Tule ja katso. Lasten tekemässä ekotalossa yhdistyvät. Raision seurakuntalehti. 1/2011 helmikuu 21. vsk

Transkriptio

1 Tule ja katso Raision seurakuntalehti 1/2011 helmikuu 21. vsk Lasten tekemässä ekotalossa yhdistyvät myös seurakunnan periaatteet: kaikki mahtuvat mukaan ja ympäristöstä huolehditaan! Sivu 10 Alberto Mabaten, 14, on selvittävä arjesta aivan yksin, s. 6 Seurakunnalle myönnettiin Ympäristödiplomi, s. 4 Nuoret neuloivat nuttuja Etiopiaan, s. 11

2 2 Pääkirjoitus Maailma muuttuu, muutummeko me? Maailma on muuttumassa, eritoten ympäristömme. Ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksista siihen kiistellään, mutta tosiasia on, että ilmasto muuttuu kiihtyvällä tahdilla. Rankkasateet, tulvat, mutavyöryt, hyökyaallot, kuivuus ja lumisateet tuhoavat, sekoittavat ja mullistavat miljoonien ihmisten elämän vuosittain ympäri maailmaa. Luonnonkatastrofit eivät enää tapahdu ainoastaan siellä jossain kaukana, Afrikassa, Aasiassa ja Amerikoissa, vaan myös Eurooppa on viime vuosin saanut osansa luonnonmullistuksia. Kaikki luonnonmullistukset eivät tietenkään johdu ympäristönmuutoksesta ja ihmisten toiminnasta. Kuitenkin köyhyys ja toisaalta rikkauksien yhä kasvava ahnehtiminen vaikuttavat ympäristöömme voimakkaasti. Ahneudesta on hyvänä esimerkkinä Meksikonlahden öljynporauslautalla tapahtunut onnettomuus, jonka seurauksena mereen vuoti arviolta neljä miljoonaa tynnyriä öljyä. Onnettomuutta tutkimaan perustetun paneelin mukaan syynä olivat yhtiön ajan- ja rahan säästämistä varten tehdyt toimet. Yksi suurimmista syistä ympäristön heikkenevään tilaan on köyhyys ja sen aiheuttamat moninaiset ongelmat. Jatkuva väestönkasvu rasittaa etenkin köyhiä maita, joilla ei ole varaa tai mahdollisuuksia huolehtia kasvavan väestön ruokaturvasta, koulutuksesta, työllistymisestä, terveydenhuollosta saatikka kunnollisesta jätehuollosta. Vedet saastuvat puutteellisen viemärijärjestelmän tai teollisuuden päästöjen vuoksi, jätteiden polttaminen tuottaa ympäristölle haitallisia kaasuja ja jätteen heittäminen mereen ja luontoon tuhoaa sekä ihmisten että eläinten elinympäristöä. Tulvat, mutavyöryt ja hyökyaallot uhkaavat liikakansoituksen vuoksi vaarallisilla alueilla asuvia ihmisiä. Nälkä saa ihmiset metsästämään sukupuutossa olevia eläimiä ja hakkaamaan metsiä viljelytilaksi, aiheuttaen maaperän köyhtymistä ja eroosiota. Eroosion myötä elinympäristö kuivuu ja aavikoituu ja toisaalta altistuu tulville. Köyhyys aiheuttaa myös asenteellisia ongelmia, sillä ihmisillä joilla hädin tuskin on edellytyksiä selvitä hengissä, ei ole aikaa eikä varaa kiinnostua ympäristöongelmista. Jumala on antanut meille käskyn varjella ja suojella luomakuntaa. Kristittyinä meidän tulee kunnioittaa Jumalaa Luojana pitämällä huolta hänen luomistyöstään. Meillä on vastuu suojella toisiamme, mutta myös ympäristöämme. Muuttamalla omia asenteitamme voimme pyrkiä vähentämään köyhyyttä sekä välttämään ahneutta. Voimme myös miettiä mitä oikeasti tarvitsemme hyvään elämään, mikä on kohtuullista ja mistä voisimme luopua. Ajankohtaista Ennätystulos Yhteisvastuulle Suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle vuonna 2010 huikeat euroa. Tulos on 60-vuotiaan keräyksen kaikkien aikojen paras. Vuoden 2010 tuotolla autetaan köyhiä lapsiperheitä Suomessa ja Haitissa. Keräys käynnistettiin poikkeuksellisesti etuajassa Haitissa tapahtuneen tuhoisan maanjäristyksen vuoksi. Myötätunnon aalto näkyi selvästi katastrofikeräyksen ja Haitin tueksi järjestettyjen spontaanien konserttien saamasta vastaanotosta. Yhtä lailla suomalaista yleisöä tuntuu liikuttaneen se, että yli lasta kärsii köyhyydestä Suomessa vuonna 2010, sanoo keräysjohtaja Tapio Pajunen Myös Raision seurakunnassa kerättiin yhteisvastuulle ennätystulos eli Tulos on 40 % enemmän kuin vuonna Kokonaissummasta kohdennettiin 3883 euroa suoraan Haitiin maanjäristyksen jälkeiseen katastrofityöhön. Raisiolaisten vähävaraisten lapsiperheiden tukemiseksi tuottoa kertyi 970 eli 10% Raisiossa kerätystä tuotosta. Lipaskeräys kasvatti suosiotaan viime vuodesta. Noin puolet tuotosta kerättiin lippailla raisiolaisten kauppojen edustoilla. Kinkereitä kaiken ikäisille Raision seurakunnassa ylläpidetään perinteitä järjestämällä kinkerit kaikille ja virsikinkereitä alakoululaisille. Nykyisillä kinkereillä ei kuitenkaan opeteta lukutaitoa eikä anneta laiskanläksyä, kuten piispa Gezeliuksen aikana, vaan lauletaan ja puhutaan paikallisista asioista sekä kristinopista. Krookilan kotiseutukeskuksen perinnekinkerit alkavat ruokailulla ja jatkuvat Raamatun luvulla sekä aiheeseen liittyvällä keskustelulla. Lippuja ruokailuun voi ostaa ovelta. Perinnekinkerit järjestetään yhteistyössä Raisio-Seuran kanssa. Kaiken ikäisille suunnatut Perinnekinkerit järjestetään sunnuntaina 6.3. klo 16 alkaen. Alakoululaisten virsikinkereilläkään ei kuulustella lukutaitoa eikä kristinoppia, vaan ne ovat koulun yhteinen juhlahetki. Kinkereillä lauletaan kanttori Sini Niemisen mukaan, täysin palkein ja laulamisesta nauttien. Virsilaulutunnit on toteutettu muunnellen Tv:stä lapsille tuttua formaattia Tartu mikkiin. Tällä tavalla lapset ovat innostuneet laulamaan virsiä. Virsikinkereillä ja virsilaulutunneilla kolmasluokkalaiset saavat Häämusiikkikonsertti on tunnelmallinen hetki ikivihreiden sävelmien ja uusien löytöjen parissa. Konsertissa voi suunnitella tulevia häitään tai juhlistaa hopea- tai kultahäävuottaan. Kanttorit Katarina Engström ja Päivi Nurminen soittavat, laulavat ja laulattavat vihkitilaisuuksien musiikkia. Tiina Rautiainen juontaa konsertin ja kertoo papin ajatuksia vihkikaavan äärellä. Pastori Tiina Rautiaisen mukaan Häämusiikkikonsertti on lämminhenkinen tilaisuus. Näen miten nuoret parit supattavat kynien ja lehtiöiden kanssa. Huomaan, miten sota-ajan morsiamet pyyhkivät silmäkulmiaan. Nautin siitä, kun kaikkien aikojen hääparit palaavat oman elämänsä tärkeälle paikalle, kertoo Rautiainen. Keräyksissä oli mukana innokkaita rippikoululaisia ja Tasalan Kamarin vapaaehtoisia. Myös myyjäiset, eri Yhteisvastuutapahtumat ja kolehdit kasvattivat tuottoa juhlavuoden huippulukemiin, kertoo diakoniatyöntekijä Päivi Leino. Haitissa Kirkon Ulkomaanapu pystyttää ja korjaa kouluja ja toimittaa lapsille koulutarvikkeita. Lisäksi haitilaisia tuetaan jälleenrakennuksessa ja ruuantuotannossa. Kotimaassa Martat järjestävät lapsiperheille ruokakursseja. Kotikäynneillä Marttojen koulutetut neuvojat opastavat ruuanlaitossa ja taloudenpidossa. seurakunnan lahjana oman virsikirjan. Laulamisen lisäksi on tutustuttu virsikirjaan ja siihen kuinka sieltä löytää eri tilanteisiin esim. kastejuhlaan tai häihin sopivia virsiä.. Perinteiset kinkerit olivat rippikoulua edeltänyt opetustapahtuma maaseutualueilla. Kinkereillä opeteltiin muun muassa lukemaan ja luettiin katekismusta sekä Raamattua. Opettajana toimi usein pappi tai lukkari. Kinkereitä järjestettiin laajalti kansakoulujen yleistymiseen asti. Nykyään niitä järjestetään edelleen maaseudulla. Kaupungeissa kinkeritoiminta on hiipunut. Häämusiikkikonsertti nostaa tunteet pintaan Mukana on myös kaasoja ja bestmaneja, äitejä ja aivan tavallisia hyvän musiikin ystäviä. Häämarsseista Mendelssohn ja Melartin ovat edelleen suosituimpia, mutta Elgar ja Kuula soivat myös kauniisti. Häämusiikkikonsertti lauantaina klo 18 Raision kirkossa. Vapaa pääsy. Tässä lehdessä kerromme mitä Raision seurakunta tekee ympäristötalkoiden hyväksi. Kerromme mm. miten seurakuntamme pyrkii tukemaan ympäristönsuojelua vähentämällä köyhyyttä Suomessa ja Salvadorissa, kuinka toiminnassa huomioidaan kierrätys sekä ympäristökasvatus ja kuinka seurakunnan hankinnat ja rakentaminen hoidetaan ympäristöasiat huomioon ottaen. Raamatussa sanotaan, että Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. Emme ole onnistuneet tehtävässä kovinkaan hyvin. Maailmamme ja ympäristömme muuttuvat jatkuvasti, valitettavasti huonompaan suuntaan. Olisiko siis aika toteuttaa Jumalan antamaa tehtävää luomakunnan varjelijoina ja pyrkiä itse muuttumaan, parempaan suuntaan? Riikka Leskinen Tiedottaja Elämä pelissä -illat alkoivat Raision seurakunnassa on järjestetty vuoden alusta lähtien Elämä pelissä -iltoja. Seurakuntailloissa pohditaan elämää ja uskoa ennalta valittujen aiheiden äärellä. Aiheisiin pureudutaan Raamatun kautta. Kevään iltojen miettimiseen osallistui vapaaehtoisten ryhmä, jossa mukana oli nuoria perheitä. Ensimmäisen illan teemana oli Maailmassa ollaan. Illan aikana laulettiin yhdessä pianon säestyksellä lauluja Tuomas -laulukirjasta. Mukana oli aikuisten lisäksi lapsia, jotka osallistuivat illan kulkuun omalla, tilanteeseen hyvin sopivalla leikkimisellään. Pappi piti opetuksen illan aiheesta ja loppulaulun aikana vapaaehtoisten joukko laittoi iltateen valmiiksi. Pöydän ympärille kerääntyivät niin lapset kuin aikuisetkin. Keskustelu oli vilkasta teen äärellä. Sanottua: Reilusta kaupasta Reilua kauppaa seurakunnassa Raision seurakunta on ympäristödiplomin uusimisen yhteydessä siirtynyt käyttämään kaikissa tarjoiluissaan Reilun kaupan kahvia ja teetä. Näin Raision seurakunta pystyy omalta osaltaan edistämään oikeudenmukaisempaa maailmankauppaa ja tukemaan kehitysmaiden pienviljelijöitä perheineen. Miksi Reilun kaupan tuotteet ovat reiluja? Reilun kaupan tuotteiden viljelyssä noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä ja lapsityövoiman käyttö on kielletty. Viljelijät saavat tuotteistaan takuuhinnan, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Reilun kaupan ansiosta kehitysmaiden Tulevien tapaamisten aiheina ovat mm. Käyttöohje ja käyttövoima, Suunnitelma pitää, Jumala toimii sekä Yhteyttä maan ja taivaan välillä. Iltoihin ovat tervetulleita kaikki elämää ja uskoa pohtivat, mutta iltojen teemat ovat erityisesti nuoria aikuisia ja kesi-ikäisiä puhuttelevia. Iltojen vetäjänä toimii pastori Jaakko Rainerma. tuottajat pystyvät parantamaan työja elinolojaan. Laaja valikoima tuotteita Tällä hetkellä Suomessa on saatavilla jo yli erilaista Reilu kaupan tuotetta. Kahvin ja teen lisäksi esimerkiksi reilun kaupan banaanit, kukat, suklaat ja puuvillapaidat ovat lisänneet suosiotaan.

3 3 Lentopalloa Yhteisvastuun hyväksi Raisiolainen Loimu pelaa loimaalaista Hurrikaania vastaan Yhteisvastuupelin valtakunnallisen keräyksen hyväksi. Peliä pääsee seuraamaan maanantaina 7.2. Kerttulan liikuntahalliin. Pelin isäntänä toimii Raision seurakunta. Yhteisvastuupeli liittyy vuoden 2011 alusta alkaneeseen, vuoden mittaiseen Raision seurakunnan ja Loimun väliseen yhteistyösopimukseen. Yhteistyötä kaikkien iloksi Seurakunnan ja Loimun välisen yhteistyökuvion tarkoituksena Loimun puheenjohtaja Jukka Rajakankaan mukaan löytää ja järjestää positiivisia tapahtumia, joilla voidaan olla mukana piristämässä ihmisten, nuorten ja varttuneiden, arkea ja jopa antamassa kipinää uusille harrastuksille. Kirkkoherra Pertti Ruotsalon mukaan on tärkeää, että seurakunnan työntekijät pääsevät kohtaamaan seurakuntalaisia ja olemaan näkyvillä muutenkin kuin kirkon toimituksissa. Molemmat toimijat haluavat myös kantaa vastuunsa osana yhteisöä ja sen ihmisten tekemistä ja harrastusmahdollisuuksia. Ruotsalon mukaan seurakunta ja Loimu ovat tehneet yhteistyötä Jani Nieminen Aika moneen, hyvään, kivaan ja tarpeelliseen meiltä löytyy resursseja. (Kirkkoherra Pertti Ruotsalo) ja 1990-luvuilla, mutta nyt on ollut aika pitkä tauko. Ensimmäinen ajatus oli se, että olisi hienoa, jos ulkomaalaiset pelaajat voisivat vierailla rippikouluissa ja nuorten kerhoissa; se avaa erinomaisia kansainvälisiä yhteyksiä ja näkökulmia, toteaa Ruotsalo. Kohtaamisia raitilla Seurakunta järjestää monia tapahtumia, kuten laskiaisriehan, kirpputorin ja konsertteja yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tämä lisäksi lipaskerääjät ovat edellisinä vuosina olleet liikkeellä mm. isommissa kauppaliikkeissä. Seurakunnan ja LOIMUn välisen sopimuksen ajatuksena on tehdä yhteistyötä raisiolaisten, etenkin nuorten, hyväksi. Ronald Jimenez (COL) keskustelee Hengarissa nuorten kanssa. Mehän olemme jo monen vuoden ajan osallistuneet Raision toritapahtumiin ja esimerkiksi Myllyssä on ollut lähetys- ja yhteisvastuutapahtumia. Nyt tämä kohtaaminen toteutuu yhteisvastuu-ottelussa, sanoo Ruotsalo. Seurakunta tekee hyvin moninaista yhteistyötä usean raisiolaisen yhdistyksen ja seuran kanssa. Olemme iloisia tällaisesta yhteistyöstä. Jokainen projekti mietitään aina erikseen; aika moneen, hyvään, kivaan ja tarpeelliseen meiltä löytyy resursseja, toteaakin kirkkoherra Ruotsalo. Loimu-Hurrikaanit Yhteisvastuupeli ma 7.2. klo a Kerttulan liikuntahallissa Raision seurakunta tarjoaa hernesoppaa klo alkaen, niin kauan kuin sitä riittää. Oy Lunden Ab Jalostaja l ahjoittaa keittoainekset ja Raision KilliNallit valmistavat ja tarjoilevat sopan. Lähetysjärjestöt tutuiksi Raision nimikkolähetti Heidi Järvenpää-Igwen voi tavata helatorstaina. Raision seurakunta tukee lähetystyötä eri puolilla maailmaa usean lähetysjärjestön kautta. Lähetysjärjestöihin ja niiden toimintaan voi tutustua kevään aikana seurakunnassa järjestettävissä tilaisuuksissa. Suomen lähetysseuran sekä Raision seurakunnan oman nimikkolähetin työhön pääsee tutustumaan helatorstaina, kun Kambodzhassa työskentelevä Heidi Järvenpää-Igwe vierailee Raisiossa kertomassa lähetysseurasta sekä työstään Aasiassa. Suomen Lähetysseura (SLS) on Suomen suurin ja tunnetuin lähetysjärjestö, joka kerää varoja lähetystyöhön mm. vuosittain järjestettävän Tasaus-keräyksen kautta. Lähetysseuran työntekijät vierailevat usein seurakunnan koulutyön, lähetyspiirien ja Myllyn Tasauspäivän tilaisuuksissa. Sanansaattajat ry, SANSA, on erikoistunut radion ja muiden sähköisten viestinten välityksellä tehtävään lähetystyöhön sekä raamattuopetukseen. Sanansaattajien Raamattuopetukseen voi tutustua maaliskuussa, jolloin radioraamattukoulun opettaja Jukka Norvanto vierailee seurakuntamme raamattuopetusillassa. Ilta Raamatun äärellä järjestetään seurakuntatalon kahviossa klo 18. Raision seurakunnassa vuosia toiminut Kenian lähetyspiiri tukee Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen, SLEYn toimintaa. Joka kesä on järjestetty lauluilta Siionin Kanteleen lauluista. Pipliaseuran, SPS:n työssä raisiolaisten tuki käytetään raamattupaperin hankintaan Kiinassa. SPS on mukana Raamattusunnuntain jumalanpalveluksessa sekä seurakuntatalon kirkkokahveilla äitienpäivänä. Ari Vitikainen SLS tukee Kambodzhassa mm. vähävaraisten ja orpojen lasten koulunkäyntiä ja elämäntaitojen parantamista. 78 % raisiolaisista kuuluu kirkkoon Raision seurakunnan väkiluku oli vuoden vaihteessa seurakuntalaista eli 168 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden vaihteessa 78 % raisiolaisista kuului kirkkoon. Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vuoden vaihteessa yhteensä suomalaista eli 78,1 prosenttia. (79,7 % vuonna 2009). Kirkon jäsenyyden jätti vuonna 2010 kaikkiaan henkilöä. Kirkosta eroaminen kasvoi poikkeuksellisen runsaasti lokakuussa TV2:n esittämän homoillan jälkeen. Raision seurakunnasta erosi yhteensä 394 ihmistä. Eniten kirkon jättäneitä oli suurissa kaupungeissa ja suhteellisesti eniten osassa Helsingin ja Tampereen seurakuntia. Raision seurakuntaan muutti aiempaa useampi Kirkkoon liittyi vuonna 2010 yhteensä uutta jäsentä. Liittyneiden Uusi kirkkoneuvosto valittu Riikka Leskinen Raision seurakunnan uusi kirkkovaltuusto on ensimmäisessä kokouksessaan valinnut valtuuston puheenjohtajaksi Heikki Arikan ja varapuheenjohtajaksi Hannele Lehto-Laurilan. Kokouksessa kirkkovaltuusto valitsi seurakunnalle myös uuden kirkkoneuvoston. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii kirkkoherra Pertti Ruotsalo. Varapuheenjohtajaksi valittiin Maini Karvanen ja jäseniksi Anita Ruusuranta, Raimo Sulonen, Risto Nikkonen, Mikko Kaamanen, Helena Sukari, Timo Raision seurakunnassa kastettujen määrä on huomattavasti korkeampi kuin kuolleiden. Vuonna 2010 Raisiossa kastettiin 205 uutta seurakuntalaista. määrä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin, ja se ylitti edellisvuoden ennätyksen, joka oli Vuonna 2010 Raision seurakunnassa saavutettiin muuttovoittoa, sillä Raisioon muuttaneita oli 1265 eli 112 ihmistä enemmän kuin pois muuttaneita. Seurakuntaan liittyneitä oli yhteensä 61. Raision seurakunnassa kastettujen määrä on huomattavasti korkeampi kuin kuolleiden. Vuonna 2010 Raisiossa kastettiin 205 uutta seurakuntalaista. Seurakuntaan tulleita (kastetut, muuttaneet, liittyneet) oli vuonna 2010 yhteensä 1531 ja poistuneita (kuolleet, pois muuttaneet, eronneet) yhteensä Raision hautausmaalle haudattiin 154 vainajaa. Hautauksista 67 % oli tuhkauksia. Avioliittoja solmittiin kirkollisella vihkimisellä 66 ja siviilivihkimisellä 37 eli yhteensä 103 avioliittoa. Avioeroja oli 53. Tiedot ovat väestörekisterikeskuksen ja Raision seurakuntatoimiston ennakkotietoja Luvut vahvistetaan helmikuun aikana. Vahvistetut luvut tulevat jonkin verran muuttumaan. Ekman, Kari Haakana ja Leena Lahti. Raision kirkkovaltuuston jäsenet valittiin marraskuussa 2010 järjestetyissä seurakuntavaaleissa. Vaalien äänestysprosentti oli Raisiossa 16,5 %. Ensimmäistä kertaa äänestämään päässeiden vuotiaiden äänestysprosentti oli 23,5 prosenttia. Kirkkovaltuuston kausi on 4 vuotta. Valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kirkkoneuvoston jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

4 4 Raision seurakunnassa siivous hoidetaan tehokkaasti. Silti se tarkoittaa kaikkea muuta kuin kovia myrkkyjä pesuaineissa. Käytännössä siivous hoidetaan kolmella aineella, suntio Päivi Ahtinen kertoo. Seurakunta on vaihtanut pesuaineet ympäristökriteerein valittuihin yleispesuaineeseen ja lattiapesuun tarkoitettuun aineeseen. Kolmantena käytössä on vessojen pesuaine. Tuotteet ovat joutsenmerkkituotteita. Kone pesee ja kuivaa lattian Ympäristökatselmuksessa saatiin palautetta siitä, että paikat näyttävät silmiinpistävän puhtailta. Lattioiden puhdistukseen käytetäänkin yhdistelmäkonetta, jotka käyttävät niukasti sekä vettä että pesuainetta. Laite pesee ja kuivaa lattian saman tien. Vettä ja siivousaineita säästyy, kun käytetään konetta, Ahtinen toteaa. Raision seurakunnassa työvälineet ovat hyvässä kunnossa, tämä on paitsi siisteyden ylläpidon myös työntekijöiden etu. Töitä tehdään seitsemänä päivänä viikossa, viikonloppuvuorot ovat jopa kiireisintä työai- Ympäristödiplomille hienosti jatkokausi Raision seurakunnalle luovutetaan 9. helmikuuta kirkkohallituksen myöntämä ympäristödiplomi neljäksi vuodeksi jo toisen kerran. Ympäristökatselmuksessa Raision seurakunta sai kiitosta erityisesti Viherlahden uuden päärakennuksen rakentamisesta ympäristöasiat huomioiden, siivoustoimen käyttöönottamista ympäristömerkityistä siivouskemikaaleista sekä seurakunnassa kehitetystä kristillisestä ympäristökasvatuksesta. Talousjohtaja Tuula Kanerviston mielestä ympäristödiplomin toinen kausi merkitsee jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä: kaa ja päivät venyvät silloin monesti aamukahdeksasta iltamyöhään. Suntio Päivi Ahtisella siivousvälineiden rinnalla odottamassa myös pino sinisiä muovilaatikoita, jotka ovat juuri lähdössä eri toimipisteisiin. Alkamassa on tehokkaan lajittelun vuosi eri toimipisteissä. Viime kaudella rakennettiin Viherlahden leirikeskus kestävän kehityksen arvojen mukaan, Kanervisto kertoo kiinteistöjen kehittämisestä. Viherlahteen saatiin myös luontopolku, jonka reitille rakennetaan tänä vuonna metsäalttari. Luontopolun taulut kertovat sekä luonnosta että hengellisistä teemoista. Ympäristötietoista siivousta ja reilua kahvittelua Iso pesukone pyörittää kiivasta tahtia täyttä koneellista lattiamoppeja. Raision seurakunnan lattioiden hoidossa käytetään paljon järkeä ja vähän vettä. Paikat pidetään puhtaana, mikä tarkoittaa myös sitä, että pinnat kestävät kunnossa pitempään. Sini Silvan Suntio Päivi Ahtisen mukaan lattioiden puhdistamisessa käytettävä kone säästää sekä työntekijöitä että vettä ja siivousaineita. Reilut kirkkokahvit ja tarjoilut Eri tilaisuuksissa ja seurakunnassa keitetään vuosittain noin kuppia kahvia. Siirtymisellä Reilun kaupan kahviin on siis merkitystä, kun ostetaan jopa 400 pakettia kahvia. Kirkkokahvit ovat kuitenkin yksi seurakunnan tapahtumien kohokohtia. Kahvia ei keitetä hukkaan. Ei keitetä 200 hengelle, kun nähdään että kirkossa on 80 henkeä, Ahtinen sanoo. Väkimääriä osataan arvioida hyvin ja myös vuosittain toistuvien kirkkopyhien osallistujaluvut antavat suuntaa kävijämääristä. Ahtinen kertoo, että kahvia keitetään sen mukaan kuinka paljon on väkeä paikalla. Myös tee juodaan reilun kaupan hengessä ja tarjoilut järjestetään mahdollisuuksien mukaan lähiruuasta. Sini Silvan Toimittaja Sini Silvan Leirikeskukseen ollaan nelivuotiskaudella rakentamassa myös uutta saunaa, samojen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, kertoo Kanervisto. Ympäristöasiantuntija Hannele Siltala vie työpanoksellaan kehitystä vastuulliseen, kestävään suuntaan. Yksi asia mitä kehitetään on ympäristötilinpäätös, Siltala nostaa esiin. Ympäristötilinpäätökseen poimitaan seurakunnassa tehtyjä ympäristövalintoja konkreettisina lukuina. Nähdään, miten ympäristöratkaisut seurakunnan taloudessa, energiankulutuksessa tai hankinnoissa näkyvät. Raision seurakunta kulkee tässä edelläkävijänä. Energian seuranta huomioi erilaiset talvet Energiavastaavaksi nimetty seurakuntapuutarhuri Mikko Jantonen pohtii, että ympäristöohjelman mukainen energianseuranta saa myös Energiaseurannassa näkyy, että talvet ovat erilaisia. Tämä talvi haastaa niin pakkasilla kuin lumimäärällä, joiden kanssa on pärjättävä, Mikko Jantonen ja Tomi Salminen kertovat. Gallup Kuuluvatko ympäristöasiat seurakunnalle? Tule ja katso lehden gallupissa kysyimme tällä kertaa, pitääkö seurakunnan huolehtia ympäristöasioista ja miksi? Avoin kysymys paljasti, että seurakunnan ja ympäristön suhde on monelle vieras tai yllättävä asia. Jussi Laaksonen Jokaisen itsensä pitäisi itse pitää huolta ympäristöstä, eikä sitä voi sälyttää seurakunnalle. Seurakunnalta sellaista ei voi velvoittaa. Tanja Rosenqvist- Kaukanen ja Jyrki Kaukanen Kyllä tietysti ympäristöstä huolehtiminen kuuluu seurakunnalle. Se ei ehkä ole tärkein tehtävä, mutta mahdollisuuksien mukaan. Tuntuu hyvältä, että on kierrätetty ja seurakuntien ympäristödiplomit ovat hyviä asioita. Ympäristöstä täytyy pitää huolta sen takia, että luontoa säästyisi vielä tuleville sukupolville. Markku Juvonen Ympäristöstä huolehtiminen ei kuulu seurakunnille. Minun mielestä ympäristöstä huolehtiminen kuuluu kaupungeille ja valtiolle. Ympäristöasioissa kantaa ottaminen voi sen sijaan kuulua seurakunnille. Sini Silvan Sini Silvan Sini Silvan pikku hiljaa mittareita. Energian perusratkaisujakin on tehty kestävällä tavalla, tästä esimerkkinä Viherlahden leirikeskuksen maalämpö. Vuosittain täytyy tehdä muistiinpanoja esimerkiksi säätilasta, joka vaikuttaa suoraan kulutukseen, Jantonen huomioi. Ympäristöratkaisuja on painotettu hankinnoissa, joiden osalta myös yrityksiltä tiedustellaan heidän ympäristöohjelmiaan. Kuljetukset on keskitetty Raision työttömien yhdistykselle, erityisammattimies ja ympäristövastaava Tomi Salminen kertoo. Kun aikaisempi kiinteistönhoitaja jäi eläkkeelle, uutta ei palkattu. Mahdolliset suuremmat kuljetukset tilataan Raision työttömiltä. Näin kannetaan samalla myös sosiaalista vastuuta. Ympäristötyöryhmässä valmisteltiin ympäristödiplomin hakemista. Salminen kertoo että ryhmässä on ihmisiä jokaiselta työalalta. Salminen katsoo, että ympäristöasiat ovat mukana kaikessa toiminnassa hautausmaalla ja kiinteistöpuolella. Jätehuolto hautausmaalla vaatii jatkuvaa kehittämistä. Hautausmaalla kävijät oppivat lajittelun niksit vähitellen. Sini Silvan Toimittaja

5 5 Hyvä kiertää Raision seurakunnassa Kierrätys on vahvasti esillä Raision seurakunnan tapahtumissa ja toiminnassa. Luonnonsäästämisen lisäksi kierrätys tarjoaa mahdollisuuden ilahduttaa ja auttaa lähimmäistä. järjestetään lauantaina 19. helmikuuta perheiden lauantai -tapahtuma, jonka teemana on Toivo, rohkeus ja yhteisvastuu. Tapahtumassa on pöytäpaikkoja, joihin seurakuntalaiset voivat tulla myymään käytettyjä hyväkuntoisia lastentarvikkeita sopivaksi katsomaansa hintaan. Itselle tarpeettomaksi käyneelle tavaralle voi löytyä paikka jonkun toisen luota. Hänelle se voi tulla hyvään tarpeeseen ja olla varsinainen aarre. Kirpputorimme avulla on mahdollisuus tuottaa toiselle hyvää mieltä. Eikä tavaraa tarvitse pistää roskikseen, vaan sen elinikää voi pidentää, lapsityönohjaaja Johanna Salonen sanoo. Jos kaikki tavarat eivät mene kaupaksi, niitä ei tarvitse raahata enää takaisin kotiin. Loput voi jättää seurakuntakotiin. Sieltä diakoniatyö ohjaa ne vähävaraisten raisiolaisten lapsiperheiden käyttöön Kierrätys on muutenkin vahvasti esillä tapahtumassa. Ohjelmassa on esimerkiksi askartelua, jossa käytetään monenlaista kierrätysmateriaalia. Kierrätystä lähetystyötä tukien Hyvä kiertää myös Tasalan Kamarissa. Sinnekin saa tuoda tavaroita, joita ei enää itse tarvitse. Näin omaa huusholliaan saa vähän siistimpään kuntoon. Itselle tarpeettomaksi jääneistä tavaroista voi olla iloa jollekin toiselle, toteaa diakoniatyöntekijä Mariitta Pentti. Tasalan Kamarissa oli vastaavaa Raision seurakunta on saanut ympäristödiplomin ja kilvoittelu ympäristön puolesta jatkuu. Ympäristöasioiden huomioiminen moninkertaistuisi, jos myös seurakuntalaiset alkaisivat tehdä ekotekoja arjessa. Tässä joitain ohjeita, jos et tiedä, kuinka päästä liikkeelle. 1) Kevätsiivouksen yhteydessä lahjoitan ylimääräiset tavarat tarvitseville ja kierrätän loput. 2) Ostan ruokaa kaupasta vasta, kun pakastimesta, kaapeista ja jääkaapista ei löydy raaka-aineita aterian valmistukseen. 3) Järjestelen jääkaapin uudelleen. Pidän hyllyn etureunassa niitä ruokia, jotka pitäisi syödä ensiksi. seurakunnan vapaaehtoistyöntekijän ideoimaa toimintaa jo viime keväänä. Silloin ihmiset toivat esimerkiksi astioita, laukkuja, koruja ja kirjoja. Muitakin tavaroita saa tuoda. Vaatteita ja kenkiä emme ota vastaan. Niitä on hankala pitää täällä esillä. Tasalan Kamarista tavaraa hakiessaan voi samalla tukea lähetystyötä. Jokainen voi antaa sopivaksi katsomansa summan. Viime keväänä tällä toiminnalla saatiin kerättyä satoja euroja lähetystyön hyväksi. Tehostusta logistiikkaan Raision seurakunta kehittää parhaillaan kierrätykseen liittyvää logistiikkaansa. Seurakunta pyrkii tehostamaan jätteiden lajittelua ja kierrättämistä. Kunnalliset jätehuoltomääräykset olemme täyttäneet jo pitkään. Monissa toimipisteissämme lajitellaan jätteitä laajemmin kuin mitä kunnalliset määräykset edellyttävät. Vastedes kiinnitämme entistä enemmän huomiota jätteen määrän vähentämiseen, seurakunnan ympäristöasiantuntija Hannele Siltala kertoo. Yhtenä esimerkkinä logistiikan kehittämisestä on jäteautojen tekemät kierrokset. Ekotekoja arkeen: 10 kevyttä askelta Raision seurakuntatalossa toimii mm. ilmainen kirpputori, jonne voi lahjoittaa tai josta voi hakea tavaraa. Uutuutena järjestetään lastentarvikkeiden kirpputori Perheiden lauantai -tapahtumassa. 4) Käytän ruoanvalmistuksessa mahdollisimman paljon lähellä tuotettua ruokaa ja kasviksia. Hiljaisempina sesonkiaikoina jäteauton ei kannata käydä tyhjentämässä kaikkien toimipisteiden roskiksia kahta kertaa viikossa, kerta voi riittää. Näin säästämme ympäristöä ja taloutta, kun jäteautot eivät turhaan suhaa. Seurakunnan jokaisen toimipisteen henkilökunta ja muut käyttäjät saavat yhtenevät jätteiden lajitteluohjeet. Kiinnitämme enemmän huomiota muun muassa siihen, että pahvijäte litistetään tiiviiksi ennen keräyskartonkiastiaan laittamista. Materiaalit hankimme suuremmissa erissä ja käytämme varastot tyhjiksi ennen kuin hankimme uutta. Juhana Unkuri Toimittaja 5) Menen suihkuun munakellon kanssa, ettei tule lotrattua tuntitolkulla. 6) Ostan tavaroiden sijaan palveluita tai toisenlaisia lahjoja. 7) Vien tuliaisiksi Reilun kaupan ruusuja, kahvia tai teetä. 8) Vien omat tai ystäväni lapset metsäretkelle ja eväsrasiaan pakkaan kotimaisista raakaaineista välipalan ja pulloon lisäaineetonta mehua. 9) Hyödynnän julkisia kulkuvälineitä sekä omaa lihasvoimaa aina, kun mahdollista. 10) Hymyilen vastaantulijalle! Mariitta Pentti Puheenvuoro Yhteinen vastuu ympäristöstä Kestävä kehitys ja ekologisuus ovat muotisanoja tänä päivänä ja kestävään kehitykseen pyrkiminen näkyy katukuvassa sekä kauppojen hyllyillä. On vihreää autopesua, Reilun kaupan pumpulipuikkoja, Norppasähköä ja niin edelleen. On tärkeää, että yksittäisten ihmisten valintojen lisäksi myös yhteisöt ottavat ympäristöasiat huomioon. Yrityksen, yhdistyksen tai muun tahon yhteinen ympäristöystävällinen linja säästää parhaassa tapauksessa energiaa, materiaaleja ja aikaa. Kun ympäristön huomioimista ei ajatella lisätyönä, siitä tulee luonnollinen osa työ- tai toimintayhteisön arkea. Tämä toimintatapa on erityisen tärkeä lasten ja nuorten kasvatustyön kannalta. Kipinä ympäristövalveutuneeseen kuluttamiseen ja elämiseen voi syttyä esimerkiksi rippileirillä. Kysymys kuuluu, miten saada nuoret ja myös aikuiset välittämään siitä, miten puhdas ja roskaton elinympäristömme on? Elämme kulutusyhteiskunnassa. Ennen vanhaan kengät kuulemma vietiin suutarille korjattavaksi, kun ne olivat käytössä kuluneet puhki. Nyt ne viedään energiajätepömpeliin tai heitetään vaikka metsään. Poissa silmistä, poissa mielestä. Kengät eivät onneksi ole kovinkaan suuri ongelma keväällä teiden varsilla lumien sulamisen jälkeen, mutta muoviroskan määrä on, vähintäänkin maiseman viehättävyyden kannalta. Roskaaminen liittyy itsekkyyteen, laiskuuteen ja piittaamattomuuteen yhteisestä hyvästä. Kun karkkipaperi putoaa maahan, se ei enää ole oma ongelma vaan jonkun toisen. Tänä keväänä 2011 on tarkoitus siivota Suomi puhtaaksi roskista ja myös laittomista kaatopaikoista vapaaehtoisten voimin. Kampanjan nimi on Suomi puhtaaksi päivässä! ja se toteuttaa koordinoidun kevätsiivouksen joka puolella Suomea yhden päivän aikana toukokuussa. Kampanja haastaakin nyt Raision seurakunnan henkilöstön sekä seurakuntalaiset mukaan siivoamaan Raisio puhtaaksi roskista ja muista jätteistä! Meillä kaikilla on yhteinen vastuu ympäristöstämme, sen puhtaudesta, luonnonvarojen ja veden riittävyydestä sekä ympäristön säilymisestä elinkelpoisena. Siivoamalla Raisio roskista yhteisvoimin saadaan paljon enemmän aikaan, kuin muutama asialle omistautunut harrastaja ja kaupungin viherosaston henkilökunta yhteensä. Ympäristötalkoisiin on moni yhteisö, kuten Raision seurakunta, jo lähtenyt mukaan. Suuri osa meistä kuuluu johonkin. Kun haastamme työyhteisöt tai yhdistykset porukat mukaan kevätsiivoukseen, on yksittäisen henkilön mukavampi lähteä siivoamaan tutussa porukassa. Virossa, josta tempauksen idea on lähtöisin, vapaaehtoista siivosi Viron laittomat kaatopaikat ja roskat viidessä tunnissa. Selviääkö Suomi haasteesta neljässä tunnissa? Se riippuu Sinusta, joten tervetuloa mukaan! Riikka Susi Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin hallituksen sihteeri Suomi puhtaaksi - päivässä! -kampanjan vapaaehtoinen, Turun alueryhmä

6 6 Ei jätetä nuorta yksin Yhteisvastuukeräyksen tuotolla torjutaan tänä vuonna nuorten yksinäisyyttä Suomessa ja Mosambikissa. Yksinäisyys ja syrjäytyminen näkyvät nuorten elämässä eri tavoin eri puolilla maailmaa, mutta kokemus joukon ulkopuolelle jäämisestä on kaikille yhteinen. Aika yleensä vain pahentaa yksinäisyyttä ja siksi siihen on puututtava nopeasti. Yhteisvastuukeräyksen tuella siihen on tarjolla uusia keinoja. Yksinäisyyden kierre alkaa tyypillisesti juuri nuoruusvuosina. Nuori voi pudota porukasta esimerkiksi siirtyessään ala-asteelta yläkouluun. Yksinäisyyden riski on suuri erityisesti silloin, jos nuoren sosiaaliset taidot ovat heikot tai hän on muiden silmissä liian erikoinen. Myös fyysinen vamma altistaa yksinäisyydelle iässä, jolloin nuoret pyrkivät olemaan mahdollisimman samankaltaisia. Tutkijat ovat huomanneet, että yksinäisyys on kiusallisen sinnikäs seuralainen. Jos nuori jää seiskaluokan alussa yksin, aikaa tilan- Ujo on vaarassa pudota Yksinäisyyttä potee karkean arvion mukaan noin kymmenesosa yläastetta käyvistä nuorista. Seurakunnan nuorteniltaan saapuneet raisiolaiset yhdeksäsluokkalaiset Pinja, Ramoona, Nelli, Jenny ja Noora arvioivat heitä olevan omassa tuhannen oppilaan koulussaan kahdesta viiteen kymmeneen eli enintään viisi prosenttia. Yksinäisiä tosin saattaa olla näkymättömissä enemmänkin, sillä yksinäisyyttä podetaan myös porukan keskellä. Tästä niin sanotusta emotionaalisesta yksinäisyydestä, läheisen ystävän puutteesta, kärsivät varsinkin pojat. Poikkeavaa vierastetaan Joukon ulkopuolelle jäävät tyttöjen mukaan helpoimmin ujot ja ulkonäöltään, puheiltaan tai muuten muista poikkeavat. Myös liikaa itseään tykö tekevää tai roolia esittävää vierastetaan. Tytöt mittaavat toisiaan enemmän luonteen perusteella, pojat pikemminkin ulkonäköön liittyvien seikkojen perusteella, tytöt uskovat. Yksinäisyys voi myös olla sillä tavoin itse aiheutettua, että on kohdellut muita väärin, Ramona huomauttaa. Aktiivisuus valttia Tytöt ovat tutkijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että sosiaalisuus on yläasteella korvaamaton ominaisuus. On uskallettava puhua ja tehdä aloitteita. Joukkoon on syytä hakeutua paitsi auliisti myös nopeasti, sillä sisäpiirien jo muodostuttua sisään on paljon vaikeampaa päästä. Muut torjuvat tämmöisen yrittäjän helposti, koska heille tulee sellainen fiilis, että porukka onkin sille vasta toinen vaihtoehto, Jenni selittää. Ulkopuolelle jääneen kannattaa tyttöjen mukaan tutustua yhteen joukon jäseneen läheisemmin ja liittyä porukkaan tämän kautta. Silloin paikka on varma, lupaa Jenni. Torjuntaa puolin ja toisin Tytöt tietävät mainiosti, että hyvät käytöstavat edellyttävät käden ojennusta yksinäisen suuntaan. Se voi heidän mukaansa kuitenkin olla helpommin sanottu kuin tehty, sillä torjutuksi tullut saattaa puolustautua samoin asein. Yritimme mennä puhumaan parin yksinäisen tytön kanssa, mutta he ottivat puheemme sarkasmina, Pinja selventää. Meillä taas on poikia, jotka puhuvat vain pojille, hämmästelevät Ramoona ja Noora. Tässä tyttöporukassa kaikki tuntevat toisensa pitkältä ajalta ja vakuuttavat sen mukaisesti pitävänsä toisistaan hyvää huolta. Jos yhdellä olisi ongelma, kaikki yrittäisivät auttaa, he sanovat. Läheisyyttä seurakunnasta Nämä viisi nuorta neitoa tulivat mukaan seurakunnan toimintaan rippikoulun jälkeen. Nyt he ovat isoiskoulutuksessa ja odottavat innolla kesän teen kääntämiseen on vain muutamia kuukausia. Jos yksinäisyys pääsee jatkumaan syksyltä keväälle, se tavallisesti jatkuu aina yläkoulun loppuun, ja paljon mahdollista, vieläkin kauemmin. Suuntaa voi muuttaa Tutkijakoulutettava Hanna-Riitta Ståhl Turun yliopiston opettajankoulutuslaitokselta vakuuttaa, että ainakin koulumaailmassa suunnan kääntäminen on mahdollista. Hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi perustamalla tiettyjen oppiaineiden opiskelua varten pysyviä pienryhmiä, jotka kootaan mahdollisimman erilaisista oppilaista. Tavoitteena on kytkeä kaikki oppilaat johonkin verkostoon niin, ettei kukaan jää yksin. Ståhlin mukaan enemmänkin voitaisiin tehdä. Opetusmenetelmiä ja käytännön opetustilanteita on mahdollista muovata sellaisiksi, että ne Pinja, Ramoona, Nelli, Jenny ja Noora pohtivat sitä, kuinka vaikea on päästä porukoihin mukaan, varsinkin yläasteella, jos on kerran jäänyt ulkopuolelle. leirejä. Seurakunnan muusta nuorten toiminnasta heille mieluisimpia ovat nuortenillat ja nuorten oleskeluilta Hengari. Seurakunnan toimintaan vetää mukaan porukka ja läheisyys, kaikki ovat hyvällä fiiliksellä. Näkee paljon ihmisiä, saa olla talvella sisällä, ruokaakin tarjotaan ja jopa läksyihin saa apua, tytöt nauravat. tukevat yksinäisyyden torjuntaa ja katkaisemista. Myös pienempi luokkakoko helpottaisi yksilöiden näkemistä massan joukosta, samoin kodin ja koulun yhteistyö. Joka tapauksessa, Ståhlin mielestä yksinäisyyden ongelma tiedostetaan kouluissa varsin hyvin ja siihen yritetään tarmokkaasti puuttua. Yhteisvastuun tuella tarjotaan yläkoululaisille uudenlaista tukioppilastoimintaa, jossa vanhemmat tukioppilaat auttavat nuorempia koululaisia vahvistamaan ystävyyssuhteita. Lisäksi nuorten turvatalojen yksinäisille asiakkaille koulutetaan ja välitetään ystäviä vuotiaille nuorille järjestetään vertaistukiryhmiä. Hankkeen toteuttavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Suomen Mielenterveysseura yhdessä seurakuntien kanssa. Mosambikissa Yhteisvastuu tukee yksinäisten ja haavoittuvassa asemassa olevien nuorten selviytymistä pääkaupungin Maputon köyhälistöalueella. Keräys käynnistyi 6. päivänä helmikuuta. Tiina Piha Toimittaja Raision seurakunta tarjoaa nuorille nuorteniltojen ja isoiskoulutuksen lisäksi mahtavan paketin toimintaa ja hyviä harrastuksia nuorten omia hengellisiä tilaisuuksia unohtamatta. Lisätietoja saa internetistä osoitteesta fi/nuoret. Tiina Piha Nuorisotyö on ennaltaehkäisyä Raision seurakunnan vs. nuorisotyöntekijä Hannu Back sanoo hieman pahoitellen, että seurakunnalla ei ole resursseja varsinaisesti puuttua yksinäisyyteen. Painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä, jota laajassa mielessä on kaikki lapsi- ja nuorisotyö. Tässä työssä on vaikea tavoittaa nimenomaan syrjäytyneitä ja yksinäisiä nuoria. Käytännössä kontakti voi syntyä lähinnä rippikoulussa, missä heitä voidaan houkutella toimintaan mukaan, Back pohtii. Back kertoo tuntevansa usein riittämättömyyttä nuorten syrjäytymisongelman edessä. Toisaalta hän haluaa muistuttaa itseään ja muita siitä, että seurakunta tekee jo nyt runsain mitoin hyvää työtä nuorten parissa. Se on todella merkityksellistä myös yksinäisyyden torjumisen näkökulmasta; toiminnassamme mukana ovat nuoret ovat selvästi pienemmässä vaarassa jäädä yksinäisiksi, Back summaa. YV -keräys 2011 Apua yksinäisille nuorille Koulukiusaamisesta ja syrjimisestä jää pysyvä jälki monen nuoren elämään. Yksinäisyys lisää mm. itsemurhariskiä. Yhteisvastuukeräys 2011 torjuu nuorten yksinäisyyttä Suomessa ja Mosambikissa. Yksinäisyys ja syrjäytyminen koskettavat nuoria eri tavoin eri puolilla maailmaa, mutta kokemus syrjäytymisestä on yhteinen ja sillä voi olla traagisiakin seurauksia. Suomessa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura ja Suomen Punainen Risti auttavat yhteistyössä seurakuntien nuoriso- ja rippikoulutyön kanssa yksinäisiä nuoria. Yhteisvastuuvaroilla suunnitellaan toimintamalli, jonka avulla kyetään entistä tehokkaammin tunnistamaan yksinäisyydestä kärsivä nuori sekä toimimaan hänen tilanteensa parantamiseksi. Mosambikissa Yhteisvastuu tukee yksinäisten ja haavoittuvassa asemassa olevien nuorten selviytymistä pääkaupungin Maputon köyhälistöalueella Xikhelenissä. Mosambikilaiset arkienkelit eli koulutetut tukihenkilöt, etsivät tukea tarvitsevia perheitä sekä orpolapsia ja tekevät kotikäyntejä heidän luokseen. Perheet saavat henkistä tukea ja tarvittaessa ruoka-apua. Sairaat ohjataan hoitoon. Nuorille järjestetään ammattikursseja ja koulutusta yritystoimintaan. Hiv-tartuntaa kantaville tarjotaan vertaistukea ja heitä kannustetaan muodostamaan vertaistukiryhmiä. Lisätietoja keräyksestä: diakoniatyöntekijä Päivi Leino, puh tai

7 7 Muiden keskellä yksin Xikhelenin slummin katukuvassa yksinäisyys ei lyö silmille. Lapset ja nuoret liikkuvat ja leikkivät ryhmissä. Kodin seinien sisällä moni nuori elää täällä kuitenkin kovin turvatonta ja yksinäistä arkea. Mosambikissa on Afrikankin mittapuulla paljon hiv/aidsia. Työikäisestä väestöstä lähes viidennes kantaa virusta. Tauti vie perheiden vanhempia ennenaikaiseen hautaan. Jos sukulaiset eivät ota orpoja huollettavikseen, lapset joutuvat oman onnensa nojaan. Huoltajaksi valikoituva sisarus jää tavallista nuoruutta vaille. Elinpiiri kapenee, kun nuori perheenpää puurtaa hellan ääressä tai ansiotyössä. Vastuu painaa. Koulu ja samanikäisten seura jäävät. Aikuisen hoivan ja huolenpidon puutteesta kärsii koko sisarusparvi. Arjesta on selvittävä yksin Alberto Mabate, 14, elää vanhemman veljensä kanssa. Isä kuoli kahdeksan vuotta sitten, äiti neljä vuotta myöhemmin ja veljeksistä huolehtinut isoäiti vuosi sitten. Veli tekee rakennustöitä 30 kilometrin päässä. Arjen asioissa Albertoa auttaa tukihenkilö Julieta Chavane. Albertolla on kavereita, mutta iltaisin hän on yksin kotona ja pelkää. Yhteisvastuupeli LOIMU-HURRIKAANI ma 7.2. klo Kerttulan liikuntakeskuksessa Lentopallomatsissa myynnissä tuotteita Yhteisvastuukeräyksen hyväksi sekä arpajaiset ja lipaskeräys. Seurakunta tarjoaa hernesoppaa klo alkaen. Lastentarvikkeiden KIRPPUTORI la klo Kokinvuoren seurakuntakodissa Perheiden lauantain yhteydessä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Pöytävuokra 5, varaukset viimeistään 16.2., puh Myyjät voivat saapua paikalle klo 9 alkaen. Sen mitä ei saa myytyä, Tukihenkilö Julieta Chavane (oik.) auttaa Albertoa käytännön asioissa. Pihan aidassa on varkaan mentävä aukko. Alberto kytkee kanat yöksi koivistaan kiinni ja sulkee ne vajaan. Kodin pimeyttä valaisee vain makuuhuoneen myrskylyhty. Ulko-oven Alberto laittaa lukkoon. Illat ovat vaikeita muutenkin. Silloin Alberto ikävöi isoäitiään. Juuri Alberto löysi mummin kuolleena. Nähtyään painajaista poika meni piharakennukseen etsimään mummia. Mummi makasi siellä liikkumattomana muurahaisia kasvoillaan. Huhtikuisen aamun muisto itkettää. Mummi oli ainut ihminen jonka kanssa voin puhua kaikista asioista, Alberto sanoo. Arkienkeli auttaa Esmeralda Chavane, 23, on itsekin köyhästä suurperheestä. Äitinsä Julietan esimerkin innoittamana hän on kuitenkin päättänyt auttaa vielä hankalammassa tilanteessa olevia. Esmeralda tahtoo tukihenkilöksi. Tukihenkilöt ovat tulleet Xikhelenin ihmisille tutuiksi. Heitä on helppo lähestyä. Tukihenkilöt hakevat tarvittaessa kaivosta juomavettä, näyttävät miten vauva kylvetetään ja antavat nälkäisille ruoka-apua. Vanhukset, vammaiset ja yksin jääneet nuoret saavat näiltä arkienkeleiltä kuunteluapua ja neuvoja. Esmeralda tahtoisi auttaa kaikkein syrjityimpiä: albiinoja, sairaita ja muita hyljeksittyjä. Ihailen äitiä. Hän on aina valmis auttamaan muita. Hän osaa monia asioita, joista on muillekin hyötyä, sanoo Esmeralda. Yhteisvastuutapahtumat voi lahjoittaa seurakunnan diakoniatyölle. YHDESSÄ JÄÄLLÄ koko perheen luistelutapahtuma su klo DNA I -hallissa Luistelua, kasvomaalausta, kahvio, makkaranmyyntiä, luistinten teroitusta sekä arpajaiset. Hengellisten toivelaulujen YHTEISLAULU- TILAISUUS su klo 15 seurakuntatalossa Tahdittajina Raision Harmonikat. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Toiveita voi esittää Krista Susi ja Laura Hakoköngäs Tasalan Kamarissa asti. Koko perheen LASKIAISRIEHA la 5.3. klo10 12 seurakuntatalon pihassa Napakelkkailua, lumileikkejä, Halibernit, makkaraa, hiljentymistä ja monta muuta mukavaa. Tilaisuuden tuotto Yhteisvastuun hyväksi. MYLLYN YV- TAPAHTUMA la Kauppakeskus Myllyssä Ville Asikainen Työntekijän puheenvuoro Yhteisvastuukeräys tekee meistä arkienkeleitä Kirkon suurin vuosittainen keräys, Yhteisvastuukeräys on alkanut. Varaudu siihen, että nuoret kauppojen ovilla tai tuttu seurakunta-aktiivi kotiovella pyytää sinulta rahaa, ei itselleen, vaan jollekulle tuntemattomalle avun tarvitsijalle. Varaudu, että voit saada hyvän mielen, kun vastaat pyyntöön antamalla omastasi. Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei anna paljostaankaan, opettivat jo isovanhemmat kauan sitten. Ihmisen onnellisuus lisääntyy hyväntekeväisyystöillä, opettaa nykypsykologia. Ollaksemme tyytyväisiä ihmisiä tarvitsemme toisiamme, harjoitamme yhteisvastuullisuutta ja opettelemme epäitsekkyyttä. Näin ihmiskunta on aina selvinnyt ja näin uskon sen tulevaisuudessakin selviävän. Yhteisvastuukeräyksen valtakunnallinen tulos nousee yli viiden miljoonan euron. Vuosittain monet seurakunnat nostattavat kilpailumieltä pyrkimällä kerääjien kärkipaikoille. Jokaista suomalaista kohti keräystuotto on keskimäärin 1,36 euroa. Parhaat kerääjät löytyvät pienistä seurakunnista. Mitä enemmän pieniä seurakuntia ja maaseutupitäjiä, sitä enemmän ymmärrystä antaa omastaan apua tarvitseville. Tilastotieto viestii myös siitä, että ikäihmiset antavat enemmän kuin nuoret aikuiset. Yhteisvastuukeräyksen tarkoitus ei ole ainoastaan kerätä rahaa. Perimmäinen tarkoitus on kasvattaa ihmiskuntaan yhteenkuuluvuuden tuntua ja kehittää avustustyön kanavia. Yhteisvastuun tuotto tulee, paitsi rahankeräyksistä myös tuotemyynnistä ja tapahtumatuotoista. Yhteisvastuutapahtumat liittyvät usein laskiaiseen ja hauskanpitoon yhdessä. Raisiossa jo tutuksi tulleita yhteisvastuutapahtumia ovat laulajaiset harmonikkakerhon kanssa ja luistelut kiekkoseuran kanssa, uutuutena syödään soppaa lentopallomatsissa. Lapsiperheet kohtaavat pihariehassa. Ostoslistalla on suloisia kynttilöitä, käytännöllisiä keittiötavaroita ja hyvän mielen heijastimia. Aikaisemmin keräys suoritettiin listakeräyksenä ovelta ovelle. Se on vieläkin tuottavin keräyksen tapa, mutta käy nykyään vaikeaksi ovisummereiden yleistymisen ja keräysaktiivien vähenemisen myötä. Tilalle ovat tulleet valkoiset, sinetöidyt lippaat ja sadat nuoret partiolippukunnista ja rippikoulusta. Olen ihastunut palautteisiin, joita rippikoulupojilta saan. Viisitoistavuotias on yleensä pyytänyt vain itselleen, ja on hämmästynyt siitä, miten voi kerätä jonkun toisen hyväksi. Hän hämmästelee lippaaseen sujahtelevien rahojen suuruutta. Hän hämmästelee omaa hyvää mieltään, kun on auttanut muita. Yhteisvastuukeräys 2011 torjuu nuorten yksinäisyyttä Suomessa ja Mosambikissa. Yksinäisyys koskettaa nuoria eri tavoin eri puolilla maailmaa, mutta kokemus syrjäytymisestä on yhteinen. Suomessa yhteisvastuuvaroilla suunnitellaan toimintamalli, jonka avulla kyetään entistä tehokkaammin tunnistamaan yksinäisyydestä kärsivä nuori sekä toimimaan hänen tilanteensa parantamiseksi. Mosambikissa Yhteisvastuu tukee yksinäisten ja haavoittuvassa asemassa olevien nuorten selviytymistä pääkaupungin Maputon köyhälistöalueella. Tiina Rautiainen Pastori Jussi Vierimaa

8 8 Sana Itsestäänselvyyksistä siunauksiksi Vuoden vaihtumisen yhteydessä toivotaan yleensä parempaa uutta vuotta. Viime uudenvuodenaattona aloin puntaroida elämääni. Lähipiirissä ei ollut tapahtunut vakavia sairastumisia, vuoden aikana ei ollut hautajaisia, minulla on työ, perhe ja hyviä ystäviä. Yhtäkkiä tajusin, kuinka kiittämättömältä tuntui ajatus toivoa aina vain parempaa kaiken tämän hyvän päälle. Toiveeni paremmasta vuodesta muuttui ajatukseksi siitä, että saisin olla tosi kiitollinen, jos alkava vuosi voisi yhtä hyvä kuin edellinen. Ajatuskulkuni johdatti minut tekemään uudenvuodenlupauksen, vaikka suhtaudun niihin epäilevästi, ne kun niin harvoin toteutuvat. Tänä alkaneena vuonna haluan huomata jokaisessa päivässä Jumalan siunauksen ja antaa Hänelle siitä kiitoksen. Näin toivon näkeväni elämässäni ja arjessa itsestäänselvyyksien sijasta siunauksia. Mitkä asiat ovat sinulle itsestäänselvyyksiä? Voit miettiä omaa elämääsi, lähipiiriäsi ja kotimaatasi. Sanotaan, että vasta kun jonkin asian menettää, huomaa sen arvon. Jo pelkkä ajatusleikki siitä, että ei olisikaan esimerkiksi puhdasta luontoa, vettä tai ruokaa, havahduttaa. Kuinka paljon tuhlaankaan luonnonvaroja ja aiheutan toiminnallani ongelmia myös toisella puolella maailmaa? Uudenvuodenlupausten lista pitenee: yritän olla haaskaamatta ruokaa, käyn suihkussa vähän pikaisemmin ja suosin lähiruokaa ja Reilun kaupan tuotteita. Ajaessani töihin tällä viikolla kuuntelin Pekka Simojoen laulua Jos ei Jeesusta ois. Yhtäkkiä havahduin siihen, kuinka myös usko muuttuu helposti itsestäänselvyydeksi. Aloin taas harrastaa käänteistä ajatusleikkiä. Miltä elämä näyttäisikään, jos Jeesusta oikeasti ei olisi? Elämästäni puuttuisi johdatus. En voisi rukoilla ja pyytää apua vaikeisiin asioihin. Kaikki olisi omassa kädessäni. Pimeään ei tulisi valoa. Raamatun lupaukset eivät olisi totta. Kuoleman jälkeen ei olisi elämää ja jälleennäkemisen toivoa. Ajatusleikki teki tehtävänsä. Mieli on täynnä kiitosta siitä, että Jeesus on ja että elämäni on Hänen varassaan. Jospa uudenvuodenlupausten sijaan tarrautuisinkin tänä vuonna enemmän Jumalan lupauksiin. Ne kun kestävät, toisin kuin omani. Hän on tahtonut antaa heille tiedoksi, miten häikäisevän kirkas on tämä kaikille kansoille ilmaistava salaisuus: Kristus teidän keskellänne, kirkkauden toivo. Kol.1:27 Hannele Siltala Ympäristöasiantuntija tapahtumakalenteri Jumalanpalveluselämän tapahtumakalenteri Sunnuntai Messu klo 10 kirkossa, Vuorio, Lummikko, Engström. Palveluvuorossa rippikouluryhmä 4. Kirkkokahvit. Sunnuntai Messu klo 10 kirkossa, Ruotsalo, Vuorio, S. Nieminen. Palveluvuorossa Reservijärjestöt. Kirkkokahvit. Keskiviikko Virsin, lauluin, psalttarein yhteislauluilta klo kirkossa. Laulattamassa Katarina Engström. Sunnuntai Messu klo 10 kirkossa, Brandt, R. Rautiainen, Engström ja Koraalikuoro. Keskiviikko 2.3. Arkiaamun ehtoollinen klo 8 seurakuntatalossa. KirkonMenot messu nuorille ja nuorekkaille klo 18 kirkossa. Jatkot Nurkassa. Sunnuntai 6.3. Messu klo 10 kirkossa, Ahlstrand, S. Nieminen. Palveluvuorossa rippikouluryhmä 9. Kirkkokuljetus. Kirkkokahvit. Sunnuntai Messu klo 10 kirkossa. Talvisodan päättymispäivä. Seppeleenlasku sankarihaudalle. Juhlahetki ja kirkkokahvit seurakuntatalossa. Sunnuntai Messu klo 10 kirkossa, Ala-Uotila, S. Nieminen. Palveluvuorossa rippikouluryhmä 2. Kirkkokahvit. Keskiviikko Virsin, lauluin, psalttarein yhteislauluilta klo kirkossa. Laulattamassa Katarina Engström. Lauantai Häämusiikkikonsertti klo 18 kirkossa, T. Rautiainen, Engström ja Nurminen. Sunnuntai Messu klo 10 kirkossa, Lummikko, Engström. Palveluvuorossa rippikouluryhmä 8. Kirkkokahvit. Messu tai sanajumalanpalvelus sunnuntaisin ja pyhäpäivin klo 10 kirkossa. Henkilöstöuutiset Monelle raisiolaiselle tuttu, seurakunnan puhelinvaihteen hoitaja, kirkkoherranviraston toimistosihteeri Eeva Rasmus siirtyy eläkkeelle alkaen. Raision seurakunnan pitkäaikaisin työntekijä Eeva Rasmus, on työskennellyt seurakunnassa yhtäjaksoisesti 35 vuotta. Raision seurakuntalehti ISSN vuosikerta Raision seurakunta Julkaisija Raision seurakunta Postiosoite PL 10, Raisio Toimituksen käyntiosoite Kirkkoherrankuja 2 Puhelin (02) Internet Päätoimittaja Toimituskunta Riikka Leskinen puh. (02) riikka.leskinen@evl.fi Riikka Leskinen Mariitta Pentti Ritva Rautiainen Tiina Rautiainen Johanna Salonen Sirpa-Liisa Tuominen Kustantaja Kustannus-osakeyhtiö Kotimaa Paino Alma Manu, Tampere Levikki Jakelu Itella posti oy Kannen kuva Jasmin Nisunen Jutta, Sara ja Emilia askartelevat Vaisaaren päiväkerhossa ekotaloa kierrätysmateriaaleista.

9 9 KONSERTTEJA YHTEISLAULUA LEIREJÄ JA RETKIÄ Raisiomessu Alexander Vinnitski ystävineen sekä Sigyn Sinfonietta KAMARIMUSIIKKIKONSERTTI sunnuntaina 6.3. klo 18 kirkossa Konserttiohjelmien tuotto TYKS:n osasto 416 pienten potilaiden hyväksi. Vapaa pääsy, ohjelma 5. HÄÄMUSIIKKIKONSERTTI lauantaina klo 18 kirkossa Konsertissa esitetään erilaista häämusiikkia mm. marsseja ja virsiä sekä tarjotaan vinkkejä, virikkeitä ja opastusta häihin ja tulevaan avioelämään. Mukana mm. kanttori Katarina Engström ja pastori Tiina Rautiainen. Vapaa pääsy. Hengellisten toivelaulujen YHTEISLAULUTILAISUUS su klo 15 seurakuntatalossa Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tahdittajina Raision Harmonikat. Toiveita voi esittää Tasalan Kamarissa asti. Yhteislauluillat VIRSIN, LAULUIN, PSALTTAREIN keskiviikkona 26.1., 23.2., ja klo kirkossa Laulattamassa kanttori Katarina Engström. Illanvietto rennommalla otteella su 6.2.,13.3. ja klo 17 seurakuntatalossa su klo 15 Viherlahden leirikeskuksessa AKKOJEN LATAUS äidit pääsevät lataamaan akkujaan ke klo Viherlahden leirikeskukseen Saunomista, hemmottelua, keskustelua ja hiljentymistä. Lisätiedot: Johanna Salonen Kehitysvammaisten perheiden ja läheisten KEVÄTRETKI lauantaina Viherlahden leirikeskukseen Lähtö yhteiskyydein seurakuntatalon parkkipaikalta klo 10. Paluu Raisioon noin klo 14. Hinta 5, sisältäen lounaan ja päiväkahvin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 6.5.: Päivi Leino, puh Seurakunnassa tapahtuu Toimintaa Tasalan Kamarissa (Tasalanaukio 5) Kahvila ja lähetyssoppi avoinna ma to klo 10 15, pe klo Auttamiskeskuksen / lähimmäispalvelun päivystys to klo 10 14, puh Voit pyytää tilapäistä apua esim. asioiden toimittamiseen, saattajaksi sairaalaan, lukemaan tai juttelemaan. Apu on ilmaista. Säännöllinen toiminta Tuolijumppa maanantaina 28.2., 28.3., ja klo Ohjelmatuokiot maanantaina 15.3., 21.3., ja 9.5. klo Diakonissan vastaanotto tiistaisin klo Nettikahvila tiistaisin ja keskiviikkoisin klo Rummikub-pelituokio keskiviikkoisin klo Yhteislauluhetki keskiviikkoina 16.2., ja klo Äiti Teresa -peittopiiri torstaisin klo Kuukauden pappi: Helmikuu: Tiina Rautiainen Maaliskuu: Hanna Vuorio Huhtikuu: Markku Ahlstrand Toukokuu: Teppo Lummikko Vaisaaren seurakuntakodin KAHVIKAMARI parillisten viikkojen torstaisin klo Ohjelmatuokio klo Kahvikamarissa on tarjolla kahvia ja teetä kotitekoisen pullan kera 1 :lla. Hartaushetki veneilijöille PURJEISIINI TUULTA ANNA Tasalan Kamarin YHTEISLAULUHETKET keskiviikkona 16.2., ja klo Laulattamassa kanttori Sini Nieminen. ELÄMÄ PELISSÄ -seurakuntaillat joka toinen lauantai klo (ei tapaamista hiihtolomaviikolla 19.2.) Ensimmäisen tapaamisen aiheena on Maailmassa ollaan. Illoissa pohditaan elämää ja uskoa ennalta valittujen aiheiden äärellä, lauletaan, rukoillaan ja nautitaan iltateetä. Vetäjänä pastori Jaakko Rainerma. SOPUKKA soppaa kavereille lauantaina 29.1., 26.2., ja klo 13 Tasalan Kamarissa Seurakunnan tarjoama keittolounas työttömille ja vähävaraisille raisiolaisille. ILTA RAAMATUN ÄÄRELLÄ Keskusteluillat uskonkysymyksiä pohtiville torstaisin klo seurakuntatalossa Etsivä löytää. S. Ala-Uotila ja J. Rainerma Raamattu elämään. J. Norvanto SANSA:sta ja J. Rainerma Johdatuksen makua. J. Rainerma Kevyt kallis taakka? S. Ala-Uotila Diakoniatoimiston päivystysajat ma klo ja pe klo 9 11 Jos nämä ajat eivät sovi soita p / diakoniatoimisto ja sovi aika. Kirkkokuljetus: Joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina järjestetään kirkkokuljetus. Taksi hakee kotiosoitteesta klo 9.30 ja tuo kirkonmenojen jälkeen kotiin. Kuljetus on ilmainen. Huom! Toukokuun kirkkokuljetus siirretty kiirastorstaille klo 12. Tiedustelut: Erja Andersson, puh VIITTOMAKIELISTEN RETKI 7.5. Viherlahden leirikesukseen Tiedustelut Leena Nieminen p tai leena.a.nieminen@evl.fi VETERAANILEIRIT Viherlahden leirikeskuksessa, Merimaskussa. Veteraanimiesten leiri Pariskuntien leiri Veteraaninaisten leiri Veteraanien kuntoutusleiriläiset viettävät leirin väliviikonlopun kotona. Hakemuksia saa Tasalan Kamarista, seurakuntatoimistosta ja diakoniatoimistosta. Hakemukset pitää palauttaa 4.4. mennessä diakoniatoimistoon. Tiedustelut: diakoniatoimisto, puh SENIORILEIRIT Viherlahden leirikeskuksessa, Merimaskussa. Leiri I Leiri II Leirimaksu 55, sis. edestakaiset matkat, täysihoidon, ohjelman ja materiaalit. Hakemuskaavakkeita seniorileireille saatavana Tasalan Kamarista sekä seurakunta- ja diakoniatoimistosta. Ilmoittautumiset viimeistään diakoniatoimistoon. Tiedustelut: diakoniatoimisto, puh Mielenterveyskuntoutujien HYVÄN MIELEN LEIRI Viherlahden leirikeskuksessa Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Erja Andersson puh tai Mariitta Pentti puh KEHITYSVAMMAISTEN LEIRI Viherlahden leirikeskuksessa Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Päivi Leino puh PERHELEIRI Viherlahden leirikeskuksessa Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Leena Nieminen, puh tai Eeva Lahti p tiistaina klo 19 Hahdenniemen venesatamassa Hartaushetkessä pyydetään siunausta ja myötäisiä tuulia kesän veneilykauteen. Lähetystyön PÄÄSIÄISMYYJÄISET lauantaina klo Tasalan Kamarissa Tarjolla leivonnaisia, käsitöitä, askarteluja ja pääsiäiskoristeita. PIIRIT JA KERHOT Lisätietoja piireistä ja kerhoista seurakunnan esitteistä ja Internet -sivuilta osoitteesta Lisätietoja tapahtumista kevätkaudella 2011 löytyy seurakunnan internet-sivuilta sekä Rannikkoseudussa joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina ilmestyvästä seurakunnan isosta ilmoituksesta.

10 10 Lapsille ja perheille Tytöille ja pojille (7-14-vuotiaat) PÄIVÄKERHOT - leikin lumoa ja hiljaisuutta Vapaita päiväkerhopaikkoja voi tiedustella lapsityönohjaaja Johanna Saloselta, puh tai johanna.salonen@evl.fi PERHEKERHOT - yhdessäoloa ja läheisyyttä Kaikki isät, äidit, isovanhemmat tai hoitajat ovat tervetulleita yhdessä 0 3 -vuotiaiden lasten kanssa perhekerhoon, jossa lauletaan, leikitään, askarrellaan ja hiljennytään yhdessä. Toiminta on maksutonta eikä edellytä ennakkoilmoittautumista tai hakemusta. Perhekerhot ke klo Pappilassa (seurakunta-talon alakerrassa) sekä Kokinvuoren ja Tikanmaan seurakuntakodeissa ke klo Vaisaaren seurakuntakodissa PERHEKAHVILA maanantaisin klo Tarjolla kahvia, kavereita ja kuulumisten vaihtoa! Kahvila on suunnattu pienten lasten perheille. Kahvilaisäntänä toimii Stefan Forsström. PERHEIDEN LAUANTAIT 19.2., ja klo Monenlaista mukavaa tekemistä koko perheelle: mm. askartelua, musiikkia, leikkiä, laulua, pieniä hartaushetkiä ja toisinaan yllätysohjelmaa. Lapsiperheille edullinen keittolounas. Yv-tapahtuma Lastentarvikkeiden kirpputori la klo Perheiden lauantain yhteydessä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Pöytävuokra 5, varaukset viimeistään 16.2., puh Myyjät voivat saapua paikalle klo 9 alkaen. Sen mitä ei saa myytyä, voi lahjoittaa seurakunnan diakoniatyölle. Lapsikuoro CHORUS JUNIORUM torstaisin klo Wanhassa Pappilassa Lisätiedot: kuoronjohtaja Sini Nieminen, puh KERHOT Kerhoihin ilmoittautuminen ja maksut: Kerhojen kausimaksut 5 kerätään kerhossa. Uudet kerholaiset voivat tiedustella vapaita paikkoja kerhojen vastuuhenkilöiltä. Liikunta-, sähly-, ja puuhakerhot ovat ilmaisia. Koulun loma-aikoina ei ole kerhoja. Kokkikerho ti klo parillisilla viikoilla ti klo Ihalan koulun salissa alakoululaisille Lennokkikerho la klo Navetan kerhotilassa RC-autokerho la klo Raision lukion salissa PARTIOLIPPUKUNNAT Jokikylän Pojat Lippukunnanjohtaja Viljo Axu Mannerjoki, puh Raision KilliNallit Lippukunnanjohtaja Inka Lähteenmäki, puh RETKET JA LEIRIT Päiväretki LAPSI-messuille lauantaina Messukeskus, Helsinki Samalla lipulla harraste- ja lemmikkimessuille. Retkimaksu: aikuiset 23 ja lapset yli 7 v. 19, alle 7 v. 7 sis. matkat ja sisäänpääsyn. Ilmoittautuminen netissä alkaa Lisätietoja: Eeva Lahti, puh Tiitiäiset vauvaperheiden ja ensimmäisen lapsensa saaneiden ryhmä tiistaisin klo K-12 Taideklubi ti klo seurakuntatalossa Piltit vauvaperheiden ja ensimmäisen lapsensa saaneiden ryhmä tiistaisin klo Tikanmaan seurakuntakodissa Kullannuput vanhemmuuttaan aloittelevien perheiden ryhmä maanantaisin klo Tikanmaan seurakuntakodissa. Ryhmä ei kokoonnu ja Koko perheen LASKIAISRIEHA la 5.3. klo seurakuntatalon pihassa Napakelkkailua, lumileikkejä, Halibernit, makkaraa, yhteinen hiljentyminen ja monta muuta mukavaa. Tilaisuuden tuotto Yhteisvastuun hyväksi. PERHEKIRKOT Perhekirkko on erityisesti lapsiperheille suunnattu Jumalanpalvelus Koko perheen Puuhamessu su klo 17 seurakuntatalossa AKKOJEN LATAUS -nyt lähtevät äidit lataamaan akkuja ke klo Viherlahden leirikeskukseen Merimaskuun Saunomista, hemmottelua, keskustelua, hiljentymistä ja herkuttelua. Lisätiedot ja ilmoittautumiset viimeistään 16.3.: Johanna Salonen tai Puuhakerhot alakoululaisille ti klo Tikanmaan seurakuntakodissa ja Vaisaaren seurakuntakodissa Sählykerhot Omat sisäpelitossut ja maila mukaan. ma klo Raision lukion salissa yläkoululaisille ja lukiolaisille LASTEN KESÄLEIRI Leiri on tarkoitettu alakoululaisille! Leirimaksu 19 sisältää täysihoidon ja kuljetuksen sekä vakuutuksen. Ilmoittautuminen netissä alkaa 6.4. Lisätietoja: Eeva Lahti, puh Ekoaskartelua Vaisaaren päiväkerhossa Vaisaaren kerhosta kuuluu lasten iloinen puheensorina ja nauru. Osa lapsista on leikkipuuhissa, kuka leikkii junaradalla ja kuka prinsessa- ja ritarileikeissä. Osa lapsiryhmästä on askartelupöydän ääressä yhdessä lastenohjaajien Ippan tai Jasminin kanssa. Meneillään on ekotalon rakennusprojekti. Talo valmistetaan kokonaan kierrätysmateriaaleista. Ensin lapset tekevät talon ulkotyöt eli päällystävät kenkälaatikon erivärisillä kankaanpaloilla. Kun lapset ovat saaneet kenkälaatikkotalojensa ulkotyöt tehtyä, siirrymme talon sisätöihin. Lapset valitsevat oman maun mukaan taloonsa tapetit, maton ja kattomateriaalin. Valinnan varaa on pöydällä on monenvärisiä tapettien ja kankaiden mallipaloja. Jasmin Nisunen Anni, Leonora ja Jenni valmistivat kierrätysmateriaaleista hienon nukkekodin. Talon viimeistelyvaiheessa jokainen lapsi valitsee vielä mieleisensä verhot. Loppusilauksen antaa pienestä muffinssivuuasta tehty kattolamppu. Kenkälaatikkotaloista tulee iloisen värisiä ja hauskannäköisiä pikkutaloja, joilla lapset voivat leikkiä pitkään. Sen voi kalustaa hyvin joko itse tehdyillä tai vaikka nukkekodin huonekaluilla. Kenkälaatikkotaloa voi hyvällä syyllä kutsua ekoaskarteluksi. Kenkälaatikot on pelastettu pahviroskikselta ja kankaat sekä tapetit ovat pieniä mallitilkkuja. Kankaita oli mukava noutaa läheisestä yrityksestä, josta ylijäämäpaloja annettiin mielellään askartelumateriaaliksi lapsille. Kierrätysaskartelua on harrastettu kauan, jo paljon ennen kuin sille annettiin hieno nimi: ekoaskartelu. Moni askartelija tietää, miten monikäyttöinen on wc-paperirulla; siitä voi tehdä melkein mitä vaan sienestä poronpulkkaan. Askarteluihin saadaan paljon hyviä ideoita äideiltä, mummeilta ja hoitajilta. Monet tuovat päiväkerhoon mielellään kankaita ja paperimateriaalia. Syksyllä eräs äiti lahjoitti käytöstä poistettua kankaista käsipyyherullaa, josta päiväkerholaiset tekivät itselleen ruokaliinat painamalla niihin omenoiden, porkkanoiden ja sipuleiden kuvia. Ekoaskartelu päiväkerholaisten kanssa on osa laajempaa kokonaisuutta: kristillistä ympäristökasvatusta. Syksyllä Vaisaaren päiväkerholaiset retkeilivät lähimetsässä ja keskustelivat monista luontoon liittyvistä tärkeistä aiheista. Retkillä oli aina mukana yksi Raision seurakunnan lasten luontopolkutauluista, jonka aiheesta pidettiin hartauden. Päiväkerhossa myös keskustellaan lasten kanssa mm. lajittelusta ja kierrättämisestä. keskusteluissa on tullutkin ilmi, että lapsilla on näistä asioista paljon tietoa kiitos vanhempien. Kokeile itse: ekotalon teko on helppoa! Materiaalit, joita tarvitset: kenkälaatikko tapetinpaloja kangaspaloja pieni muffinssivuoka puuvillalankaa liimaa Sitten vain huonejärjestystä ja värimaailmaa mallailemaan! Lastenohjaajat Jasmin Nisunen ja Ritva Ippa Hievanen

11 11 Nu KirkonMenot -messu ke 2.3., 6.4. ja 4.5. klo 18 kirkossa VIIKKOTOIMINTA Nuortenillat keskiviikkoisin klo Nurkassa. Ohjelmallinen ilta nuorille. Kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona ei ole Nuorteniltaa vaan Kirkon- Menot. Hengari Joka torstai klo Nurkassa. Nuorten avoimien ovien ilta, johon voi tulla pelailemaan ja muuten vain oleskelemaan. Nuorten Gospelkuoro Sunnuntaisin seurakuntatalon alasalissa. Lisätietoja Siniltä, puh Martti-kerho parittomien viikkojen sunnuntaisin klo 16 Nurkassa. Lisätietoja Rivalta. Kitarakerho Tiistaisin klo 17 Nurkassa. Kitarakerhossa opetellaan kitaran soittamista. Aiempaa soittokokemusta ei tarvita. Oma kitara ei ole välttämätön. Kitarakerhoa järjestetään toisinaan myös Hengarin yhteydessä. Lisätietoja nettisivuilta ja Hannulta. Yhteystiedot Yhteystiedot rten tapahtumat Hannu Back vs. nuorisotyönohjaaja Mia Flemming nuorisotyönohjaaja Eeva Lahti nuorisotyönohjaaja Kimmo Keskinen nuorisotyönohjaaja Ritva Rautiainen rippikoulu- ja nuorisopastori sähköpostiosoitteet: Sählyä maanantaisin klo Raision lukion salissa. Omat sisäpelitossut, pallo ja maila mukaan. Kerho on ilmainen. Lisätietoja Eevalta. LEIRIT Nuortenleiri Viherlahdessa. Leirimaksu 16 e. Nuorten retriitti Viherlahdessa. Retriitin tarkoituksena on vetäytyä arkielämästä hetkeksi ja hiljentyä. Retriitissä ollaan hiljaa. Lisätietoja netistä ja Ritvalta. Retriitti maksaa 16 e. Ilmoittautuminen netissä. Ajankohtaista tietoa nuorisotyön toiminnasta ja tapahtumista löytyy nuorisotyön nettisivuilta: Koulupastori Miia päivystää Vaisaaren koululla keskiviikkoisin klo , 2.2, 16.2, 9.3, 16.3, 23.3, 30.3, 6.4, 13.4, 20.4, 27.4, 4.5, ja Raision lukiossa seuraavina torstaina klo , 3.3, 24.3, 14.4, 28.4, ja Raision kauppaopistossa seuraavina torstaina klo (Opon huoneessa) 20.1, 17.2, 10.3, 7.4, 21.4, 5.5. ja Kohtaamisia Kohtaaminen Martin kanssa Hei, olen Martti. Olet varmaankin joskus kuullut puhuttavan pienestä punaisesta oliosta, joka asustaa Nurkan keittiössä. Se olen minä Martti. Huomaamattomuudestani huolimatta olen pieni suuri hyväntekijä. Jos olet luonani kylässä, piristän varmasti sinunkin päivääsi! Annahan kun kerron hieman lisää. Minut tunnetaan suurena käsitöiden ystävänä. Aina joka toinen sunnuntai kokoonnun uusien ja vanhojen ystävieni kanssa käsitöiden pariin Nurkkaan. Teemme siellä kaikenlaista: neulomme, ompelemme, tuunaamme ja samalla keskustelemme mukavia, hassuttelemme, juomme teetä ja syömme pikkuleipiä. Mielestäni se on erityisen hauska tapa viettää aikaa. Viime aikoina olen yhdessä ystävieni kanssa tehnyt monenlaista hyvää. Neulomalla on syntynyt villasukkia lahjoitettavaksi yksinäisille ja Etiopiaan lähetetään villaisia nuttuja vauvoille. Käsissämme on myös valmistunut uusia hienoja muotivaatteita Viherlahteen. Oli monenlaista kuviota, kangasta ja tylliä. Joulun aikaan pidän erityisesti piparkakkutalojen leipomisesta ja koristelusta. Mukavaa meillä on siis monenlaista. Seuraavaksi aion tehdä suuria torkkupeittoja neulomalla ja lisää vaatteita Viherlahteen. On todella mukavaa, kun voin jakaa innostukseni käsitöihin muiden kanssa, ja auttaa sen kautta samalla muita. Tule sinäkin luokseni Nurkkaan kyläilemään ja pitämään hauskaa käsitöiden kanssa. Toivottavasti tapaamme, Martti (Koska Martti ei osaa kirjoittaa koneella, Jenni Laaksonen kirjoitti tekstin Martin puolesta ) Jenni Laaksonen Seurakuntanuori Nuoret neuloivat nuttuja Etiopiaan Viime syksynä nuorten käsityökerhossa, Martti-kerhossa, osallistuttiin lähetystyöntekijä Pirkko Tuppuraisen ideoimaan ja aloittamaan nuttuprojektiin. Nyt muutaman kuukauden jälkeen kasassa on 26 pientä nuttua odottamassa lähtöä Etiopiaan, Addis Abeban yliopistolliseen keskussairaalaan, jossa ne lahjoitetaan vastasyntyneille heidän kotiutuessaan. Nuttuja on lähetetty myös muihin Etiopian sairaaloihin ja esimerkiksi orpokoteihin. Etiopiassa nämä nutut on otettu ilolla vastaan ja niiden on todettu rohkaisevan etiopialaisia äitejä lähtemään turvallisempaan synnytykseen sairaalaan. Näiden lahjojen arvoa nostaa se, että Etiopiassa on vaikeaa saada lankoja ja puikkoja eikä käsityöopetustakaan ole kouluissa. Lisäksi lapsen syntymään ei oikein valmistauduta vaatteita hankkimalla. Tämä projekti on herättänyt suurta kiinnostusta Suomessa ja viime joulukuun yhdeksänteen päivään menneessä nuttuja oli lähetetty jo huimat kpl! Projektiin pystyy myös osallistumaan, vaikkei itse kutoisikaan. Mekin saimme ison kasan lankoja lahjoituksena, suurkiitos niistä! Martti-kerho kokoontui syksyn aikana suurin piirtein joka toinen sunnuntai kolmeksi tunniksi nuorisotoimen tiloihin, Nurkkaan puikkoja kilistelemään. Nyt valmiiden nuttujen pinoa katsellessa voi olla ylpeä tehdystä työstä. On hienoa ajatella, miten nämä nutut tekevät jonkun vielä hyvin iloiseksi ja saattavat helpottaa jopa ratkaisevan paljon jonkun pienen vauvan elämää. Nutun malli on helppo toteuttaa ja myös käytännöllinen: pienelle vastasyntyneelle se on ikään kuin tunika, mutta joustinneuleen ansiosta nuttu venyy leveyssuuntaan niin, että lapsi voi käyttää sitä kasvettuaan paitana. Lankana tulisi käyttää hyvälaatuista villa- tai puuvilla lankaa. Pienellä vaivalla voi saada aikaan paljon hyvää. Marttikerholaiset kutoivat 26 vauvan nuttua Etiopiaan. Tanja Ylikärppä Mikäli sinä innostuit nuttuprojektista ja haluaisit olla mukana tekemässä hyvää, vieraile ihmeessä projektin nettisivuilla tuppurainen.fi/blogit/nuttu/ tai Facebookissa: Nuttu tai Baby sweaters to Ethiopia. Jo pienellä vaivalla voi saada aikaiseksi paljon hyvää. Emmi Karru Seurakuntanuori

12 12 Reijo Ylösellä on Katse aina eteenpäin Raisiolainen Reijo Ylönen lomautettiin STX:n telakalta joulukuun 7. päivänä Silloin hän oli 58-vuotias ja tehnyt palkkatöitä 40 vuotta. Ajattelin sitä ennen, että työelämää olisi jäljellä enää vain muutama vuosi, ja olin suuntautumassa uudestaan, koulutustehtäviin. Ajattelin, että kun takana on vankka ja pitkä työhistoria eri firmoista, minulla olisi nuoremmille paljon annettavaa, Ylönen kertoo. Nyt, runsaan vuoden kuluttua lomautuksesta, Ylönen odottelee uutisia sen mahdollisesta päättymisestä uusien laivatilausten myötä. Työt saattaisivat alkaa uudestaan ensi syksynä. Viimeisimmät tiedot eivät kuitenkaan lupaa hyvää, odotetut tilaukset siirtyvät näillä näkymin hamaan tulevaisuuteen. Toiveena vielä pari työvuotta Ylösen mieliala on kaikesta huolimatta reilusti plussan puolella. Aluksi ajattelin, että onko se nyt tässä. Mutta aika helpolla silti pääsin yli, harmi ei kestänyt kovinkaan pitkään. Olen ehkä luonteeltani jonkinlainen selviytyjä, katse aina eteenpäin. Ennen STX:n vuosia Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa, yli 30 yrityksen palveluksessa työskennelleen miehen päivät kuluvat tätä nykyä arkiaskareiden parissa, koulutuksessa, kuntoillessa ja muutamia aiemmin näkemättä jääneitä tv-sarjoja seuratessa. Silti takaraivossa muhii ajatus, että haluaisin olla vielä muutaman vuoden töissä. Lähtisin mielelläni työhön, jossa voisi opastaa toisia. Se on oma ajatukseni ja toiveeni, että voisin olla kouluttamassa nuorempia, Ylönen sanoo maltillisesti. Ulkomaille hän ei silti enää lähtisi. Pitäisi olla hirveän hyvä paikka, jos joutuisi kauemmaksi lähtemään. Olen jo niin paljon kiertänyt, että seikkailumieli on siltä osin kadonnut, toteaa Ylönen. Harrastuksista ei tingitä Lomautus kutisti Ylösen tulot puoleen entisestä. Hän on pärjännyt pitämällä tarkkaa kirjaa tuloista ja menoista, jotta tietää mihin raha riittää ja mihin ei. Suuremmista investoinneista ulkomaanmatkat on pitänyt unohtaa kokonaan ja matkailu kotimaassakin on Ylöselle nykyisin harvinaista herkkua. Leikkauksia on pitänyt tehdä myös pienemmistä menoista; esimerkiksi iltapäivälehtiä ei Ylösen talouteen ole ostettu enää vuoteen. Ruokamenot ovat pysyneet talouskurissa tarjouksia seuraamalla. Ravintolaillallisista ei ole tällä hetkellä puhettakaan. Yhden illan ravintolalaskulla saa hyvät sapuskat kotona, Ylönen hymyilee. Toisaalta Ylösellä on sitä, mitä useimmat kaipaavat lisää: vapaaaikaa. Hän osaa myös vilpittömästi nauttia siitä. Harrastuksista hänen ei ole tarvinnut tinkiä, sillä ne ovat jo työvuosina olleet pääasiassa ilmaisia. Olen lisännyt kuntosalilla käyntiä ja käyn nyt kolmesti viikossa. Lisäksi kävelen, mitä olen niin ikään tehnyt aikaisemminkin. Asenteesta kiinni Päiväjärjestys on työrytmiin tottuneella Ylösellä selkeä. Aamu alkaa seitsemältä puuron keittelyllä. Kun vaimo on lähtenyt töihin, Ylönen lukee Turun sanomia kokonaisen tunnin entisen pikaisen vartin sijaan. Sen jälkeen hän katsoo televisiosta suosikkisarjojaan. Kuntosalille hän suuntaa 11 maissa ja viettää siellä pari tuntia, minkä jälkeen kävelee toisen mokoman ja palaa kotiin. Suihkun jälkeen onkin jo aika valmistaa päivällistä. Toiset sanovat, että kotona tulevat seinät vastaan, mutta minulla ei ole sitä kokemusta. Se on varmaankin tästä asenteesta kiinni, paljastaa savolaiseksi tunnustautuva Ylönen. Olen vähän kaikessa pikkuisen mukana, kova suunnittelemaan, seuraan rahan menoa netin avulla ja puuhaa riittää kyllä. Esimerkiksi kaupunginhallituksen varajäsenyys työllistää koko lailla. Kaupunki lähettää lukemista ja pitää pysyä tapahtumista kärryillä, Ylönen naurahtaa. Kuntotelakka avattu Kuntoilua ikänsä harrastaneelle Ylöselle on ollut luontevaa osallistua Raision seurakunnan ja kaupungin STX:n telakalta vapaana oleville järjestämään Kuntotelakka-toimintaan. Vastaavaa käynnisteltiin jo aiemmin sekä viime keväänä että syksyllä, mutta aie kaatui osanottajien puutteessa. Ohjelma sisältää kuntotestin sekä 10 ilmaista kuntosalikäyntiä. Mukaan on lähtenyt STX:n noin 400 työttömästä 30 henkeä. Konsepti tuntuu toimivalta, sillä se on selkeä ja ilmainen, millä on työttömälle suuri merkitys, Ylönen arvioi. Tiina Piha Tukea ja palveluja tarjolla Kuntotelakka on vain pieni osa tuesta ja palveluista, joita Raision seurakunta ja kaupunki yhdessä järjestöjen ja yritysten kanssa järjestävät STX:n telakan työntekijöille työsuhteen tilanteesta riippumatta. Esimerkiksi nämä tahot tarjoavat asiantuntevaa apua sekä ajanviettomahdollisuuksia. Raision seurakunnan diakoniatyöntekijät antavat tarpeen mukaan muun muassa sielunhoidollista ja keskusteluapua, taloudellista tukea, ruoka-apua sekä apua arkeen. Diakoniatoimiston päivystys ma klo ja pe klo tai soita ja sovi aika puh.(02) /diakoniatoimisto. Tasalan Kamari on Raision seurakunnan vapaaehtoisvoimin toimiva kahvila ja kohtaamispaikka osoitteessa Tasalanaukio 5. Kahvilassa on tarjolla päivittäin tuoretta kotitekoista pullaa tai sämpylää kahvin, teen tai mehun kera 1 euron maksua vastaan. Kamarissa voi lukea lehtiä, tavata ystäviä, kuunnella ja tulla kuulluksi. Myös vapaaehtoistyöhön voi liittyä mukaan. Seurakunta tarjoaa vapaaehtoisille koulutuksen ja erilaisia tapahtumia. Vapaaehtoisia tarvitaan muun muassa opettamaan ja auttamaan vierailijoita Internetin käytössä, lukemaan lehtiä senioreille ja avuksi kauppareissuille Soppaa kaverille työttömien ja vähävaraisten maksuton ruokailu järjestetään kerran kuussa lauantaisin kello 13 Tasalan Kamarissa ,26.2.,26.3.,30.4 sekä klo 11 Kitarasankari-tapahtuman yhteydessä. Turun Perheasiain neuvottelukeskus auttaa selvittämään parisuhteeseen, perheeseen ja ihmisen henkilökohtaiseen elämään liittyviä kysymyksiä. Raision seurakunnan perheneuvoja Marjut Ostermaa ottaa asiakkaita vastaan Perheasiain neuvottelukeskuksessa Turussa. Aika tulee varata etukäteen. Ajanvaraus perheneuvojalle: puh. (02) Raision kaupungin A-klinikka tarjoaa avohoitoa päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen. Alkoholi-, huume- ja lääkeriippuvuuksiin liittyen hoidetaan myös asiakkaiden somaattisia, sosiaalisia ja mielenterveydellisiä vaikeuksia. A-klinikalla ei ole erillistä puhelinaikaa. Toimistoon voi jättää soittopyynnön p. (02) Kirjastoa ei kannata unohtaa. Perinteisten kirjojen lisäksi kirjasto lainaa äänikirjoja, DVD- ja BlueRay-elokuvia, musiikkia, aikakausilehtiä ja jopa tauluja. parhaat ja ajankohtaiset tiedot kirjaston palveluista ja tapahtumista löytyvät kirjaston wwwsivuilta, Tiina Piha Toimittaja