TIIVISTELMÄ. Tähän tavoitteeseen ohjelma pyrkii seuraavien neljän strategisen linjauksen avulla:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIIVISTELMÄ. Tähän tavoitteeseen ohjelma pyrkii seuraavien neljän strategisen linjauksen avulla:"

Transkriptio

1

2

3 TIIVISTELMÄ Asumisen klusteriohjelman toimijoita ovat käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen tutkimiseen ja kehittämiseen perehtyneet tutkimusyksiköt ja laitokset, näiden osaamista hyödyntävät yritykset, osaamista ja yhteistyön kehittymistä verkottavat osaamiskeskukset sekä kunnat ja kaupungit kaavoituksesta vastaavina tahoina. Osaamista ja yhteistyön kehittymistä verkottavina osaamiskeskusosapuolina ovat Lahden seudun, Kanta-Hämeen, Pohjois-Karjalan sekä Uudenmaan osaamiskeskukset. Lisäksi mukana on liitännäisjäsenenä Porvoossa toimiva Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus. Osaamiskeskukset ovat laatineet tämän strategia-asiakirjan ja ovat sitoutuneet sen toteuttamiseen. Asumisen klusteriohjelman ydin on käyttäjälähtöisissä asumisratkaisuissa. Kyse on uudenlaisen ajattelu- ja toimintatavan aikaansaamisesta. Asumisen liiketoiminta on murrosvaiheessa ja siirtymässä tuotantokeskeisestä toimintatavasta kohti käyttäjälähtöistä asumisen tilojen, tuotteiden ja palvelujen tarjoamista. Käyttäjälähtöisyys merkitsee asukkaiden tarpeiden tunnistamista sekä toimivien, kohtuuhintaisten ja kestävien ratkaisujen kehittämistä ja tarjoamista. Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen tuottamiselle on entistä suurempi kysyntä ja tarve. Tarvitaan ratkaisuja, jotka tukevat lapsiperheiden muuttuvia tarpeita ja ikääntyneiden mahdollisimman pitkään kotona asumista sekä ratkaisuja, jotka mahdollistavat työn tekemisen myös kotona. Asunto ja asuinympäristö ovat yhä voimakkaammin elämäntapojen ja identiteetin ilmentäjiä. Yksilöllistymiskehityksen myötä halu sijoittaa brändiasuntoihin ja sosiaalista asemaa ilmentäviin asumisratkaisuihin kasvaa. Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen kehittämisen taustalla ovat yhteiskunnalliset muutokset, megatrendit, joista etenkin ilmaston muutos, ikääntyminen ja kaupungistuminen ovat tärkeitä suunnannäyttäjiä. Asumisen klusteriohjelman tavoitteena on vaikuttaa sellaisten asumisratkaisujen aikaansaamiseen, jotka huomioivat energiatehokkuuden asumisratkaisuissa sekä erityisasumiseen ja kaupunkiasumiseen liittyvät tarpeet. Klusteriohjelman toiminta-ajatuksena on vaikuttaa käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen toteuttamismahdollisuuksien aikaansaamiseen ja niitä koskevan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistumiseen sekä tätä kautta suunnata kansainvälisesti kilpailukykyisten asumisen tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintamallien kehittämistä yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Asumisen klusteriohjelman visiona on: Asumisratkaisujen tuottamisessa ja toteuttamisessa on siirrytty käyttäjälähtöisiin tuotanto- ja toimintamalleihin, mikä on vaikuttanut suomalaisten yritysten aseman vahvistumiseen kansainvälisillä markkinoilla. Tähän tavoitteeseen ohjelma pyrkii seuraavien neljän strategisen linjauksen avulla: aktivoimalla ja verkottamalla klusterin toimijoiden yhteistyötä kotimaassa ja kansainvälisesti vahvistamalla käyttäjälähtöistä osaamista sekä uudistamalla asumisratkaisujen suunnittelussa, tuottamisessa ja ylläpitämisessä sovellettavia toimintatapoja kehittämällä ja pilotoimalla aidoissa käyttäjäympäristöissä asumisen tuote- ja palveluratkaisuja valituilla sovellusalueilla edistämällä kansainvälisen liiketoiminnan tuntemusta ja ymmärrystä asumisklusterin yritysten keskuudessa sekä vahvistamalla alan vientiä Tavoitteiden toteutumista seurataan sekä määrällisillä että laadullisilla mittareilla. Asumisen klusteriohjelman toimenpiteet on ryhmitelty kolmeen kokonaisuuteen, joita ovat tiedottaminen, viestintä ja markkinointi klusteritoimijoille; verkostoituminen ja yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti sekä kärkihankkeiden toiminta. 3

4 SISÄLTÖ 3. painos TIIVISTELMÄ SISÄLTÖ 1. ESIPUHE 2. JOHDANTO Asumisen liiketoiminta uudistuu Klusteriohjelman osapuolet Yhteydet muihin klustereihin 3. ASUMISKLUSTERIOHJELMAN MISSIO, VISIO JA TOIMENPITEET Missio Visio Strategiset linjaukset / toimenpiteet ja tavoitteet Ydinosaamisalat ja niiden liittyminenstrategisiin linjauksiin, taulukko Ydinosaamisalojen teemat ja tavoitteet jaoteltuna strategisten linjausten mukaisesti: Strateginen linjaus 1, Klusterin toimijoiden aktivointi ja verkottaminen Strateginen linjaus 2, Käyttäjälähtöisen osaamisen vahvistaminen ja sovellettavien toimintatapojen uudistaminen Strateginen linjaus 3, Asumisen tuote- ja palveluratkaisujen kehittäminen ja pilotointi Strateginen linjaus 4, Kansainvälisen liiketoiminnan tuntemuksen ja alan viennin vahvistaminen 4. KLUSTERIN ORGANISOINTI JA JOHTAMINEN 5. OSAAMISKESKUKSET Hämeenlinna Joensuu Lahti Uusimaa Porvoo 4

5 5

6 Tavoitteena on luoda edellytyksiä uudentyyppiselle nykyistä monipuolisemmalle innovaatiotoiminnalle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologiaja liiketoimintaosaamiseen, 1. ESIPUHE 6

7 1. ESIPUHE Asumisen klusteriohjelma on osa valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa. Osaamiskeskusohjelma on valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, jonka avulla suunnataan toimenpiteitä kansallisesti tärkeille painopistealoille. Toiminta-ajatuksena on alueiden kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntäminen. Ohjelmaan kuuluvien klusterien ja osaamiskeskusten odotetaan yhdessä strategisen huippuosaamisen keskittymien kanssa luovan jatkossa entistä paremmat edellytykset kansainvälisesti kilpailukykyisten ja vetovoimaisten innovaatioympäristöjen rakentamiseksi Suomeen. Osaamiskeskusohjelman toimintamalli uudistettiin klusteriperusteiseksi kaudelle , ja sen yhtenä tavoitteena on tukea alueellista erikoistumista ja yhteistyötä osaamiskeskusten välillä. Klusteriohjelma kokoaa eri alueilla sijaitsevien osaamiskeskusten keskeiset toimijat yhteistyöhön klusteriohjelmien toteuttamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi syksyllä 2006 alueiden kehittämislain (602/2002) mukaisen valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman tavoitteet, joiden toteutumista seurataan sekä vuosittain että ohjelman väli- ja loppuarviointien avulla vuosina 2010 ja Uudella kaudella osaamiskeskusten ja klusteriohjelmien toiminnassa painottuvat kansainvälisyys, vetovoimaisuus sekä osaamisintensiivisten pk-yritysten kasvun vauhdittaminen. Tavoitteena on luoda edellytyksiä uudentyyppiselle nykyistä monipuolisemmalle innovaatiotoiminnalle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia- ja liiketoimintaosaamiseen. Elinkeinoelämän ja tutkimuksen toimiva alueellinen yhteistyö säilyy ohjelman lähtökohtana, mutta toiminnan painopiste suunnataan selvästi aikaisempaa enemmän kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen. Valtioneuvosto nimesi kaksivaiheisen haun perusteella kansallista ohjelmaa toteuttamaan 13 klusteriohjelmaa ja 21 osaamiskeskusta. Asumisen klusteriohjelma on yksi valtioneuvoston nimeämistä klustereista, johon kuuluvat Uudenmaan, Lahden seudun, Hämeen ja Pohjois-Karjalan osaamiskeskukset ja liitännäisjäsenenä Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus Porvoosta. Osaamiskeskukset ovat yhdessä laatineet ohjelma-asiakirjan ja ovat omalta osaltaan sitoutuneet toteuttamaan valittua strategiaa. Osaamiskeskuksissa ohjelma perustuu alueen omiin vahvuuksiin sekä yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja teknologiakeskusten toimivaan yhteistyöhön. Uusi klusterimalli tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden voimavarojen aikaisempaa tehokkaampaan käyttöön ja linkittää eri alueet entistä tiiviimmin kansalliseen innovaatiopolitiikkaan. Kansallisella tasolla osaamiskeskusohjelmaa ohjaa ja koordinoi valtioneuvoston asettama osaamiskeskustyöryhmä. Ohjelma-asiakirjassa esitetään Asumisen klusteriohjelman keskeiset strategiset tavoitteet, toimenpidekokonaisuudet ja kärkiteemat sekä klusterin toimintamalli ja organisointi. Alueellisissa osuuksissa nostetaan esiin eri osaamiskeskusten ja liitännäisjäsenen osaamisen painopisteet ja kärkiteemat osana klusterin kansallista strategiaa. 7

8 2. JOHDANTO Asuminen on keskeinen osa yhteiskunnan ja ihmisten toimintojen muodostamaa kokonaisuutta sekä toimintaympäristöjen muutosta paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla. Asuminen on nähtävä fyysisenä, sosiaalisena, kulttuurisena ja taloudellisena kokonaisuutena, joka on moniarvoinen ja jatkuvassa muutoksessa. Asumisen klusteriohjelman ydin on käyttäjälähtöisissä asumisratkaisuissa. Asukas on asumista koskevan tutkimuksen ja liiketoiminnan kehittämisen keskiössä. Käyttäjälähtöisyys merkitsee asukkaiden tarpeiden tunnistamista ja asukkaille toimivien, kohtuuhintaisten ja kestävien ratkaisujen löytämistä, kehittämistä ja tarjoamista. Suomalaisen asuntopolitiikan tavoitteena on sovittaa yhteen ihmisten asumisen toiveet ja tarpeet sekä yhteiskunnan tarpeet ja kestävä kehitys. Hallitus on sitoutunut edistämään sitä, että jokaisella on mahdollisuus löytää tarpeitaan ja toiveitaan vastaava asumismuoto. Asuinrakennuskannalla on keskeinen merkitys Suomen kansantaloudessa. Tilastokeskuksen ja VTT:n mukaan Suomen kansallisvarallisuus oli vuonna mrd. euroa, josta asuinrakennusten osuus on 31 %. Suomen asuntokanta on verraten nuorta. Pääosa asuinkerrostaloistamme on rakennettu luvuilla. Viime vuosien uudistuotannon vuosittaiset aloitukset ovat vaihdelleet ja asunnon välillä. Uudistuotannon tarve säilyy asunnon tasolla aina vuoteen Väestön kasvu ja asuntokuntien keskikoon pienentyminen sekä asumisväljyyden kasvu yhdessä asuntojen poistuman kanssa lisäävät uudisrakentamisen tarvetta. Uudistuotannon ohella keskeinen haaste on asuinkerrostalojen kasvava peruskorjaus- ja -parannustarve. Asuinkerrostalojen peruskorjaukseen tarvitaan vuosina VTT:n ASPE-peruslaskelman mukaan yhteensä 18 mrd. euroa. Vuosittain tulisi peruskorjata asuntoa. Peruskorjaustarve kohdistuu etenkin ja 1970-luvulla rakennettuihin asuinkerrostaloihin. Globalisaatio kiihdyttää uusien asumisratkaisujen kehittämistä ja tieto näistä leviää aiempaa nopeammin ja laajemmalle. Globalisaation vastavoimina ovat paikallisten eroavaisuuksien korostumiset. Tämä ei merkitse paikallisuuden, paikallisen identiteetin, historian ja traditioiden häviämistä vaan enemminkin näiden merkitys voi kasvaa entisestään. Tarvitaan uusia asumisratkaisuja, joissa on otettu huomioon paikallisuus ja asukkaiden eriytyvät asumiseen liittyvät tarpeet. Globalisaation tiivistyessä tarvitaan entistä parempaa kansainvälisten liiketoimintaympäristöjen ymmärtämystä sekä eri kulttuureiden ja historian tuntemusta. Tätä on vahvistettava tietoisin toimenpitein, jotta kansainvälisillä asumisratkaisujen tuotanto- ja palvelumarkkinoilla menestyminen olisi mahdollista. Globalisaatio edellyttää tieto- ja viestintäteknologian kehittämistä eriytyviä asumisen tarpeita palveleviksi. Teknologiaa tarvitaan sekä asumiseen liittyvien palveluiden kehittämisessä että palveluiden saamiseksi globaalisti kaikkien ulottuville. Asumisen klusteriohjelmassa kansainvälistymisen painopiste on Suomen lähialueilla, erityisesti Luoteis-Venäjällä ja Pietarin alueella, mutta kiinnostavia markkina-alueita on löydettävissä myös Aasian kasvavien talouksien maista, erityisesti Kiinasta. Lähialueiden taloudet kasvavat nopeasti, mikä avaa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Vapaarahoitteisen asuntorakentamisen näkymät ovat hyvät Baltiassa ja Venäjällä. Asuntorakentamisesta on tullut nopeasti suuri toiminta-alue suomalaisten liiketoiminnassa Venäjällä. Venäjän bruttokansantuote on kasvanut yli kuusi prosenttia vuodessa vuoden 1998 ruplan romahduksen jälkeen. Kasvu on ollut nopeinta Euroopassa. Rakennusala on kasvanut 10 % vuodessa vuodesta 1998 lähtien. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien kannalta tarkasteltuna Pietarin alue tarjoaa suuren potentiaalin. Sen väkiluku on noin 4,5 miljoonaa ja ympäristöalueet mukaan lukien asukkaita arvioidaan olevan noin 6 miljoonaa. Venäjän keskiluokan kasvaessa ja vaurastuessa uusien asuntojen kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Neuvostoliiton aikana, etenkin ja 1970-luvuilla, nopeaa kaupungistumista ratkaistiin asuntojen massatuotannolla. Tämä asuntokanta vaatii lähitulevaisuudessa kasvavaa panostusta peruskorjaukseen. Väestön vaurastuessa asumiseen liittyvien palveluiden kysyntä kasvaa nopeasti. 8

9 Tarvitaan uusia asumisratkaisuja, joissa on otettu huomioon paikallisuus ja asukkaiden eriytyvät asumiseen liittyvät tarpeet. 2. JOHDANTO 9

10 Asumisen liiketoiminta uudistuu Asumisen liiketoiminta on murrosvaiheessa ja siirtymässä tuotantokeskeisestä toimintatavasta kohti käyttäjälähtöistä asumisen ympäristöjen, tilojen, tuotteiden ja palvelujen tarjoamista. Klusteriohjelmassa käyttäjälähtöisyys toteutuu niin, että asumisratkaisujen suunnittelua ja toteutusta lähestytään käyttäjien tarpeiden, arvojen ja arvostusten näkökulmasta. Tämä tarkoittaa asukkaiden tarpeiden kuulemista ja eri asukasryhmiä palvelevien ratkaisujen tunnistamista, kehittämistä ja tarjoamista. Käyttäjälähtöisyys läpileikaa asumisratkaisujen tuotantoprosessin kaikissa sen eri vaiheissa maankäytön ja asuinympäristön suunnittelusta fyysisen asuintilan kokemiseen, asumisen palvelutarjonnan monipuolistumiseen ja asumisen ydinprosessien tunnistamiseen. Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen kehittämisen tasot teetin ilmentäjinä. Asumisen merkitys yleisenä hyvinvointitekijänä korostuu. Asumisessa on kyse ihmisten turvallisuudesta, terveydestä, viihtymisestä, toimeentulosta ja elämänlaadusta eli kokonaisuutena hyvinvoinnista. Asuinpaikan valintaan vaikuttaa tulevaisuudessa yhä enemmän IT-teknologian kehittymisen myötä tapahtuneet työn ja asumisen lomittuminen sekä työpaikan ja kodin roolien hämärtyminen. Asunnot on vastaisuudessa suunniteltava myös tämä näkökohta huomioiden. Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen toteuttamistarpeen taustalla ovat yhteiskunnalliset megatrendit. Näistä kestävä kehitys, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen ovat keskeisiä käyttäjälähtöisten ratkaisujen kehittämisen ja aikaansaamisen kannalta. Kestävän kehityksen näkökulmasta tärkeää on vaikuttaa sekä rakennusten tuotantovaiheen että elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen ja ympäristön kuormitukseen. Kestävään kehitykseen ja kaupungistumiseen liittyy oleellisesti yhdyskuntarakenteen tiiviys. On tärkeää lisätä kerrostaloasumisen houkuttelevuutta asumisvaihtoehtona kehittämällä yksilöllisiä ja asukkaiden hyvinvointia vaalivia asumisratkaisuja. Kaupungistumisaste on Suomessa edelleen globaalisti tarkastellen matala. Kaupungistumiskehitys kuitenkin jatkuu ja väestön siirtyminen aluekeskuksiin kiihtyy. Kansallisesti tarkastellen pääkaupunkiseudulla on yhä tärkeämpi merkitys keskeisenä metropolialueena. Tätä kehitystä on samalla peilattava lähialueiden merkittävimpien metropolialueiden Pietarin ja Tallinnan kehitykseen. Väestön ikääntyessä tarvitaan kehittyneitä kotipalvelu- ja asumisratkaisuja. Näiden turvin iäkkäät henkilöt voivat yhä pidempään asua kotonaan tai kodinomaisessa ympäristössä, esimerkiksi seniori- tai palveluasunnoissa. Asumisratkaisujen kehittämisessä olennaista on huomioida iäkkäiden yksilölliset tarpeet sekä liikkumisen helppous ja turvallisuus. Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen kehittämisen taustalla on monia yhteiskunnallisia kehityskulkuja. Yksilöllistyminen elämäntavoissa ja toimintatavoissa lisääntyy. Tuotteiden ja palvelujen kehittämisellä ja tarjonnalla pyritään täyttämään kuluttajien yksilöllisiä tarpeita ja toiveita. Asumisessa tämä tarkoittaa brändiasuntoja, sosiaalista asemaa ilmentäviä asumisratkaisuja, asunnon ja asuinympäristön valintaa elämäntapojen ja identi- Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen kehittämisellä ja tarjonnalla on yhteys Suomen kansalliseen kilpailukykyyn. Väestön ikääntyessä aktiivityöväestön määrä vähenee ja työvoiman tarve kasvaa. Syntynyttä vajetta korvaamaan tarvitaan yhä enemmän muuttotyövoimaa. Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen tarjonnalla voidaan osaltaan vaikuttaa tämän kohderyhmän asumista koskevaan päätöksentekoon ja yritysten sijoittumispäätöksiin ja näin vahvistaa Suomen kilpailukykyä kilpailtaessa työvoimasta globaaleilla markkinoilla. 10

11 Klusteriohjelman osapuolet Asumisen klusteriohjelman osapuolina ovat käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen kehittämiseen ja tutkimukseen perehtyneet tutkimusyksiköt ja -laitokset, näiden osaamista hyödyntävät yritykset, osaamista ja yhteistyön kehittymistä verkottavat osaamiskeskukset sekä kunnat ja kaupungit. Asumisen osaamiskeskusohjelman koordinaatiosta vastaa Culminatum Ltd Oy Helsinki Region Centre of Expertise. Osaamiskeskukset Asumisen klusteriohjelmaa toteuttaa neljä osaamiskeskusta ja liitännäisjäsen. Osaamiskeskusten vastuu- ja toteuttamistahot sekä ydinosaamisalueet on esitetty kaaviossa. Verkostoyhteistyökumppanit Asumisen klusteriohjelman verkostoyhteistyökumppaneita ovat Kuopiossa Teknia Oy (Terra-hanke), Kuopion yliopisto ja Kansanterveyslaitos (Asumisen ja rakentamisen terveys); Jyväskylässä Suomen gerontologian tutkimuskeskus, Terveystieteiden laitos, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen edistäminen); Oulussa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudio (Moderni puukaupunki hanke); Etelä-Pohjanmaalla Habit Centre (yhteistyö kalusteteollisuuden kehittämisessä). Osaamiskeskusten vastuu- ja toteuttamistahot sekä ydinosaaminen 11

12 Tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen kehittämiseksi ja aikaansaamiseksi tarvitaan vankkaa tieto- ja osaamispohjaa, kriittisen osaajajoukon aikaansaamista ja kokoamista sekä tehokkaiden tiedon-, tietämyksen ja osaamisen siirron väyliä ja välineitä. Tällä hetkellä Suomessa asumiseen liittyvää tutkimusta tehdään esimerkiksi Helsingin yliopistossa, Teknillisessä korkeakoulussa, Taideteollisen korkeakoulun Future Home Institutessa, Tampereen yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa, Oulun yliopistossa, Kuopion yliopistossa, Lappeenrannan yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja VTT:ssä. Taideteollisen korkeakoulun Future Home Instituutin kansainvälisenä tutkimuspartnerina on MIT House_n -konsortio (Boston, USA) Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit URBA-hankkeen ulkomaiset yhteistyöyliopistot ovat: Center for Strategisk Byforskning, Renaldia Research, University of Copenhagen, think thank -laboratorio ja SBI / Alborgin yliopisto TU Delft, Centre for Sustainable Urban Areas ja OTB, The Research Institute for Hou sing, Urban and Mobility Studies ETH / arkkitehtiosasto, Zürich University College London (UCL), The Bartlett School of Planning Leedsin yliopisto, Leeds, School of Performance and Cultural Industries Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakouluissa tehdään aktiivista käyttäjä- ja yrityslähtöistä tutkimus- ja kehittämistyötä mm. Joensuussa, Hämeenlinnassa, Uudellamaalla, Lahdessa ja Porvoossa. Ammattikorkeakouluilla on merkittäviä kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Yhteistä rajapintaa käyttäjätutkimukselle löytyy esimerkiksi kuluttajatutkimuksesta. Tulevaisuudessa monitieteisyys korostuu uusien ratkaisujen löytämisessä. Tarvitaan myös uusia tutkimusmenetelmiä, jotka huomioivat aiempaa paremmin käyttäjälähtöisyyden. Kunnat ja kaupungit Kunnat vastaavat maankäytön suunnittelusta alueellaan. Tätä velvollisuutta ja oikeutta kutsutaan kaavoitusmonopoliksi. Kunnan kaavoitusmonopoli on maapolitiikan kulmakivi. Sekä tavoitteet että käytetyt keinot voivat olla kunnittain hyvinkin erilaiset. Kunnat ohjaavat kaavoituksella ja maanluovutusehdoilla asuinympäristöjen suunnittelua ja asuntorakentamisen volyymiä ja vaikuttavat näin välillisesti asumisen palveluiden ja tuotteiden laatuun ja määrään. Yritykset Asumisen klusteriohjelman toiminnan ensisijaisen kohderyhmän muodostavat pk-yritykset ja uudet yritykset. Pyrkimyksenä on tarjota pk-yrityksille luontevia tilaisuuksia kansainvälistymiseen suurten toimijoiden imussa. Klusteriohjelma kokoaa yhteen suunnittelun, palvelualojen ja teknisten alojen osaajia kansallisine ja kansainvälisine verkostoineen tavoitteena luoda uusia käyttäjälähtöisiä asumisen palvelu- ja liiketoimintakonsepteja. New York State University, Buffalo, arkkitehtikoulu ja sosiologian laitos 12

13 Yhteydet muihin klustereihin Asumisen klusteriohjelma on horisontaalinen kehitysalusta useille klustereille. ICT-teknologiavetoiset ohjelmat: MASI Mallinnus ja simulointi Vamos Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut Verso Vertical Software Solutions Ubicom Sulautettu tietotekniikka Turvallisuus FinnWell Toiminnalliset materiaalit Tekesissä on alkanut syksyllä 2007 asumiseen suoraan liittyvä ohjelma Kestävä yhdyskunta sekä valmisteella mahdollisesti vuoden 2008 aikana käynnistyvä Tila-ohjelma. Lisäksi klusteriohjelma on yhteydessä Tekesin rahoittamien toiminta-alaan liittyviin tutkimushankkeisiin, jotka ovat käynnistyneet tai ovat käynnistymässä vapaalla tutkimusrahoituksella. Asumisen klusteriohjelmalla on läheiset yhteydet Puurakentamisen edistämisohjelmaan ja Puutuoteteollisuuden elinkeinopoliittiseen ohjelmaan, joita toteutetaan vuosina ja joista syntyneiden toimenpiteiden edistymistä ympäristöministeriön asettama työryhmä seuraa. Kuopion yliopistossa sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitoksella on viisivuotinen asumisen tutkimusohjelma , jonka tutkimusalueina ovat mm. asumisen tulevaisuus, erilaistuvat asumistarpeet, alueellisesti eriytyvät asuntomarkkinat, asumisen erot ja eri väestöryhmien asumismahdollisuudet ja asukasmielipiteet. Myös muilla korkeakouluilla on käynnissä ja valmisteilla useita hankkeita, jotka liittyvät suoraan asumisen klusterin toiminta-alueisiin. Asumisen klusteriohjelman yhteydet muihin ohjelmiin ja hankekokonaisuuksiin Asumisen klusteriohjelmalla on yhteyksiä mm. seuraaviin ohjelmiin ja niiden sisällä toteutettaviin hankekokonaisuuksiin. Asumisen klusteriohjelma seuraa Suomen akatemian asumisen tulevaisuuden tutkimusohjelman Asuminen ja hyvinvointi 2020, Asukas asumisen keskiössä - tarpeet ja vaikutusmahdollisuudet -ohjelman valmistelutyötä ja käynnistymistä. Tekesissä on käynnissä useita ohjelmia, joiden sisällöt liittyvät asumisen klusteriohjelman megatrendeihin kuten esimerkiksi: Ympäristöteknologiaklusterin tutkimusohjelmassa on hankkeita, joiden aihealueet liittyvät asumisen klusterin sisältöön. Asumisen klusteriohjelman toimintaa ohjaavina ohjelmina ovat myös Hyvä Asuminen ohjelma, Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, Rakennuspoliittinen ohjelma, Väestöpoliittinen ohjelma, Ilmansuojeluohjelma 2010 sekä sisäasiainministeriön laatima Suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuus ja Venäjä-ohjelma Kotimaisten ohjelmien ja hankekokonaisuuksien lisäksi asumisen klusteri seuraa ja on yhteydessä erityisesti eurooppalaisiin asumiseen liittyviin ohjelmiin ja hankkeisiin. Serve Innovatiiviset palvelut Liito Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen Vapaa-ajan palvelujen tutkimus- ja kehittämisohjelma SARA Suuntana arvoverkottunut rakentaminen

14 Ohjelman toimijat verkottavat ja aktivoivat asumisen klusterin eri osapuolten välistä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti sekä hyödyntävät ja kehittävät alueiden vahvuuksia ja yhdistävät ne kansallisiksi vahvuuksiksi. 3. ASUMISKLUSTERIOHJELMAN MISSIO, VISIO JA TOIMENPITEET 14

15 3. ASUMISKLUSTERIOHJELMAN MISSIO, VISIO JA TOIMENPITEET Asumisen klusteriohjelma Ohjelman missio Asumisen klusteriohjelman toiminta-ajatuksena on vaikuttaa käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen aikaansaamiseen ja sitä koskevan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistumiseen sekä tätä kautta suunnata kansainvälisesti kilpailukykyisten asumisen tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämistä yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi ohjelman toteuttajat toimivat tiiviissä yhteistyössä asumisklusterin yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä julkishallinnon edustajien kanssa. Ohjelman toimijat verkottavat ja aktivoivat asumisen klusterin eri osapuolten välistä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti sekä hyödyntävät ja kehittävät alueiden vahvuuksia ja yhdistävät ne kansallisiksi vahvuuksiksi. Asumisen klusteriohjelman visio 2013 Asumisratkaisujen tuottamisessa ja toteuttamisessa on siirrytty käyttäjälähtöisiin tuotanto- ja toimintamalleihin, mikä on vahvistanut suomalaisten yritysten asemaa kansainvälisillä markkinoilla. Vision saavuttamista tukee se, että klusterin eri osapuolet ja osaamiskeskusalueet omissa strategioissaan ovat sitoutuneet ohjelman tavoitteisiin erityisesti käyttäjälähtöisyyteen ja sen vahvistamiseen asumisratkaisujen suunnittelussa ja tuottamisessa. Lisäksi kansallisia ja kansainvälisiä voimavaroja kuten Tekesin, Suomen Akatemian sekä EU:n rakennerahastojen ja puiteohjelmien rahoitusta tulee kohdentaa asumisratkaisujen tutkimuksessa ja kehittämisessä perinteisen tuotanto- ja teknologialähtöisyyden sijasta käyttäjälähtöiseen T&K&I-toimintaan. Ohjelman strategiset linjaukset ja tavoitteet Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi ja klusterin kehittymistä koskevan vision saavuttamiseksi ohjelmalle on asetettu neljä keskeistä strategista linjausta, joiden mukaisesti ohjelmatoimintaa tullaan suuntaamaan ohjelmakaudella Asumisen klusteriohjelma strategisten linjaustensa mukaisesti aktivoi ja verkottaa klusterin toimijoiden yhteistyötä kotimaassa ja kansainvälisesti, vahvistaa käyttäjälähtöistä osaamista, uudistaa asumisratkaisujen suunnittelussa, tuottamisessa ja ylläpitämisessä sovellettavia toimintatapoja, kehittää ja pilotoi aidoissa käyttäjäympäristöissä asumisen tuote- ja palveluratkaisuja valituilla sovellusalueilla (kaupunkiasuminen, erityisasumisen ratkaisut, erityisesti senioriasuminen sekä energiatehokas ja ympäristöystävällinen rakentaminen ja asuminen), edistää kansainvälisen liiketoiminnan tuntemusta ja ymmärrystä asumisklusterin yritysten keskuudessa sekä vahvistaa alan vientiä. Ohjelmatoiminnan keskeisiä laadullisia tavoitteita ohjelmakaudella ovat: uudet ja uusiutuneet yhteistyösuhteet sekä uudenlainen yhteistyö klusteriosapuolten kesken uudistuneet suunnittelu- ja tuotantokäytännöt asumisratkaisujen aikaansaamisessa sekä uudet tuotannonohjausprosessit valituilla sovellusaloilla työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainottuminen asumisen klusterin toimialoilla Seuraavassa taulukossa ohjelmatoiminnan määrälliset tavoitteet on yksilöity strategisten linjausten mukaisesti vuosille 2010 ja

16 Ohjelman keskeiset toimenpiteet 1. Tiedottaminen ja viestintä Ohjelman tiedottamisen ja viestinnän keskeisinä kohderyhminä ovat asumisen klusterin eri toimijat. Tiedottaminen ja viestintä palvelevat asumisen klusteriohjelman tunnetuksi tekemistä kohderyhmien keskuudessa ja siinä hyödynnetään verkkosivuja, sähköisiä uutiskirjeitä, osaamiskeskusalueiden omaa viestintää sekä yhteistyötä tiedotusvälineiden edustajien kanssa. Tiedottamisen ja viestinnän kautta voidaan saada uusia toimijoita klusteriohjelman toteutuksen piiriin kotimaassa ja kansainvälisesti. 2. Yhteistyö ja verkostoituminen Erilaiset yhteistyö- ja verkostoitumisen muodot palvelevat tiedon ja osaamisen siirtämisessä klusteritoimijoiden kesken. Osapuolten välisten asumisratkaisujen tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä pilotointihankkeiden käynnistämisessä tehdään yhteistyötä. Toimintamuotoina voidaan hyödyntää mm. yritysaktivointia, foorumeja, seminaareja, työpajoja, tutustumismatkoja, osallistumista kansainvälisille messuille sekä brandi- ja palveluliittoumien rakentamista. 3. Hanketoiminta Hanketoiminnalla klusteri tukee erillisten voimavarojen hankintaa ja osoittamista ensisijaisesti asumisratkaisujen kehittämiseen ja pilotointiin sekä yritysten kansainvälistymisen edistämiseen. Pilottihankkeina voivat tulla kyseeseen esimerkiksi aluerakentamis- tai kiinteistönjalostushankkeet. Yritysten kansainvälistymisen edistämisessä puolestaan voidaan toimintamuotoina hyödyntää esimerkiksi vientirengastoimintaa, markkinaselvityksiä, veturiyritysmalleja, show-roomien rakentamista sekä ulkomaille sijoittuvia kaupallisen toiminnan keskuksia. Ydinosaamisalat ja niiden liittyminen strategisiin linjauksiin Viereisessä taulukossa esitetään strategiset painopistealueet ja se, kuinka osaamiskeskusten ydinosaamisalojen painopistealueet liittyvät näihin. Tunnussarake A E liittää teemat ydinosaamisaloihin. Punainen pallo näyttä sarakkeen mukaisesti teemasta vastaavan tahon. Harmaa pallo verkottaa muut toimijat mukaan. Sarakkeessa verkostot ja muut klusterit on esitetty joitakin verkostoyhteistyökumppaneita. Ydinosaamisalat ja niiden teemojen tavoitteet on esitelty laajemmin taulukon jälkeisillä sivuilla. Esittely noudattaa kaavion jäsentelyä. Kappaleessa 5 esitellään tarkemmin osaamiskeskusten toimintaympäristöä. 16

17 17

18 Ydinosaamisalojen teemat ja tavoitteet jaoteltuna strategisten linjausten mukaan Strateginen linjaus 1 - Klusterin toimijoiden aktivointi ja verkottaminen Muotoilupalvelut asumisen kilpailutekijänä Design & Business Tavoiteena on muotoilu- ja arkkitehtuuriosaamisen hyödyntäminen asumisklusterin eri hankkeissa. Tarkoituksena tuotteistaa muotoiluprosessin eri vaiheessa tarvittavaa osaamista niin, että klusterissa mukana olevat yritykset pystyvät hyödyntämään kansallisesti hyvin verkottunutta osaamista. Muotoilun lisäksi yhtä suurella painoarvolla kehitetään asumisklusterin liiketoiminnan kehittymistä tukevaa liiketoiminta- ja konseptiosaamista. Osallistuvat osapuolet ovat Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Culminatum Ltd Oy, Joensuun Tiedepuisto Oy, Teknologiakeskus Innopark Oy, STOK, LAMK, SeAMK, TaiK, PK-AMK sekä alan keskeiset verkostotoimijat. Puurakentaminen Edistämme ensisijaisesti asumisen osaamisklusterin strategian ja tavoitteiden mukaisesti niitä toimenpide-ehdotuksia, joita on tuotu esiin kehityskohteina Puurakentamisen edistämisohjelmassa sekä Puutuoteteollisuuden elinkeinopoliittisessa ohjelmassa. Puurakentamisen yhtenä erityisteemana on Living and Building with Wood, joka kattaa arkkitehtuurin ja asuinmiljööt, rakennus- ja sisustusteollisuuden uusien teollisten tuotteiden ja järjestelmien teknologian ja tuotekehityksen, alan raaka-aineosaamisen sekä puurakentamisen älytuotteet. Osaamisalan kansainvälisen toiminnan maantieteelliset painopisteet ovat nopeasti kasvavat EU:n ja Venäjän puutuote-, puurakentamisja sisustusmarkkinat. Teeman osapuolet ovat Joensuun Tiedepuisto Oy, Teknologiakeskus Innopark Oy, Culminatum Ltd Oy, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, STOK sekä alan keskeiset verkostotoimijat. Kehitysalustaverkosto asumisen innovaatioalustana Living Labs Kehitysalustat (Living Labs) ovat osa uudentyyppistä innovaatioympäristöä, jossa käyttäjien tarpeita ja haluja selvitetään aidoissa tilanne- ja käyttöympäristöissä. Asumisen klusteriohjelman painopisteenä ovat aidot kotiympäristöt ja niissä asuvien erilaisten ihmisten elämänsyklien tarpeiden ja toiveiden selvittäminen. Strategisen kehityshankkeen tarkoituksena on tukea koko asumisklusterin tasolla eri kehitysalustojen verkottumista ja syntyvän osaamisen siirtoa. Culminatum Ltd Oy, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Teknologiakeskus Innopark Oy, Joensuun Tiedepuisto Oy, STOK sekä alan keskeiset verkostotoimijat ovat teemaan osallistuvat osapuolet. Asumisen klusteriohjelman kansainvälistymisohjelma Living Business Programme Strategisen kehityshankkeen tarkoituksena on edistää asumisen klusteriohjelman eri toimijoiden keskinäistä verkottumista ja yhteistyötä niin, että alan kansainvälistyminen etenee mahdollisimman tehokkaasti. Hankkeessa osallistutaan mm. EU:n erilaisiin teknologiaplatformeihin (esim. EU:n Forest Technology Platform ja Construction Technology Platform). Teemaan keskittyvät osapuolet ovat Teknologiakeskus Innopark Oy, Culminatum Ltd Oy, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Joensuun Tiedepuisto Oy, STOK sekä alan keskeiset verkostotoimijat. 18

19 Strateginen linjaus 2 - Käyttäjälähtöisen osaamisen vahvistaminen ja sovellettavien toimintatapojen uudistaminen Asuntorakentamisen terästuotteet ja -järjestelmät (Hämeenlinna) Teräsrakentamisen tuotteet ja järjestelmät antavat myös asuntorakentamisessa mahdollisuuden toteuttaa asiakaslähtöisiä ja elinkaariedullisia ratkaisuja, joilla on merkittävää vientipotentiaalia. Tavoitteena on koota yksittäisistä pk-yritysten tuotteista suurempia kokonaisia terästuotejärjestelmiä ja liittää niitä osaksi isompaa eriytyvän asumisen palvelukonseptia ja kehittää palveluosaamista sekä markkinoida valituille kohderyhmille ja kasvattaa vientiä. Asumistarpeet rakentamisprosessien ratkaisuiksi (Hämeenlinna) Reaaliaikaisesti tietoverkkojen kautta toimivissa tulevaisuuden rakentamisen toteutusprosesseissa sekä siihen liittyvissä palvelukonsepteissa keskeistä suunnittelu- ja lähtötietoaineistoa ovat tiedot asumisen asiakkaiden ja käyttäjien nykyisistä ja tulevista tarpeista. Tämän kehitysteeman sisältö on ensiarvoinen koko asumisen klusteriohjelman menestykselle ja etenkin vientitoimintaan tähtääville yrityksille. Asumisen asiakas- ja asukastietojen siirtämiseksi ja käyttämiseksi oikea-aikaiseksi tiedonsiirtoon tavoitteena on kehittää ja tuotteistaa joustavia ja helppokäyttöisiä siirtomenetelmiä, jotka tulevaisuudessa ovat pääsääntöisesti erilaisia digitaalisia median käsittely-, esittely- ja jakelukanavia sekä ohjelmistoja. IT:n soveltaminen asumiseen ja rakentamiseen (Uusimaa) Yhtenä tulokulmana kärkiteeman hankkeissa tarkastellaan älykkään asuinympäristön elinkaarta suunnittelusta rakentamiseen ja ylläpitoon sekä älykkäiden ympäristöjen ekologiaa. Uudenmaan osaamiskeskus ohjaa myös muut IT-hankkeet, joissa tulokulmana on käyttäjälähtöiseen suunnitteluprosessiin liittyvä tuotemallinnus ja muiden käyttäjälähtöisten uusien IT-sovelluksiin perustuvien menetelmien kehittäminen kärkiteeman alle. Tavoitteena on yritysten kilpailukyvyn parantaminen erityisesti käyttäjä- ja kuluttajaosaamisen avulla. Tämä osaaminen mahdollistaa koko elinkaaren mukaisen tarkastelun, suunnittelusta rakentamiseen ja ylläpitoon. Keskeinen kärkiteeman toimija on asumisen ja jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelmien yhteinen liitännäisjäsen STOK, joka kehittää sähköisen talotekniikan ratkaisuja. Kumppaneina toimivat STOK:n verkosto ja rakennetun ympäristön tiedonhallinnan osaajat kuten VTT ja TKK. Strateginen linjaus 3 - Asumisen tuote- ja palveluratkaisujen kehittäminen ja pilotointi Linjaus 3 A: Kaupungistuminen Kaupunkiasumisen konseptit (Uusimaa) Kaupunkiasumisen konseptit -kärkiteemassa on tavoitteena kehittää uudenlaisia käyttäjälähtöisiä, kansainvälistymiseen tähtääviä, asumisen ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden konsepteja sekä vauhdittaa kehitettyjen konseptien käytäntöön viemistä. Tavoitteena on mm. löytää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen ja arvoverkkoihin perustuva toimintamalli, jota voidaan hyödyntää kaupunkien uusien alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. 19

20 Sovellusalustaksi valitaan uusia rakentamisalueita, joihin kehitetään elinkaaripohjaisia toteutusmalleja. Hanke sisältää lisäksi rajatumpien asuinrakentamiseen liittyvien konseptien kehittämistä. Hankkeessa verkotetaan ja sitoutetaan aihekokonaisuuteen liittyvät yritykset, tutkimusyksiköt, kunnat ja rahoittajaorganisaatiot sekä ollaan mukana käynnistämässä aihekokonaisuuteen liittyviä yritys- ja aluelähtöisiä hankkeita. Kaupunkiasumisen konseptit -hankkeiden sisältöalueissa on rajapintoja muihin osaamiskeskuksen kärkiteemoihin. Keskeisiä toimijoita ovat mm. kunnat, yliopistot ja korkeakoulut, rakennusliikkeet, rakennuttajaorganisaatiot, suunnittelijat, kaupallisten palveluiden tuottajat, terveys-, sosiaali, liikunta- ja liikennepalveluita tuottavat tahot sekä ICT-teknologiayritykset. Tiivistyvä kaupunkirakenne erilaistuvan asumisen mahdollistajana (Hämeenlinna) Asuminen erilaistuu yhä enemmän, sillä ihmisten yksilöllisyyden korostuminen ja erilaiset elämäntilanteet ja -tyylit eriyttävät asumista yhä enemmän pienemmiksi käyttäjäryhmiksi. Jotta erilaistuvan asumisen haasteeseen pystytään vastaamaan, kaupunkirakenteeseen tarvitaan monimuotoisia asumisympäristöjä ja elämisen ratkaisuja. Tuotantolähtöisellä toimintatavalla ja tavanomaisilla kaupunkirakenteen kaavoitusratkaisuilla ei pystytä parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan tulevaisuuden entistä monimuotoisempaan asumisen haasteeseen. Tavoitteena on rakentaa erilaisia julkis-yksityisen kumppanuuden mallin (Public Private Partnership, PPP-malli) mukaisia yhteistyöhankkeita, joiden avulla luodaan uudenlaisia, asukaslähtöisiä ja monimuotoisia asumisen ja elämisen ympäristöjä ja niihin liittyviä palvelukokonaisuuksia (mm. Living Lab -kehitysalustoja) osana tiivistyvää kaupunkirakenteen strategista kehittämistä. 20

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen

Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelman toteuttaminen Arjen tietoyhteiskunta workshop 15.11.2007 Pirjo Kutinlahti OSKE synnyttää huippuosaamisesta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja Osaamiskeskusohjelma

Lisätiedot

Hanketoimijoiden tapaaminen 21.1.2010 Metsäalan strateginen ohjelma, verkostohanke

Hanketoimijoiden tapaaminen 21.1.2010 Metsäalan strateginen ohjelma, verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen 21.1.2010 Metsäalan strateginen ohjelma, verkostohanke Joensuun Tiedepuisto Oy (sivu 2) Osaamiskeskusohjema 2007-2013 (TEM) (s. 3-5) Asumisen klusteriohjelma (s. 6) OSKEn rooli

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke

Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke Monitorointialustan kautta viennin kasvattamiseen i Tilannekatsaus 29.1.2007 Green Net Finland ry - Ympäristöalan

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Ilpo Saukkonen. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto

Ilpo Saukkonen. Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Ilpo Saukkonen Toimin Joensuun Tiedepuisto Oy:ssä kehityspäällikkönä. Vastuualueenani on liiketoiminnan kehittäminen ja innovaatiopalvelut. Olen mukana toteuttamassa työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen. Joensuu, 5.11.

Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen. Joensuu, 5.11. Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen Joensuu, 5.11.2009 1 Tietoa, taitoa, tehoa, tuloksia! Joensuun Tiedepuisto

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä

Lisätiedot

Ryhmärakennuttamisesta muutosvoima?

Ryhmärakennuttamisesta muutosvoima? Ryhmärakennuttamisesta muutosvoima? Kehittyvä kerrostalo-seminaari 17.3.2011 Ville Mensio, projektipäällikkö Uudenmaan asumisen osaamiskeskus Osaamiskeskukset elintarvike hyvinvointi Innovatiiviset julkiset

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Komposiitit ja älykkäät puurakenteet - Tommi Appelgren Mikä osaamiskeskusohjelma (=OSKE) on? Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

INNOVATIIVINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tietoa, taitoa, tehoa, tuloksia!

INNOVATIIVINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tietoa, taitoa, tehoa, tuloksia! INNOVATIIVINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tietoa, taitoa, tehoa, tuloksia! Joensuun Tiedepuisto Oy on sekä maakunnallinen, kansallinen että kansainvälinen sillanrakentaja. Käytettävissämme on laaja verkosto, jossa

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi

Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi Toimialarajat ylittävä toimintamalli puun käytön lisäämiseksi Yhteishankkeen koordinaatio: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kalevi Mäkelä, projektipäällikkö kalevi.makela@lahtisbp.fi GSM 050 5912349 www.southwood.fi

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

STOK - Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus, Posintra Oy

STOK - Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus, Posintra Oy STOK - Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus, Posintra Oy 4.5.2009 Posintra Oy Perustettu 1998 29 omistajaa, joista suurimmat: Porvoon kaupunki, Neste Oil Oyj, Osuuskauppa Osla, EM Group

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Luosto Classic Business Forum 8.8.2014 Nordregio ( established in 1997) is a leading international Nordic research institute in the broad field of

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013

ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Päijät-Hämeen liitto, Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö ETELÄ-SUOMEN EAKR OHJELMA 2007 2013 Teemahankkeet METSÄTEOLLISUUS- KLUSTERI Päivitetty: 30.6.2011 2 (5) A30665 ÄLYKOP - Metsäteollisuuden osaamisella

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 Miksi OSKE-viestintää? OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta NYT AIKA KERTOA TULOKSISTA Yritysten aktivointi OSKE-toimintaan

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot