Energonin Leif Ekholm: Ympäristöteknologiasta Suomelle uusi vientivaltti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energonin Leif Ekholm: Ympäristöteknologiasta Suomelle uusi vientivaltti"

Transkriptio

1 3/2012 Energonin Leif Ekholm: Ympäristöteknologiasta Suomelle uusi vientivaltti

2 sisältö 10 Kannen kuva Hannu Salmi. Cleantech-liiketoiminta uudistaa vanhaa teollisuutta ja synnyttää uutta liiketoimintaa. Lahden tiede- ja yrityspuisto johtaa Suomen ympäristöteknologian osaamisklusteria, Risto Mauno kertoo. 18 Noin tuhannessa yrityksessä Euroopassa on aktiivisesti toimivia eurooppalaisia yritysneuvostoja eli EWCtoimintaa. Pääkirjoitus... 5 Uutisia... 6 Kolumni... 8 Puheenjohtajan palsta... 9 Edunvalvontaa Maailmalta Osaaminen Potkua insinööriuralle muuntokoulutuksesta 26 Tutkittua Oikeutta Uutisia Opiskelija-asiaa Jäsenetuna vakuutukset Politiikalla vaikutetaan järjestäytymisintoon 38 Kisat Jäsenpalvelu Järjestöyhteydet Mennen tullen

3 26.4. numero 3/2012 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Teknisen kaupan alalla insinööri Matti Hotari kykenee käyttämään koulutustaan ja kokemustaan monipuolisesti ja vaihtelevasti. Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 30.8., 4.10., 8.11., Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: 38 Palkansaajat osoittivat yhdessä mieltään hallituksen ja työnantajan politiikkaa vastaan vuonna 1991 Senaatintorilla. Yhä vielä politiikalla on vahva vaikutus järjestäytymisintoon. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4 Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tee laskelma osoitteessa vat yllättää. Onneksi suuriin riskeihin voi varautua pienin panoksin. Tarkista heti, oletko paan henkivakuutukseen*. Testaa laskuria, katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. * Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011

5 pääkirjoitus huhtikuu 2012 Jari Rauhamäki päätoimittaja Työnteon kulut oikeaan osoitteeseen Valtiolla on pulaa verotuloista, joten hyvät neuvot ovat arvokkaita. Uusia veronmaksajia ja verokohteita pitää löytää, mutta ne ovat kiven alla. Monen poliitikon katse onkin kääntynyt heihin, jotka jo nyt käyvät töissä ja maksavat veronsa sen enempää mukisematta. Jos pelkkä veroprosentin nosto ei riitä, huomion voi aina kääntää verovähennyksiin tai työnantajan maksamiin verottomiin korvauksiin. Kukaties niitä läpikäymällä voi löytyä lisää euroja valtion rahakirstun pohjalle. Näitä ideoita tupsahtaa julkisuuteen tasaiseen tahtiin. Liikenneministeri Merja Kyllönen esitti muutama viikko sitten matkatöitä tekevien verottomia kilometrikorvauksia pantaviksi verolle yli kilometrin ylimenevältä osalta. Oman auton käytöstä korvataan tällä hetkellä 45 senttiä kilometriltä ja sen on laskettu kattavan autosta aiheutuvat kulut. Ministeri laskeskeli, että laittamalla verovapaudelle yläraja valtiolle kilahtaisi 70 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Liikenneministerillä oli ehdotusta tehdessään varmasti hyviäkin tarkoitusperiä. Voi esimerkiksi ajatella, että muutos ohjaa työssään paljon liikkujia joukkoliikenteen käyttäjiksi. Valitettavasti vain ajatus on hyvä, toteutus ei vain toimi. Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa joukkoliikennettä ei saada koskaan niin toimivaksi, että läheskään kaikki voivat hoitaa päivittäiset työn tekemiseen liittyvät matkansa bussissa tai junassa istuen. Esitys ei muutenkaan ollut loppuun saakka harkittu. Työntekoon pitää kannustaa ja sitä tulee helpottaa. Kyllösen ehdotus toimii päinvastoin. Verottomien kilometrikorvausten leikkaaminen jarruttaa työvoiman liikkuvuutta ja heikentää näin työllisyyttä. Jos esitys menee läpi, paljon työssään ajava laitetaan verotuksen kautta maksamaan työantajalle kuuluvia, työn tekemisestä aiheutuvia kuluja. Se ei ole oikein. Kansanedustajien jos kenen pitäisi tietää, mitä työn tekeminen Suomen kaltaisessa maassa maksaa, etenkin jos työ vaatii paljon liikkumista. Maakunnista tulevilla edustajilla lienee myös käsitys matkatöiden ihanuudesta ja kurjuudesta sekä vieraalla paikkakunnalla työskentelyn hintavuudesta. Kustannuksia syntyy ja niitä pitää korvata. Kansanedustajien osalta asia on järjestetty asuinpaikasta riippuen noin euron verottomalla kulukorvauksella. Se kilahtaa tilille kerran kuukaudessa ilman vuokrakuitteja, ajopäiväkirjoja ja muita selityksiä. Erikoiselta tuntuu, jos nämä ihmiset ovat eturivissä vaatimassa työn tekemisestä aiheutuvien kustannusten korvauksia verolle. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Oletko ehdolla kunnallisvaaleissa? Arvoisa UIL:n jäsen, kerro ehdokkuudestasi muille liiton jäsenille. Esittelemme ehdokkaita nettisivuilla. Lähetä tietosi osoitteeseen nimi ikä paikkakunta, jossa olet ehdolla puolue tai muu ryhmittymä ammatti linkki yhdelle nettisivullesi tai sähköpostiosoitteesi Lupauskampanja vauhdittaa ympäristöliiketoiminnan edelläkävijyyttä Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tekes ovat käynnistäneet haastekampanjan, jossa eri organisaatioilta pyydetään konkreettisia lupauksia siitä, millä tavalla ne sitoutuvat edistämään Suomen edelläkävijyyttä ympäristöliiketoiminnassa osana kestävää talouskasvua. Lupausprosessin ensimmäisessä vaiheessa mukaan haastettiin ministeriöt ja julkisen sektorin organisaatioita. Annetut lupaukset julkistetaan Helsingissä pidettävässä Green Growth Summit -tapahtumassa. Seuraavassa vaiheessa lupausprosessiin haastetaan mukaan yritykset, kunnat ja muut toimijat. Haastamme kaikki toimijat mukaan lupausprosessiin, sillä vain kansallisella yhteistyöllä Suomi nostetaan Cleantechin kärkimaaksi. Esimerkiksi monessa kunnassa on jo hyvää toimintaa. Nyt sitä on mahdollista esitellä lupausten muodossa ja sitoutua kansalliseen tavoitteeseemme, sanoo elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Konkreettinen esimerkki haasteeseen osallistuvan toimenpiteestä voisi olla asteittainen siirtyminen sähköautoihin, joiden edellyttämän infrastruktuurin kehittämiseen myös TEM ja Tekes panostavat parhaillaan kymmeniä miljoonia eu- roja. Toinen tärkeä aihe voisi olla laajemmin miettiä luovasti, miten vientiin tähtääville Cleantech-yrityksille saadaan kotimarkkinareferenssejä julkisten hankintojen avulla, Häkämies jatkaa. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tekes ovat jo julkistaneet omat lupauksensa: TEM lupaa edistää Suomen nousua kestävän talouden, vihreän kasvun ja Cleantech-liiketoiminnan edelläkävijäksi rohkeilla ja älykkäillä ratkaisuilla. Tavoitteena on Suomi, joka on maailman eturintamassa ympäristöystävällisessä, resurssi- ja materiaalitehokkaassa taloudessa. Tekes lupaa vauhdittaa kestävää kasvua tukevaa innovaatiotoimintaa suuntaamalla rahoitusta sellaisille aihealueille, jotka rakentavat kestävää taloutta Suomeen ja tarjoavat suomalaisyrityksille merkittäviä uudistumisen ja kasvun mahdollisuuksia. Finnair säästää väärästä päästä Ylemmät toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari on huolissaan Finnairin uusimmista käänteistä. Tänään julkistetun aiesopimuksen mukaan Finnair ulkoistaa moottori- ja laitehuoltopalvelut sveitsiläiselle SR Technicsille: 280 ihmistä saattaa joutua lähtemään. Finnair on päässyt turvallisen ja luotettavan lentoyhtiön maineeseen äärimmilleen hiottujen ja tarkkojen huoltoprosessiensa ansiosta. Nyt Finnair säästää väärästä päästä, Porokari sanoo. Hän huomauttaa, että lentotoiminnassa huollon luotettavuudella on ensiarvoisen suuri merkitys. Väistämättä tulee mieleen, pystyykö Finnair enää toimimaan riittävällä varmuudella, kun väkeä vähennetään ulkoistuksen lisäksi noin paljon. Porokarin mukaan Finnairin moottori- ja laitehuoltopalvelulla on sellaista osaamista, joka on nyt vaarassa hävitä Suomesta kokonaan. Finnairin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Hannu Juppi kertoo, ettei ilmoitus yt-neuvotteluista tullut yllätyksenä. Mutta on tuo vähennettävien määrä iso luku ja vakava paikka meille. Yksisuuntaista tietä tässä mennään. Jos moottori- ja laitehuoltopalveluista nyt luovutaan, takaisin niitä ei tule, Juppi arvelee. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista päätös ensi vuodelle Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan vähentämisestä. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa vähennetään yhteensä aloituspaikalla vuodesta 2013 alkaen. Tekniikan alalla vähennys on 781 paikkaa vuoteen 2011 verrattuna. Ensi vuonna aloituspaikkoja on OKM esitti omat näkemyksensä viime lokakuussa. ammattikorkeakoulut vastasivat niihin helmikuussa, minkä jälkeen OKM päätti aloituspaikoista maaliskuun lopussa. Jyväskylän, Kajaanin, Keski-Pohjanmaan, Savonia- ja Turun ammattikorkeakoulujen aloituspaikat vähennys oli pienempi kuin OKM:n lokakuisessa esityksessä. Sen sijaan Mikkelin ja Satakunnan ammattikorkeakouluissa paikat vähenivät lokakuisesta esityksestä. Muissa ammattikorkeakouluissa tekniikan aloituspaikat säilyivät ennallaan. Uusi nimi 3T:n julkaisijalle Suomen Rakennuslehti Oy vaihtoi nimeään. SMF:n tytäryhtiön uusi nimi on Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy. Nimenvaihdos tuli ajankohtaiseksi, kun yhtiö alkoi julkaista tammikuussa Rakennuslehden ja Kodinrakentajan rinnalla myös tekniikan viikkolehti 3T:tä. Uusi nimi kertoo kustannustoimintamme laajenemisesta rakennusalan julkaisuista tekniikkaan ja teollisuuteen sekä tukee meitä tavoitteessamme kasvattaa liiketoimintamme. Nimi tuo meille uskottavuutta ja hyötyä sekä nykyisten että potentiaalisten yhteistyökumppaneiden silmissä, kun yhtiömme yhdistetään välittö- 6

7 neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja mästi Sanoma-konserniin, toimitusjohtaja Heikki Nurmela toteaa. Sanoma Tekniikkajulkaisut julkaisee Rakennuslehteä, 3T:tä ja Kodinrakentajaa. SMF omistaa yhtiöstä 60 prosenttia. Muut omistajat ovat Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry ja Rakennusteollisuus RT ry. Irtisanomisista on tullut muoti-ilmiö Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari paheksuu yritysten irtisanomisintoa. Hänen mielestään henkilöstön vähennyksistä on tullut muoti-ilmiö, jolla testataan jäljelle jäävien venymiskykyä. Irtisanomisia perustellaan pääasiassa kahdella asialla, kilpailukyvyn ja tehokkuuden parantamisella. Työ ei siis ole oleellisesti ja pysyvästi vähentynyt. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että aikaisempaa pienempi porukka tekee vähintään samat työntehtävät. Näin ei voi loputtomasti jatkaa, Porokari sanoo. Viimeksi tänään tietoliikenneyhtiö DNA perusteli enimmillään 150 työntekijän vähennyksiä kilpailukyvyllä ja tehokkuudella. Porokarin mukaan meno alkaa joillain aloilla muistuttaa 1990-luvun lamavuosia, jolloin yritykset irtisanoivat väkeä lähes paniikinomaisesti. Vaarana on, että kilpailukyvyn, tehokkuuden ja tuloksenteon tavoittelussa yritykset laihduttavat itsensä hengiltä. Henkilöstömäärä ajetaan pakolla liian pieneksi, mikä alkaa vähitellen heijastua työviihtyvyyteen, sairauspoissaoloihin, työssä jaksamiseen ja ennenaikaiseen eläköitymiseen. Porokari huomauttaa näiden tekijöiden vaikuttavan haitallisesti myös työurien pituuteen ja koituvan lopulta työnantajille kalliiksi. Lisääntyvät sairauspoissaolot ja uupuminen vain lisäävät kustannuksia ja heikentävät tehokkuutta. Eikö 1990-luvun huonoista käytännöistä ja kokemuksista ole otettu yhtään opiksi, Porokari ihmettelee. Työurasopimus jalkautettava kentälle Viime kuun lopulla solmittiin keskusjärjestöjen välillä työurasopimus, jonka tarkoituksena on edesauttaa suomalaisten hyvinvointia niin, että meillä on tulevaisuudessakin varaa julkisiin palveluihin suurin piirtein samassa mittakaavassa kuin nyt. Näin olen asian taustat ymmärtänyt. Sopimuksessa sanotaan heti alkuun, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen väestön ikääntyessä edellyttää kilpailukykyisiä yrityksiä, nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Solmitulla sopimuksella yritetään siis paikata tätä yhtä kohtaa kolmen kohdan yhtälössä. Sopimuksen eri osat puolestaan muodostavat kolme osa-aluetta: työelämän laadullinen kehittäminen työurien pidentämiseksi, sitoutuminen työeläkejärjestelmän kehittämiseen vuoteen 2017 mennessä ja välittömät toimenpiteet vuosille 2014 ja Näistä työurien pidentämisen kannalta tärkein on ehdottomasti työelämän laadullinen kehittäminen. Sopimuksessa on lueteltu monta tärkeää kokonaisuutta, kuten nuorten työelämään pääsyn helpottaminen, työssä jaksamista tukevien prosessien kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen. Juuri näiden toimenpiteiden avulla työurien on realistista pidentyä. Työurasopimuksen henki on kuitenkin enemmän ohjaava ja suosittava, joten meille liittotasolle jää aika paljon vastuuta siitä, että nämä asiakokonaisuudet oikeasti edistyvät ja työpaikoilla tosiaan tartutaan työhyvinvoinnin haasteeseen. Muutoinhan olemme taas keskustelemassa vain vanhuuseläkeiän mekaanisesta nostamisesta, joka ei johda toivottuun lopputulokseen. Työurasopimus on siis jalkautettava kentälle, ihan niin kuin työehtosopimuksetkin. Eläkejärjestelmään ei vielä varsinaisesti nyt puututtu. Osapuolet sitoutuivat siihen, että työmarkkinaosapuolet neuvottelevat eläkejärjestelmän uudistuksesta siten, että uudistukset tulisivat voimaan viimeistään Varsinaiset ikävät asiat, kuten eläkejärjestelmän ikärajat sekä eläkekarttumista ja eläkemaksuista neuvotteleminen siirrettiin tulevaisuuteen. Välissä ovat myös vuoden 2015 eduskuntavaalit, joissa aihe nousee varmasti yhdeksi vaaliteemaksi. Meille UIL:n jäsenille ehkä kaikkein ikäviä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä sovittiin työnantajan vaatimuksesta kaksi. Ensimmäinen on osa-aikaeläkkeen ikärajan korottaminen 61 vuoteen 1954 tai sen jälkeen syntyneillä. Ikäraja nousee yhdellä vuodella. Toinen ikävä asia on lisäpäiväoikeuden (nk. työttömyysputki) ikärajan korottaminen myös yhdellä vuodella 1957 ja myöhemmin syntyneillä. Nostan nämä kaksi muutosta esille erityisestä syystä. UIL:n jäsenistä yli 55-vuotiaita on tilastomme mukaan 23 prosenttia. Tiedän tämän ikäryhmän olevan lähes poikkeuksetta yt-neuvotteluissa vähennettävien henkilöiden listan kärkipäässä. Näille jäsenille uudistukset ovat elävää elämää, eikä vain lukuja taulukkolaskennassa. Jos työurien toivotaan yhteiskunnassamme pidentyvän, on työn kysynnän lisäännyttävä myös tässä ryhmässä. Nyt heille on liian usein tarjolla irtisanomisilmoitus. UUSI INSINÖÖRI 7

8 kolumni Jani-Petri Semi on Valkeakosken Insinöörien puheenjohtaja Ay-liikettä tarvitaan yhä Myös työnantajaosapuoli hyötyy siitä, että se voi neuvotella sopimuksista yhden työntekijöitä edustavan tahon kanssa yksittäisten yritysten sijaan. Tutkijoiden mukaan suomalainen ammattiyhdistysliike on vaikeuksissa muuttuneessa yrityselämässä. Heidän mielestään yritysten globalisoituminen ja perinteisen duunarityön väheneminen näkyy ay-liikkeessä neuvottomuutena. Samaan aikaan työntekijät näkevät ayliikkeen vain palkankorotusneuvottelijana sekä työttömyysturvana. Yleiskorotukset tulevat automaattisesti kaikille ja työsopimusehdot ovat itsestäänselvyys. Järjestäytymätön insinööri kokee, ettei liiton jäsenyydestä saa suoraa hyötyä jäsenmaksua vastaan. Työpaikoilla hiipuva yhteisöllisyys ei automaattisesti aja insinöörejä liiton haaviin. Edellä mainitut asiat ovat johtaneet siihen, että alle 30-vuotiaista vain 20 prosenttia on jonkun ammattiliiton jäsenenä. Miksi järjestäytyminen kuitenkin on tärkeää? Ennen vanhaan, kun liittoon kuuluminen oli lähes automaattista ja järjestäytymisaste oli korkea, ulosmarssit olivat arkipäivää. Yhtenäinen joukko ajoi vaikka yksittäisen henkilön asiaa miettimättä omaa etuaan. Sama yhtenäisyys on edelleen vahva voimavara, jolla muutokset mahdollistetaan. Myös työnantajaosapuoli hyötyy siitä, että se voi neuvotella sopimuksista yhden työntekijöitä edustavan tahon kanssa yksittäisten yritysten sijaan. Mitä yhtenäisempi ja laajempi taustajoukko neuvottelijoilla on takanaan, sitä paremmat neuvotteluasetelmat saavutetaan. Nykyiset kirjaukset työehtosopimuksessa eivät ole itsestäänselvyyksiä. Työnantajapuoli ehdottaa joka neuvottelukierroksella heikennyksiä ja vastustaa jokaista parannusta viimeiseen asti. Palkallinen loma ja viisipäiväinen työviikko ovat asioita, jotka ay-liike on saanut neuvoteltua osaksi sopimuksia. Nykymallin mukaan vain se, mitä jää viivan alle, merkitsee. Mittaustiheys on tiivistynyt vuosineljänneksiin, mikä pakottaa työnantajat tekemään nopeita ratkaisuja. Henkilöstöön kohdistuvat yt-neuvottelut ovat valitettavan yleinen keino korjata tulosta. Isommissa yrityksissä neuvottelut ovat ammattimaisia, usein lakimiesten johtamia, jolloin luottamusmiehen keinot vaikuttaa asiaan ilman yhtenäistä joukkoa ovat heikot. Mikäli sopimisneuvottelut siirtyvät tulevaisuudessa paikalliseen sopimiseen, korostuu järjestäytymisen tärkeys entisestään työpaikoilla. Maailmalla, varsinkin maissa, joihin töitä Euroopasta nyt siirretään, ammattiyhdistysliikettä ei ole ja työehdot ja työolot ovat sen mukaiset. Kansainvälinen vaikuttaminen on yksi suomalaisen ay-liikkeen keino tasoittaa eroja ja vähentää työnantajan halua siirtää työtä pois Suomesta. Toisaalta Euroopassa on maita, joissa ay-liike on vahvempi kuin Suomessa. Esimerkkinä voi mainita Saksan. Siellä Nokia sulki Bochumin tehtaan ja joutui neuvottelujen tuloksena maksamaan työntekijöille korvauksia satoja miljoonia euroja. Kansainvälisen edunvalvonnan ohella pitää huolehtia siitä, että suomalainen ay-liike pysyy vahvana. Näin vältetään työehtojen ajautuminen takaisin tasolle, josta ay-liike aikoinaan kumpusi. Jos näin kävisi, kärsijöinä olisivat sekä järjestäytyneet että etuja automaattisina pitävät insinöörit. Ay-liikettä tarvitaan yhä ja yksittäisen jäsenen panos tässä yhteisessä savotassa on tärkeä. Yhdessä olemme enemmän. 8

9 puheenjohtajan palsta huhtikuu 2012 Pertti Porokari Kaikilla on oikeus kunnon työoloihin Pari viikkoa sitten Helsingin Sanomat uutisoi Kiinassa toimivan taiwanilaisen suuryrityksen Foxconnin parantaneen työoloja. Kyseinen yritys piipahti takavuosina Suomessakin, osti muutaman tehtaan, lakkautti ne hyvin nopeasti ja siirsi toiminnat maihin, joissa ay-liike ja työlainsäädäntö ovat heikolla tasolla. Muun muassa matkapuhelinjättien Nokian ja Applen alihankintaa tekevä Foxconn on lopulta taipunut kohentamaan työntekijöiden oloja Kiinassa. Työskentelyolot olivat niin kehnot, että työntekijät joutuivat turvautumaan äärimmäisen epätoivoisiin tekoihin, jopa lukuisiin itsemurhiin, ennen kuin yritys saatiin neuvottelemaan ay-liikkeen kanssa ja puuttumaan kurjiin työoloihin. Kyseinen yritys on vain jäävuoren huippu Aasiassa toimivien yritysten tilasta. Näissä yrityksissä työntekijät ovat vailla oikeuksia ja täysin työnantajiensa armoilla. Työurien pituudet eivät ole montaa vuotta ja loppuun käytetyn työntekijän tilalle tulee aina uusi. Tilanne on vieläkin kehnompi Afrikan ja Etelä-Amerikan mantereilla. Näissä maissa toimii usein yrityksille lojaaleja niin sanottuja yellow foot -liittoja, joihin yritykset liittävät työntekijänsä ilman, että he edes tietävät siitä. Myös suomalainen PKC Group on saanut kyseenalaista mainetta estäessään työntekijöitä vapaasti järjestäytymästä Meksikossa. Suomalaiset teollisuusliitot UIL mukaan lukien ovat puuttuneet tähän ongelmaan. Työolot ovat kuitenkin jonkin verran jo kohentuneet Kiinassa, kun henkilöstö on alkanut järjestäytyä oikeisiin ammattiliittoihin, jotka ajavat heidän asioitaan. Suomalainen sopimusyhteiskunta takaa vakaat olot niin työpaikoilla kuin laajemmin yhteiskuntarauhan osalta. Suomalaisen työntekijän oikeudet, hyvinvointivaltion säilymisen ja positiivisen kehityksen takaavat toimivat, sopimiseen perustuvat työmarkkinat. Suomessa on 2,1 miljoonaa työntekijää, joiden etua ajavat ainoastaan palkansaajaliitot, kuten UIL. Tätä toimivaa järjestelmää on siis syytä tukea kannustamalla palkansaajapuolta järjestäytymään muun muassa säilyttämällä liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus. Työnantajapuoli on järjestäytynyt lähes sataprosenttisesti ja nauttii sekin jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta. Palkansaajien, kuten ylempien toimihenkilöiden, järjestäytyminen on vastavoima työnantajille ja se tasapainottaa työmarkkinoiden oikeudenmukaisuutta. Hyvää kevättä! UUSI INSINÖÖRI 9

10 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Hannu Salmi Lahdesta cleantechin veturi Cleantech ja teollinen muotoilu ovat Lahden tiede- ja yrityspuiston kärjet. Näille aloille yrityshautomo etsii kasvavia ja globaaleille markkinoille pystyviä yrityksiä. Niille on myös tarjolla rahoitusta ja tiimikumppanuutta kansainvälisiin ponnistuksiin, kertoo yrityshautomon johtaja Risto Mauno. Kiinan markkinoilla kaupanteon väylänä toimii Lahden tiede- ja yrityspuiston koordinoima FECC (Finnish Environmental Cluster for China). FECC:n toiminnassa on mukana jo noin 100 yritystä. Venäjän markkinoita varten on perustettu sekä lahtelaisyritysten muodostama alueellinen Venäjä-klusteri että kansallisessa Cleantech-klusterissa toimivat jätehuolto- ja energiaklusterit. Venäjä-klustereissa on aktiivisesti mukana nyt noin 40 yritystä. Vesiosaamiskeskuksessa on koulutettu ihmistä. < Risto Mauno on yrityshautomon johtaja. Lahden tiede- ja yrityspuisto johtaa Suomen ympäristöteknologian osaamisklusteria. Maailmalla sen cleantech-osaaminen on jo tunnettu ja palkittukin. Lahden ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan linja on yksi neljästä cleantech-alan opetusta antavasta oppilaitoksesta paikkakunnalla. Lahden tiede- ja yrityspuisto tarjoaa kansainvälistymiseen liittyviä palveluja Lahden alueella toimiville yrityksille ja yritysryhmille. Erityisen hyvät yhteydet sillä on Kiinaan, Venäjälle ja Intiaan. Nyt esihautomomallia ollaan muuttamassa. Liiketoimintaosaamisen, tekniikan, markkinoinnin ja rahoituksen toimijoita yhdistetään tiimeiksi jo esihautomovaiheessa. Tämä tuo synergiaetuja ja nopeuttaa yritysaihioiden kehitystyötä. Kiihdyttämön loppuvaiheessa tärkeintä 10 roolia näyttelevät Risto Maunon mukaan rahoitus ja kansainvälisille markkinoille lähteminen. Uutta toimintamallia pilotoidaan käytännössä tämän kevään aikana. Tosin jo nykyisinkin kannustetaan yrityksiä yhteistyöhön kansainvälisissä ponnistuksissa. Oikeiden kumppanien kanssa maailman valloittaminen käy helpommin. Tiimiys korreloi menestyksen kanssa, se on yrityshautomossa huomattu, Mauno sanoo. Hän mainitsee esimerkkeinä Demolan, Protomon, Innovation Millin ja Garagen, jotka näyttävät mallia yhteistyöstä. Ikärakenteen muutos suosii Maunon mukaan yrittäjyyttä; opiskelijat ryhtyvät yrittäjiksi ja työllistävät itsensä lisäksi muita, näin saadaan bruttokansantuotetta. Yrittäjyyden kynnystä pyritään ma- daltamaan jatkuvilla luennoilla myös ammattikorkeakoulussa Yrittäjyys on lisääntynyt kolmena peräkkäisenä vuotena, Mauno sanoo. Asenteet ovat muuttuneet ja opiskelijat aktivoituneet. Yrittäjyys tarjoaa kenties sellaisen elämäntyylin, jota nuoret hakevat. Energonissa tutkitaan uusiutuvaa energiaa Lahden tiede- ja yrityspuiston rakennuttaman Energon-tutkimuskeskuksen rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto, Lahden tiede- ja yrityspuisto ja Lahden ammattikorkeakoulu. Vuonna 2010 avattu tutkimuskeskus tarjoaa huippuympäristön monipuoliseen uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tutkimukseen sekä uuden teknolo-

11 gian pilotointiin. Vuokralaisia on jo kymmeniä, suurin niistä Oilon Oy. Laitetekninen kehitystyö kaupallisiksi tuotteiksi on yksi Energonin keskeisistä tavoitteista. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat voivat siellä suorittaa työharjoittelua ja tehdä päättötöitä uusiutuvan energian eri prosesseissa. Testaamme täällä uusiutuvaa energiaa nestemäisessä, kaasumaisessa ja kiinteässä muodossa sekä kehitämme aurinkoenergian hyödyntämiseen sopivia laitteita, maalämpö- ja ilmalämpöpumppuratkaisuja sekä hybridiratkaisuja, kertoo asiakaspalvelupäällikkö, insinööri Leif Ekholm. Tällä hetkellä suuri kiinnostuksen kohde niin Suomessa kuin maailmallakin on metsän biomassan käyttö polttoaineena. Pyrolyysiöljyä valmistetaan puujätteestä ensin pilkkomalla ja sitten kuivatislaamalla hapettomassa tilassa. Pyrolyysiöljyn hiilidioksidipäästöt voivat olla jopa 90 prosenttia alhaisemmat kuin fossiilisten polttoöljyjen. Siitä povataan niille todellista haastajaa. Energonissa ovat Suomen oloissa ainutlaatuiset maa- ja ilmalämpöpumppujen mittausjärjestelmät, joista saadaan erittäin pitkälle vietyä tietoa pumppujen toiminnasta. Tehokkaan tutkimuksen ja laitteiden kehityksen mahdollistaa myös laaja valikoima erityyppisiä kattiloita ja polttimia sekä erilliset säiliöt muun muassa bioöljyille. Lisäksi poltinlaitosta voidaan ajaa tietyiltä osin miehittämättömänä. Cleantech-sijoittaminen kasvussa Cleantech-sijoitusmaailma on kasvanut koko 2000-luvun, suurinta kasvu on ollut aurinkoenergian, liikenteen ja energian toimialoilla, sanoo ympäristöteknologiaklusterin ohjelmajohtaja Mika Sulkinoja Lahden tiede- ja yrityspuistosta. Sulkinojan mukaan alan seuranta on vielä haasteellista, sillä monet teollisuuden ratkaisut, jotka esimerkiksi vähentävät energiankulutusta, eivät automaattisesti näy tilastoissa. Helpompaa on seurata perinteistä ympäristöteknologiaa, siis vaikkapa vedenpuhdistusta sekä muuta piipunpääteknologiaa. Cleantech Finlandin arvion mukaan koko globaali markkina olisi noin miljardia euroa, josta Suomen osuus olisi 20 miljardia euroa. Suomen viennin osuus on näissä arvioissa 12 miljardia, eli noin viidennes Suomen kokonaisviennistä. Suomen kärkinä ovat energiatehokkuus, uusiutuvat energiat, vedenkäsittelyratkaisut ja kaupunkien ympäristöongelmien ratkaiseminen. Vuonna 2011 alan arvioitiin kasvaneen lähes 10 prosenttia Riskirahan kanavointi cleantech startuppeihin pitäisi Sulkinojan mielestä olla paljon voimakkaampaa. Tähän voisivat vaikuttaa muun muassa reilusti ekoetukenossa olevat julkiset hankinnat. Hallituksen koko start-up- ja riskirahakenttään kehysriihessä tekemät päätökset T&K- verohelpotuksista ja verohelpotuksista sijoittajille listaamattomille on suunnattu koko start-up -kentälle, ei erikoisesti cleantechille. Mekatroniikasta apuri Mekatroniikkaklusterissa Lahden seudulla aktiivisin ydinjoukko käsittää noin 50 yritystä, joissa on yli henkeä töissä. Tietotekniikan, robotiikan ja elektroniikan yhdistäminen ohjauksessa ja automatisoinnissa cleantechin eduksi luo entistä älykkäämpiä ratkaisuja ympäristön hyväksi. Leif Ekholm esittelee kiinnostuneille tutkimuskeskus Energonia. Päättötöitä haetaan ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta klusterin yrityksiin. Yrityspuisto tarjoaa markkinointiapua. Ottaa toki aikansa ennen kuin perinteiset koneenvalmistajat saavat uusia näkemyksiä, mutta niin vain uusia ympäristöystävällisiä ratkaisuja on alkanut syntyä, projektipäällikkö Aleksi Mäkelä kertoo. Hän on ollut yli kaksi vuotta kehittämässä mekatroniikkaklusterin ympäristöliiketoiminta-alueita päämääränä muuttaa olemassa olevat tuotteet ympäristöystävällisemmiksi, siis energiatehokkaammiksi, taloudellisemmiksi ja eliniältään pitemmiksi. Monet yritykset ovat jo tehneet täyskäännöksen tuotannossaan, Mäkelä mainitsee Oilonin, Ferroplanin ja Orferin menestystarinat. Parhaiten menestyvät ne yritykset, jotka alkavat tehdä vientiponnistuksia yhdessä. UUSI INSINÖÖRI Projektipäällikkö Ville Uimonen. Kilpailukykyä puurakentamiseen Lahden tiede- ja yrityspuisto on mukana SouthWood Päijät-Häme -hankkeessa, joka kehittää yritysten kilpailukykyä tuottamalla tietoa puurakentamiseen sidoksissa oleville yrityksille. Kilpailukyvyssä keskitytään energia- ja materiaalitehokkuuteen, liimapuurakenteiden kehittämiseen sekä pientalorakentamisen kokonaisuuksiin. Projektipäällikkönä on insinööri Ville Uimonen. 11

12 edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Nanotekniikka on Beneqin cleantech-kortti Vuonna 2005 perustettu Beneq on lyhyessä ajassa raivannut tiensä maailman puhtaan tekniikan kehittäjien kärkeen. Ohutkalvotekniikka on ollut meidän cleantech-korttimme, sanoo suunnittelupäällikkö Kalle Hasu. Avainkysymys yritystä perustettaes sa oli, mitä kaikkea ohutkalvo- eli nanomittakaavan pinnoituksella voidaan saada aikaan. Hyvin nopeasti selvisi, että muun muassa aurinkoenergiateollisuudessa oli kasvava ohutkalvo-osaamisen kysyntä. Niinpä Beneq keskitti osaamisensa tämän alan tutkimiseen ja sen valmistuslaitteistojen kehittämiseen. Siitä alkoi yrityksen hurja kehitys ja kasvu. Kymmenen hengen yrityksenä startannut Beneq työllistää yli 80 henkilöä Suomessa ja yli 30 edustajaa eri puolilla maailmaa. Olemme menneet aallonharjalla viime vuodet ja käyttäneet nanotekniikan 12 osaamista cleantech-korttinamme, Kalle Hasu kertoo. Liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosittain. Siihen on tarvittu uskollisia yhteistyökumppaneita ja rahoitusta. Niitä on löytynyt, mutta töitä sen eteen on myös tehty. Aurinkosähkölasia aurinkokennoihin Automaatioinsinööri Kalle Hasu toimii suunnittelupäällikkönä Beneqillä. Vastuualueena hänellä on aerosol-tuoteryhmän ohjelmistosuunnittelu ja resurssointi. Aurinkosähkötekniikka menee nyt jättiharppauksin eteenpäin, Hasu sanoo. Cleantechin eri tekniikoilla on maail- Kalle Hasu esittelee aurinkosähkölasin koelinjaa. manlaajuisesti nousevaa kysyntää. Uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisen ja energiatehokkuuden tärkeyteen on herätty niin EU-maissa kuin myös Aasiassa. Beneqillä on menossa useita projekteja maailmalla, joissa teollinen tuotanto ajetaan käyntiin. Suurimmat, jopa sata metriä pitkät lasin pinnoituskoneet valmistetaan Suomessa yhteistyössä tamperelaisen Glastonin kanssa. Ensimmäinen ohutkalvopinnoitetun lasin tuotantolinja aloittaa tuotannon Kiinassa tänä vuonna. Se vastaa ohutkalvotekniikan kysyntään maan kovaa vauhtia kasvavassa aurinkoenergiateollisuudessa. Aurinkosähkölasia tehdään aurinkokennoihin. Mielikuvitus rajana Beneq panostaa nyt täysillä aurinkosäteilyn hyödyntämiseen aurinkokennotekniikalla. Perusteluna on se, että yritys panos-

13 taa vihreisiin arvoihin ja uusiutuvien luonnonvarojen parempaan käyttöön. Nanotekniikkaa voidaan tosin käyttää lasin lisäksi muidenkin materiaalien pinnoittamiseen. Nanometrin paksuinen kalvo mitä tahansa materiaalia minkä tahansa pinnan paperin, muovin, kankaiden pinnoittamisessa saa aikaan uusia ominaisuuksia, joita vasta tutkitaan. Nanopinnoitteella saadaan aikaan haluttuja ominaisuuksia, kuten lasin pintaan sähköä johtava kerros tai valonsäteen hajaantumista eli sirontaa. Kun sirontaa saadaan aikaan tietyntyyppisessä aurinkokennossa, parannetaan sen hyötysuhdetta ja saadaan enemmän valoa sisään. Päinvastaisessa tapauksessa lasin pinta saadaan heijastamaan valo pois pinnasta, jolloin se ei ime valoa. Mahdollisuuksia on rajattomasti, vain mielikuvitus asettaa rajat, Hasu sanoo. Ja mainitsee esimerkkeinä tapetin, jossa on valot, paperinohuen television ja reppuun liimattavan taipuisan aurinkolaturin. Näiden markkinoille tuloa saadaan kuitenkin odottaa vielä muutama vuosi. Tiimissä sen salaisuus Beneqillä fyysikot, kemistit, teknikot ja insinöörit toimivat tiimeissä. Erityisen tärkeätä on ohjelmistosuunnittelijoiden automaatio-, sähkö-, prosessi- ja mekaniikkainsinöörien tiivis yhteistyö. Paraskin yksilö tarvitsee tiimin antaman tuen. Tieteellinen lähestyminen ja konkreettinen työ kulkevat näin koko ajan käsi kädessä ja asiakas saa haluamansa prosessin, Hasu kertoo. Hänellä on aiempaa kokemusta paperi- ja elintarviketeollisuudesta. Nyt hän on nanotekniikan palveluksessa. Insinööriosaaminen ei ole kiinni siitä, mitä se osaaminen on, vaan siitä, miten sitä voidaan soveltaa eri teollisuudenaloille, hän tiivistää. Beneq ykkönen kansainvälisessä cleantech-kilpailussa Maailman eturivin cleantech-klustereiden yhdistys Global Cleantech Cluster Association (GCCA) järjestämässä kansainvälisessä Later Stage Award -kilpailussa Uudet materiaalit -kategorian voitti teollisuuden ohutkalvopinnoitteisiin laitteita, tekniikoita ja sovelluksia toimittava Beneq Oy. Finaaliin valittiin 30 parasta cleantech-yritystä eurooppalaisen, pohjoisamerikkalaisen ja aasialaisen yhtiön joukosta. Voittajien valinnan kriteereinä olivat muun muassa liiketoimintamalli, markkina-asema, kannattavuus sekä kyky luoda ja vallata markkinaosuuksia. Tekes on rahoittanut Beneq Oy:n tutkimus- ja kehitystoimintaa useassa vaiheessa. Beneq sai myös Tasavallan presidentti Tarja Halosen kansainvälistymispalkinnon vuonna Suomi Cleantechin kärkimaaksi Cleantech-liiketoiminta on Suomessa jo samaa kokoluokkaa kuin metsäteollisuus, noin 18 miljardia euroa. Suurin osa liikevaihdosta on syntynyt perinteisen teollisuuden uudistuessa ja löytäessä uusia liiketoiminta-alueita Cleantechista. Suomessa on nopeasti vastattu kansainvälisen markkinatilanteen ja energian hinnan nousun asettamiin haasteisiin, sanoo hallituksen ympäristöliiketoiminnan strategisen ohjelman johtajana helmikuussa aloittanut dosentti Mari Pantsar-Kallio. Hän on aiemmin toiminut Suomen ympäristöteknologiaklusterin ohjelmajohtajana Lahden tiede- ja yrityspuistossa. Cleantech-liiketoiminta on asetettu yhdeksi Suomen elinkeinopolitiikan painopisteeksi. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi nostaa Suomi ympäristöliiketoiminnan ja Cleantechin kärkimaaksi. Yhteistyötä useiden julkisesti toimivien organisaatioiden välillä on tarkoitus tiivistää ja lisätä, Pantsar-Kallio sanoo. Myös isojen ja pienten yritysten yhteistyötä varsinkin kansainvälisissä projekteissa on tarkoitus tiivistää. Tähän ollaan luomassa selkeää strategiaa sekä indikaattoreita sille, miten monta työpaikkaa alalle on syntynyt ja mitkä ovat tavoitteet tulevaisuuteen. Myös tukimuotojen tehokkuutta on tarkoitus arvioida. Pantsar-Kallion mukaan Suomessa on jo noin työpaikkaa tällä sektorilla. Kasvu on ollut noin 10 prosenttia vuosittain. Uusia työpaikkoja syntyy lähinnä teollisuuden uudistuessa, yritysten kasvaessa ja uusien yritysten perustamisten myötä. Vanhoilla toimintamalleilla ja -tuotteilla ei yksinkertaisesti enää pärjätä. Vanhoja prosesseja on uusittava energiatehokkaammiksi ja samalla kehitettävä uusia ympäristön kannalta parempia energiaa ja materiaaleja säästäviä tekniikoita. Pantsar-Kallion mukaan monet rakennemuutoksen kourissa elävän ict-alan osaajat ovat löytäneet cleantechalan yrityksistä itselleen uuden työpaikan. Ict-alan osaajien vahvuus on siinä, että he tuovat oman osaamisensa mittaamisen, analysoinnin ja optimoinnin hyödyntämään energiatehokkuuttaan parantavia yrityksiä. Tämä on jo synnyttänyt uutta business-osaamista muun muassa Oulun seudulle, jota alan rakennemuutos ehkä pahiten on kohdannut. Teksti: Ilona Mäenpää UUSI INSINÖÖRI 13

14 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää Kuva: Markus Jokelainen Energiatehokkuudesta uusi kilpailutekijä Ouman Kempeleessä satsaa energiatehokkuuden parantamiseen lämmönsäädössä ja ilmastointiratkaisuissa. Yritys on saanut Nokialta vapautuneita ict-alan osaajia vahvistamaan pääsyään kansainvälisille markkinoille, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Martti Jokelainen. Neljännesvuosisadan älykästä ja helppokäyttöistä kiinteistöautomaatiota valmistanut Ouman Kempeleessä Oulun kupeessa tähtää nyt kansainvälisille markkinoille. Viennin osuutta on tarkoitus kasvattaa. Tähtäämme kotimarkkinoiden lisäksi kansainvälisille markkinoille, lähinnä Itämeren ympärille Ruotsiin, Venäjälle, Puolaan ja Baltian maihin, Martti Jokelainen sanoo. Vientiponnistelujen vauhdittamiseksi hän on onnistunut rekrytoimaan Nokiasta osaajia omaan yritykseensä ja uudelle työuralle. Energiatehokkuuden tulevaisuuden mahdollisuudet ja jatkuvan kasvun näkymät uusine bisnessmahdollisuuksineen houkuttelevat, Jokelainen visioi. Hän on vakuuttunut siitä, että energiatehokkuuteen liittyvät ratkaisut ovat Suomen uusin myyntivaltti. Suomalainen kaukolämpöosaaminen on jo maailman huippua. Potentiaalia on Jokelaisen mukaan kuitenkin talotekniikan eri järjestelmien järkevässä yhteiskäytössä. Martti Jokelainen yhdessä palveluliiketoiminnan johtajan Timo Huttusen (oik.) ja varatoimitusjohtajan Pekka Hintikan (vas.) kanssa. 14

15 Teksti: UIL ja TEK Ohjaustekniikoiden nivominen yhteen automaation avulla lisää käyttäjäystävällisyyttä ja tuo myös tehokkuutta energiankäyttöön. Tutkimus ja tuotekehitys a ja o Ouman satsaa jopa viidenneksen liikevaihdostaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kiinteistöjen internet-pohjaiset etäohjaus- ja säätöjärjestelmät ovat tulevaisuuden juttu. Niiden on oltava myös helppokäyttöisiä. Säätö- ja ohjaustekniikka sekä niihin liittyvät palvelut ovat meillä tärkeimmät kehittämisen kohteet, yrityksen perustaja Martti Jokelainen sanoo. Elektroniikka- ja ohjelmistosuunnittelijoilta vaaditaan korkeatasoista osaamista. Nokialta Oulusta on viime aikoina vapautunut ammattitaitoisia ja kansainvälistä kokemusta omaavia työntekijöitä, joita yritys on rekrytoinut. Energiatehokkuuden kehittämisessä tarvitaan juuri kansainvälisen toiminnan ja tuotekehityksen ammattilaisia, ja sellaisia olemme saaneet Nokialta, Jokelainen kertoo. Huomattaviin säästöihin Kerros- ja rivitalojen automaatiojärjestelmät ja palvelut ovat Oumanin tärkeintä markkina-aluetta. Siellä on suuri säästöpotentiaali olemassa, tapauksesta riippuen säästöt voivat olla prosenttia vuotuisesta energian kulutuksesta. Tämä näkyy jo taloyhtiön hoitovastikkeessakin, Jokelainen sanoo. Rakennusten lämmitystarve vaihtelee jatkuvasti ulkolämpötilan mukaan. Aamulla saattaa olla vesikeli ja seuraavana yönä pakkanen paukkuu nurkissa. Talot, joissa lämmitystä ja ilmastointia ei ole optimoitu todellisen tarpeen mukaiseksi, hukkaavat lämpöä ja energiaa lähes hallitsemattomasti. Jo yhden asteen lisäys huonelämmössä kasvattaa energiankulutusta noin 5 prosenttia. Oumanin osaaminen tähtää kiinteistöjen energiankulutuksen parantamiseen kehittyneen automaation avulla. UUSI INSINÖÖRI Vesiosaaminen ja kierrätys tapetilla Green Growth -Osaamisfoorumissa Huoli turvallisuudesta, ympäristöstä, puhtaudesta ja energiahuollosta kasvaa. Myös luonnonvarojen käyttöön kiinnitetään yhä enemmän yhteiskunnallista huomiota. Cleantech-liiketoiminta kehittyy voimakkaasti ja tarjoaa sekä uusia markkinoita että hyvinvointia suomalaisille. Uuden Insinööriliiton ja TEKin julkaisemassa Insinöörien ilmasto-ohjelmassa (2009 ja 2011) nousi merkittävänä tekijänä esiin jätteiden vähentäminen ja syntyvän jätteen hyödyntäminen esimerkiksi energiana. Vesiosaamisen merkitys taas korostuu globaalilla tasolla tulevaisuudessa. Insinöörien ilmasto-ohjelman mukaan on perusteltua olettaa, että Suomessa kestävän teknologian kasvu on lähellä kansainvälisen kasvuarvion prosentin maksimia. Merkittäviä ajureita ovat teknologian kehittyminen, kuluttajien arvojen muuttuminen ja poliittinen ohjaus, jotka lisäävät muun muassa säästävien energiaratkaisujen roolia tulevissa investoinneissa. Muutoksen mittasuhde on yksi historian suurimmista ja verrattavissa teollistumisen ja digitalisaation seurannaisvaikutuksiin. Tämän muutoksen vaikutuspiirissä on tavalla tai toisella lähes jokainen insinööri. Uusien suomalaisyritysten murtautuminen kansainvälisen kehityksen kärkeen myös globaaleilla markkinoilla voi mahdollistaa ennakoitua voimakkaamman suomalaisen insinööriosaamisen kysynnän. UIL ja TEK ovat luonnollisesti kiinnostuneita insinöörien roolista tässä kehityksessä, siis työpaikkojen luomisesta ja työmahdollisuuksien hyödyntämisestä, sanoo elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari. Liitot pyrkivät tuomaan esille insinöörien ja insinöörityön merkitystä isojen kysymysten ratkaisemisessa. Samalla voidaan parantaa insinöörityön arvostusta ja insinöörien vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Heidi Husari. Osaamisfoorumi kierrätystaloudesta UIL, TEK sekä Tekes järjestävät yhteistyössä sosiaalista mediaa hyödyntävän osaamisfoorumin. Siellä etsitään ideoi ta globaalin vihreän talouden kehityspoluista, sen synnyttämästä liiketoiminnasta sekä insinöörikunnan laadukkaan osaamisen luomasta kilpailukyvystä. Ensimmäisen osaamisfoorumin aiheena on kierrätystalous, joka käsitetään veden ja jätteen tehokkaana käyttönä, suljettuina kiertoina sekä näihin liittyvinä palvelu- ja teknologiaratkaisuina. Vihreän talouden osaamisfoorumi Osaamisfoorumi koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä tapahtumasta toteutetaan etäyhteyksiä hyödyntäen seminaareja, joissa asiantuntija-alustusten ja case-esimerkkien pohjalta tarkastellaan vihreän talouden nykytilaa, parhaita käytäntöjä ja kehittymismahdollisuuksia. 12. ja järjestetään teemoitetut ja fasilitoidut verkkotapahtumat, ns. verkkojamit. Kuka tahansa voi tulla mukaan verkkokeskusteluun, näkemyksiään voi esittää esimerkiksi seminaarissa esille nousseista kysymyksistä. 15

16 edunvalvonta Teksti: Marketta Harinen Kuva: Jari Rauhamäki Vääntö-palkinnolla palkitun Tommi Pihlajasalon tietä Vapon ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksen puheenjohtajaksi on pohjustanut aktiivinen toiminta Insinööriopiskelijaliitto IOL:ssä. Organisaattorina työssä ja edunvalvonnassa Tommi Pihlajasalo sanoo olevansa luonteeltaan määrätietoinen organisoija. Sekä työssään että ylempien toimihenkilöiden edunvalvojana hän on päässyt ratkaisemaan isoja haasteita, neuvottelemaan tuloksia ja viemään suunnitelmiaan käytäntöön. 16 Ylemmät toimihenkilöt YTN:n yritysyhdistysryhmän vuoden 2011 Vääntö-palkinnon maaliskuun lopussa pokannut Tommi Pihlajasalo on otettu saamastaan tunnustuksesta. Onhan tämä mukava kannustin, joka toivottavasti innostaa muitakin ottamaan tärkeitä asioita esille työpaikallaan, hän tuumaa. Vapon ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksen puheenjohtajana Pihlajasalo on edistänyt ylempien toimihenkilöiden edunvalvontaa tavallista haastavimmissa oloissa, sillä mekaanisessa metsäteollisuudessa ei ole työehtosopimusta turvana. Pihlajasalon mukaan yritysyhdistys edusti aiempina vuosina koko ylempien toimihenkilöiden joukkoa esimerkiksi ytneuvotteluissa, mutta ilman statusta tai turvaa. Yt-neuvottelut olivat melkoisia torikokouksia, kun kellään ei ollut selkeää statusta edustaa toisia. Toisaalta ei uskallettu

17 ilmaista näkemyksiä, kun pelättiin työsuhteen puolesta. Tarve luottamusvaltuutetuille on selvästi olemassa. Yritysyhdistys ajoi Vapossa luottamusvaltuutettujen vaalin järjestämistä. Työnantaja ymmärsi, että ylemmät tarvitsevat oman edustajansa, vaikka yrityskohtaiseen työehtosopimukseen ei ollutkaan halua. Luottamusvaltuutetuille sovittiin myös kuukausittainen korvaus, joka vaihtelee 110 eurosta 200 euroon edustettavien määrästä riippuen. Luotot saivat irtisanomissuojan ja kuuden kuukauden jälkisuojan. Lisäksi ajankäytöstä päästiin yhteisymmärrykseen. Vapon ja Vapo Timberin ensimmäiset ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutetut aloittivat pestinsä vuoden vaihteessa. Hyvä oli, että saimme heidät. Uudet yt-neuvottelut alkoivat heti tammikuussa. Pelkkää iloa aktiivisuudesta Vapon Biofuels liiketoiminta-alueella Oulun yksikössä operaatiopäällikkönä työskentelevän Pihlajasalon vastuulla on tilaus/toimitusketju ja sen toiminta. Toimitustiimin esimiehen toimenkuva on monipuolinen. Pihlajasalo tekee sopimukset toimitusyrittäjien kanssa ja huolehtii biopolttoaineiden toimittamisesta kaupunkien, kuntien ja teollisuuden energialaitoksille. Pihlajasalon vetämän tiimin vastuulla ovat pohjoisen alueen bioenergiatoimitukset: polttoturpeet, puuenergiahakkeet ja muut biopolttoaineet on toimitettava ajallaan tilaajille. Työssä ja edunvalvonnassa pätevät samat asiat. Onnistuminen kumpuaa yhteisestä tavoitteesta, hyvästä tiimityöskentelystä ja yhteistyöstä, Pihlajasalo toteaa. Seinäjoen ammattikorkeakoulusta tuotantotalouden insinööriksi 2005 valmistunut Pihlajasalo on ollut nyt Vapolla 4,5 vuotta. Vapon 100-jäsenisen yritysyhdistyksen puheenjohtaja hänestä tuli kaksi vuotta sitten. Aktiivisesta toiminnasta ei ole ollut haittaa, päinvastoin! Tämä on ollut hyvä rooli opetella henkilöstöpolitiikkaa ja neuvottelutaitoja. Näkee, mitä pitäisi tehdä ja miten ei kannata toimia. On päässyt verkostoitumaan ja oppinut ymmärtämään yhtiön toimintaa kokonaisuudessaan, Pihlajasalo tuumaa. Hän on myös ollut ylempien edustajana yt-neuvottelutoimikunnassa ja Vapon hallintoneuvostossa henkilöstön edustajana. 700 miljoonan liikevaihdon ja henkeä suoraan työllistävän yrityksen hallintoneuvosto on näköalapaikka, josta koituu iloa joka lähtöön omalle urallekin. Luottamuksellisista ja hyvistä suhteista yrityksen johtoon on apua kaikissa tilanteissa. Silloin on helpompi ottaa asioita rohkeasti puheeksi ja viedä niitä eteenpäin, Pihlajasalo sanoo. Vääntö-palkinnon tuhannella eurolla hän aikoo ujuttautua kesään jo ennakkoon, vaikka sitten Välimeren auringon alla. UUSI INSINÖÖRI Akavalaisten määrä kasvoi reippaasti Akavan jäsenjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä jatkoi reipasta kasvuaan vuonna Kun mukaan lasketaan huhtikuussa Akavaan liittyneen Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL:n jäsenet, akavalaisia on yhteensä Kasvua vuoden takaiseen on yli jäsentä. Uusi Insinööriliitto UIL, Tradenomiliitto TRAL, Suomen Ekonomiliitto SEFE, Akavan Erityisalat ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia kasvattivat jäsenmääräänsä lukumäärällisesti eniten. Uusi Insinööriliitto kasvoi myös suhteellisesti eniten, 12 prosenttia. Merkittävin tekijä oli Tietoalan Toimihenkilöiden siirtyminen syksyllä 2011 sen jäsenjärjestöksi. Kaikkiaan 24 akavalaisen liiton jäsenmäärä kasvoi. Kymmenellä liitolla oli hienoista laskua. Akavalaiset liitot ovat ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskeleville sekä niistä valmistuneille luonteva valinta järjestäytymiselle. Liitot kiertävätkin paljon korkeakouluja ja tekevät itseään tutuksi opiskelijoille, Akavan johtaja Risto Kauppinen toteaa henkilöä Akavan opiskelijamäärän kehitys 64 Palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva ovat akavalaisille merkittävimmät syyt kuulua ammattiliittoon. Turvan lisäksi jäsenyydessä pidetään tärkeinä mahdollisuutta ammatilliseen kehittymiseen, verkostoitumiseen ja henkilökohtaiseen apuun työelämän ongelmatilanteissa. Akavalaisten mielestä keskusjärjestö on onnistunut edunvalvonnassa viimeisen neljän vuoden aikana selvästi aikaisempaa paremmin. Lisäksi akavalaisten usko oman keskusjärjestön vaikutusvallan kasvuun on noussut. Tämän taustalla on myös liittojen jäsenmäärän kasvu: Akava on maksavissa jäsenissä mitattuna noussut jo toiseksi suurimmaksi palkansaajien keskusjärjestöksi

18 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Piirros: Markku Haapaniemi EWC-pöydästä tukea myös kriisihetkiin Hyvän EWC-kokousedustajan pitää tuntea konsernin sisäisiä, oman maansa asioita ja saada suunsa auki kokouksissa kielitaidolla ei ole väliä. Kyllä koodari aina sen verran englantia osaa. Kun tietotekniikkkayritykset, suomalainen Tieto ja ruotsalainen Enator yhdistyivät 1990-luvun lopulla, uuteen yritykseen perustettiin eurooppalainen yritysneuvosto eli EWC. Silloin tehty EWC-sopimus on edelleen voimassa. Organisaatiomuutosten yhteydessä siitä on päivitetty ja siihen on tullut muutama lisäpöytäkirja. Pari vuotta sitten sopimuksen nimi päätettiin virallisesti muuttaa EWC-sopimukseksi, sillä siitähän on ollut koko ajan kyse, sanoo Tieto konsernin EWC:n puheenjohtaja Esa Koskinen. Tieto Oyj:ssä väkeä oli noin vuoden vaihteessa. Noin kymmenestä maasta henkilöstönedustaja voisi olla mukana EWC-pöydässä, mutta kaikista ei ole saatu edustusta. Varsinkin niistä eteläeurooppalaisista maista, joissa Tiedolla on vähän työntekijöitä, ei ole ilmaantunut edustajia. Pienistä maista hankala saada edustajia Tietotekniikka-alalla henkilöstöä ei jaotella eri henkilöstöryhmiin, ainoastaan 18 johto on erillään. Tämä koskee niin Suomen kuin muidenkin maiden organisaatioita. Yhteensä EWC-pöydässä on parisenkymmentä henkilöä. Sopimuksen mukaan henkilöstöllä on korkeintaan 30 paikkaa. Vajaaedustus syntyy pienempien maiden innottomuudesta osallistua. Tiedon isoista maista kuten Ruotsista, Saksasta, Suomesta ja Tsekistä on kaksi edustajaa. Ruotsissa ja Suomessa järjestäytymisaste on hyvä ja ammattiyhdistysliike osallistuu yrityksen toimintaan muutenkin. Sen tähden kummankin maan järjestöt saavat kaksi lisäpaikkaa. Kullakin maalla on omat käytäntönsä valita edustajansa ja valintakriteerit poikkeavat toisistaan. Saksassa henkilöstö valitsee edustajat omille paikoilleen. Jostain pienemmästä maasta johto on saattanut valita johdon sihteerin osallistujaksi kokoukseen. Suomalaisten neljä paikkaa jakaantuvat siten, että kaksi valitaan yhteistoimintaneuvottelukunnassa ja kaksi on Tietoväen eli henkilöstöyhdistyksen valitsemia. TietoEnatorin EWC-kokousten alkutaipaleella kokouksissa oli usein runsaasti edustajia Suomesta ja Ruotsista sekä muutama poikkeus muista maista. Silloin mukana saattoi olla ihmisiä, jotka olivat vuosikausia mukana, mutta eivät puhuneet sanaakaan edes pyydettäessä, Koskinen kertoo. Hän arvioi, että osittain puhumattomuus johtui arkuudesta käyttää vierasta kieltä, osittain osa ihmisistä ei puhunut suomenkielisissäkään kokouksissa Turha olla liian paljon osallistujia, jos osa ei puhu lainkaan. Ilman tulkkia selvitään Konsernin virallinen kieli on englanti ja EWC-sopimuksen mukaan myös kokouksissa käytetään englantia. Kokouksissa ei ole järjestetty tulkkausta, vaikka EU:n direktiivin mukaan pitäisi olla tulkkaus. Koskinen perustelee käytäntöä parilla eri syyllä. Tulkkaus vaatii kokouksiin konsernin ulkopuolisia ihmisiä. Kuinkahan paljon toimitusjohtaja kertoisi siinä vaiheessa vielä luottamuksellisista asioista, Koskinen aprikoi. Tulkkaus vie jonkun verran myös lisäaikaa, joten ilman tulkkausta jää enem-

19 män aikaa käsitellä kokouksen asioita. Ei meillä suomalaisillakaan ole todella hyvää kielitaitoa, mutta ymmärrämme ihan hyvin keskustelua. On enemmänkin kysymys siitä, että uskaltaa puhua. Tiedossa varsinaisia EWC-kokouksia on kaksi kertaa vuodessa, lisäksi on puhelinkokouksia sekä työvaliokunnan puhelinkokouksia. Kokouksia on vuorotellen Suomessa, vuorotellen Ruotsissa. Saksalaiset ja ruotsalaiset vaativat enemmän tietoa Viime kesänä saatiin Suomen lainsäädäntöön muutama vuosi sitten uudistettu EU-direktiivi. Tärkeimmät muutokset koskivat tiedottamista ja kuulemista. Tiedossa on erittäin vahva edustus Saksasta ja Ruotsista. Molemmissa on perinteisesti tiedottamisvelvollisuus ja -säännöt tarkemmat kuin Suomessa. Koskinen sanoo, että Tiedossa on noudatettu jo pidempään suomalaista käytäntöä tiukempaa tiedottamista. Aika ajoin olemme törmänneet siihen, että saksalaiset ja ruotsalaiset ovat UUSI INSINÖÖRI olleet tyytymättömiä tiedotukseen etenkin useiden organisaatiomuutosten yhteydessä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa työnantajan täytyy esitellä uudet johtajat etukäteen. Henkilöstönedustajilla on oltava aikaa tutustua asiaan ja kokoontua päättämään näkemyksistään. Koskisen mukaan muutaman kerran näissä asioista on oikaistu, koska Suomessahan ei ole vastaavaa käytäntöä ei ole. Siitä ruotsalaiset ja saksalaiset ovat olleet käärmeissään: varsinkin saksalaiset haluavat pitää kiinni oikeudestaan saada tietoa riittävän ajoissa. Kokouksissa vallitsee avoimuus Esa Koskinen on ollut neljän toimitusjohtajan aikana tilaisuuksissa. Hän arvioi, että EWC-pöydän ihmisiä on arvostettu ja heihin on luotettu. Kaikki toimitusjohtajat ovat olleet erilaisia ihmisinä, mutta yhteistä heille on, että he ovat oikeasti kertoneet luottamuksellisia asioita ja vastanneet suoraan kysymyksiin. Tiedon uudesta, maaliskuussa julkaistusta strategiasta meille kerrottiin luottamuksellisesti jo EWC-kokouksessa, vaikkei sitä vielä ollut edes vahvistettu hallituksessa ja siten myöskään tiedotettu julkisuudessa, Koskinen sanoo. Henkilöstön vähennystarpeista ei tässä yhteydessä keskusteltu. Konsernissa on käynnissä nyt yhteistoimintaneuvottelut. Kaikkiaan yt-neuvottelut voivat johtaa 1300 henkilön irtisanomiseen: Suomessa 500 henkilöä voi menettää työpaikkansa. Työvaliokunnassa meillä on yhteisesti todettu tarve vähintäänkin käydä tilanne kokonaisuudessaan läpi, koska maittain työntekijöillä ei ole selvää kuvaa, mikä tilanne muissa maissa on, Koskinen kertoo. Varsinaista yhteistyötä eri maiden työntekijöillä ei ole ollut, sillä neuvottelut ja niiden aikataulut ovat maakohtaisia. Maakohtaiset laitkin eroavat toisistaan paljon. Myös eri maiden liitot eivät näköjään näe hyväksi rajojen ylitse menevää yhteistyötä, Koskinen harmittelee. 19

20 edunvalvonta Teksti: Birgitta Suorsa / UP Kuvat: Annika Rauhala Insinööri tuo ostamiseen osaamista Ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin ja oikeanlaisia tuotteita tarjolle sopiva määrä, kiteyttää insinööri Matti Hotari tuotepäällikön tehtävänsä. Kaupan alalla insinöörikoulutuksesta on hänen mukaansa hyötyä etenkin tuotteiden ostamisessa. Tuotepäällikkö Matti Hotari kulkee Hyvinkään Ahlsellin jättimäisessä varastossa esitellen jakoavaimia, hitsauspuikkoja ja laakereita. Hän painottaa, että oikeat tuotteet ja tavaramäärän oikea mitoitus pitävät varaston liikkeessä. Jättimäistä myymättömän tavaran kasaa, monumenttia, ei ole päässyt syntymään hänen jäljiltään tänne eikä hänen edellisellekään työpaikalle Rautakeskolle. Insinööritaitoa tarvitaan, jotta tavarat osataan ostaa oikein. Tässä Suomella olisi kasvun paikka. Asiakas hakee ratkaisuja Palveluasteen pitämiseen oikealla tasolla tarvitaan markkinoiden, asiakkaiden tar- peiden ja tuotteiden tuntemusta. Kauppakoulutus ei Hotarin mukaan anna riittäviä taitoja. Kun asiakas tulee, hänellä ei ole ostoslistaa mukanaan, vaan ratkaisua vaativa ongelma, Hotari kertoo. Tulilinjalle joutuvat myyjät, joista monella on insinöörin koulutus. Varmistuksena on kolmen tuotepäällikön tiimi, joista ainoastaan Hotarilla on insinöörikoulutus. Hänen vastuullaan ovat työkalut ja koneet. Keräämme tiimissämme valtavasti tietoa markkinoista ja tuotteista, jonka pureskelemme valmiiksi näille linnunpojille, Hotari vertaa. Hän järjestää myyjille koulutusta ja sisäistä markkinointia uusista tuotteista, toisinaan tuotevalmistajan kanssa. Asiakkaille on Hotarin mukaan löydyttävä koko tuotepaketti, vaikkapa jakoavaimet 5 millistä 50 milliin. 20 Tuotekehittelyä ja ideointia Myös tavaravirran toisessa päässä tarvitaan teknistä osaamista. Tuotteita ei voi valikoida pelkästään tavarantoimittajan hinnastosta. Kun ollaan teknisellä alalla, tuotteissa on oikeasti vaikeusasteita, Hotari toteaa. Tavarantoimittajiin täytyy luoda hyvät suhteet. Meidän täytyy tietää, mitä laatutasoa meille tarjottavat tavarat ovat. Meidän pitää osata kertoa, millaiseen käyttöön ja kulttuuriin tuote tulee. Näillä leveysasteilla työkalupakin pitää kestää kovatkin pakkaset, joten muoviin täytyy lisätä flataatteja. Hotarin uralle on sattunut monta vastaavaa tapausta. Joskus tarvitaan myös uskallusta. Yhdeltä työmatkaltaan Italiaan Insinööritoimistossa en olisi nähnyt näin monta tehdasta ja näin monta alaa. Minulle on avattu ovet vaikka mihin ja kerrottu tekeillä olevista tuotteista, Hotari kertoo. hän toi työkavereidensa kanssa halkojen pilkkomiskoneen, vaikka Suomessa klapit pilkottiin kirveellä. Nyt markkinat vetävät, koska nuoret eivät pilko puita ja vanhat eivät jaksa heiluttaa kirvestä. Työhön kuuluu myös syvempää bisnesalueen pohdiskelua, jotta valikoima kykenee tarjoamaan asiakkaalle ehjän tarjoaman eli että asiakas saa meiltä kaiken.

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta Ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palvelussuhteen ehdoista

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 22. lokakuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE pitää matkustajat liikkeessä liukuporrasinnovaatioilla. KONEen viimeisin liukuporrasinnovaatio, KONE

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot