TIIVISTELMÄ. Tähän tavoitteeseen ohjelma pyrkii seuraavien neljän strategisen linjauksen avulla:

Transkriptio

1

2

3 TIIVISTELMÄ Asumisen klusteriohjelman toimijoita ovat käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen tutkimiseen ja kehittämiseen perehtyneet tutkimusyksiköt ja laitokset, näiden osaamista hyödyntävät yritykset, osaamista ja yhteistyön kehittymistä verkottavat osaamiskeskukset sekä kunnat ja kaupungit kaavoituksesta vastaavina tahoina. Osaamista ja yhteistyön kehittymistä verkottavina osaamiskeskusosapuolina ovat Lahden seudun, Kanta-Hämeen, Pohjois-Karjalan sekä Uudenmaan osaamiskeskukset. Lisäksi mukana on liitännäisjäsenenä Porvoossa toimiva Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus. Osaamiskeskukset ovat laatineet tämän strategia-asiakirjan ja ovat sitoutuneet sen toteuttamiseen. Asumisen klusteriohjelman ydin on käyttäjälähtöisissä asumisratkaisuissa. Kyse on uudenlaisen ajattelu- ja toimintatavan aikaansaamisesta. Asumisen liiketoiminta on murrosvaiheessa ja siirtymässä tuotantokeskeisestä toimintatavasta kohti käyttäjälähtöistä asumisen tilojen, tuotteiden ja palvelujen tarjoamista. Käyttäjälähtöisyys merkitsee asukkaiden tarpeiden tunnistamista sekä toimivien, kohtuuhintaisten ja kestävien ratkaisujen kehittämistä ja tarjoamista. Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen tuottamiselle on entistä suurempi kysyntä ja tarve. Tarvitaan ratkaisuja, jotka tukevat lapsiperheiden muuttuvia tarpeita ja ikääntyneiden mahdollisimman pitkään kotona asumista sekä ratkaisuja, jotka mahdollistavat työn tekemisen myös kotona. Asunto ja asuinympäristö ovat yhä voimakkaammin elämäntapojen ja identiteetin ilmentäjiä. Yksilöllistymiskehityksen myötä halu sijoittaa brändiasuntoihin ja sosiaalista asemaa ilmentäviin asumisratkaisuihin kasvaa. Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen kehittämisen taustalla ovat yhteiskunnalliset muutokset, megatrendit, joista etenkin ilmaston muutos, ikääntyminen ja kaupungistuminen ovat tärkeitä suunnannäyttäjiä. Asumisen klusteriohjelman tavoitteena on vaikuttaa sellaisten asumisratkaisujen aikaansaamiseen, jotka huomioivat energiatehokkuuden asumisratkaisuissa sekä erityisasumiseen ja kaupunkiasumiseen liittyvät tarpeet. Klusteriohjelman toiminta-ajatuksena on vaikuttaa käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen toteuttamismahdollisuuksien aikaansaamiseen ja niitä koskevan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistumiseen sekä tätä kautta suunnata kansainvälisesti kilpailukykyisten asumisen tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintamallien kehittämistä yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Asumisen klusteriohjelman visiona on: Asumisratkaisujen tuottamisessa ja toteuttamisessa on siirrytty käyttäjälähtöisiin tuotanto- ja toimintamalleihin, mikä on vaikuttanut suomalaisten yritysten aseman vahvistumiseen kansainvälisillä markkinoilla. Tähän tavoitteeseen ohjelma pyrkii seuraavien neljän strategisen linjauksen avulla: aktivoimalla ja verkottamalla klusterin toimijoiden yhteistyötä kotimaassa ja kansainvälisesti vahvistamalla käyttäjälähtöistä osaamista sekä uudistamalla asumisratkaisujen suunnittelussa, tuottamisessa ja ylläpitämisessä sovellettavia toimintatapoja kehittämällä ja pilotoimalla aidoissa käyttäjäympäristöissä asumisen tuote- ja palveluratkaisuja valituilla sovellusalueilla edistämällä kansainvälisen liiketoiminnan tuntemusta ja ymmärrystä asumisklusterin yritysten keskuudessa sekä vahvistamalla alan vientiä Tavoitteiden toteutumista seurataan sekä määrällisillä että laadullisilla mittareilla. Asumisen klusteriohjelman toimenpiteet on ryhmitelty kolmeen kokonaisuuteen, joita ovat tiedottaminen, viestintä ja markkinointi klusteritoimijoille; verkostoituminen ja yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti sekä kärkihankkeiden toiminta. 3

4 SISÄLTÖ 3. painos TIIVISTELMÄ SISÄLTÖ 1. ESIPUHE 2. JOHDANTO Asumisen liiketoiminta uudistuu Klusteriohjelman osapuolet Yhteydet muihin klustereihin 3. ASUMISKLUSTERIOHJELMAN MISSIO, VISIO JA TOIMENPITEET Missio Visio Strategiset linjaukset / toimenpiteet ja tavoitteet Ydinosaamisalat ja niiden liittyminenstrategisiin linjauksiin, taulukko Ydinosaamisalojen teemat ja tavoitteet jaoteltuna strategisten linjausten mukaisesti: Strateginen linjaus 1, Klusterin toimijoiden aktivointi ja verkottaminen Strateginen linjaus 2, Käyttäjälähtöisen osaamisen vahvistaminen ja sovellettavien toimintatapojen uudistaminen Strateginen linjaus 3, Asumisen tuote- ja palveluratkaisujen kehittäminen ja pilotointi Strateginen linjaus 4, Kansainvälisen liiketoiminnan tuntemuksen ja alan viennin vahvistaminen 4. KLUSTERIN ORGANISOINTI JA JOHTAMINEN 5. OSAAMISKESKUKSET Hämeenlinna Joensuu Lahti Uusimaa Porvoo 4

5 5

6 Tavoitteena on luoda edellytyksiä uudentyyppiselle nykyistä monipuolisemmalle innovaatiotoiminnalle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologiaja liiketoimintaosaamiseen, 1. ESIPUHE 6

7 1. ESIPUHE Asumisen klusteriohjelma on osa valtakunnallista osaamiskeskusohjelmaa. Osaamiskeskusohjelma on valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, jonka avulla suunnataan toimenpiteitä kansallisesti tärkeille painopistealoille. Toiminta-ajatuksena on alueiden kansainvälisesti korkeatasoisen osaamisen hyödyntäminen. Ohjelmaan kuuluvien klusterien ja osaamiskeskusten odotetaan yhdessä strategisen huippuosaamisen keskittymien kanssa luovan jatkossa entistä paremmat edellytykset kansainvälisesti kilpailukykyisten ja vetovoimaisten innovaatioympäristöjen rakentamiseksi Suomeen. Osaamiskeskusohjelman toimintamalli uudistettiin klusteriperusteiseksi kaudelle , ja sen yhtenä tavoitteena on tukea alueellista erikoistumista ja yhteistyötä osaamiskeskusten välillä. Klusteriohjelma kokoaa eri alueilla sijaitsevien osaamiskeskusten keskeiset toimijat yhteistyöhön klusteriohjelmien toteuttamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi syksyllä 2006 alueiden kehittämislain (602/2002) mukaisen valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman tavoitteet, joiden toteutumista seurataan sekä vuosittain että ohjelman väli- ja loppuarviointien avulla vuosina 2010 ja Uudella kaudella osaamiskeskusten ja klusteriohjelmien toiminnassa painottuvat kansainvälisyys, vetovoimaisuus sekä osaamisintensiivisten pk-yritysten kasvun vauhdittaminen. Tavoitteena on luoda edellytyksiä uudentyyppiselle nykyistä monipuolisemmalle innovaatiotoiminnalle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia- ja liiketoimintaosaamiseen. Elinkeinoelämän ja tutkimuksen toimiva alueellinen yhteistyö säilyy ohjelman lähtökohtana, mutta toiminnan painopiste suunnataan selvästi aikaisempaa enemmän kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen. Valtioneuvosto nimesi kaksivaiheisen haun perusteella kansallista ohjelmaa toteuttamaan 13 klusteriohjelmaa ja 21 osaamiskeskusta. Asumisen klusteriohjelma on yksi valtioneuvoston nimeämistä klustereista, johon kuuluvat Uudenmaan, Lahden seudun, Hämeen ja Pohjois-Karjalan osaamiskeskukset ja liitännäisjäsenenä Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus Porvoosta. Osaamiskeskukset ovat yhdessä laatineet ohjelma-asiakirjan ja ovat omalta osaltaan sitoutuneet toteuttamaan valittua strategiaa. Osaamiskeskuksissa ohjelma perustuu alueen omiin vahvuuksiin sekä yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja teknologiakeskusten toimivaan yhteistyöhön. Uusi klusterimalli tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden voimavarojen aikaisempaa tehokkaampaan käyttöön ja linkittää eri alueet entistä tiiviimmin kansalliseen innovaatiopolitiikkaan. Kansallisella tasolla osaamiskeskusohjelmaa ohjaa ja koordinoi valtioneuvoston asettama osaamiskeskustyöryhmä. Ohjelma-asiakirjassa esitetään Asumisen klusteriohjelman keskeiset strategiset tavoitteet, toimenpidekokonaisuudet ja kärkiteemat sekä klusterin toimintamalli ja organisointi. Alueellisissa osuuksissa nostetaan esiin eri osaamiskeskusten ja liitännäisjäsenen osaamisen painopisteet ja kärkiteemat osana klusterin kansallista strategiaa. 7

8 2. JOHDANTO Asuminen on keskeinen osa yhteiskunnan ja ihmisten toimintojen muodostamaa kokonaisuutta sekä toimintaympäristöjen muutosta paikallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla. Asuminen on nähtävä fyysisenä, sosiaalisena, kulttuurisena ja taloudellisena kokonaisuutena, joka on moniarvoinen ja jatkuvassa muutoksessa. Asumisen klusteriohjelman ydin on käyttäjälähtöisissä asumisratkaisuissa. Asukas on asumista koskevan tutkimuksen ja liiketoiminnan kehittämisen keskiössä. Käyttäjälähtöisyys merkitsee asukkaiden tarpeiden tunnistamista ja asukkaille toimivien, kohtuuhintaisten ja kestävien ratkaisujen löytämistä, kehittämistä ja tarjoamista. Suomalaisen asuntopolitiikan tavoitteena on sovittaa yhteen ihmisten asumisen toiveet ja tarpeet sekä yhteiskunnan tarpeet ja kestävä kehitys. Hallitus on sitoutunut edistämään sitä, että jokaisella on mahdollisuus löytää tarpeitaan ja toiveitaan vastaava asumismuoto. Asuinrakennuskannalla on keskeinen merkitys Suomen kansantaloudessa. Tilastokeskuksen ja VTT:n mukaan Suomen kansallisvarallisuus oli vuonna mrd. euroa, josta asuinrakennusten osuus on 31 %. Suomen asuntokanta on verraten nuorta. Pääosa asuinkerrostaloistamme on rakennettu luvuilla. Viime vuosien uudistuotannon vuosittaiset aloitukset ovat vaihdelleet ja asunnon välillä. Uudistuotannon tarve säilyy asunnon tasolla aina vuoteen Väestön kasvu ja asuntokuntien keskikoon pienentyminen sekä asumisväljyyden kasvu yhdessä asuntojen poistuman kanssa lisäävät uudisrakentamisen tarvetta. Uudistuotannon ohella keskeinen haaste on asuinkerrostalojen kasvava peruskorjaus- ja -parannustarve. Asuinkerrostalojen peruskorjaukseen tarvitaan vuosina VTT:n ASPE-peruslaskelman mukaan yhteensä 18 mrd. euroa. Vuosittain tulisi peruskorjata asuntoa. Peruskorjaustarve kohdistuu etenkin ja 1970-luvulla rakennettuihin asuinkerrostaloihin. Globalisaatio kiihdyttää uusien asumisratkaisujen kehittämistä ja tieto näistä leviää aiempaa nopeammin ja laajemmalle. Globalisaation vastavoimina ovat paikallisten eroavaisuuksien korostumiset. Tämä ei merkitse paikallisuuden, paikallisen identiteetin, historian ja traditioiden häviämistä vaan enemminkin näiden merkitys voi kasvaa entisestään. Tarvitaan uusia asumisratkaisuja, joissa on otettu huomioon paikallisuus ja asukkaiden eriytyvät asumiseen liittyvät tarpeet. Globalisaation tiivistyessä tarvitaan entistä parempaa kansainvälisten liiketoimintaympäristöjen ymmärtämystä sekä eri kulttuureiden ja historian tuntemusta. Tätä on vahvistettava tietoisin toimenpitein, jotta kansainvälisillä asumisratkaisujen tuotanto- ja palvelumarkkinoilla menestyminen olisi mahdollista. Globalisaatio edellyttää tieto- ja viestintäteknologian kehittämistä eriytyviä asumisen tarpeita palveleviksi. Teknologiaa tarvitaan sekä asumiseen liittyvien palveluiden kehittämisessä että palveluiden saamiseksi globaalisti kaikkien ulottuville. Asumisen klusteriohjelmassa kansainvälistymisen painopiste on Suomen lähialueilla, erityisesti Luoteis-Venäjällä ja Pietarin alueella, mutta kiinnostavia markkina-alueita on löydettävissä myös Aasian kasvavien talouksien maista, erityisesti Kiinasta. Lähialueiden taloudet kasvavat nopeasti, mikä avaa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Vapaarahoitteisen asuntorakentamisen näkymät ovat hyvät Baltiassa ja Venäjällä. Asuntorakentamisesta on tullut nopeasti suuri toiminta-alue suomalaisten liiketoiminnassa Venäjällä. Venäjän bruttokansantuote on kasvanut yli kuusi prosenttia vuodessa vuoden 1998 ruplan romahduksen jälkeen. Kasvu on ollut nopeinta Euroopassa. Rakennusala on kasvanut 10 % vuodessa vuodesta 1998 lähtien. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien kannalta tarkasteltuna Pietarin alue tarjoaa suuren potentiaalin. Sen väkiluku on noin 4,5 miljoonaa ja ympäristöalueet mukaan lukien asukkaita arvioidaan olevan noin 6 miljoonaa. Venäjän keskiluokan kasvaessa ja vaurastuessa uusien asuntojen kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Neuvostoliiton aikana, etenkin ja 1970-luvuilla, nopeaa kaupungistumista ratkaistiin asuntojen massatuotannolla. Tämä asuntokanta vaatii lähitulevaisuudessa kasvavaa panostusta peruskorjaukseen. Väestön vaurastuessa asumiseen liittyvien palveluiden kysyntä kasvaa nopeasti. 8

9 Tarvitaan uusia asumisratkaisuja, joissa on otettu huomioon paikallisuus ja asukkaiden eriytyvät asumiseen liittyvät tarpeet. 2. JOHDANTO 9

10 Asumisen liiketoiminta uudistuu Asumisen liiketoiminta on murrosvaiheessa ja siirtymässä tuotantokeskeisestä toimintatavasta kohti käyttäjälähtöistä asumisen ympäristöjen, tilojen, tuotteiden ja palvelujen tarjoamista. Klusteriohjelmassa käyttäjälähtöisyys toteutuu niin, että asumisratkaisujen suunnittelua ja toteutusta lähestytään käyttäjien tarpeiden, arvojen ja arvostusten näkökulmasta. Tämä tarkoittaa asukkaiden tarpeiden kuulemista ja eri asukasryhmiä palvelevien ratkaisujen tunnistamista, kehittämistä ja tarjoamista. Käyttäjälähtöisyys läpileikaa asumisratkaisujen tuotantoprosessin kaikissa sen eri vaiheissa maankäytön ja asuinympäristön suunnittelusta fyysisen asuintilan kokemiseen, asumisen palvelutarjonnan monipuolistumiseen ja asumisen ydinprosessien tunnistamiseen. Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen kehittämisen tasot teetin ilmentäjinä. Asumisen merkitys yleisenä hyvinvointitekijänä korostuu. Asumisessa on kyse ihmisten turvallisuudesta, terveydestä, viihtymisestä, toimeentulosta ja elämänlaadusta eli kokonaisuutena hyvinvoinnista. Asuinpaikan valintaan vaikuttaa tulevaisuudessa yhä enemmän IT-teknologian kehittymisen myötä tapahtuneet työn ja asumisen lomittuminen sekä työpaikan ja kodin roolien hämärtyminen. Asunnot on vastaisuudessa suunniteltava myös tämä näkökohta huomioiden. Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen toteuttamistarpeen taustalla ovat yhteiskunnalliset megatrendit. Näistä kestävä kehitys, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen ovat keskeisiä käyttäjälähtöisten ratkaisujen kehittämisen ja aikaansaamisen kannalta. Kestävän kehityksen näkökulmasta tärkeää on vaikuttaa sekä rakennusten tuotantovaiheen että elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen ja ympäristön kuormitukseen. Kestävään kehitykseen ja kaupungistumiseen liittyy oleellisesti yhdyskuntarakenteen tiiviys. On tärkeää lisätä kerrostaloasumisen houkuttelevuutta asumisvaihtoehtona kehittämällä yksilöllisiä ja asukkaiden hyvinvointia vaalivia asumisratkaisuja. Kaupungistumisaste on Suomessa edelleen globaalisti tarkastellen matala. Kaupungistumiskehitys kuitenkin jatkuu ja väestön siirtyminen aluekeskuksiin kiihtyy. Kansallisesti tarkastellen pääkaupunkiseudulla on yhä tärkeämpi merkitys keskeisenä metropolialueena. Tätä kehitystä on samalla peilattava lähialueiden merkittävimpien metropolialueiden Pietarin ja Tallinnan kehitykseen. Väestön ikääntyessä tarvitaan kehittyneitä kotipalvelu- ja asumisratkaisuja. Näiden turvin iäkkäät henkilöt voivat yhä pidempään asua kotonaan tai kodinomaisessa ympäristössä, esimerkiksi seniori- tai palveluasunnoissa. Asumisratkaisujen kehittämisessä olennaista on huomioida iäkkäiden yksilölliset tarpeet sekä liikkumisen helppous ja turvallisuus. Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen kehittämisen taustalla on monia yhteiskunnallisia kehityskulkuja. Yksilöllistyminen elämäntavoissa ja toimintatavoissa lisääntyy. Tuotteiden ja palvelujen kehittämisellä ja tarjonnalla pyritään täyttämään kuluttajien yksilöllisiä tarpeita ja toiveita. Asumisessa tämä tarkoittaa brändiasuntoja, sosiaalista asemaa ilmentäviä asumisratkaisuja, asunnon ja asuinympäristön valintaa elämäntapojen ja identi- Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen kehittämisellä ja tarjonnalla on yhteys Suomen kansalliseen kilpailukykyyn. Väestön ikääntyessä aktiivityöväestön määrä vähenee ja työvoiman tarve kasvaa. Syntynyttä vajetta korvaamaan tarvitaan yhä enemmän muuttotyövoimaa. Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen tarjonnalla voidaan osaltaan vaikuttaa tämän kohderyhmän asumista koskevaan päätöksentekoon ja yritysten sijoittumispäätöksiin ja näin vahvistaa Suomen kilpailukykyä kilpailtaessa työvoimasta globaaleilla markkinoilla. 10

11 Klusteriohjelman osapuolet Asumisen klusteriohjelman osapuolina ovat käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen kehittämiseen ja tutkimukseen perehtyneet tutkimusyksiköt ja -laitokset, näiden osaamista hyödyntävät yritykset, osaamista ja yhteistyön kehittymistä verkottavat osaamiskeskukset sekä kunnat ja kaupungit. Asumisen osaamiskeskusohjelman koordinaatiosta vastaa Culminatum Ltd Oy Helsinki Region Centre of Expertise. Osaamiskeskukset Asumisen klusteriohjelmaa toteuttaa neljä osaamiskeskusta ja liitännäisjäsen. Osaamiskeskusten vastuu- ja toteuttamistahot sekä ydinosaamisalueet on esitetty kaaviossa. Verkostoyhteistyökumppanit Asumisen klusteriohjelman verkostoyhteistyökumppaneita ovat Kuopiossa Teknia Oy (Terra-hanke), Kuopion yliopisto ja Kansanterveyslaitos (Asumisen ja rakentamisen terveys); Jyväskylässä Suomen gerontologian tutkimuskeskus, Terveystieteiden laitos, Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Ikääntyvän väestön toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen edistäminen); Oulussa Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudio (Moderni puukaupunki hanke); Etelä-Pohjanmaalla Habit Centre (yhteistyö kalusteteollisuuden kehittämisessä). Osaamiskeskusten vastuu- ja toteuttamistahot sekä ydinosaaminen 11

12 Tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut Käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen kehittämiseksi ja aikaansaamiseksi tarvitaan vankkaa tieto- ja osaamispohjaa, kriittisen osaajajoukon aikaansaamista ja kokoamista sekä tehokkaiden tiedon-, tietämyksen ja osaamisen siirron väyliä ja välineitä. Tällä hetkellä Suomessa asumiseen liittyvää tutkimusta tehdään esimerkiksi Helsingin yliopistossa, Teknillisessä korkeakoulussa, Taideteollisen korkeakoulun Future Home Institutessa, Tampereen yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa, Oulun yliopistossa, Kuopion yliopistossa, Lappeenrannan yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja VTT:ssä. Taideteollisen korkeakoulun Future Home Instituutin kansainvälisenä tutkimuspartnerina on MIT House_n -konsortio (Boston, USA) Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit URBA-hankkeen ulkomaiset yhteistyöyliopistot ovat: Center for Strategisk Byforskning, Renaldia Research, University of Copenhagen, think thank -laboratorio ja SBI / Alborgin yliopisto TU Delft, Centre for Sustainable Urban Areas ja OTB, The Research Institute for Hou sing, Urban and Mobility Studies ETH / arkkitehtiosasto, Zürich University College London (UCL), The Bartlett School of Planning Leedsin yliopisto, Leeds, School of Performance and Cultural Industries Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakouluissa tehdään aktiivista käyttäjä- ja yrityslähtöistä tutkimus- ja kehittämistyötä mm. Joensuussa, Hämeenlinnassa, Uudellamaalla, Lahdessa ja Porvoossa. Ammattikorkeakouluilla on merkittäviä kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Yhteistä rajapintaa käyttäjätutkimukselle löytyy esimerkiksi kuluttajatutkimuksesta. Tulevaisuudessa monitieteisyys korostuu uusien ratkaisujen löytämisessä. Tarvitaan myös uusia tutkimusmenetelmiä, jotka huomioivat aiempaa paremmin käyttäjälähtöisyyden. Kunnat ja kaupungit Kunnat vastaavat maankäytön suunnittelusta alueellaan. Tätä velvollisuutta ja oikeutta kutsutaan kaavoitusmonopoliksi. Kunnan kaavoitusmonopoli on maapolitiikan kulmakivi. Sekä tavoitteet että käytetyt keinot voivat olla kunnittain hyvinkin erilaiset. Kunnat ohjaavat kaavoituksella ja maanluovutusehdoilla asuinympäristöjen suunnittelua ja asuntorakentamisen volyymiä ja vaikuttavat näin välillisesti asumisen palveluiden ja tuotteiden laatuun ja määrään. Yritykset Asumisen klusteriohjelman toiminnan ensisijaisen kohderyhmän muodostavat pk-yritykset ja uudet yritykset. Pyrkimyksenä on tarjota pk-yrityksille luontevia tilaisuuksia kansainvälistymiseen suurten toimijoiden imussa. Klusteriohjelma kokoaa yhteen suunnittelun, palvelualojen ja teknisten alojen osaajia kansallisine ja kansainvälisine verkostoineen tavoitteena luoda uusia käyttäjälähtöisiä asumisen palvelu- ja liiketoimintakonsepteja. New York State University, Buffalo, arkkitehtikoulu ja sosiologian laitos 12

13 Yhteydet muihin klustereihin Asumisen klusteriohjelma on horisontaalinen kehitysalusta useille klustereille. ICT-teknologiavetoiset ohjelmat: MASI Mallinnus ja simulointi Vamos Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut Verso Vertical Software Solutions Ubicom Sulautettu tietotekniikka Turvallisuus FinnWell Toiminnalliset materiaalit Tekesissä on alkanut syksyllä 2007 asumiseen suoraan liittyvä ohjelma Kestävä yhdyskunta sekä valmisteella mahdollisesti vuoden 2008 aikana käynnistyvä Tila-ohjelma. Lisäksi klusteriohjelma on yhteydessä Tekesin rahoittamien toiminta-alaan liittyviin tutkimushankkeisiin, jotka ovat käynnistyneet tai ovat käynnistymässä vapaalla tutkimusrahoituksella. Asumisen klusteriohjelmalla on läheiset yhteydet Puurakentamisen edistämisohjelmaan ja Puutuoteteollisuuden elinkeinopoliittiseen ohjelmaan, joita toteutetaan vuosina ja joista syntyneiden toimenpiteiden edistymistä ympäristöministeriön asettama työryhmä seuraa. Kuopion yliopistossa sosiaalipolitiikan ja sosiaalipsykologian laitoksella on viisivuotinen asumisen tutkimusohjelma , jonka tutkimusalueina ovat mm. asumisen tulevaisuus, erilaistuvat asumistarpeet, alueellisesti eriytyvät asuntomarkkinat, asumisen erot ja eri väestöryhmien asumismahdollisuudet ja asukasmielipiteet. Myös muilla korkeakouluilla on käynnissä ja valmisteilla useita hankkeita, jotka liittyvät suoraan asumisen klusterin toiminta-alueisiin. Asumisen klusteriohjelman yhteydet muihin ohjelmiin ja hankekokonaisuuksiin Asumisen klusteriohjelmalla on yhteyksiä mm. seuraaviin ohjelmiin ja niiden sisällä toteutettaviin hankekokonaisuuksiin. Asumisen klusteriohjelma seuraa Suomen akatemian asumisen tulevaisuuden tutkimusohjelman Asuminen ja hyvinvointi 2020, Asukas asumisen keskiössä - tarpeet ja vaikutusmahdollisuudet -ohjelman valmistelutyötä ja käynnistymistä. Tekesissä on käynnissä useita ohjelmia, joiden sisällöt liittyvät asumisen klusteriohjelman megatrendeihin kuten esimerkiksi: Ympäristöteknologiaklusterin tutkimusohjelmassa on hankkeita, joiden aihealueet liittyvät asumisen klusterin sisältöön. Asumisen klusteriohjelman toimintaa ohjaavina ohjelmina ovat myös Hyvä Asuminen ohjelma, Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, Rakennuspoliittinen ohjelma, Väestöpoliittinen ohjelma, Ilmansuojeluohjelma 2010 sekä sisäasiainministeriön laatima Suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuus ja Venäjä-ohjelma Kotimaisten ohjelmien ja hankekokonaisuuksien lisäksi asumisen klusteri seuraa ja on yhteydessä erityisesti eurooppalaisiin asumiseen liittyviin ohjelmiin ja hankkeisiin. Serve Innovatiiviset palvelut Liito Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen Vapaa-ajan palvelujen tutkimus- ja kehittämisohjelma SARA Suuntana arvoverkottunut rakentaminen

14 Ohjelman toimijat verkottavat ja aktivoivat asumisen klusterin eri osapuolten välistä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti sekä hyödyntävät ja kehittävät alueiden vahvuuksia ja yhdistävät ne kansallisiksi vahvuuksiksi. 3. ASUMISKLUSTERIOHJELMAN MISSIO, VISIO JA TOIMENPITEET 14

15 3. ASUMISKLUSTERIOHJELMAN MISSIO, VISIO JA TOIMENPITEET Asumisen klusteriohjelma Ohjelman missio Asumisen klusteriohjelman toiminta-ajatuksena on vaikuttaa käyttäjälähtöisten asumisratkaisujen aikaansaamiseen ja sitä koskevan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvistumiseen sekä tätä kautta suunnata kansainvälisesti kilpailukykyisten asumisen tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämistä yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi ohjelman toteuttajat toimivat tiiviissä yhteistyössä asumisklusterin yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä julkishallinnon edustajien kanssa. Ohjelman toimijat verkottavat ja aktivoivat asumisen klusterin eri osapuolten välistä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti sekä hyödyntävät ja kehittävät alueiden vahvuuksia ja yhdistävät ne kansallisiksi vahvuuksiksi. Asumisen klusteriohjelman visio 2013 Asumisratkaisujen tuottamisessa ja toteuttamisessa on siirrytty käyttäjälähtöisiin tuotanto- ja toimintamalleihin, mikä on vahvistanut suomalaisten yritysten asemaa kansainvälisillä markkinoilla. Vision saavuttamista tukee se, että klusterin eri osapuolet ja osaamiskeskusalueet omissa strategioissaan ovat sitoutuneet ohjelman tavoitteisiin erityisesti käyttäjälähtöisyyteen ja sen vahvistamiseen asumisratkaisujen suunnittelussa ja tuottamisessa. Lisäksi kansallisia ja kansainvälisiä voimavaroja kuten Tekesin, Suomen Akatemian sekä EU:n rakennerahastojen ja puiteohjelmien rahoitusta tulee kohdentaa asumisratkaisujen tutkimuksessa ja kehittämisessä perinteisen tuotanto- ja teknologialähtöisyyden sijasta käyttäjälähtöiseen T&K&I-toimintaan. Ohjelman strategiset linjaukset ja tavoitteet Toiminta-ajatuksensa toteuttamiseksi ja klusterin kehittymistä koskevan vision saavuttamiseksi ohjelmalle on asetettu neljä keskeistä strategista linjausta, joiden mukaisesti ohjelmatoimintaa tullaan suuntaamaan ohjelmakaudella Asumisen klusteriohjelma strategisten linjaustensa mukaisesti aktivoi ja verkottaa klusterin toimijoiden yhteistyötä kotimaassa ja kansainvälisesti, vahvistaa käyttäjälähtöistä osaamista, uudistaa asumisratkaisujen suunnittelussa, tuottamisessa ja ylläpitämisessä sovellettavia toimintatapoja, kehittää ja pilotoi aidoissa käyttäjäympäristöissä asumisen tuote- ja palveluratkaisuja valituilla sovellusalueilla (kaupunkiasuminen, erityisasumisen ratkaisut, erityisesti senioriasuminen sekä energiatehokas ja ympäristöystävällinen rakentaminen ja asuminen), edistää kansainvälisen liiketoiminnan tuntemusta ja ymmärrystä asumisklusterin yritysten keskuudessa sekä vahvistaa alan vientiä. Ohjelmatoiminnan keskeisiä laadullisia tavoitteita ohjelmakaudella ovat: uudet ja uusiutuneet yhteistyösuhteet sekä uudenlainen yhteistyö klusteriosapuolten kesken uudistuneet suunnittelu- ja tuotantokäytännöt asumisratkaisujen aikaansaamisessa sekä uudet tuotannonohjausprosessit valituilla sovellusaloilla työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainottuminen asumisen klusterin toimialoilla Seuraavassa taulukossa ohjelmatoiminnan määrälliset tavoitteet on yksilöity strategisten linjausten mukaisesti vuosille 2010 ja

16 Ohjelman keskeiset toimenpiteet 1. Tiedottaminen ja viestintä Ohjelman tiedottamisen ja viestinnän keskeisinä kohderyhminä ovat asumisen klusterin eri toimijat. Tiedottaminen ja viestintä palvelevat asumisen klusteriohjelman tunnetuksi tekemistä kohderyhmien keskuudessa ja siinä hyödynnetään verkkosivuja, sähköisiä uutiskirjeitä, osaamiskeskusalueiden omaa viestintää sekä yhteistyötä tiedotusvälineiden edustajien kanssa. Tiedottamisen ja viestinnän kautta voidaan saada uusia toimijoita klusteriohjelman toteutuksen piiriin kotimaassa ja kansainvälisesti. 2. Yhteistyö ja verkostoituminen Erilaiset yhteistyö- ja verkostoitumisen muodot palvelevat tiedon ja osaamisen siirtämisessä klusteritoimijoiden kesken. Osapuolten välisten asumisratkaisujen tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä pilotointihankkeiden käynnistämisessä tehdään yhteistyötä. Toimintamuotoina voidaan hyödyntää mm. yritysaktivointia, foorumeja, seminaareja, työpajoja, tutustumismatkoja, osallistumista kansainvälisille messuille sekä brandi- ja palveluliittoumien rakentamista. 3. Hanketoiminta Hanketoiminnalla klusteri tukee erillisten voimavarojen hankintaa ja osoittamista ensisijaisesti asumisratkaisujen kehittämiseen ja pilotointiin sekä yritysten kansainvälistymisen edistämiseen. Pilottihankkeina voivat tulla kyseeseen esimerkiksi aluerakentamis- tai kiinteistönjalostushankkeet. Yritysten kansainvälistymisen edistämisessä puolestaan voidaan toimintamuotoina hyödyntää esimerkiksi vientirengastoimintaa, markkinaselvityksiä, veturiyritysmalleja, show-roomien rakentamista sekä ulkomaille sijoittuvia kaupallisen toiminnan keskuksia. Ydinosaamisalat ja niiden liittyminen strategisiin linjauksiin Viereisessä taulukossa esitetään strategiset painopistealueet ja se, kuinka osaamiskeskusten ydinosaamisalojen painopistealueet liittyvät näihin. Tunnussarake A E liittää teemat ydinosaamisaloihin. Punainen pallo näyttä sarakkeen mukaisesti teemasta vastaavan tahon. Harmaa pallo verkottaa muut toimijat mukaan. Sarakkeessa verkostot ja muut klusterit on esitetty joitakin verkostoyhteistyökumppaneita. Ydinosaamisalat ja niiden teemojen tavoitteet on esitelty laajemmin taulukon jälkeisillä sivuilla. Esittely noudattaa kaavion jäsentelyä. Kappaleessa 5 esitellään tarkemmin osaamiskeskusten toimintaympäristöä. 16

17 17

18 Ydinosaamisalojen teemat ja tavoitteet jaoteltuna strategisten linjausten mukaan Strateginen linjaus 1 - Klusterin toimijoiden aktivointi ja verkottaminen Muotoilupalvelut asumisen kilpailutekijänä Design & Business Tavoiteena on muotoilu- ja arkkitehtuuriosaamisen hyödyntäminen asumisklusterin eri hankkeissa. Tarkoituksena tuotteistaa muotoiluprosessin eri vaiheessa tarvittavaa osaamista niin, että klusterissa mukana olevat yritykset pystyvät hyödyntämään kansallisesti hyvin verkottunutta osaamista. Muotoilun lisäksi yhtä suurella painoarvolla kehitetään asumisklusterin liiketoiminnan kehittymistä tukevaa liiketoiminta- ja konseptiosaamista. Osallistuvat osapuolet ovat Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Culminatum Ltd Oy, Joensuun Tiedepuisto Oy, Teknologiakeskus Innopark Oy, STOK, LAMK, SeAMK, TaiK, PK-AMK sekä alan keskeiset verkostotoimijat. Puurakentaminen Edistämme ensisijaisesti asumisen osaamisklusterin strategian ja tavoitteiden mukaisesti niitä toimenpide-ehdotuksia, joita on tuotu esiin kehityskohteina Puurakentamisen edistämisohjelmassa sekä Puutuoteteollisuuden elinkeinopoliittisessa ohjelmassa. Puurakentamisen yhtenä erityisteemana on Living and Building with Wood, joka kattaa arkkitehtuurin ja asuinmiljööt, rakennus- ja sisustusteollisuuden uusien teollisten tuotteiden ja järjestelmien teknologian ja tuotekehityksen, alan raaka-aineosaamisen sekä puurakentamisen älytuotteet. Osaamisalan kansainvälisen toiminnan maantieteelliset painopisteet ovat nopeasti kasvavat EU:n ja Venäjän puutuote-, puurakentamisja sisustusmarkkinat. Teeman osapuolet ovat Joensuun Tiedepuisto Oy, Teknologiakeskus Innopark Oy, Culminatum Ltd Oy, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, STOK sekä alan keskeiset verkostotoimijat. Kehitysalustaverkosto asumisen innovaatioalustana Living Labs Kehitysalustat (Living Labs) ovat osa uudentyyppistä innovaatioympäristöä, jossa käyttäjien tarpeita ja haluja selvitetään aidoissa tilanne- ja käyttöympäristöissä. Asumisen klusteriohjelman painopisteenä ovat aidot kotiympäristöt ja niissä asuvien erilaisten ihmisten elämänsyklien tarpeiden ja toiveiden selvittäminen. Strategisen kehityshankkeen tarkoituksena on tukea koko asumisklusterin tasolla eri kehitysalustojen verkottumista ja syntyvän osaamisen siirtoa. Culminatum Ltd Oy, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Teknologiakeskus Innopark Oy, Joensuun Tiedepuisto Oy, STOK sekä alan keskeiset verkostotoimijat ovat teemaan osallistuvat osapuolet. Asumisen klusteriohjelman kansainvälistymisohjelma Living Business Programme Strategisen kehityshankkeen tarkoituksena on edistää asumisen klusteriohjelman eri toimijoiden keskinäistä verkottumista ja yhteistyötä niin, että alan kansainvälistyminen etenee mahdollisimman tehokkaasti. Hankkeessa osallistutaan mm. EU:n erilaisiin teknologiaplatformeihin (esim. EU:n Forest Technology Platform ja Construction Technology Platform). Teemaan keskittyvät osapuolet ovat Teknologiakeskus Innopark Oy, Culminatum Ltd Oy, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Joensuun Tiedepuisto Oy, STOK sekä alan keskeiset verkostotoimijat. 18

19 Strateginen linjaus 2 - Käyttäjälähtöisen osaamisen vahvistaminen ja sovellettavien toimintatapojen uudistaminen Asuntorakentamisen terästuotteet ja -järjestelmät (Hämeenlinna) Teräsrakentamisen tuotteet ja järjestelmät antavat myös asuntorakentamisessa mahdollisuuden toteuttaa asiakaslähtöisiä ja elinkaariedullisia ratkaisuja, joilla on merkittävää vientipotentiaalia. Tavoitteena on koota yksittäisistä pk-yritysten tuotteista suurempia kokonaisia terästuotejärjestelmiä ja liittää niitä osaksi isompaa eriytyvän asumisen palvelukonseptia ja kehittää palveluosaamista sekä markkinoida valituille kohderyhmille ja kasvattaa vientiä. Asumistarpeet rakentamisprosessien ratkaisuiksi (Hämeenlinna) Reaaliaikaisesti tietoverkkojen kautta toimivissa tulevaisuuden rakentamisen toteutusprosesseissa sekä siihen liittyvissä palvelukonsepteissa keskeistä suunnittelu- ja lähtötietoaineistoa ovat tiedot asumisen asiakkaiden ja käyttäjien nykyisistä ja tulevista tarpeista. Tämän kehitysteeman sisältö on ensiarvoinen koko asumisen klusteriohjelman menestykselle ja etenkin vientitoimintaan tähtääville yrityksille. Asumisen asiakas- ja asukastietojen siirtämiseksi ja käyttämiseksi oikea-aikaiseksi tiedonsiirtoon tavoitteena on kehittää ja tuotteistaa joustavia ja helppokäyttöisiä siirtomenetelmiä, jotka tulevaisuudessa ovat pääsääntöisesti erilaisia digitaalisia median käsittely-, esittely- ja jakelukanavia sekä ohjelmistoja. IT:n soveltaminen asumiseen ja rakentamiseen (Uusimaa) Yhtenä tulokulmana kärkiteeman hankkeissa tarkastellaan älykkään asuinympäristön elinkaarta suunnittelusta rakentamiseen ja ylläpitoon sekä älykkäiden ympäristöjen ekologiaa. Uudenmaan osaamiskeskus ohjaa myös muut IT-hankkeet, joissa tulokulmana on käyttäjälähtöiseen suunnitteluprosessiin liittyvä tuotemallinnus ja muiden käyttäjälähtöisten uusien IT-sovelluksiin perustuvien menetelmien kehittäminen kärkiteeman alle. Tavoitteena on yritysten kilpailukyvyn parantaminen erityisesti käyttäjä- ja kuluttajaosaamisen avulla. Tämä osaaminen mahdollistaa koko elinkaaren mukaisen tarkastelun, suunnittelusta rakentamiseen ja ylläpitoon. Keskeinen kärkiteeman toimija on asumisen ja jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelmien yhteinen liitännäisjäsen STOK, joka kehittää sähköisen talotekniikan ratkaisuja. Kumppaneina toimivat STOK:n verkosto ja rakennetun ympäristön tiedonhallinnan osaajat kuten VTT ja TKK. Strateginen linjaus 3 - Asumisen tuote- ja palveluratkaisujen kehittäminen ja pilotointi Linjaus 3 A: Kaupungistuminen Kaupunkiasumisen konseptit (Uusimaa) Kaupunkiasumisen konseptit -kärkiteemassa on tavoitteena kehittää uudenlaisia käyttäjälähtöisiä, kansainvälistymiseen tähtääviä, asumisen ympäristöjen, tuotteiden ja palveluiden konsepteja sekä vauhdittaa kehitettyjen konseptien käytäntöön viemistä. Tavoitteena on mm. löytää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen ja arvoverkkoihin perustuva toimintamalli, jota voidaan hyödyntää kaupunkien uusien alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. 19

20 Sovellusalustaksi valitaan uusia rakentamisalueita, joihin kehitetään elinkaaripohjaisia toteutusmalleja. Hanke sisältää lisäksi rajatumpien asuinrakentamiseen liittyvien konseptien kehittämistä. Hankkeessa verkotetaan ja sitoutetaan aihekokonaisuuteen liittyvät yritykset, tutkimusyksiköt, kunnat ja rahoittajaorganisaatiot sekä ollaan mukana käynnistämässä aihekokonaisuuteen liittyviä yritys- ja aluelähtöisiä hankkeita. Kaupunkiasumisen konseptit -hankkeiden sisältöalueissa on rajapintoja muihin osaamiskeskuksen kärkiteemoihin. Keskeisiä toimijoita ovat mm. kunnat, yliopistot ja korkeakoulut, rakennusliikkeet, rakennuttajaorganisaatiot, suunnittelijat, kaupallisten palveluiden tuottajat, terveys-, sosiaali, liikunta- ja liikennepalveluita tuottavat tahot sekä ICT-teknologiayritykset. Tiivistyvä kaupunkirakenne erilaistuvan asumisen mahdollistajana (Hämeenlinna) Asuminen erilaistuu yhä enemmän, sillä ihmisten yksilöllisyyden korostuminen ja erilaiset elämäntilanteet ja -tyylit eriyttävät asumista yhä enemmän pienemmiksi käyttäjäryhmiksi. Jotta erilaistuvan asumisen haasteeseen pystytään vastaamaan, kaupunkirakenteeseen tarvitaan monimuotoisia asumisympäristöjä ja elämisen ratkaisuja. Tuotantolähtöisellä toimintatavalla ja tavanomaisilla kaupunkirakenteen kaavoitusratkaisuilla ei pystytä parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan tulevaisuuden entistä monimuotoisempaan asumisen haasteeseen. Tavoitteena on rakentaa erilaisia julkis-yksityisen kumppanuuden mallin (Public Private Partnership, PPP-malli) mukaisia yhteistyöhankkeita, joiden avulla luodaan uudenlaisia, asukaslähtöisiä ja monimuotoisia asumisen ja elämisen ympäristöjä ja niihin liittyviä palvelukokonaisuuksia (mm. Living Lab -kehitysalustoja) osana tiivistyvää kaupunkirakenteen strategista kehittämistä. 20