Energonin Leif Ekholm: Ympäristöteknologiasta Suomelle uusi vientivaltti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energonin Leif Ekholm: Ympäristöteknologiasta Suomelle uusi vientivaltti"

Transkriptio

1 3/2012 Energonin Leif Ekholm: Ympäristöteknologiasta Suomelle uusi vientivaltti

2 sisältö 10 Kannen kuva Hannu Salmi. Cleantech-liiketoiminta uudistaa vanhaa teollisuutta ja synnyttää uutta liiketoimintaa. Lahden tiede- ja yrityspuisto johtaa Suomen ympäristöteknologian osaamisklusteria, Risto Mauno kertoo. 18 Noin tuhannessa yrityksessä Euroopassa on aktiivisesti toimivia eurooppalaisia yritysneuvostoja eli EWCtoimintaa. Pääkirjoitus... 5 Uutisia... 6 Kolumni... 8 Puheenjohtajan palsta... 9 Edunvalvontaa Maailmalta Osaaminen Potkua insinööriuralle muuntokoulutuksesta 26 Tutkittua Oikeutta Uutisia Opiskelija-asiaa Jäsenetuna vakuutukset Politiikalla vaikutetaan järjestäytymisintoon 38 Kisat Jäsenpalvelu Järjestöyhteydet Mennen tullen

3 26.4. numero 3/2012 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Teknisen kaupan alalla insinööri Matti Hotari kykenee käyttämään koulutustaan ja kokemustaan monipuolisesti ja vaihtelevasti. Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 30.8., 4.10., 8.11., Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: 38 Palkansaajat osoittivat yhdessä mieltään hallituksen ja työnantajan politiikkaa vastaan vuonna 1991 Senaatintorilla. Yhä vielä politiikalla on vahva vaikutus järjestäytymisintoon. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4 Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tee laskelma osoitteessa vat yllättää. Onneksi suuriin riskeihin voi varautua pienin panoksin. Tarkista heti, oletko paan henkivakuutukseen*. Testaa laskuria, katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. * Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011

5 pääkirjoitus huhtikuu 2012 Jari Rauhamäki päätoimittaja Työnteon kulut oikeaan osoitteeseen Valtiolla on pulaa verotuloista, joten hyvät neuvot ovat arvokkaita. Uusia veronmaksajia ja verokohteita pitää löytää, mutta ne ovat kiven alla. Monen poliitikon katse onkin kääntynyt heihin, jotka jo nyt käyvät töissä ja maksavat veronsa sen enempää mukisematta. Jos pelkkä veroprosentin nosto ei riitä, huomion voi aina kääntää verovähennyksiin tai työnantajan maksamiin verottomiin korvauksiin. Kukaties niitä läpikäymällä voi löytyä lisää euroja valtion rahakirstun pohjalle. Näitä ideoita tupsahtaa julkisuuteen tasaiseen tahtiin. Liikenneministeri Merja Kyllönen esitti muutama viikko sitten matkatöitä tekevien verottomia kilometrikorvauksia pantaviksi verolle yli kilometrin ylimenevältä osalta. Oman auton käytöstä korvataan tällä hetkellä 45 senttiä kilometriltä ja sen on laskettu kattavan autosta aiheutuvat kulut. Ministeri laskeskeli, että laittamalla verovapaudelle yläraja valtiolle kilahtaisi 70 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Liikenneministerillä oli ehdotusta tehdessään varmasti hyviäkin tarkoitusperiä. Voi esimerkiksi ajatella, että muutos ohjaa työssään paljon liikkujia joukkoliikenteen käyttäjiksi. Valitettavasti vain ajatus on hyvä, toteutus ei vain toimi. Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa joukkoliikennettä ei saada koskaan niin toimivaksi, että läheskään kaikki voivat hoitaa päivittäiset työn tekemiseen liittyvät matkansa bussissa tai junassa istuen. Esitys ei muutenkaan ollut loppuun saakka harkittu. Työntekoon pitää kannustaa ja sitä tulee helpottaa. Kyllösen ehdotus toimii päinvastoin. Verottomien kilometrikorvausten leikkaaminen jarruttaa työvoiman liikkuvuutta ja heikentää näin työllisyyttä. Jos esitys menee läpi, paljon työssään ajava laitetaan verotuksen kautta maksamaan työantajalle kuuluvia, työn tekemisestä aiheutuvia kuluja. Se ei ole oikein. Kansanedustajien jos kenen pitäisi tietää, mitä työn tekeminen Suomen kaltaisessa maassa maksaa, etenkin jos työ vaatii paljon liikkumista. Maakunnista tulevilla edustajilla lienee myös käsitys matkatöiden ihanuudesta ja kurjuudesta sekä vieraalla paikkakunnalla työskentelyn hintavuudesta. Kustannuksia syntyy ja niitä pitää korvata. Kansanedustajien osalta asia on järjestetty asuinpaikasta riippuen noin euron verottomalla kulukorvauksella. Se kilahtaa tilille kerran kuukaudessa ilman vuokrakuitteja, ajopäiväkirjoja ja muita selityksiä. Erikoiselta tuntuu, jos nämä ihmiset ovat eturivissä vaatimassa työn tekemisestä aiheutuvien kustannusten korvauksia verolle. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Oletko ehdolla kunnallisvaaleissa? Arvoisa UIL:n jäsen, kerro ehdokkuudestasi muille liiton jäsenille. Esittelemme ehdokkaita nettisivuilla. Lähetä tietosi osoitteeseen nimi ikä paikkakunta, jossa olet ehdolla puolue tai muu ryhmittymä ammatti linkki yhdelle nettisivullesi tai sähköpostiosoitteesi Lupauskampanja vauhdittaa ympäristöliiketoiminnan edelläkävijyyttä Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tekes ovat käynnistäneet haastekampanjan, jossa eri organisaatioilta pyydetään konkreettisia lupauksia siitä, millä tavalla ne sitoutuvat edistämään Suomen edelläkävijyyttä ympäristöliiketoiminnassa osana kestävää talouskasvua. Lupausprosessin ensimmäisessä vaiheessa mukaan haastettiin ministeriöt ja julkisen sektorin organisaatioita. Annetut lupaukset julkistetaan Helsingissä pidettävässä Green Growth Summit -tapahtumassa. Seuraavassa vaiheessa lupausprosessiin haastetaan mukaan yritykset, kunnat ja muut toimijat. Haastamme kaikki toimijat mukaan lupausprosessiin, sillä vain kansallisella yhteistyöllä Suomi nostetaan Cleantechin kärkimaaksi. Esimerkiksi monessa kunnassa on jo hyvää toimintaa. Nyt sitä on mahdollista esitellä lupausten muodossa ja sitoutua kansalliseen tavoitteeseemme, sanoo elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Konkreettinen esimerkki haasteeseen osallistuvan toimenpiteestä voisi olla asteittainen siirtyminen sähköautoihin, joiden edellyttämän infrastruktuurin kehittämiseen myös TEM ja Tekes panostavat parhaillaan kymmeniä miljoonia eu- roja. Toinen tärkeä aihe voisi olla laajemmin miettiä luovasti, miten vientiin tähtääville Cleantech-yrityksille saadaan kotimarkkinareferenssejä julkisten hankintojen avulla, Häkämies jatkaa. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tekes ovat jo julkistaneet omat lupauksensa: TEM lupaa edistää Suomen nousua kestävän talouden, vihreän kasvun ja Cleantech-liiketoiminnan edelläkävijäksi rohkeilla ja älykkäillä ratkaisuilla. Tavoitteena on Suomi, joka on maailman eturintamassa ympäristöystävällisessä, resurssi- ja materiaalitehokkaassa taloudessa. Tekes lupaa vauhdittaa kestävää kasvua tukevaa innovaatiotoimintaa suuntaamalla rahoitusta sellaisille aihealueille, jotka rakentavat kestävää taloutta Suomeen ja tarjoavat suomalaisyrityksille merkittäviä uudistumisen ja kasvun mahdollisuuksia. Finnair säästää väärästä päästä Ylemmät toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari on huolissaan Finnairin uusimmista käänteistä. Tänään julkistetun aiesopimuksen mukaan Finnair ulkoistaa moottori- ja laitehuoltopalvelut sveitsiläiselle SR Technicsille: 280 ihmistä saattaa joutua lähtemään. Finnair on päässyt turvallisen ja luotettavan lentoyhtiön maineeseen äärimmilleen hiottujen ja tarkkojen huoltoprosessiensa ansiosta. Nyt Finnair säästää väärästä päästä, Porokari sanoo. Hän huomauttaa, että lentotoiminnassa huollon luotettavuudella on ensiarvoisen suuri merkitys. Väistämättä tulee mieleen, pystyykö Finnair enää toimimaan riittävällä varmuudella, kun väkeä vähennetään ulkoistuksen lisäksi noin paljon. Porokarin mukaan Finnairin moottori- ja laitehuoltopalvelulla on sellaista osaamista, joka on nyt vaarassa hävitä Suomesta kokonaan. Finnairin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Hannu Juppi kertoo, ettei ilmoitus yt-neuvotteluista tullut yllätyksenä. Mutta on tuo vähennettävien määrä iso luku ja vakava paikka meille. Yksisuuntaista tietä tässä mennään. Jos moottori- ja laitehuoltopalveluista nyt luovutaan, takaisin niitä ei tule, Juppi arvelee. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista päätös ensi vuodelle Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan vähentämisestä. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa vähennetään yhteensä aloituspaikalla vuodesta 2013 alkaen. Tekniikan alalla vähennys on 781 paikkaa vuoteen 2011 verrattuna. Ensi vuonna aloituspaikkoja on OKM esitti omat näkemyksensä viime lokakuussa. ammattikorkeakoulut vastasivat niihin helmikuussa, minkä jälkeen OKM päätti aloituspaikoista maaliskuun lopussa. Jyväskylän, Kajaanin, Keski-Pohjanmaan, Savonia- ja Turun ammattikorkeakoulujen aloituspaikat vähennys oli pienempi kuin OKM:n lokakuisessa esityksessä. Sen sijaan Mikkelin ja Satakunnan ammattikorkeakouluissa paikat vähenivät lokakuisesta esityksestä. Muissa ammattikorkeakouluissa tekniikan aloituspaikat säilyivät ennallaan. Uusi nimi 3T:n julkaisijalle Suomen Rakennuslehti Oy vaihtoi nimeään. SMF:n tytäryhtiön uusi nimi on Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy. Nimenvaihdos tuli ajankohtaiseksi, kun yhtiö alkoi julkaista tammikuussa Rakennuslehden ja Kodinrakentajan rinnalla myös tekniikan viikkolehti 3T:tä. Uusi nimi kertoo kustannustoimintamme laajenemisesta rakennusalan julkaisuista tekniikkaan ja teollisuuteen sekä tukee meitä tavoitteessamme kasvattaa liiketoimintamme. Nimi tuo meille uskottavuutta ja hyötyä sekä nykyisten että potentiaalisten yhteistyökumppaneiden silmissä, kun yhtiömme yhdistetään välittö- 6

7 neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja mästi Sanoma-konserniin, toimitusjohtaja Heikki Nurmela toteaa. Sanoma Tekniikkajulkaisut julkaisee Rakennuslehteä, 3T:tä ja Kodinrakentajaa. SMF omistaa yhtiöstä 60 prosenttia. Muut omistajat ovat Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry ja Rakennusteollisuus RT ry. Irtisanomisista on tullut muoti-ilmiö Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari paheksuu yritysten irtisanomisintoa. Hänen mielestään henkilöstön vähennyksistä on tullut muoti-ilmiö, jolla testataan jäljelle jäävien venymiskykyä. Irtisanomisia perustellaan pääasiassa kahdella asialla, kilpailukyvyn ja tehokkuuden parantamisella. Työ ei siis ole oleellisesti ja pysyvästi vähentynyt. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että aikaisempaa pienempi porukka tekee vähintään samat työntehtävät. Näin ei voi loputtomasti jatkaa, Porokari sanoo. Viimeksi tänään tietoliikenneyhtiö DNA perusteli enimmillään 150 työntekijän vähennyksiä kilpailukyvyllä ja tehokkuudella. Porokarin mukaan meno alkaa joillain aloilla muistuttaa 1990-luvun lamavuosia, jolloin yritykset irtisanoivat väkeä lähes paniikinomaisesti. Vaarana on, että kilpailukyvyn, tehokkuuden ja tuloksenteon tavoittelussa yritykset laihduttavat itsensä hengiltä. Henkilöstömäärä ajetaan pakolla liian pieneksi, mikä alkaa vähitellen heijastua työviihtyvyyteen, sairauspoissaoloihin, työssä jaksamiseen ja ennenaikaiseen eläköitymiseen. Porokari huomauttaa näiden tekijöiden vaikuttavan haitallisesti myös työurien pituuteen ja koituvan lopulta työnantajille kalliiksi. Lisääntyvät sairauspoissaolot ja uupuminen vain lisäävät kustannuksia ja heikentävät tehokkuutta. Eikö 1990-luvun huonoista käytännöistä ja kokemuksista ole otettu yhtään opiksi, Porokari ihmettelee. Työurasopimus jalkautettava kentälle Viime kuun lopulla solmittiin keskusjärjestöjen välillä työurasopimus, jonka tarkoituksena on edesauttaa suomalaisten hyvinvointia niin, että meillä on tulevaisuudessakin varaa julkisiin palveluihin suurin piirtein samassa mittakaavassa kuin nyt. Näin olen asian taustat ymmärtänyt. Sopimuksessa sanotaan heti alkuun, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen väestön ikääntyessä edellyttää kilpailukykyisiä yrityksiä, nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Solmitulla sopimuksella yritetään siis paikata tätä yhtä kohtaa kolmen kohdan yhtälössä. Sopimuksen eri osat puolestaan muodostavat kolme osa-aluetta: työelämän laadullinen kehittäminen työurien pidentämiseksi, sitoutuminen työeläkejärjestelmän kehittämiseen vuoteen 2017 mennessä ja välittömät toimenpiteet vuosille 2014 ja Näistä työurien pidentämisen kannalta tärkein on ehdottomasti työelämän laadullinen kehittäminen. Sopimuksessa on lueteltu monta tärkeää kokonaisuutta, kuten nuorten työelämään pääsyn helpottaminen, työssä jaksamista tukevien prosessien kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen. Juuri näiden toimenpiteiden avulla työurien on realistista pidentyä. Työurasopimuksen henki on kuitenkin enemmän ohjaava ja suosittava, joten meille liittotasolle jää aika paljon vastuuta siitä, että nämä asiakokonaisuudet oikeasti edistyvät ja työpaikoilla tosiaan tartutaan työhyvinvoinnin haasteeseen. Muutoinhan olemme taas keskustelemassa vain vanhuuseläkeiän mekaanisesta nostamisesta, joka ei johda toivottuun lopputulokseen. Työurasopimus on siis jalkautettava kentälle, ihan niin kuin työehtosopimuksetkin. Eläkejärjestelmään ei vielä varsinaisesti nyt puututtu. Osapuolet sitoutuivat siihen, että työmarkkinaosapuolet neuvottelevat eläkejärjestelmän uudistuksesta siten, että uudistukset tulisivat voimaan viimeistään Varsinaiset ikävät asiat, kuten eläkejärjestelmän ikärajat sekä eläkekarttumista ja eläkemaksuista neuvotteleminen siirrettiin tulevaisuuteen. Välissä ovat myös vuoden 2015 eduskuntavaalit, joissa aihe nousee varmasti yhdeksi vaaliteemaksi. Meille UIL:n jäsenille ehkä kaikkein ikäviä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä sovittiin työnantajan vaatimuksesta kaksi. Ensimmäinen on osa-aikaeläkkeen ikärajan korottaminen 61 vuoteen 1954 tai sen jälkeen syntyneillä. Ikäraja nousee yhdellä vuodella. Toinen ikävä asia on lisäpäiväoikeuden (nk. työttömyysputki) ikärajan korottaminen myös yhdellä vuodella 1957 ja myöhemmin syntyneillä. Nostan nämä kaksi muutosta esille erityisestä syystä. UIL:n jäsenistä yli 55-vuotiaita on tilastomme mukaan 23 prosenttia. Tiedän tämän ikäryhmän olevan lähes poikkeuksetta yt-neuvotteluissa vähennettävien henkilöiden listan kärkipäässä. Näille jäsenille uudistukset ovat elävää elämää, eikä vain lukuja taulukkolaskennassa. Jos työurien toivotaan yhteiskunnassamme pidentyvän, on työn kysynnän lisäännyttävä myös tässä ryhmässä. Nyt heille on liian usein tarjolla irtisanomisilmoitus. UUSI INSINÖÖRI 7

8 kolumni Jani-Petri Semi on Valkeakosken Insinöörien puheenjohtaja Ay-liikettä tarvitaan yhä Myös työnantajaosapuoli hyötyy siitä, että se voi neuvotella sopimuksista yhden työntekijöitä edustavan tahon kanssa yksittäisten yritysten sijaan. Tutkijoiden mukaan suomalainen ammattiyhdistysliike on vaikeuksissa muuttuneessa yrityselämässä. Heidän mielestään yritysten globalisoituminen ja perinteisen duunarityön väheneminen näkyy ay-liikkeessä neuvottomuutena. Samaan aikaan työntekijät näkevät ayliikkeen vain palkankorotusneuvottelijana sekä työttömyysturvana. Yleiskorotukset tulevat automaattisesti kaikille ja työsopimusehdot ovat itsestäänselvyys. Järjestäytymätön insinööri kokee, ettei liiton jäsenyydestä saa suoraa hyötyä jäsenmaksua vastaan. Työpaikoilla hiipuva yhteisöllisyys ei automaattisesti aja insinöörejä liiton haaviin. Edellä mainitut asiat ovat johtaneet siihen, että alle 30-vuotiaista vain 20 prosenttia on jonkun ammattiliiton jäsenenä. Miksi järjestäytyminen kuitenkin on tärkeää? Ennen vanhaan, kun liittoon kuuluminen oli lähes automaattista ja järjestäytymisaste oli korkea, ulosmarssit olivat arkipäivää. Yhtenäinen joukko ajoi vaikka yksittäisen henkilön asiaa miettimättä omaa etuaan. Sama yhtenäisyys on edelleen vahva voimavara, jolla muutokset mahdollistetaan. Myös työnantajaosapuoli hyötyy siitä, että se voi neuvotella sopimuksista yhden työntekijöitä edustavan tahon kanssa yksittäisten yritysten sijaan. Mitä yhtenäisempi ja laajempi taustajoukko neuvottelijoilla on takanaan, sitä paremmat neuvotteluasetelmat saavutetaan. Nykyiset kirjaukset työehtosopimuksessa eivät ole itsestäänselvyyksiä. Työnantajapuoli ehdottaa joka neuvottelukierroksella heikennyksiä ja vastustaa jokaista parannusta viimeiseen asti. Palkallinen loma ja viisipäiväinen työviikko ovat asioita, jotka ay-liike on saanut neuvoteltua osaksi sopimuksia. Nykymallin mukaan vain se, mitä jää viivan alle, merkitsee. Mittaustiheys on tiivistynyt vuosineljänneksiin, mikä pakottaa työnantajat tekemään nopeita ratkaisuja. Henkilöstöön kohdistuvat yt-neuvottelut ovat valitettavan yleinen keino korjata tulosta. Isommissa yrityksissä neuvottelut ovat ammattimaisia, usein lakimiesten johtamia, jolloin luottamusmiehen keinot vaikuttaa asiaan ilman yhtenäistä joukkoa ovat heikot. Mikäli sopimisneuvottelut siirtyvät tulevaisuudessa paikalliseen sopimiseen, korostuu järjestäytymisen tärkeys entisestään työpaikoilla. Maailmalla, varsinkin maissa, joihin töitä Euroopasta nyt siirretään, ammattiyhdistysliikettä ei ole ja työehdot ja työolot ovat sen mukaiset. Kansainvälinen vaikuttaminen on yksi suomalaisen ay-liikkeen keino tasoittaa eroja ja vähentää työnantajan halua siirtää työtä pois Suomesta. Toisaalta Euroopassa on maita, joissa ay-liike on vahvempi kuin Suomessa. Esimerkkinä voi mainita Saksan. Siellä Nokia sulki Bochumin tehtaan ja joutui neuvottelujen tuloksena maksamaan työntekijöille korvauksia satoja miljoonia euroja. Kansainvälisen edunvalvonnan ohella pitää huolehtia siitä, että suomalainen ay-liike pysyy vahvana. Näin vältetään työehtojen ajautuminen takaisin tasolle, josta ay-liike aikoinaan kumpusi. Jos näin kävisi, kärsijöinä olisivat sekä järjestäytyneet että etuja automaattisina pitävät insinöörit. Ay-liikettä tarvitaan yhä ja yksittäisen jäsenen panos tässä yhteisessä savotassa on tärkeä. Yhdessä olemme enemmän. 8

9 puheenjohtajan palsta huhtikuu 2012 Pertti Porokari Kaikilla on oikeus kunnon työoloihin Pari viikkoa sitten Helsingin Sanomat uutisoi Kiinassa toimivan taiwanilaisen suuryrityksen Foxconnin parantaneen työoloja. Kyseinen yritys piipahti takavuosina Suomessakin, osti muutaman tehtaan, lakkautti ne hyvin nopeasti ja siirsi toiminnat maihin, joissa ay-liike ja työlainsäädäntö ovat heikolla tasolla. Muun muassa matkapuhelinjättien Nokian ja Applen alihankintaa tekevä Foxconn on lopulta taipunut kohentamaan työntekijöiden oloja Kiinassa. Työskentelyolot olivat niin kehnot, että työntekijät joutuivat turvautumaan äärimmäisen epätoivoisiin tekoihin, jopa lukuisiin itsemurhiin, ennen kuin yritys saatiin neuvottelemaan ay-liikkeen kanssa ja puuttumaan kurjiin työoloihin. Kyseinen yritys on vain jäävuoren huippu Aasiassa toimivien yritysten tilasta. Näissä yrityksissä työntekijät ovat vailla oikeuksia ja täysin työnantajiensa armoilla. Työurien pituudet eivät ole montaa vuotta ja loppuun käytetyn työntekijän tilalle tulee aina uusi. Tilanne on vieläkin kehnompi Afrikan ja Etelä-Amerikan mantereilla. Näissä maissa toimii usein yrityksille lojaaleja niin sanottuja yellow foot -liittoja, joihin yritykset liittävät työntekijänsä ilman, että he edes tietävät siitä. Myös suomalainen PKC Group on saanut kyseenalaista mainetta estäessään työntekijöitä vapaasti järjestäytymästä Meksikossa. Suomalaiset teollisuusliitot UIL mukaan lukien ovat puuttuneet tähän ongelmaan. Työolot ovat kuitenkin jonkin verran jo kohentuneet Kiinassa, kun henkilöstö on alkanut järjestäytyä oikeisiin ammattiliittoihin, jotka ajavat heidän asioitaan. Suomalainen sopimusyhteiskunta takaa vakaat olot niin työpaikoilla kuin laajemmin yhteiskuntarauhan osalta. Suomalaisen työntekijän oikeudet, hyvinvointivaltion säilymisen ja positiivisen kehityksen takaavat toimivat, sopimiseen perustuvat työmarkkinat. Suomessa on 2,1 miljoonaa työntekijää, joiden etua ajavat ainoastaan palkansaajaliitot, kuten UIL. Tätä toimivaa järjestelmää on siis syytä tukea kannustamalla palkansaajapuolta järjestäytymään muun muassa säilyttämällä liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus. Työnantajapuoli on järjestäytynyt lähes sataprosenttisesti ja nauttii sekin jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta. Palkansaajien, kuten ylempien toimihenkilöiden, järjestäytyminen on vastavoima työnantajille ja se tasapainottaa työmarkkinoiden oikeudenmukaisuutta. Hyvää kevättä! UUSI INSINÖÖRI 9

10 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Hannu Salmi Lahdesta cleantechin veturi Cleantech ja teollinen muotoilu ovat Lahden tiede- ja yrityspuiston kärjet. Näille aloille yrityshautomo etsii kasvavia ja globaaleille markkinoille pystyviä yrityksiä. Niille on myös tarjolla rahoitusta ja tiimikumppanuutta kansainvälisiin ponnistuksiin, kertoo yrityshautomon johtaja Risto Mauno. Kiinan markkinoilla kaupanteon väylänä toimii Lahden tiede- ja yrityspuiston koordinoima FECC (Finnish Environmental Cluster for China). FECC:n toiminnassa on mukana jo noin 100 yritystä. Venäjän markkinoita varten on perustettu sekä lahtelaisyritysten muodostama alueellinen Venäjä-klusteri että kansallisessa Cleantech-klusterissa toimivat jätehuolto- ja energiaklusterit. Venäjä-klustereissa on aktiivisesti mukana nyt noin 40 yritystä. Vesiosaamiskeskuksessa on koulutettu ihmistä. < Risto Mauno on yrityshautomon johtaja. Lahden tiede- ja yrityspuisto johtaa Suomen ympäristöteknologian osaamisklusteria. Maailmalla sen cleantech-osaaminen on jo tunnettu ja palkittukin. Lahden ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan linja on yksi neljästä cleantech-alan opetusta antavasta oppilaitoksesta paikkakunnalla. Lahden tiede- ja yrityspuisto tarjoaa kansainvälistymiseen liittyviä palveluja Lahden alueella toimiville yrityksille ja yritysryhmille. Erityisen hyvät yhteydet sillä on Kiinaan, Venäjälle ja Intiaan. Nyt esihautomomallia ollaan muuttamassa. Liiketoimintaosaamisen, tekniikan, markkinoinnin ja rahoituksen toimijoita yhdistetään tiimeiksi jo esihautomovaiheessa. Tämä tuo synergiaetuja ja nopeuttaa yritysaihioiden kehitystyötä. Kiihdyttämön loppuvaiheessa tärkeintä 10 roolia näyttelevät Risto Maunon mukaan rahoitus ja kansainvälisille markkinoille lähteminen. Uutta toimintamallia pilotoidaan käytännössä tämän kevään aikana. Tosin jo nykyisinkin kannustetaan yrityksiä yhteistyöhön kansainvälisissä ponnistuksissa. Oikeiden kumppanien kanssa maailman valloittaminen käy helpommin. Tiimiys korreloi menestyksen kanssa, se on yrityshautomossa huomattu, Mauno sanoo. Hän mainitsee esimerkkeinä Demolan, Protomon, Innovation Millin ja Garagen, jotka näyttävät mallia yhteistyöstä. Ikärakenteen muutos suosii Maunon mukaan yrittäjyyttä; opiskelijat ryhtyvät yrittäjiksi ja työllistävät itsensä lisäksi muita, näin saadaan bruttokansantuotetta. Yrittäjyyden kynnystä pyritään ma- daltamaan jatkuvilla luennoilla myös ammattikorkeakoulussa Yrittäjyys on lisääntynyt kolmena peräkkäisenä vuotena, Mauno sanoo. Asenteet ovat muuttuneet ja opiskelijat aktivoituneet. Yrittäjyys tarjoaa kenties sellaisen elämäntyylin, jota nuoret hakevat. Energonissa tutkitaan uusiutuvaa energiaa Lahden tiede- ja yrityspuiston rakennuttaman Energon-tutkimuskeskuksen rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto, Lahden tiede- ja yrityspuisto ja Lahden ammattikorkeakoulu. Vuonna 2010 avattu tutkimuskeskus tarjoaa huippuympäristön monipuoliseen uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tutkimukseen sekä uuden teknolo-

11 gian pilotointiin. Vuokralaisia on jo kymmeniä, suurin niistä Oilon Oy. Laitetekninen kehitystyö kaupallisiksi tuotteiksi on yksi Energonin keskeisistä tavoitteista. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat voivat siellä suorittaa työharjoittelua ja tehdä päättötöitä uusiutuvan energian eri prosesseissa. Testaamme täällä uusiutuvaa energiaa nestemäisessä, kaasumaisessa ja kiinteässä muodossa sekä kehitämme aurinkoenergian hyödyntämiseen sopivia laitteita, maalämpö- ja ilmalämpöpumppuratkaisuja sekä hybridiratkaisuja, kertoo asiakaspalvelupäällikkö, insinööri Leif Ekholm. Tällä hetkellä suuri kiinnostuksen kohde niin Suomessa kuin maailmallakin on metsän biomassan käyttö polttoaineena. Pyrolyysiöljyä valmistetaan puujätteestä ensin pilkkomalla ja sitten kuivatislaamalla hapettomassa tilassa. Pyrolyysiöljyn hiilidioksidipäästöt voivat olla jopa 90 prosenttia alhaisemmat kuin fossiilisten polttoöljyjen. Siitä povataan niille todellista haastajaa. Energonissa ovat Suomen oloissa ainutlaatuiset maa- ja ilmalämpöpumppujen mittausjärjestelmät, joista saadaan erittäin pitkälle vietyä tietoa pumppujen toiminnasta. Tehokkaan tutkimuksen ja laitteiden kehityksen mahdollistaa myös laaja valikoima erityyppisiä kattiloita ja polttimia sekä erilliset säiliöt muun muassa bioöljyille. Lisäksi poltinlaitosta voidaan ajaa tietyiltä osin miehittämättömänä. Cleantech-sijoittaminen kasvussa Cleantech-sijoitusmaailma on kasvanut koko 2000-luvun, suurinta kasvu on ollut aurinkoenergian, liikenteen ja energian toimialoilla, sanoo ympäristöteknologiaklusterin ohjelmajohtaja Mika Sulkinoja Lahden tiede- ja yrityspuistosta. Sulkinojan mukaan alan seuranta on vielä haasteellista, sillä monet teollisuuden ratkaisut, jotka esimerkiksi vähentävät energiankulutusta, eivät automaattisesti näy tilastoissa. Helpompaa on seurata perinteistä ympäristöteknologiaa, siis vaikkapa vedenpuhdistusta sekä muuta piipunpääteknologiaa. Cleantech Finlandin arvion mukaan koko globaali markkina olisi noin miljardia euroa, josta Suomen osuus olisi 20 miljardia euroa. Suomen viennin osuus on näissä arvioissa 12 miljardia, eli noin viidennes Suomen kokonaisviennistä. Suomen kärkinä ovat energiatehokkuus, uusiutuvat energiat, vedenkäsittelyratkaisut ja kaupunkien ympäristöongelmien ratkaiseminen. Vuonna 2011 alan arvioitiin kasvaneen lähes 10 prosenttia Riskirahan kanavointi cleantech startuppeihin pitäisi Sulkinojan mielestä olla paljon voimakkaampaa. Tähän voisivat vaikuttaa muun muassa reilusti ekoetukenossa olevat julkiset hankinnat. Hallituksen koko start-up- ja riskirahakenttään kehysriihessä tekemät päätökset T&K- verohelpotuksista ja verohelpotuksista sijoittajille listaamattomille on suunnattu koko start-up -kentälle, ei erikoisesti cleantechille. Mekatroniikasta apuri Mekatroniikkaklusterissa Lahden seudulla aktiivisin ydinjoukko käsittää noin 50 yritystä, joissa on yli henkeä töissä. Tietotekniikan, robotiikan ja elektroniikan yhdistäminen ohjauksessa ja automatisoinnissa cleantechin eduksi luo entistä älykkäämpiä ratkaisuja ympäristön hyväksi. Leif Ekholm esittelee kiinnostuneille tutkimuskeskus Energonia. Päättötöitä haetaan ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta klusterin yrityksiin. Yrityspuisto tarjoaa markkinointiapua. Ottaa toki aikansa ennen kuin perinteiset koneenvalmistajat saavat uusia näkemyksiä, mutta niin vain uusia ympäristöystävällisiä ratkaisuja on alkanut syntyä, projektipäällikkö Aleksi Mäkelä kertoo. Hän on ollut yli kaksi vuotta kehittämässä mekatroniikkaklusterin ympäristöliiketoiminta-alueita päämääränä muuttaa olemassa olevat tuotteet ympäristöystävällisemmiksi, siis energiatehokkaammiksi, taloudellisemmiksi ja eliniältään pitemmiksi. Monet yritykset ovat jo tehneet täyskäännöksen tuotannossaan, Mäkelä mainitsee Oilonin, Ferroplanin ja Orferin menestystarinat. Parhaiten menestyvät ne yritykset, jotka alkavat tehdä vientiponnistuksia yhdessä. UUSI INSINÖÖRI Projektipäällikkö Ville Uimonen. Kilpailukykyä puurakentamiseen Lahden tiede- ja yrityspuisto on mukana SouthWood Päijät-Häme -hankkeessa, joka kehittää yritysten kilpailukykyä tuottamalla tietoa puurakentamiseen sidoksissa oleville yrityksille. Kilpailukyvyssä keskitytään energia- ja materiaalitehokkuuteen, liimapuurakenteiden kehittämiseen sekä pientalorakentamisen kokonaisuuksiin. Projektipäällikkönä on insinööri Ville Uimonen. 11

12 edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Nanotekniikka on Beneqin cleantech-kortti Vuonna 2005 perustettu Beneq on lyhyessä ajassa raivannut tiensä maailman puhtaan tekniikan kehittäjien kärkeen. Ohutkalvotekniikka on ollut meidän cleantech-korttimme, sanoo suunnittelupäällikkö Kalle Hasu. Avainkysymys yritystä perustettaes sa oli, mitä kaikkea ohutkalvo- eli nanomittakaavan pinnoituksella voidaan saada aikaan. Hyvin nopeasti selvisi, että muun muassa aurinkoenergiateollisuudessa oli kasvava ohutkalvo-osaamisen kysyntä. Niinpä Beneq keskitti osaamisensa tämän alan tutkimiseen ja sen valmistuslaitteistojen kehittämiseen. Siitä alkoi yrityksen hurja kehitys ja kasvu. Kymmenen hengen yrityksenä startannut Beneq työllistää yli 80 henkilöä Suomessa ja yli 30 edustajaa eri puolilla maailmaa. Olemme menneet aallonharjalla viime vuodet ja käyttäneet nanotekniikan 12 osaamista cleantech-korttinamme, Kalle Hasu kertoo. Liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosittain. Siihen on tarvittu uskollisia yhteistyökumppaneita ja rahoitusta. Niitä on löytynyt, mutta töitä sen eteen on myös tehty. Aurinkosähkölasia aurinkokennoihin Automaatioinsinööri Kalle Hasu toimii suunnittelupäällikkönä Beneqillä. Vastuualueena hänellä on aerosol-tuoteryhmän ohjelmistosuunnittelu ja resurssointi. Aurinkosähkötekniikka menee nyt jättiharppauksin eteenpäin, Hasu sanoo. Cleantechin eri tekniikoilla on maail- Kalle Hasu esittelee aurinkosähkölasin koelinjaa. manlaajuisesti nousevaa kysyntää. Uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisen ja energiatehokkuuden tärkeyteen on herätty niin EU-maissa kuin myös Aasiassa. Beneqillä on menossa useita projekteja maailmalla, joissa teollinen tuotanto ajetaan käyntiin. Suurimmat, jopa sata metriä pitkät lasin pinnoituskoneet valmistetaan Suomessa yhteistyössä tamperelaisen Glastonin kanssa. Ensimmäinen ohutkalvopinnoitetun lasin tuotantolinja aloittaa tuotannon Kiinassa tänä vuonna. Se vastaa ohutkalvotekniikan kysyntään maan kovaa vauhtia kasvavassa aurinkoenergiateollisuudessa. Aurinkosähkölasia tehdään aurinkokennoihin. Mielikuvitus rajana Beneq panostaa nyt täysillä aurinkosäteilyn hyödyntämiseen aurinkokennotekniikalla. Perusteluna on se, että yritys panos-

13 taa vihreisiin arvoihin ja uusiutuvien luonnonvarojen parempaan käyttöön. Nanotekniikkaa voidaan tosin käyttää lasin lisäksi muidenkin materiaalien pinnoittamiseen. Nanometrin paksuinen kalvo mitä tahansa materiaalia minkä tahansa pinnan paperin, muovin, kankaiden pinnoittamisessa saa aikaan uusia ominaisuuksia, joita vasta tutkitaan. Nanopinnoitteella saadaan aikaan haluttuja ominaisuuksia, kuten lasin pintaan sähköä johtava kerros tai valonsäteen hajaantumista eli sirontaa. Kun sirontaa saadaan aikaan tietyntyyppisessä aurinkokennossa, parannetaan sen hyötysuhdetta ja saadaan enemmän valoa sisään. Päinvastaisessa tapauksessa lasin pinta saadaan heijastamaan valo pois pinnasta, jolloin se ei ime valoa. Mahdollisuuksia on rajattomasti, vain mielikuvitus asettaa rajat, Hasu sanoo. Ja mainitsee esimerkkeinä tapetin, jossa on valot, paperinohuen television ja reppuun liimattavan taipuisan aurinkolaturin. Näiden markkinoille tuloa saadaan kuitenkin odottaa vielä muutama vuosi. Tiimissä sen salaisuus Beneqillä fyysikot, kemistit, teknikot ja insinöörit toimivat tiimeissä. Erityisen tärkeätä on ohjelmistosuunnittelijoiden automaatio-, sähkö-, prosessi- ja mekaniikkainsinöörien tiivis yhteistyö. Paraskin yksilö tarvitsee tiimin antaman tuen. Tieteellinen lähestyminen ja konkreettinen työ kulkevat näin koko ajan käsi kädessä ja asiakas saa haluamansa prosessin, Hasu kertoo. Hänellä on aiempaa kokemusta paperi- ja elintarviketeollisuudesta. Nyt hän on nanotekniikan palveluksessa. Insinööriosaaminen ei ole kiinni siitä, mitä se osaaminen on, vaan siitä, miten sitä voidaan soveltaa eri teollisuudenaloille, hän tiivistää. Beneq ykkönen kansainvälisessä cleantech-kilpailussa Maailman eturivin cleantech-klustereiden yhdistys Global Cleantech Cluster Association (GCCA) järjestämässä kansainvälisessä Later Stage Award -kilpailussa Uudet materiaalit -kategorian voitti teollisuuden ohutkalvopinnoitteisiin laitteita, tekniikoita ja sovelluksia toimittava Beneq Oy. Finaaliin valittiin 30 parasta cleantech-yritystä eurooppalaisen, pohjoisamerikkalaisen ja aasialaisen yhtiön joukosta. Voittajien valinnan kriteereinä olivat muun muassa liiketoimintamalli, markkina-asema, kannattavuus sekä kyky luoda ja vallata markkinaosuuksia. Tekes on rahoittanut Beneq Oy:n tutkimus- ja kehitystoimintaa useassa vaiheessa. Beneq sai myös Tasavallan presidentti Tarja Halosen kansainvälistymispalkinnon vuonna Suomi Cleantechin kärkimaaksi Cleantech-liiketoiminta on Suomessa jo samaa kokoluokkaa kuin metsäteollisuus, noin 18 miljardia euroa. Suurin osa liikevaihdosta on syntynyt perinteisen teollisuuden uudistuessa ja löytäessä uusia liiketoiminta-alueita Cleantechista. Suomessa on nopeasti vastattu kansainvälisen markkinatilanteen ja energian hinnan nousun asettamiin haasteisiin, sanoo hallituksen ympäristöliiketoiminnan strategisen ohjelman johtajana helmikuussa aloittanut dosentti Mari Pantsar-Kallio. Hän on aiemmin toiminut Suomen ympäristöteknologiaklusterin ohjelmajohtajana Lahden tiede- ja yrityspuistossa. Cleantech-liiketoiminta on asetettu yhdeksi Suomen elinkeinopolitiikan painopisteeksi. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi nostaa Suomi ympäristöliiketoiminnan ja Cleantechin kärkimaaksi. Yhteistyötä useiden julkisesti toimivien organisaatioiden välillä on tarkoitus tiivistää ja lisätä, Pantsar-Kallio sanoo. Myös isojen ja pienten yritysten yhteistyötä varsinkin kansainvälisissä projekteissa on tarkoitus tiivistää. Tähän ollaan luomassa selkeää strategiaa sekä indikaattoreita sille, miten monta työpaikkaa alalle on syntynyt ja mitkä ovat tavoitteet tulevaisuuteen. Myös tukimuotojen tehokkuutta on tarkoitus arvioida. Pantsar-Kallion mukaan Suomessa on jo noin työpaikkaa tällä sektorilla. Kasvu on ollut noin 10 prosenttia vuosittain. Uusia työpaikkoja syntyy lähinnä teollisuuden uudistuessa, yritysten kasvaessa ja uusien yritysten perustamisten myötä. Vanhoilla toimintamalleilla ja -tuotteilla ei yksinkertaisesti enää pärjätä. Vanhoja prosesseja on uusittava energiatehokkaammiksi ja samalla kehitettävä uusia ympäristön kannalta parempia energiaa ja materiaaleja säästäviä tekniikoita. Pantsar-Kallion mukaan monet rakennemuutoksen kourissa elävän ict-alan osaajat ovat löytäneet cleantechalan yrityksistä itselleen uuden työpaikan. Ict-alan osaajien vahvuus on siinä, että he tuovat oman osaamisensa mittaamisen, analysoinnin ja optimoinnin hyödyntämään energiatehokkuuttaan parantavia yrityksiä. Tämä on jo synnyttänyt uutta business-osaamista muun muassa Oulun seudulle, jota alan rakennemuutos ehkä pahiten on kohdannut. Teksti: Ilona Mäenpää UUSI INSINÖÖRI 13

14 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää Kuva: Markus Jokelainen Energiatehokkuudesta uusi kilpailutekijä Ouman Kempeleessä satsaa energiatehokkuuden parantamiseen lämmönsäädössä ja ilmastointiratkaisuissa. Yritys on saanut Nokialta vapautuneita ict-alan osaajia vahvistamaan pääsyään kansainvälisille markkinoille, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Martti Jokelainen. Neljännesvuosisadan älykästä ja helppokäyttöistä kiinteistöautomaatiota valmistanut Ouman Kempeleessä Oulun kupeessa tähtää nyt kansainvälisille markkinoille. Viennin osuutta on tarkoitus kasvattaa. Tähtäämme kotimarkkinoiden lisäksi kansainvälisille markkinoille, lähinnä Itämeren ympärille Ruotsiin, Venäjälle, Puolaan ja Baltian maihin, Martti Jokelainen sanoo. Vientiponnistelujen vauhdittamiseksi hän on onnistunut rekrytoimaan Nokiasta osaajia omaan yritykseensä ja uudelle työuralle. Energiatehokkuuden tulevaisuuden mahdollisuudet ja jatkuvan kasvun näkymät uusine bisnessmahdollisuuksineen houkuttelevat, Jokelainen visioi. Hän on vakuuttunut siitä, että energiatehokkuuteen liittyvät ratkaisut ovat Suomen uusin myyntivaltti. Suomalainen kaukolämpöosaaminen on jo maailman huippua. Potentiaalia on Jokelaisen mukaan kuitenkin talotekniikan eri järjestelmien järkevässä yhteiskäytössä. Martti Jokelainen yhdessä palveluliiketoiminnan johtajan Timo Huttusen (oik.) ja varatoimitusjohtajan Pekka Hintikan (vas.) kanssa. 14

15 Teksti: UIL ja TEK Ohjaustekniikoiden nivominen yhteen automaation avulla lisää käyttäjäystävällisyyttä ja tuo myös tehokkuutta energiankäyttöön. Tutkimus ja tuotekehitys a ja o Ouman satsaa jopa viidenneksen liikevaihdostaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kiinteistöjen internet-pohjaiset etäohjaus- ja säätöjärjestelmät ovat tulevaisuuden juttu. Niiden on oltava myös helppokäyttöisiä. Säätö- ja ohjaustekniikka sekä niihin liittyvät palvelut ovat meillä tärkeimmät kehittämisen kohteet, yrityksen perustaja Martti Jokelainen sanoo. Elektroniikka- ja ohjelmistosuunnittelijoilta vaaditaan korkeatasoista osaamista. Nokialta Oulusta on viime aikoina vapautunut ammattitaitoisia ja kansainvälistä kokemusta omaavia työntekijöitä, joita yritys on rekrytoinut. Energiatehokkuuden kehittämisessä tarvitaan juuri kansainvälisen toiminnan ja tuotekehityksen ammattilaisia, ja sellaisia olemme saaneet Nokialta, Jokelainen kertoo. Huomattaviin säästöihin Kerros- ja rivitalojen automaatiojärjestelmät ja palvelut ovat Oumanin tärkeintä markkina-aluetta. Siellä on suuri säästöpotentiaali olemassa, tapauksesta riippuen säästöt voivat olla prosenttia vuotuisesta energian kulutuksesta. Tämä näkyy jo taloyhtiön hoitovastikkeessakin, Jokelainen sanoo. Rakennusten lämmitystarve vaihtelee jatkuvasti ulkolämpötilan mukaan. Aamulla saattaa olla vesikeli ja seuraavana yönä pakkanen paukkuu nurkissa. Talot, joissa lämmitystä ja ilmastointia ei ole optimoitu todellisen tarpeen mukaiseksi, hukkaavat lämpöä ja energiaa lähes hallitsemattomasti. Jo yhden asteen lisäys huonelämmössä kasvattaa energiankulutusta noin 5 prosenttia. Oumanin osaaminen tähtää kiinteistöjen energiankulutuksen parantamiseen kehittyneen automaation avulla. UUSI INSINÖÖRI Vesiosaaminen ja kierrätys tapetilla Green Growth -Osaamisfoorumissa Huoli turvallisuudesta, ympäristöstä, puhtaudesta ja energiahuollosta kasvaa. Myös luonnonvarojen käyttöön kiinnitetään yhä enemmän yhteiskunnallista huomiota. Cleantech-liiketoiminta kehittyy voimakkaasti ja tarjoaa sekä uusia markkinoita että hyvinvointia suomalaisille. Uuden Insinööriliiton ja TEKin julkaisemassa Insinöörien ilmasto-ohjelmassa (2009 ja 2011) nousi merkittävänä tekijänä esiin jätteiden vähentäminen ja syntyvän jätteen hyödyntäminen esimerkiksi energiana. Vesiosaamisen merkitys taas korostuu globaalilla tasolla tulevaisuudessa. Insinöörien ilmasto-ohjelman mukaan on perusteltua olettaa, että Suomessa kestävän teknologian kasvu on lähellä kansainvälisen kasvuarvion prosentin maksimia. Merkittäviä ajureita ovat teknologian kehittyminen, kuluttajien arvojen muuttuminen ja poliittinen ohjaus, jotka lisäävät muun muassa säästävien energiaratkaisujen roolia tulevissa investoinneissa. Muutoksen mittasuhde on yksi historian suurimmista ja verrattavissa teollistumisen ja digitalisaation seurannaisvaikutuksiin. Tämän muutoksen vaikutuspiirissä on tavalla tai toisella lähes jokainen insinööri. Uusien suomalaisyritysten murtautuminen kansainvälisen kehityksen kärkeen myös globaaleilla markkinoilla voi mahdollistaa ennakoitua voimakkaamman suomalaisen insinööriosaamisen kysynnän. UIL ja TEK ovat luonnollisesti kiinnostuneita insinöörien roolista tässä kehityksessä, siis työpaikkojen luomisesta ja työmahdollisuuksien hyödyntämisestä, sanoo elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari. Liitot pyrkivät tuomaan esille insinöörien ja insinöörityön merkitystä isojen kysymysten ratkaisemisessa. Samalla voidaan parantaa insinöörityön arvostusta ja insinöörien vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Heidi Husari. Osaamisfoorumi kierrätystaloudesta UIL, TEK sekä Tekes järjestävät yhteistyössä sosiaalista mediaa hyödyntävän osaamisfoorumin. Siellä etsitään ideoi ta globaalin vihreän talouden kehityspoluista, sen synnyttämästä liiketoiminnasta sekä insinöörikunnan laadukkaan osaamisen luomasta kilpailukyvystä. Ensimmäisen osaamisfoorumin aiheena on kierrätystalous, joka käsitetään veden ja jätteen tehokkaana käyttönä, suljettuina kiertoina sekä näihin liittyvinä palvelu- ja teknologiaratkaisuina. Vihreän talouden osaamisfoorumi Osaamisfoorumi koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä tapahtumasta toteutetaan etäyhteyksiä hyödyntäen seminaareja, joissa asiantuntija-alustusten ja case-esimerkkien pohjalta tarkastellaan vihreän talouden nykytilaa, parhaita käytäntöjä ja kehittymismahdollisuuksia. 12. ja järjestetään teemoitetut ja fasilitoidut verkkotapahtumat, ns. verkkojamit. Kuka tahansa voi tulla mukaan verkkokeskusteluun, näkemyksiään voi esittää esimerkiksi seminaarissa esille nousseista kysymyksistä. 15

16 edunvalvonta Teksti: Marketta Harinen Kuva: Jari Rauhamäki Vääntö-palkinnolla palkitun Tommi Pihlajasalon tietä Vapon ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksen puheenjohtajaksi on pohjustanut aktiivinen toiminta Insinööriopiskelijaliitto IOL:ssä. Organisaattorina työssä ja edunvalvonnassa Tommi Pihlajasalo sanoo olevansa luonteeltaan määrätietoinen organisoija. Sekä työssään että ylempien toimihenkilöiden edunvalvojana hän on päässyt ratkaisemaan isoja haasteita, neuvottelemaan tuloksia ja viemään suunnitelmiaan käytäntöön. 16 Ylemmät toimihenkilöt YTN:n yritysyhdistysryhmän vuoden 2011 Vääntö-palkinnon maaliskuun lopussa pokannut Tommi Pihlajasalo on otettu saamastaan tunnustuksesta. Onhan tämä mukava kannustin, joka toivottavasti innostaa muitakin ottamaan tärkeitä asioita esille työpaikallaan, hän tuumaa. Vapon ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksen puheenjohtajana Pihlajasalo on edistänyt ylempien toimihenkilöiden edunvalvontaa tavallista haastavimmissa oloissa, sillä mekaanisessa metsäteollisuudessa ei ole työehtosopimusta turvana. Pihlajasalon mukaan yritysyhdistys edusti aiempina vuosina koko ylempien toimihenkilöiden joukkoa esimerkiksi ytneuvotteluissa, mutta ilman statusta tai turvaa. Yt-neuvottelut olivat melkoisia torikokouksia, kun kellään ei ollut selkeää statusta edustaa toisia. Toisaalta ei uskallettu

17 ilmaista näkemyksiä, kun pelättiin työsuhteen puolesta. Tarve luottamusvaltuutetuille on selvästi olemassa. Yritysyhdistys ajoi Vapossa luottamusvaltuutettujen vaalin järjestämistä. Työnantaja ymmärsi, että ylemmät tarvitsevat oman edustajansa, vaikka yrityskohtaiseen työehtosopimukseen ei ollutkaan halua. Luottamusvaltuutetuille sovittiin myös kuukausittainen korvaus, joka vaihtelee 110 eurosta 200 euroon edustettavien määrästä riippuen. Luotot saivat irtisanomissuojan ja kuuden kuukauden jälkisuojan. Lisäksi ajankäytöstä päästiin yhteisymmärrykseen. Vapon ja Vapo Timberin ensimmäiset ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutetut aloittivat pestinsä vuoden vaihteessa. Hyvä oli, että saimme heidät. Uudet yt-neuvottelut alkoivat heti tammikuussa. Pelkkää iloa aktiivisuudesta Vapon Biofuels liiketoiminta-alueella Oulun yksikössä operaatiopäällikkönä työskentelevän Pihlajasalon vastuulla on tilaus/toimitusketju ja sen toiminta. Toimitustiimin esimiehen toimenkuva on monipuolinen. Pihlajasalo tekee sopimukset toimitusyrittäjien kanssa ja huolehtii biopolttoaineiden toimittamisesta kaupunkien, kuntien ja teollisuuden energialaitoksille. Pihlajasalon vetämän tiimin vastuulla ovat pohjoisen alueen bioenergiatoimitukset: polttoturpeet, puuenergiahakkeet ja muut biopolttoaineet on toimitettava ajallaan tilaajille. Työssä ja edunvalvonnassa pätevät samat asiat. Onnistuminen kumpuaa yhteisestä tavoitteesta, hyvästä tiimityöskentelystä ja yhteistyöstä, Pihlajasalo toteaa. Seinäjoen ammattikorkeakoulusta tuotantotalouden insinööriksi 2005 valmistunut Pihlajasalo on ollut nyt Vapolla 4,5 vuotta. Vapon 100-jäsenisen yritysyhdistyksen puheenjohtaja hänestä tuli kaksi vuotta sitten. Aktiivisesta toiminnasta ei ole ollut haittaa, päinvastoin! Tämä on ollut hyvä rooli opetella henkilöstöpolitiikkaa ja neuvottelutaitoja. Näkee, mitä pitäisi tehdä ja miten ei kannata toimia. On päässyt verkostoitumaan ja oppinut ymmärtämään yhtiön toimintaa kokonaisuudessaan, Pihlajasalo tuumaa. Hän on myös ollut ylempien edustajana yt-neuvottelutoimikunnassa ja Vapon hallintoneuvostossa henkilöstön edustajana. 700 miljoonan liikevaihdon ja henkeä suoraan työllistävän yrityksen hallintoneuvosto on näköalapaikka, josta koituu iloa joka lähtöön omalle urallekin. Luottamuksellisista ja hyvistä suhteista yrityksen johtoon on apua kaikissa tilanteissa. Silloin on helpompi ottaa asioita rohkeasti puheeksi ja viedä niitä eteenpäin, Pihlajasalo sanoo. Vääntö-palkinnon tuhannella eurolla hän aikoo ujuttautua kesään jo ennakkoon, vaikka sitten Välimeren auringon alla. UUSI INSINÖÖRI Akavalaisten määrä kasvoi reippaasti Akavan jäsenjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä jatkoi reipasta kasvuaan vuonna Kun mukaan lasketaan huhtikuussa Akavaan liittyneen Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL:n jäsenet, akavalaisia on yhteensä Kasvua vuoden takaiseen on yli jäsentä. Uusi Insinööriliitto UIL, Tradenomiliitto TRAL, Suomen Ekonomiliitto SEFE, Akavan Erityisalat ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia kasvattivat jäsenmääräänsä lukumäärällisesti eniten. Uusi Insinööriliitto kasvoi myös suhteellisesti eniten, 12 prosenttia. Merkittävin tekijä oli Tietoalan Toimihenkilöiden siirtyminen syksyllä 2011 sen jäsenjärjestöksi. Kaikkiaan 24 akavalaisen liiton jäsenmäärä kasvoi. Kymmenellä liitolla oli hienoista laskua. Akavalaiset liitot ovat ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskeleville sekä niistä valmistuneille luonteva valinta järjestäytymiselle. Liitot kiertävätkin paljon korkeakouluja ja tekevät itseään tutuksi opiskelijoille, Akavan johtaja Risto Kauppinen toteaa henkilöä Akavan opiskelijamäärän kehitys 64 Palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva ovat akavalaisille merkittävimmät syyt kuulua ammattiliittoon. Turvan lisäksi jäsenyydessä pidetään tärkeinä mahdollisuutta ammatilliseen kehittymiseen, verkostoitumiseen ja henkilökohtaiseen apuun työelämän ongelmatilanteissa. Akavalaisten mielestä keskusjärjestö on onnistunut edunvalvonnassa viimeisen neljän vuoden aikana selvästi aikaisempaa paremmin. Lisäksi akavalaisten usko oman keskusjärjestön vaikutusvallan kasvuun on noussut. Tämän taustalla on myös liittojen jäsenmäärän kasvu: Akava on maksavissa jäsenissä mitattuna noussut jo toiseksi suurimmaksi palkansaajien keskusjärjestöksi

18 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Piirros: Markku Haapaniemi EWC-pöydästä tukea myös kriisihetkiin Hyvän EWC-kokousedustajan pitää tuntea konsernin sisäisiä, oman maansa asioita ja saada suunsa auki kokouksissa kielitaidolla ei ole väliä. Kyllä koodari aina sen verran englantia osaa. Kun tietotekniikkkayritykset, suomalainen Tieto ja ruotsalainen Enator yhdistyivät 1990-luvun lopulla, uuteen yritykseen perustettiin eurooppalainen yritysneuvosto eli EWC. Silloin tehty EWC-sopimus on edelleen voimassa. Organisaatiomuutosten yhteydessä siitä on päivitetty ja siihen on tullut muutama lisäpöytäkirja. Pari vuotta sitten sopimuksen nimi päätettiin virallisesti muuttaa EWC-sopimukseksi, sillä siitähän on ollut koko ajan kyse, sanoo Tieto konsernin EWC:n puheenjohtaja Esa Koskinen. Tieto Oyj:ssä väkeä oli noin vuoden vaihteessa. Noin kymmenestä maasta henkilöstönedustaja voisi olla mukana EWC-pöydässä, mutta kaikista ei ole saatu edustusta. Varsinkin niistä eteläeurooppalaisista maista, joissa Tiedolla on vähän työntekijöitä, ei ole ilmaantunut edustajia. Pienistä maista hankala saada edustajia Tietotekniikka-alalla henkilöstöä ei jaotella eri henkilöstöryhmiin, ainoastaan 18 johto on erillään. Tämä koskee niin Suomen kuin muidenkin maiden organisaatioita. Yhteensä EWC-pöydässä on parisenkymmentä henkilöä. Sopimuksen mukaan henkilöstöllä on korkeintaan 30 paikkaa. Vajaaedustus syntyy pienempien maiden innottomuudesta osallistua. Tiedon isoista maista kuten Ruotsista, Saksasta, Suomesta ja Tsekistä on kaksi edustajaa. Ruotsissa ja Suomessa järjestäytymisaste on hyvä ja ammattiyhdistysliike osallistuu yrityksen toimintaan muutenkin. Sen tähden kummankin maan järjestöt saavat kaksi lisäpaikkaa. Kullakin maalla on omat käytäntönsä valita edustajansa ja valintakriteerit poikkeavat toisistaan. Saksassa henkilöstö valitsee edustajat omille paikoilleen. Jostain pienemmästä maasta johto on saattanut valita johdon sihteerin osallistujaksi kokoukseen. Suomalaisten neljä paikkaa jakaantuvat siten, että kaksi valitaan yhteistoimintaneuvottelukunnassa ja kaksi on Tietoväen eli henkilöstöyhdistyksen valitsemia. TietoEnatorin EWC-kokousten alkutaipaleella kokouksissa oli usein runsaasti edustajia Suomesta ja Ruotsista sekä muutama poikkeus muista maista. Silloin mukana saattoi olla ihmisiä, jotka olivat vuosikausia mukana, mutta eivät puhuneet sanaakaan edes pyydettäessä, Koskinen kertoo. Hän arvioi, että osittain puhumattomuus johtui arkuudesta käyttää vierasta kieltä, osittain osa ihmisistä ei puhunut suomenkielisissäkään kokouksissa Turha olla liian paljon osallistujia, jos osa ei puhu lainkaan. Ilman tulkkia selvitään Konsernin virallinen kieli on englanti ja EWC-sopimuksen mukaan myös kokouksissa käytetään englantia. Kokouksissa ei ole järjestetty tulkkausta, vaikka EU:n direktiivin mukaan pitäisi olla tulkkaus. Koskinen perustelee käytäntöä parilla eri syyllä. Tulkkaus vaatii kokouksiin konsernin ulkopuolisia ihmisiä. Kuinkahan paljon toimitusjohtaja kertoisi siinä vaiheessa vielä luottamuksellisista asioista, Koskinen aprikoi. Tulkkaus vie jonkun verran myös lisäaikaa, joten ilman tulkkausta jää enem-

19 män aikaa käsitellä kokouksen asioita. Ei meillä suomalaisillakaan ole todella hyvää kielitaitoa, mutta ymmärrämme ihan hyvin keskustelua. On enemmänkin kysymys siitä, että uskaltaa puhua. Tiedossa varsinaisia EWC-kokouksia on kaksi kertaa vuodessa, lisäksi on puhelinkokouksia sekä työvaliokunnan puhelinkokouksia. Kokouksia on vuorotellen Suomessa, vuorotellen Ruotsissa. Saksalaiset ja ruotsalaiset vaativat enemmän tietoa Viime kesänä saatiin Suomen lainsäädäntöön muutama vuosi sitten uudistettu EU-direktiivi. Tärkeimmät muutokset koskivat tiedottamista ja kuulemista. Tiedossa on erittäin vahva edustus Saksasta ja Ruotsista. Molemmissa on perinteisesti tiedottamisvelvollisuus ja -säännöt tarkemmat kuin Suomessa. Koskinen sanoo, että Tiedossa on noudatettu jo pidempään suomalaista käytäntöä tiukempaa tiedottamista. Aika ajoin olemme törmänneet siihen, että saksalaiset ja ruotsalaiset ovat UUSI INSINÖÖRI olleet tyytymättömiä tiedotukseen etenkin useiden organisaatiomuutosten yhteydessä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa työnantajan täytyy esitellä uudet johtajat etukäteen. Henkilöstönedustajilla on oltava aikaa tutustua asiaan ja kokoontua päättämään näkemyksistään. Koskisen mukaan muutaman kerran näissä asioista on oikaistu, koska Suomessahan ei ole vastaavaa käytäntöä ei ole. Siitä ruotsalaiset ja saksalaiset ovat olleet käärmeissään: varsinkin saksalaiset haluavat pitää kiinni oikeudestaan saada tietoa riittävän ajoissa. Kokouksissa vallitsee avoimuus Esa Koskinen on ollut neljän toimitusjohtajan aikana tilaisuuksissa. Hän arvioi, että EWC-pöydän ihmisiä on arvostettu ja heihin on luotettu. Kaikki toimitusjohtajat ovat olleet erilaisia ihmisinä, mutta yhteistä heille on, että he ovat oikeasti kertoneet luottamuksellisia asioita ja vastanneet suoraan kysymyksiin. Tiedon uudesta, maaliskuussa julkaistusta strategiasta meille kerrottiin luottamuksellisesti jo EWC-kokouksessa, vaikkei sitä vielä ollut edes vahvistettu hallituksessa ja siten myöskään tiedotettu julkisuudessa, Koskinen sanoo. Henkilöstön vähennystarpeista ei tässä yhteydessä keskusteltu. Konsernissa on käynnissä nyt yhteistoimintaneuvottelut. Kaikkiaan yt-neuvottelut voivat johtaa 1300 henkilön irtisanomiseen: Suomessa 500 henkilöä voi menettää työpaikkansa. Työvaliokunnassa meillä on yhteisesti todettu tarve vähintäänkin käydä tilanne kokonaisuudessaan läpi, koska maittain työntekijöillä ei ole selvää kuvaa, mikä tilanne muissa maissa on, Koskinen kertoo. Varsinaista yhteistyötä eri maiden työntekijöillä ei ole ollut, sillä neuvottelut ja niiden aikataulut ovat maakohtaisia. Maakohtaiset laitkin eroavat toisistaan paljon. Myös eri maiden liitot eivät näköjään näe hyväksi rajojen ylitse menevää yhteistyötä, Koskinen harmittelee. 19

20 edunvalvonta Teksti: Birgitta Suorsa / UP Kuvat: Annika Rauhala Insinööri tuo ostamiseen osaamista Ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin ja oikeanlaisia tuotteita tarjolle sopiva määrä, kiteyttää insinööri Matti Hotari tuotepäällikön tehtävänsä. Kaupan alalla insinöörikoulutuksesta on hänen mukaansa hyötyä etenkin tuotteiden ostamisessa. Tuotepäällikkö Matti Hotari kulkee Hyvinkään Ahlsellin jättimäisessä varastossa esitellen jakoavaimia, hitsauspuikkoja ja laakereita. Hän painottaa, että oikeat tuotteet ja tavaramäärän oikea mitoitus pitävät varaston liikkeessä. Jättimäistä myymättömän tavaran kasaa, monumenttia, ei ole päässyt syntymään hänen jäljiltään tänne eikä hänen edellisellekään työpaikalle Rautakeskolle. Insinööritaitoa tarvitaan, jotta tavarat osataan ostaa oikein. Tässä Suomella olisi kasvun paikka. Asiakas hakee ratkaisuja Palveluasteen pitämiseen oikealla tasolla tarvitaan markkinoiden, asiakkaiden tar- peiden ja tuotteiden tuntemusta. Kauppakoulutus ei Hotarin mukaan anna riittäviä taitoja. Kun asiakas tulee, hänellä ei ole ostoslistaa mukanaan, vaan ratkaisua vaativa ongelma, Hotari kertoo. Tulilinjalle joutuvat myyjät, joista monella on insinöörin koulutus. Varmistuksena on kolmen tuotepäällikön tiimi, joista ainoastaan Hotarilla on insinöörikoulutus. Hänen vastuullaan ovat työkalut ja koneet. Keräämme tiimissämme valtavasti tietoa markkinoista ja tuotteista, jonka pureskelemme valmiiksi näille linnunpojille, Hotari vertaa. Hän järjestää myyjille koulutusta ja sisäistä markkinointia uusista tuotteista, toisinaan tuotevalmistajan kanssa. Asiakkaille on Hotarin mukaan löydyttävä koko tuotepaketti, vaikkapa jakoavaimet 5 millistä 50 milliin. 20 Tuotekehittelyä ja ideointia Myös tavaravirran toisessa päässä tarvitaan teknistä osaamista. Tuotteita ei voi valikoida pelkästään tavarantoimittajan hinnastosta. Kun ollaan teknisellä alalla, tuotteissa on oikeasti vaikeusasteita, Hotari toteaa. Tavarantoimittajiin täytyy luoda hyvät suhteet. Meidän täytyy tietää, mitä laatutasoa meille tarjottavat tavarat ovat. Meidän pitää osata kertoa, millaiseen käyttöön ja kulttuuriin tuote tulee. Näillä leveysasteilla työkalupakin pitää kestää kovatkin pakkaset, joten muoviin täytyy lisätä flataatteja. Hotarin uralle on sattunut monta vastaavaa tapausta. Joskus tarvitaan myös uskallusta. Yhdeltä työmatkaltaan Italiaan Insinööritoimistossa en olisi nähnyt näin monta tehdasta ja näin monta alaa. Minulle on avattu ovet vaikka mihin ja kerrottu tekeillä olevista tuotteista, Hotari kertoo. hän toi työkavereidensa kanssa halkojen pilkkomiskoneen, vaikka Suomessa klapit pilkottiin kirveellä. Nyt markkinat vetävät, koska nuoret eivät pilko puita ja vanhat eivät jaksa heiluttaa kirvestä. Työhön kuuluu myös syvempää bisnesalueen pohdiskelua, jotta valikoima kykenee tarjoamaan asiakkaalle ehjän tarjoaman eli että asiakas saa meiltä kaiken.

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 Dos. Mari Pantsar-Kallio Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri (Finnish Cleantech Cluster) Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät 19.3.2012 2 HAASTE? Mikä tai mitkä ovat it-alan edunvalvontahaasteita? Työehtosopimuksen

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Green ICT workshop, Roadmap Lahti Tausta, tavoitteet ja työskentelytavat

Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Green ICT workshop, Roadmap Lahti Tausta, tavoitteet ja työskentelytavat Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Green ICT workshop, Roadmap Lahti Tausta, tavoitteet ja työskentelytavat Vihreä ICT-teemapäivä 13.3.2012 Juho Korteniemi Työpajan ohjelma Green ICT-workshop /

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Tukea pk yritysten ympäristöteknologiaan liittyviin kansainvälistymishankkeisiin. Mari Pantsar Kallio Ympäristöteknologian klusteriohjelma

Tukea pk yritysten ympäristöteknologiaan liittyviin kansainvälistymishankkeisiin. Mari Pantsar Kallio Ympäristöteknologian klusteriohjelma Tukea pk yritysten ympäristöteknologiaan liittyviin kansainvälistymishankkeisiin Mari Pantsar Kallio Ympäristöteknologian klusteriohjelma Ympäristöteknologia klusteri Finnish Cleantech Cluster TEM:n mandaatti

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen

Tekesin demo- ja pilotointirahoitus. Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Tekesin demo- ja pilotointirahoitus Nopeuta kaupallistamista Vauhdita markkinoille pääsyä Asiakkaat mukaan tuotekehitykseen Miksi? Pilottien ja demonstraatioiden hyödyt Tutkimus- ja kehitystyön tulosten

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen UUDISTU KOKEILE KASVA KANSAINVÄLISTY Tekes jakaa riskiä DM 1272687 01-2015 Innovaatioprosessi

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Digia Oyj Toimitusjohtajan katsaus 16.3.2011 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden 2010 pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Liikevaihto kasvoi selvästi 130,8 (120,3) miljoonaa euroa, kasvua

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

LeaseGreen ostaa TalPron

LeaseGreen ostaa TalPron Kauppalehti Keskiviikko 06.08.2014 klo 11:17 LeaseGreen ostaa TalPron KUVA: Katja Lehto EMC Talotekniikka myy TalPron LeaseGreen Groupille. Ydinliiketoimintoihinsa keskittyvä EMC Talotekniikka myy TalPron

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT PÄÄSIVU YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT Osaamisen taustalla liki 100 vuoden kokemus 1914 Viipurissa Donuard Kuschakoff perusti Karjalan Lumppu- ja Romuliikkeen 1948 Pariisin rauhansopimus:

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot