Sisältöä: Mika Nisula oopperauralla s. 10 Mika Koski yrittäjäuralla s. 11 Saunatunnelmia s. 18 Kestävä Golf-viheriöt vievät energiahuolto

Transkriptio

1 1/2008 Sisältöä: Mika Nisula oopperauralla s. 10 Mika Koski yrittäjäuralla s. 11 Saunatunnelmia s. 18 Kestävä energiahuolto tavoitteena s. 8 RTunersien autoissa pelti kiiltää s. 16 Golf-viheriöt vievät mennessään s Peruspalveluiden liikelaitoskuntayhtymä perustettiin s. 4 Maahanmuuttostrategia heti käytäntöön s. 5

2 PÄÄTOIMITTAJALTA Reija Iso-Mustajärvi Saako Pohjanmaalle tulla? SUUPOHJAL AINEN ISSN Julkaisija: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä / Kauhajoen seudun aluekeskusohjelma Päätoimittaja: Reija Iso-Mustajärvi p s-posti: reijai@kauhajoki.fi Toimitussihteeri: Seututiedottaja Tiina Rantakoski p tai fax s-posti: tiina.rantakoski@suupohja.fi Postiosoite: Suupohjalainen / toimitus C/o LC Logistics Center Oy Teknologiapuisto Kauhajoki Tässä numerossa avustivat: Päivi Lahti-Kuusisto Anne Lepistö Johanna Peltoniemi Jaana Suksi Miia Lenkkeri Maria Rikala Anne-Mari Leppinen Timo Vesiluoma Moni on ihmetellyt ääneen, miksi pitää kehitellä maahanmuuttostrategioita luvulla mentiin Amerikkaan ja 1960-luvulla Ruotsiin eikä siinä paljon strategioita tarvittu, kun ruvettiin ummikkona paiskimaan töitä. Vapaa-aika vietettiin omien maanmiesten seurassa ja haaveiltiin takaisin Suomeen muutosta vuosikymmeniä. Eräs Ruotsiin muuttanut äiti, joka huolehti kotona viidestä lapsesta, ei koskaan oppinut ruotsia. Tulkkina toimivat aviomies ja myöhemmin lapset, jotka ruotsalaistuivat koulussa. Lapset ymmärsivät suomea, mutta eivät suostuneet sitä puhumaan. En soisi kenellekään äidille näin surullista kohtaloa. Maahanmuuttostrategian on tarkoitus luoda maahanmuuttajalle polku, jota kulkemalla hän voisi löytää tarvitsemansa palvelut ja yhteisöt ja päästä kotoutumisen alkuun. Kuten äitiesimerkki osoittaa, on tärkeää oppia uuden kotimaan kieltä ja ymmärtää sen kulttuuria. Yhtä tärkeää on vaalia omaa kulttuuriperintöään: opettaa lapset puhumaan omaa äidinkieltään ja tuntemaan omaa kulttuuriaan. Mitä voimakkaammin ihminen tuntee omat juurensa, sitä helpommin sopeutuminen uuteen maahan sujuu. Homma mennee myös toisinpäin: Pohjalainen, joka ylpeänä pitää kiinni omaleimaisesta kulttuuristaan, pystyy antamaan tilaa myös erilaisuudelle. Työperäisesti Suupohjaan muuttavalla on työpaikka ja asunto, mutta eihän ihminen elä yksin leivästä. Siksi kulttuuripalvelut nousevat merkittävään asemaan. Tapahtumissa voi tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja toisaalta tapahtumissa pitää olla tilaa esitellä maahanmuuttajan kotimaan kulttuuria suomalaisille. Kirjastosta voi löytää omalla äidinkielellä kirjoitettuja kirjoja ja lehtiä ja sieltä voi myös lainata Suomea ulkomaalaisille -oppikirjan. Varaslähdön vietnamilaiseen kulttuuriin voi ottaa juhannusviikolla Sanssinkartanossa ja tutustua vietnamilaisen taiteen näyttelyyn. Ihminen, tulipa hän mistä maailman kolkasta tahansa, kaipaa toisia ihmisiä. Siksi ei voi kyllin korostaa, mitä ulkomaalaistaustaiselle merkitsee suomalaisen ystävän saaminen. Suomalainen ystävä kun voi vihkiä maahanmuuttajan grillimakkaran, saunan ja vaikka avantouinnin saloihin (Ehkä ei kuitenkaan aivan ensimmäisenä päivänä). Ja paras ystävä on tietenkin se, joka ei piittaa vaikkei maahanmuuttajan suomi olisikaan heti täydellistä. Tällainen kotikansainvälistyminen on lisäksi ekologista ja edullista. Muuttaessani 200 kilometrin päästä Pohjanmaalle kummastelin mm. Juhannustyttökisaa, pääsiäiskokkoa ja enkä tiennyt, mitä kökkä tarkoittaa. Mutta kurkistaessani kaupan pakastealtaaseen, tiesin mistä aineksista perheen päivällinen tänään koostuisi. Henkilöturvatunnukseni kelpasi virallisiin lomakkeisiin ja kartan avulla pystyin suunnistamaan virastoihin. Television ohjelmatarjonta oli tuttua eikä minun tarvinnut ihmetellä, miksi pullaan laitetaan kanelia. Vaan Suupohjaan ja Suomeen tulevalla maahanmuuttajalla on edessään paljon enemmän ihmeellisiä asioita, jotka hämmästyttävät ja kummastuttavat. Pohjanmaalta on aina lähdetty. Mitäs jos tällä kertaa Pohjanmaalle saisi tulla? Ulkoasu: Divico Oy Taitto: Tiina Rantakoski / LC Logistics Center Oy Painosmäärä: kpl Paino: I-Print Oy, Seinäjoki Seuraava numero: ilmestyy loppuvuodesta 2008 TOIMITUKSELTA Tiina Rantakoski Kesälystiä 100 tapahtuman verran! Suupohjan kesä on tapahtumia täynnä. Kurkistapa vaikka sivuille 22 23! Täysi työ oli pienellä printillä saada kaikki mahtumaan aukeamalle. Ja varmasti listasta puuttuukin paljon, mieleen tulevat tässä vaiheessa vaikkapa Kasinon bändi-illat ja Kaarihovin lavatanssit (pohjana oli suupohja.fi:n tapahtumakalenteri). Aina silloin tällöin kuulee puhuttavan, pitäisikö tapahtumajärjestäjien lähteä yhdessä rakentamaan kulttuurin suurtapahtumaa seudulle. Speleissähän tämä tavallaan toteutui. Isommalla tapahtumalla kerättäisiin lähitienoonkin väki kesäviikonlopuksi paikkakunnalle hussaamaan kesälomarahat. Kun katsoo tuota tapahtumalistaa, se ei jotenkin tunnu tarpeelliselta. Suupohjan kesässä on kaikkea kaikille eikä siihen ehkä tarvita enempää isoja festivaaleja. Reija Iso-Mustajärvi puhuu kolumnissaan (s.14) ihmisen kokoisista museoista. Myös omat kotoiset tapahtumat ovat hyvinkin ihmisen kokoisia. Kulttuuriviikoilla ja lysteillä tavataan nykyisiä ja entisiä kyläläisiä ja koulukavereita, heitä, joita ei muutoin koskaan näe. (Häissä ja hautajaisissa sukulaisia, joita ei enää koskaan kylään käsketä.) Vaikka tapahtumat eivät ole varsinaisia suurtapahtumia (paitsi Nummirock ja Ruokamessut, jotka nekin ovat vielä ihmisen hallinnassa), se ei tarkoita, etteikö näidenkin rientojen rakentamisessa nähtäisi suunnatonta vaivaa ja valmistelua. Esimerkiksi kesäteatteriproduktiot ovat valtavia ponnistuksia ja esityksiä on lukuisa määrä. (Suupohjan teatteriharrastajien Pikku Pietarin Piha menee Tanulassa Teuvalla ja Teatteri Kajon Sininen uni Sotkanpesässä Kauhajoella.) Siirrettävien saunojen kokoontumisajoista on kolmannella kerrallaan vaara kasvaa ainakin keskisuuri festari; kaikki haluavat sinne uudelleen, koska siellä oli niin hauskaa! Näillä bensan hinnoilla ja ilmastonmuutoksen puristuksessa kotoisissa tapahtumissa käynti on sitä paitsi fiksu ja iloinen ekoteko!

3 4. Peruspalvelu-kuntayhtymä perustettiin Sisällys: 4. Peruspalvelut liikelaitoskuntayhtymälle 4. Valokuitua myös taloyhtiöihin 5. Maahanmuuttostrategia valmistui 5. Kielen opiskelu parasta kotouttamista 6. Food Park -talo avasi ovensa 6. Ainesosatehdas käyntiin Kauhajoella 7. Yrityshautomo Faartti jatkaa 7. AKO-alueet KOKO-ohjelmaan 8. Tavoitteena energiaomavarainen Suupohja 9. Teak Teknologiakeskus rakentuu syksyksi 10. Mika Nisula Savonlinnan oopperajuhlilla 11. Mika Koski palkittiin vuoden nuorena yrittäjänä 12. Golf-viheriöt tarjoavat liikuntaa ja onnistumisia 14. Nummirockissa räväkkää tykitystä 14. Kolumni: Menkää museoon! 15. Comenius-projekti on kansainvälistymistä 16. Tuunaus on siistejä autoja ja yhteishenkeä 18. Saunassa suomaisemassa 19. Pihasaunassa ja mökkisaunassa 20. Laadukasta Ruokamessuilla 21. SM-traktorikynnöt Teuvalla syyskuussa 21. Hopeasompa hiihtäjille majoitustarvetta 22. Tapahtumakalenteri 24. Yhteystiedot 16. Tuunaus näkyy 14. ja 23. Menkää museoon! 18. Saunaelämyksiä

4 Peruspalvelun kuntayhtymälle haetaan johtajaa. Suupohjan kuntien peruspalvelut jatkossa hoitava liikelaitoskuntayhtymä on aloittanut hallinnollisena yksikkönä, kuntien edustajat allekirjoittivat perussopimuksen tiistaina. Varsinaisen toiminnan on tarkoitus käynnistyä ensi vuoden alusta. Parhaillaan on menossa yksikön johtajan haku. Kuntayhtymän toimintaa valmistellaan tiiviisti talouden ja hallinnon, palveluiden sekä henkilöstön työryhmissä. Suupohjan peruspalvelun liikelaitoskuntayhtymä hoitaa jatkossa Kauhajoen, Teuvan, Isojoen ja Karijoen kuntien sosiaalija terveyspalvelut, ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkinnän ja ympäristönsuojelun palvelut. Lasten päivähoito ja esiopetus eivät siirry kuntayhtymään vaan säilyvät kuntien toimintana. Kunnista siirtyy yhtymän palvelukseen n. 570 työntekijää. Vuosibudjetti on n. 65 miljoonaa euroa. Liikelaitoksen yhtymäkokous pidetään 18. kesäkuuta, jolloin valitaan johtokunta ja muut toimielimet. Johtokunnan ensimmäinen tehtävä tulee olemaan johtajan valinta. Hakuaika on 25. kesäkuuta saakka ja johtaja valittaneen parin viikon kuluessa siitä. Myöhemmin loppukesällä valitaan palvelualueiden vetäjät. Palvelujen yhteensovittaminen jatkuu kesälomien jälkeen ja sen jälkeen niistä voidaan tiedottaa suurelle yleisölle, kertoo Kauhajoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lasse Hautala. Palvelujen järjestäminen tapahtuu tilaaja-tuottajamallin pohjalta. Kuntien yhteistoimintalautakunta toimii palvelujen tilaajana. Tuotteistettujen palvelujen tulisi olla valmiina lokakuussa, jolloin kunnat laativat talousarvionsa ja tilaavat palvelut. Palvelutoiminta alkaa vuodenvaihteessa ja samalla henkilöstö siirtyy uuteen organisaatioon. Kunnissa on pidetty tiedotustilaisuuksia henkilöstölle. Teuvan kunnanjohtaja Veli Nummela kertoo, että henkilöstö suhtautuu pääosin positiivisesti. Totta kai moni asia mietityttää, kun ei tiedä kuinka organisaatio järjestyy, kuka on esimies jne. Perusvire on kuitenkin positiivinen ja nähdään, että voimia yhdistämällä voidaan kehittää toimintaa ja pienten kuntien toimijat saavat kollegoja. Tavoitteena on, etteivät vanhat kuntarajat rajoita käytännön toimintaa. Tarkoituksena on toimia mahdollisimman paljon tiimityön pohjalta. Yhteinen strategia ja henkilöstö sekä matala organisaatio ovat tavoitteena, sanoo Palvelut-työryhmän vetäjä Kari Nuuttila. Tiina Rantakoski Kauhajoen, Teuvan, Isojoen ja Karijoen johtoporukka allekirjoitti sopimuksen, jolla käynnistetään liikelaitoskuntayhtymän toiminta. Kuntayhtymä hoitaa jatkossa kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut, eläinlääkinnän, ympäristöterveydenhuollon sekä ympäristönsuojelun palvelut. Liikelaitoskuntayhtymän organisaatiokaavio. Taloyhtiöihin valokuitupalvelut. Yritysten ja yksityisten lisäksi myös taloyhtiöt voivat saada valokuituyhteyden Suupohjan Seutuverkon alueella, jossa on otettu ensimmäisenä Etelä-Pohjanmaalla käyttöön uusi VDSL2-tekniikka. Tämän avulla pystytään siirtämään erittäin suuria nopeuksia, kuten 100M/100M tavallisessa puhelinverkossa lyhyitä matkoja kerrostalon tai rivitalon sisällä. Toisin sanoen asuntoihin on mahdollista saada valokuidun ominaisuudet muuttamatta sisäverkkokaapelointia. Riittää, kun valokuitu vedetään taloyhtiön puhelinjakamoon, toimitusjohtaja Aatu Samppala kertoo. Tällä hetkellä Suupohjassa on vajaaseen 20 taloyhtiöön rakennettu valokuitu ja ensimmäiset otettiin käyttöön helmikuun aikana. Tänä vuonna valokuitua taloyhtiöiölle rakennetaan ainakin Kauhajoen Kalkunmäessä sekä Karijoen keskustassa. Kalkunmäessä vedetään samalla yksityisliittymiä. Lisää taloyhtiöitä on valmius rakentaa tänä vuonna kiinnostuksen mukaan. Valokuituverkossa olevan taloyhtiön huoneistot saavat itselleen nyt yhtä piuhaa pitkin niin lankapuhelimen, internetin kuin TV-palvelutkin. Halvimmillaan yhden megatavun liittymän saa jopa alle kahdellakymmenellä eurolla kuukaudessa, Samppala painottaa. Lisäksi huoneistoissa saadaan näkymään digi-tv-kanavat sillä lisäyksellä, että kaikki ohjelmat ovat automaattisesti tallessa viikon ajan taaksepäin. Toisin sanoen ohjelmat voi katsoa koska tahansa, kunhan sen tekee viikon sisällä sen ensiesityksestä. Kaukosäätimellä saa kotisohvalle myös esimerkiksi vuokravideoita. Suupohjan Seutuverkko jatkaa myös kuitu kotiin -liittymien rakentamista kesän aikana muutamissa kylissä. Lisätietoa: Toimitusjohtaja Aatu Samppala P. (06) Suupohjan Seutuverkon toimitusjohtaja Aatu Samppala kertoo, että uusi tekniikka mahdollistaa valokuidun ominaisuudet taloyhtiöihin ilman, että sisäverkon kaapelointia tarvitsee muuttaa. Anne-Mari Leppinen P. (06) ,

5 Hyvin hoidettu kotouttaminen kaiken a ja o Suupohjan maahanmuuttostrategia valmistui. Suupohjan maahanmuutostrategia on valmistunut; kuusi teemaryhmää on valmistellut omilta osiltaan strategiaa ja nyt näkemykset on koottu yhteen. Koordinointiryhmän puheenjohtaja Lasse Hautala kertoi Suupohjan olevan tässä työssä maamme etulinjassa. Oli ihailtavaa, että monien teemaryhmien johtopäätökset olivat yhteneviä. Tämä kuvastaa sitä, että asioita on mietitty perusteellisesti. Jäljelle on jäänyt mahdollisimman vähän mustia aukkoja. Hautala kertoi, että yritykset ovat olleet aktiivisesti mukana. Huhtikuussa yrityksiä ja julkishallinnon edustajia kävi rekrytointimatkalla Vietnamissa ja tavoitteena on, että jo alkusyksystä runsas 20 työperäistä maahanmuuttajaa muuttaa Suupohjaan. Lähinnä metalli- ja huonekaluteollisuuden yritykset tarvitsevat mm. hitsaajia, kokoonpanotyöntekijöitä, puuseppiä ja pintäkäsittelijöitä. Maahanmuuttostrategian työseminaarissa puhunut johtaja Olli Vihanta Pohjois-Pirkanmaan työvoimatoimistosta kertoi kokemuksista, joita alueella on saatu muutaman vuoden aikana. Vihanta korosti kotouttamisen merkistystä. Kotouttaminen on hoidettava perusteellisesti ja hyvin. Tärkeätä on yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan välinen yhteistyö; kaikkien on otettava siitä vastuu. Vihannan mukaan on hyvä keskittyä muutamaan kansallisuuteen; näin muuttajia pystytään palvelemaan riittävästi omalla kielellä. Virtain alueella on keskitytty inkerin paluumuuttajien ja venäläisten kotouttamiseen. Mäntässä painopiste on kiinalaisten maahanmuuttossa ja Parkanossa virolaisen ja venäläisen vuokratyövoiman kotouttamisessa. Virtain kaupunki palkkasi venäläistaustaisen maahanmuuttokoordinaattorin, joka ottaa muuttajat vastaan. Vihanta pitää muuttajien taustan tuntevan koordinaattorin roolia erittäin tärkeänä. Hän hoitaa tuloprosessin ja kielen alkuopetuksen. Toinen tehtävä on auttaa yrityksiä. Paluumuuttajat sijoitetaan heti yrityksiin töihin tai harjoitteluun; ketään ei jätetä odottamaan työttömänä ratkaisua. Yritykset ovat olleet tyytyväisiä ja maahanmuuttajien tyytyväisyydestä kertoo se, että lähes sadasta muuttajasta vain muutama on muuttanut alueelta pois. Kielikurssit auttavat Maahanmuttajien puheenvuoron piti Nadja Huusko, Etelä-Pohjanmaan Maahanmuuttajat ry:n puheenjohtaja. Yhdistys perustettiin syksyllä 2007 maahanmuuttajien äänitorveksi; jäseniä on nyt 21. Koska maahanmuuttajien osuus on Etelä-Pohjanmaalla melko pieni, kuva muodostuu tiedotusvälineiden kautta. Valitettavasti tiedotusvälineissä olemme vain numeroita, Huusko totesi. Yhdistyksen kautta halutaan levittää tietoa muista kulttuureista ja samalla säilyttää ja kehittää omaa kulttuuria uudessa kotimaassa. Olemme tukihenkilöitä keskenämme. Huuskon mukaan valitettavasti moni maahanmuuttaja jää yhteiskunnan ulkopuolelle; ongelmana on mm. huono kielitaito. Huusko korostikin kielikurssien tärkeyttä. Palvelupiste ja koordinaattori välttämättömiä Seminaarissa oli esillä maahanmuuttostrategian painopisteitä. Tämänhetkistä tilannetta esitteli aluekeskusohjelman ohjelmapäällikkö Timo Vesiluoma, joka on koonnut strategian yhdessä Carita Latikan ja Johanna Peltoniemen kanssa. Strategiatyössä nousi esiin, että Suupohjassa tarvitaan maahanmuuttajia palveleva piste, josta voisi muodostua monikulttuurinen keskus. Piste toimisi viestinnän solmukohtana ja toisi myös hiljaista tietoa suomalaisista käytännöistä. Seudullisia palveluja kartoittanut työryhmä toi esille kotouttamispolun, jonka tarkoituksena on Maahanmuuttostrategiasta keskusteltiin työseminaarissa. luoda sujuva muutto alueelle. Tärkeätä olisi tarjota ensi vaiheen asuntola, joka toimisi tukipisteenä ja josta muutettaisiin varsinaiseen asuntoon. Kunnalliset vuokra-asunnot ovat täysin käytössä, joten lisää asuntoja tarvitaan. Kotoutuvan ryhmän kieltä osaavan maahanmuuttokoordinaattorin palkkaamista pidettiin erittäin tärkeänä. Työllisyyden teemaryhmä arvioi, että seuraavan viiden vuoden aikana Suupohjaan muuttaisi peräti 800 työperäistä maahanmuuttajaa, kertoi Timo Vesiluoma. Vietnamia osaavan maahanmuuttokoordinaattorin haku onkin jo käynnissä. Työryhmän pitävät myös puolisoiden työllistymistä tärkeänä. Kieli- ja kulttuurikoulutus on osa kotouttamista. Tavoitteena on, että maahanmuuttajille tarjotaan non-stop -periaatteella suomen kielen koulutusta. Perustiedot kerätään taskuoppaisiin. Aktiivinen rekrytointi kohdentuu maihin, joista jo on saapunut alueelle työntekijöitä. Näitä ovat esim. Puola, Venäjä, Ukraina ja Viro sekä uutena Vietnam ja mahdollisesti muut nousevat kohdemaat. -tr Kielen opiskelu parasta kotouttamista. Syksyllä Kauhajoelle saapuu parisenkymmentä vietnamilaista maahanmuuttajaa töihin yrityksiin. P. Rotola-Pukkila Oy on yksi yrityksistä, jotka ovat lähteneet aktiivisesti rekrytoimaan työntekijöitä Vietnamista. Pauli Rotola-Pukkila osallistui matkalle huhtikuuussa rekrytoiden kaiken kaikkiaan viisi vietnamilaista neljään huonekaluyritykseen. Toimitusjohtaja Mikko Rotola-Pukkila kertoo, että heidän yritykseensä olisi tulossa töihin kaksi perheellistä miestä. Tavoitteena heillä on, että myös perheenjäsenet pääsisivät mahdollisimman pian muuttamaan Suomeen. Rotola-Pukkiloilla on ollut hyvin myönteiset kokemukset rekrytoinnista tässä vaiheessa. Työntekijät ovat todella aktiivisia ja innokkaita. Vietnamissa myös kädentaidot ovat hyvät ja niitähän tarvitaan puun käsittelyssä, sanoo Mikko Rotola-Pukkila. Rotola-Pukkilan mukaan puuntyöstömenetelmät ovat melko samanlaiset maasta riippumatta, mutta työhön perehdyttämistä silti tarvitaan. Kauhajoella järjestettävässä koulutuksessa korostuvat mm. suomen kielen opiskelu ja työturvallisuusasiat. Kielitaito on iso juttu, mutta sen puute on kuitenkin vain tilapäinen ongelma. Vuodessakin oppii tosi paljon. Nytkin meillä on töissä äidinkielenään viittomakieltä puhuvia eikä se ole koskaan ollut ongelma. Yritys keskittyy kotouttamisasioissa järjestämään työpaikan ja siihen perehdyttämisen. Asuntoasioiden järjestäminen jää lähinnä kaupungin kontolle. Myös harrastusporukat ovat tärkeitä kotouttamisessa. Toivottavasti esimerkiksi urheiluseurat aktivoituvat. Ties mitä innokkaita urheilijoita on joukossa, Mikko Rotola-Pukkila huomauttaa. Mikko Rotola-Pukkilan mukaan olisi ensisijaisen tärkeätä, että myös perheet pääsisivät mahdollisimman pian tänne ja perheet kotiutuisivat. Näin saisimme työntekijät pidettyä. Faktahan on, että jos emme saa riittävästi työvoimaa, osa yrityksistä joutuu ajan myötä lopettamaan. Jos lapset juurtuvat alueelle, myös aikuiset juurtuvat. Rotola-Pukkila arvelee että alueen asukkaista suuri enemmistö kannustaa työperäistä maahanmuuttoa. Mutta aina on joukossa niitä, jotka eivät ymmärrä ja suhtautuvat negatiivisesti. Mutta täytyy muistaa, että onhan Suupohjankin alueella tälläkin hetkellä jo satoja ulkomaalaisia työntekijöitä. Asenneilmapiiri ulkomaalaisia kohtaan muuttuu myönteisemmäksi, kun opimme heidät tuntemaan, uskoo Mikko Rotola-Pukkila. -tr

6 Food Park -talo avasi ovensa. Kunhan opasteet ja valomainokset saadaan kuntoon, löytää Food Park -talon helposti Topeekan varrelta samasta pihapiiristä ammattikorkeakoulun liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemusalan yksikön kanssa. Food Park -talossa istuu maaliskuussa työnsä aloittanut FP Food Park Oy:n toimitusjohtaja Matti Lähdesmäki. Samoissa tiloissa on ennestään Kauhajoen elintarviketutkimuslaitos ja jatkossa varmaan enemmänkin elintarvikealan kehittäjiä. Food Park on elintarviketeollisuuden puolestapuhuja. Perusajatuksena on tehdä Suupohjasta houkutteleva alue elintarvikealan osaajille ja yrityksille. Yhteistyötä teemme muun muassa Satakunnan ja rannikon kanssa, sanoo Matti Lähdesmäki. Lähdesmäki kertoo aikovansa kiertää kymmeniä yrityksiä alueella kartoittamassa niiden tarpeita ja näkymiä. Suupohjassa on viitisenkymmentä yritystä ja kun mukaan laskee Pohjois-Satakunnan ja rannikon, niitä on yli 70. Lähdesmäki tuntee elintarviketeollisuuden tarkkaan; hän siirtyi Kauhajoelle monikansallisen Univar-konsernin palveluksesta. Sitä ennen hän on toiminut mm. Altiassa ja Mallasjuoma Oy:llä. FP Food Park Oy vastaa Kauhajoen seudun aluekeskusohjelman elintarvikeosion koordinoinnista. Lähdesmäki korostaa yrityksen roolia osaamisen välittäjänä. Osaamista otetaan muualta, kun tarvetta tulee. Tarkoitus on luoda useita yhteistyösopimuksia osaajaverkoston kanssa. Ensimmäinen sopimus on jo allekirjoitettu Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Myös yrityskontekteissa ei jättäydytä vain omalle alueelle, Lähdesmäki korostaa. Tiivistä yhteistyö on tietysti myös elintarvike- ja ympäristötutkimuslaitoksen kanssa sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemisalan yksikön kanssa. Mahdollisuuksia yhteistyöhön antavat alan asiantuntijat molemmissa laitoksissa, ammattikorkeakoulun opetustilat ja elintarvikealan tuotekehitysyksikkö. Yhtiöllä oli osakeanti touko-kesäkuun vaihteessa. Lähdesmäen mukaan osakkuusyritykset saavat ottaa käyttöönsä Food Park -brändin omassa markkinoinnissaan. Tavoitteena on saada kaikki kärkiyritykset mukaan. Lähdesmäki kiteyttää Food Park -brändin sanomaksi: ammattimaisesti tuotettua hyvää laatua kotimaisista raaka-aineista. Kehittämisen painopisteiksi Lähdesmäki nimeää kasvisten jatkojalostuksen, kasvihuonetuotannon ja lihan jatkojalostuksen. Yrityksissä on paljon potentiaalia. Kauhajoki on Suomen suurimpia maatalouspitäjiä ja alkutuotannon jatkojalostus on tärkeätä. Lähdesmäen mielestä pienille yrittäjille avautuu uusia mahdollisuuksia, kun isot elintarvikealan yritykset karsivat ja keskittävät toimintojaan. Kun isot tekevät entistä isompia sarjoja, pienille avautuu mahdollisuuksia tuottaa erikoistuneita tuotteita, Lähdesmäki sanoo ja kertoo hyvänä esimerkkinä Kauhajoen Palvaamon sopimuksen ABC:n kanssa. Palvaamo toimittaa tuotteitaan koko Suomen ABC-ketjulle. Myös alihankinta on entistä yleisempää. Food Park Oy markkinoi Kauhajokea yritysten sijoituspaikaksi, mm. Aronkylän Food Park -yrityspuistoon mahtuu alan yrityksiä. Myös elintarvikelaboratorion palveluja halutaan markkinoida entistä enemmän mm. laadun tarkkailuun.-tr Matti Lähdesmäki aloitti FP Food Park Oy:n toimitusjohtajana maaliskuussa. Matti Lähdesmäki nimeää kehittämisen painopisteiksi kasvisten jatkojalostuksen, kasvihuonetuotannon ja lihan jatkojalostuksen. Lisätiedot: Toimitusjohtaja Matti Lähdesmäki P Ainesosatehdas valmistuu Kauhajoelle. Food Park -tuotantotilat ovat valmistumassa Kauhajoen Aronkylään. Tilojen harjannostajaisia vietettiin huhtikuussa ja tuotanto käynnistyy kesän aikana. Kyseessä on Pohjoismaissa ainutlaatuinen kasviperäisten ainesosien erotteluun ja jalostukseen keskittynyt tehdas, jossa toimivat yritykset Oy Linseed Protein Finland Ltd ja Nordic Bioextracts, Norbiox Oy. Tilat on rakennuttanut Kauhajoen kaupunki. Pellavan ainesosia tuottava Linseed käynnistää pellavajakeiden tuotannon kesällä. Toimitusjohtaja Matti Sepposen mukaan tuotteet antavat elintarviketeollisuuden tuotekehitykselle paljon mahdollisuuksia luoda uusia ja terveellisiä elintarvikkeita. Oy Linseed Protein Finland Ltd työllistää tällä hetkellä 8 työntekijää, mutta tuotannollisen toiminnan käynnistyminen nostaa työntekijämäärän n. 15 henkilöön. Uusien työntekijöiden palkkaaminen ja heille suunnattu oppisopimuskoulutus aloitetaan elokuussa Markkinanäkymät lupaavat Norbiox Oy:n kesällä käynnistyvä toiminta tulee sisältämään mm. pellavasta, rypsistä, kaurasta ja luonnonmarjoista löytyvien ainesosien erotusprosesseja. Toimitusjohtaja Jari Siivari arvioi, että markkinanäkymät ainesosateollisuudessa ovat lupaavat. Norbiox Oy tarjoaa teollisia valmistuspalveluita kasviperäisten ainesosien erottamiseksi terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin ja myös kosmetiikkaan. Yrityksellä on palvelutoiminnan lisäksi myös omaa tuotevalikoimaa, jota valmistetaan suurimmaksi osaksi vientimarkkinoille. Yritys työllistää ensimmäisenä toimintavuotenaan noin 10 henkilöä. Henkilökunnan määrä tulee kuitenkin kasvamaan tuotannon laajentuessa. Food Park -tehdastilat ovat suuruudeltaan 1372 neliötä. Rakennushankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 3,3 miljoonaa euroa. Rakennus on ainutlaatuinen ja korkeaa hygieniatasoa vaativa elintarvikepuolen laitos, jonka rakentamisessa sen eri vaiheissa on pitänyt ottaa korkeat laatuvaatimukset huomioon. Osa tiloista on ns. ATEX-direktiivin mukaisia tiloja. Linseedin toimitusjohtaja Matti Sepponen (vas.) ja Norbioxin toimitusjohtaja Jari Siivari kertovat, että ainesosateollisuuden markkinanäkymät ovat lupaavat.

7 Elintarvike, hoiva ja ICT uusina aloina mukana Yrityshautomo Faartti jatkuu. Yrityshautomo Faartti jatkuu Suupohjassa. Vuoden loppuun mennessä hautomoon voidaan ottaa kymmenen uutta yrittäjäksi aikovaa. Faarttia jatketaan nyt kuntien rahoituksella. EU-rahoitteinen Faartti 1 oli menestys: siinä syntyi yli 40 yritystä ja 350 työpaikkaa. Faartti on tarkoitettu aloittavalle yrittäjälle ja juuri aloittaneille yrityksille. Toimialoja on lisätty ja nyt yrityshautomoon voi tulla, jos yrityksen toimiala on logistiikka- ja metalli, puu-, huonekalu- ja sisustus, elintarvike, hoiva- ja hyvinvointi tai ICT- ja tietoverkkoala. Näistä uusia ovat elintarvike, hoiva- ja ICTtoimialat, kertoo hautomopäällikkö Ilppo Karesola Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymästä. Hautomoaika on puoli vuotta. Kunta, johon yritys on sijoittumassa, tarjoaa hautomoaikana yritykselle tilat ja tietoliikenneyhteydet. Lisäksi haudottavan käytössä on toimialakohtaiset valmentajat sekä asiantuntijapalveluja maksimissaan 3500 euron arvosta. Hautomoon tuleva maksaa ulkopuolisista asiantuntijapalveluista viidenneksen. Kynät ja kumit sekä yrittämisen halu pitää tuoda mukanaan, muutoin hautomossa on täysi palvelu, korostaa Karesola. Hautomo tarjoaa apua ja palveluita liikeidean arvioinnissa ja terävöittämisessä, kannattavuuslaskelmien laatimisessa, hinnoittelussa ja tuotteistamisessa. Hyötyä aloittavalle yritykselle on toimialakohtaisten valmentajien ja muiden asiantuntijoiden verkostoista. Faarttin asiakkaiksi voivat tulla esimerkksi oppilaitoksista valmistuvat, yrityksensä juuri aloittanut nuori yrittäjä, työttömänä oleva ammattitaitoinen liikeidean omaava henkilö, toimivista yrityksistä eri syistä irtoavat henkilöt ja liikeideat (spin-off) ja sukupolvenvaihdosyrityksen hankkimista suunnitteleva henkilö. Hautomopalvelut ovat työttömälle ja opiskelijalle maksuttomia. Työssä olevalle, työstä hautomoon siirtyvälle tai yrittäjälle palvelut maksavat vähintään 50 euroa kuukaudessa. Maksu on kuitenkin enintään 20 prosenttia ostopalveluiden hinnasta, enintään puolen vuoden hautomoaikana noin 700 euroa. Hautomon oman henkilöstön antamat asian- Hautomopäällikkö Ilppo Karesola (vas.), hautomovalmentajat Jaana Suksi ja Matti Lähdesmäki sekä yritysneuvoja Carita Latikka valmistautuvat hautomaan loppuvuonna kymmenen yrittäjäksi aikovaa. tuntijapalvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Hautomobudjetti on euroa ja lisäksi on käytössä elinkeinoasiamiesten ja ako-toimialakoordinaattoreiden työpanos. Faarttin voidaan ottaa asiakkaita vuoden loppuun asti ja hautomoaika jatkuu kesäkuuhun 2009 saakka. Senkin jälkeen toiminta on tarkoitus saada jatkuvaksi. Suupohjassa on yrittäjyyden ilmapiiri, täällä tarvitaan ehdottomasti yrityshautomo, korostaa logistiikka- ja metallialan hautomovalmentaja Jaana Suksi LC Logistics Centeristä. Hautomoon aikova ottaa ensiksi yhteyttä yritysneuvoja Carita Latikkaan. Puu-, huonekalu- ja sisustualan hautomovalmentaja on Anne Viitala, elintarvikealan Matti Lähdesmäki, hoiva- ja hyvinvointialan Carita Latikka ja ICT-tietoverkkoalan Ilppo Karesola. Hautomopäällikkö Ilppo Karesola P ilppo.karesola@suupohja.fi Yritysneuvoja Carita Latikka P carita.latikka@suupohja.fi Logistiikka- ja metallialat (Logistia): Jaana Suksi P jaana.suksi@lclc.fi Puu-, huonekalu- ja sisustusalat (Nikkarikeskus): Anne Viitala P anne.viitala@nikkarikeskus.fi Elintarvikeala (Foodpark Oy): Matti Lähdesmäki P matti.lahdesmaki@suupohja.fi Hoiva- ja hyvinvointiala (Logistia): Carita Latikka P carita.latikka@suupohja.fi ICT/tietoverkot (Logistia, Karijoki): Ilppo Karesola P ilppo.karesola@suupohja.fi Seudullista kehittämistä jatketaan uudessa KOKO-ohjelmassa. Suomen aluekehityksen ohjelmarakennetta muutetaan hallituksen viime joulukuussa tekemän tavoitepäätöksen perusteella. Nykyiset aluekeskusalueet AKOt sulautuvat uuteen kansalliseen koheesio- ja kilpailukyky -ohjelmaan (KOKO). Ohjelma tulee olemaan alueiden kehittämislain mukainen valtioneuvoston erityisohjelma. Uuden ohjelman kansallinen valmistelu on parhaillaan käynnissä ja ohjelman sisältö hyväksyttäneen kesäkuussa hallinnon ja aluekehityksen ministerivaliokunnassa (HALKE) sekä elokuussa Valtioneuvostossa. KOKO-ohjelma käynnistyy alueilla vuoden 2010 alusta ja sitä toteutetaan vuoteen 2013 saakka. Aluekeskusohjelmaa nykyisin toteuttavat alueet (35 kpl) kuten Kauhajoen seutu valmistelevat keväällä 2009 uuden hakemuksen ohjelmaa varten. Ohjelma tulee kattamaan koko maan ja siihen voivat hakeutua kaikki alueet. KOKO-ohjelman tavoitteena on alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittyminen, elinvoimainen ja tasapainoinen aluerakenne ja alueiden erityishaasteisiin vastaaminen. Ohjelman keskeisimpänä kohteena on aluekehittämisen toimintatapojen kehittäminen. KOKO:n toimintatapateemoja ovat uudistuvat yhteistyön muodot ja verkostoituminen, paikallinen ennakointi sekä kumppanuus. Ohjelman paikalliset toiminta-alueet (seudut) määrittelevät ohjelman sisällön tarpeidensa mukaan ja erityispiirteidensä mukaisesti. Kilpailukykyä ja koheesiota voidaan parantaa tukemalla alueiden kilpailuvaltteihin perustuvaa erikoistumista ja kannustamalla alueita verkottumiseen. Erityisesti huomiota voidana kohdistaa kasvu- ja palveluyrittäjyyteen sekä monialaiseen yrittäjyyteen. KOKOlla voidaan myös edistää mm. osaavan työvoiman saatavuutta ja laaja-alaista innovaatioympäristöjen kehittämistä. Ohjelman rahoitustaso on vielä auki, mutta ohjelmaan on suunniteltu palkitsevuutta eli hyvät ideat ja toteutus palkittaisiin isommalla valtionrahoituksella. Kaikille alueille turvaittaisiin toisaalta tietty minimirahoitustaso vuosille

8 Tavoitteena energiaomavarainen alue Suupohjassa kehitetään kestävää energiahuoltoa. Suupohjassa kehitetään kestävää energiahuoltoa. Kestävä energiahuolto tarkoittaa paikallisten uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämistä sekä panostamista energiansäästöön ja tehokkuuteen. Tulevaisuuden visiona on täysin energiaomavarainen Suupohja. Aihe korostuu erityisesti polttoaineiden huimien hinnannousujen ja koko ilmastonmuutoksen takia. Energiaomavaraisuutta kehitetään Suupohjassa osana kansainvälistä ASPIRE-projektia, joka jatkuu maaliskuun loppuun 2009 saakka. Tarkoituksena on, että toiminta-ajatus juurtuu alueelle, korostaa projektipäällikkö Timo Hyttinen Vaasan yliopiston Levón-instituutista. Energia on tärkeä asia yliopistolla, mistä kertoo sekin, että taloon on perustettu Vaasan energiainstituutti, joka toteuttaa erityisesti uusiutuvien energiamuotojen käyttöön liittyviä, käytännönläheisiä projekteja. Kehittämispäällikkö Pekka Peura kertoo, että kestävä energiahuolto on laaja aihealue. Se on yksittäisiä tekoja, kuten laitoshankkeita, mutta se pitää sisällään myös edellytysten luomista, Peura kuvailee. ASPIRE-hankkeen tavoitteena on tuoda aihetta esiin mm. tekniikan, talouden ja työllisyyden näkökulmista. Tärkeänä tavoitteena on sitouttaa suupohjalaisia toimijoita, kuten kuntien edustajia ja alan yrittäjiä miettimään ratkaisuja. Suupohja pilottialueena Suomesta Kansainvälisessä ASPIRE-hankkeessa kerätään kokemuksia pilottialueilta. Suupohja on ainoa suomalainen kohde. Muut pilottialueet ovat Värmland Ruotsissa, Alüksene Latviassa, Cornwall Englannissa, Roznovsko Tsekissä ja Val di Scalve Italiassa. Energiahuollon uudistus koskettaa kansalaisia, yrityksiä ja maatiloja energian kuluttajina, mutta yhtä hyvin tämän prosessin on temmattava mukaansa laitetoimittajat ja teollisuuden sekä alueen potentiaaliset raaka-ainetoimittajat, Peura sanoo. Peura ja Hyttinen korostavat sitä, että energiaomavaraisuuden suuri visio onkin kyetä kierrättämään koko energiasektorin talous omalla alueella. Se hyödyttäisi aluetta. Samalla tämä kehityskulku loisi alueesta riippumattoman maailmanmarkkinoiden hinnoista ja muista heilahteluista. Olisipa mahdollista toimittaa energiaa myös oman alueen ulkopuolelle. Energiaomavaraisuus on mahdollista Timo Hyttinen kertoo, että Suupohjassa tehtyjen selvitysten mukaan edellytykset energiaomavaraisuuteen ovat olemassa. Arviot raaka-ainepotentiaalista ovat rohkaisevia, sillä potentiaali on isompi kuin tarve. Ilmapiiri on innostunut ja alueella on monipuolista osaamista. Kyse on pitkälti tahdosta ja suunnitelmallisesta toiminnasta. Hyttinen korostaa, että uudesta energiantuotannosta voisi syntyä työllisyyttä ja hyvinvointia koko alueelle. Uusiutuvia energiavaroja ovat bioenergia (mm. hakkuutähteet, olki, muut biomassat), tuuli, aurinko ja maalämpö. Turve ei virallisesti EU-kriteerien mukaan ole uusiutuva energialähde, mutta sen käyttö korostuu Suupohjassa. Energiahuolto on tärkeä asia, sillä öljy hupenee ja hinta nousee. Kun tämä projekti alkoi, öljyn hinta oli 80 dollaria tynnyriltä, nyt se taitaa olla 120 dollaria. Myös sähkön hinta on noussut koko ajan. Energiakustannukset ovat mm. kasvihuoneviljelmille ongelma, sanoo Suupohjan elinkeinotoimen elinkeinojohtaja Risto Kuutti. SEK on yhtenä toimijana ja rahoittajana ASPIRE-hankkeessa. Perunankuorimon jäteliete tai viherjätteet energiaksi? Hankkeessa on kartoitettu mm. energiankulutusta ja -tuotantoa sekä raaka-ainepotentiaaleja. Käytännön toimista esimerkkejä ovat puutarhan sähköntuotannon kannattavuuden selvittäminen ja kuntien energiaohjelman sekä biokaasun tuotannon edistäminen alueella. Kaavoitusvaiheessa olevalle alueelle on tekeillä kaukolämmön ja matalaenergian teknistaloudellinen vertailu. Tietoa kestävästä energiahuollosta on levitetty mm. vuosittaisella energiansäästöviikolla. Ohjausryhmän jäsen Ilppo Karesola SEKistä kertoo, että turvetta, haketta ja metsän hakkuutähteitä käytetään Suupohjassa paljon jo nyt. Isoja mahdollisuuksia on mm. oljen ja biokaasun käytössä. Energiaa voi saada perunankuorimon jätelietteestä tai kasvihuoneen viherjätteistä, hän sanoo ja lisää, että ongelmana on se, että biokaasutekniikat eivät ole vielä yleistyneet. Suupohjassa on kotimaisen polttoaineen käytössä tarvittavien laitteiden valmistajia. Jo nyt paikallisia raaka-aineita hyödynnetään ja energiaa tuotetaan paikallisesti. Tuotanto keskittyy lämmön tuotantoon ja isommat haasteet ovatkin sähkön ja liikennepolttoaineiden tuottamisessa. Pekka Peura arvioi, että parin vuoden sisällä saadaan uusia ratkaisuja tekniikkaan ja laitteisiin. Jos ala kasvaa, tekniikka kehittyy ja halpenee. Uusille ratkaisuille tarvitaan kuitenkin alueellista ja valtakunnallista tukea, sillä alkuvaiheessa tekniikka ei ole massatuotantoa. Kuluttaja valitsee yleensä halvimman ja tällä hetkellä se on perinteinen ratkaisu. Peura kertoo, että Saksassa valtio tukee mittavasti mm. tuulivoimaa ja biokaasulaitoksia, joita on 4000 maatilalla. Myös Suomessa on syntymässä paljon kiinnostusta biokaasun käyttöön, erityisesti juuri maatiloilla. SANASTOA: Uusiutuvat energialähteet: Uusiutuvaa energiaa ovat aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö sekä aalloista ja vuoroveden liikkeistä saatava energia. Lähde: Motiva Oy ( Bioenergia: Bioenergiaa eli biopolttoaineita saadaan metsissä, soilla ja pelloilla kasvavista biomassoista sekä yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden energian tuotantoon soveltuvista orgaanisista kiinteistä, nestemäisistä ja kaasumaisista biojätteistä. Bioenergia on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista puhdasta ja ympäristöystävällistä uusiutuvaa kotimaista energiaa. Sen käytön lisääminen vähentää erityisesti kasvihuonekaasu- ja rikkipäästöjä ilmakehäämme. Lähde: FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys r.y. ( Biomassa: Biomassoiksi kutsutaan eloperäisiä, fotosynteesin kautta syntyneitä kasvimassoja. Näistä tuotettuja polttoaineita kutsutaan biopolttoaineiksi. Lähde: FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys r.y. ( RUE: Rational Use of Energy eli energian järkevä käyttö. RES: Renewable Energy Sources eli uusiutuvat energialähteet. Suupohjassa olisi mahdollisuuksia myös tuulivoiman käyttöön. Lähialueellahan on suunnitteilla Korsnäsin tuulipuisto, johon enimmillään on suunniteltu 160 kappaletta 5 megavatin myllyä, joka vastaa liki ydinvoimalan vuosituotantoa. Myös Teuvalla on meneillään selvitys tuulivoiman rakentamisesta. Suupohjan vuosisähkön tuottamiseen tarvittaisiin arviolta MW tuulivoimaa. Tuulivoima voisi olla osa energiaratkaisua Suupohjassa, Hyttinen sanoo. Peura kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa on saatu hyviä kokemuksia yhdistämällä asuntoalueen energiaratkaisuksi tuulivoima, aurinkokeräimet ja pellettien polttaminen. Neuvontaa ja vertailuja tarvitaan Tiedon levittäminen ja neuvonta energia-asioissa olisi erittäin tärkeätä. Omakotitalon rakentajat ovat ihmeissään, mistä saisivat tietoa eri vaihtoehtojen tekniikoista ja kustannuksista. Tarvittaisiin organisaatio, joka neuvoisi kuluttajia ja kiinteistönomistajia, Risto Kuutti sanoo. Neuvontaa olisi syytä ensin tehdä julkisilla varoilla, mutta jatkossa siitä voi hyvinkin kehittyä bisnes, koska tiedon tarve on suuri, arvioi Pekka Peura. Toimijat suunnittelevatkin asiantuntijoista koostuvan poolin perustamista Suupohjaan tarjoamaan sopivia työkaluja energia-asioissa. Myös kuntien tulisi miettiä uusia omakotialueita kaavoittaessaan, minkälaisia energian kokonaisratkaisuja voisi olla saatavilla. Vaasan asuntomessualueella esimerkiksi hyödynnetään merestä saatavaa lämpöä; matalaenergiaverkko käsittää noin 50 taloutta. Myös Jurvassa on kaavoitusvaiheessa alue, johon tehdään teknistaloudellista vertailua matalaenergian ja kaukolämmön välillä. Energiahuollon kehittämiseksi Suupohjaan ollaan laatimassa kestävän energiahuollon toimintasuunnitelmaa. Suunnitelman laatimista ohjaamaan on Suupohjaan perustettu paikallisista toimijoista koottu ohjausryhmä. Tiina Rantakoski Timo Hyttisen (vas.) ja Pekka Peuran mukaan Suupohjassa on edellytyksiä energiaomavaraisuuteen.

9 Uudet tilat valmiina syksyllä Teak Teknologiakeskuksen toiminta laajenee ja monipuolistuu. Teak kehittää Teuvalle kansainväliset mittasuhteet täyttävän puu- ja huonekalualan teknologiakeskuksen. Rakentaminen on alkanut loppuvuodesta 2007 ja toiminta käynnistyy syksyllä Teak Teknologiakeskuksen tärkein tavoite on on edistää ja aktivoida yritystoiminnan kehittymistä. Parhaiten tämä tapahtuu koulutetun henkilökunnan avulla, kiteyttää toimitusjohtaja Lars Kronqvist. Toimialan kilpailukykyä edistetään kouluttamalla, kehittämällä ja siirtämällä uusimman teknologian osaamista alan yrityksiin. Teknologiakeskuksen toiminta koostuu kolmesta erillisestä kokonaisuudesta, jotka nivoutuvat saumattomasti yhteen. Toiminnot ovat osaamisen kehittäminen, uuden tuotantoteknologian kehittäminen ja oheispalvelujen kehittäminen. Lars Kronqvist kertoo, että jatkossa kehitetään aivan uudentyyppisiä korkean teknologian koulutusohjelmia. Näitä ovat esimerkiksi CNC-koulutus ja tuotannonohjaukseen suunnitellut koulutukset. Niiden pituudet vaihtelevat kohderyhmien ja teknologioiden mukaan viikosta useaan kuukauteen. Osa uusista teknologiakoulutuksista kehitetään kansainvälisiksi, jotta niitä voidaan markkinoida myös kansainvälisille yhteistyökumppaneille, lisää Kronqvist. Uutta tuotantoteknologiaa tuotekehityksen kautta Teknologiakeskuksessa kehitetään myös uutta tuotantoteknologiaa. Teak on panostanut uusiin koneja laitehankintoihin, joiden ja osaamisen avulla Teak pystyy jatkossa ratkomaan alan yritysten teknologiaongelmia. Erityisesti panostamme tuotannonohjaukseen, jota pystymme tekemään Euroopan nykyaikaisimmilla laitteilla. Tuotantoteknologian osalta palvelemme kaikkia tuotantoyrityksiä, emme pelkästään puu- ja huonekalualan yrityksiä. Tavoitteena on palvella yrityksistä lähteviä tarpeita, Kronqvist korostaa. Teknologiakeskuksen laajennusosaan perustetaan myös konevalmistuslaboratorio. Suomessa ei tällä hetkellä valmisteta puu- ja huonekalualan koneita ja laitteita lähes lainkaan. Suurin osa alan koneista tuodaan Italiasta ja Saksasta. Tavoitteena onkin palauttaa kiinnostus kotimaiseen kone- ja laitevalmistukseen. Laitekehityslaboratoriossa kehitetään uusien teknologioiden ja viimeisimpien tutkimusten avulla toimivia ratkaisuja alan teollisuudelle. Laboratoriossa tehdään vain kehitystyö, tarvittavat koneet valmistetaan lähialueen metallialan yrityksissä ja yhteistyöverkostoissa. HighTech Chamber Osa teknologiakeskusta on myös HighTech Chamber (HTC), joka on uuteen teknologiaan perustuva oppimis- ja tutkimusympäristö. HTC on avoin kaikille opiskelijoille ja muille alasta kiinnostuneille. HTC:hen sijoittuu myös Teakin uusi HighTechkirjasto, joka suurelta osin tulee perustumaan digitaaliseen tietoon ja monipuolisiin hakuohjelmiin. Kirjasto liitetään osaksi valtakunnallista julkista kirjastoverkostoa. HTC:n toimintoihin liitetään myös uusimmat suunnittelu- ja työstöohjelmat, joiden käyttökelpoisuutta omassa suunnittelussa ja tuotannossa yritykset voivat kokeilla. HTC mahdollistaa myös digineuvottelut ja kansainvälisten kokousten ja seminaarien pitämisen sekä uudentyyppisen etäopetuksen. Vaasan yliopiston kanssa on kehittäillä huonekalualan teknologiaprofessuuri. Tilaa erikoistuneelle kehittäjälle Toimitusjohtaja Lars Kronqvistilla on vahva usko huonekalualan myönteisiin näkymiin ja kansainvälistymiseen. Alan näkymät ovat tällä hetkellä hyvät. Yrityksissä on jopa työntekijäpulaa ja niihin todellisiin tarpeisiin olemme kehittäneet näitä uusia koulutuksia. Etenkin suurimmat puualan yritykset ovat investoineet ja uskaltaneet lähteä kehittämisprosessiin mukaan ja niillä menee hyvin. Mahdollisuudet kansainvälisille markkinoille ovat olemassa, kunhan sinne vain uskalletaan lähteä. Markkinointiasioissa tarvitaan yhteistyötä ja myös viranomaistahojen panostusta tarvitaan, korostaa Kronqvist. Teknologiakeskus rakentuu syksyksi Teak Teknologiakeskukseen rakennetaan uutta toimitilaa yhteensä n.1200 neliötä, josta toimistotilaa on n.500 neliötä ja uutta tuotanto- ja laboratoriotilaa n.700 neliötä. Toimistotila rakennetaan kahteen kerrokseen. Alempi kerros tulee Teak Teknologiakeskuksen käyttöön, kun taas kakkoskerrokseen tulee ulkopuolisia toimijoita. Yläkerrasta tiloja on varannut toistaiseksi ainakin Suupohjan Seutuverkko Oy ja SEK. Lisäksi uuden huonekaluprofessuurin tilat sijoitetaan yläkertaan. Rakennettavaan tuotantotilaan sijoitetaan myös Teakin uudet laboratoriotilat ja sinne keskitetään myös uusimman teknologian koneet ja laitteet kuten esim. robotit ja CNC-koneet. Laboratorioon tulee mm. tuotannonohjauksen koulutuslaitteisto, joka on Suomen uudenaikaisin. Uudisrakentamisen yhteydessä vanhaan kiinteistöön tehdään pintaremontti ja mm. keittiö uusitaan. Rakennusinvestoinnin ja uusien laitteiden budjetti on yhteensä n. 3,5 miljoonaa euroa. Teak Teknologiakeskuksen rakentaminen on aikataulussa. Rakentaminen alkoi loppuvuodesta 2007 ja valmista on syksyllä 2008.

10 Kasvot / Mika Nisula Mika Nisula on Tampereella don Ottavio Teuvalainen Mika Nisula voitti kaksi vuotta sitten Timo Mustakallio -laulukilpailun. Poikiko voitto työtilaisuuksia ja kuuluisuutta? Laulukilpailun voittoa luullaan usein merkitykseltään todellisuutta suuremmaksi, sanoo Nisula. Hän myöntää olleensa voittaessaan vielä niin vihreä, ettei osannut käyttää kaikkia mahdollisuuksia hyväkseen. Voitto toi hetkellisen julkisuuden eikä kukaan ei ollut neuvomassa, miten sitä parhaiten voisi käyttää hyväkseen. Nisula sanoo hakeutuneensa voiton jälkeen aktiivisesti useisiin koelaulutilaisuuksiin ja hakenut keikkoja. Ja tulostakin on tullut. Tulevana syksynä Mika Nisula laulaa Tampereen oopperan Don Giovannissa don Ottavion roolin. Vaasan oopperaan tulee ensi vuonna Orfeus Manalassa, jossa Nisulalla myös on rooli. Vuodelle 2010 on jo sovittu roolista, mutta Nisula ei vielä voi kertoa asiasta enempää. Koelauluja Euroopassa Keikkojen hankinta on kovaa työtä ja soittelemista, mikä kaikki on pois itse laulamisesta. Kuitenkin Nisula tekee sen mieluummin itse kuin teettää managerilla. Koelaulumatkat Eurooppaan ovat kalliita, joten yhdelle matkalle on saatava sovittua useita tapaamisia. Roolit kotimaassa auttavat, sillä koelauluissa on oltava valmiita aarioita, jotta voi näyttää mitä osaa. Esiintymiskokemusta tulee konserteista. Oopperalaulajalla on meillä kaksi vaihtoehtoa päästä esille. Toinen on päästä Kansallisoopperaan. Koska tilaisuuksia sinne on vähän, maakuntien oopperat ovat toinen vaihtoehto. Palkkiot ovat pienemmät kuin Helsingissä, mutta maakunnista saa esiintymiskokemusta ja pääsee pinnalle. Myös klassisella puolella pätevät markkinatalouden lait: nimekkäät artistit vievät parhaat paikat. Klassinen musiikki kilpailee samoista kuulijoista kuin populaarimusiikki; kumpikin on nykyään tuotteistettu. Osaamisella pystyy erottumaan joukosta. Elintärkeitä ovat kuitenkin suhteet. Kaikki uran aikana saadut suhteet on hyödynnettävä, jotta eteenpäin pääsee. Levy käyntikorttina Mika Nisula suunnittelee omaa levyä. Levymyynti ei ole artistille kultakaivos, mutta mitä tunnetumpi laulaja on, sitä enemmän hän saa provisiota. Levy on välttämättömyys, sillä se toimii käyntikorttina ja ansioluettelona. Nisula on kodista, jossa musiikkia kuunneltiin, mutta ei itse harrastettu. Hänen isänsä on mustan musiikin ystävä ja kuuntelee myös klassista. Mika Nisula aloitti klarinetinsoiton Teuvan soittokunnassa yhdessä veljensä kanssa. Veli lopetti, mutta Mika jatkoi Panula-opistossa. Nuoruus toi elämään muuta mielenkiintoisempaa tekemistä ja soittaminen jäi vuosiksi. Mika Nisula asuu tällä hetkellä Teuvalla Horonkylässä. Tilanne on väliaikainen, kun varmaa tietoa tulevasta ei ole. Hänen vaimonsa Alexandra on myös laulaja. Armeija-aikana aloin tuumata, mitä alkaisin tehdä. Aloitin tietotekniikkaopinnot, mutta ala ei kiinnostanutkaan. Kesällä 2000 hain Panula-opistoon lauluoppiin. Opettajakseni sain Romuald Podleznyn, joka on edelleen opettajani. Kolmen vuoden kuluessa ääneni löytyi. Tästä kiitos Romualdille. Vuodesta 2004 lähtien Nisula on ottanut osaa professori Ryszard Karczykovskin mestarikursseille. Mika Nisula sai Mustakallio-laulukilpailun voiton myötä tilaisuuden esiintyä Savonlinnan oopperajuhlilla tänä kesänä. Tilaisuus on laulajalle tärkeä, sillä siellä kuuntelijoina on Kansallisoopperan ja muiden oopperoiden väkeä, myös Euroopasta sekä kriitikoita. Päivi Lahti-Kuusisto 10

11 Valtakunnallisesti palkittu vuoden Nuori Yrittäjä: Aika hengähtää ja katsoa mitä haluaa. Teuvalainen Mika Koski on alle kolmikymppinen yrittäjä. Hän perusti veljensä kanssa M-Partners-yrityksen vuonna Firman toiminta alkoi seuraavana vuonna. Alkuun lähdettiin pienillä panoksilla. Idea oman yrityksen perustamisesta lähti siitä, kun vanhempien yrityksen yksi alihankkija poistui. M-Partners tuli sen tilalle. Mika opiskeli tuolloin Heidi-vaimonsa kanssa Seinäjoella. Firmaa pyöritettiin asunnon vaatehuoneesta. Kun molemmat valmistuivat tradenomeiksi, yritys rakensi tilat Horonkylään. Toiminta on laajentunut nopeasti, tuplaantunut ja jopa triplaantunutkin vuosittain. Niinpä lisätila oli tarpeen. Teuvan kunta rakennutti Horontien varteen uuden hallin, jossa M-Partnersin toinen puoli toimii. Samalla työntekijämäärä kasvoi 31:een. Uusien tilojen ansiosta voidaan valmistaa entistä isompia tuotteita. Yrityksen tuotevalikoima koostuu siirrettävistä työmaatiloista, myyntitiloista, työtiloista ja muista erikoistiloista. Jäätelökioskeja, sotilaskotivaunuja, työmaavaunuja, erilaisia myyntitiloja Eräälle asiakkaalle tehtiin vaunu, jota kierrätetään kouluilla. Siellä koululaiset saavat oppia ihmisruumiin toiminnoista ja hyvistä elämäntavoista. Valotaululla näkyy ihmisen verenkierto ja muut toiminnot. Mallinuken sisäelimet saadaan valaistua. Mika Koski kertoo, että konsepti on englantilainen ja kokeilussa nyt Suomessa. Palveluvalikoima koostuu kuorma-autojen sähkö- ja laiteasennuksista asiakkaiden toimittamiin autoihin. Kouluja kiertävä opetusvaunu on täynnä tekniikkaa. Ihmisruumiin sisäelimet ja niiden toiminta tulee koululaisille tutuiksi luonnollisen kokoisen mallin avulla. Heidi ja Mika Koski sanovat, että jokainen tuote suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa juuri heidän tarpeisiinsa. Mika ja Heidi Kosken M-Partnersin toiminta on jopa triplaantunut vuosittain Ei liukuhihnalta Yritys lähti pienestä liikkeelle ja markkinoiden valtaaminen oli kovaa työtä. Tuon työn hedelmiä korjataan nyt. Paljon oli vallalla luulo, ettei tällaisia tuotteita tehdä Suomessa lainkaan. Tällä hetkellä markkinaalueemme on Suomi, mutta pohjatyötä tehdään Pohjoismaiden vientiä varten. Kilpailuakin alalla on. Jokaisella tuotesektorilla on Suomessa kilpailija. Mutta se vain motivoi ja kehittää yritystä. Ja useampi tuoteryhmä on vahvuus. Yrityksen tuotteet räätälöidään juuri asiakkaan toiveiden mukaan. Niinpä liukuhihnatuotanto on kaukana. Ehkä se on yksi syy, miksi hakijoita oli niin paljon, kun viimeksi haettiin kahta työntekijää. Suurin osa väestä on teuvalaisia. Loput kulkevat naapurikunnista. Yritys kouluttaa itse uudet työntekijänsä. Nuoruus ei ole vika Heidi ja Mika Koski sanovat, että ikä ei ole ratkaiseva, vaikka se usein onkin tullut vastaan. Kun hoitaa työt kunnolla, niin ikä ei merkitse. Tekemällä voi osoittaa tietävänsä asioita. Eikä nuoruudestamme ole tullut yhtään negatiivista palautetta; hämmästystä se on kyllä herättänyt vastapuolissa. Mika Koski sai keväällä valtakunnallisen ja maakunnallisen Nuori Yrittäjä -palkinnon. Kosket sanovat palkinnon olleen niin suuren yllätyksen, etteivät oikein usko vielä itsekään. Siirrettävä tila voi olla opetukseen tarkoitettu kuten tämä, mutta se voi olla myös työmaavaunu, jäätelökioski, grillivaunu tai lähes mitä tahansa. Kosket kehuvat yhteistyökumppaneitaan. Kunnan kanssa asiat ovat hoituneet. Paikalliset pienyrittäjät tekevät meille sähkö-, lvi- ja metallitöitä. Täällä on aina muutamia heidän miehiään. Paikalliset kuljetusliikkeet kuljettavat tuotteitamme. Rauhoittumisen aika Mika Koski sanoo, että viisi viimeistä vuotta yrityksessä on mennyt niin lujaa, että nyt on aika hengähtää ja katsoa mitä halutaan. On tehty kymmenen vuoden työ viidessä vuodessa. Vaikka työ viekin paljon aikaa ja menee kotiinkin mukana, on perhe silti etusijalla. Haastattelupäivänäkin eskarilainen Pipsa oli äidin ja isän mukana. Kaksivuotias kuopus on hoidossa. Heidi Koski kiittelee mammoja ja paappoja, joita ilman perhe ei pärjäisi. Heiltä saa aina lastenhoitoapua. Päivi Lahti-Kuusisto 11

12 Neljä tuntia ja kymmenen kilometriä liikuntaa ja kauniita viheriöitä Golf vie mukanaan! Alkukesän viheriö hehkuu vaaleanvihreänä. Tätä maisemaa ei näe harjoitusalueelta. Eikä tunnelmaan pääse käsiksi, ennen kuin tarttuu mailaan varsinaisella golfkentällä. Palaute on ollut hyvää, kun vierailijat ovat päässeet tutustumaan kenttään. Vasta kentällä näkee, mitä se golf oikein on, sanoo Botnia Golfin ladykapteeni Johanna Peltoniemi. Hän kierrättää alkukesällä ryhmiä tutustumaan lajiin ja harjoitusalueella lyömisen lisäksi käydään pelaamassa pari väylää perustettu Botnia Golf on tehnyt lajia tunnetuksi alueella jo pitkään, mutta silti suurin osa alueen asukkaista ei ole käynytkään kentällä, saati päässyt kokeilemaan. Nyt kiinnostus onkin ollut kovaa ja lajin koukkuun varmaan jää usea uusi pelaaja. Johanna Peltoniemi ja lajiin viime kesänä hurahtanut Jaana Suksi kehuvat golfin sopivuutta naisille. Tämä on tosi hyvää liikuntaa. Kun kiertää kaikki 18 reikää, on kulunut neljä tuntia ja kävelty kymmenisen kilometriä. Kesän aikana putoaa muutama kilokin ja kroppa kiinteytyy, Jaana Suksi kehuu. Kauhajoen Päntäneellä sijaitseva Botnia Golfin kenttä rakennettiin täysimittaiseksi 18-reikäiseksi vuonna Uusikin alue on jo kuosissa, mutta kauneimmat näkymät ovat ehkä alkuperäisillä väylillä. Syksyllä alkaa uuden klubirakennuksen pystyttäminen; uusiin tiloihin tulee nykyistä toimivampi keittiö, tilavammat sauna- ja peseytymistilat sekä tasokas klubiravintola. Johanna Peltoniemi ja Jaana Suksi haluavat kumota käsityksen, että golf on jotenkin elitististä ja kallista puuhaa. Ehkä jossain Etelä-Suomen kentillä ja ulkomailla pelaaminen käykin kalliiksi, mutta meillä maksut ovat kohtuulliset. Aloittelija pääsee pelaamaan koko kesän 220 eurolla, osaketta ei ole pakko ostaa. Välineetkin voi vuokrata tai hankkia vaikka käytetyt mailat. Perusmailasetin saa eurolla. Itsekin pelasin monta monituista vuotta käytettyinä ostetuilla mailoilla, sanoo jo liki 20 vuotta lajia harrastanut Johanna. Green card kolmessa illassa Kentälle päästäkseen muutoin kuin tutustumismielessä pitää suorittaa green card. Se onnistuu useimmiten 3 peli-illan tai viikonlopun mittaisilla kursseilla. Golfbägistä löytyy aloittelijalla noin 5 7 mailaa, enintään siellä saa olla 14 mailaa. Puumailalla lyödään tiin päältä pitkät avauslyönnit. Rautamailoja on useita ja niiden numero kertoo mailan pituuden ja lavan kulman. Mitä pienempi numero, sitä kauemmas lyönti lentää ainakin periaatteessa. Kun pallo saadaan reiän lähelle greenille, tarvitaan puttimailaa. Golf ei ole voimalaji, vaan tekniikkalaji. Tärkeintä on katse palloon ja rento lyönti, Johanna opastaa peruslyöntiä eli swingiä. Lähestymislyönti ja puttaus ovat vaikeita. Niissä sählää useimmiten ja lyöntejä kertyy, sanoo Jaana. Lähestymislyönnin tyyli on kuin lakaisu ja puttauksessa tehdään heiluriliikettä. Kaikissa katse pysyy alhaalla kohti palloa eikä ole syytä katsoa liian aikaisin, mihin se lyönti lähti. Saatto eli lyönnin liikeradan jatkuminen on tärkeätä. Aina silloin tällöin onnistuu lyönneissä siten, että saavuttaa väylän ihannetuloksen eli parin. Kauhajoella väylien parit ovat kolmesta viiteen. Kun pääsee alle ihannelyöntimäärän, sitä kutsutaan birdieksi. Botnia Golfin kentän ihannelyöntitulos on 72. Jokaisella pelaajalla on oma tasoitus, jonka verran on käytettävissä yli kentän ihannelyöntimäärän. Esimerkiksi jos tasoitus on 44, on käytössä eli 116 lyöntiä koko 18 reiällä. Jos lyö sen alle, tasoitus laskee, edellyttäen että sen ilmoittaa rekisteriin. Aloittelijan tasoitus on 54. Vuodessa Jaana pudotti tasoitustaan tuohon 44:ään, Johanna on saavuttanut 18,4 tasoituksen. Tasoitus tekee pelistä mielenkiintoisen siksi, että näin eri tasoisetkin pelaajat voivat kilpailla yhdessä. Mitä suurempi tasoitus, sitä enemmän on lyöntejä käytettävissä. Sosiaalista meininkiä Etiketti on tärkeä juttu golfissa. Mitäs se tarkoittaa? Etiketti on yhteisiä käyttäytymistapoja varsinaisten pelisääntöjen lisäksi. Etikettiin kuuluu esimerkiksi, että nopeammin etenevät päästetään ohi tai ettei greenin ja bunkkerin välisellä herkällä nurmella kävellä golfkärryjen kanssa. Etiketti on myös turvallisuussääntöjä, Johanna valistaa. Nykyisin ei olla hirveän tarkkoja, miten kentälle pukeudutaan. Ainuita sääntöjä taitavat olla, ettei farkuilla pelata eikä paita ole kovin avonainen. Mutta shortsit ja hihattomat paidatkin käyvät. Jaana ja Johanna pelaavat keskimäärin kerran-pari viikossa. Mikä lajissa viehättää? Lajissa viehättää se, ettet sä voi syyttää muita kuin itseäsi epäonnistuessasi. Itsensä kehittyminen näkyy koko ajan. Pelaaminen on myös sosiaalinen tapahtuma, sun ei tarvitse pelata yksin, sanoo Johanna. Lajissa saa mukavalla tavalla liikuntaa ja ulkoilua, on pois sohvalta ja jääkaapilta. Kiloja karisee. Onnistumisen hetket ovat ihania, sanoo puolestaan Jaana. Golfissa voi kilpailla tosissaan ja menestys mielessä, mutta paljon järjestetään myös leikkimielisiä kilpailuja, joissa tärkeintä on sosiaalinen meininki. Koska laji vie paljon aikaa, se on hyvä yhteinen harrastus pariskunnille. Lajissa saatavan liikunnan merkitystä ei voi vähätellä, vaikka ei se urheilumuotona olekaan rajummasta päästä. Useat pelaajat pitävät harrastuksellaan kilot kurissa ja hoitaapa moni sillä 2-tyypin diabetestakin. Hiekkaa ja onnistumista Ai mitenkä se pelaaminen sujui? Ykkösväylän aloituslyönti metsään, kerran kaivettiin palloa hiekkaesteestä, mutta mukaan mahtui muutama onnistunutkin lyönti. Onnistumisen tunne on rajaton, kun pallo menee juuri oikeaan suuntaan liki oikealla tavalla. Silloin ymmärtää, että tähän lajiin voi jäädä koukkuun. Seuraavana päivänä selkä ja käsivarsi vihlovat siihen malliin kuin ilmoittaakseen, ettei laji ole sinua varten, älä innostu. Ovat oikeassa, tällä hetkellä ei ole riittävästi aikaa tähän harrastukseen, sillä uskon, että kun sille antaa pikkusormen, se vie koko käden. Ei mulla ole s-mailaa. En mä uskonut, että sä sannalle lyöt. 12

13 Et voi ajatella työasioita, kun täytyy keskittyä palloon. Teksti: Tiina Rantakoski Kuvat: Johanna Peltoniemi, Jaana Suksi ja Tiina Rantakoski Sanastoa: Tii: puusta tehty tikku, jonka päälle golfpallo asetetaan aloituslyönnissä Range: golflyöntien harjoittelualue Green: jokaisella väylällä on viheriö eli lyhyeksi leikattu alue reiän ympärillä Par: väylän ihannelyöntimäärä (vaihtelevat 3 5) Birdie: yksi lyöntimäärä alle väylän ihannelyöntimäärästä Swing: golflyönnin liikerata Chip: lähestymislyönti greenin läheisyydessä Chip and run: pallo lyödään griinille chippilyönnillä siten, että se rullaa loppumatkan lähelle reikää Putti: lyönti greenillä eli viheriöllä erityisellä puttimailalla Tasoitus: pelaajan henkilökohtaisen pelitason ilmoittama luku Puttimailalla viimeiset metrit. Lippu on kuvausrekvisiittaa - oikeassa pelitilanteessa se otetaan pois. Katse palloon ja saatto. Golf on tekniikka-, ei voimalaji. 13

14 Nummirockissa räväkkää tykitystä neljältä lavalta. Kuka olet ja mitä teet Nummirockissa? Mun nimi on Tero Viertola. Talven ja kevään aikana olen sotkeutuneena kaikenlaisiin etukäteisjärjestelyihin yhteistyökumppaneiden hankinnasta nettisivujen päivitykseen. Suurin erillinen jobini on kaiken ohjelman hankinta, joka alkaa ensi vuotta varten viimeistään syys-lokakuussa. Itse tapahtumassa hoidan järjestyksenvalvojan tehtävien lomassa kaikkea bändejä koskevia asioita. Minkäslaiset bileet tänä vuonna järjestätte? Luvassa on taas räväkkää tykitystä neljältä lavalta. Ohjelma on pyritty rakentamaan mahdollisimman monipuolisesti, mutta tietenkin raskaaseen linjaan sopivaksi. Lisäksi tänä vuonna on luvassa enemmän sirkushuveja. Festarialueella on mahdollisuus kokeilla benji-hyppyä tai testata omia kitaristin taitoja. Mitä yhtyeitä haluaisit mainita ja miksi? Kyllähän kirkkaimpana tähtenä pitää mainita länsinaapurista saapuva In Flames, joka näyttäisi kiinnostavan festarikansaa melko laajalti. Toisena ruotsalaisena esiintyjänä mainittakoon suurelle yleisölle tuntemattomampi Watain, jota vannoutuneimmatkin metallipäät ovat ylistäneet. Tuntemattomammista 3. lavan bändeistä voisin mainita Porista ponnistavan Thrust Momentin. Laittaako Teräsbetoni ruskettavaa voidetta Nummirockissakin? Toivottavasti ei. Missä ne mustiin pukeutuneet Nummirock-kävijät piileskelevät koko loppuvuoden? Kaivautuvat koloihinsa juhannuksen jälkeen ja painautuvat talviunille herätän taas ensi keväänä, kun Nummijärveltä alkaa kuulua kummia. Minkä ikäisenä voi tulla Nummirockiin? Meillä ei ole määriteltynä varsinaista ikärajaa festareille, mutta suositusikärajana voidaan pitää 15 ikävuotta. Tietenkin rajatuille anniskelualueille on 18 vuoden ikäraja. Mikä huolestuttaa juuri nyt? Mistä taas löytäisimme kaikki työntekijät. Erityisesti järjestyksenvalvojat ovat kiven alla. Mistä iloitset juuri nyt? Olen erittäin tyytyväinen ennakkolippujen myyntitilanteesta. Lippuja on mennyt tähän mennessä yli tuplasti enemmän verrattuna viimevuotiseen samaan ajankohtaan. Vielä iloisempi olisin, jos joutuisimme vuokraamaan lisäalueita leiriytymisalueeksi :) (Haastateltava ei esiinny jutun kuvissa) Tänä vuonna vietetään 22. Nummirock-festivaalia Kauhajoen Nummijärvellä juhannuksena torstaista lauantaihin kesäkuuta. Kaikkiaan yhtyeitä tänä vuonna on 35, joista 5 on ulkomaista. Tänä vuonna odotukset kävijämäärästä ovat korkealla hyvin sujuneen ennakkomyynnin ansiosta. Leirintäalueena toimii sama vanha hyväksi todettu alue festarialueen välittömässä läheisyydessä. Kolumni Reija Iso-Mustajärvi Menkää museoon! 14 Äitini vei minut 7-vuotiaana Hämeen museoon. Museorakennus oli alkuaan ollut äveriään tehtaanjohtajan yksityiskoti. Tuo valkoinen, upea linna jäi vahvasti pienen tytön mieleen, sen sijaan minulla ole museon kokoelmista mitään muistikuvaa. Museo painui vuosiksi unhon yöhön ja aikuistuttuani jo epäilin koko rakennuksen olleen vain mielikuvitukseni tuotetta. Hämmästys olikin melkoinen, kun museo monta vuotta jatkuneen peruskorjauksen jälkeen avattiin uudelleen yleisölle. Talo oli edelleen sykähdyttävä ja kokoelmatkin jo kiinnostivat. Tässä lapsuuden kokemuksessako on syy siihen, että sanalla museo on korvissani hyvä kaiku? Ja minulla on rohkeutta omiin kokemuksiini vedoten kehottaa kaikkia viemään jälkikasvuaan museoon. Lapsi pysähtyy tutkimaan sitä, mistä hän pitää. Se voi olla vaikka museonhoitajan kissa, joka ei kuulu kokoelmiin, vaan mistäpä lapsi sen voi tietää. Aikuinen itsekin voi ottaa saman asenteen: pois ryppy otsalta, vaella, kunnes kohtaat jotain kiinnostavaa. Anna ajatuksen lentää. Ja kuuntele tarkalla korvalla, miten lapsi kommentoi näyttelyä ja museoesineitä. Lapset ovat mukavaa kulttuuriseuraa, koska eivät ole ennakkoluulojensa kangistamia. Museot eivät ole vain pölyttyneen vanhan tavaran katselupaikkoja, vaan niissä on satsattu äänimaailmoihin, draamoihin, tarinoihin ja työnäytöksiin. Esimerkiksi tamperelaisessa Amurin työläismuseossa muksut pääsevät itse pesemään pyykkiä kuten ennen vanhaan. Sitä paitsi ainahan lapsia on kiinnostanut, millaista oli isän, äidin tai isovanhempien lapsuudessa, niinpä museokäynti voi olla todellinen aikamatka. Täytyy tunnustaa, että kerran elämässä on pitänyt pyörtää museon kynnykseltä pois. Tämä tapahtui Lontoossa vuonna Rampattuani kaksi viikkoa ahkerasti katsomassa toinen toistaan mahtavampia nähtävyyksiä, mittani tuli täyteen Victoria ja Albert Hallin ovella, joka sisältää 145 erillistä galleriaa! Sisäinen ääni sanoi, että nyt riittää hehtaarihallit. Tuli äkkinäinen ikävä suomalaista kotiseutumuseota, jossa ei ole liikaa tilaa eikä tavaraa. Tuli ikävä ihmisen kokoista museota. Ihmisen kokoisia museoita on meillä täällä Suupohjassa kymmenen kappaletta, joista suurin osa auki vain kesäaikaan. Aikamatka menneisyyteen alkaa nyt eikä sitä tarvitse hakea kaukaa. Museoiden yhteystiedot ja aukioloajat ovat tässä lehdessä toisaalla.

15 Pukkilan koulu kansainvälistyy. Pukkilan koulu Kauhajoelta on mukana kolmevuotisessa Comenius-yhteistyöprojektissa kahden englantilaisen ja kahden saksalaisen koulun kanssa. Meneillään on projektin toinen vuosi ja viime huhtikuussa Pukkilan koululla vieraili kahden päivän ajan yhteensä 10 opettajaa yhteistyökouluista. Olin paikalla seuraamassa tilannetta vierailun toisena päivänä. Saapuessani koululle käynnissä oli vierailevien opettajien vetämät oppitunnit. Ensimmäiseksi kurkistin ekaluokkalaisten tunnille, jossa opeteltiin ahkerasti englanninkielistä laulu-leikkiä. Vierailevat opettajat näyttivät kuinka pitää tehdä ja selittivät ohjeita englanniksi. Luokan oma opettaja tulkkasi tarvittaessa ohjeita suomeksi. Oppilaat näyttivät olevan hyvin innostuneita ja oppivat nopeasti. Samaan aikaan kolmas- ja neljäsluokkalaiset opettelivat pelaamaan ulkona rugbyä. Englantilaisen Harburyn koulun opettajat olivat tuoneet pelivälineet mukanaan lahjaksi Pukkilan koululle. Oppilaat osoittautuivat todella lahjakkaiksi rugbyn pelaajiksi. Lieneekö syynä se, että rugby muistuttaa hyvin paljon eteläpohjalaisten kansallispeliä pesäpalloa. Sisällä viides- ja kuudesluokkalaiset pelasivat saksalaisten opettajien johdolla sanaleikkiä, kertoivat tarinaa nappitehtaalla työskentelevästä Joesta sekä pelasivat sanapingistä. Oppilaat olivat hyvin luovia ja keksivät nopeasti uusia sanoja. Myöskään englanninkielen käyttö ei näyttänyt tuottavan ongelmia. Kivat kaksi päivää Päivä loppui yhteiseen juhlaan, jossa jokainen luokka pääsi esittämään vierailta oppimiaan lauluja, leikkejä ja tansseja. Juhlan alussa koulunjohtaja Ulla-Maija Paloniemi kehui oppilaitaan siitä, että he olivat olleet hyvin aktiivisesti mukana toiminnoissa vierailun aikana. Paloniemen kysyessä oppilailta, kenen mielestä oli ollut kivat kaksi päivää, lähes jokainen oppilas nosti kätensä pystyyn. Juhlan toiminnallinen osuus alkoi englantilaisen Owen Finneganin aivojumpalla, johon osallistui koko koulu opettajia myöden. Ohjeet tulivat videolta ja koko sali seurasi perässä. Sitten vuorossa oli eri luokkien esitykset ja välillä koko koulu tanssi ja lauloi yhdessä. Lopuksi oppilaat kiittivät vieraita yhteen ääneen ja olivat hyvin pahoillaan, että vieraat lähtevät. Vieraille jaettiin vielä kotiin viemisiksi Kauhajoen vaakunalla varustettu urheilukassi sekä tyrnihyytelöä. Juhlan jälkeen muutama oppilas jäi vielä halailemaan vieraita ja salista pois kävellessäni vastaani tuli kaksi poikaa, jotka olivat menossa takaisin pyytämään yhden vieraan sähköpostiosoitetta. Ulkona kuulin oppilaiden hoilaavan vieraiden opettamia lauluja ja loruja. Tunsin hyvin konkreettisesti kuinka ulkomaalaisten opettajien vierailu oli tehnyt suuren vaikutuksen koulun oppilaisiin. Eroja koulujen välillä Saksalainen Silke Kahrstedt oli jo toista kertaa vierailemassa Pukkilan koululla. Hän kertoo, että projektin ensimmäinen vuosi kului niin oppilailta kuin opettajilta toisiinsa tutustuen. Oppilaat kirjoittivat toisilleen kirjeitä ja opettajat tapasivat toisensa kerran jokaisessa osallistuvassa maassa. Ensimmäinen vierailu Kauhajoella oli marraskuussa 2006, jolloin he vierailivat Pukkilan koulun lisäksi Kauhajoen yhteiskoululla ja lukiolla. Ensimmäisenä vuonna vierailijat pelkästään seurasivat oppitunteja, mutta tänä vuonna he osallistuivat itse opetukseen. Sää ja ilmasto aiheena Tämän vuoden pääteemana on sää. Jokainen koulu tekee oman sääraportin saman viikon aikana ja raporttien pohjalta mietitään ilmaston lämpenemiseen liittyviä seikkoja. Kouluissa aloitetaan myös kasvimaaprojekti, jossa tutkitaan mitkä kasvit menestyvät missäkin maassa. Kahrstedtin mukaan suomalaiset ja saksalaiset koulut eroavat toisistaan luokkien koossa ja välituntien määrässä. Saksassa luokkakoot ovat suurempia ja välitunteja on vähemmän. Saksassa koulu alkaa aina puoli kahdeksalta ja päättyy vartin yli yksi. Koulupäivän aikana on ainoastaan kaksi taukoa, joista toinen on lounastauko. Lounaan voi joko tuoda mukanaan kotoa tai ostaa koululta, jolloin lounaan hinta on noin kaksi euroa. Kahrstedtin mielestä suomalainen kouluruoka on parempaa kuin saksalainen, koska siinä on mukana myös tuoretta salaattia sekä vihanneksia. Vierailun aikana koulussa tehtiin erilaisia juttuja kuin tavallisesti, kertoivat Atte Haanpää (ylh. vas.), Niki Nummijoki, Sanna Yli-Havunen (alh. vas.) ja Fanni Mäki-Filppula. Pukkilan koulun vieraat olivat päässeet tutustumaan myös suomalaiseen saunaan. Kahrstedt kertoi, että aluksi oli hieman pelottanut, mutta lopulta saunominen oli osoittautunut todella mahtavaksi kokemukseksi ja heillä oli ollut todella hauskaa. Kahrstedt odotti innolla vielä seuraavan päivän sauvakävelyä Sotkan maastossa. Oppilaiden suusta Pukkilan koulun oppilaat kertoivat oppineensa vierailun aikana muun muassa uusia tansseja ja lauluja. Heidän mielestään niiden oppiminen oli ollut helppoa vaikka ohjeet olivat tulleet pääosin englanniksi. Onneksi oma opettaja oli tulkannut tarvittaessa. Ennen vierailua oppilaat olivat tutustuneet ulkomaalaisten koulujen oppilaisiin muun muassa kirjoittamalla kirjeitä sekä lähettämällä joulukortteja. Pääsiäisenä oli tehty pääsiäisaiheinen englantisaksa-suomi-sanakirja. Oppilaiden mielestä kirjeiden kirjoittaminen ei ollut ollenkaan vaikeaa, kun oli sanakirja ja opettaja apuna. Kuudesluokkalainen Atte Haanpää kertoi olleensa yhteydessä ulkomaalaisiin oppilaisiin myös sähköpostin sekä messengerin välityksellä. Hän sanoi kavereiden osaavan muutaman sanan suomea, mutta pääasiassa he käyttävät viestitellessään englantia. Oppilaat kertoivat, että vierailun aikana koulussa tehtiin erilaisia juttuja kuin tavallisesti. Kolmasluokkalaisen Niki Nummijoen ja viidesluokkalaisen Sanna Yli-Havusen mielestä oli mukavaa kun ei ollut läksyjä eikä tehty tavallisia koulutehtäviä. Nikin mielestä kivointa oli rugbyn pelaaminen, Sanna piti eniten tanssimisesta ja neljäsluokkalainen Fanni Mäki-Filppula lauluista ja leikeistä. Atte kertoi oppineensa paljon uusia asioita vierailun aikana ja puhuvansa nyt paremmin englantia. Teksti ja kuvat: Anne Lepistö Englantilainen rugby muistutti kotimaista pesäpalloa. Mikä Comenius? Comenius on osa EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaa. Comenius on tarkoitettu kaikille kouluyhteisöön kuuluville niin oppilaille, opettajille kuin muullekin opetusalan henkilöstölle. Comenius-ohjelman tavoitteena on muun muassa lisätä oppilaiden sekä opetushenkilöstön liikkuvuutta ja koulujen välisiä kumppanuuksia sekä parantaa niiden laatua. Ohjelman tavoitteena on myös kannustaa vieraiden kielten opiskeluun sekä tukea pedagogisten menetelmien ja koulun hallinnon parannuksia. 15

16 R Tuners näkyy katukuvassa ja näyttelyissä Tuunaus Sami Hakala: Ford Focus farmari, vuosimalli 1999, bensiini. Moottori: 1.8 Zetec, vapari, peltisatsi, itse tehty rosteriputkisto. Kori: itse suunniteltu ja valmistettu wide bodykit, katon vesikourut, antenninpaikka, kattokaiteet ja ovilistat poistettu, takaluukusta poistettu kilvenpaikka ja lasi, itse tehty maski ja valoluomet, edessä mustapohjaiset angel eyes valot, takavalot ja vilkut tummennettu. Alusta: H&R säädettävät tolpat joka nurkassa, levyt myös joka nurkassa. Vanteet: Wolfrace Hustle 7,5x18. Renkaaat: Hankook Ventus 215/35 R18. vaatii aikaa ja aikaa! Tuunaus on kasvava harrastus ja se näkyy myös kauhajokelaisessa katukuvassa. Kun ajelee keskustassa, tuntuu että joka toiseen autoon on jotain lisävarustusta laitettu. Varsinaisia alan harrastajiakin on paljon, meidän autotiimiimme kuuluu 12 jäsentä, kertoo Kari Huhtikangas. Huhtikankaan ja kumppaneiden RTuners-autotiimi oli näkyvästi esillä myös Kauhajoki Car Showssa toukokuussa ja kesällä porukka aikoo kiertää lukuisia autonäyttelyitä. Kesän mittaan niitä kertynee kymmenkunta. Kari Huhtikangas palkittiin Kauhajoki Car Showssa hifi-laitteistaan, joihin hän onkin erityisesti panostanut Corollansa rakentamisessa. Vielä palkintoja tärkeämpääkin on liikenteessä spontaanisti tuleva palaute. Paras palkinto on, kun joku vaikkapa liikennevaloissa katsoo toisenkin kerran. Sitä huomaa ihmisten ilmeistä, että he pitävät näkemästään, Huhtikangas kuvailee. 25-vuotias Huhtikangas on harrastanut tuningia jo kymmenen vuotta. Ensimmäiset viritykset hän teki äitinsä autoon. Nykyiseen autoon, vuosimallin 2000 Corolla G6:een on rakennettu jo neljäs eri versio. Joka vuosi rakennetaan uusiksi. Tunteja ei lasketa, kaikki illat ja viikonloput kuluvat harrastukseen. Haluan kiinnittää huomiota viimeistelyyn. Kari Huhtikangas: Toyota Corolla G6, vuosimalli 2000, bensiini. Moottori: valve VVT-i, peltisarja, itse tehty 2 putkisto, Mufflex ERT -pöntöt 4 ulostuloilla. Kori: Käsin tehty RTuners Chrome Edition II -korisarja (puskurit, helmat, maski, konepelti), Booster Tuning -takasiipi, F1-sivupeilit, Varad-alustavalot, strobot etuvaloissa. Alusta: G&M -40mm, poikkituki edessä ylhäällä, levyjarrut joka kulmassa. Vanteet: TSW Rocket4 7x18. Renkaat: Federal 215/35 R18. Sisusta: Vakio sport-sisusta (penkit, mittaristo, ratti ja vaihdekepin nuppi), Momon heebeleitä, lasikuidusta valmistettu mankan paikka ja kotelot erillissarjalle (A-pilareissa ja ovissa). ICE: Alpine IVA-105R, Rockford Fosgate Power kanavainen pääte, Chorus 3-tiesarja 6,5 Peerless subielementeillä, käsityönä tehdyt jakosuotimet etupäälle, 3 kpl Ground Zero GZRW 30SPL subeja, 2 kpl AIV 1 Faradin kondensaattoreita, Ground Zero GZBP akku, AIV ja Stinger tarvikkeet. Oma autotiimi haaveena Huhtikangas muutti Laihialta Kauhajoelle kolme vuotta sitten työpaikan perässä ja löysi sitä kautta samanhenkisiä kavereita. Oma autoporukka on varmaan jokaisen harrastajan haave. Vuosi sitten perustin RTunersin ja siitä on paljon apua rakentamisessa. Kaikilla meistä on jokin erityisala, itse olen perehtynyt musiikkilaitteisiin, hän kertoo. Huhtikankaan mukaan tuning-harrastajat noudattavat hyvin liikennesääntöjä. Se on harhakäsitys, että tuunaajista löytyisi pahimmat kaaharit. Autosta halutaan pitää hyvää huolta ja se on aina fiininä ja siistinä. Lisää inspiraatiota palkinnoista Myös Mika Kamsulan Honda Civiciä pysähtyi moni ihastelemaan autonäyttelyssä. 24-vuotias kauhajokalainen on ehtinyt harrastaa tuunausta pari vuotta ja viime kesänä hän kävi ensimmäisissä näyttelyissä. Kamsulan Hondassa huomio kiinnittyy mm. kuppi-istuimiin ja keulaan. Keulasta olen erittäin ylpeä, se näyttää hyvältä! Oma silmä onkin tärkein tuunaajan työkalu, autoa rakennetaan niin kauan, että se näyttää omasta mielestä hyvältä. Kamsulan mukaan harrastus vaatii ennen kaikkea aikaa, lasikuitutekniikan oppii melko nopeasti tekemällä. Mika Kamsulan auto sai toisen palkinnon Kauhajoen näyttelyn tuning-sarjassa. Kamsula ottaa iloisena vastaan mahdolliset huomionosoitukset. Totta kai palkinto on hieno asia. Se antaa inspiraatiota ja itseluottamusta lisää! Kari Huhtikangas piti toukokuista Kauhjoki Car Showta piristysruiskeena, jota alue kaipaa. Hän kehuu järjestelyiden toimineen ja yli tuhanteen kohonnut kävijämäärä kertoi, että kiinnostusta riitti yleisölläkin. Aikuiset ja lapset ihastelivat sekä tuning- että amerikanautoja Done-urheiluhallissa äitienpäivää edeltävänä lauantaina Lions Club Kauhajoki-Aron järjestämässä tapahtumassa. net: RTuners on vuonna 2007 perustettu apinalauma, johon kuuluu tuning-henkisiä jäseniä ympäri Pohjanmaata. RTuners-ajoneuvot ovat yksityisomistuksessa ja jokapäiväisessä käytössä. Niitä voit tavata liikenteessä, radoilla, näyttelyissä... They are everywhere! Olennaista jäsenten ajoneuvoille on se, että ne ovat katulaillisia ja niitä huolletaan ja tuunataan huolella päivittäin. Tarkoitus on osoittaa, että tuning-auto ei automaattisesti tarkoita kuminpolttoa, kilvanajoa liikenteessä jne RTuners-määritelmän mukaan tuning-auton ei tarvitse olla omakotitalon hinnalla rakennettu Show-magneetti, vaan myös pieni on kaunista. Esimerkiksi erikoisvanteet ja lasien tummennukset riittävät. Pääasia on, että ajoneuvo erottuu massasta jollain tavalla. Tee-se-itse on kova sana RTuners porukassa. Yhteisössä pyritään rakentamaan mahdollisimman pitkälle kaikki itse ja auttamaan toinen toistaan. Joku osaa jotain, toinen jotain muuta. Hyvä yhteishenki ja toisten auttaminen kuuluu asiaan.

17 Markus Hautamäki: Toyota Corolla, vuosimalli 2000, bensiini. Moottori: 1.6 vvt-i, vapaavirtaussuodatin, avarampi putkisto. Kori: Versus etu- ja takapuskuri, itse tehdyt helmat, muokattu maski, spoileri, takalasin lippa, M3 -kromipeilit. Alusta: Weitec -40mm madallusjouset. Vanteet: Inter Scorpion 7x17. Renkaat: Nangang NS2 205/40R17. ICE: Macrom näyttö mankka, tulossa 3-tiesarja ja jotain muuta... Mika JIMMY Kamsula: Honda Civic, vuosimalli 1998, bensiini. Moottori: 1,6 VTI BMC vapari. Kori: Itse tehty wide bodykit, käytetty Extremstyle Ghostrider etupuskuria pohjana, takapuskurin pohjana Loonytuns Bad Beast, konepelti Pakfeifer, spoilerit alempi Erebunicorp, ylempi Ground Dynamics, jota sai hieman muokata että istui kunnolla, katosta tasoitettu kourut ja kyljistä poistettu listat, etulokasuojat lasikuidusta. Alusta: Sportfharwerke -40. Vanteet: Team Dynamics. Renkaat: Ventus 215/35R18. ICE: SonyXAV-7W, Sony DVD MV-101, etupää Sony XS- HT130SN, XS-HT170SN, takapää Sony XS-HT130SN + uudet subit ja vahvarit. Janne Ojala: Seat Leon TS, vuosimalli 2003, bensiini. Moottori: V TS turbo (180 hv). Kori: Etupuskuriin sekoitettu calibran ja omaa näkemystä, carzonen helmat, AutoR:n takapuskuri, spoikka (tulossa). Alusta: H/R säädettävä. Vanteet: 19 ACE. Renkaat: Delfin 225/35. ICE: Sony mp3, Sonyn 6,5 erkkasarjat, 4 kpl Sonyn 12 XS-L121P5S elementtiä, 2 kpl Sonyn XM-SD61X digipäätettä. Miikka Rantamäki: Volkswagen Passat, vuosimalli 2001, diesel. Moottori: 1.9 TDI (131hv). Kori: Muuten normi mutta peilit, maski ja ikkunalistat kromia. Alusta: Weitec korkeussäädettävä alusta. Vanteet: Tomason TN6 19. Renkaat: Accelera 19/235/35. Sisusta: Muuten vakio mutta niskatukiin on laitettu brodeeraukset. 17

18 Luonnonmukainen sauna suomaisemassa. Kalliomäen Erkki Nummijärveltä on oikea saunaihminen. Omassa mökkirannassaan hänellä on savusauna, jonka leppeissä löylyissä sielu ja ruumis lepävät. Se ei miehelle kuitenkaan ole riittänyt, vaan hän on rakentanut turvekammin Ruuhinevalle. Kammissa on kaksi saunaa, joiden kiukaat lämmitetään rakennuksen alakerrasta. Erkin mukaan kumpikin sauna on oma yksilönsä. Toisen löylyt ovat lauhkeat, toisen kipakat. Pisteenä iin päälle on kylpytynnyri, jonka vesi pysyy viileänä kesälläkin, sillä se on varjoisassa nurkassa syvällä. Toisen kiukaan yhteydessä on vesisäiliö, jossa vesi kuumenee kun kiuasta lämmitetään. Siitä on johdettu vesiputki pellavaverholla eristettyyn pesutilaan. Verhon takana on myös pukuhuone. Koko rakennus on nähtävyys. Runkona ovat vanhat hirret, jotka ovat jo kolmannessa käyttötarkoituksessaan. Rakennukseen kuuluu veranta ja terassi, joilla on pölkyistä tehdyt tuolit. Tuolien selkänojat on päällystetty hirventaljalla. Verannalla on kaksinistuttava koivujalaksinen keinutuoli, joka ensin oli lauteilla, mutta siirrettiin käytännöllisempään paikkaan. Verannan sisäseinät ovat olkea ja lauhaheinää, jotka on pajuilla sidottu. Ulkoseinissä on kanervaa, sammalta, tupasvillatupsuja. Kammi on nuolen muotoinen. Ylhäältä päin katsottuna se on kuin kaksisiipinen leija. Vuosien mittaan kerätyt oksankänkkyrät, pahkat ja kannot ovat löytäneet paikkansa kammin seinillä. Luonnonväärät puut on halkaistu, jotta saadaan symmetriset kuviot. Saunan seinässä on kannonpala, joka on ilmetty riekko. Päädyssä oviaukon yläpuolella Erkki esittelee isännän ja emännän. Emäntä on raskaana ja isäntä pitää toista kättään vatsan alla. Toisella kädellä hän näyttää, että tämä on minun. Kammin vieressä on uimaoja, jonka keskellä on turvesaari. Saareen Erkki suunnittelee laavua grillipaikaksi. Lähellä on pino autiotalosta purettuja hirsiä, joista on tarkoitus koota mökki yöpymistä varten. Paikkaa voisi vuokrata vaikkapa hääpareille, suunnittelee idearikas mies. Ison kammin vieressä on puolivalmiina pienempi. Siitä tulee savusauna. Kiuas on lattian alapuolella. Pikkusaunan yläterassilta voi ihailla luonnonmukaista suomaisemaa. Luontoa rakastava mies sanoo, että pesuaineita ei täällä käytetä, jottei suoluonto vahingoitu. Samaa periaatetta noudattaa sauna-alueen puusee. Säiliöön kertynyt tavara saa seurakseen turvetta. Säiliön sisällön hän kuljettaa kompostiin. Sauna-teema Teksti ja kuvat: Päivi Lahti-Kuusisto Yläkuva: Oviaukon yläpuolella emäntä on raskaana ja isäntä pitää kättää vatsan alla. Keskellä: Turvekammin runkona ovat vanhat hirret. Ulkoseinissä on kanervaa, sammalta, tupasvillatupsuja. Alakuva: Saunan yläterassilta voi ihailla luonnonmukaista suomaisemaa. 18

19 Heidän kanssaan joiden vieressä hiljaisuus ei ole painostavaa. Sauna: Eräs mökkisauna meren äärellä. Löylyt: Kipakat. Monelleko: 3 henkeä. Varustus: Puukiuas, pieni vesiboileri samassa. Lämpiää nopeasti, vettä ei tuhlattavaksi. Koska: Kun asettauduttu, vesi kannettu, lämmitysrituaali oleellinen osa saunomista. Aika: Kesäinen ilta, vilvoittelu yhdistettynä auringonlaskun katselemiseen Tarkoitus: Lämmittää, puhdistaa ja virkistää mieltä. Nautinto, ohjelmanumero. Kenen kanssa: Läheisten kanssa, heidän, joiden vieressä hiljaisuus ei ole painostavaa. Tarjoilu: Olut tai siideri terassilla. Saunomisen aikana savustuneet kalat. Aina pihasauna sähkösaunan voittaa. Olipa kerran ulkorakennus, jonka toisessa päässä oli kaksi asuinhuonetta. Niissä oli tontin ensimmäinen omistaja aikoinaan asunut. Vuosien varrella huoneissa asui niin mummo kuin naapuritontille rakentava nuoriparikin. Talon omistajan jälleen vaihtuessa huoneet jäivät varastokäyttöön vuosikausiksi. Kunnes sähkösaunan kuivat löylyt alkoivat tympäistä ja lapsuuden pihasaunan muistot palasivat kultaisina. Siispä tuumasta toimeen. Kamarista kuoriutui vähitellen puilla lämmitettävä sauna, pieni pesuhuone, pukuhuone ja vessa. Isäntä käytti mielikuvitustaan paneelauksessa ja laudanpätkiä naulattiin seinään pystyyn ja vaakaan. Piste iin päälle oli paneelauksen osittainen tummuttaminen polttamalla. Pariskunta ihastui pihasaunaansa niin, että talossa sisällä oleva sähkösauna jäi kokonaan unohduksiin. Jo tulen sytyttämisessä kiukaan alle on oma viehätyksensä. Puulämmitteisen saunan löylyssä on paljon monipuolisempi kirjo kuin sähkösaunassa. Pihasaunan löyly voi olla kostean kiehtova tai kipakan kuuma, lämmittäjästä riippuen. Kesällä sauna on löylykunnossa jo yhden täyden koivupesällisen jälkeen; talvella tarvitaan puuta enemmän. Pihasaunaan menoon varustaudutaan eri tavoin kuin sisällä huoneessa olevaan saunomiseen. Saunajuomat ovat olennainen osa pihasaunassa käyntiä. Viikonloppuna ne useimmiten ovat alkoholipitoisia, mutta mainiolta maistuu myös viinimarja- tai puolukkamehu. Vilvoittelukäynnit kesken löylyttelyn pidentävät saunanautintoa. Pesuhuoneeseen isäntäväki ei halunnut suihkua vaan pesu tehdään perinteisin menetelmin pesuvadissa. Saunaan tulee vain kylmä vesi, joka lämpiää kiukaan säiliössä. Saunanautinnon kruunaa istuskelu takkahuoneessa. Sen isäntä rakensi toisesta asuinhuoneesta. Tuttu muurari kävi muuraamassa pienen varaavan takan, joka lämmittää pienen huoneen nopeasti. Varsinkin talviaikaan saunaillan tunnelma tiivistyy tuikkujen loisteessa takan hiilloksen hehkuessa. Kesällä emäntä istahtaa pukuhuoneen oven kynnykselle ja katselee kylälle aukeavaa peltomaisemaa. Suunnitelmat saunaterassiksi ja grillauspaikaksikin liikkuvat päässä. Pihasaunan lauteilla puhutaan perheen tärkeät asiat. Saunatonttu alalauteella pitää ne omana tietonaan. Pesuvesi lämpiää samalla kuin kiuaskivetkin. Pesuvesi on vadissa eikä tule suihkusta. Takkahuoneessa on mukava pitää hämäränhyssyä. 19

20 Laadukas ruoka pääosassa Ruokamessuilla. Terveellinen ja monipuolinen ruoka on keskeisesti ihmisten terveyteen vaikuttava tekijä. Syyskuun päivä Kauhajoella Hämes- Havusessa järjestettävät Ruokamessut tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen nostamalla esiin laadukkaan ruuan merkityksen osana elämän laatua. Hämes-Havusen pohjalaistalon alue kerää jälleen syyskuun ensimmäisenä viikonvaihteena suomalaisia laadukkaita herkkutuotteita yleisön maisteltavaksi. Järjestyksessään 18. messut tuo pöytiin kotimaisia ja lähellä tuotettuja herkkuja: marjoja ja kasviksia, viljatuotteita sekä liha- ja kalajalosteita. Ruokamessujen näyttelyteltat rakennetaan viimevuotiseen tapaan siten, että ohjelmalle on oma telttansa. Näin tietoiskut ja muut näytökset eivät häiritse näytteilleasettajia omassa työssään. Telttajärjestely takaa myös messualueeseen tutustumisen ilman suuria ruuhkia, kertoo messupäällikkö Kirsti Vuori. Ohjelmateltassa on tarjolla lyhyitä tietopaketteja mm. siitä, miten kodeissa voidaan loihtia ravitsevaa ja maukasta ruokaa taloudellisesti. Esityksissä paneudutaan tarkemmin kasvisten käyttöön osana monipuolista ruokavaliota. Tarjolla on ravitsemusneuvontaa ja ajankohtaisia katsauksia niin kotitalouksille kuin ammattilaisille. Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Sedun messuosastolla annetaan Ruoasta laatua elämään -teeman mukaista ravitsemusohjausta. Ohjelmateltassa restonomiopiskelijat havainnollistavat, miten loihditaan ravitsevaa ja maukasta ruokaa taloudellisesti. Messuviikonloppuna Kauhajoella on tekemisen meininkiä myös muualla kuin varsinaisella messu-alueella Hämes-Havusessa. Keskustan alueella lauantaina tuhannet ihmiset seurustelevat ja napostelevat herkkuja Syöminkien Yössä. Viimevuotiseen tapaan Seamkin/ Sedun Kellariravintolassa pääsee kokeilemaan hitaan syömisen elämyksiä Festina lente -tapahtumassa. SF-Caravan Suupohja järjestää treffit Sanssinkoulun alueella ja jalkapalloa pelataan Kauhajoen lukuisilla kentillä. Ruokamessut Golf Open järjestetään Botnia Golfin kentällä Päntäneellä. Kauhajoen Ruokamessuilla tuotteitaan esittelee ja myy noin 150 näytteilleasettajaa. Näytteilleasettajista yli puolet edustaa elintarvikkeita ja toinen puoli keittiöihin ja koteihin liittyviä laitteita ja oheistuotteita sekä laadukkaita kotimaisia käsitöitä. Messuilla vierailee vuosittain lähes henkeä. Kauhajoen Ruokamessujen järjestämisestä vastaavat Kauhajoen kaupunki, Foodwest Oy, Ruralia-instituutti, Seinäjoki sekä Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Liiketoiminta, Kauhajoki ja Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki. Elintarvikesektorin kasvumahdollisuudet etsinnässä Mistä löytyy kasvun mahdollisuuksia elintarvikesektorilla, on aiheena Ruokamessujen yhteydessä järjestettävässä 2-päiväisessä seminaarissa. Aihe kiinnostaa pk-yrittäjiä kaupan valikoimapäätösten keskittyessä. Seminaarissa mietitään miten pk-yritys voi kasvaa toisen merkin alla tai räätälöityä toimintaa tarjoamalla. Kasvun mahdollisuuksia voi tulla myös julkisen sektorin miettiessä tulevia toimintamalleja, kuten ruokahuollon ulkoistamista. Suomalaisten elintarvikkeiden valtteina kotimaassa ja maailmalla voivat olla puhtaus, laatu ja luonnon olosuhteista johtuva ainutlaatuisuus. Seminaarin toteuttaa Foodwest Oy yhdessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Kauhajoen kaupungin kanssa. Seminaarissa puhuvat muun muassa kuluttajakäyttäytymisen EPANET-professori Harri Luomala, Vaasan yliopiston markkinoinnin laitokselta, maatalouspolitiikan professori Jyrki Niemi MTT:stä, yksikön johtaja Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemisalan yksiköstä ja teknologia-asiantuntija Kari Venäläinen Tekesiltä. Lisätietoa: Hämes-Havusen pohjalaismiljöö ja järjestäjäjoukko toivottavat tuhannet kävijät ja 150 näytteilleasettajaa tervetulleeksi Ruokamessuille syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Siirrettävät saunat lämpiävät taas! Tänä vuonna ovat vuorossa jo kolmannet Siirrettävien saunojen kokoontumisajot. Tapahtuma järjestetään elokuuta Luonto-Parrassa, joka sijaitsee n. 9 kilometriä Teuvan keskustasta. Toiset kokoontumisajot järjestettiin Elolystien oheistapahtumana viime vuonna. Saunoja kertyi 37 ja yleisöä arviolta Nyt on odotettavissa vähintään sama määrä sekä saunoja että iloisia, saunomisesta nauttivia kävijöitä! Tapahtuma alkaa lauantaina klo 12 ja loppuu pallkintojenjakoon klo 18. Sauna-alue suljetaan yleisöltä klo 24. Järjestäjien mukaan silloon on jo tullut puhtahaksi vaikka kuinka kovaa saunoos! Saunat lämpiävät vielä sunnuntaina. 20 Lisätietoa saunoista ja tapahtumasta:

21 SM-Traktorikynnöt 2008 kynnetään Teuvan Riipin kylässä. Process Pain SM-Traktorikynnöt saapuvat tänä vuonna Teuvan Riipin kylään. Ensimmäiset kynnön suomenmestaruuskisat järjestettiin jo vuonna Kuumimmillaan kyntökisailu oli 1950-, ja 1970-luvuilla, jolloin ympäri Suomea oli lukuisia paikallisia kisoja. Vaikka kyntöinnostus jokin aika sitten osoitti hiipumisen merkkejä, varsinkin paikallisissa kyntökisoissa nuoria kyntäjiä nähdään yhä enemmän. - Viime vuonna Teuvan omissa Simon kynnöissä nuorin osanottaja oli 11-vuotias, iäkkäin kilpailija oli puolestaan 70 vuotta, kertoo vanha Teuvan kyntömestari Simo Rinta-Uppa. - Kynnön merkityksestä ollaan kahta mieltä. Toiset kehuu suorakylvöä, toiset vannoo kynnön nimeen, koska sen ajatellaan olevan hyvän viljasadon perusta. Kyntö on myös ulkonäköjuttu, sillä onhan pelto tosi hyvännäköinen kynnön jäljiltä. Teuvan SM-Traktorikynnöt järjestetään syyskuuta. Samaan aikaan kynnetään myös paikalliset Simon kynnöt lukujen vanhoilla traktoreilla ja kaksisiipisillä auroilla. Mallia tapahtumassa nähdään myös parihevoskynnöstä. Kyntöviikonloppu Teuvalla ei ole pelkkää kyntöä täynnä, vaan esittelyssä on myös vanhaa ja uutta maa- ja metsätalouskoneistoa, iso liuta siirrettäviä saunoja, luvassa on myös lapsille omaa ohjelmaa muun muassa ponien ja lampaiden parissa. Teuvan Riipin kylän puuhapari, Kirsti ja Simo Rinta-Uppa, kutsuvat väen mukaan kyntötansseihin SM-Traktorikyntöjen päätteeksi. MITÄ KUULUU KYNTÖPARISKUNNALLE? - Kiirettä kuuluu. Emännän kanssa laitetaan SM-Traktorikyntöjä syksyksi Teuvalle pystyyn. Norinkylässä oltiin muutama vuosi sitten tansseissa. Siinä parketilla me vanhat kyntömestarit kohdattiin. Haastoin ne mukaan ja seuraavana kesänä Teuvalla pidettiin ensimmäiset Simon kynnöt. Emäntä oli laittanut kahvia ja pullaa muutamalle kymmenelle hengelle myytäväksi. Paikalle tuli 500, kaikkihan siinä kesken loppui. - Niin, Simo on 1960-luvulla ollut mukana kynnöissä. Kätköistä on löytynyt vanhaa kaitafilmikuvaakin siitä. Viime kesänä Simon kynnöissä SM-Traktorikyntöjen väki taas haastoi Simoa järjestämään SM-Kyntöjä täällä meillä Teuvalla. Tällä kertaa sitten suostuttiin. - Kova työhön siinä on, sitä ne muut hokee ja itsekin tiedetään. Viime vuonna kynnöt oli Loimaalla. Nyt Teuvan kyntöjä hiotaan ja hiotaan, jotta saadaan paljon porukkaa paikalle. Ruokaa on varattuna jo 4000 hengelle. Parikymmentä alan ammattilaista on lupautunut mukaan keittiön puolelle. Sellaisiakin joita ei tunneta. - Lisää maata saadaan tarvittaessa kyntöihin. Nyt tapahtumapinta-ala on jo 45 hehtaaria. Maa on kyntäjän unelma, siitä ei kiven kiveä löydy. Vähän kaikkea on kynnön ympärille tulossa. On konenäyttely, lapsille pomppulinnaa ja muuta. Karavaanareille olen ajatellut antaa yösijaa oman tuvan ympäriltä. Siitä on sitten mukava lähteä Kyntötansseihin Kaarihoviin. SM-Traktorikyntöjen yhteydessä syyskuussa kynnetään paikalliset Simon kynnöt lukujen vanhoilla traktoreilla ja kaksisiipisillä auroilla. Mikä tapahtuma? SM-Traktorikynnöt Teuvan Riipin kylässä Milloin? La 26. su Kuka järjestää? Paikallisena organisaattorina puuhaa Teuvan vanha kyntömestari Simo Rinta-Uppa yhdessä vaimonsa Kirstin kanssa. Virallisia tapahtuman taustaorganisaatioita ovat ProAgria Maaseutukeskusten liitto, Suomen 4H-liitto. Svenska Lantbrukssällskapens Förbund sekä Finlands Svenska 4H. SM-Traktorikyntöjen kaksi parasta kyntäjää edustaa Suomea kynnön maailmanmestaruuskisoissa vuonna 2009 Sloveniassa. Mukaan SMkyntöihin pääsevät kaikki halukkaat kyntäjät ympäri Suomen. Poikkeuksena on Uusimaa, jossa kyntäjiä on niin runsaasti, että SM-kisaosallistujat valitaan karsintojen kautta. Miia Lenkkeri Hopeasompa-hiihtäjille etsitään majoitustiloja. Ensi vuoden maaliskuussa Teuvalla kilpaillaan vuotiaiden tyttöjen ja poikien Suomen hiihtomestaruuksista. Hopeasompa-kisoissa mestaruuksista taistelee noin tuhat hiihtäjää. Hiihtäjien mukana arvioidaan tulevan valmentajia ja huoltajia niin, että majoitustarve nousee 3000 henkilöön. Teuvan Rivakan Hopeasompa-järjestelytoimikunnassa heille on viime syksystä lähtien etsinyt yösijoja majoitustiimi, johon kuuluvat Johanna Peltoniemi, Arja Närvä ja Terhi Nisula. Majoitustiloista on huutava pula. Etsimmekin parhaillaan sekä kotimajoittajia että isompia tiloja, joita seurat haluavat varata, Peltoniemi sanoo. Teuvalla ja lähinaapurikunnissa on ollut tarjolla majoitusta hotelleista, bed & breakfast -tiloilta, Parran ja lähiseudun mökeistä, läheisistä kansanopistoista seurakuntien leirikeskuksista ja teuvalaisista kodeista. Lisäksi on koulumajoitusta patjoilla ja caravan-paikkoja Teuvan keskustan alueella. Yhteensä majoitusta on nyt järjestetty noin kolmasosalle. Tällä hetkellä voimme tarjota ainoastaan keskustan koulujen patjamajoitusta, koska muutoin kaikki tähän asti varatut tilat ovat täynnä, Peltoniemi kertoo. Myös Teuvan kyläkouluille on tehty tarjous yhteistyöstä. Tarkoituksena on houkutella opettajat yhdessä oppilaiden vanhempien kanssa järjestämään kyläkouluille perheistä sänkyjä ja patjoja, valmistamaan hiihtäjille aamupalat ja antamaan koulun peseytymistilat heidän käyttöönsä. Peltoniemi vinkkaa, että hiihtäjien majoittaminen on hyvä keino kartuttaa koulun retkikassaa. Rivakka on tarjonnut 30 hengen majoittamisesta 900 euron korvausta. Lisäksi tarvitaan myös kotimajoittajia. Kotimajoittajia kaivataan Teuvan, Jurvan ja Kauhajoen alueilta. Kotimajoittaja tarjoaa hiihtäjälle pedin, aamupalan ja peseytymismahdollisuudet. Tehdystä työstä saa korvauksen tai sen voi halutessaan lahjoittaa Rivakalle, Peltoniemi selvittää. Muutaman vuoden takaisissa nuorten SMhiihdoissa kotimajoittajia oli kivasti ja palaute oli hirveän positiivista. Jotkut perheet pitävät vieläkin yhteyttä majoittamiinsa hiihtäjiin. Hiihtäjien majoittamisesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Peltoniemeen tai Rivakan toimistoon. Varauksia on otettu vastaan viime syksystä lähtien, ja tammi-maaliskuussa puhelin on käynyt kuumana. Syksyllä majoitusten varaaminen luultavasti taas vilkastuu, joten siihen mennessä pitäisi saada yösijoja organisoitua, Peltoniemi arvelee. Hän muistuttaa, että myös kauppojen kannattaa varautua järjestettäviin kisoihin. Näin iso tapahtuma näkyy varmasti myös Teuvan liikkeissä. Maria Rikala Teuvan Rivakka järjestää vuotiaiden SM-hiihdot eli Hopeasompa-kisat Teuvalla Parrassa