Lukio 3.0 Nyt! Filosofiaa ja käytänteitä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lukio 3.0 Nyt! Filosofiaa ja käytänteitä"

Transkriptio

1 Ajatuksia ja työkaluja opetukseen Lukio 3.0 Nyt! Filosofiaa ja käytänteitä Mika Koivu Henriikka Laiho Sari Piisi Tuure Puurunen Minna Seppä Maria Älli

2 Esipuhe Tämä teos on omistettu hankkeemme sielun ja sydämen, Maria Ällin, muistolle.

3 Tekijänoikeudet Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. ii

4 Esipuhe Lukio 3.0 Nyt! -hanke alkoi elokuussa 2011 saatuaan myönteisen rahoituspäätöksen Opetushallitukselta Opettajilla oli halu viedä eteenpäin tieto- ja viestintätekniikan, erityisesti sosiaalisen median, opetuskäyttöä ja menetelmiä Porin lukioissa. Tästä tarpeesta syntyi hankeryhmä. Hankkeen toiminnallisen osan muodostivat opettajien pitämät laboratoriot. Nämä laboratoriot ja niiden vetäjät olivat: Äidinkieli Tuure Puurunen, Länsi-Porin lukio, Vieraat kielet Henriikka Laiho, Porin Lyseon lukio ja Länsi-Porin lukio ja Maria Älli ( ), Porin Lyseon lukio. Matematiikka ja luonnontieteet Mika Koivu, Länsi-Porin lukio ja Sari Piisi, Porin aikuislukio. Opinto-ohjaus Minna Seppä, Porin suomalaisen yhteislyseon lukio. Hankkeen toiminnan kannalta merkittäviä asioita olivat sen aikana järjestetyt Porin lukioiden yhteiset VESO-koulutuspäivät, joissa tieto- ja viestintätekniikka oli keskeisenä osana. Toinen keskeinen osa oli itse hankeryhmän toiminta. Pedagoginen keskustelu, asioiden yhteistyöstäminen ja niiden levittäminen. Porissa Tekijät iii

5 Hankkeen keskeiset toiminta-ajatukset

6 Osio 1 Käsitteitä kuten ne käsitämme BYOD Bring Your Own Device. Tietohallinnon malli, jossa jokainen valitsee ja itse hankkii haluamansa laitteen, jota työssään ja opiskelussaan käyttää. Creative Commons Käsitteitä 1. BYOD 2. Creative Commons 3. Parastaminen 4. PLE - Personal Learning Environment Creative Commons on avoin lisenssijärjestelmä, jonka avulla tekijä voi luovuttaa teoksen, esimerkiksi valokuvan tai diasarjan, vain tietyiltä osin muiden käytettäväksi. Ilman lisenssiä näiden teosten tekijänoikeudet ovat lähtökohtaisesti vain tekijän hallussa, eivätkä niitä saa muut käyttää ilman erillistä lupaa. CC-lisensseillä voidaan sallia teosten käyttö ja jakaminen, mutta esimerkiksi rajata pois kaupallinen käyttö tai kieltää teoksen muuntelu. 5. PTE - Personal Teaching Environment 6. Vertaisoppiminen Parastaminen Toisen idean jatkojalostaminen. Parhaimmillaan parastaminen on vuorovaikutteista, jolloin alkuperäisestä ideasta vähitellen syntyy toteutukseltaan ideaalinen toimintamalli. 5

7 PLE Personal Learning Environment Henkilökohtainen oppimisympäristö. Termi voidaan rajata tarkoittamaan vain opiskelijan valitsemia tietoteknisiä ratkaisuja ja hänen käyttämiään sosiaalisen median palveluja. Hankkeen alusta lähtien termiä on kuitenkin käytetty sen laajemmassa merkityksessä, jossa se tarkoittaa opiskelijan koko oppimisympäristöä ja hänen työtapojaan, joiden osana tietotekniikka ja sosiaalisen median palvelut ovat. (Ks. luku 2.2) PTE Personal Teaching Environment Opettajan henkilökohtainen työskentely-ympäristö. Termi tarkoittaa opettajan työssään käyttämiä työkaluja ja -tapoja opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. (Ks. luku 2.3) Vertaisoppiminen: Mallista oppimista, jossa oppija oppii toisen työtä tarkastelemalla ja hyödyntämällä omassa työssään sen vahvuuksia. 6

8 Osio 2 PLE ja PTE Personal Learning Environment, Personal Teaching Environment Hankkeen keskeisiin ajatuksiin liittyy oppimisen ja opettamisen työkalujen henkilökohtaisuus ja henkilökohtaistaminen. Työskentelymuotoja on valittu nimenomaan siten, että opettajat ja oppijat voivat käyttää haluamansalaisia laitteita. Opettajien pedagoginen vapaus antaa mahdollisuuden valita kulloiseenkin oppimistilanteeseen juuri siihen sopivan työmenetelmän tai palvelun. Rajoitteita toki asettavat erityisesti sosiaalisen median palvelujen käytössä niiden käyttöehdot. Opiskelijoiden henkilökohtaisen oppimisympäristön kehittäminen vaatii pitkäjännitteistä työtä. Vasta kun opiskelija hallitsee tietotekniset perustaidot, joissa monilla on suuria puutteita, tulee ylipäätään mahdolliseksi itsenäisesti valita henkilökohtainen työtapa oppimisessa, tiedon käsittelyssä ja sen jakamisessa. Toisaalta osaamista näyttävät esimerkiksi ne opiskelijat, jotka ottavat käyttöön opettajan näkökulmasta uusiakin välineitä. Opettajan henkilökohtaisen opettamisen ympäristön esille ottaminen on koettu tärkeäksi. Kun opettaja pysähtyy pohtimaan omaa opettamisen ympäristöään, hänelle muodostuu kuva omasta osaamisestaan ja kehittämisen tarpeistaan. Vaikka monet opettajat ovat aktiivisia uusien 7

9 haasteiden edessä, osa opettajista haluaa edelleen, että käyttöön annetaan tietyt, valmiit työkalut ja että juuri niihin työkaluihin opettaja saa koulutusta. Esimerkkinä mainittakoon, että uudistuvan ylioppilastutkinnon kokeissa käytettäviin sähköisiin työvälineisiin odotetaan pikaisesti tietoa. 8

10 Osio 3 Opettajan toimenkuvan muutos Tietojen jakaminen, vertaismentorointi, verkostoituminen, uudet työtavat Opettajien omien tietojen ja taitojen jakamisen kulttuuri on ollut muutostilassa jo useamman vuoden ajan. Suomessa on nähtävillä monia avoimeen jakamiseen perustuvia toimintatapoja. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet ovat luoneet tarpeen uudenlaisille työskentelytavoille. Opettajat esittävät usein toiveen saada konkreettisia esimerkkejä TVT:n hyödyntämiseksi opetuksessaan. Erilaisten verkostojen avulla tämä on tänä päivänä helppoa ja mahdollista, mutta jotta voisi tuntea kuuluvansa verkostoon ja saada siltä konkreettista apua, on myös itse osallistuttava. Esteeksi koetaan usein ajanpuute, käytännön hankaluudet ja taloudelliset seikat. Opettajat ovat usein myös liian kriittisiä omaa työtään kohtaan, ja kynnys jakaa keskeneräistä materiaalia on korkea. Lisäksi nykylukion hektinen työtahti koeviikkojärjestelyineen ja isoine ryhmäkokoineen ovat uuvuttavia myös opettajien näkökulmasta, ja ne vievät voimavaroja myös opettajuuden kehittämisestä. Vertaismentoroinnilla tarkoitetaan tässä sekä organisoitua että organisoitumatonta vertaistukea. On tärkeää, että oppilaitoksissa varataan resursseja TVT:n opetuskäytön edistämiseen. Oppilaitoksesta tulee löytyä kollega, jonka puoleen opettaja voi ongelmatilanteissa kääntyä. On myös tärkeää, että opettajainhuoneessa vallitsee hyvä keskusteluilmapiiri, jolloin kollega voi pienillä asioilla auttaa toista ongelmakohtien ylitse. 9

11 Rehtorin rooli on merkittävä vertaistuen kehittämisessä. Rehtori tekee mahdolliseksi vertaiskeskustelun ja luo sille tilaa ja aikaa opettajien työyhteisössä. hankeryhmässä nämä keskustelut yli oppiainerajojen on koettu tärkeiksi. Esimerkiksi vertaismentoroinnista käy hankkeen aikana pidetty GeoGebra-kerho matemaattisten aineiden opettajille. Kerhotapaamisissa tutustuttiin uuteen ohjelmaan, ja sen käyttöä opeteltiin yhteisöllisesti kollegoiden kesken. GeoGebran ja muiden välineiden käyttö opetuksessa lisääntyi kerhotoiminnan myötä. Verkostoitumisen kehittäminen vaatii panostusta sekä yksilön että organisaation kannalta. Yksilön on tunnustettava tarpeensa kehittää ja kehittyä oppimisessa ja opettamisessa, jotta hän ylipäätään hakeutuu ammatilliseen jatkokoulutukseen. Toisaalta organisaation ja lukioissa rehtorin on luotava niitä mahdollisuuksia, jotta tämä onnistuu. Verkostoituminen oman oppiaineen opettajien kanssa koetaan opettajien keskuudessa vielä tänä päivänä tärkeimmäksi tavaksi toimia. Usein juuri tällaisissa koulutustilaisuuksissa opettajat kokevat saavansa eniten omaan opetustyötään eteenpäin vieviä ideoita ja materiaalia. Toisaalta keskustelumahdollisuudet yli oppiainerajojen avaavat opettajille mahdollisuuden uudenlaisiin lähestymistapoihin omassa opetuksessa ja toisaalta tällä tavoin on mahdollisuus luoda lukioissakin oppiainerajat ylittäviä opiskelumuotoja. Erityisesti 10

12 Osio 4 Oppimisympäristöt verkossa Sosiaalinen media on tuonut yhteisöllisyyden, yhdessä tekemisen ja tuotosten jakamisen jokaisen ulottuville. Liian tiukka ja kriittinen jako sosiaalisen median palveluiden käyttämisen ja suljetun oppimisympäristön välillä lienee tänä päivänä hieman turhaa. Oppimisympäristöjen työkalut ovat ottaneet mallia sosiaalisen media työtavoista ja menetelmistä, ja niiden toiminnallisuuksia on tuotu oppimisympäristöihin. Opettaja voi myös omilla pedagogisilla ratkaisuillaan tuoda sosiaalista mediaa oppimisympäristöön. Hankeryhmämme näkemys onkin, että jokaisen opettajan on käytävä läpi oman opettajuutensa muutos vaiheittain. Opettajat ovat kokeneet turvalliseksi lähteä liikkeelle suljetusta oppimisympäristöstä ja vasta sitten ottaa niiden rinnalle käyttöön muitakin palveluita. Porin kaupungin OPETEK:n ylläpitämä Moodle on ollut lukioiden opettajien käytössä jo useita vuosia. Melko harva opettaja oli kuitenkaan ottanut sitä käyttöönsä ennen hankkeen alkua. Hankkeen myötä kynnys Moodlen käyttöön madaltui, ja useat opettajat ottivat sen osaksi opetustaan. Hankkeessa opastettiin Moodlen käyttöön melko monipuolisesti näyttämällä Moodlen toimintoja opettajien TVT-kerhoissa ja kokoamalla ohjeistusta hankeryhmän ylläpitämälle Moodle-kurssille, joka pidettiin avoimena kaikille. Tästä muodostui Puikkari opettajille suunnattu työkalupakki. Hankkeen toisena vuotena OPETEK päivitti Moodlen uudempaan versioon, ja hankkeessa tehtiin sen käytön 11

13 opastukseen paljon työtä; väline uudistui hieman, mutta uusille käyttäjille opasteet oli tehtävä uudestaan. Näitä opastuksia koottiin moodle2.cedunet.fi-palveluun, ja samoin kuin edeltäjänsä Puikkari, tämäkin jätettiin avoimeksi kaikille vierailijoille. Hankkeen myötävaikutuksella Porin kaupungin opetusteknologiakeskuskin on avannut opettajien ja opiskelijoiden käyttöön blogipalvelun. Tämä on antanut opettajille mahdollisuuden tutustua blogin käyttöön opetuksessa siten, että palvelu sijaitsee kaupungin hallinnoimalla palvelimella. Koska nämä blogit ovat kuitenkin julkisia, ovat sen käyttöönottaneet opettajat uskaltautuneet ulos suljetusta oppimisympäristöstä, mikä on hyvä asia. Hankkeen jäsenet kirjoittivat muutamia perusasioita blogin käytöstä opetuksessa kyseiseen palveluun. Nämä tekstit löytyvät blogista blogit.cedunet.fi opetuskäytössä. Hankkeen aikana pidettiin kaksi Porin lukioiden yhteistä VESO-päivää, joiden aikana pyrittiin verkostoitumaan ja esittelemään uusia toimintamalleja mielekkäillä tavoilla. Vertaisoppiminen toimi tässäkin parhaiten, kun opettajat esittelivät toisilleen hyväksi havaitsemiaan työtapoja ja verkkotyövälineitä. Hankkeen aikana on luotu uusia yhteistyöverkostoja, ja opettajien rohkeus ottaa uusia välineitä käyttöön on selvästi kasvanut. Hanke synnytti ajatuksen myös laajemmasta jatkohankkeesta, johon on nyt liittynyt Porin lukioiden lisäksi useita ympäristökuntien lukioita. Kolmas TVT-aiheinen VESO pidettiin syksyllä 2013 Raumalla, mikä samalla käynnisti tämän uuden hankkeen. Digitaaliset oppimisympäristöt eivät kuitenkaan saa olla itse tarkoitus, vaan niiden on tuotava pedagogiikkaan ja oppimisprosessiin jotakin uutta, jolla voidaan mahdollistaa entistä parempi oppiminen. Verkossa oleva kurssin keskiö tarjoaa mahdollisuuden kerrata oppitunnilla käytyjä asioita kotona kaikessa rauhassa tai opetella itsenäisesti väliin jääneen oppitunnin asiat. Blogien ja muiden omien töiden julkaisualustat taas mahdollistavat tehokkaamman vertaisoppimisen. 12

14 Oppiainekohtaiset laboratoriot Tässä luvussa esitellään hankkeen oppiainekohtaisten laboratorioiden toimintaa ja niiden toiminnasta syntyneitä käytänteitä.

15 Osio 1 Äidinkielen laboratorio Lue lisää äidinkielen laboratoriosta Lukio kämmenellä -blogista. Äidinkielen laboratorio pyöri pitkälti Ipadien ja sosiaalisen median ympärillä. Äidinkielen laboratorioon hankittiin vuoden 2012 tammikuussa 30 kpl Ipad 2 -tablettitietokoneita. Tuure Puurunen, laboratorion opettaja, asensi niihin tarvittavat sovellukset ja rajoitukset ja otti ne käyttöön. Puurunen opetti laitteiden käyttöä myös muille opettajille VESO-koulutuksessa ja erityisessä opettajille suunnatussa Ipad-kerhossa, minkä seurauksena laitteita on käytetty myös muissa oppiaineissa keväällä 2014 Ipadeja käytetään myös sähköisissä kokeissa mm. filosofiassa. Ipadien avulla on opetuksen fokusta saatu siirrettyä perinteisistä koulutekstilajeista (essee ja tekstitaidon vastaus) moderneihin, opiskelijoiden vapaa-ajallakin käyttämiin tekstilajeihin (kuten videot ja blogit) ja työskentelytapoihin. Eri kursseilla Ipadia on käytetty tiedonhakuun ja internetin selailuun, jotka ovat Ipadeilla huomattavasti ketterämpiä tehdä kuin vaikkapa kannettavilla tietokoneilla, joita Porin lukioissa on ollut käytössä jo aikaisemmin. ÄI5-kurssilla kirjallisuushistorian yhteydessä perinteisten ratkaisujen sijaan päädyttiin tekemään Ipadien avulla nykyaikaistettu videoversio jostakin historiallisesta tyylisuunnasta, mikä osoittautui mielenkiintoiseksi ajatukseksi, joka innosti opiskelijoita. Ipadien avulla haettiin, koottiin ja jäsenneltiin projektiin tarvittavaa pohjatietoa. Ipadien kameroilla myös kuvattiin itse video, joka muokattiin tietokoneella. 14

16 M y ö h e m m i n m y ö s I p a d e i l l e h a n k i t t i i n videomuokkaussovelluksia, joita hyödynnettiin ÄI4-kurssin vaikuttamaan pyrkivien videoiden editointiin. Videoiden taustalle sai lisätä CC-lisensoitua musiikkia, jonka etsimiseen myös käytettiin Ipadia. ÄI3-kursseilla laboratoriossa testattiin myös Kyvyt.fi-palvelun tuomia mahdollisuuksia projektiluonteisen työn rytmittämiseen ja jakamiseen sekä oppimispäiväkirjan tekemiseen. Kyseessä oli projekti, jossa opiskelijat saivat opettajalta ainoastaan tavoitteen (opetella tietyt oppisisällöt runon rakenteista ja analyysistä) sekä vihjeitä siihen, millaisia työskentelytapoja voi käyttää. Tämän jälkeen opiskelijat saivat itse päättää, mitä välineitä ja menetelmiä oppitunneilla käyttivät oppiakseen vaaditut asiat (vrt. PLE). Ainoa kaikille sama vaatimus oli oppimispäiväkirjan pitäminen: joka tunnin lopussa tuli kertoa, mitä oli tehnyt, mitä oli oppinut ja miten arvioi omaa työskentelyään. Halukkailla oli mahdollisuus käyttää Ipadia ja/tai Kyvyt.fi-palvelua työvälineinään, ja moni niitä hyödynsikin, erityisesti oppimispäiväkirjan kirjoittamiseen. Ipadeille on olemassa laaja kirjo erilaisten sosiaalisen median palvelujen mobiilisovelluksia. Laboratoriossa Ipadeja hyödynnettiinkin erilaisten sosiaalisen median palvelujen ketterään käyttämiseen. Opetuksessa näppäriksi palveluiksi nousivat Quizlet (tekstaidon termien opetteluun) ja Socrative (pienten välitestausten pitämiseen). Laboratoriossa kokeiltiin myös Ipadin käyttämistä esseiden sähköisessä arvioinnissa ja korjaamisessa. Tulokset olivat varovaisen positiivisia. iannotaten ja GoodReaderin kaltaisilla sovelluksilla on mahdollista tehdä monipuolisia korjausmerkintöjä ja kommentointeja PDF-muotoisiin tekstitiedostoihin ja lähettää niitä korjattuina takaisin opiskelijoille. Kun mukana on vielä kosketusnäyttökynä, työskentelytavat ovat monipuolisia. Vaikka lopputulos onkin usein käsintehtyä parempi (ainakin jos verrataan Puurusen räpellyksiin), totuttelua uusi työtapa vaatii. Laboratorion aikana tuli selvästi ilmi, että kärryllinen Ipadeja on vain ATK-luokka pyörillä: luokassa yhteiskäytössä olevat Ipadit ovat omiaan vain rajattuihin, melko lyhytkestoisiin toimintoihin (kuten tiedonhaku, videokuvaus, mahdolliset oppimispelit) tai hyödyntämään sellaisia pilvipalveluja, jotka eivät edellytä henkilökohtaisten tietojen tallentamista omaan Ipad-sovellukseen. Suurin hyöty laitteesta saataisiinkin varmasti silloin, kun jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen Ipad tai muu laite käytössään, sillä silloin muistio-, toimisto- ym. ohjelmistot saataisiin kunnolla käyttöön ja laitteeseen muodostumaan henkilökohtainen suhde. Ipadit ovat kyllä huikea lisä opettajan työkaluarsenaaliin, mutta opiskelijan kannalta niiden paras potentiaali jää yhteiskäyttömallilla hyödyntämättä, eikä laitteeseen synny samanlaista henkilökohtaista sidettä kuin vaikkapa omaan kännykkään (jota osa käytti mieluummin kuin koulun Ipadia). Tämä on omiaan 15

17 vahvistamaan rajaa koulussa tapahtuvan ja vapaa-ajan oppimisen välillä. Kiinnostusta laitteet silti herättivät, eikä näpertely ja leikkiminen tuntunut loppuvan missään vaiheessa, vaikka opettaja odotti alkuinnostuksen lässähtävän piankin. Ipadien tulo kouluun toi kuitenkin vaihtelua opettajien työtapoihin. Ipadit eivät onneksi jääneet vain äidinkielen oppiaineeseen, vaan niitä on hyödynnetty myös muissa kielissä, reaaliaineissa ja luonnontieteissäkin. 16

18 Osio 2 Vieraat kielet Lue lisää vieraiden kielten laboratoriosta Omia polkuja pitkin kielen taitajaksi -blogista. Hankkeen alussa opiskelijoille avattiin PLE-käsitettä ja sitä havainnollistettiin antamalla heille eri tehtäväpolkuja ja vaihtoehtoisia työtapoja opittavien asioiden työstämiseen. Lisäksi kurssipalautteissa ja jopa ainekirjoituksen tehtävänannoissa heitä pyydettiin kuvailemaan omaa henkilökohtaista oppimisympäristöään. Hankkeen aikana opiskelijoille esiteltiin uusia luokkarutiineja: Pulpetit sijoiteltiin pieniin ryhmiin, sanakokeet tehtiin ja tarkastettiin itse, tunnin alussa tehtiin orientoivia tehtäviä (bell work) ja osa kurssitehtävistä ja sanakokeet tallennettiin folderiin, johon kirjattiin myös oman oppimisen seuranta ja arviointi. Työtavoissa suosittiin pienryhmätyöskentelyä, jossa opettajan tehtävä oli lähinnä ohjata ja opastaa. TVT otettiin heti opetuksen kiinteäksi osaksi. Kouluun hankittiin uusia kannettavia tietokoneita ja niiden latauskärryjä. Kursseille luotiin Moodle-kurssipohjat, joihin varastoitiin kurssin kannalta olennaisia linkkejä, työohjeistuksia sekä kurssin suorittamisohjeita. Samalla muitakin verkkotyövälineitä, esim. Google Driven työkaluja, otettiin käyttöön ja eri kursseilla kokeiltiin mm. yhteiskirjoittamista luokkatyöskentelyn osana. Ongelman muodostivat laitteiden vähäinen määrä opiskelijaryhmien kokoihin nähden sekä koulun sisäisen langattoman verkon heikkous ja kattamattomuus. Kannettavien päivitykset ja ohjelmien vanheneminen tuottivat lisäksi 17

19 ylimääräistä päänvaivaa. Hankkeen aikana koulun sisäinen verkko saatiin vahvistettua ja siitä tehtiin opiskelijoille julkinen. Tämän jälkeen opiskelijat alkoivat tuoda omia laitteitaan oppitunneille. Useimmiten laite oli älypuhelin, mutta melko monella mukana oli myös tabletti tai jopa kannettava tietokone. Vasta hankkeen viimeisenä syksynä säännöllinen oppituntien aikainen verkkotyöskentely saatettiin ottaa käyttöön, ja opiskelijat saattoivat harjoitella sanastoa mm. Quizletin avulla, hakea tietoa sekä katsella esim. BBC:n uutisvideoita. Teknisestä edistyksestä huolimatta suurin osa verkkotyöskentelystä jouduttiin toteuttamaan kotitehtävinä, koska luokassa ei ollut tarpeeksi toimivia laitteita tai opiskelijoiden omat laitteet eivät toimineet kunnolla. Varsinaisia sähköisiä kokeita ei hankkeen aikana kokeiltu, mutta pieniä pistokokeita ja sanakokeita kokeiltiin Socrativen avulla. Sähköisen kokeen etuna on nopeus ja tulosten helppo vertailtavuus ja vastausten automaattinen korjaus. Huonona puolena on taas se, että niiden aikana on helppo tarkistaa vastaukset esim. sanakirjasta avaamalla rinnalle toisen välilehden. Melko suuri osa kurssien pakollisista tehtävistä teetettiin verkkoon eri sosiaalisen median palveluja käyttäen. Mm. suulliset esitelmät äänitettiin Audioboohon ja osa kirjoitustehtävistä teetettiin blogiartikkeleina kurssin yhteiseen blogiin. Tämä mahdollisti ryhmien ja jopa koulujen välisen vertaisoppimisen ja antoi opiskelijalle paremman kuvan omasta taitotasostaan muihin opiskelijoihin nähden. Samalla avautui tilaisuus keskustella plagioinnista ja lähteiden käytöstä sekä opastaa verkosta löytyvien kielenhuoltotyökalujen käyttöön. Kursseilla kiinnitettiin melko paljon huomiota myös opiskelijan itsearviointiin. Folder-työskentelyn avulla opiskelijan toivottiin saavan konkreettisempi käsitys omasta edistymisestään ja seuraavan omaa kehittymistään ja tuntityöskentelyään tarkemmin. Folderia kehiteltiin useaan otteeseen ja sen yhteydessä kokeiltiin monenlaisia palautteenantotapoja, joista osa toimi hyvin ja osa ei ollenkaan. Olennaisiksi osiksi Folderia jäivät sanakokeet ja itsenäisen työn viikon raportointi ja oppimispäiväkirja. Tulevaisuudessa Folder voisi olla verkossakin, kunhan sopiva alusta löytyy. Kurssipalautteet tehtiin verkossa Googlen kyselylomaketoiminnon avulla. Palautteissa keskityttiin opiskelijan oman toiminnan itsearvioimiseen ja PLE:n kartoittamiseen varsinaisen kurssipalautteen lisäksi. Lopuksi niiden tulosten yhteenvetoja käsiteltiin myöhemmin palautetunnilla tai ne julkaistiin Moodlessa. Opettajan työnkuva muuttui ja kehittyi hankkeen aikana aivan toiseksi. Opettajat eivät enää puurtaneet yksin vaan tekivät yhteistyötä, muokkasivat ja jakoivat materiaaleja verkossa, rakensivat yhteisiä oppimisalustoja Moodleen sekä kehittelivät 18

20 uusia luokkarutiineja. Tämä säästi työaikaa ja edisti heidän pedagogista ajatteluaan. Toisen materiaalit olivat vapaasti käytettävissä ja parastettavissa, mutta yhteistyö ei sitonut opettajaa. Työparityöskentely osoittautui korvaamattomaksi osaksi opettajan työskentelyä ja työidentiteettiä. Toisen työparin menehtyminen hankkeen viimeisellä osuudella oli kova isku ja havainnollisti konkreettisesti, että työpariajatteluun täytyy kasvaa ja että niin kiinteän yhteistyön rakentaminen on opettajallekin kasvuprosessi, eikä se ei synny hetkessä. 19

21 Osio 3 Matematiikka ja luonnontieteet Matematiikan laboratoriosta saat lisätietoa Matikkaa pilkkimässä -blogista ja luonnontieteistä taas Kokemuksia Aatuntieltä -blogista. Hankkeen alkaessa valtakunnallisestikin merkittäviä tuulahduksia ovat tuoneet mm. Matematiikan opetuksen tulevaisuuden (MAOT) ja Flipped Classroom -tyyppiseen opetukseen perustuvat erilaiset kokeilut. Näiden höytyjä puntaroitiin hankkeen aikana. Lisäksi tarkoituksena oli tuottaa materiaalia lyhyeen matematiikkaan. Tarkoituksena oli myös lisätä yhteisöllistä oppimista ja matematiikan kielellistämistä. Näiden menetelmien tueksi hankkeen aikana tuotettiin lyhyen matematiikan MAB3 Matemaattisia malleja I- ja MAB6 Matemaattisia malleja II -kursseille lyhyitä videoklippejä kurssien keskeisistä sisällöistä. Nämä videot julkaistiin avoimella CC-lisensillä YouTube-palveluun ja koottiin opintokokonaisuudeksi blogit.cedunet.fi-palveluun. Videot tehtiin käyttäen joko Ipadin ExplainEverything-sovellusta tai käyttäen Video Flow -ohjelmaa Macillä. Materiaalia videoiden osaksi tehtiin käyttäen PowerPointia ja GeoGebraa. Julkaisutavaksi valittiin YouTube, jotta videoita olisi mahdollisimman helppo katsella eri laitteilla. Matematiikan käsitteitä avattiin sekä yhteisdokumenttia että tuntiesityksiä käyttäen. Tällöin opiskelijat saivat pienryhmissä käydä tehtäviä lävitse ja esittää tietojaan muille. Käsitteiden avaaminen keskustelemalla ja kirjoittamalla tuntui opiskelijoista melko hankalalta, mutta opettajan näkökulmasta käsitteiden ymmärtäminen kannalta tämä oli tarpeellista. Arkikielessä ei matemaattisilla käsitteillä juuri keskustella ja siksi matematiikan 20

22 sanasto jää opiskelijoilla usein hyvin irralliseksi ja abstraktioiden rakentaminen huterien, jopa virheellisten määritelmien pohjalta, on mahdotonta. Matematiikan ja fysiikan kursseille käyttöönotettuja Moodle-kurssipohjia on käytetty ja kehitetty hankkeen aikana. Opiskelijoilla on ollut kurssipohja, jossa on ollut mahdollisuus itse kokeilemalla oppia uusia asioita, kerrata opetettua ja soveltaa opittua. Opettajan käyttämät GeoGebra-appletit ovat olleet kurssin verkkopohjassa myös opiskelijoiden saatavilla. Opiskelijoita on kannustettu kokeilemaan näitä myös itsenäisesti. Kursseille luoduilla linkkilistoilla opiskelijoilla on ollut mahdollisuus uusien asioiden itsenäiseen opiskeluun. Opiskelijoita on kannustettu keskusteluun ja jakamaan löytämäänsä tietoa ja linkkejä. Lukuvuoden aikana TI-kämmenlaitteiden ja mittausantureiden yhteiskäyttöä kehitettiin koko lukuvuoden aikana kokoontuneen lukion fysiikan opiskelijoiden mittausryhmän kanssa. Tämän ryhmän avulla on luotu toimintamallia ja materiaalia jatkokäyttöä varten. Mittaamisen ja tulosten käsittelyn yhteyden matemaattisten mallien löytymiseen toivottiin nopeutuvan tekniikan avulla. Mittauksissa saatujen tulosten jatkopohdintaa kannustettiin sopivien kysymyksien avulla kurssin verkkopohjalla. Syksyllä 2013 alkaneella fysiikan toisen vuosikurssin ryhmällä käytettiin edellisen vuoden aikana luotuja malleja ja mittauspohjia. Toisen vuoden opiskelijoilla oli jo paremmat eväät saada mittauksia tehtyä, sillä tekniikka ei tuottanut enää ylivoimaisia vaikeuksia ja tulosten käsittelyyn saatiin tekniikan tuomaa lisäarvoa. Ryhmän kanssa mittauksia oli tehty jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, joten vasta laitteiden riittävä käyttö tuo niiden edut esiin. Mittauksissa pystyttiin paremmin keskittymään itse ilmiöön. TI-kämmenlaitteiden ja mittausantureiden yhteiskäyttö parantaa opiskelijoiden valmiuksia käyttää tietotekniikkaa mittausten käsittelyssä. Opiskelijat joutuvat dokumentoimaan tuloksiaan sähköisessä muodossa sekä joutuvat ottamaan haltuun sähköisen tulosten käsittelyn. Nämä ovat taitoja, joita he tarvitsevat tulevaisuudessa. Opiskelijoiden täytyy oppia uusien välineiden käyttö niin mittaamisessa kuin tulosten tulkitsemisessakin. Uusissa ylioppilaskirjoituksissa tullaan varmasti vaatimaan mittaustulosten sähköistä analysointia. Ilman harjoittelua näitä taitoja ei opiskelijoille synny. Monen opiskelijan toimisto-ohjelmien peruskäyttötaidot ovat hyvin vaatimattomalla tasolla. Niihin täytyy tulevaisuudessa saada parannusta. 21

23 Osio 4 Opinto-ohjaus Sähköiset välineet ja sosiaalinen media ovat yleistyneet vähitellen myös ohjauksen apuvälineinä. Hankkeeseen liittyen syksyllä 2012 opinto-ohjaajat saivat lukioiden yhteisenä VESO-päivänä perehdytystä ohjaukseen Ning-ympäristössä. VESO-päivä oli alku koko talven kestäneelle keskustelulle, jossa pohdittiin Ning-ympäristön ottamista käyttöön ohjauksessa. Ainakin toistaiseksi päädyttiin selvittämään muita vaihtoehtoja, joissa kaikissa on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Ajatuksena oli ollut luoda Moodleen ohjauksen monipuolinen ympäristö, mutta Moodle osoittautui melko nopeasti jäykäksi toimintaympäristöksi ohjauksen kannalta, vaikka monissa oppiaineissa Moodle onkin toimiva alusta. Tällä hetkellä tarkastelussa ovat Eliademy-verkko-opetusalusta sekä Office 365 -ympäristö, jonne kaikki opiskelijat saavat alkuvuonna 2014 automaattisesti tunnukset. Office 365 -ympäristössä vaikuttaa olevan monia ohjaukseen sopivia työskentelymahdollisuuksia, esimerkiksi työryhmäsivut ja pikaviestit. Tärkeintä ohjauksessa on kuitenkin henkilökohtainen kohtaaminen, jota sähköisten välineiden käyttäminen voi täydentää. Sähköisen portfolion luominen kulkemaan opiskelijan mukana oppilaitoksesta toiseen on haasteellinen tehtävä, jonka toteuttamista tietoturvakysymykset ovat hidastaneet. Lähitulevaisuudessa, toivottavasti, opiskelijat ja opinto-ohjaajat saavat Wilman ohjauslomakkeet käyttöönsä, ensin abiturienteille ja hieman myöhemmin myös ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille. Opinto-ohjaajien väliseen 22

24 kommunikointia varten on käyttöön otettu Yammer, lähinnä linkkien ja ideoiden välittämiseksi. Opinto-ohjauksen laboratoriossa on pyritty avaamaan PLE:n käsitettä sekä pakollisella opinto-ohjauksen kurssilla että syventävällä kurssilla kuten myös Somettaako?-kurssilla. Opinto-ohjauksessa PLE on ymmärretty laajemmassa merkityksessä kuin vain tietoteknisessä ja sosiaalisen median kontekstissa. Itse oppiminen on muutenkin osa opinto-ohjauksen kurssien sisältöä. Somettaako?-kurssilla pohdittiin PLE:a oppilaitoksen (oppilaitoksessa käytettävät ja opettajan valitsemat välineet) ja oppijan näkökulmasta ja lisäksi mukaan otettiin yhteisöllinen oppimisen ja samanaikaisoppimisen näkökulmaa. TVT otettiin opinto-ohjauksen käyttöön BYOD-periaatteella syksystä 2012 alkaen kahdestakin syystä. Koululla on kaksi ATK-luokkaa, joista vain toinen lukion käytössä. Tietokoneita on kuitenkin liian vähän, jotta ryhmätyöskentely saati omatahtinen työskentely edes välttävällä tasolla olisi mahdollista opinto-ohjauksen pakollisella kurssilla. Tilanne oli toinen syventävällä kurssilla, jossa ryhmä on pienempi. Koulun kannettavat koneet ovat aktiivisessa käytössä reaaliaineiden tunneilla, joten ne saivat olla siinä tehtävässään. BYOD-periaate sopii ohjaukseen myös siinä mielessä, että tarkoitus on ohjata opiskelijoita omatoimisuuteen, joten parasta on käyttää opiskelijan omia laitteita. Laitteiden puute ei ole ollut ongelma, sillä jokaisella on jonkinlainen mobiililaite. Koulullamme on myös oma langaton verkko, joka on opiskelijoiden käytössä, tosin ei aina aivan ongelmitta. Aluksi kehotus ottaa omat puhelimet tai muut laitteet esille aiheutti hämmennystä, koska aikaisemmin ne oli lähinnä käsketty pitää poissa näkyviltä oppitunneilla. Omien laitteiden käyttö on osoittautunut motivoivaksi työtavaksi, ja aktiivisuus on lisääntynyt. Laboratorion tehtävänä oli luoda sosiaalisen median kurssi, joka nimettiin Somettaako? -kurssiksi. Kyseessä on luonnollisesti monimuotokurssi, eli siihen sisältyy lähiopetustunteja sekä verkkotyöskentelyä. Kurssin työskentelyalustana toimii suomalainen Eliademy-verkko-opetusalusta, jonka on ilmainen ja helppokäyttöinen oppimisalusta. Sosiaalisen median kurssi on ollut kokemuksena mielenkiintoinen, koska se on toteutettu kahden opettajan voimin. Työparityöskentely oli uusi kokemus, ja se osoittautui erittäin toimivaksi ainakin tämänkaltaisen kurssin toteuttamisessa. Sosiaalisen median kurssi koostuu osioista, joiden rakenne on kolmeosainen. Jokaisella lähitapaamiselle on oma aiheensa, jota käsitellään siihen sopivalla tavalla, yleensä opiskelijakeskeisyyteen pyrkien. Kurssin lähiopetustunnilla käytetty opetusmateriaali, linkit ym. materiaali ladataan Eliademyyn, josta sitä voi kurssin aikana käydä vapaasti 23

25 tutkimassa. Aiheen käsittely jatkuu blogitehtävissä, jotka kurssilaiset löytävät Eliademystä. Tehtävät käsittelevät sosiaalista mediaa ja siellä toimimista eri näkökulmista; opiskelijat ovat muun muassa pohtineet omaa toimintaansa sosiaalisessa mediassa esimerkiksi netti-identiteetin, tietoturvallisuuden ja tekijänoikeuksien näkökulmasta. Aihepiiriin liittyvät havainnot opiskelijat kirjaavat blogiinsa ja kommentoivat toistensa blogeja. Blogitehtävän tekemiseen on aikaa viikko, jonka jälkeen Eliademyyn avataan jokaiseen aiheeseen liittyvä keskustelu, johon opiskelijat osallistuvat. Sekä blogitehtävissä että keskusteluissa opiskelijat ovat saaneet harjoitusta esimerkiksi perustelemisen taidossa. Toistaiseksi kurssi on vielä kesken, sillä se on jaettu kahdelle jaksolle. Tällä hetkellä opiskelijat palauttavat lopputöitään, joissa tehtävänä oli luoda opetuskokonaisuus sosiaalisen median välineitä hyödyntäen. Lisäksi opiskelijat arvioivat itse onnistumistaan omissa blogipäivityksissään. muistiinpanoistaan tai portfoliostaan juuri sellaisen kuin haluaa linkkeineen ja muine materiaaleineen eikä ole sidottu tiettyyn A4-malliin. TVT:n käytön lisääminen ohjauksessa helpottaa ohjaustyötä, koska ohjauksen materiaalit voi sijoittaa yhteen paikkaan, joka on kaikkien opiskelijoiden käytössä ajasta ja paikasta riippumatta. Henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta se ei vähennä, mutta ryhmätilanteissa voidaan aikaa käyttää ehkä monipuolisemmin hyväksi, kun kaikkien opiskelijoiden henkilökohtainen materiaali on löydettävissä aina samasta paikasta eikä ole riippuvainen siitä, onko opiskelija esimerkiksi muistanut ottaa muistiinpanonsa mukaan. Kukin saa 24

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30 N 20 10 16 20 12 0 Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori 22% 19% Kielet (myös äidinkielen opettajat) Reaaliaineet Taito ja taideaineet Opettajat jakautuivat hyvin tasaisesti

Lisätiedot

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016)

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Hankkeen tavoitteina on henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa, näille parhaiten soveltuvan oppimisympäristön valitseminen, testaaminen ja käyttöönotto,

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Digikansalaiseksi Olarin lukiossa Olarin lukion ipad-ryhmä 2015 Kuvat: Helmi Hytti Hyvä Olarin lukion 1. vuosikurssin opiskelija ja opiskelijan huoltaja Tieto- ja viestintätekniikka on olennainen osa nykylukiolaisen

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Taina Salonen Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen

Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa. Tiina Tähkä

Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa. Tiina Tähkä Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä Vastaa kysymyksiin esityksen aikana Avaa älypuhelimen selaimella m.socrative.com room number: 880190 Miksi tietokoneita pitäisi käyttää arvioinnissa?

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Sanna Pensonen, suunnittelija. Saamelaisalueen koulutuskeskus Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu

Sanna Pensonen, suunnittelija. Saamelaisalueen koulutuskeskus Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu Sanna Pensonen, suunnittelija Tablettien hyödyntäminen opetuksessa Tablettien hyödyntäminen opetuksessa Tablettitietokoneiden käyttö koulussa vahvistaa lasten ongelmanratkaisutaitoja (Yle uutiset 6.8.14)

Lisätiedot

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD

Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Ilmiöpohjainen oppiminen ja BYOD Anne Rongas 7.4.2015 Anne Rongas 2015, Creative Commons Nimeä-Tarttuva 4.0 Suomi Esitys löytyy: bit.ly/ilmioppibyod Jotain vanhaa, jotain uutta Tässä esityksessä: 1. Mitä

Lisätiedot

23.9.2013 Aki Puustinen / Muuramen lukio

23.9.2013 Aki Puustinen / Muuramen lukio MAOL syyskoulutuspäivät 5.10.2013 Ipadit opetuksessa ja johtamisessa Aki Puustinen FM (historia, yhteiskuntaoppi ja yrittäjyys) Muuramen lukion rehtori Tiimitehdas Oy toimitusjohtaja Y-love Yrittäjyyslukioverkoston

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Tiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö

Tiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö Mitä opettajan tulee osata Työskentelytaidot (päätelaitteen käyttötaidot) Esiopetus esiopetuksen laitteiston peruskäyttötaidot (tekstinkäsittely, tallentaminen) tietokoneen oheislaitteiden käyttötaidot

Lisätiedot

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084)

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084) Lauantai 29.11.2014 pajat Klo13:00-13:45 Paja 1 Paja 2 Paja 3 Paja 4 Paja 5 Paja 6 Digabi - ohjelmistoihin tutustuminen Jussi Tyni, Digabi - kouluttaja (luokka 41032) Moodle työpaja sähköinen koe Tentti

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä

Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä Kotisivut ja blogit kemian opetuksen välineinä Ari Myllyviita, FM, yhteisöpedagogi (AMK), kemian opettaja, hankekoordinaattori, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Miten yhteisöllisen median työkalut

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Turun normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2013-2016

Turun normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2013-2016 Turun normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 2013-2016 Versio 1.0 15.2.2013 Prosessi verkossa: http://tnktvtstrategia.wikispaces.com epeda- työryhmä TVT- työryhmä 1. Johdanto

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE

KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE Sisällysluettelo Sisällysluettelo Verkkopetoinfoa!... 3 Miten koulut voivat hyödyntää verkkopetoja... 4 Yhteydenotto... 5 Itäisen alueen verkkopedagogit...

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Raahen ammattiopisto Vaiheen 2 suunnitelma Toteutuksesta vastaa: Juha Mäntykangas ja Aija Keski-Korsu. Terästakentaminen Opiskelijaryhmä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään?

Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Tietoyhteiskunta muuttuu muuttuuko mikään? Educa 27.1.2012 Hannu Laukkanen 1 Aiheitamme tänään Tieto ja viestintätekniikka - TVT- koulussa ja opetuksessa Sosiaalinen media mahdollisuuksien media Tekijänoikeudet

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Sosiaalinen media vyöryy opettajan arkeen - millainen on tulevaisuus?

Sosiaalinen media vyöryy opettajan arkeen - millainen on tulevaisuus? Sosiaalinen media vyöryy opettajan arkeen - millainen on tulevaisuus? Kehityspäällikkö Heikki Mäkinen Amiedu Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 7.-8.12.2011 Amiedu: www.amiedu.fi Amiedu - ammatillinen

Lisätiedot

OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TVT Mistä työvälineet ja oikea lähestymistapa tarkoituksenmukaiseen tekemiseen? Done. Differently.

OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TVT Mistä työvälineet ja oikea lähestymistapa tarkoituksenmukaiseen tekemiseen? Done. Differently. OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TVT Mistä työvälineet ja oikea lähestymistapa tarkoituksenmukaiseen tekemiseen? Aamun ensimmäinen ajatus oli klo 06.30 EDUCA VIRHE!!? Datafisher Oy E-learning Teknologia ja Oppiminen

Lisätiedot

Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön. KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014

Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön. KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014 Johdatusta sosiaalisen median koulutuskäyttöön KM, koulutussuunnittelija Minna Pesonen OK-opintokeskus 7.10.2014 Alustuksen aiheita Mitä sosiaalinen media on ja kenellä on edellytyksiä hyödyntää sosiaalista

Lisätiedot

NYT PUHUTTAA OMAT LAITTEET OPETUKSESSA. Juho Airola Kerttulin lukio, Turku

NYT PUHUTTAA OMAT LAITTEET OPETUKSESSA. Juho Airola Kerttulin lukio, Turku NYT PUHUTTAA OMAT LAITTEET OPETUKSESSA Juho Airola Kerttulin lukio, Turku Esityksen sisältö * Kerttulin BYOD- malli * Digitaalinen kansalainen - kurssi * Varautuminen sähköisiin YO- kokeisiin Turussa Kerttulin

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä

Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä Yhteisöllinen oppiminen yksilöa kehittävänä ja kulttuureja yhdistävänä tekijänä muiden huomioiminen sosiaaliset taidot kansainväisyystaidot vastuun =monikulttuurisessa ja kielisessä ottaminen ryhmässä

Lisätiedot

YHTEISÖLLINEN, DIGITAALINEN TOIMINTAKULTTUURI LUKIOSSA. Johanna Keskitalo, Katri Sarlund, Sanna Vierimaa Turun normaalikoulu

YHTEISÖLLINEN, DIGITAALINEN TOIMINTAKULTTUURI LUKIOSSA. Johanna Keskitalo, Katri Sarlund, Sanna Vierimaa Turun normaalikoulu YHTEISÖLLINEN, DIGITAALINEN TOIMINTAKULTTUURI LUKIOSSA Johanna Keskitalo, Katri Sarlund, Sanna Vierimaa Turun normaalikoulu OHJELMA Yleistä Turun normaalikoulussa Esitykset Kysymykset TURUN NORMAALIKOULUN

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Tervetuloa vastaamaan kyselyyni, jossa selvitän hevostalousoppilaitosten opetushenkilöstön kiinnostusta sosiaalisen median

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

eportfolion käyttöliittymä Perusportfolio (syyslukukausi 2014)

eportfolion käyttöliittymä Perusportfolio (syyslukukausi 2014) eportfolion käyttöliittymä Perusportfolio (syyslukukausi 2014) eportfolioon kirjaudutaan edu.hel.fi-tunnuksilla, samoilla joilla sähköpostiin. Etusivulla on heti aluksi ohjevideo sekä käyttöohjeet opiskelijalle

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014 Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014 Portfolio on oppimisen työkalu, jonne opiskelija taltioi omaa oppimisprosessiaan, tehtäviään, muistiinpanojaan ja tuotoksiaan. Opettaja näkee portfoliosta opiskelijan

Lisätiedot

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Digitaalisten oppimisympäristöjen tulo kouluihin on nopeutunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä on johtanut opettajien tieto- ja viestintäteknisten

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Sivistystoimi Nuoriso- ja aikuiskoulutus Aika Teema Paikka Kohderyhmä Ilmoittautuminen Tammi-helmikuu 17.1. klo 13.15 15.30 Symboliset laskimet Martinlaakson lukio

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

MATO-hankkeen tuloksia

MATO-hankkeen tuloksia MATO-hankkeen tuloksia 2009-2013 Juho Airola Hankkeen haaste Pitkän matematiikan valitsevien lukiolaisten määrä vähenee Opiskelijoilla on käytettävissään paljon tietoteknisiä välineitä, mutta niitä käytetään

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media? Sosiaalinen media (some) liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin,

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

Lukiolaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttö osana opiskelua ja käsitykset ylioppilaskokeiden sähköistämisestä alustavia tuloksia

Lukiolaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttö osana opiskelua ja käsitykset ylioppilaskokeiden sähköistämisestä alustavia tuloksia Lukiolaisten tieto- ja viestintätekniikan käyttö osana opiskelua ja käsitykset ylioppilaskokeiden sähköistämisestä alustavia tuloksia Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa ja Erno Lehtinen, Turun yliopisto,

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Digitalisaation vahvistaminen

Digitalisaation vahvistaminen Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä

Lisätiedot

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit ehipsu hanke ehipsu eskarin tulevaisuusnäyttö - hanke vuosina 2013-2014 OPH:n rahoitus laitehankintoihin

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Ei raportteja roskiin

Ei raportteja roskiin Ei raportteja roskiin Wikit ja blogit opetuksessa Sosiaalinen media koulutuksessa Tietotekniikan liitto - Helia 2006-11-16 Ei raportteja roskiin Vanha ja uusi tapa Käytännön kokemuksia Lisenssit Tekniikka

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä

Lisätiedot

Digabi Kohti sähköistä ylioppilaskoetta. Digabi-kouluttaja Ari Myllyviita, kemian ja matematiikan lehtori, Hgin yliopiston Viikin normaalikoulu

Digabi Kohti sähköistä ylioppilaskoetta. Digabi-kouluttaja Ari Myllyviita, kemian ja matematiikan lehtori, Hgin yliopiston Viikin normaalikoulu Digabi Kohti sähköistä ylioppilaskoetta Digabi-kouluttaja Ari Myllyviita, kemian ja matematiikan lehtori, Hgin yliopiston Viikin normaalikoulu Luennon sisältöjä Aikataulut sähköistyksen osalta eri oppiaineissa

Lisätiedot

MITEN LUKIO SIIRTYY DIGIAIKAAN? Simo Veistola Rehtori, toimitusjohtaja FT, MBA

MITEN LUKIO SIIRTYY DIGIAIKAAN? Simo Veistola Rehtori, toimitusjohtaja FT, MBA MITEN LUKIO SIIRTYY DIGIAIKAAN? Simo Veistola Rehtori, toimitusjohtaja FT, MBA Forssan yhteislyseo 500+100 opiskelijaa Täysin remontoitu rakennus Seutukunnallinen lukio Veistola: lakittanut yli 3000 ylioppilasta,

Lisätiedot

ICT-toimintasuunnitelma

ICT-toimintasuunnitelma ICT-toimintasuunnitelma Tiivistelmä 3.6.2014 19.6.2014 1 ICT-johtoryhmä Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteinen ICT-jory: Pasi Pohjola, Esa Jaakkola, Maija Juoperi, Petri Kainulainen, Riina Sutinen,

Lisätiedot

Opetustoimen tietostrategia

Opetustoimen tietostrategia Opetustoimen tietostrategia Oulun opetustoimessa jokaisella on oikeus ajanmukaisiin oppimisympäristöihin. Oulun opetustoimessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa kaikissa oppiaineissa ja koulujen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Anne-Maria Kuosa, Oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Merja Öhman, Liiketalouden ja tekniikan keskus,karelia amk Tavoitteet Aktivera

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot