja sen hajauttamisesta Tavoitteellinen opiskelu ja jatko-opinnot 2. vuositason vanhempainilta 0 Pohjois-Tapiolan lukio Rehtori Sinikka Luoma, sinikka.luoma@espoo.fi Opinto-ohjaaja,

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille (Koulutuksen ja oppimisen digistrategia)

Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille (Koulutuksen ja oppimisen digistrategia) Liite 2 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016 2019 (Koulutuksen ja oppimisen digistrategia) Helsingin kaupunki Opetusvirasto H Y VÄ O P P I M I N E N Tietoteknologialla tulevaisuuden

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus

10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus 10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus Leena.r.k.Hiltunen@jyu.fi Teesi 1: Suunnittele! Aloita pienillä parannuksilla Mieti mikä on

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

jos tarkkaa arviointia ei tarvita (oikeat vastaukset voi julkaista erikseen).

jos tarkkaa arviointia ei tarvita (oikeat vastaukset voi julkaista erikseen). Image type unknown https://hyvatkaytannot.oph.fi/images_system/layout/ Sähköiset kokeet reaaliaineissa Tiivistelmä Käytänteet, jotka auttavat lukion reaaliaineiden kokeiden tekemistä sähköisesti olemassa

Lisätiedot

HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä

HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä HELMI LIIKETALOUSOPISTO TOIMI-hankkeen tuloksia Eliisa Kolttola & Anniina Mälkiä Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Kehittää ammattimatematiikan opiskeluun hyvin jäsennetty yksilöllisen matematiikan oppimisen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

TS-tuki / TAKK. Lahti Marjo Nieminen & Henna-Riikka Ahvenjärvi

TS-tuki / TAKK. Lahti Marjo Nieminen & Henna-Riikka Ahvenjärvi TS-tuki / TAKK Lahti 14.11.2013 Marjo Nieminen & Henna-Riikka Ahvenjärvi 14.11.2013 TAKK / Nieminen & Ahvenjärvi 2 Tavoitteet ja kehittämiskohteet Ohjaus- ja tukipalveluiden kehittäminen menetelmällisesti

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

15 Huoltajailta Tapio Karvonen 1

15 Huoltajailta Tapio Karvonen 1 15 Huoltajailta 8.11.2016 Tapio Karvonen 1 Yhteislyseo Kaksi toimipistettä (1.8.-7.2.2016 ) Lyseon toimipiste, Kymen Lukon toimipiste yhteinen opettajakunta yhteinen kurssitarjonta laaja osaaminen Evakkoon

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot