TIIVISTELMÄ. Tähän tavoitteeseen ohjelma pyrkii seuraavien neljän strategisen linjauksen avulla:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄ. Tähän tavoitteeseen ohjelma pyrkii seuraavien neljän strategisen linjauksen avulla:"

Transkriptio

1

2

3 TIIVISTELMÄ Asumisen klusteriohjelman toimijoita ovat käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen tutkimiseen ja kehittämiseen perehtyneet tutkimusyksiköt ja laitokset, näiden osaamista hyödyntävät yritykset, osaamista ja yhteistyön kehittymistä verkottavat osaamiskeskukset sekä kunnat ja kaupungit kaavoituksesta vastaavina tahoina. Osaamista ja yhteistyön kehittymistä verkottavina osaamiskeskusosapuolina ovat Lahden seudun, Kanta-Hämeen, Pohjois-Karjalan sekä Uudenmaan osaamiskeskukset. Lisäksi mukana on liitännäisjäsenenä Porvoossa toimiva Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus. Osaamiskeskukset ovat laatineet tämän strategia-asiakirjan ja ovat sitoutuneet sen toteuttamiseen. Asumisen klusteriohjelman ydin on käyttäjälähtöisissä asumisratkaisuissa. Kyse on uudenlaisen ajattelu- ja toimintatavan aikaansaamisesta. Asumisen liiketoiminta on murrosvaiheessa ja siirtymässä tuotantokeskeisestä toimintatavasta kohti käyttäjälähtöistä asumisen tilojen, tuotteiden ja palvelujen tarjoamista. Käyttäjälähtöisyys merkitsee asukkaiden tarpeiden tunnistamista sekä toimivien, kohtuuhintaisten ja kestävien ratkaisujen kehittämistä ja tarjoamista. Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen tuottamiselle on entistä suurempi kysyntä ja tarve. Tarvitaan ratkaisuja, jotka tukevat lapsiperheiden muuttuvia tarpeita ja ikääntyneiden mahdollisimman pitkään kotona asumista sekä ratkaisuja, jotka mahdollistavat työn tekemisen myös kotona. Asunto ja asuinympäristö ovat yhä voimakkaammin elämäntapojen ja identiteetin ilmentäjiä. Yksilöllistymiskehityksen myötä halu sijoittaa brändiasuntoihin ja sosiaalista asemaa ilmentäviin asumisratkaisuihin kasvaa. Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen kehittämisen taustalla ovat yhteiskunnalliset muutokset, megatrendit, joista etenkin ilmaston muutos, ikääntyminen ja kaupungistuminen ovat tärkeitä suunnannäyttäjiä. Asumisen klusteriohjelman tavoitteena on vaikuttaa sellaisten asumisratkaisujen aikaansaamiseen, jotka huomioivat energiatehokkuuden asumisratkaisuissa sekä erityisasumiseen ja kaupunkiasumiseen liittyvät tarpeet. Klusteriohjelman toiminta-ajatuksena on vaikuttaa käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen toteuttamismahdollisuuksien aikaansaamiseen ja niitä koskevan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistumiseen sekä tätä kautta suunnata kansainvälisesti kilpailukykyisten asumisen tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintamallien kehittämistä yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Asumisen klusteriohjelman visiona on: Asumisratkaisujen tuottamisessa ja toteuttamisessa on siirrytty käyttäjälähtöisiin tuotanto- ja toimintamalleihin, mikä on vaikuttanut suomalaisten yritysten aseman vahvistumiseen kansainvälisillä markkinoilla. Tähän tavoitteeseen ohjelma pyrkii seuraavien neljän strategisen linjauksen avulla: aktivoimalla ja verkottamalla klusterin toimijoiden yhteistyötä kotimaassa ja kansainvälisesti vahvistamalla käyttäjälähtöistä osaamista sekä uudistamalla asumisratkaisujen suunnittelussa, tuottamisessa ja ylläpitämisessä sovellettavia toimintatapoja kehittämällä ja pilotoimalla aidoissa käyttäjäympäristöissä asumisen tuote- ja palveluratkaisuja valituilla sovellusalueilla edistämällä kansainvälisen liiketoiminnan tuntemusta ja ymmärrystä asumisklusterin yritysten keskuudessa sekä vahvistamalla alan vientiä Tavoitteiden toteutumista seurataan sekä määrällisillä että laadullisilla mittareilla. Asumisen klusteriohjelman toimenpiteet on ryhmitelty kolmeen kokonaisuuteen, joita ovat tiedottaminen, viestintä ja markkinointi klusteritoimijoille; verkostoituminen ja yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti sekä kärkihankkeiden toiminta. 3

4 SISÄLTÖ 3. painos TIIVISTELMÄ SISÄLTÖ 1. ESIPUHE 2. JOHDANTO Asumisen liiketoiminta uudistuu Klusteriohjelman osapuolet Yhteydet muihin klustereihin 3. ASUMISKLUSTERIOHJELMAN MISSIO, VISIO JA TOIMENPITEET Missio Visio Strategiset linjaukset / toimenpiteet ja tavoitteet Ydinosaamisalat ja niiden liittyminenstrategisiin linjauksiin, taulukko Ydinosaamisalojen teemat ja tavoitteet jaoteltuna strategisten linjausten mukaisesti: Strateginen linjaus 1, Klusterin toimijoiden aktivointi ja verkottaminen Strateginen linjaus 2, Käyttäjälähtöisen osaamisen vahvistaminen ja sovellettavien toimintatapojen uudistaminen Strateginen linjaus 3, Asumisen tuote- ja palveluratkaisujen kehittäminen ja pilotointi Strateginen linjaus 4, Kansainvälisen liiketoiminnan tuntemuksen ja alan viennin vahvistaminen 4. KLUSTERIN ORGANISOINTI JA JOHTAMINEN 5. OSAAMISKESKUKSET Hämeenlinna Joensuu Lahti Uusimaa Porvoo 4

5 5

6 Tavoitteena on luoda edellytyksiä uudentyyppiselle nykyistä monipuolisemmalle innovaatiotoiminnalle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologiaja liiketoimintaosaamiseen, 1. ESIPUHE 6

7 1. ESIPUHE Asumisen klusteriohjelma on osa valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa. Osaamiskeskusohjelma on valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, jonka avulla suunnataan toimenpiteitä kansallisesti tärkeille painopistealoille. Toiminta-ajatuksena on alueiden kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntäminen. Ohjelmaan kuuluvien klusterien ja osaamiskeskusten odotetaan yhdessä strategisen huippuosaamisen keskittymien kanssa luovan jatkossa entistä paremmat edellytykset kansainvälisesti kilpailukykyisten ja vetovoimaisten innovaatioympäristöjen rakentamiseksi Suomeen. Osaamiskeskusohjelman toimintamalli uudistettiin klusteriperusteiseksi kaudelle , ja sen yhtenä tavoitteena on tukea alueellista erikoistumista ja yhteistyötä osaamiskeskusten välillä. Klusteriohjelma kokoaa eri alueilla sijaitsevien osaamiskeskusten keskeiset toimijat yhteistyöhön klusteriohjelmien toteuttamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi syksyllä 2006 alueiden kehittämislain (602/2002) mukaisen valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman tavoitteet, joiden toteutumista seurataan sekä vuosittain että ohjelman väli- ja loppuarviointien avulla vuosina 2010 ja Uudella kaudella osaamiskeskusten ja klusteriohjelmien toiminnassa painottuvat kansainvälisyys, vetovoimaisuus sekä osaamisintensiivisten pk-yritysten kasvun vauhdittaminen. Tavoitteena on luoda edellytyksiä uudentyyppiselle nykyistä monipuolisemmalle innovaatiotoiminnalle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia- ja liiketoimintaosaamiseen. Elinkeinoelämän ja tutkimuksen toimiva alueellinen yhteistyö säilyy ohjelman lähtökohtana, mutta toiminnan painopiste suunnataan selvästi aikaisempaa enemmän kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen. Valtioneuvosto nimesi kaksivaiheisen haun perusteella kansallista ohjelmaa toteuttamaan 13 klusteriohjelmaa ja 21 osaamiskeskusta. Asumisen klusteriohjelma on yksi valtioneuvoston nimeämistä klustereista, johon kuuluvat Uudenmaan, Lahden seudun, Hämeen ja Pohjois-Karjalan osaamiskeskukset ja liitännäisjäsenenä Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus Porvoosta. Osaamiskeskukset ovat yhdessä laatineet ohjelma-asiakirjan ja ovat omalta osaltaan sitoutuneet toteuttamaan valittua strategiaa. Osaamiskeskuksissa ohjelma perustuu alueen omiin vahvuuksiin sekä yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja teknologiakeskusten toimivaan yhteistyöhön. Uusi klusterimalli tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden voimavarojen aikaisempaa tehokkaampaan käyttöön ja linkittää eri alueet entistä tiiviimmin kansalliseen innovaatiopolitiikkaan. Kansallisella tasolla osaamiskeskusohjelmaa ohjaa ja koordinoi valtioneuvoston asettama osaamiskeskustyöryhmä. Ohjelma-asiakirjassa esitetään Asumisen klusteriohjelman keskeiset strategiset tavoitteet, toimenpidekokonaisuudet ja kärkiteemat sekä klusterin toimintamalli ja organisointi. Alueellisissa osuuksissa nostetaan esiin eri osaamiskeskusten ja liitännäisjäsenen osaamisen painopisteet ja kärkiteemat osana klusterin kansallista strategiaa. 7

8 2. JOHDANTO Asuminen on keskeinen osa yhteiskunnan ja ihmisten toimintojen muodostamaa kokonaisuutta sekä toimintaympäristöjen muutosta paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla. Asuminen on nähtävä fyysisenä, sosiaalisena, kulttuurisena ja taloudellisena kokonaisuutena, joka on moniarvoinen ja jatkuvassa muutoksessa. Asumisen klusteriohjelman ydin on käyttäjälähtöisissä asumisratkaisuissa. Asukas on asumista koskevan tutkimuksen ja liiketoiminnan kehittämisen keskiössä. Käyttäjälähtöisyys merkitsee asukkaiden tarpeiden tunnistamista ja asukkaille toimivien, kohtuuhintaisten ja kestävien ratkaisujen löytämistä, kehittämistä ja tarjoamista. Suomalaisen asuntopolitiikan tavoitteena on sovittaa yhteen ihmisten asumisen toiveet ja tarpeet sekä yhteiskunnan tarpeet ja kestävä kehitys. Hallitus on sitoutunut edistämään sitä, että jokaisella on mahdollisuus löytää tarpeitaan ja toiveitaan vastaava asumismuoto. Asuinrakennuskannalla on keskeinen merkitys Suomen kansantaloudessa. Tilastokeskuksen ja VTT:n mukaan Suomen kansallisvarallisuus oli vuonna mrd. euroa, josta asuinrakennusten osuus on 31 %. Suomen asuntokanta on verraten nuorta. Pääosa asuinkerrostaloistamme on rakennettu luvuilla. Viime vuosien uudistuotannon vuosittaiset aloitukset ovat vaihdelleet ja asunnon välillä. Uudistuotannon tarve säilyy asunnon tasolla aina vuoteen Väestön kasvu ja asuntokuntien keskikoon pienentyminen sekä asumisväljyyden kasvu yhdessä asuntojen poistuman kanssa lisäävät uudisrakentamisen tarvetta. Uudistuotannon ohella keskeinen haaste on asuinkerrostalojen kasvava peruskorjaus- ja -parannustarve. Asuinkerrostalojen peruskorjaukseen tarvitaan vuosina VTT:n ASPE-peruslaskelman mukaan yhteensä 18 mrd. euroa. Vuosittain tulisi peruskorjata asuntoa. Peruskorjaustarve kohdistuu etenkin ja 1970-luvulla rakennettuihin asuinkerrostaloihin. Globalisaatio kiihdyttää uusien asumisratkaisujen kehittämistä ja tieto näistä leviää aiempaa nopeammin ja laajemmalle. Globalisaation vastavoimina ovat paikallisten eroavaisuuksien korostumiset. Tämä ei merkitse paikallisuuden, paikallisen identiteetin, historian ja traditioiden häviämistä vaan enemminkin näiden merkitys voi kasvaa entisestään. Tarvitaan uusia asumisratkaisuja, joissa on otettu huomioon paikallisuus ja asukkaiden eriytyvät asumiseen liittyvät tarpeet. Globalisaation tiivistyessä tarvitaan entistä parempaa kansainvälisten liiketoimintaympäristöjen ymmärtämystä sekä eri kulttuureiden ja historian tuntemusta. Tätä on vahvistettava tietoisin toimenpitein, jotta kansainvälisillä asumisratkaisujen tuotanto- ja palvelumarkkinoilla menestyminen olisi mahdollista. Globalisaatio edellyttää tieto- ja viestintäteknologian kehittämistä eriytyviä asumisen tarpeita palveleviksi. Teknologiaa tarvitaan sekä asumiseen liittyvien palveluiden kehittämisessä että palveluiden saamiseksi globaalisti kaikkien ulottuville. Asumisen klusteriohjelmassa kansainvälistymisen painopiste on Suomen lähialueilla, erityisesti Luoteis-Venäjällä ja Pietarin alueella, mutta kiinnostavia markkina-alueita on löydettävissä myös Aasian kasvavien talouksien maista, erityisesti Kiinasta. Lähialueiden taloudet kasvavat nopeasti, mikä avaa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Vapaarahoitteisen asuntorakentamisen näkymät ovat hyvät Baltiassa ja Venäjällä. Asuntorakentamisesta on tullut nopeasti suuri toiminta-alue suomalaisten liiketoiminnassa Venäjällä. Venäjän bruttokansantuote on kasvanut yli kuusi prosenttia vuodessa vuoden 1998 ruplan romahduksen jälkeen. Kasvu on ollut nopeinta Euroopassa. Rakennusala on kasvanut 10 % vuodessa vuodesta 1998 lähtien. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien kannalta tarkasteltuna Pietarin alue tarjoaa suuren potentiaalin. Sen väkiluku on noin 4,5 miljoonaa ja ympäristöalueet mukaan lukien asukkaita arvioidaan olevan noin 6 miljoonaa. Venäjän keskiluokan kasvaessa ja vaurastuessa uusien asuntojen kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Neuvostoliiton aikana, etenkin ja 1970-luvuilla, nopeaa kaupungistumista ratkaistiin asuntojen massatuotannolla. Tämä asuntokanta vaatii lähitulevaisuudessa kasvavaa panostusta peruskorjaukseen. Väestön vaurastuessa asumiseen liittyvien palveluiden kysyntä kasvaa nopeasti. 8

9 Tarvitaan uusia asumisratkaisuja, joissa on otettu huomioon paikallisuus ja asukkaiden eriytyvät asumiseen liittyvät tarpeet. 2. JOHDANTO 9

10 Asumisen liiketoiminta uudistuu Asumisen liiketoiminta on murrosvaiheessa ja siirtymässä tuotantokeskeisestä toimintatavasta kohti käyttäjälähtöistä asumisen ympäristöjen, tilojen, tuotteiden ja palvelujen tarjoamista. Klusteriohjelmassa käyttäjälähtöisyys toteutuu niin, että asumisratkaisujen suunnittelua ja toteutusta lähestytään käyttäjien tarpeiden, arvojen ja arvostusten näkökulmasta. Tämä tarkoittaa asukkaiden tarpeiden kuulemista ja eri asukasryhmiä palvelevien ratkaisujen tunnistamista, kehittämistä ja tarjoamista. Käyttäjälähtöisyys läpileikaa asumisratkaisujen tuotantoprosessin kaikissa sen eri vaiheissa maankäytön ja asuinympäristön suunnittelusta fyysisen asuintilan kokemiseen, asumisen palvelutarjonnan monipuolistumiseen ja asumisen ydinprosessien tunnistamiseen. Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen kehittämisen tasot teetin ilmentäjinä. Asumisen merkitys yleisenä hyvinvointitekijänä korostuu. Asumisessa on kyse ihmisten turvallisuudesta, terveydestä, viihtymisestä, toimeentulosta ja elämänlaadusta eli kokonaisuutena hyvinvoinnista. Asuinpaikan valintaan vaikuttaa tulevaisuudessa yhä enemmän IT-teknologian kehittymisen myötä tapahtuneet työn ja asumisen lomittuminen sekä työpaikan ja kodin roolien hämärtyminen. Asunnot on vastaisuudessa suunniteltava myös tämä näkökohta huomioiden. Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen toteuttamistarpeen taustalla ovat yhteiskunnalliset megatrendit. Näistä kestävä kehitys, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen ovat keskeisiä käyttäjälähtöisten ratkaisujen kehittämisen ja aikaansaamisen kannalta. Kestävän kehityksen näkökulmasta tärkeää on vaikuttaa sekä rakennusten tuotantovaiheen että elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen ja ympäristön kuormitukseen. Kestävään kehitykseen ja kaupungistumiseen liittyy oleellisesti yhdyskuntarakenteen tiiviys. On tärkeää lisätä kerrostaloasumisen houkuttelevuutta asumisvaihtoehtona kehittämällä yksilöllisiä ja asukkaiden hyvinvointia vaalivia asumisratkaisuja. Kaupungistumisaste on Suomessa edelleen globaalisti tarkastellen matala. Kaupungistumiskehitys kuitenkin jatkuu ja väestön siirtyminen aluekeskuksiin kiihtyy. Kansallisesti tarkastellen pääkaupunkiseudulla on yhä tärkeämpi merkitys keskeisenä metropolialueena. Tätä kehitystä on samalla peilattava lähialueiden merkittävimpien metropolialueiden Pietarin ja Tallinnan kehitykseen. Väestön ikääntyessä tarvitaan kehittyneitä kotipalvelu- ja asumisratkaisuja. Näiden turvin iäkkäät henkilöt voivat yhä pidempään asua kotonaan tai kodinomaisessa ympäristössä, esimerkiksi seniori- tai palveluasunnoissa. Asumisratkaisujen kehittämisessä olennaista on huomioida iäkkäiden yksilölliset tarpeet sekä liikkumisen helppous ja turvallisuus. Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen kehittämisen taustalla on monia yhteiskunnallisia kehityskulkuja. Yksilöllistyminen elämäntavoissa ja toimintatavoissa lisääntyy. Tuotteiden ja palvelujen kehittämisellä ja tarjonnalla pyritään täyttämään kuluttajien yksilöllisiä tarpeita ja toiveita. Asumisessa tämä tarkoittaa brändiasuntoja, sosiaalista asemaa ilmentäviä asumisratkaisuja, asunnon ja asuinympäristön valintaa elämäntapojen ja identi- Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen kehittämisellä ja tarjonnalla on yhteys Suomen kansalliseen kilpailukykyyn. Väestön ikääntyessä aktiivityöväestön määrä vähenee ja työvoiman tarve kasvaa. Syntynyttä vajetta korvaamaan tarvitaan yhä enemmän muuttotyövoimaa. Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen tarjonnalla voidaan osaltaan vaikuttaa tämän kohderyhmän asumista koskevaan päätöksentekoon ja yritysten sijoittumispäätöksiin ja näin vahvistaa Suomen kilpailukykyä kilpailtaessa työvoimasta globaaleilla markkinoilla. 10

11 Klusteriohjelman osapuolet Asumisen klusteriohjelman osapuolina ovat käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen kehittämiseen ja tutkimukseen perehtyneet tutkimusyksiköt ja -laitokset, näiden osaamista hyödyntävät yritykset, osaamista ja yhteistyön kehittymistä verkottavat osaamiskeskukset sekä kunnat ja kaupungit. Asumisen osaamiskeskusohjelman koordinaatiosta vastaa Culminatum Ltd Oy Helsinki Region Centre of Expertise. Osaamiskeskukset Asumisen klusteriohjelmaa toteuttaa neljä osaamiskeskusta ja liitännäisjäsen. Osaamiskeskusten vastuu- ja toteuttamistahot sekä ydinosaamisalueet on esitetty kaaviossa. Verkostoyhteistyökumppanit Asumisen klusteriohjelman verkostoyhteistyökumppaneita ovat Kuopiossa Teknia Oy (Terra-hanke), Kuopion yliopisto ja Kansanterveyslaitos (Asumisen ja rakentamisen terveys); Jyväskylässä Suomen gerontologian tutkimuskeskus, Terveystieteiden laitos, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen edistäminen); Oulussa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudio (Moderni puukaupunki hanke); Etelä-Pohjanmaalla Habit Centre (yhteistyö kalusteteollisuuden kehittämisessä). Osaamiskeskusten vastuu- ja toteuttamistahot sekä ydinosaaminen 11

12 Tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen kehittämiseksi ja aikaansaamiseksi tarvitaan vankkaa tieto- ja osaamispohjaa, kriittisen osaajajoukon aikaansaamista ja kokoamista sekä tehokkaiden tiedon-, tietämyksen ja osaamisen siirron väyliä ja välineitä. Tällä hetkellä Suomessa asumiseen liittyvää tutkimusta tehdään esimerkiksi Helsingin yliopistossa, Teknillisessä korkeakoulussa, Taideteollisen korkeakoulun Future Home Institutessa, Tampereen yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa, Oulun yliopistossa, Kuopion yliopistossa, Lappeenrannan yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja VTT:ssä. Taideteollisen korkeakoulun Future Home Instituutin kansainvälisenä tutkimuspartnerina on MIT House_n -konsortio (Boston, USA) Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit URBA-hankkeen ulkomaiset yhteistyöyliopistot ovat: Center for Strategisk Byforskning, Renaldia Research, University of Copenhagen, think thank -laboratorio ja SBI / Alborgin yliopisto TU Delft, Centre for Sustainable Urban Areas ja OTB, The Research Institute for Hou sing, Urban and Mobility Studies ETH / arkkitehtiosasto, Zürich University College London (UCL), The Bartlett School of Planning Leedsin yliopisto, Leeds, School of Performance and Cultural Industries Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakouluissa tehdään aktiivista käyttäjä- ja yrityslähtöistä tutkimus- ja kehittämistyötä mm. Joensuussa, Hämeenlinnassa, Uudellamaalla, Lahdessa ja Porvoossa. Ammattikorkeakouluilla on merkittäviä kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Yhteistä rajapintaa käyttäjätutkimukselle löytyy esimerkiksi kuluttajatutkimuksesta. Tulevaisuudessa monitieteisyys korostuu uusien ratkaisujen löytämisessä. Tarvitaan myös uusia tutkimusmenetelmiä, jotka huomioivat aiempaa paremmin käyttäjälähtöisyyden. Kunnat ja kaupungit Kunnat vastaavat maankäytön suunnittelusta alueellaan. Tätä velvollisuutta ja oikeutta kutsutaan kaavoitusmonopoliksi. Kunnan kaavoitusmonopoli on maapolitiikan kulmakivi. Sekä tavoitteet että käytetyt keinot voivat olla kunnittain hyvinkin erilaiset. Kunnat ohjaavat kaavoituksella ja maanluovutusehdoilla asuinympäristöjen suunnittelua ja asuntorakentamisen volyymiä ja vaikuttavat näin välillisesti asumisen palveluiden ja tuotteiden laatuun ja määrään. Yritykset Asumisen klusteriohjelman toiminnan ensisijaisen kohderyhmän muodostavat pk-yritykset ja uudet yritykset. Pyrkimyksenä on tarjota pk-yrityksille luontevia tilaisuuksia kansainvälistymiseen suurten toimijoiden imussa. Klusteriohjelma kokoaa yhteen suunnittelun, palvelualojen ja teknisten alojen osaajia kansallisine ja kansainvälisine verkostoineen tavoitteena luoda uusia käyttäjälähtöisiä asumisen palvelu- ja liiketoimintakonsepteja. New York State University, Buffalo, arkkitehtikoulu ja sosiologian laitos 12

13 Yhteydet muihin klustereihin Asumisen klusteriohjelma on horisontaalinen kehitysalusta useille klustereille. ICT-teknologiavetoiset ohjelmat: MASI Mallinnus ja simulointi Vamos Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut Verso Vertical Software Solutions Ubicom Sulautettu tietotekniikka Turvallisuus FinnWell Toiminnalliset materiaalit Tekesissä on alkanut syksyllä 2007 asumiseen suoraan liittyvä ohjelma Kestävä yhdyskunta sekä valmisteella mahdollisesti vuoden 2008 aikana käynnistyvä Tila-ohjelma. Lisäksi klusteriohjelma on yhteydessä Tekesin rahoittamien toiminta-alaan liittyviin tutkimushankkeisiin, jotka ovat käynnistyneet tai ovat käynnistymässä vapaalla tutkimusrahoituksella. Asumisen klusteriohjelmalla on läheiset yhteydet Puurakentamisen edistämisohjelmaan ja Puutuoteteollisuuden elinkeinopoliittiseen ohjelmaan, joita toteutetaan vuosina ja joista syntyneiden toimenpiteiden edistymistä ympäristöministeriön asettama työryhmä seuraa. Kuopion yliopistossa sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitoksella on viisivuotinen asumisen tutkimusohjelma , jonka tutkimusalueina ovat mm. asumisen tulevaisuus, erilaistuvat asumistarpeet, alueellisesti eriytyvät asuntomarkkinat, asumisen erot ja eri väestöryhmien asumismahdollisuudet ja asukasmielipiteet. Myös muilla korkeakouluilla on käynnissä ja valmisteilla useita hankkeita, jotka liittyvät suoraan asumisen klusterin toiminta-alueisiin. Asumisen klusteriohjelman yhteydet muihin ohjelmiin ja hankekokonaisuuksiin Asumisen klusteriohjelmalla on yhteyksiä mm. seuraaviin ohjelmiin ja niiden sisällä toteutettaviin hankekokonaisuuksiin. Asumisen klusteriohjelma seuraa Suomen akatemian asumisen tulevaisuuden tutkimusohjelman Asuminen ja hyvinvointi 2020, Asukas asumisen keskiössä - tarpeet ja vaikutusmahdollisuudet -ohjelman valmistelutyötä ja käynnistymistä. Tekesissä on käynnissä useita ohjelmia, joiden sisällöt liittyvät asumisen klusteriohjelman megatrendeihin kuten esimerkiksi: Ympäristöteknologiaklusterin tutkimusohjelmassa on hankkeita, joiden aihealueet liittyvät asumisen klusterin sisältöön. Asumisen klusteriohjelman toimintaa ohjaavina ohjelmina ovat myös Hyvä Asuminen ohjelma, Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, Rakennuspoliittinen ohjelma, Väestöpoliittinen ohjelma, Ilmansuojeluohjelma 2010 sekä sisäasiainministeriön laatima Suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuus ja Venäjä-ohjelma Kotimaisten ohjelmien ja hankekokonaisuuksien lisäksi asumisen klusteri seuraa ja on yhteydessä erityisesti eurooppalaisiin asumiseen liittyviin ohjelmiin ja hankkeisiin. Serve Innovatiiviset palvelut Liito Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen Vapaa-ajan palvelujen tutkimus- ja kehittämisohjelma SARA Suuntana arvoverkottunut rakentaminen

14 Ohjelman toimijat verkottavat ja aktivoivat asumisen klusterin eri osapuolten välistä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti sekä hyödyntävät ja kehittävät alueiden vahvuuksia ja yhdistävät ne kansallisiksi vahvuuksiksi. 3. ASUMISKLUSTERIOHJELMAN MISSIO, VISIO JA TOIMENPITEET 14

15 3. ASUMISKLUSTERIOHJELMAN MISSIO, VISIO JA TOIMENPITEET Asumisen klusteriohjelma Ohjelman missio Asumisen klusteriohjelman toiminta-ajatuksena on vaikuttaa käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen aikaansaamiseen ja sitä koskevan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistumiseen sekä tätä kautta suunnata kansainvälisesti kilpailukykyisten asumisen tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämistä yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi ohjelman toteuttajat toimivat tiiviissä yhteistyössä asumisklusterin yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä julkishallinnon edustajien kanssa. Ohjelman toimijat verkottavat ja aktivoivat asumisen klusterin eri osapuolten välistä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti sekä hyödyntävät ja kehittävät alueiden vahvuuksia ja yhdistävät ne kansallisiksi vahvuuksiksi. Asumisen klusteriohjelman visio 2013 Asumisratkaisujen tuottamisessa ja toteuttamisessa on siirrytty käyttäjälähtöisiin tuotanto- ja toimintamalleihin, mikä on vahvistanut suomalaisten yritysten asemaa kansainvälisillä markkinoilla. Vision saavuttamista tukee se, että klusterin eri osapuolet ja osaamiskeskusalueet omissa strategioissaan ovat sitoutuneet ohjelman tavoitteisiin erityisesti käyttäjälähtöisyyteen ja sen vahvistamiseen asumisratkaisujen suunnittelussa ja tuottamisessa. Lisäksi kansallisia ja kansainvälisiä voimavaroja kuten Tekesin, Suomen Akatemian sekä EU:n rakennerahastojen ja puiteohjelmien rahoitusta tulee kohdentaa asumisratkaisujen tutkimuksessa ja kehittämisessä perinteisen tuotanto- ja teknologialähtöisyyden sijasta käyttäjälähtöiseen T&K&I-toimintaan. Ohjelman strategiset linjaukset ja tavoitteet Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi ja klusterin kehittymistä koskevan vision saavuttamiseksi ohjelmalle on asetettu neljä keskeistä strategista linjausta, joiden mukaisesti ohjelmatoimintaa tullaan suuntaamaan ohjelmakaudella Asumisen klusteriohjelma strategisten linjaustensa mukaisesti aktivoi ja verkottaa klusterin toimijoiden yhteistyötä kotimaassa ja kansainvälisesti, vahvistaa käyttäjälähtöistä osaamista, uudistaa asumisratkaisujen suunnittelussa, tuottamisessa ja ylläpitämisessä sovellettavia toimintatapoja, kehittää ja pilotoi aidoissa käyttäjäympäristöissä asumisen tuote- ja palveluratkaisuja valituilla sovellusalueilla (kaupunkiasuminen, erityisasumisen ratkaisut, erityisesti senioriasuminen sekä energiatehokas ja ympäristöystävällinen rakentaminen ja asuminen), edistää kansainvälisen liiketoiminnan tuntemusta ja ymmärrystä asumisklusterin yritysten keskuudessa sekä vahvistaa alan vientiä. Ohjelmatoiminnan keskeisiä laadullisia tavoitteita ohjelmakaudella ovat: uudet ja uusiutuneet yhteistyösuhteet sekä uudenlainen yhteistyö klusteriosapuolten kesken uudistuneet suunnittelu- ja tuotantokäytännöt asumisratkaisujen aikaansaamisessa sekä uudet tuotannonohjausprosessit valituilla sovellusaloilla työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainottuminen asumisen klusterin toimialoilla Seuraavassa taulukossa ohjelmatoiminnan määrälliset tavoitteet on yksilöity strategisten linjausten mukaisesti vuosille 2010 ja

16 Ohjelman keskeiset toimenpiteet 1. Tiedottaminen ja viestintä Ohjelman tiedottamisen ja viestinnän keskeisinä kohderyhminä ovat asumisen klusterin eri toimijat. Tiedottaminen ja viestintä palvelevat asumisen klusteriohjelman tunnetuksi tekemistä kohderyhmien keskuudessa ja siinä hyödynnetään verkkosivuja, sähköisiä uutiskirjeitä, osaamiskeskusalueiden omaa viestintää sekä yhteistyötä tiedotusvälineiden edustajien kanssa. Tiedottamisen ja viestinnän kautta voidaan saada uusia toimijoita klusteriohjelman toteutuksen piiriin kotimaassa ja kansainvälisesti. 2. Yhteistyö ja verkostoituminen Erilaiset yhteistyö- ja verkostoitumisen muodot palvelevat tiedon ja osaamisen siirtämisessä klusteritoimijoiden kesken. Osapuolten välisten asumisratkaisujen tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä pilotointihankkeiden käynnistämisessä tehdään yhteistyötä. Toimintamuotoina voidaan hyödyntää mm. yritysaktivointia, foorumeja, seminaareja, työpajoja, tutustumismatkoja, osallistumista kansainvälisille messuille sekä brandi- ja palveluliittoumien rakentamista. 3. Hanketoiminta Hanketoiminnalla klusteri tukee erillisten voimavarojen hankintaa ja osoittamista ensisijaisesti asumisratkaisujen kehittämiseen ja pilotointiin sekä yritysten kansainvälistymisen edistämiseen. Pilottihankkeina voivat tulla kyseeseen esimerkiksi aluerakentamis- tai kiinteistönjalostushankkeet. Yritysten kansainvälistymisen edistämisessä puolestaan voidaan toimintamuotoina hyödyntää esimerkiksi vientirengastoimintaa, markkinaselvityksiä, veturiyritysmalleja, show-roomien rakentamista sekä ulkomaille sijoittuvia kaupallisen toiminnan keskuksia. Ydinosaamisalat ja niiden liittyminen strategisiin linjauksiin Viereisessä taulukossa esitetään strategiset painopistealueet ja se, kuinka osaamiskeskusten ydinosaamisalojen painopistealueet liittyvät näihin. Tunnussarake A E liittää teemat ydinosaamisaloihin. Punainen pallo näyttä sarakkeen mukaisesti teemasta vastaavan tahon. Harmaa pallo verkottaa muut toimijat mukaan. Sarakkeessa verkostot ja muut klusterit on esitetty joitakin verkostoyhteistyökumppaneita. Ydinosaamisalat ja niiden teemojen tavoitteet on esitelty laajemmin taulukon jälkeisillä sivuilla. Esittely noudattaa kaavion jäsentelyä. Kappaleessa 5 esitellään tarkemmin osaamiskeskusten toimintaympäristöä. 16

17 17

18 Ydinosaamisalojen teemat ja tavoitteet jaoteltuna strategisten linjausten mukaan Strateginen linjaus 1 - Klusterin toimijoiden aktivointi ja verkottaminen Muotoilupalvelut asumisen kilpailutekijänä Design & Business Tavoiteena on muotoilu- ja arkkitehtuuriosaamisen hyödyntäminen asumisklusterin eri hankkeissa. Tarkoituksena tuotteistaa muotoiluprosessin eri vaiheessa tarvittavaa osaamista niin, että klusterissa mukana olevat yritykset pystyvät hyödyntämään kansallisesti hyvin verkottunutta osaamista. Muotoilun lisäksi yhtä suurella painoarvolla kehitetään asumisklusterin liiketoiminnan kehittymistä tukevaa liiketoiminta- ja konseptiosaamista. Osallistuvat osapuolet ovat Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Culminatum Ltd Oy, Joensuun Tiedepuisto Oy, Teknologiakeskus Innopark Oy, STOK, LAMK, SeAMK, TaiK, PK-AMK sekä alan keskeiset verkostotoimijat. Puurakentaminen Edistämme ensisijaisesti asumisen osaamisklusterin strategian ja tavoitteiden mukaisesti niitä toimenpide-ehdotuksia, joita on tuotu esiin kehityskohteina Puurakentamisen edistämisohjelmassa sekä Puutuoteteollisuuden elinkeinopoliittisessa ohjelmassa. Puurakentamisen yhtenä erityisteemana on Living and Building with Wood, joka kattaa arkkitehtuurin ja asuinmiljööt, rakennus- ja sisustusteollisuuden uusien teollisten tuotteiden ja järjestelmien teknologian ja tuotekehityksen, alan raaka-aineosaamisen sekä puurakentamisen älytuotteet. Osaamisalan kansainvälisen toiminnan maantieteelliset painopisteet ovat nopeasti kasvavat EU:n ja Venäjän puutuote-, puurakentamisja sisustusmarkkinat. Teeman osapuolet ovat Joensuun Tiedepuisto Oy, Teknologiakeskus Innopark Oy, Culminatum Ltd Oy, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, STOK sekä alan keskeiset verkostotoimijat. Kehitysalustaverkosto asumisen innovaatioalustana Living Labs Kehitysalustat (Living Labs) ovat osa uudentyyppistä innovaatioympäristöä, jossa käyttäjien tarpeita ja haluja selvitetään aidoissa tilanne- ja käyttöympäristöissä. Asumisen klusteriohjelman painopisteenä ovat aidot kotiympäristöt ja niissä asuvien erilaisten ihmisten elämänsyklien tarpeiden ja toiveiden selvittäminen. Strategisen kehityshankkeen tarkoituksena on tukea koko asumisklusterin tasolla eri kehitysalustojen verkottumista ja syntyvän osaamisen siirtoa. Culminatum Ltd Oy, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Teknologiakeskus Innopark Oy, Joensuun Tiedepuisto Oy, STOK sekä alan keskeiset verkostotoimijat ovat teemaan osallistuvat osapuolet. Asumisen klusteriohjelman kansainvälistymisohjelma Living Business Programme Strategisen kehityshankkeen tarkoituksena on edistää asumisen klusteriohjelman eri toimijoiden keskinäistä verkottumista ja yhteistyötä niin, että alan kansainvälistyminen etenee mahdollisimman tehokkaasti. Hankkeessa osallistutaan mm. EU:n erilaisiin teknologiaplatformeihin (esim. EU:n Forest Technology Platform ja Construction Technology Platform). Teemaan keskittyvät osapuolet ovat Teknologiakeskus Innopark Oy, Culminatum Ltd Oy, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Joensuun Tiedepuisto Oy, STOK sekä alan keskeiset verkostotoimijat. 18

19 Strateginen linjaus 2 - Käyttäjälähtöisen osaamisen vahvistaminen ja sovellettavien toimintatapojen uudistaminen Asuntorakentamisen terästuotteet ja -järjestelmät (Hämeenlinna) Teräsrakentamisen tuotteet ja järjestelmät antavat myös asuntorakentamisessa mahdollisuuden toteuttaa asiakaslähtöisiä ja elinkaariedullisia ratkaisuja, joilla on merkittävää vientipotentiaalia. Tavoitteena on koota yksittäisistä pk-yritysten tuotteista suurempia kokonaisia terästuotejärjestelmiä ja liittää niitä osaksi isompaa eriytyvän asumisen palvelukonseptia ja kehittää palveluosaamista sekä markkinoida valituille kohderyhmille ja kasvattaa vientiä. Asumistarpeet rakentamisprosessien ratkaisuiksi (Hämeenlinna) Reaaliaikaisesti tietoverkkojen kautta toimivissa tulevaisuuden rakentamisen toteutusprosesseissa sekä siihen liittyvissä palvelukonsepteissa keskeistä suunnittelu- ja lähtötietoaineistoa ovat tiedot asumisen asiakkaiden ja käyttäjien nykyisistä ja tulevista tarpeista. Tämän kehitysteeman sisältö on ensiarvoinen koko asumisen klusteriohjelman menestykselle ja etenkin vientitoimintaan tähtääville yrityksille. Asumisen asiakas- ja asukastietojen siirtämiseksi ja käyttämiseksi oikea-aikaiseksi tiedonsiirtoon tavoitteena on kehittää ja tuotteistaa joustavia ja helppokäyttöisiä siirtomenetelmiä, jotka tulevaisuudessa ovat pääsääntöisesti erilaisia digitaalisia median käsittely-, esittely- ja jakelukanavia sekä ohjelmistoja. IT:n soveltaminen asumiseen ja rakentamiseen (Uusimaa) Yhtenä tulokulmana kärkiteeman hankkeissa tarkastellaan älykkään asuinympäristön elinkaarta suunnittelusta rakentamiseen ja ylläpitoon sekä älykkäiden ympäristöjen ekologiaa. Uudenmaan osaamiskeskus ohjaa myös muut IT-hankkeet, joissa tulokulmana on käyttäjälähtöiseen suunnitteluprosessiin liittyvä tuotemallinnus ja muiden käyttäjälähtöisten uusien IT-sovelluksiin perustuvien menetelmien kehittäminen kärkiteeman alle. Tavoitteena on yritysten kilpailukyvyn parantaminen erityisesti käyttäjä- ja kuluttajaosaamisen avulla. Tämä osaaminen mahdollistaa koko elinkaaren mukaisen tarkastelun, suunnittelusta rakentamiseen ja ylläpitoon. Keskeinen kärkiteeman toimija on asumisen ja jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelmien yhteinen liitännäisjäsen STOK, joka kehittää sähköisen talotekniikan ratkaisuja. Kumppaneina toimivat STOK:n verkosto ja rakennetun ympäristön tiedonhallinnan osaajat kuten VTT ja TKK. Strateginen linjaus 3 - Asumisen tuote- ja palveluratkaisujen kehittäminen ja pilotointi Linjaus 3 A: Kaupungistuminen Kaupunkiasumisen konseptit (Uusimaa) Kaupunkiasumisen konseptit -kärkiteemassa on tavoitteena kehittää uudenlaisia käyttäjälähtöisiä, kansainvälistymiseen tähtääviä, asumisen ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden konsepteja sekä vauhdittaa kehitettyjen konseptien käytäntöön viemistä. Tavoitteena on mm. löytää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen ja arvoverkkoihin perustuva toimintamalli, jota voidaan hyödyntää kaupunkien uusien alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. 19

20 Sovellusalustaksi valitaan uusia rakentamisalueita, joihin kehitetään elinkaaripohjaisia toteutusmalleja. Hanke sisältää lisäksi rajatumpien asuinrakentamiseen liittyvien konseptien kehittämistä. Hankkeessa verkotetaan ja sitoutetaan aihekokonaisuuteen liittyvät yritykset, tutkimusyksiköt, kunnat ja rahoittajaorganisaatiot sekä ollaan mukana käynnistämässä aihekokonaisuuteen liittyviä yritys- ja aluelähtöisiä hankkeita. Kaupunkiasumisen konseptit -hankkeiden sisältöalueissa on rajapintoja muihin osaamiskeskuksen kärkiteemoihin. Keskeisiä toimijoita ovat mm. kunnat, yliopistot ja korkeakoulut, rakennusliikkeet, rakennuttajaorganisaatiot, suunnittelijat, kaupallisten palveluiden tuottajat, terveys-, sosiaali, liikunta- ja liikennepalveluita tuottavat tahot sekä ICT-teknologiayritykset. Tiivistyvä kaupunkirakenne erilaistuvan asumisen mahdollistajana (Hämeenlinna) Asuminen erilaistuu yhä enemmän, sillä ihmisten yksilöllisyyden korostuminen ja erilaiset elämäntilanteet ja -tyylit eriyttävät asumista yhä enemmän pienemmiksi käyttäjäryhmiksi. Jotta erilaistuvan asumisen haasteeseen pystytään vastaamaan, kaupunkirakenteeseen tarvitaan monimuotoisia asumisympäristöjä ja elämisen ratkaisuja. Tuotantolähtöisellä toimintatavalla ja tavanomaisilla kaupunkirakenteen kaavoitusratkaisuilla ei pystytä parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan tulevaisuuden entistä monimuotoisempaan asumisen haasteeseen. Tavoitteena on rakentaa erilaisia julkis-yksityisen kumppanuuden mallin (Public Private Partnership, PPP-malli) mukaisia yhteistyöhankkeita, joiden avulla luodaan uudenlaisia, asukaslähtöisiä ja monimuotoisia asumisen ja elämisen ympäristöjä ja niihin liittyviä palvelukokonaisuuksia (mm. Living Lab -kehitysalustoja) osana tiivistyvää kaupunkirakenteen strategista kehittämistä. 20

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ilpo Saukkonen. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto

Ilpo Saukkonen. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Ilpo Saukkonen Toimin Joensuun Tiedepuisto Oy:ssä kehityspäällikkönä. Vastuualueenani on liiketoiminnan kehittäminen ja innovaatiopalvelut. Olen mukana toteuttamassa työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi Yhteishankkeen koordinaatio: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kalevi Mäkelä, projektipäällikkö kalevi.makela@lahtisbp.fi GSM 050 5912349 www.southwood.fi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 2 Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen 3 Karelia-ammattikorkeakoulu - Ylläpitäjänä Karelia Ammattikorkeakoulu Oy - Kampukset: Sirkkala, Tikkarinne,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Innovaatiokeskittymät

Innovaatiokeskittymät Innovaatiokeskittymät Uusi ohjelmaväline 2014+ Mika Pikkarainen Elinkeino- ja innovaatio-osasto Innovaatioympäristöt ryhmä 7.9.2012 Innovaatiokeskittymäpolitiikan lähtökohdat Innovaatiojärjestelmä kv-arviointi

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot